POHJOIS-KARJALAN METSÄSTYSTOIMINNAN JA -KULTTUURIN TOIMINTAKENTÄN SELVITYS 2014 LOPPURAPORTTI LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN METSÄSTYSTOIMINNAN JA -KULTTUURIN TOIMINTAKENTÄN SELVITYS 2014 LOPPURAPORTTI LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN METSÄSTYSTOIMINNAN JA -KULTTUURIN TOIMINTAKENTÄN SELVITYS LOPPURAPORTTI 2014 LOPPURAPORTTI

2 Sisällysluettelo sivu 3...Tausta, tavoitteet, toteutus sivut Tulokset,metsästysseuroille suunnattu kysely sivut Tulokset, maanomistajille suunnattu kysely sivut Tulokset, kyläyhdistyksille suunnattu kysely sivu 17...Luontomatkailu sivut Pyöreän pöydän keskustelun ( ) tuotokset sivu 20...Hankkeen tulosten yhteenveto ja johtopäätökset sivu 21...Esiselvityshankkeen pohjalta toimenpide-ehdotukset tärkeysjärjestyksessä sivu 22/takasivu...Tulevaisuustassu eli tärkeimmät kehittämisuunnat 2

3 Taustaa Pohjois-Karjalassa on vahva metsästyskulttuuri ja metsästysseurat ovat usein kylien ainoita aktiivisia toimijoita. Metsästysseuratoiminnan mallit ovat kuitenkin pääosin luvulta ja siten osittain vanhentuneita. Seuratoiminnassa ei ole aiemmin nähty tarpeelliseksi aktiivista sidosryhmätiedottamista eikä myöskään harrastuksen arvostuksen lisäämistä avoimella esilläololla. Vahvasti talkoohenkeen perustuva seuratoiminta tulee olemaan haasteellista koska jäsenet eivät enää asu välttämättä paikkakunnalla jossa seura sijaitsee. Toimintaa uhkaa lisäksi seurojen jäseneksi pääsemisen vaikeus ja metsästysseurojen jäsenistön ikääntyminen. Metsänomistajuus on siirtymässä kaupunkeihin ja suhde paikkakuntaan ja siellä toimivaan yhteisöön voi olla katkennut. Maaomistajilla ei ole välttämättä riittävää tietoa metsästyskulttuurista joka osaltaan on myös lisännyt kriittistä suhtautumista maanvuokraukseen ja siten vaikuttaa myös metsästysseuratoiminnan tulevaisuuteen. Metsästysseurojen tärkeää roolia metsänhoidossa erityisesti hirvivahinkojen torjumisessa ei ole mitenkään erityisesti nostettu esille. Metsästäjät käyttävät eräretkillään erilaisia palveluita ja tuovat alueille tuloja mm. vieraslupa ja muina maksuina. Alueella toimivat matkailupalvelujentuottajat eivät tee kuitenkaan järjestelmällistä yhteistyötä metsästysseurojen kanssa ja ohjeistusta ja malleja toiminnan laajempimittaiseen järjestämiseen ei ole. Tavoitteet Selvityksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva metsästystoiminnan ja kulttuurin toimijakentästä Pohjois-Karjalassa. Haluttiin myös selvittää yhteistyö- ja toimintaverkostoja sekä -malleja sekä kansallisten ja kansainvälisten metsästysmatkailutoiminnan yhteistyöedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena oli aloittaa yhteistyökontaktointi kansallisesti ja kansainvälisesti, tutustua yhteistyökohteisiin kotimaassa ja ulkomailla ja osallistua erilaisiin tapahtumiin. Toteutus Perustietoselvitys toteutettiin sähköisenä kyselynä joka lähetettiin Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan Piiri ry:n jäsenseuroille, pohjoiskarjalaisille kylille sekä Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala ry:n metsänomistajille. Syventävät haastattelut toteutettiin yhteystietonsa jättäneiden kanssa siten että vastaajat edustivat maakunnan eri kuntia. Sähköinen kysely tavoitti ne seurat, kylien edustajat ja maanomistajat jotka olivat jättäneet sähköiset yhteystietonsa. Lisäksi haastateltiin erilaisia matkailutoimijoita sekä palvelun tuottajia ja osallistuttiin Kolin Erämessuille. 3

4 Tulokset Metsästysseurat Kysely lähetettiin webropol nettipohjaisen sovelluksen avulla sähköisesti n. 160:lle Pohjois-Karjalan piirin jäsenseuralle. Lisäksi tehtiin syventäviä jatkohaastatteluja kymmenessä metsästysseurassa. Sähköisen kyselyn vastausprosentiksi muodostui n. 35 %. Kyselyn keskeiset teemat olivat: koulutus, tiedottaminen, yhteistoiminta kyläyhteisön ja maanomistajien kanssa ja metsästysmatkailu. Vastauksia saatiin tasaisesti ympäri Pohjois-Karjalaa ja seurat edustavat laajalti maakunnan erityyppisiä metsästysseuroja Taustatiedot Kyselyyn vastasi pääasiassa seuran sihteeri ja puheenjohtaja. Haasteena nähtiin johtokunnan jäsenten vaihtuminen, uusien jäsenten saaminen mukaan johtokuntaan on vaikeaa. Haastatelluista puheenjohtajista toimessaan yli puolet oli ollut puheenjohtajina enemmän kuin 12 vuotta. Seuran jäsenten keski-ikä yli 90 % vastauksissa oli 45-64v. Nuorten määrä (alle 25v) oli n. 8 % jäsenistä ja naisia seuroissa oli keskimäärin alle 4 naista. Iäkkäitä jäseniä (yli 65v) seuroissa oli keskimäärin 26 %. Jäsenistä n. puolet asui paikkakunnalla. Yli 80 % vastanneilla seuroilla oli käytössään oma metsästysmaja. Taustatiedot Kyselyyn vastanneet metsästysseurat kunnittain Taustatiedot Eno Ilomantsi Joensuu Kitee Rääkkylä Kontiolahti Liperi Lieksa Juuka Nurmes Outokumpu Polvijärvi Kyselyyn vastasi pääasiassa seuran sihteeri ja puheenjohtaja. Haasteena nähtiin johtokunn jäsenten vaihtuminen, uusien jäsenten saaminen mukaan johtokuntaan on vaikeaa. Haast puheenjohtajista toimessaan yli puolet oli ollut puheenjohtajina enemmän kuin 12 vuotta jäsenten Eno keski-ikä Ilomantsi yli 90 % Joensuu vastauksissa Kiteeoli 45-64v. Rääkkylä Nuorten Kontiolahti määrä (alle 25v) oli n. 8 % jäse naisia Liperiseuroissa Lieksa oli keskimäärin Juuka alle Nurmes 4 naista. Iäkkäitä Outokumpu jäseniä Polvijärvi (yli 65v) seuroissa oli keskimä 26 %. Jäsenistä n. puolet asui paikkakunnalla. Yli 80 % vastanneilla seuroilla oli käytössään metsästysmaja. Kyselyyn vastasi pääasiassa seuran sihteeri ja puheenjohtaja. Haasteena nähtiin johtokunnan jäsenten vaihtuminen, uusien jäsenten saaminen mukaan johtokuntaan on vaikeaa. Haastatelluista puheenjohtajista toimessaan yli puolet oli ollut puheenjohtajina enemmän kuin 12 vuotta. Seuran jäsenten keski-ikä yli 90 % vastauksissa oli 45-64v. Nuorten määrä (alle 25v) oli n. 8 % jäsenistä ja naisia seuroissa oli keskimäärin alle 4 naista. Iäkkäitä jäseniä (yli 65v) seuroissa oli keskimäärin 26 %. Jäsenistä n. puolet asui paikkakunnalla. Yli 80 % vastanneilla seuroilla oli käytössään oma metsästysmaja. 4 Haastatteluissa ilmeni että uusien jäsenten rekrytointi vaihteli seuroittain riippuen seuran

5 Haastatteluissa ilmeni että uusien jäsenten rekrytointi vaihteli seuroittain riippuen seuran säännöistä. Käytännöt seuran jäseneksi valittaessa ovat hyvin erilaisia. Nuoria jäseniä toivottiin lisää kaikissa seuroissa. Naisten ja nuorten mukanaoloa seuratoiminnassa ei yhtä haastateltua seuraa lukuun ottamatta ollut huomioitu mitenkään erityisesti. Yksi haastatelluista seuroista ilmoitti järjestävänsä nuorten metsästysleirejä tai vastaavia ja yksi seura ilmoitti huomioivansa toiminnassaan nuoret ja naiset siten että pystyi tarjoamaan mahdollisuuden osallistua jahteihin ilman metsästystutkintoa tai asetta. Seurojen talkookäytännöt myös erosivat suuresti. Yksi vastanneista seuroista käytti talkootoiminnassaan kannustinta kun muut vastanneet ilmoittivat erityyppisistä joko vapaaehtoisista tai pakollisista maksuista jos jäsen ei päässyt osallistumaan talkoisiin. Kyseisessä seurassa käytetään toimintamaksuja toimimattomuussanktioiden sijasta ja mm palkitaan pienpetopyyntiin tai riistanhoitoon aktiivisesti osallistuneita. Yleensä seurojen kiinteistöjä (lahtivajat, metsästysmajat, kodat yms.) ylläpidettiin ja korjattiin talkoilla. Yksi seura ilmoitti kunnostaneensa metsästysmajaa hankerahalla ja yhden ampumaradan kunnostukseen oli saatu julkista tukea. Useimmissa seuroissa majaa an myös vuokrattiin seuran ulkopuolisille, mutta vuokrausmahdollisuutta ei erityisesti markkinoitu yhtä seuraa lukuun ottamatta. Useimmat atelluista seurojen hallussa olleet metsästysmajat olivat varustetasoltaan varsin perustasoisia ja useimmissa majoissa ei ollut juoksevaa vettä eikä. Seuran saniteettitiloja sisällä. Yksi haastatteluista seuroista käytti metsästysseuran kiinteistöä liiketoimintamaisesti erilaisten juhlien ja tapahtumien pitopaikkana ja ilmoitti saavansa pääosan seuran tuloista ruokahuolto ja juhlapalveluilla. nistä ja ärin oma Kaikki haastatellut ilmoittivat tuntevansa yhdistyslain hyvin eikä ongelmia ole ollut. Muutama haastateltu seura ilmoitti päivittäneensä seuran sääntöjä mm. uusien jäsenten rekrytointia silmällä pitäen. Kirjanpito- ja talousasioita hoiti yli 80 % vastanneista seuran jäsen ja n. 80 % vastanneista käytti kaupallista kirjanpito-ohjelmaa tai Excel-pohjaista ohjelmaa. Seuroista n. puolella oli www-sivut tai aikomus hankkia omat www-sivut ja metsästäjäliiton ylläpitämää jäsenrekisteriä käytti n. 70 % vastanneista. Kyselyyn vastanneet seurat eivät kokeneet tarpeelliseksi tai kiinnostavaksi hankkia erillistä kirjanpito-ohjelmaa. Metsästysalueet vuokrattiin kyselyyn vastanneista seuroista pääasiassa yksityisiltä maanomistajilta. Yleensä metsästysalueet muodostuvat lukuisista pienistä alueista ja vuokrasopimukset on tehty kirjallisesti. Useimmilla seuroilla sopimuksia on yli 100 kpl /seura. Yksi vastanneista seuroista ilmoitti vuokranneensa metsästysalueet pääasiassa metsäyhtiöiltä. Vuokrattujen metsästysalueiden keskiarvo yksityisiltä maanomistajilta oli 3300ha ja metsäyhtiöiltä n ha /seura. Metsästysalueiden vuokraus oli pääosin korvauksetonta yksityisiltä maanomistajilta. Haastatteluun vastanneista seuroista noin puolet ilmoitti pitävänsä riistapeltoa, tai kolmioita ja kosteikkoa. Yksi vastanneista ilmoitti saaneensa julkista rahaa kosteikon perustamiseen. Vain muutamalla haastatteluun vastanneella seuralla oli käytössä oma ampumarata. Pääasiassa ampumarata oli käytössä ainoastaan seuran jäsenille. Muutama haastateltu seura oli huolestunut tulevaisuudesta seuran toiminnan hiipuessa ja jäsenmäärän vähetessä. Keskusteluissa nousi esiin ajatus alueella toimivien seurojen yhdistäminen yhdeksi suuremmaksi seuraksi toiminnan jatkumisen takaamiseksi. 5

6 Tiedottaminen Tiedottamisessa useimmin käytetyksi tiedotuskanavaksi nousivat tapahtumien yhteydessä tiedottaminen ja kirjalliset tiedotteet. Ainoastaan yksi haastatelluista seuroista käytti erillistä tapahtumakohtaista esitettä tapahtumatiedottamisessa. Vähiten käytettiin tiedottamisessa seuran omia www-sivuja. Jäsenistöä tiedotettiin useimmissa seuroissa puolivuosittain. Muina tiedottamiskanavina mainittiin tekstiviestit, sanomalehdet ja ilmoitustaulu. Maanomistajia vastaajat ilmoittivat tiedottavansa useimmiten tapahtumien yhteydessä ja tämä tapahtui yleisimmin kerran vuodessa, käytännössä tiedottaminen tapahtui hirvipeijaisten tai vastaavan maanomistajille ja kyläläisille tarkoitetun tapahtuman yhteydessä. Yli puolet vastanneista ilmoitti, etteivät tiedota lainkaan maanomistajia. Yhteistyökumppaneita seurat ilmoittivat tiedottavansa useimmiten tarpeen mukaan ja tapahtumien yhteydessä. Kukaan vastanneista seuroista ei ilmoittanut tiedottavansa jäsenistöä, yhteistyökumppaneita tai kyläyhteisöä suunnitelmallisesti. Tiedottamisen tärkeys ja nykyaikaiset tiedotuskanavat nousivat esille haastateltujen kesken. Koulutus Seuroista vähän yli puolet ilmoitti järjestäneensä koulutusta jäsenilleen ja vajaa puolet ilmoitti että aikoo järjestää koulutusta myös kuluvan vuoden aikana. Koulutuksista tärkeimmiksi nousivat riistankäsittely (26 %), ampumiskoulutus (24 %), nuorisokoulutus (23 %) ja yhdistystoiminta (21 %). Kaikki haastatteluihin vastanneet ilmoittivat suhteiden olevat hyvät kyläyhteisön kanssa. Yhteistyötä tehtiin useimmiten kyläyhdistyksen kanssa kerran vuodessa. Muita yhteistyökumppaneita olivat marttayhdistykset, kalastusosuuskunnat ja erilaiset seurat. Kuitenkin yli puolet vastanneista ilmoitti, ettei tee yhteistyötä kylän muiden toimijoiden kanssa. Haastatteluissa nousi esille koulutustarpeiksi mm. hankerahoituksen hakeminen. 6

7 aikoo järjestää koulutusta myös kuluvan vuoden aikana. Koulutuksista tärkeimmiksi nousivat riistankäsittely (26 %), ampumiskoulutus (24 %), nuorisokoulutus (23 %) ja yhdistystoiminta (21 %). Kaikki haastatteluihin vastanneet ilmoittivat suhteiden olevat hyvät kyläyhteisön kanssa. Yhteistyötä Tapahtumat tehtiin useimmiten ja palvelut kyläyhdistyksen ja yhteistyö kanssa kerran vuodessa. Muita yhteistyökumppaneita olivat marttayhdistykset, kalastusosuuskunnat ja erilaiset seurat. Kuitenkin yli Tapahtumia puolet vastanneista kyselyyn ilmoitti, vastanneet ettei seurat tee yhteistyötä järjestivät aktiivisesti kylän muiden jäsenistölleen toimijoiden ja kanssa. yhteistyökumppaneille. Hirvipeijaiset nousi esille tai koulutustarpeiksi vastaava tapahtuma mm. tavoitti hankerahoituksen laajimmin kaikki hakeminen. metsästysseuran si- Haastatteluissa dosryhmät. Tapahtumat ja palvelut ja yhteistyö Tapahtumia Jäsenistöä eniten kyselyyn koolle vastanneet keränneet seurat tapahtumat järjestivät olivat aktiivisesti talkoita jäsenistölleen ja ampumisharjoittelutilaisuuksia ja yhteistyökumppaneille. tai kisoja ja järjestetyistä Hirvipeijaiset tapahtumista tai vastaava jäsenille tapahtuma suunnattiin tavoitti n. puolet laajimmin kaikista tapahtumista. kaikki metsästysseuran sidosryhmät. Jäsenistöä eniten koolle keränneet tapahtumat olivat talkoita ja ampumisharjoittelutilaisuuksia Muina tapahtumina mainittiin mm. tai pönttötalkoot, kisoja ja järjestetyistä perhepäivä tapahtumista ja hirvenkävely- jäsenille tai juoksu. suunnattiin Lisäksi n. puolet yhdessä kaikista seurassa tapahtumista. järjestetään Muina ns. ajojahti tapahtumina johon ovat mainittiin tervetulleita mm. pönttötalkoot, myös kyläläiset perhepäivä ja vieraat. ja hirvenkävely- tai juoksu. Lisäksi yhdessä seurassa järjestetään ns. ajojahti johon ovat tervetulleita myös kyläläiset ja vieraat. Metsästysseurojen järjestämät tapahtumat Jäsenille Yhteistyökumppaneille (kyläyhteisö jne.) Maanomistajille Ei järjestä Hirvipeijaiset tms Talkoot Erätulet Talviset tapahtumat (pilkkikilpailut yms.) Kesäiset tapahtumat (rantakala yms.) Ampumaharjoittelut Tilaisuudet / -kisat Muuta, mitä Yhteensä Yht. Maanomistajille järjestettiin vaihtelevasti palveluita ja käytännöt erosivat suuresti vastanneiden seurojen kesken. Seuroista noin kolmannes ilmoitti järjestäneensä metsänhoitoapua. Teiden kunnostusta ja huoltoa järjesti 10 % vastanneista ja alueen ja rakennusten vartiointia ilmoitti 7

8 Maanomistajille järjestettiin vaihtelevasti palveluita ja käytännöt erosivat suuresti vastanneiden seurojen kesken. Seuroista noin kolmannes ilmoitti järjestäneensä metsänhoitoapua. Teiden kunnostusta ja huoltoa järjesti 10 % vastanneista ja alueen ja rakennusten vartiointia ilmoitti järjestäneensä 7 %. Vastanneista 13 % ilmoitti, ettei järjestä Maanomistajille mitään palveluita järjestettiin maanomistajille. vaihtelevasti palveluita ja käytännöt erosivat suuresti vastanneiden seurojen kesken. Seuroista noin kolmannes ilmoitti järjestäneensä metsänhoitoapua. Teiden Haastatelluissa ilmeni kunnostusta että yksi ja seura huoltoa arpoo järjesti hirvipeijaisten 10 % vastanneista yhteydessä ja alueen paistin ja niille rakennusten kyläläisille vartiointia jotka eivät ilmoitti ole mukana seuran järjestäneensä toiminnassa. Yksi 7 %. seura Vastanneista ilmoitti muistavansa 13 % ilmoitti, maanomistajia ettei järjestä mm. mitään pikku palveluita muistamisella maanomistajille. esim. purkitetulla lihalla. Haastatelluissa Muita järjestettyjä ilmeni palveluita että yksi olivat seura hirvipeijaiset arpoo hirvipeijaisten tai maanomistajien yhteydessä hirvipaisti. paistin niille Edellä kyläläisille jotka mainitusta yhteistyöstä eivät on ole sovittu mukana pääasiallisesti seuran toiminnassa. suullisesti Yksi tai sitä seura järjestetään ilmoitti muistavansa ilman erillistä maanomistajia sopimusta (n. mm. pikku 84 % vastanneista). muistamisella esim. purkitetulla lihalla. Muita järjestettyjä palveluita olivat hirvipeijaiset tai maanomistajien hirvipaisti. Edellä mainitusta yhteistyöstä on sovittu pääasiallisesti suullisesti tai Haastatelluista seuroista sitä järjestetään yli puolet ilmoitti ilman tekemänsä erillistä sopimusta yhteistyötä (n. 84 alueen % vastanneista). muiden seurojen Haastatelluista kanssa. Yhteistyötä seuroista yli puolet tehtiin mm. yhteisten ilmoitti karhu- tekemänsä ja hirvijahtien yhteistyötä muodossa. alueen Lisäksi muiden seurat seurojen ilmoittivat kanssa. järjestävänsä Yhteistyötä yhteisiä tehtiin ampumakilpailuja alueen karhu- muiden ja hirvijahtien seurojen muodossa. kanssa. Yhteistyötä Lisäksi seurat tehtiin ilmoittivat lisäksi seurakunnan järjestävänsä ja paikallisen yhteisiä ampumakilpailuja Lions mm. yhteisten klubin kanssa. Riistanhoitoyhdistyksen alueen muiden seurojen kanssa kanssa. tehtiin Yhteistyötä yhteistyötä tehtiin järjestämällä lisäksi seurakunnan koululaisille ja paikallisen tarkoitettua Lions metsästyskoulutusta. klubin kanssa. Riistanhoitoyhdistyksen kanssa tehtiin yhteistyötä järjestämällä koululaisille tarkoitettua metsästyskoulutusta. Yleisesti ottaen kyselyyn ja haastatteluun vastanneet seurat ilmoittivat että suhtautuminen paikkakunnalla on ollut myönteistä. Yleisesti Kuitenkin ottaen n. 80 kyselyyn % seuroista ja haastatteluun ilmoitti että seuran vastanneet toiminta-alueella seurat ilmoittivat on maanomistajia että suhtautuminen jotka eivät vuokraa maita paikkakunnalla seuralle. Syyksi on mainittiin ollut myönteistä. useimmiten Kuitenkin metsästysvastaisuus. n. 80 % seuroista ilmoitti että seuran toimintaalueella on maanomistajia jotka eivät vuokraa maita seuralle. Syyksi mainittiin useimmiten metsästysvastaisuus. Maanomistajien metsästysalueiden vuokraamisen esteet ja syyt Maanomistajien metsästysvastaisuus Maita ei vuokrata koska syynä on 56,25% Taloudelliset kysymykset 2,08% Henkilöiden väliset riidat 56,25% Halu säilyttää metsästysoikeus itsellä 37,5% Muuta, mitä 14,58% 8 Metsästäjien vieraslupa- ja vieraskäytännöt ja metsästäjävaihto

9 Muuta, mitä 14,58% Metsästäjien vieraslupa- vieraslupa- ja vieraskäytännöt ja vieraskäytännöt ja metsästäjävaihto ja metsästäjävaihto Kyselyyn vastanneista seuroista suurin osa möi vieraslupia. Kaupallista metsästystoimintaa ns. ns. metsästyspaketteja metsästyspaketteja kuitenkin järjesti kyselyyn kuitenkin vastanneista järjesti kyselyyn ainoastaan vastanneista yksi seuraainoastaan yksi seura. Seuramme myy vieralupia vuodessa Alle ,23% ,51% ,75% yli 300 0% Seuramme ei myy vieraslupia 3,51% Vastanneista seuroista yli yli puolet puolet ilmoitti ilmoitti suhtautuvansa suhtautuvansa myönteisesti myönteisesti metsästäjävaihtoon. Metsästäjävaihdolla metsästäjävaihtoon. tarkoitetaan Metsästäjävaihdolla tässä seurojen tarkoitetaan välistä toimintaa tässä seurojen jolla vastavuoroisesti seurojen jäsenet välistä voivat toimintaa käydä jolla metsästämässä vastavuoroisesti yhteistyöseuran seurojen jäsenet mailla. voivat Vastaajista käydä n. 40 % oli sitä mieltä että metsästämässä yhteistyöseuran mailla. Vastaajista n. 40 % oli sitä mieltä että seuran jäsenillä on riittävästi tietoja ja taitoja omatoimiseen metsästysmatkan järjestämiseen ulkomailla ja seuran jäsenillä on myös riittävästi tietoja ja taitoja ottaa vastaan ulkomaalaisia vieraita. Haastatelluilla seuroilla oli kaikilla ollut ulkomaalaisia metsästysvieraita ja seuran omat jäsenet käyvät myös ulkomailla jahdeissa. Toiminta ei kuitenkaan ollut yhtä seuraa lukuun ottamatta järjestelmällistä. 9

10 Muita kyselyssä esille nousseita kommentteja ja huomioita: Jotkin maanvuokraajat ovat ilmoittaneet, että jos Metsästysseura alkaa myymään metsästysmatkailupalveluja niin hekin haluavat siitä osansa. Joten eiköhän ihan kerrasta uskota Ongelmia: Hallintoon ja talkoisiin ei saa tekijöitä. Kaikki duunit pakkaa jäämään yksien hoidettavaksi. Aina vedotaan jäsenten tasa-arvoiseen kohteluun, mutta onko tämä nyt sitä tasa-arvoa? Vaikka metsästysmaanvuokraa ei tarvitakaan maksaa rahassa väitän, että metsästäminen loppupelissä yksityismailla tulee kalliimmaksi kuin esim. valtiolta vuokratuilla metsästysalueilla Seuramme on järjestänyt vieraillemme myös edustusjahteja, Metsähallituksen pääjohtaja, puolustusvoimain komentaja, Kuopion Piispa, Prikaatin komentajat Metsähallituksen maille on vierailut järjestettävä vaihtoperiaatteella. Kaupallista jahtia ei vuokrasopimus salli Huomio! Maanomistuksen muuttuessa on havaittavissa vastustusta maanvuokraukseen. Ei ole selkeää syytä tiedossa tähän ilmiöön. Muutamia kommentteja on tullut jopa maanviljelijöiltä että susia salametsästetään. Pienriistan metsästyksen rauhoittamista esitetään, vaikka itse ollaan metsästäjiä Toivotaan metsästysharrastuksen positiivisen viestin eteenpäin viemistä Haastateltujen seurojen toiminnan uhkakuviksi nousivat metsästysharrastuksen arvostuksen laskeminen, asenteellisuus, nuorien sitouttaminen ja saaminen mukaan metsästys- ja erästelytoimintaan. Lisäksi erityisesti maakunnan pohjoisosissa haastatellut seurat ilmoittivat todelliseksi uhkaksi sudet ja siihen liittyvä lainsäädäntö. Edelliseen viitaten jokainen haastateltu kertoi joko omakohtaisesta tai seuran jäsenen kohtaamisesta suden kanssa. Yleisimmin haastateltu tai seuran jäsen oli menettänyt metsästyskoiransa ns. suden suuhun. Lisäksi keskusteluissa nousi esille uhkakuvat seuran talkootoiminnan järjestäminen tulevaisuudessa jäsenten muuttaessa kaupunkiin tai yleensäkin talkooperinteen katoaminen seuratoiminnasta. Haastateltujen seurojen ylpeydenaiheeksi nousi omassa seuratoiminnassa hyvä yhteishenki ja perinteisyys. 10

11 Maanomistajat Maanomistajia lähestyttiin sähköisellä kyselyllä joka toteutettiin Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan sähköisen tiedotuskirjeen yhteydessä. Tiedotuskirjeen yhteydessä oli linkki kyselyyn ja tiedotuskirje lähetettiin yhdistyksen jäsenille. Vastauksia saatiin yhteensä 36 kpl. Vastausten vähäisyyteen lienee vaikuttanut se että linkki kyselyyn postitettiin massapostituksen yhteydessä sähköisessä tiedotteessa. Lisäksi maanomistajien mielipiteitä kerättiin muiden haastatteluiden yhteydessä, koska useimmat haastatellut olivat myös maanomistajia erityisesti kyläyhdistyshaastatteluiden yhteydessä. Taustatiedot Vastaajista melkein neljännes oli iältään vuotias ja suurin osa vastaajista (72 %) omisti tilan henkilökohtaisesti. Tilan koko noin puolessa vastauksia on ha. Suurempia tiloja ( ha) ilmoitti omistavansa n. 30 % vastaajilta. Vastaajista yli puolet ilmoitti asuvansa muualla kuin tilan sijaintikunnassa. Vastaajista melkein 80 % ilmoitti vuokranneensa maata metsästysseuralle ja yli puolessa vastauksista maanomistajat sallivansa kaikenlaisten riistalajien metsästyksen maillaan. Enemmistö vastanneista ilmoitti, ettei saa mitään korvausta maan vuokraamisesta. Vastaajista n. 30 % harrasti metsästystä ja ilmoitti kuuluvansa metsästysseuraan. ilmoitti omistavansa n. 30 % vastaajilta. Vastaajista yli puolet ilmoitti asuvansa muualla kuin tilan sijaintikunnassa. Vastaajista melkein 80 % ilmoitti vuokranneensa maata metsästysseuralle ja yli puolessa vastauksista maanomistajat sallivansa kaikenlaisten riistalajien metsästyksen maillaan. Enemmistö vastanneista ilmoitti, ettei saa mitään korvausta maan vuokraamisesta. Vastaajista n. 30 % harrasti metsästystä ja ilmoitti kuuluvansa metsästysseuraan. Yhteistyö, tiedottaminen ja tapahtumat metsästysseurojen kanssa Kyselyyn vastanneet kokivat metsästysseurat luotettaviksi ja metsästyksen hyväksi harrastukseksi. Yhteistyö, tiedottaminen ja tapahtumat metsästysseurojen kanssa Pääasiassa Kyselyyn vastanneet metsästysseuratoiminta kokivat metsästysseurat ja yhteistyö luotettaviksi seurojen ja metsästyksen kanssa koettiin hyväksi myönteiseksi. harrastukseksi. Haastelluista Pääasiassa ainoastaan metsästysseuratoiminta muutama ilmoitti, ettei ja yhteistyö vuokraa seurojen maitaan kanssa metsästysseuroille koettiin myönteiseksi. tai että metsästysoikeus vuokrattavalla Haastelluista ainoastaan maalla on muutama rajoitettu. ilmoitti, Syyksi ettei ilmoitettiin vuokraa maitaan tyytymättömyys metsästysseuroille seuran tai toimintaan että ja sekä maanvuokraajan metsästysoikeus vuokrattavalla halu rajoittaa maalla metsästystä on rajoitettu. oman Syyksi metsästysharrastuksen ilmoitettiin tyytymättömyys vuoksi. Edellisessä seuran tapauksessa toimintaan vuokraaja sekä ilmoitti maanvuokraajan että haluaa halu säilyttää rajoittaa pienriistametsästysoikeuden metsästystä oman metsästysharrastuksen itsellään. vuoksi. Edellisessä tapauksessa vuokraaja ilmoitti että haluaa säilyttää pienriistametsästysoikeuden itsellään. Maanomistajien mielikuva metsästysseuratoiminnasta ja metsästyksestä Maanomistajien mielikuva metsästysseuratoiminnasta ja metsästyksestä Täysin Samaa Ei Eri Täysin eri samaa Yhteensä mieltä mielipidettä mieltä mieltä mieltä Metsästyseurat toimivat avoimesti 5,56% 38,89% 38,89% 16,67% 0% 36 Metsästysseurat ovat luotettavia 13,89% 50% 22,22% 11,11% 2,78% 36 Metsästysseurat tekevät arvokasta riistan- ja luonnonhoitotyötä 27,78% 50% 19,44% 2,78% 0% 36 Metsästysseurat tekevät maanomistajien kanssa hyvää 5,71% 57,14% 22,86% 14,29% 0% 35 yhteistyötä Metsästys on hyvä harrastus 37,14% 45,71% 11,43% 5,71% 0% 35 Yhteensä 17,98% 48,31% 23,03% 10,11% 0,56% 178 Vastaajista reilut puolet ilmoitti, ettei alueella toimiva metsästysseura järjestä vastaajaa kiinnostavia Vastaajista tapahtumia, reilut puolet mutta ilmoitti, kuitenkin ettei alueella yli 70 % toimiva vastanneista metsästysseura oli osallistunut järjestä metsästysseuran vastaajaa kiinnostavia järjestämiin tapahtumia, hirvipeijaisiin. mutta kuitenkin Yksi yli vastanneista 70 % vastanneista ilmoitti että oli osallistunut vuokratulle metsästysseuran alueelle on tehty järjestämiin rauhoitusalue hirvipeijaisiin. yhteistyössä metsästysseuran kanssa. Yksi vastanneista ilmoitti että vuokratulle alueelle on tehty rauhoitusalue yhteistyössä Metsästysseurojen metsästysseuran kanssa. järjestämät palvelut maanomistajille Metsästysseurojen järjestämistä palveluista kuten esim. alueen tai rakennusten vartioinnista, teiden kunnostuksesta ja huollosta, metsänhoitoavun järjestämisestä ei ollut sopimusta kuin kahdella kyselyyn vastanneella henkilöllä, kuitenkin n. 60 % olisi kiinnostunut edellä mainituista palveluista jos niitä olisi saatavilla. Pääasiassa oltiin tyytyväisiä metsästysalueiden vuokraukseen. Hirvivahinkojen ja kannan seuranta Noin 60 % vastanneista oli ollut tilallaan hirvivahinkoja ja melkein saman verran vastanneista oli 11

12 Metsästysseurojen järjestämät palvelut maanomistajille Metsästysseurojen järjestämistä palveluista kuten esim. alueen tai rakennusten vartioinnista, teiden kunnostuksesta ja huollosta, metsänhoitoavun järjestämisestä ei ollut sopimusta kuin kahdella kyselyyn vastanneella henkilöllä, kuitenkin n. 60 % olisi kiinnostunut edellä mainituista palveluista jos niitä olisi saatavilla. Pääasiassa oltiin tyytyväisiä metsästysalueiden vuokraukseen. Hirvivahinkojen ja kannan seuranta Noin 60 % vastanneista oli ollut tilallaan hirvivahinkoja ja melkein saman verran vastanneista oli sitä mieltä että maanomistajan mielipidettä ei oteta tarpeeksi huomioon metsästysseuran toiminnassa esim. hirvilupia anottaessa. Vastaajista n. 40 % oli sitä mieltä, että hirviä oli liikaa kun n. 15 % ilmoitti, ettei tiedä hirvikannan tiheyttä alueella. Muita kommentteja ja huomioita kyselyyn ja haastatteluihin vastanneilta Olen kiinnostunut riistatalouden huomioon ottamisesta metsänhoidollisissa toimenpiteissä (ei rauhoitusta) Metsästäjät tulevat liian lähelle rakennuksia metsälle ja eivät arvosta metsänomistajan omaisuutta esim. teitä ajetaan eikä ajatella että ne ei kestä syyssateiden aikaan. Lintuja metsästetään periaatteessa autoa hyväksikäyttäen. Aamulla ajellaan tiet läpi ja etsitään lintuparvet autolla. Kokemukseni koskevat vain yhtä metsästysseuraa, jossa kommunikaatiotaidot tuntuvat olevan olemattomat. Toivottavasti muut seurat osaavat yhteydenpidon paremmin. Koskaan ei metsästäjät ole polttaneet salametsästäjiä. Syy, koska yhdeksän kymmenestä harrastaa itsekin salametsästystä (esim. pimeässä ampuminen ). 12

13 Koskaan ei metsästäjät ole polttaneet salametsästäjiä. Syy, koska yhdeksän kymmenestä harrastaa itsekin salametsästystä (esim. pimeässä ampuminen ). Kyläyhdistykset Kyläyhdistykset Kysely toteutettiin webropol nettipohjaisen sovelluksen avulla. Linkki kyselyyn lähetettiin Kysely toteutettiin webropol nettipohjaisen sovelluksen avulla. Linkki kyselyyn lähetettiin Pohjois- Pohjois-Karjalan Kylät ry:n kyläyhdistyssähköpostilistalle jolla on vastaanottajia n Vastauksia Karjalan Kylät saatiin ry:n kyläyhdistyssähköpostilistalle 40. Syventäviä haastatteluja jolla tehtiin on kolmen vastaanottajia kyläyhdistyksen n Vastauksia edustajien saatiin kanssa. 40. Syventäviä haastatteluja tehtiin kolmen kyläyhdistyksen edustajien kanssa. Taustatiedot Taustatiedot Kyselyyn vastattiin varsin tasaisesti ympäri Pohjois-Karjalaa. Eniten vastauksia saatiin Joensuun seudun Kyselyyn kylistä vastattiin sekä Ilomantsista. varsin tasaisesti ympäri Pohjois-Karjalaa. Eniten vastauksia saatiin Joensuun seudun kylistä sekä Ilomantsista. Kyselyyn vastanneet kylät alueittain Juuka Liperi Joensuu Ilomantsi Polvijärvi Tohmajärvi Nurmes Rääkkylä Kitee Lieksa Valtimo Vastaajista suurin osa (65 %) ilmoitti toimivansa yhdistyksen puheenjohtajina, muita vastaajia olivat sihteerien lisäksi pääosin kyläyhdistyksen hallituksen jäsenet. Yhdessä tapauksessa vastaaja oli metsästysseuran puheenjohtaja. Keskusteluissa tuli ilmi että perinteisesti kylän ja metsästysseuran yhteistyö on luontevaa ja molemmissa toiminnoissa useasti on mukana samat henkilöt. Kylissä toimii useimmiten kyläyhdistyksen (33 %) lisäksi myös metsästysseura (31 %) ja Marttayhdistys (21 %). Muita kylillä toimivia yhdistyksiä ovat mm. maamies- ja nuoriso ja - urheiluseurat sekä erilaiset kalastukseen liittyvät yhdistykset. Kyselyyn vastanneista n. 40 % ilmoitti harrastavansa metsästystä ja kuuluvansa myös metsästysseuraan. 13

14 Tapahtumat ja yhteistyö Tapahtumat Vastauksissa ja selvisi yhteistyö että kylät tekevät yleensä yhteistyötä tapahtumajärjestelyissä metsästysseuran kanssa. Useimmiten osallistuttiin hirvipeijaisten järjestämiseen (20 %). Vastaajista kuitenkin noin Vastauksissa kolmasosa selvisi ilmoitti, että kylät ettei tekevät osallistu yleensä tai järjestä yhteistyötä yhteisiä tapahtumia tapahtumajärjestelyissä metsästysseuran metsästysseuran kanssa. kanssa. Useimmiten osallistuttiin hirvipeijaisten järjestämiseen (20 %). Vastaajista kuitenkin noin kolmasosa ilmoitti, ettei osallistu tai järjestä yhteisiä tapahtumia metsästysseuran kanssa. Mihin metsästysseuran tapahtumien järjestämiseen kyläyhdistys osallistuu? osaosallistuu Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös metsästysseurojen toimintaa ja siihen liittyvää tiedotusta sekä arvioimaan metsästystä harrastuksena. Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös metsästysseurojen toimintaa ja siihen liittyvää tiedotusta sekä arvioimaan metsästystä harrastuksena. * Metsästysseurojen toiminta koettiin avoimeksi (samaa mieltä ja täysin samaa mieltä 60 %) ja seurat Metsästysseurojen toiminta koettiin avoimeksi (samaa mieltä ja täysin samaa mieltä 60 %) luotettaviksi (samaa mieltä tai täysin samaa mieltä n. 90 % ). ja seurat luotettaviksi (samaa mieltä tai täysin samaa mieltä n. 90 % ). * Metsästysseuratoiminta kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi arvioitiin tärkeäksi n. 80 % vastauksissa ja yli 90 % vastaajista Metsästysseuratoiminta oli arvioi metsästyksen kylien elinvoimaisuuden hyväksi harrastukseksi säilyttämiseksi (samaa mieltä arvioitiin ja täysin tärkeäksi samaa n. mieltä). 80 % * Vastaajista myös vastauksissa suurin osa ja yli arvioi 90 % metsästysseurojen vastaajista oli arvioi tekemän metsästyksen riistan- ja hyväksi luonnonhoitotyön harrastukseksi arvokkaaksi (samaa (samaa mieltä mieltä ja täysin ja täysin samaa samaa mieltä mieltä). 95 %). * Pyydettäessä arvioimaan metsästysseurojen toiminnan tiedottamisen riittävyyttä vastaajista n. 38 % oli eri mieltä tai Vastaajista täysin eri myös mieltä. suurin osa arvioi metsästysseurojen tekemän riistan- ja luonnonhoitotyön arvokkaaksi (samaa mieltä ja täysin samaa mieltä 95 %). Vastaajista n. 70 % oli tyytyväisiä metsästysseuratoimintaan kylällä. Toimintaan tyytymättömiä Pyydettäessä pyydettiin arvioimaan esittämään metsästysseurojen kehittämisideoita. toiminnan tiedottamisen riittävyyttä vastaajista n. 38 % oli eri mieltä tai täysin eri mieltä. 14

15 Alla vastauksista ja keskusteluista poimittuja kommentteja ja ehdotuksia: * Pitäisi tiedottaa avoimemmin ja jos on kyse talkoista niin metsästysseuran intressit ovat aina kyläyhdistystä edellä * Hirvikanta on liian suuri, metsästystä lisättävä * Metsästysseuran näkyvyyttä ja yhteistyötä voisi mahdollisesti lisätä. * Ei välttämättä tarvetta parantaa tai tarvetta yhteistyöhön. Kylä on hieman jakaantunut vanhan metsästysseuran ja kylätoimikunnan kesken. * Tiedottaminen on vähäistä. Metsästysseuran toimintaan voisi lisätä yhteistyötä esim. kylämatkailun kanssa. Metsästyskulttuuria voisi nostaa enemmänkin näkyviin. * Vierekkäiset Metsästysseurat riitelevät keskenään ja siitä aiheutuu monenlaista mielenharmia. Muut yhdistykset toimivat reippaasti ilman metsästysseuraakin, mutta metsästysseura tarvitsee maanomistajien maita toimintaansa, joten sillä pitäisi olla hyvät välit kaikkiin tahoihin. * Molemmat toimivat yhdistykset voisivat edelleen kehittää yhteistyötään. Seuroista löytyy sellaista potentiaalia, jota kumpikin yhdistys voisi toisiltaan oppia. * Yhteistyötä voisi olla enemmän. Halukkuutta olisi esim. metsästysmajaan tutustuminen, metsästystoiminnan esitteleminen (saaliin käsittely) * Voisi olla yhteistyötä! Kysyttäessä kyläläisten mielipiteen huomioimista metsästysseuratoiminnan järjestämisessä, vastaajista n. 70 % oli tyytyväisiä toimintaan. Toimintaan tyytymättömiä pyydettiin esittämään kehittämisideoita. 15

16 Alla vastauksista ja haastatteluista poimittuja kommentteja: * Voisi kertoa toiminnastaan muuallakin kuin hirvipeijaisissa * Mielipiteitä ei tunneta * Emme tee tällä hetkellä yhteistyötä metsästysseuran kanssa, joten kysymykseen ei voi vastata. * Kylän vanha metsästysseura on aina toiminut hieman suljettuna yhteisönä. Kun kylätoimikunta perustettiin, metsästysporukat eivät tullet mukaan toimintaan. Pieni kylä, ei ole isoja tarpeita saada yhtenäisyyttä, koska ei ole aktiivitekijöitäkään. * Maanomistajat kyllä ja hirvipeijaisiin kyllä. Muutoin tiedottaminen on vähäistä. On hankala löytää tietoja esim. siitä, kuka on puheenjohtaja ja yhteyshenkilö metsästysseurassa. * Vastaus voisi olla myös kyllä, mutta erityisesti kyläläisten mielipiteitä ei oteta huomioon esim. kyselyjen avulla. Osa mielipiteistä tulee otetuksi huomioon sitä kautta, että suuri osa kylän väestä on metsästysseuran jäsen, jolla on oikeus osallistua yhdistysten kokouksiin. * Tiedottaminen kaikille kyläläisille, ei ainoastaan metsästysseuran jäsenille * Yhteistyön kehittämistä ei ole aiemmin ajateltu. Hyvää on, että nettisivut ovat nyt metsästys-seuralle auenneet, se lisää avoimuutta ja tiedottamista. * Ei tarkoittaa että minulla ei ole tietoa asiasta Kylän yhteisiä tapahtumia pidettiin kylätalolla (31 %), metsästysmajalla (28 %) ja muualla mm. koululla, kodalla, rannalla. Kylistä melkein 90 % ilmoitti osallistuneensa tai osallistuvansa yhteisiin hankkeisiin kylän muiden toimijoiden kanssa. Kylien edustajilta kysyttiin myös osallistumista yhteishankkeisiin kylän muiden toimijoiden kanssa. Yhteishankkeiksi mainittiin esimerkiksi: Leader rahoitteiset hankkeet (6 kpl) ja tapahtumayhteistyö mm. kesäjuhlat, äitienpäivät, joulutapahtumat (20 kpl). Lisäksi yhteishankkeiksi mainittiin talkoot, kylätalon ja yhteisten harrastepaikkojen ylläpito, erilaiset talkoot, kulttuuritapahtumat ja ympäristönkunnostamishankkeet. 16

17 tapahtumayhteistyö mm. kesäjuhlat, äitienpäivät, joulutapahtumat (20 kpl). Lisäksi yhteishankkeiksi mainittiin talkoot, kylätalon ja yhteisten harrastepaikkojen ylläpito, erilaiset talkoot, kulttuuritapahtumat ja ympäristönkunnostamishankkeet. Luontomatkailutoiminta Kyselyssä Luontomatkailutoiminta haluttiin selvittää myös mahdollinen luontomatkailuyhteistyö kylällä toimivan metsästysseuran Kyselyssä kanssa. haluttiin Ainoastaan selvittää kolmella myös mahdollinen kylällä järjestettiin luontomatkailuyhteistyö luontomatkailutoimintaa. kylällä toimivan metsästysseuran kanssa. Ainoastaan kolmella kylällä järjestettiin luontomatkailutoimintaa. Kyliä pyydettiin myös arvioimaan luontomatkailuun liittyvää yhteistyötä ja osaamista. Suurin osa kylistä oli kiinnostunut tekemään lisäämään yhteistyötä luontomatkailun osalta metsästysseurojen Kyliä pyydettiin kanssa ja myös myös arvioimaan kiinnostunut luontomatkailuun järjestämään sitä. liittyvää yhteistyötä ja osaamista. Suurin osa kylistä oli kiinnostunut tekemään lisäämään yhteistyötä luontomatkailun osalta metsästysseurojen Vastaajista kanssa ja myös suurin kiinnostunut osa oli sitä mieltä järjestämään että metsästysseuroilla sitä. Vastaajista on suurin kyliä osa hyödyttävää oli sitä mieltä osaamista. että metsästysseuroilla on kyliä hyödyttävää osaamista. Kyläyhdistysten kiinnostus kiinnostus yhteistyöhön yhteistyöhön metsästysseurojen metsästysseurojen kanssa kanssa ja muu ja muu yhteistoiminta yhteistoiminta Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Ei mielipidettä Eri mieltä Täysin eri mieltä Kylämme on kiinnostunut lisäämään yhteistyötä metsästysseurojen kanssa Kylämme on kiinnostunut luontomatkailutoiminnan järjestämisestä Metsästysseuroilla on sellaista osaamista esim. maastontuntemuksesta jota voisimme hyödyntää? 27,5% 40% 30% 0% 2,5% 15% 37,5% 42,5% 2,5% 2,5% 37,5% 45% 17,5% 0% 0% Yhteensä 26,67% 40,83% 30% 0,83% 1,67% 17

18 Pyöreän pöydän keskustelu sidosryhmäedustajien kanssa Esiselvityshankkeen loppupuolella päätettiin pitää ohjattuna työpajatyyppisenä järjestetty keskustelutilaisuus johon pyydettiin eri sidosryhmäedustajia keskustelemaan ja tuomaan mielipiteitään ja havaintojaan pohjoiskarjalaisten kylien ja kuntien, koulutuksen, tutkimuksen ja matkailun näkökulmasta metsästysseuratoimintaan ja erästelyyn. Lisäksi paikalla kuultiin myös ajatuksia ja huomioita viestinnän ja nuoren näkökulmasta. Keskustelun teemoiksi nostettiin nuorten harrastustoiminta, kyläyhteisö, luonnon monimuotoisuus ja monipuolinen käyttö sekä matkailuyrittäjyys. Nuorten harrastustoimintaan liittyen todettiin että nuorille tarjottava ja tarjolla oleva harrastuskenttä on todella laaja ja erästelyja luontoon liittyvän harrastukseen sitouttaminen haastavaa. Nuoret ovat vieraantuneet luonnosta ja ennakkoluulot ja käsitykset vaikeuttavat harrastukseen tutustumista. Nuorilla sekä nuorten vanhemmilla ei välttämättä ole oikeaa ja riittävän laajaa tietämystä metsästysharrastuksesta sekä myös maaseudun nuoret ovat vieraantuneet luonnosta. Todettiin myös että leiri- ja iltakerhotoimintaa on tarjolla muihin harrastusmuotoihin nähden vähän ja sitä tulisi järjestää nykyistä enemmän. Leiri- ja kerhotoiminnassa tulisi nostaa esille metsästäjien tekemän riistanhoitotyön merkitystä luonnonmonimuotoisuuden hyödyntämisessä. Tiedottamisessa tulisi löytää nuoria puhutteleva ja saavuttava muoto esim. hyödyntämällä kummitoimintaa ja riistakameroiden käyttöä. Kouluihin suuntautuvassa tiedottamisessa parhaimmaksi viestintäkanavaksi nousivat esille koulujen yhteiset VESO-päivät. Kyläyhteisön näkökulmasta todettiin että metsästysseura- ja kylätoiminnassa toimivat usein samat ihmiset. Metsästysseuratoiminta houkuttelee kylälle uusia asukkaita ja voi siten osaltaan elävöittää kyliä. Seuratoiminnan kautta integroituminen kyläyhteisöön olisi luontevaa. Metsästysseuratoimintaa ei ole ehkä huomioitu riittävästi työresurssina myös kylän hyödyksi. Yhteistoiminnan esteenä voi toimia puutteellinen kommunikaatio eri toimijoiden välillä. Todettiin myös että yhdistysten johdossa olevilla on suuri merkitys mm. nuorten toimintaan mukaan ottamiselle. Hyvän ja toimivan yhteistyön edistämiseksi nousi esille yhteistyötarpeen tunnistaminen ja toimintojen yhdistäminen esim. tapahtumajärjestelyissä. Kummitoiminnan sekä hiljaisen tiedon keruun avulla kylissä toimijat voisivat löytää uusia toimintamuotoja. Perinteisen talkootoiminnan elvyttämiselle pitäisi löytää uusia keinoja ja tekijöitä. Kaikille avointen kokoontumistilojen käytöllä ja yhteisten www-sivujen avulla edistettäisiin myös yhteistoimintaa. 18

19 Matkailuyrittäjyyden ja palvelujen edistämiseksi nostettiin luonnon monipuolisen käytön merkitys tuotteistamisessa. Toimijoiden yhteishengen ja työn edellytys on hyvä ja toimiva kommunikaatio ja tahtotila. Todettiin että palveluiden tulisi sisältää hyvin erilaisia ja monipuolisia tapoja päästä kokemaan luonto ja sen tarjoamat palvelut. Toimivan palvelukonseptin luomiseksi on ehdottomasti tunnistettava eri toimijoiden roolit ja tulonjakomallit siten että jokainen toimija voi keskittyä omaan osaamisalueeseensa. Kehittämisehdotukset palvelujen tuotteistamiseksi koskivat mm. katselumatkojen, vieraslupametsästysmatkailun ja tutustumispäivien järjestämistä eritysryhmille. Luonnon monimuotoisuuden ja monipuolisen käytön merkityksen lisäämisessä esille nousi keskustelussa myös hyvä metsästysseuratoiminta ja tapa ja siihen liittyvä tiedottaminen ja valvominen. Todettiin että myös metsästystoiminnassa on kehitettävää. Metsästysharrastuksessa mukana olevien tulisi sitoutua noudattamaan hyvä metsästystapoja korostavia ja kestäviä periaatteita ja metsästäjäliiton tulisi metsästäjien edunvalvontaorganisaationa myös kiinnittää tähän erityistä huomiota. Uusien ja kasvavien metsästystoiminnan muotoihin, kuten jousimetsästys ja metsästyskoiraharrastus, tulisi kiinnittää erityishuomiota. Yhteistyöavauksien ja raja-aitojen kaatamiseksi tulisi löytää toimintamalleja joilla luonnon monimuotoisuuden ja käytön merkitys saataisiin esille. Yhtenä keinona yhteistyön edistämiseksi keskustelussa nostettiin esille Keltainen nauha kampanja jonka avulla alueiden eri toimijat voisivat torjua yhteisesti hirvivahinkoja nauhoittamalla ja ylläpitämällä teiden varsia ja siten edistää tielläliikkujien turvallisuutta Pohjois-Karjalassa. 19

20 Hankkeen tulosten yhteenveto ja johtopäätökset Pohjoiskarjalainen metsästystoiminta ja kulttuuri on murrostilassa. Seurat ikääntyvät, uusien jäsenten rekrytoiminen on haastavaa ja toimintakulttuuri on osiltaan vanhentunut. Perinteisen talkootoiminnan avulla metsästysseurojen kiinteistöjen ja toiminnan ylläpitäminen on haastavaa jäsenten ulkopaikkakuntalaisuuden vuoksi ja metsästystoiminnan kokonaisvaltaisuutta luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ei ole nostettu riittävästi esille. Metsästysseuratoiminnan kehittämistä ei ole otettu huomioon kylien elinvoimaisuuden ylläpitämisessä. Maanomistajuus on siirtymässä kaupunkeihin ja sitä kautta myös luonteva tiedonkulku metsästysseuratoiminnan tekemästä kokonaisvaltaisesta riistanhoito- ja maanomistajaa palvelevasta työstä myös voi olla puutteellista. Kylät ja kylien toimijat vähenevät ja ikääntyvät eikä kylillä toimivat yhdistykset ja yritykset ole välttämättä löytäneet toimivaa yhteistyömallia jonka avulla väheneviä resursseja voisi täysimääräisesti hyödyntää. Erästelytoiminnalla on suuria alueellisia talousvaikutuksia. Metsähallituksen ja Ruralia instituutin tekemän tutkimuksen mukaan (Metsästykseen ja kalastukseen sijoitettu euro tuo seitsemän euroa alueelle -tutkimus) kaikkiaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime syksynä alueille 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa asioimalla muun muassa kaupoissa, huoltoasemilla ja matkailuyrityksissä. Metsästyksen osuus oli 24,4 miljoonaa ja kalastuksen 9,4 miljoonaa euroa. Metsästyksen ja kalastuksen suora työllistävä vaikutus oli 445 henkilötyövuotta. Pohjois-Karjalassa suoraa tuloa oli 3,3 miljoonaa ja työllistävä vaikutus 49,1 henkilötyövuotta. Eränkävijät kokevat myös harrastuksen parantavan terveyttä ja lisäävän hyvinvointia. Varsinkin naiset ja nuoret aikuiset (25-44-vuotiaat) kokivat kalastuksen ja metsästyksen kohentavan terveyttä. Metsästysseurojen toiminnan ja kylien elinvoimaisuuden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi olisi tärkeää kehittää toimintaa ja toimintoja koulutuksen avulla siten että metsästysseurat osaisivat viestiä toiminnastaan oikein ja riittävästi kaikkia sidosryhmiä. Seuratoiminnan kehittämisessä tulisi keskittyä miettimään uudenlaisen palvelutoiminnan tuotteistamista siten että toiminnassa keskityttäisiin metsästysseuratoiminnan keskeisiin osaamisalueisiin: riistanhoitoon, luonnossa liikkumiseen, maaston tuntemukseen ja luonnon havainnointiin. Yhteistyömallien ja palvelujen tuotteistamisessa kyläyhteisöjen, paikkakunnalla olevien matkailutoimijoiden ja maanomistajien kanssa tulisi keskittyä löytämään malli, jonka avulla kylien elinvoimaisuutta vahvistettaisiin. Erityisesti on keskityttävä luomaan toimintatavat- ja mallit joilla metsästysseuratoimintaa voidaan kehittää nykyaikaisten sähköisten välineiden avulla. Yhteistyöllä ja viestinnällä on vahvistettava maanomistajien tietämystä ja uudenmuotoisen metsästysseuratoiminnan hyväksyntää. Edellämainitut toiminnot luovat pohjan, jolla kehitystyötä voidaan viedä pohjoiskarjalaiseen metsästysseuratoimintaan jatkohankkeen ja pilotointimallien avulla. Erästelyn aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät ja kehittämismahdollisuuksia on runsaasti. 20

21 Esiselvityshankkeen pohjalta ja sen perusteella ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä tärkeysjärjestyksessä: 1) Metsästysseuratoiminnan kehittäminen; nuoret ja sähköiset palvelut * yhdistystoiminnan koulutus, nuorille rohkeutta ja taitoa yhdistystoimintaan * verkkopalvelujen hyödyntäminen kokouspalveluissa * www-sivujen arkipäiväistäminen metsästysseuratoimintaan * jäsenpalvelujen ja taloushallinnon sähköiset palvelut * viestinnän eri keinot, mallinnus * metsästysseurapalveluvalikon kehittäminen - mitä seura pystyy ja osaa tehdä * Metsästysseurajäsensenssit (jäsen- ja seurapörssi), avoimia jäsenpaikkoja metsästäjille * ulkopaikkakuntalaisuus on vahvuus, ei rasite! 2) Yhteistoiminta maanomistajien kanssa metsästysalueiden ja maankäytön laajentamiseksi. * Mitä maanomistaja hyötyy metsästysseuratoiminnasta? * Miten yhteistyötä maanomistajien kanssa kehitetään win-win periaatteella * Metsästysseurakohtaiset kokeilut, maanomistajien kuuleminen ja sitouttaminen uudistukseen 3) Yleisen mielikuvan muokkaaminen; eettisen ja hyvän metsästyskulttuurin esilletuominen * viestinnän kehittäminen * aktiivinen esilläolo * ammattimaisuuden korostaminen viestinnässä 4) Nuorten koulutus; kansalaisopistot, eräkerhot ja koulut * koulutuspaketit * yhteistyö eri toimijoiden ja sidosryhmäedustajien kanssa * vastuunjako 5) Eräretket kohderyhmille * kohteiden kehittäminen eri hankkeina * esteettömyyden ja erityisryhmien huomioiminen 6) Luontoreitit * palvelut kesäisin ja talvisin mm. hiihtoreitit * kodat, laavut, nuotiopaikat * valmistus ja ylläpito 7) Yhteistyö kylien kanssa * tapahtumat * rakenteet * viestintä (kylälehti, kotisivut, tiedotteet yms.) 8) Yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa * yhteistyömallien kehittäminen paikalliset olosuhteet huomioiden (esim. matkailupalvelut vieraslupametsästäjille) * uudet tuote- tai yrittäjyysmallit esim. Green Care & Metsästysseuratoiminta 21

22 TULEVAISUUDEN TASSU eli yhteistyön suunnat kuvauksineen Lisätietoja: 22 msl-ita.fi/metku-hanke

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Yhteenvetoa Yhistykset yhessä - JärjestöRalli2016 Kaikki tilaisuudet klo 17-19 6.10 Rääkkylä 8.11 Juuka 10.10 Kesälahti 9.11 Kontiolahti 12.10 Pyhäselkä 9.11 Eno 25.10

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET

YHDISTYSKYSELYN TULOKSET YHDISTYSKYSELYN TULOKSET Tiivistelmä 15.8.2014 Projektiharjoittelija Noora Jalonen Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin 34 yhdistykselle ja vastauksia saatiin yhteensä 25. Kyselyn vastausprosentti on noin

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2017

Yhistykset yhessä. JärjestöRalli 2017 Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2017 Yhistykset yhessä JärjestöRalli 2016 Eno 9.11 Uusi keskustelu 20.2.2017 Uimaharjussa Kontiolahti 9.11 Uusi keskustelu 2017 alkuvuodesta Tuupovaara 7.11 Mahdollisesti

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille

Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille YTYÄ kylätoimintaan yhdistykset palveluiden tuottajina 3.11.2016 Yhteiskunnallinen yrittäjyys maaseudulla -hanke 4.11.2016 1 Taustaa - Kyselyn tavoitteena oli

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

asiakastyytyväisyystutkimus

asiakastyytyväisyystutkimus OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2010 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2010 (sama tutkimus toteutettu myös keväällä 2007, 2008 ja 2009) Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE

Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Järjestöt maakuntauudistuksessa -tilaisuus, 21.6.2017 Hanna Kääriäinen, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry Järjestöasiain neuvottelukunta JANE

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE

KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE KYLÄKYSELY HANHIKOSKELAISILLE Tällä kyselyllä kartoitetaan Teidän mielipiteitänne omasta kylästänne. Mitkä asiat kylällä ovat hyvin ja mitkä asiat kaipaisivat muutosta? VASTAAJAN TAUSTATIEDOT: Ikä: 18-44

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi

Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012. Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Järjestöt ja monikulttuurisuus Pohjois-Karjalan järjestöasiain neuvottelukunta 23.3.2012 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys / Moi Mikä tuo Pohjois-Karjalaan TYÖ OPIS- KELU PERHE PAKO

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ilomantsi. Kuntaraportti

Ilomantsi. Kuntaraportti Ilomantsi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Kitee. Kuntaraportti

Kitee. Kuntaraportti Kitee Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 706 Sotkamon riistanhoitoyhdistys TOIMINTA-AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta anetussa laissa tarkoitetun riistanhoitomaksun maksaneiden

Lisätiedot

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017

Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1 (8) Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1. Kuinka usein käyt kaupunkimme www-sivuilla? 2. Mitä kautta päädyit verkkosivuillemme? 2 (8) Avoimet vastaukset: Toisella sivulla sijaitsevan

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli

Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia tuli KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n VALMENNUSRYHMIEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Valmennusryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke. Tampereella Virpi Launonen

Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke. Tampereella Virpi Launonen Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon kirjastojen osaamiskartoitushanke Tampereella 6.9.2013 Virpi Launonen Miksi? Jatkuva muutos Uusi järjestelmä, sähköiset aineistot vain osa muutoksesta Eläköityminen,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Siun soten järjestämisvastuulle vuoden 2017 alussa. Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen,

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Seurojen rekrytointi- ja kannustejärjestelmä -pilotti 2014-2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Savon Liikunta ry, lajiliitot ja TUL

Seurojen rekrytointi- ja kannustejärjestelmä -pilotti 2014-2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Savon Liikunta ry, lajiliitot ja TUL Seurojen rekrytointi- ja kannustejärjestelmä -pilotti 2014-2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Savon Liikunta ry, lajiliitot ja TUL Seurakehittämisprosessin sisältö Seuratyöpajojen teemat Seuratyöpaja

Lisätiedot

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen

Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa. Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Metsästysmatkailun potentiaali ja kehityshaasteet Suomessa Sami Kurki, Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen Ruralia-instituutti / Sami Kurki / Karstula 26.8.2010 2.9.2010 1 Keskinarkaus,S., Matilainen,

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603

Toimintalinja. Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 2013 Toimintalinja Perämettän Puskaratsastajat ry www.peramettanpuskaratsastajat.fi pj. Anne Harju 0400-798603 Ratsastusseuran toimintalinja Yleistä toimintalinjasta - Toimintalinjan työstäminen aloitetaan

Lisätiedot

Suomen riistakeskuksen sähköiset koulutusmateriaalit / Koulutusportaali

Suomen riistakeskuksen sähköiset koulutusmateriaalit / Koulutusportaali Suomen riistakeskuksen sähköiset koulutusmateriaalit / Koulutusportaali Pohjois-Hämeen neuvottelupäivät 7.-8.4.2017 Marko Mikkola Riistatalouden ja metsästyksen koulutusstrategia Metsästäjät ovat erilaisia-

Lisätiedot

Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015

Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015 Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015 Sisällys Toiminnan kuvaus... 1 Palautekysely... 2 Kyselyn tulokset... 3 1 Toiminnan kuvaus Ristinkantajat ry:n vuosi

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset

PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset PALAUTE KYLÄAVUSTAJA- TOIMINNASTA Yhdistykset Vastaajan taustaorganisaatio 35% 12% 53% Muu kylä- tai asukasyhdistys Kyläavustajan työllistänyt yhdistys Muu yhdistys Kyläavustajatoiminnan tunnettavuus 9%

Lisätiedot

OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2011

OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2011 OVOn harrasteryhmien asiakastyytyväisyystutkimus 2011 Tutkimuksen toteutus Tutkimus tehtiin keväällä 2011 (sama tutkimus toteutettu myös keväisin vuonna 2007-2010) Tutkimukseen oli mahdollista vastata

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 407 LIPERIN RIISTANHOITOYHDISTYS TOIMINTA-AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien omatoimisuuteen

Lisätiedot

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna

Itä-Suomen alueverkosto , Savonlinna Itä-Suomen alueverkosto 9.5.2017, Savonlinna Alueverkostot Osa toimii useamman maakunnan alueella. Yhteystietolistalla 750 henkilöä. Osallistujat sote-alan järjestöammattilaisia (ammattilaisuus ei kuitenkaan

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin syksyllä 2016. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

Kestävä riistatalous

Kestävä riistatalous Kestävä riistatalous Metsäakatemia 12.5.2016 Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association Metsästysharrastuksen kehittyminen Suomessa 1900-luvun alussa suuret nisäkkäät olivat

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia

Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia Riia Metsälä Kunnan ja kylän välinen vuorovaikutus Tutkimusalueina Seinäjoki ja Laihia 19.8.2011 Aluetiede Filosofinen tiedekunta Johdanto Kuntarakenteessa tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten seurauksena

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Keuruun tapahtumayhteistyö. Haastattelujen tulokset 05/2017

Keuruun tapahtumayhteistyö. Haastattelujen tulokset 05/2017 Keuruun tapahtumayhteistyö Haastattelujen tulokset 05/2017 Haastattelujen toteutus Haastattelut toteutettiin puhelimitse keuruulaisille tapahtumanjärjestäjille huhti toukokuussa 2017 16 tapahtumanjärjestäjää

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

Joensuu. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti Joensuu Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö

Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa. Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Uudet toimintamallit alueellisessa strategiassa Antti Turunen, LT, ylilääkäri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, yleislääketieteen toimintayksikkö Toimintastrategia ja tietohallinto: Perusperiaatteet

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koululaiskyselyn yhteenveto Lemi Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 11.9.2017 Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana ja vastauksia pyydettiin 3. - 9. luokkalaisilta.

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot