Tavallisimmat matkailijan lääkärissä käynnin syyt. Infektiot. Traumat liikenneonnettomuudet. Sydän- ja verisuonitaudit
|
|
- Lauri Hyttinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Infektiot Lääketieteen opiskelijat 2013 Heli Siikamäki osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Traumat liikenneonnettomuudet Sydän- ja verisuonitaudit Kohdemaa Matkailija Kyläilymatkailijoilla suurempi riski mm. Leder ym. for GeoSentinel. Clin Infet Dis 2006 Pitkämatkalaisilla suurempi riski mm. Chen ym. for GeoSentinel. Emerg Infect Dis 2009 Tavallisimmat matkailijan lääkärissä käynnin syyt Kuume Ripuli Iho-oireet Lähtömaa Gautret ym. for GeoSentinel. Emerg Infect Dis 2009 All regions (N= ) Systemic febrile illness Caribbean (N=1115) Central America (N=1326) South America (N=1675) Sub- Saharan Africa (N=4524) South Central Asia (N=2403) Southeast Asia (N=2793) 10%:lla kehitysmaamatkailijoista kuumetauti matkan aikana tai sen jälkeen Tavalliset taudit ovat tavallisimpia Tavalliset maailmanlaajuisesti esiintyvät infektiotaudit hengitystieinfektiot, virtsatieinfektiot ym. Matkailuun liittyvät infektiotaudit turistiripuli yleisin Acute diarrhoea Skin disorder Muistettava myös Suomalaiset infektiotaudit esim. myyräkuume Muut kuumeen syyt kuin infektiotaudit maligniteetit, kollagenoosit 1
2 On otettava huomioon, että kyseessä saattaa olla: Henkeä uhkaava hoidettavissa oleva sairaus malaria sepsis, lavantauti, leptospiroosi, pilkkukuumeet Tavanomaisesta poikkeavia eristystoimia vaativa sairaus meningokokki-infektio, verenvuotokuumeet Tavallisia ja laajalla alueella esiintyviä malaria, denguekuume, lavantauti*, virushepatiitit*, HIV-infektio*, sekundaarinen syfilis* Harvinaisempia ja laajalla alueella esiintyviä riketsioosit eli pilkkukuumeet*, Q-kuume*, leptospiroosi*, toksoplasmoosi*, amebiaasin maksa-absessi*, bruselloosi*, akuutti skistosomiaasi, filariaasi Harvinaisempia ja rajoitetulla alueella esiintyviä viskeraalinen leishmaniaasi*, toisintokuume, afrikkalainen unitauti, rutto, melioidoosi, keltakuume, verenvuotokuumeet * esiintyy myös Euroopassa Diagnoosi Malaria 28% Muu infektio 46% Muu syy 2% Dg ei selvinnyt 24% 12% trooppinen tauti 34% tavallinen infektio GI dg 4% Dermatologic dg 4% Genitourinary dg 4% Acute diarrhoeal Illness 15% Other 13% Systemic febrile illness 14% Malaria 21% Respiratory Illness 14% Febris NAS 22% Freedman ym. N Engl J Med 2006;354: (Geosentinel, n=17 353) Afrikka: Malaria Pilkkukuume Lavantauti Dengue Aasia Lavantauti Dengue Malaria Etelä-Amerikka Dengue Bottieau ym. Arch Int Med 2006;166: (Antwerpen, n=1743) Afrikka Malaria (Pf 30% + ei Pf 5%) Pilkkukuume (4%) Akuutti skistosomiaasi (2%) Aasia Dengue (12%) Malaria (ei Pf 9% + Pf 2%) Lavantauti (3%) Amerikka Dengue (9%) Malaria (ei Pf 4%) 1. Aasia ja Oseania matkaa Thaimaa matkaa 2. Amerikka matkaa (USA ) 3. Afrikka matkaa 2
3 Muu GI dg 3% Urogenitaali dg 4% Ei spesifistä dg 25% Muu dg 3% Iho/pehmytkudos dg 3% Hengitystieinfektio 15% Akuutti ripulitauti 27% Malaria 4% Systeeminen kuumetauti 17% Potentiaalisesti henkeä uhkaava tauti 26%:lla (118/462) 2% (9) tehohoidossa 1 potilas kuoli Pseudomonas-sepsikseen Sepsis (5%, 21/428) Malaria (4%, 20/462) >1 merkittävää eri diagnoosia 10%:lla (47) MAAILMAN MALARIATILANNE Malarian aiheuttaa Plasmodium-sukuun kuuluva alkueläin, joka infektoi punasoluja. Malaria tarttuu hyttysen piston välityksellä ihmisestä toiseen. Myös: istukan kautta äidiltä sikiölle Harvinaisia tarttumisreittejä: verensiirto tai saastuneet neulat yli 50 % väestöstä endeemisellä alueella > 200 miljoonaa infektiota / vuosi kuolemaa / vuosi (WHO World Malaria Report 2012) Noin 90% maailman malariatapauksista Afrikassa Suurin osa malariaan kuolleista <5 -vuotiaita lapsia Afrikassa - Afrikassa malaria aiheuttaa 20% lapsikuolleisuudesta - Afrikkalaisella lapsella malariakuumetta/vuosi Plasmodium falciparum infektoi kaiken ikäisiä punasoluja -> parasitemiaprosentti >2% -> komplikaatiot-> kuolema n. 90% kaikista maailman malariatapauksista (Afrikka) Plasmodium vivax infektoi vain nuoria punasoluja (parasitemia <2%) Plasmodium ovale infektoivat vain nuoria punasoluja (parasitemia <2%) Plasmodium malariae infektoi vain vanhoja punasoluja (parasitemia <2%) Plasmodium knowlesii apinan malaria voi johtaa komplikaatioihin 3
4 Itämisaika P. falciparum: yleensä 7-14 vrk, harvoin >1 kk, aniharvoin >1 v P.vivax, P.ovale, P.malariae : viikkoja, jopa kuukausia P.vivax ja P.ovale: piilevistä maksamuodoista kuukausien, jopa vuosien kuluttua Oireet Kuume: jaksottaista tai jatkuvaa P. vivax ja P. ovale 48 h välein, P. malariae 72 h välein P. falciparum: kuume millaista tahansa Mitä tahansa muita oireita päänsärky, jäsensäryt tavallisia ripuli, yskä Tavallinen tauti Hoidettavissa oleva tauti Kuolleisuus korkea Freedman ym 2006 ja Bottieau ym 2006: Falciparum-malaria ainoa matkailijan trooppinen kuumetauti, johon liittyi kuolemia Malariapotilaan yleistila voi huonontua muutamassa tunnissa hyväkuntoisenkin kuumeilevan matkailijan tutkiminen on aina kiireellinen asia, jos epäillään malariaa Tropiikista palaavan kuume on malaria kunnes toisin todistettu Malarianäytteet (B-Plas-O, KL 2315) on otettava ja tutkittava päivystysluonteisesti lähimmässä päivystyspisteessä, missä se on mahdollista Malarian hoito on aloitettava välittömästi Jos 1. malarianäyte on negatiivinen näytteenotto toistetaan 4-6 tunnin kuluttua, kuumepiikin aikana, seuraavana aamuna vähintään 3-4 negatiivista näytettä Muut laboratoriokokeet: veriviljely x 2, Tvk, CRP, ALAT, Krea, Na, K, Astrup, B-gluk, S-Bil, LD, ekg, plv, thoraxrtg Epäspesifiset laboratoriolöydökset malariassa: hemoglobiini, leukosyytit, trombosyytit matalat CRP koholla Hoito on aloitettava välittömästi Malariapotilas kuuluu sairaalahoitoon Ennen kuin malarian tyypitys on tiedossa, suunnataan hoito kattamaan resistentti P. falciparum Katso tarkemmin Akuuttihoito-opas Konsultoi infektiolääkäriä JOS Kyseessä on vakava/komplisoitunut malaria TAI Parasitemiaprosentti on noin 5 % tai enemmän (2 % tai enemmän ei-immuuneilla = potilailla, jotka eivät ole kotoisin endeemiseltä alueelta) kyseessä on aina falciparum-malaria ja komplikaatioiden kehittymisen riski on suuri. TAI Potilas oksentelee 4
5 Jos potilaalla on yksikin mainituista oireista tai tiloista: Neurologiset oireet, uneliaisuus, kouristukset (aivomalaria) Hengitysvaikeudet, keuhkoödeema tai ARDS (voi ilmaantua hoitopäivänä) Oliguria, munuaisten vajaatoiminta Sokki (syst RR < 80 mmhg) DIC, vuototaipumus, ikterus, hemoglobinuria Vakava anemia (Hb <70 g/l) Voimakas hemolyysi Hypoglykemia, asidoosi, korkea laktaatti Ensisijainen parenteraalinen lääkitys on artesunaatti i.v. (Artesunate ) Jos potilas tulee Thaimaan ja Myanmarin tai Kambodžan rajaseuduilta, yhdistetään artesunaattiin doksisykliini (resistenssi) P.o. lääkitykseen pyritään siirtymään mahdollisimman nopeasti Riamet (artemeetteri 20 mg + lumefantriini 120 mg) Kiniini-hydrokloridi (Quinine dihydrochloricum ) Raskaana oleville Vaihtoehto, jos i.v. artesunaattia ei ole saatavilla P.o. annostukseen pyritään siirtymään mahdollisimman nopeasti Hoidon yhteiskesto on 7 10 vuorokautta. Kiniinilääkitykseen yhdistetään doksisykliini alle 8-v. lapsille ja raskaana oleville klindamysiini JOS potilas on hyväkuntoinen ja ei vakava/komplisoitunut malaria ja parasitemia < 2 % ja potilas pystyy ottamaan lääkkeet p.o. 1. Riamet (artesunaatti + lumefantriini) p.os. tai 2. kiniini+ doksisykliini /klindamysiini p.os. (raskaana olevat) tai 3. Malarone (atovakoni + proguaniili ) p.os. tai 4. meflokiini (Lariam ) p.os. P. vivax, P. ovale tai P. malariae klorokiini p.o. (Heliopar ) myös P. falciparumin hoitolääkkeet tehoavat P. knowlesi - hoidetaan kuten P. falciparum 5
6 Maksamuotojen eliminointi vaatii klorokiinin jälkeen primakiinihoidon (Primaquine phosphate ) G6PD-puutteisille primakiini voi aiheuttaa vakavan hemolyysin Puutosta esiintyy Välimeren maissa, Lähi-Idässä, Aasiassa ja Afrikassa. Kaukaasialaisella rodulla puutos on harvinainen. Riskiryhmään kuuluvalla potilaalla mahdollinen G6PD:n puutos selvitetään mittaamalla punasolujen G6PD:n aktiivisuus Malarianäytteet on syytä kontrolloida hoidon alkuvaiheessa 1 2 kertaa vuorokaudessa, kunnes ne ovat negatiiviset Jos parasitemia on > 25 % alkuperäisestä 48 h hoidon alusta, on lääkitystä vaihdettava Jos kuume jatkuu, vaikka parasitemia häviää, on epäiltävä bakteeri-infektiota tai muuta komplikaatiota Malariassa CRP voi olla >100 Tulovaiheen mahdollinen sokki pyritään korjaamaan nesteytyksellä. Turhaa nesteiden antoa pitää varoa keuhkoedeeman ja ARDS:n riskin vuoksi. Sokki voi olla merkki samanaikaisesta bakteerisepsiksestä, joka hoidetaan mikrobilääkehoidolla, joka kattaa myös gramnegatiiviset bakteerit I.v. kiniini aiheuttaa hypotoniaa, joka reagoi yleensä tehostettuun nesteytykseen Asidoosi korjautuu yleensä hypovolemian ja hypoksian korjauksella. Hapetuksen seuranta Happisaturaatiota ja hengitystaajuutta on syytä seurata mahdollisen kehittyvän keuhkoedeeman ja ARDS:n toteamiseksi. ARDS voi ilmaantua hoitopäivänä, vaikka parasitemia olisi hävinnyt Hypoglykemia Komplisoituneeseen malariaan ja i.v. kiniinihoitoon liittyy usein hypoglykemia, jonka takia verensokeritasoa on seurattava. Raskaana olevilla riski on suurentunut Tajunnan taso Tajunnan tason seuranta on tärkeää mahdollisen kehittyvän aivomalarian toteamiseksi. Trombosytopenia ja DIC Trombosytopenia liittyy aina vakavaan malariaan, mutta vaatii hoitoa vain, jos esiintyy spontaaneja vuotoja Lieviä muutoksia hyytymistekijätutkimuksissa todetaan usein, mutta hoito on tarpeen vain, jos esiintyy spontaaneja vuotoja tai DIC-oireita Munuaisten vajaatoiminta Noin puolelle potilaista kehittyy jonkin asteinen munuaisten vajaatoiminta ja joskus tarvitaan dialyysihoitoa munuaisten vajaatoiminta on palautuva Kortikosteroidien käyttö Ei suositella aivomalariassa aivoödeeman hoidoksi N u m b e r o f c a s e s Annual number of malaria cases by species Finland Year P. falciparum Total P. falciparum P. malariae P. o vale P. vivax Guedes S, Siikamäki H, THL 6
7 Finn, trip <6 months, n=112, 41,9% Finn living in malaria area (>6 months), n=28, 10,5% Immigrant, recently arrived, n=44, 16,5% Immigrant visiting friends and relatives (VFR), n=66, 24,7% Foreign visitor n=16, 6% Unknown, n=1, 0,4% No or irregular chemoprophylaxis n=245, 80,3% Regular prophylaxis with right drug, P. vivax /P. ovale, n=32, 10,5% Regular prophylaxis with wrong drug, n=26, 8,5% Regular prophylaxis with right drug, P.falciparum n=1, P.malariae n=1, 0,7% Aloitettiin 1998 korkean profiilin terveysprojektina Perustajina WHO, UNDP, UNICEF ja Maailmanpankki Yli 500 yhteistyökumppania malariaendeemiset maat, niiden bi- ja multilateraaliset kehitysyhteistyökumppanit, yksityissektori, järjestöt, säätiöt, tutkimuslaitokset ja yliopistot Saanut runsaasti rahoitusta Global Fund, Bill & Melinda Gates Foundation jne Tavoite: vähentää malariatapauksia ja kuolemia 50% % Välitön malarian diagnosointi ja asianmukainen hoito (24 tunnin sisällä oireiden alusta) Malariadiagnoosin parasitologinen varmennus ennen hoitoa (pikatestit) Hoito artemisiinipohjaisella yhdistelmälääkityksellä Vuodeverkot kaikille (ei ainoastaan lapsille ja naisille) Sisätilojen ruiskutus hyönteismyrkyllä Raskaana olevien naisten ja pikkulasten rutiininomainen hoito korkean transmission alueilla V lähtien malariakuolleisuus on vähentynyt maailmanlaajuisesti 25% Afrikassa 33% aiheuttaja: flavivirus 4 eri serotyyppiä esiintyy laajalti trooppisissa maissa maissa milj tartuntaa/v dengueverenvuotokuumetta Kaakkois-Aasiassa ja Karibialla, ei Afrikassa levittäjä Aedes aegypti naarashyttynen syö päiväaikaan elää ihmisasumusten lähellä munii vettä varaaviin säiliöihin Kuva: Matkailijan terveysopas 2009 lisääntymässä laajoja epidemioita slummit, urbanisaatio, lentomatkailu Suomessa diagnosoitu n. 35 tapausta/v tapausta/v tapausta todennäköisesti tapauksia enemmän 7
8 itämisaika 2-7 vrk oireet kuume usein kaksivaiheinen päänsärky, jäsen- ja nivelsäryt pahoinvointi hengitystieoireet imusolmukesuurentumat ihottuma oireet häviävät 2 vk kuluessa usein pitkittynyt väsymys ja depressio laboratoriolöydökset: leukopenia trombopenia maksaentsyymien nousu diagnoosi vasta-ainemääritys Ag-määritys muista malarian poissulku! hoito ei spesifistä hoitoa ehkäisy hyttysen pistojen ehkäisy Matkailijoiden dengueinfektioiden tartuntamaat Wichmann ym. JID 2007:195 (TropNetEurop) S.japonicum ja S.mansoni Ei-immuuneilla = matkailijat Immunologinen reaktio vrk tartunnasta Kuume, urtikaria, maksan ja pernan suureneminen, suurentuneet imusolmukkeet Eosinofilia Vasta-aineet posit. 4-6 vk tartunnasta Munia ei yleensä vielä ulosteessa Hoito: p.os. kortisoni pratsikvanteli, kun munia todettavissa todetaan muutamia vuodessa suurin osa Afrikan pilkkukuumetta eteläisestä Afrikasta (vektori:punkki), ryvästymiä suomalaisilla metsästäjillä todennäköisesti suuri osa jää diagnosoimatta tartunta niveljalkaisen pureman välityksellä riketsialajista riippuen puutiainen, kirppu tai vaatetäi itämisaika yleensä alle kaksi viikkoa äkillinen korkea kuume, lihaskivut, voimakas päänsärky makulopapulaarinen ja/tai purppuraihottuma (ei aina) ilmaantuu 3-7 vrk kuluttua useissa riketsiooseissa kuolionäppy eli eschar eli tache noire puremakohdassa osassa puutiaisen levittämiä pilkkukuumeita ja pensaikkopilkkukuumeessa Diagnoosi kliininen vasta-aineiden määritys positiiviseksi vasta viikkojen kuluttua PCR biopsiasta: dg ja lajimääritys Saatavissa HUSLAB:sta pyydettäessä Hoito doksisykliini 100 mg x 2 x 7-14 vrk - vaste yleensä nopea vahvassa kliinisessä epäilyssä perusteltua aloittaa empiirinen hoito, kun riittävästi (4-6) malarianäytteitä ja bakteriologiset näytteet on otettu Aiheuttaja: Salmonella typhi tartuntareitti: uloste käsi suu 22 milj tapausta, kuolemaa/v Suomessa matkailijoilla 1-11/v (+ S. paratyphi pikkulavantauti 1-11/v) riskialue: Intian niemimaa riskiryhmät: kyläilymatkailijat, reppumatkailijat Itämisaika: 7 14 vrk (3 60 vrk) Oireet: kuume, päänsärky, yskä, pahoinvointi, oksentelu, ummetus/ripuli Lab. löydökset: Leuk norm/matalat, CRP vain lievästi koholla Diagnoosi: veriviljely Hoito: keftriaksoni i.v. 14 vrk (fluorokinolonit) 8
9 30-50%:lle tartunnan saaneista itämisaika 2-6 viikkoa kuume, imusolmukesuurentumat, ihottuma, tonsilliitti, (CNS-oireet) leuko- ja trombopenia vasta-aineet positiivisiksi 90%:lla 4 viikossa HIV-ensitaudin aikana vasta-aineet ei aina positiiviset = ikkunavaihe jos vahva epäily, on syytä tutkia lisäksi HIV-PCR tai uusia vasta-ainetutkimus 1 kk ja 3-4 kk kuluttua altistuksesta HIV-AgAb HIV-ensitauti matkailijan kuumeen syynä Bottieau ym n=1743 kuumeilevaa matkailijaa 3,4% testatuista (26/773 potilasta) Siikamäki ym N = 462 kuumeilevaa matkailijaa 3% testatuista (5/174 potilasta) Infektiopotilaita tutkittaessa arvioi, voiko kyseessä olla HIV-infektion ensitauti taustalla olla immuunipuolustusta heikentävä tila, kuten pitkälle edennyt HIV-infektio Muista aina kysyä seksianamneesi Tavanomaisilla lyhyillä turistimatkoilla kohteesta riippumatta suhteellisen pienet Jos kyseessä on pidempi oleskelu, asutaan paikallisissa olosuhteissa ja eletään paikallisten ihmisten kanssa, riskit lisääntyvät maahanmuuttajien kyläilymatkat entisellä kotiseudulla suoliston parasiittitautien riski on sitä suurempi, mitä kauemmaksi matka suuntautuu ja mitä pidempi on oleskelun kesto tuberkuloositartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin paikalliseen väestöön ja vähintään usean kuukauden oleskelun endeemisellä alueella Päivystysluonteisesti suljettava pois henkeä uhkaavat taudit, jotka vaativat välitöntä hoitoa - malaria - sepsis, muut vakavat bakteeri-infektiot KUUMEILEVAN MATKAILIJAN TUTKIMINEN ON AINA KIIREELLINEN ASIA Kysy ja kirjaa tarkka kronologinen matka-anamneesi: lähtö- ja paluupäivä oleskelualueet liikematka/reppuselkäturismi asumisolosuhteet maaseutumatkat tarkka kronologinen oireanamneesi -> pisin mahdollinen itämisaika -> lyhyin mahdollinen itämisaika 9
10 1. lyhyt itämisaika (alle 7 vrk) turistiripuli, Dengue ja muut arbovirusinfektiot 2. keskipitkä itämisaika (alle 21 vrk) malaria, A-hepatiitti, riketsioosit eli pilkkukuumeet (yleensä alle 10 vrk), lavantauti, leptospiroosi, verenvuotokuumeet 3. pitkä itämisaika (yli 21 vrk) malaria**, virushepatiitit (A, B, C, D, E), ameba maksa-absessi, akuutti HIV-infektio, sekundaarinen syfilis, bruselloosi, tuberkuloosi**, akuuutti skistosomiaasi, viskeraalinen leishmaniaasi ** oireet voivat ilmetä kuukausia tai vuosia tartunnasta profylaksit ennen matkaa otetut rokotukset ja niiden ajoitus malarian estolääkitys ja käytön säännöllisyys - myös matkan jälkeen lääkitys oma lääkitys, matkan aikana saatu hoito mahdolliset altistukset seksikontaktit, kontaktit sairaisiin henkilöihin, eläinkontaktit, hyönteisenpistot, ruokailupaikkojen taso, kontakti makeaan veteen, erityisharrastukset jne. matkatoverien oireet, alueella olevat epidemiat Ihon tarkka tutkiminen ihottumat, petekkiat, hyönteisenpistojäljet Sidekalvojen huolellinen tarkistus ikterus, petekkiat Imusolmukkeet mm. virustaudit, HIV-infektio Maksa, perna hepatomegalia mm. hepatiittissa, malariassa, amebaabsessissa splenomegalia useissa trooppisissa taudeissa Keskushermosto-oireet ja -löydökset neurologinen tauti esim. bakteerimeningiitti, virusenkefaliitti yleisinfektioon liittyvät oireet: malaria, lavantauti, riketsioosit, leptospiroosi... Välitöntä sairaalahoitoa edellyttää huono yleistila tai hälyttävät löydökset keskushermosto-oireet hengitysvaikeudet matala verenpaine tai sokki maksan tai munuaisen vajaatoiminta vakava anemia, trombopenia, agranulosytoosi verenvuoto-oireet malaria-epäily Onko verenvuoto oireita? (petekkiat, ekkymoosit, vuodot) Huomioi meningokokkitaudin ja verenvuotokuumeen mahdollisuus Huomioi tarvittavat eristystoimet potilaan ja näytteiden käsittelyssä Onko malaria mahdollinen anamneesin perusteella? Malarianäytteet otetaan ja tutkitaan päivystysluonteisesti näytteenotto toistetaan, kunnes malaria tai muu dg varmistettu Tarkka anamneesi, kliininen status, perustutkimukset veriviljely x 2, verenkuva, tromb, CRP, maksaentsyymit, NTP, virtsanäyte, thoraxrtg vähemmän kiireellisenä: ulosteviljely I, F-Para x2-3, seeruminäyte talteen vasta-ainetutkimuksia Selkeä diagnoosi Selkeä työdiagnoosi ja/tai huonokuntoinen potilas Fokaalilöydöksiä Diagnoosi epäselvä spesifinen hoito empiirinen hoito - keftriaksoni jos epäillään sepsistä, lavantautia, leptospiroosia suunnatut tutkimukset spesifinen hoito seuranta ja toistettu näytteenotto 10
11 Akuuttihoito-opas Kuumeileva matkailija Malarian diagnostiikka Malarian hoito Konsultoi oman sairaalan infektiolääkäriä, päivystysaikana infektiopäivystäjää (HYKS) Pakolaiset Yhteensä vuosittain vajaa 2000 pakolaista Kiintiöpakolaiset n. 750/v Perheenyhdistämisohjelman kautta n /v Pakolaisstatuksen saaneita turvapaikanhakijoita 10-70/v Turvapaikanhakijat n /vuosi myönteisiä päätöksiä /v Perhesiteen perusteella tulevat o esim. avioliitto, rekisteröity parisuhde, suhteen mukana tulevat lapset o V myönnettiin 5304 oleskelulupaa Paluumuuttajat o suomalaisia sukujuuria, esim. inkeriläiset o 474 oleskelulupaa v Adoptiolapset o Noin lasta ulkomailta vuosittain Ulkomailla pitkään oleskelleet o Työ, opiskelu Opiskelijat Yksityinen vakuutus edellytyksenä 3993 oleskelulupaa v Työhön tulevat Oikeus sosiaaliturvaan vaihtelee työn ja oleskeluluvan pituuden sekä lähtömaan mukaan 2940 oleskelulupaa v Dia Marjut Asikainen V EU:n alueella tb-tapausta, joista 86 % EU:n ulkopuolelta, erityisesti entisen Neuvostoliiton maista tulleilla Lähde: ECDC Norjassa v n. 76 % tb-tapauksista ulkomailla syntyneillä, tb-ilmaantuvuus maahanmuuttajilla 62/ USA: v. 2007: 58 % uusista tb-tapauksista ulkomailla syntyneillä Dia Marjut Asikainen 11
12 Vuosi Tapauksia ulkomaalaisilla , , , , , , , , , , Ulkomaalaisten osuus (%) Cohen et al, CDC 2005 Painottuu nuorempiin ikäluokkiin Moniresistentti (MDR) tuberkuloosi yleisempää Enemmän keuhkojen ulkopuolista tuberkuloosia Ilmaantuvuus säilyy korkeana maahanmuuton jälkeen useiden vuosien ajan pitkittynyt yskä yli 3 viikkoa laihtuminen, kuumeilu, suurentuneet imusolmukkeet anemia, hypersedimentaatio thorax-rtg -> jos tbc-epäily, HETI yskösten tbc- värjäys ja viljely x 3 biopsia: histologia, tbc-värjäys, -viljely ja -PCR huolehdi potilaan hoidon järjestämisestä estä leviäminen (jos yskösvärjäys +) tee tartuntatauti-ilmoitus Muistanhan epäillä ja etsiä? taudinkuva monimuotoinen Insidenssi suurin ensimmäisinä vuosina maahanmuuton jälkeen mutta esiintyy myös myöhemmin Tuore infektio mahdollinen kyläilymatkat entiseen kotimaahan HUOM! ainoastaan keuhkotuberkuloosipotilas (yskösvärjäyspositiivinen/kavitaatio+viljelypositiivinen) aiheuttaa ympäristölleen tartuntavaaran vähintään 20%:lla maailman väestöstä suolistomatoja koukkumato noin 1 miljardilla ihmisellä suolinkainen noin 1 miljardilla ihmisellä monimutkainen kiertokulku ihmiselimistössä ja sen ulkopuolella eivät yleensä tartu suoraan ihmisestä toiseen eivät yleensä lisäänny ihmiselimistössä kehitysmaissa tavallista, että samanaikaisesti useita suolistomatoja oireet riippuvaisia matojen määrästä liittyneenä aliravitsemukseen ja muihin tauteihin madot heikentävät yleiskuntoa, edistävät muiden tautien kehittymistä, alentavat työkykyä ja koulumenestystä 12
13 Eniten Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, Intian niemimaalta ja Kaakkois-Aasian maista tulevilla maahanmuuttajilla Lapsilla voi vaikuttaa kasvuun ja kehitykseen, jopa koulumenestykseen Tavallisimpia löydöksiä piiskamato (Trichuris), suolinkainen (Ascaris), koukkumato (Ancylostoma), strongyloides ja giardia Strongyloides-infektio, johon yleensä liittyy eosinofilia, voi johtaa jopa vuosien kuluttua henkeä uhkaavaan yleisinfektioon immuunivajavuustilanteessa. liittyy yleensä invasiiviseen matotautiin anamneesi: allergiat, lääkkeet, oleskelualueet ja mahdolliset altistukset status: erityisesti iho, ihonalaiskudos, maksa, perna perustutkimukset: - F-Para-O x 2 3, plv, U-Schi-O x 2-3, thorax-rtg - > ellei selviä, lähete jatkotutkimuksiin Raudanpuute tavallisin syy puutteellinen ravinto, suolistoloiset Perinnölliset syyt talassemiat hemoglobinopatiat sirppisoluanemia (Afrikka) G-6-PD puutos Infektiot malaria tbc HIV Tavalliset ihotaudit näyttävät erilaiselta eri värisellä iholla Tavallisia: sieni-infektiot iholla ja päänahassa syyhy Harvinaisia ihotauteja, joita pitäisi osata epäillä: leishmaniaasi lepra tartunta: hietakärpäsen purema itämisaika kuukausia krooninen vallireunainen haavauma diagnoosi: ihoviiltonäyte/biopsia haavauman reunasta värjäys/viljely/pcr hoito: pieni haavauma: kirurginen iso/multippelit haavaumat: pentavalentti antimoni i.m. Uusi ohje julkaistiin Vanha ohje vuodelta 1993 Hoitomahdollisuuksien ja menetelmien muutokset Tutkimusmenetelmien muutokset Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen Yhdenmukaiset ohjeet koko maahan aisille/infektiotaudit/ohjeet_ja_suositukset/pakolais ten_ja_turvapaikanhakijoiden_infektioiden_ehkaisy/ Dia Marjut Asikainen 13
14 Havaita o aktiivinen tuberkuloosi o BCG-rokotuksen tarve o Hepatiitti B kantajuus o HIV o Kuppa o < 16-vuotiaan patogeeniset suolistoloiset Seulontatarve määritellään lähtömaan mukaan, eli jokaisen taudin kohdalla riskinmaiden määritys insidenssin tai prevalenssin mukaan (10x Suomen luvut) Oireiden ja löydösten mukaan TVK B-La F-Para-O F-BaktVi1 PLV B-Plas-O HCV-Ab Erityisesti tartuttavaa värjäyspositiivista keuhkotuberkuloosia sairastava tulisi löytää nopeasti Dia Marjut Asikainen Dia Marjut Asikainen Hoidetaan koko perhettä, ei yhtä henkilöä syyhy, B-hepatiitin kantajuus, kuppa Potilaan omat vaivat ovat usein aivan muuta kuin terveystarkastuslöydökset psykosomaattiset oireet : päänsärky, mahakivut, kolotukset taustalla usein traumaattisia kokemuksia Ei ole omaa suositusta tai ohjetta Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ohjetta voidaan käyttää tarvittaessa Miten saataisiin esim. parisuhteen kautta maahan tulevat seulontaan? Suostuuko TTH maksamaan työntekijän infektiotautien seulontaa, jos se ei liity suoranaisesti työtehtäviin? Kuka maksaisi esim. opiskelijoiden seulonnan tai heidän seulonnoissaan löytyvien tautien hoitokustannukset? Dia Marjut Asikainen 14
Lääketieteen opiskelijat Heli Siikamäki. osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka. Infektiot. Traumat. liikenneonnettomuudet
Lääketieteen opiskelijat 2014 Heli Siikamäki osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Infektiot Traumat liikenneonnettomuudet 1 Kohdemaa Matkailija Kyläilymatkailijoilla suurempi riski mm. Leder
LisätiedotLääketieteen opiskelijat 2012
Lääketieteen opiskelijat 2012 Heli Siikamäki osastonlääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Sydän- ja verisuonitaudit Traumat Liikenneonnettomuudet..... Infektiot Kohdemaa Matkailija Kyläilymatkailijoilla
LisätiedotKaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / 2009. H. Kyrönseppä, infektiolääkäri
Kaukomatkat terveyden uhka - totta vai tarua? III / 2009 H. Kyrönseppä, infektiolääkäri Infektiotautien esiintyvyys Kolme suurta: malaria 300 milj. (ilmoitett.) HIV/Aids 4.3 milj. (ilmoitett.) - kuoll.
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotHeli Siikamäki. LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka
Heli Siikamäki LT, erikoislääkäri HYKS Infektiosairauksien klinikka Espanjalainen retrospektiivinen tutkimus trooppisten tautien lähetesairaalasta Madridista Maahanmuuttajien infektiot 20 v ajalta 1989-2008
LisätiedotTrooppisten tautien diagnostiikkaa
Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 18.9.2012 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,
LisätiedotTrooppisten tautien diagnostiikkaa
Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 30.8.2013 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,
LisätiedotTuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia
Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015
LisätiedotRipuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri shigella kolera. Parasiitit Giardia lamblia Entamoeba histolytica Cryptosporidium
MITÄ SALAMATKUSTAJIA MATKAILIJAT TUOVAT TULLESSAAN?,, HY ja Huslab 2011 Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta
LisätiedotBCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon
BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan ja hoitoon Seinäjoki 30.10.2007 Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislää ääkäri TaYS Lastenklinikka BACILLE CALMETTE GUERIN
LisätiedotMikä suoja matkailijalle?
Mikä suoja matkailijalle? Katariina Kainulainen, infektiolääkäri, HUS Eeva Pekkanen, terveydenhoitaja, THL 23.11.2017 Katariina Kainulainen/Eeva Pekkanen 1 Sidonnaisuudet Eeva Pekkanen Terveydenhoitaja,
LisätiedotTrooppisten tautien diagnostiikkaa
Trooppisten tautien diagnostiikkaa L6 28.8.2014 Hanna Jarva LT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Haartman-instituutti Bakteriologian ja immunologian osasto ja HUSLAB Matkailijan infektiot bakteerit,
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotAlaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito Merja Äijänen, Terveyden-sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Ryhmäkoti Redi Oy Suolahden ryhmäkoti ja tukiasumisyksikkö 27.4.2016 Merja Äijänen 1 Ryhmäkoti
LisätiedotAjankohtaista matkailuterveydestä 14.4.2015. Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen
Ajankohtaista matkailuterveydestä 14.4.2015 Eeva Pekkanen ja Katariina Kainulainen 1 Sidonnaisuudet Eeva Pekkanen Terveydenhoitaja, THL Luentopalkkioita (GSK, Crucell, Janssen, Filha, SMAL, CIMO) Katariina
LisätiedotJokiranta, Malaria, L3 20121112
Plasmodium-lajit malarian aiheuttajaeliöinä Malaria Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto Alkueläin: Yksisoluinen, tumallinen eliö Kuuluu itiöeläimiin Monta
LisätiedotMyyräkuume ja tularemia. 16.10.2015 Elina Saarela
Myyräkuume ja tularemia 16.10.2015 Elina Saarela Myyräkuume Puumala-viruksen aiheuttama zoonoosi Kantajina metsämyyrät Myyräkanta vaikuttaa esiintyvyyteen Hengitystietartunta eritteistä Ei tartu ihmisestä
LisätiedotMitä uutta malarialääkkeistä?
Katsaus Heli Siikamäki ja Juhana E. Idänpään-Heikkilä Uusimmat hoidot eivät ole kaikkien saatavilla eivätkä yksin ratkaise malariaongelmaa Malaria kuuluu globaalisen tautikuormituksen merkittävimpiin sairauksiin
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotMATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA
MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotTAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07. Syntymämaa ja -paikka. Asuinmaa ja asuinkunta. Ammatti Työnantaja
1 TAYS, Infektiosairaudet ja sairaalahygienia Infektiolääkäri Kirsi Valve 9/07 MATKAILIJAN TAUSTATIETOJEN KYSELYKAAVAKE Potilastiedot Sukunimi Syntymäaika Ikä Etunimet Sukupuoli: mies nainen Syntymämaa
LisätiedotSidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015
Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotTartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
Tartuntataudit 2017 Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Tärkeimmät havainnot vuodelta 2017 Influenssakaudet 2016-2017 ja 2017-2018 ovat olleet rajuja. Sairastuneita on ollut erityisen paljon kauden 2017-2018
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotTuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä
Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin
LisätiedotNyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin. Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö
Nyt riittää loisiminen parasiittien kimppuun uusin keinoin Seppo Parkkila, professori Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikkö Mitä Nobelistit löysivät? William Campbell: Sukkulamatoinfektioiden hoito
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Päivän teema
Ajankohtaiskatsaus Erikoislääkäri Simo Sirkeoja TAYS Infektioyksikkö Hengitystievirukset Influenssa Hinkuyskä Veriviljelylöydöksiä A streptokokki Tuhkarokko Tippuri HIV (PEP ja PrEP) Päivän teema 2 11.5.218
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotTuberkuloosi ja matkailu
Matkailu ja tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi ja matkailu Tuberkuloositartunnan riski Missä tuberkuloosin voi saada Matkailijan tuberkuloositartunnan riski Lähialuematkailijan
LisätiedotSAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND
SAIRAANHOITAJA MAINI EKLUND Helsingin vastaanottokeskus on transitkeskus, josta asiakkaat siirtyvät eteenpäin muualle Suomeen ns. odotusajan vastaanottokeskuksiin Transitkeskuksessa ollaan yleensä muutamia
LisätiedotJokiranta, Yleislääkäripäivät 27.11.2014
Matkailijan parasiittitaudit - mitä yleislääkärin tulee tietää Sakari Jokiranta, LKT, dos, erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto ja Yhtyneet Medix Laboratoriot Oy Yleislääkäripäivät 2014
LisätiedotTuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli
Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden
LisätiedotESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS
ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla Niina Kerttula infektiolääkäri OYS 30.9.2016 1 Muutos ESBL-E.coli linjauksissa OYS sairaanhoitopiirin alueella 14.9.2015 alkaen potilaita, joilla todettu ESBL- E.coli,
LisätiedotTyöperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö
Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan
LisätiedotTurvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma
Turvapaikanhakijoiden infektioiden torjunta- kuntasektorin näkökulma Jane Marttila ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, ulkomaalaistoimiston ylilääkäri Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Maahanmuuttovirasto
LisätiedotTuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla
Tuberkuloosi (ja HIV) Suomessa ja maailmalla Tilanne, riskitekijät ja trendit Kari Liippo, prof., ylilääkäri TYKS/Paimion sairaala Altistuminen, tartunta ja sairastuminen immuniteetiltaan normaaleilla
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotTuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS
Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu
LisätiedotTuberkuloosi tänään. Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö
Tuberkuloosi tänään Yleislääkäriyhdistyksen kevätkoulutuspäivä 13.5.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Tays infektioyksikkö Sidonnaisuudet Matka- ja majoituskulut ulkomaiseen kongressiin (Pfizer) ECCMID
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotKÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1
KÄSIHYGIENIA, MITÄ VÄLIÄ? 25.4.2018 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 4/26/2018 1 KÄSIHYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 4/26/2018 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA 6-7% sairaalapotilaista
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotPitemmälle jaksolle kehitysmaahan mitä huomioitavaa terveyskysymyksissä?
Pitemmälle jaksolle kehitysmaahan mitä huomioitavaa terveyskysymyksissä? 03.05.2010 Eeva Pekkanen Terveydenhoitaja 7.5.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Terveysriski Riskin määritelmä on kulttuurisidonnainen
LisätiedotTartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta
Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta Dos. Hanna Soini Johtava asiantuntija, THL Terveysturvallisuusosasto Tartuntatautilain pykäliä tuberkuloosin näkökulmasta 1 Epidemiologinen katsaus
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
Lisätiedot(katso veritapaturmailmoitus pikaohje) VERITAPATURMAN PIKAOHJE TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA
1 (5) VERITAPATURMAN PIKAOHJE (katso veritapaturmailmoitus pikaohje) TARKENNETUT TOIMINTAOHJEET TYÖPERÄISEN VERIALTISTUKSEN TAPAHDUTTUA (Hepatiitti B, Hepatiitti C ja HIV) Tartuntatapa Ohje koskee altistustilanteita,
LisätiedotTuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha
Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit
LisätiedotEssote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan
Essote Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Ylilääkäri, kansanterveystyön vastaava lääkäri Hans Gärdström, Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan Salmonellat ovat yleisiä eläimen
LisätiedotJokiranta,
Malaria Sakari Jokiranta, LKT, dos., erik. lääk. Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto Plasmodium-lajit malarian aiheuttajaeliöinä Alkueläin: Yksisoluinen, tumallinen eliö Kuuluu itiöeläimiin Monta
LisätiedotMalarian käytännön diagnostiikka
Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto
LisätiedotMATKAILIJAN INFEKTIORISKIT
MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2012...ja miten käyttäydytään Ripuli Bakteerit E. coli (ETEC) salmonella kampylobakteeri
LisätiedotEl Leena Vajaranta Taustaa Kielihaasteet Kulttuurihaasteet Tautihaasteet Kirjallisuutta
El Leena Vajaranta 13.10.2016 Taustaa Kielihaasteet Kulttuurihaasteet Tautihaasteet Kirjallisuutta 1 Lääkärit kohtaavat Suomessa yhä useammin työssään maahanmuuttajia ja pakolaisia. Koulutus monikulttuuriseen
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotMalariat Suomessa kokemuksia ja löydöksiä kolmen vuosikymmenen ajalta. Hannu Kyrönseppä ja Heli Siikamäki
Katsaus Malariat Suomessa kokemuksia ja löydöksiä kolmen vuosikymmenen ajalta Hannu Kyrönseppä ja Heli Siikamäki Suomessa todetaan nykyisin malariatapaus useammin kuin joka toinen viikko. Falciparummalariaan
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotMaahanmuuttajan terveystarkastus
Kirsi Valtonen, Valentina Oroza ja Heli Siikamäki Maahanmuuttajan terveystarkastus Keskeistä Suomi ei aseta terveydellisiä vaatimuksia maahantuloviisumin hakijalle, eikä maahanmuuttajaa käännytetä maasta
LisätiedotTUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS
TUBERKULOOSIN RISKIRYHMÄT JA NIIHIN KOHDISTUVAT TOIMET - ALUEKATSAUS Jukka Heikkinen Infektioylilääkäri, PKSSK Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 8.10.2007 Keuhkotuberkuloosi Pohjois-Karjalassa 20 18
Lisätiedot- TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ
KIIRE JA HÄTÄ VERIKESKUSTYÖSSÄ - TYÖTÄ JA YHTEISTYÖTÄ Labquality Days 2016 11.2.2016 Susanna Sainio, LT, Dos. luovutetun veren kuljetus Veripalveluun verenluovutus, terveen verenluovuttajan valinta Turvallinen
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotYleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve
Yleisimmät infektio-ongelmat Suomeen saavuttaessa 15.11.2016 XXIX Valtakunnalliset tartuntatautipäivät Infektiolääkäri Kirsi Valve Mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen? TOP 4 Lähtömaa 2015
LisätiedotMIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA. Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML)
MIKROBIOLOGINEN VIERITESTIANALYTIIKKA Yl Markku Koskela OYS / Mikrobiologian laboratorio (OML) MIKROBIOLOGINEN VIERITESTI Tutkimusmenetelmä, jolla: infektiotaudin laboratorio-diagnostiikka voidaan suorittaa
Lisätiedot15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola
Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja Katrine Pesola, THL 15.4.2015 Tartuntatautitapauksia ja niiden ratkaisuja/ Katrine Pesola 1 Salmonellakysymyksiä (1) Todettu Salmonella Infantis potilaalla,
LisätiedotKontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu?
Kontaktiselvitysohjeen päivitys mikä muuttuu? Dos. Hanna Soini THL, Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto 1 TB maailmassa 1/3 maailman väestöstä on infektoitunut M. tuberculosis - bakteerilla 9,6
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotMaahanmuuttajan seulottavat infektiot
Maahanmuuttajan seulottavat infektiot Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Infektiolääkäri Kirsi Valve Kihniö Virrat Noin 2500 turvapaikanhakijaa Pirkanmaalla 12/15 Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Jämsä
LisätiedotMalaria on tuberkuloosin ja HIV-infektion
Katsaus Malaria Heli Siikamäki ja Hannu Kyrönseppä Malaria on maailmanlaajuisesti tärkeimpiä infektiotauteja. Sitä ei ole yrityksistä huolimatta saatu hävitettyä maapallolta, päinvastoin se on lisääntymässä
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotMiksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi maailmalla. Tuberkuloositartunta. Tuberkuloosi meillä ja maailmalla
Miksi puhua tuberkuloosista? Tuberkuloosi Asko Järvinen HYKS Infektiosairauksien klinikka Esiintyvyys kääntynyt nousuun 00-008 Euroopassa,7 % nousu vuosittain Lääkeresistenssi lisääntyy ja leviää Suomen
LisätiedotTurvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan.
Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta maahan saapuessaan. Hänen suojelun tarpeensa todetaan hakemukseen annetulla päätöksellä. Turvapaikkahakemus käsitellään joko normaalissa
LisätiedotKuume tuntemattomasta syystä
Kuume tuntemattomasta syystä Epäselvä kuumeilu - Etsittävä hoidettavaa syytä 29.8.204 Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Infektiosairauksien klinikka 2 Kuume tuntemattomasta syystä Synonyymejä Febris
LisätiedotValtakunnallinen HIV-koulutustilaisuus Maahanmuuttajat ja HIV / Tiittala
Maahanmuuttajat ja HIV Paula Tiittala Valtakunnallinen HIV-koulutustilaisuus 2.2.2017 1 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Terveydenhuollon EL, väitöskirjatutkija, asiantuntijalääkäri Päätoimi Sivutoimi
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotMaahanmuuttajien lähipiirin rokotukset Tuija Leino
Maahanmuuttajien lähipiirin rokotukset 7.4. 2016 Tuija Leino Sisältö Maahanmuuttajat keitä he ovat? Mitä tarkoitetaan lähipiirillä? Kyseeseen tulevat infektiot Tarvittavat rokotukset Tiittala P, Helve
LisätiedotTerveyskeskuslääkäri ja tarttuvat taudit
Ylilääkäri Ilkka Käsmä, Jyte Tartuntataudit terveyskeskuksessa Laaja kirjo ja ennalta arvaamattomuus Paljon samoja oireita ja samoja yleislaboratoriolöydöksiä Crp, lasko, leukosytoosi Tautimäärät ovat
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
Lisätiedot, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset
LisätiedotMATKAILIJAN INFEKTIORISKIT!
MATKAILIJAN INFEKTIORISKIT Infektioriskit riippuvat siitä minne mennään...ja miten käyttäydytään Seppo Meri, Haartman-instituutti, HY ja Huslab 2014 Suomalaiset maailmalla Irti arjesta tropiikkiin tai
LisätiedotBCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006
BCG-rokotteen käyttö Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 5/2006 ISSN 1238-5875 2 BCG-ROKOTTEEN KÄYTTÖ KANSANTERVEYSLAITOKSEN ROKOTUSSUOSITUS 2006 Sosiaali- ja
LisätiedotPäivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC
Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti
Lisätiedot