ESPOOSSA SIJAITSEVIEN PÄIHDE- JA ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI 2016
|
|
- Kristiina Mäkinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VALVONTARAPORTTI 1 (8) ESPOOSSA SIJAITSEVIEN PÄIHDE- JA ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI YLEISTÄ VALVONTATOIMESTA, VALVONNAN TAVOITTEET JA RAPORTIN SISÄLTÖ 1.1. Johdanto Kaikkien kunnassa toimivien sosiaalipalveluja tuottavien yksiköiden valvonta kuuluu aluehallintovirastolle sekä kunnalle, jonka alueella palveluja tuotetaan. Kunta on vastuussa myös yksityisiltä yrityksiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä ostamiensa palvelujen asianmukaisuudesta. Päihde- ja asumispalveluja tuotetaan Espoossa sekä kunnan omana toimintana että ostopalveluina yksityisiltä yrityksiltä ja yleishyödyllisiltä yhteisöiltä. Riippumatta siitä, tuottaako palvelut julkinen vai yksityinen palveluntuottaja, kuntalaisille palvelujen on oltava yhdenvertaisia, asianmukaisia ja turvallisia. Palvelujen tulee olla myös oikea-aikaisesti, taloudellisesti ja tehokkaasti järjestetyt. Valvonnan yhdenmukaistamiseksi ja palvelujen laadun parantamiseksi Valvira ja aluehallintovirastot ovat laatineet valtakunnallisia valvontaohjelmia sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Valviran Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma ( Valvontaohjelmia 1:2016 ) nostaa palveluntuottajien omavalvonnan kehittämisen vaikuttavaksi sekä ensisijaiseksi laadun ja sisällön valvontamuodoksi, mitä valvontaviranomainen tukee erityisellä ohjauksella. Uudessa sosiaalihuoltolaissa omavalvonta on säädetty otettavaksi käyttöön kaikissa sosiaalihuollon palveluissa alkaen. Vaikka vuosien valvonta perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien integraatioon ja tuleviin sote-rakenteisiin. Valvirasta saadun ohjeistuksen mukaan valvontaa tulee toistaiseksi suorittaa noudattamalla vanhan ohjelman ohjeita ja suosituksia. Ohjelmassa korostetaan, että asiakkaan hoidossa ja kohtelussa on noudatettava ihmisarvoisen asiakkuuden eettisiä periaatteita, joita ovat itsemääräämisoikeus, voimavaralähtöisyys, oikeudenmukaisuus, osallisuus, yksilöllisyys ja turvallisuus. Palvelu, hoito ja pätevän henkilökunnan määrä on mitoitettava asiakkaiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen mukaan, samoin kuin tilat ja niiden varustelu. Espoon mielenterveys- ja palvelut sekä aikuisten sosiaalipalvelut ovat tehneet valvonnan toteutuksen tueksi yhteisen valvontasuunnitelman Valvontasuunnitelma perustuu yksityisten palveluntuottajien osalta kunnan lakisääteiseen valvontavelvoitteeseen (922/2011) ja suunnitelma on hyväksytty Espoon sosiaali- ja terveyslautakunnassa Mielenterveys- ja asiakkaiden asumispalvelujen ja huollon vieroitushoito-osaston valvonta kuuluu Mielenterveys- ja palveluille (MtP) ja siitä vastaa erityispalvelujen palvelupäällikkö. Asunnottomien tuetun asumisen ja tilapäisen asumisen asumispalveluiden valvonta kuuluu aikuisten sosiaalipalveluille ja siitä vastaa aikuisten sosiaalipalvelujen päällikkö. Valvonnan käytännön toteutus oli vuonna 2016 delegoitu Mielenterveys- ja palvelujen kolmelle työntekijälle, aikuisten sosiaalipalvelujen asunnottomien palveluja koordinoivalle asiantuntijalle sekä lasten ja nuorten erityispalvelujen laitoshoidon yksikön palveluohjaajalle. Valvonnan tavoitteina on turvata espoolaisille - ja asumispalveluja käyttäville mahdollisimman laadukkaat palvelut, tukea palveluntuottajia toiminnan kehittämisessä, auttaa palveluntuottajia tunnistamaan mahdolliset toiminnassa syntyvät riskit ja ennalta ehkäistä niitä, konkretisoida kunnan lakisääteiset valvontavelvoitteet yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) määrittämällä tavalla ja yhdenmukaistaa valvonnan käytännöt ja varmistaa valvonnan kohdentaminen ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD
2 tarkoituksenmukaisiin asioihin. Samat tavoitteet koskevat myös soveltuvin osin Espoon kaupungin omia - ja asumispalveluja. Tässä valvontaraportissa kuvataan lyhyesti valvonnan piirissä olevat yksiköt, valvonnan painopistealueet, valvonnan käytännön toteutus, valvontakäyntien aikana tehdyt havainnot, sekä valvontatyön aikana esille nousseet kehittämisajatukset. Tärkeä osuus valvontakäynneillä oli asiakkaiden kuuleminen, mikä toteutui kaikissa valvonnan piirissä olevissa yksiköissä Valvonnan painopistealueet Valvonta on kohdistettu Valviran valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määriteltyihin painopistealueisiin seuraavasti: a) toiminnan organisointi, toimintaedellytysten turvaaminen ja asiakasrakenne b) henkilöstö c) toimitilat d) asiakkaan asema ja oikeudet e) asiakkaan hoito, huolenpito ja kuntoutus (sis. terveyden- ja sairaudenhoito) f) asiakirjahallinto ja dokumentointi 2. TOIMINNAN ORGANISOINTI, TOIMINTAEDLLYTYSTEN TURVAAMINEN JA ASIAKASRAKENNE 2.1 Toiminnan organisointi Mielenterveys- ja palvelut, aikuisten sosiaalipalvelut ja lasten ja nuorten erityispalvelut ovat päättäneet kohdentaa valvonnan yhtenevin käytännöin sekä omiin että ostopalveluyksiköihin. Valvonnan kohteena oleville yksiköille lähetettiin tieto valvontakäynnin ajankohdasta. Palveluyksiköitä pyydettiin palauttamaan Valviran tarkastuskertomuslomake täytettynä valvonnasta vastaaville henkilöille viimeistään kaksi viikkoa ennen valvontakäyntiä. Lisäksi uusia toimintayksiköitä pyydettiin toimittamaan omavalvontasuunnitelma. Yksiköitä pyydettiin kertomaan hyvissä ajoin ennen valvontakäyntiä asiakkaille valvontakäynnin ajankohta sekä varaamaan valvontakäynnin tekijöille mahdollisuus keskustella asukkaiden kanssa häiriöttömässä tilassa ilman henkilökunnan läsnäoloa. Valvontatiimi on tehnyt ennalta sovitut valvontakäynnit ja valvontakäynneistä on laadittu yksikkökohtaiset raportit. Raportit toimitetaan ympärivuorokautisista asumispalveluyksiköistä Etelä-Suomen Aluehallintovirastoon. Yksikkökohtaiset raportit toimitetaan myös niihin kuntiin, jotka ovat sijoittaneet asukkaita ko. yksiköihin. Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) edellyttää myös kunnan sosiaalihuollon toimintayksiköitä tai muita toimintakokonaisuuksista vastaavia tahoja laatimaan toiminnan laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi omavalvontasuunnitelman. Asumispalvelut on jaettu neljään palveluluokkaan; tilapäinen majoitus, tuettu asuminen, palvelu- ja tehostettu palveluasuminen. Tilapäisellä majoituksella tarkoitetaan sosiaalihuollon viimesijaista velvoitetta kiireellisen, lyhytaikaisen asumisen järjestämiseen asunnon puutteesta johtuvassa akuutissa hätätilanteessa. Majoituksen tulee usein järjestyä jopa saman päivän aikana. Tilapäismajoitus on lyhytaikaista ei-vuokrasopimukseen perustuvaa asumista ja päättyy heti, kun asiakas saa oman vuokraasunnon tai hänen asumisensa järjestyy muulla tavoin. Tuettu asuminen on suunnitelmallista, tiivistettyä, viikoittaista tai lähes päivittäistä tukea. Tuetussa asumisessa voi olla tarjolla myös yhteistä ryhmätoimintaa tai työtoimintaa asukkaille. Tavoitteena on tukea asunnottomuustaustaisten asiakkaiden asumista ja elämänhallintaa. Palveluasumisessa asiakkaat saavat päivittäistä tukea, apua ja palveluita omatoimisen suoriutumisen mahdollistamiseksi. Palveluntuottaja järjestää asumiseen liittyvät palvelut (esim. avustaa liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa) sekä asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi tarvittavat 2
3 palvelut. Palveluasumisessa on tavoitteena yksilöllinen kuntoutuminen kevyempään asumispalveluun tai itsenäiseen asumiseen. Tehostettu palveluasuminen tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja hoivaa ympäri vuorokauden. Tavoitteena on yksilöllinen kuntoutuminen kevyemmin tuettuun tai itsenäiseen asumiseen tai asukkaan elämänlaadun ja toimintakyvyn ylläpitäminen mahdollisimman hyvänä. Espoon kaupungin kriisimajoitusyksikkö Viisikko aloitti toimintansa syksyllä Yksikkö on tarkoitettu päihteettömien asiakkaiden tilapäiseksi majoitukseksi. Kriisimajoitusyksikön tehtävänä on kehittää, suunnitella ja koordinoida kuntoutuksellista sisältöä yksikön toimintaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa (Sininauhasäätiön Pop Up -asumisneuvontakioski/-kurssit, työttömien terveydenhoitaja, MtP, Talous- ja velkaneuvonta, sosiaalisen kuntoutuksen tiimi, asumisneuvojat, HUS, SRK:n diakoniatyö, Ohjaamo, Vamos ja erilaiset ryhmät). Olarinluoman vastaanottokoti on kaupungin oma asunnottomille ongelmaisille henkilöille tarkoitettu lyhytaikaista asumispalvelua tarjoava ympärivuorokautisesti toimiva yksikkö. Espoon Mielenterveys- ja palvelujen Empussa sijaitsevan vieroitushoito-osaston tarkoitus on akuuttien vieroitusoireiden hoito ja jatkokuntoutuksen suunnittelu. 2.2 Toimintaedellytysten turvaaminen Laki yksityisistä sosiaalipalvelujen tuottajista (922/2011) on velvoittanut kaikkia yksityisiä palveluntuottajia laatimaan omavalvontasuunnitelman mennessä. Espoon Mielenterveys- ja palvelujen omavalvontasuunnitelma on laadittu vuoden 2016 aikana. Valvontasuunnitelmat olivat asianmukaisesti asiakkaiden nähtävillä yksiköissä. Harvat asiakkaat olivat tutustuneet omavalvontasuunnitelman sisältöihin. Keskusteluissa nousikin esille tarve laatia tiivistetty versio omavalvontasuunnitelmasta asiakkaiden ja omaisten käyttöön. 2.3 Asiakasrakenne Espoolaisten asiakkaiden ohjaus asumispalveluihin tapahtuu moniammatillisten SAP -työryhmien (Selvitä-Arvioi-Palvele) kautta. Asiakasohjaus kriisimajoitusyksikkö Viisikkoon tapahtuu aikuissosiaalityön, maahanmuuttajapalveluiden- tai sosiaali- ja kriisipäivystyksen- ammattilaisten ohjaamana. Olarinluoman vastaanottokotiin ja vieroitushoito-osastolle asiakas voi hakeutua omaaloitteisesti tai avustettuna. Ulkokuntalaisten sijoituksista vastaa asiakkaiden kotikunnan sosiaalitoimi. Ulkokuntalaisia valvonnan piirissä olevissa yksiköissä on alle 50, kaikki mielenterveyskuntoutujia. Päihdehuollon asumispalveluissa sekä pitkäaikaisasunnottomien asumispalveluyksiköissä kaikki asukkaat ovat espoolaisia. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksiköissä on asukkaita myös Askolasta, Helsingistä, Hyvinkäältä, Inkoosta, Järvenpäästä, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Kuopiosta, Liedosta, Lohjalta, Vaasasta, Vantaalta ja Ylitorniosta. Yhteensä valvonnan piirissä olevissa yksiköissä on 620 asiakaspaikkaa joista, Espoon kaupungin omissa yksiköissä on 234 paikkaa (38% kaikista), ostopalveluissa 386 paikkaa (osa asukkaista muista kunnista). Taulukko 1. Espoossa sijaitsevien mielenterveys- ja kuntoutujien sekä asunnottomien palveluyksiköiden asukas-, paikkamäärät ja asiakasrakenne Valvonnan kohde / laitoksen tyyppi Tuettu asuminen Yksiköt: omat ostopalvelut Auroranportin tukiasunnot Olarinluoman tukiasunnot Sepänkylän tukiasunnot Asiakaspaikkojen lukumäärä Asiakasrakenne ( / ) Sukupuoli 55% 79% 82% 3
4 Palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Muu sosiaalihuoltolain mukainen tuettu asuminen Tilapäismajoitus/ Kriisimajoitusyksikkö Tilapäismajoitus/Päihteitä käyttävien asunnottomien vastaanottokoti Vieroitushoito Neppersin tukiasunnot Helsingin Diakonissalaitos Kuninkaankallion asumisyksikön tuettu- ja tehostettu tuettu asuminen Eedi asumispalvelut OY Medivida/Länsituuli OY Pihlajakoti OY yht. Eedi Oy, Asumispalvelut Medivida/Länsituuli Oy Pihlajakoti Oy Etelä-Suomen sijaishuoltopalvelut Essi OY yht. Auroran palveluasunnot Olarinluoman palveluasunnot Esperi Care Oy, Gröndalin hoitokoti HDL-Kuninkaankallion palveluasuminen Eedi asumispalvelut Oy yht. Pelastusarmeija Väinölän asumispalveluyksikkö Kalliolan kannatusyhdistys ry, Itäviitta-yhteisö yht. Kriisimajoitusyksikkö Viisikko Olarinluoman vastaanottokoti Vieroitushoito-osasto i-vallip % 58% 93% (kriisip.), 80% 16 72% Tuettu asuminen jakautuu karkeasti kahteen kategoriaan, joista toisen muodostaa asunto ensin - toimintamalli, jossa ajatellaan että oma koti tarjoaa parhaan lähtökohdan elämän kuntoon saamiselle. Asunto ensin -toimintamallin mukainen tuettu asuminen ei edellytä päihteettömyyttä. Toiseen kategoriaan kuuluu kuntouttava päihteettömässä miljöössä tapahtuva tuettu asuminen osana pidempää, suunnitelmallista ja tavoitteellista hoitojatkumoa. 3. Henkilöstö 4
5 Mielenterveys- ja huollon ympärivuorokautisten asumispalvelujen sekä huollon laitoshoidon valvontaohjelman (Valvira 5:2012) mukaan yksityisessä sosiaalihuollon yksikössä on oltava vastuuhenkilö. Vastuuhenkilöltä edellytetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 10 2 mom mukainen kelpoisuus (tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sekä riittävä johtamistaito.). Ammatillisen asiakastyötä tekevän henkilöstön tehtävissä edellytyksenä on kelpoisuuslain 11 :n mukaisesti tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu soveltuva koulutus. STM:n henkilöstömitoituksesta antamat valtakunnalliset suositukset vaihtelevat palvelutyypeittäin 0,30-0,80. Palveluasumisen suositeltu henkilöstömitoituksen minimi on 0,3 ammattihenkilöä / asukas, tehostetun palveluasumisen 0,5 / asukas ja vieroitushoidossa suositellaan henkilöstömitoitusta ammattihenkilöä / asiakas. Tuetulle asumiselle ei ole laadittu valtakunnallisia suosituksia henkilöstömitoituksesta. Kaikilla hoitotyöhön osallistuvilla tulee olla sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillinen koulutus. Ennen valvontakäyntejä tarkistettiin JulkiTerhikistä terveydenhuollon koulutuksen saaneiden muodolliset pätevyydet yksiköistä saatujen henkilöstölistausten perusteella. Osasta jouduttiin pyytämään tarkempia selvityksiä valvontakäynnillä, mutta kaikki todettiin tarkistusten jälkeen muodollisesti kelpoisiksi tehtäväänsä. Henkilöstön mitoitus oli lähes poikkeuksetta valtakunnallisten suositusten tasolla. Palveluntuottajien kohdalla, jotka järjestivät palveluasumista useammassa yksikössä, selvitettiin lisäksi työvuorolistoin ja muilla dokumenteilla henkilöstön työpanoksen jakautuminen eri yksiköiden kesken. Vieroitushoito-osaston osalta henkilöstömitoitus 0,84 sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saanutta työntekijää asiakasta kohden on STM:n suositusten alarajalla. STM:n ohjeistuksen mukaan tulisi vieroitushoidon nykyisellä asiakasprofiililla mitoituksen olla jopa 1,5 työntekijää/asiakas. Olarinluoman vastaanottokodissa (0,48) ja tehostetussa palveluasumisessa (0,48) ammattihenkilöstöä oli alle STM:n suositusten (0,5). Kaikissa huollon asumisyksiköissä ei edellytetä asiakkailta raittiutta, ja näissä yksiköissä uhka- ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn oli panostettu runsaasti. Turvallisuuskoulutuksen osana osattiin ennakoida uhka- ja väkivaltatilanteita ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Turvallisuuteen liittyviä asioita käsiteltiin myös viikoittain pidettävissä yhteisökokouksissa. 4. Toimitilat Kuntouttavaan asumiseen tarkoitetut asumispalveluyksiköt sijaitsevat eri puolilla Espoota. Päihdehuollon asumispalveluiden sopimukset on solmittu vuosina (Kuninkaankallio, Itäviitta ja Väinölä). Psykiatrinen palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen on hankintalain mukaisesti kilpailutettu. Sopimuksissa on määritelty yhden hengen huoneen kooksi vähintään 15m2, kahden hengen huoneen vähintään 20m2 ja saniteettitiloja tulee olla riittävä määrä. Sopimuksissa edellytetään myös, että asukashuoneet on mahdollista saada lukkoon ja että asukkaalla on avain omaan huoneeseen ja ulkooveen. Pääosin toimitilat ovat turvallisia ja asianmukaisia. Yhteisiä tiloja on riittävästi ja henkilökohtaiset asunnot ovat viihtyisiä, mutta eivät kooltaan täytä normeja kaikissa yksiköissä. Espoon kaupungin kahdessa ja seitsemässä yksityisessä palvelukodissa tilat eivät sovellu liikuntaesteisille. Osassa oli korkeita kynnyksiä, ahtaita ja sokkeloisia käytäviä ja kiipeämistä vaativia rappuja. Kahdessa yksityisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä puolet (10/21) ja toisessa kaksi asiakasta asuu edelleen kahden hengen huoneissa. Muutamassa yksikössä wc-/saniteettitiloja oli riittämätön määrä asiakasmäärään suhteutettuna. 5. Asiakkaan asema ja oikeudet 5
6 Valvontakäynneillä keskityttiin palvelusuunnitelmiin, asiakkaiden kuulemiseen ja asiakastyytyväisyyskyselyyn. Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen tietojen esillä olossa oli puutteita joissakin yksiköissä, asia josta valvontatiimi antoi tarvittaessa palautetta, ohjausta ja neuvontaa. Kaikessa asumisessa asiakkaan palvelusuunnitelman lähtökohtana ovat asiakkaan omat voimavarat ja niiden tukeminen. Palvelusuunnitelma laaditaan asukkaalle käytännössä 0,5 kk - 3 kk sisällä asiakkaan muutosta asumispalveluun. Suunnitelma tehdään ja tarkistetaan asiakkaan kanssa verkostokokouksissa, joissa mukana on asiakkaan lisäksi hoitovastuussa olevan tahon (esh tai muu), asumisyksikön, kaupungin mielenterveys- ja palveluiden edustaja ja/tai aikuisten sosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijä. Asiakkailla on mahdollisuus halutessaan kutsua neuvotteluihin myös läheisiä ja palvelukodeissa pääsääntöisesti rohkaistaankin läheisiä palvelusuunnitelmakokouksiin osallistumiseen. Suunnitelmassa sovitaan ja kuntoutumisen tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteiden suuntaan edetään. Palvelusuunnitelma tarkistetaan asiakkaan kanssa säännöllisesti, sopimuksista riippuen 6-12 kk:n välein ja aina, mikäli tilanne oleellisesti muuttuu (Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000). Palvelusuunnitelmaan tekoon ja seurantaan liittyvät käytännöt toimivat sopimusten mukaisesti. Valvontakäyntien yhteydessä kaikissa yksiköissä järjestettiin asiakkaille erillinen kuulemistilaisuus, jossa oli mahdollisuus antaa asiakaspalautetta. Henkilökunta ei osallistunut näihin tilaisuuksiin. Pääsääntöisesti tilaisuuksiin osallistui useita yksiköiden asiakkaita ja keskustelu oli runsasta. Asiakkaat antoivat kiitosta erityisesti omista huoneista tai asunnoista, viihtyisistä tiloista sekä siitä, että tuetussa asumisessa saa mennä ja tulla omilla avaimilla. Myös palveluasumisen asiakkaat arvostivat sitä, että he voivat lähteä asioille vapaasti. Espoon kaupunki edellyttää, että yksiköissä on kirjallisesti kuvattu asiakaspalautejärjestelmä. Tarkastetuissa yksiköissä on ollut käytössä hyvin vaihtelevasti erilaisia asiakaspalautteen ja asiakastyytyväisyyden keräystapoja. Muutamissa yksiköissä asiakaspalautetta kerätään systemaattisesti ja säännöllisesti, esimerkiksi kerran tai kaksi kertaa vuodessa, mutta joissain yksiköissä asiakaspalautteen keruu rajoittuu etupäässä siihen, että asiakas voi antaa palautetta ja kehittämisehdotuksia henkilökunnalle suoraan, yhteisön sisäisissä kokouksissa tai palautelaatikon kautta. Asiakastyytyväisyyskyselyjä on myös tehty opinnäytetöinä. Joissain yksiköissä asiakkaiden osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin on panostettu taas hyvinkin paljon ja asiakkaat on otettu mahdollisuuksien mukaan lähes kaikkiin yhteisön päätöksentekofoorumeihin. Yhdessä yksikössä asukasedustaja on mm. mukana uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Laaja sähköinen asiakaspalautteen keruu toteutettiin syyskuussa 2016 Espoon kaupungin omissa ja ostopalveluna tuotetuissa tuetun-, palvelu- ja tehostetun asumispalvelun yksiköissä. Valvonnan piirissä olevissa yksiköissä ei sovelleta huolto- eikä mielenterveyslain mukaisia pakotteita ja rajoitteita. Käytössä on kuitenkin yleisesti sopimuksia, sääntöjä ja käytäntöjä, liittyen esimerkiksi päihteettömyyteen. Joissakin yksiköissä asiakkaat ja työntekijät ovat laatineet yhdessä säännöt. Kirjalliset säännöt löytyvät yksikön yhteisistä tiloista ja sääntöjen vastaisesta toiminnasta on myös laadittu toimintaohje. Esimerkiksi työtoiminnassa voi yhteisesti sovittuna sääntönä olla se, että työtoimintaan ei osallistuta päihtyneenä. Muutamassa yksikössä on asukkaiden kanssa yhteisesti sovittu, että savukkeet säilytetään yksikön kansliassa, mistä hän saa savukkeen tai sovitun määrän savukkeita mukaansa sopimuksen mukaan. Alkometripuhallukset, huumeseulat ja valvontakameratallenteiden systemaattinen seuranta eivät ole enää käytössä valvonnan piirissä olevissa Espoon kaupungin yksiköissä. Osassa kuntoutujien asumisyksiköitä, joissa päihteiden käyttö on sallittu, asukkaalla ei esim. ole lupa oleskella päihtyneenä yleisissä tiloissa. Tällä ehkäistään ennalta väkivaltatilanteiden syntymistä. Edellä mainitut säännöt ja sopimukset ovat muotoutuneet osaksi hoidon kokonaisuutta käytännön kokemuksen kautta ja niillä pyritään ensisijaisesti turvaamaan ja edistämään asiakkaan hoito, kuntoutus ja asuminen. Monissa tilanteissa nämä sovitut asiat mahdollistavat muiden asiakkaiden oikeuden laadukkaaseen asumiseen ja kuntoutumiseen ja luovat turvaa ja jatkuvuutta koko yhteisön toiminnalle. 6
7 Espoon kaupungin sopimukset edellyttävät, että psykiatrisessa palvelukodissa asuvalla asiakkaalla on mahdollisuus pyykinpesuun, siivoukseen ja ruoanlaittoon. Lisäksi edellytetään, että asiakasta mm. tuetaan ja opastetaan raha-asioiden hoidossa. Useimmissa asumisyksiköissä käytäntöinä on, että asiakkaat osallistuvat mm. yhteisten välipalojen tekoon ja yhteisön yhteisiin pieniin päivittäisiin arkitehtäviin. Haastatteluissa osa asiakkaista toivoi erilaisia mahdollisuuksia osallistua erilaisiin arjen askareisiin kuten esimerkiksi leivontaan, pieniin korjaustöihin ym. Näiden toiveiden käytännön toteuttamismahdollisuuksista keskusteltiin yksikön johdon kanssa. Sopimusten mukaan asiakkaita kannustetaan ja tuetaan mahdollisuuksien mukaan vastaamaan ja huolehtimaan itsenäisesti omasta lääkehoidostaan. Asumisyksiköiden henkilökuntaa rohkaistiin tukemaan asiakkaiden itsenäisemmän elämän edellytyksiä opastamalla asiakasta lääkehoidossa ja monissa muissa erilaisissa arjen tärkeissä valmiuksissa, esimerkiksi pankkiautomaatin tai sähköisten palveluiden käytössä. Opastuksen ja neuvonnan lisääminen edellyttää asumisyksiköiden henkilökunnalta aktiivista asiakkaan omaa toimintakykyä ja kuntoutumista tukevia ja vastuunottoon rohkaisevia käytännön työtapoja. Asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella asiakkaiden hyvän hoidon ja kuntoutuksen edellytykset toteutuivat pääosin, eikä palveluissa todettu vakavia puutteita ja epäkohtia. Asumisyksiköissä tapahtuvaa päivä- ja työtoimintaa on kehitetty. Päivätoiminta on osa asumisyksiköiden toimintaa ja työtoiminta toteutuu erillisillä työsaleilla. Asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoito niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin on toiminut hyvin ja palvelut ovat olleet hyvin saatavilla. Myös ulkokuntalaiset asiakkaat saavat somaattisen terveydenhuollon palvelut lähimmältä terveysasemalta. Useimmilla psykiatristen asumisyksikköjen asukkailla on psykiatrinen hoitosuhde Jorvin aikuispsykiatrian poliklinikoilla, muiden asiakkaiden hoitovastuu on perusterveydenhuollossa. Lääkehoitosuunnitelmat oli laadittu niissä yksiköissä, joissa sitä edellytetään. Omat yksiköt toteuttivat Espoon sosiaali- ja terveystoimen lääkehoidon suunnitelmaa. 6. Asiakirjahallinto ja dokumentointi Ostopalveluyksiköissä tehdään päivittäiskirjaukset jokaisesta asiakkaasta. Asumisyksiköistä poismuuttaneiden asiakkaiden asiakirjat toimitetaan Mielenterveys- ja palveluihin tai sovitun mukaan muuhun kaupungin palveluun arkistoitavaksi. 7. Toiminnan kehittämistarpeet ja kehittämisajatukset vuodelle 2017 Valvontatiimi nosti kehittämiskohteiksi seuraavat asiat: Valvontakäynneillä yksiköissä tuli ilmi, että palvelusuunnitelmia laaditaan asukkaille vaihtelevin määräajoin, pääsääntöisesti 0,5 kk - 3 kk sisällä asiakkaan muuttamisesta yksikköön. Palvelu- /asiakassuunnitelman laadintaan tulee valmistella yhteinen linjaus siitä, missä ajassa suunnitelmat tulee laatia. Asiakkaiden arjen osallisuus ja yksilölliset tarpeet tulee huomioida asiakkaiden kuntoutuksessa. Espoo-tarinassa, terveyspalveluiden tarinassa että Osallistuva Espoo -kaupunkitasoisessa kehitysohjelmassa tavoitteena on edistää asiakkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia palveluissa. Asiakkaiden omahoitajat tulee olla nimetty ja asiakkaan tulee tietää kuka hänen omahoitajansa on. Espoon sosiaali- ja potilasasiamiehen tiedot tulee olla asiakkaiden tiedossa. 7
8 Palvelu-/asiakassuunnitelmaa tulisi käyttää nykyistä enemmän työvälineenä. Mikäli toimintakykymittari on käytössä, tuloksia tulisi hyödyntää enemmän palvelu- /asiakassuunnitelman laadinnassa. Perusteltua olisi myös sopia yhteisen toimintakykymittarin käytöstä. Keskusteluissa nousi esiin myös sujuvamman ja tiiviimmän yhteistyön kehittämiseen liittyvät kysymykset. Ostopalveluntuottajat toivoivat Mielenterveys- ja palvelujen järjestävän tilaisuuden, missä kaupungin, erikoissairaanhoidon ja palveluntuottajien edustajat voivat tavata toisiaan. Valvontakäyntien perusteella yhdeksi keskeiseksi haasteeksi ja kehittämiskohteeksi nousee ostopalvelujen laadunhallinnan systemaattisen seurannan puute. Palveluntuottajien kanssa tehdyissä sopimuksissa mainittuja itsenäiseen asumiseen siirtyvien määrää, sairaalahoitojaksojen määrää, asiakaspalautetta ym. laadun tunnuslukuja seurataan yksittäisten asiakkaiden kohdalla. Toimintatapojen systematisoinnilla voidaan saada valvontakin tiiviimmäksi osaksi ostopalvelujen toiminnanohjausta. Positiivisena asiana todettakoon lopuksi se, että edellisten valvontakierrosten aikana havaittuihin epäkohtiin oli valvonnan piirissä olevissa yksiköissä pääosin puututtu ja epäkohdat oli mahdollisuuksien rajoissa korjattu aiempien vuosien tapaan. Valvontatiimin kehittämisajatukset 2017: Palveluntuottajille ilmoitetaan ennakkoon, minkä määräajan puitteissa tarkastuksia tullaan tekemään. Tarkastusten painopiste voisi olla yksikön tavallisen arjen havainnoinnissa ja asiakkaiden sekä henkilökunnan luontevassa vuorovaikutuksessa ja asiakkaiden kuuleminen olisi aiempaa monipuolisempaa. Omavalvontasuunnitelmien hyödyntäminen valvonnassa. Huomioitava jatkossa: Shl 48 :n mukaan työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa esimiehelle sellaisesta työssään havaitsemasta epäkohdasta, mikä saattaa vaarantaa asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisen. Mikäli asia ei korjaannu, tulee hänen ilmoittaa asiasta valvontaviranomaiselle. Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen käyttöön liittyvistä asioista ja kirjattava asiaan liittyvät menettelytapaohjeet omavalvontasuunnitelmaan. 8
Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory
ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016
LisätiedotVALVONTARAPORTTI 1 (13) ESPOOSSA SIJAITSEVIEN PÄIHDE- JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2015
VALVONTARAPORTTI 1 (13) 6.4.2016 ESPOOSSA SIJAITSEVIEN PÄIHDE- JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2015 1. YLEISTÄ VALVONTATOIMESTA, VALVONNAN TAVOITTEET JA RAPORTIN SISÄLTÖ Johdanto Kaikkien
Lisätiedot21.1.2015 ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN PÄIHDE- JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014
VALVONTARAORTTI 1 (11) 21.1.2015 ESOON IELENTERVEYS- JA ÄIHDEALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIALVELUJEN ÄIHDE- JA ASUISALVELUIDEN VALVONTARAORTTI VUODELTA 2014 1. YLEISTÄ VALVONTATOIESTA 2014 JA VALVONNAN
LisätiedotVALVONTARAPORTTI 1 (11) 21.1.2014
VALVONTARAPORTTI 1 (11) 21.1.2014 ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PÄIHDE- JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2013 1. YLEISTÄ VALVONTATOIMESTA
LisätiedotESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014
ESPOON VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI VUODELTA 2014 Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Sisällys 1 Yleistä kunnallisesta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107
13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON JA PALVELUJEN VALVONTA
Itä-Suomen aluehallintovirasto/kuopion kaupunki TARKASTUSKERTOMUS SOSIAALIHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON JA PALVELUJEN VALVONTA TARKASTUSKOHDE Kaupunki / Kunta Palveluntuottaja Kuopion kaupunki Toimintayksikkö
LisätiedotNuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson
Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelujen valvontasuunnitelma vuodeksi Tampere-Orivesi. Ikäihmisten palvelulinja. Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja
Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontasuunnitelma vuodeksi 2019 Tampere-Orivesi Ikäihmisten palvelulinja Lasten, nuorten ja perheiden palvelulinja Psykososiaalisen tuen palvelulinja Vastaanottopalvelujen
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotVALVONTASUUNNITELMA
Valitse kohde. 1 (16) VALVONTASUUNNITELMA 2015-2017 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden ja aikuisten sosiaalipalveluiden valvontasuunnitelma vuosille 2015-2017 Sosiaali- ja terveystoimi / Terveyspalvelut
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista
LisätiedotYksityisten sosiaalipalvelujen valvonta/ sosiaalihuolto perhe- ja sosiaalipalveluissa. Työvaliokunta Mika Forsberg
Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta/ sosiaalihuolto perhe- ja sosiaalipalveluissa Työvaliokunta 13.2.2019 Mika Forsberg Perhe-ja sosiaalipalvelut Toimialajohtaja Mika Forsberg Johdon assistentti Tuija
LisätiedotMikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja
Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015
LisätiedotVanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano
Vanhuspalveluiden valvonnan toimeenpano 2014-2017 Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotPalvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla
Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja
LisätiedotLastensuojelupalvelut
Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut
LisätiedotEspoossa sijaitsevien ilman huoltajaa alaikäisinä maahan tulleiden oleskeluluvan saaneiden ryhmä- ja perheryhmäkotien valvontaraportti
Espoossa sijaitsevien ilman huoltajaa alaikäisinä maahan tulleiden oleskeluluvan saaneiden ryhmä- ja perheryhmäkotien valvontaraportti Valvontaraportti 1 (6) 1 Yleistä valvontatoimesta, valvonnan tavoitteet
LisätiedotVanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta
Vanhuspalvelulain toimeenpanon valvonta Ylitarkastaja Lilli Autti Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotVALVONTASUUNNITELMA 2012-2014. kdjsafkjaöfdiujfad
Valitse kohde. 1 (16) VALVONTASUUNNITELMA 2012-2014 Sosiaali- ja terveystoimi / Terveyspalvelut / Mielenterveys- ja päihdepalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut / Aikuisten sosiaalipalvelut kdjsafkjaöfdiujfad
LisätiedotOMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso
OMAVALVONTA Valviran näkökulmasta Riitta Husso 2.11.2015 1 OMAVALVOTA sote-palveluissa Yksityinen sosiaalihuolto Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 Julkiset vanhuspalvelut Vanhuspalvelulaki
LisätiedotAsumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut
Asumisen tukea tarvitsevat asiakkaat SAP-työparin näkökulma 10.11.2017 Päivi Jouttimäki, asiantuntija, Aikuisten sosiaalipalvelut Esityksen sisältö Tuettua asumista hakevien asiakkaiden toimintakyky (käytäntötutkimus)
LisätiedotSähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena
Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 22.-23.5.2018 Elina Välikangas, kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sote-projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotHarri Lindqvist Helsinki
Harri Lindqvist Helsinki 8.5.2018 ASUMISPALVELUJEN TOIMINTAMALLIT MAAKUNNILLE JA TILAKESKUKSELLE SIIRTYVÄT ASUMISPALVELUTILAT Tilakeskus vuokraa maakunnille asumispalvelutiloja, joita ovat: Kuntayhtymiltä
LisätiedotKohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011
Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotAjankohtaista aluehallintovirastosta
Ajankohtaista aluehallintovirastosta Sosiaalihuollon ylitarkastajat Marja-Leena Alanko ja Jaana Jokiniitty Etelä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Sosiaalihuollon ylitarkastajat
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotKunnan sosiaali- ja terveystoimen tarkastukset (yksityisillä
OHJAUS- JA VALVONTA- SEKÄ TARKASTUSKÄYNNIN KERTOMUS Tabulaattorilla pääsee liikkumaan täytettävissä lomakekohdissa kätevästi seuraavaan täydennettävään ruutuun. Mielenterveys- ja päihdehuollon asumispalvelut
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Auroran palveluasunnoista luopuminen
28.02.2017 Sivu 1 / 1 896/2017 05.17.01 21 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen Auroran palveluasunnoista luopuminen Valmistelijat / lisätiedot: Eija-Inkeri Kailassuo, puh. 050 514 5076 Sanna Svahn, puh.
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KOKONAISUUS ESPOOSSA Tiina Ahonen. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 1
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KOKONAISUUS ESPOOSSA 14.12.2015 Tiina Ahonen 1 Osana Espoon kaupungin terveyspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestävät ehkäiseviä, hoitavia ja kuntouttavia
LisätiedotPitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso
Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma II:n toteutus ja haasteet: alue- ja paikallistaso 19.3.2013 Paavo 1 Espoo ylitti aiesopimuksessa asetetun määrällisen tavoitteen - 125 asuntoa - 105:llä asunnolla.
LisätiedotVALVONNAN JA OHJAUKSEN MERKITYS VANHUSPALVELUJEN LAATUUN, VAIKUTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN
VALVONNAN JA OHJAUKSEN MERKITYS VANHUSPALVELUJEN LAATUUN, VAIKUTTAVUUTEEN JA TULOKSELLISUUTEEN Tiina Piirilä-Laiho sosiaalihuollon ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 5.2.2013
LisätiedotRiskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa
Riskinarviointi vanhustenhuollon palveluiden valvonnassa Ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
LisätiedotInfo- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult
Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain
LisätiedotAjankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta
Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät
LisätiedotKunta ja aluehallintovirasto yksityisten sosiaalipalvelujen valvojina Lupaviranomaisten yhteistyö ja velvoitteet
Kunta ja aluehallintovirasto yksityisten sosiaalipalvelujen valvojina Lupaviranomaisten yhteistyö ja velvoitteet 1 Yksityinen sosiaalipalvelu? Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 3 Sosiaalihuoltolain(1301/2014)
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄN PÄIHDE-JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMIS- PALVELUJEN KRITEERIT ALKAEN
Liite 1 2019 KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄN PÄIHDE-JA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJIEN ASUMIS- PALVELUJEN KRITEERIT 1.4.2019 ALKAEN Kuntayhtymän hallitus 12.3.2019 34 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 Keskeiset käsitteet...
LisätiedotTUETUN ASUMISEN TYÖKOKOUS
TUETUN ASUMISEN TYÖKOKOUS Asumissuunnitelmat osana tuettua asumista ja asiakasasiakirjojen arkistointi Jyväskylä 28.3.2014 A Leinonen KAKSI NÄKÖKULMAA Tarjotaanko edullista vuokra-asumista, johon liittyy
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotAVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa
AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto
LisätiedotSosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta
Sosiaalialan hankintojen laatukriteerit lupaja valvontaviranomaisen näkökulmasta Hankintaseminaari 16.10.2012 Hanna Ahonen sosiaalineuvos Valvira 16.10.2012 Hanna Ahonen 1 Sosiaalihuollon lähtökohdat Suomen
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi
Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotLaki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön
LisätiedotOmavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa. Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut Turku Riitta Husso Lakimies, Valvira
Omavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut Turku 8.11.2017 Riitta Husso Lakimies, Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt
LisätiedotEedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville
Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä
LisätiedotESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013
ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto
LisätiedotAsumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto
Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan
LisätiedotSote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla. Päivi Saukko
Sote-uudistus Etelä- Pohjanmaalla Päivi Saukko 04.10.2017 Etelä- Pohjanmaa Evijärvi KESKI-POHJANMAA Kauhava Lappajärvi Vimpeli POHJANMAA Isokyrö Alajärvi Lapua Soini Kuortane Ilmajoki Seinäjoki KESKI-SUOMI
LisätiedotPalveluntuottajan valvonta vammaispalveluissa
Palveluntuottajan valvonta vammaispalveluissa VPN 5.6.2019 Lakimies Riitta Husso Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin
LisätiedotASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET
ASUMISPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS JA MYÖNTÄMISPERUSTEET 15.11.2017 Asumispalveluiden käsitteet Asumispalveluilla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain (130/2014) mukaisia palveluja joita järjestetään ensisijaisesti
LisätiedotSOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO
SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE 15.4.2015 KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVOJINA LUPAVIRANOMAISTEN
LisätiedotVIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA
VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA 8.4.2014 Riitta Husso Valvira, LM 14.4.2014 Riitta Husso 1 Valviran tehtävät VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Sosiaalihuollon valvonta tuli viraston tehtäväksi vuonna
LisätiedotSosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa
Sosiaalihuollon valvonta ja valtakunnalliset valvontaohjelmat Valvirassa Elina Uusitalo,ylitarkastaja Valvira 2.3.2011 Elina Uusitalo 1 Sosiaalihuolto Valvirassa Sosiaalihuollona valvonta ja ohjaus osaksi
LisätiedotOmavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa
Omavalvonnan toimeenpano vanhustenhuollon palveluissa Ikäihmisten kotiin annettavat palvelut Rovaniemi 10.10.2017 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos, Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon
LisätiedotOSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa:
1 OSTOPALVELUSOPIMUS Sopimuksen osapuolet Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa: Asukas: xxxxxxxxxxxxxxxxx Henkilötunnus: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotSISÄINEN VALVONTA hoiva- ja palveluasumisen toimipisteissä, kotihoidossa sekä vammaispalveluiden asumisyksiköissä Alueellinen seminaari
SISÄINEN VALVONTA hoiva- ja palveluasumisen toimipisteissä, kotihoidossa sekä vammaispalveluiden asumisyksiköissä 1.12.2016 Alueellinen seminaari sosiaali- ja terveydenhuollon omavalvonnasta, Kouvola Palvelupäällikkö
LisätiedotSosiaalihuollon lupa ja ilmoitus
Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön 29.10.2014 Petrea 4.11.2014 1 Vastuumme lapsista on suuri ja yhteinen Huostaanotetun, sijoitetun lapsen kohdalla pelkkä huostaanotto
LisätiedotYKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta
YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotOmavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä
Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin
LisätiedotVanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset
Vanhuspalvelulakiin tehdyt keskeiset muutokset Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) Eduskunnan päätöksen
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015
ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijä Eetu Salunen 1 Osana Espoon kaupungin terveyspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestää
LisätiedotItä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten
LisätiedotLapsiperheiden palvelut
Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN
LisätiedotOmavalvonta sosiaalihuollossa. Omavalvontaseminaari
Omavalvonta sosiaalihuollossa Omavalvontaseminaari 21.9.2016 Marjut Eskelinen, Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue 22.9.2016 1 Omavalvontasuunnitelma (SospaL 922/2011)
LisätiedotVAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.
VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -
LisätiedotKuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen
Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus
LisätiedotVANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.
VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET
LisätiedotKUNTIEN OMAVALVONNAN ORGANISOINTI
KUNTIEN OMAVALVONNAN ORGANISOINTI Vaasa 20.8.2013 Tampere 23.8.2013 Jyväskylä 27.8.2013 2.9.2013 1 VALVIRAN TEHTÄVÄT Reaktiivinen valvonta (jälkikäteisvalvonta) kantelut ja valtakunnalliset selvitykset
LisätiedotPAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö
PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)
LisätiedotSOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA
SOSIAALIASIAMIES- TOIMINTA Elokuu 2014 1. Sosiaaliasiamiehen tehtävät Säädetty laissa: Lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000, myöh. asiakaslaki) 24 :ssä sosiaaliasiamiehelle
LisätiedotMarja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotMarja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki
LisätiedotKÄYTTÖSUUNNITELMAT Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue
KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2018 Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualue Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.12.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN PALVELUALUEEN KÄYTTÖSUUNNITELMATAVOITTEET 2018 Terveyden edistäminen
LisätiedotMielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut. 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3
Mielenterveyskuntoutuksen asumispalvelut 13.09.2012 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman Liite 3 2(7) SISÄLLYS 1. Johdanto...... 3 2 Kunnan omat asumispalvelut........3 3. Kaupungin ostamat asumispalvelut......6
LisätiedotIKÄÄNTYNEIDEN ASUMISPALVELUN YKSITYISTEN PALVELUNTUOTTAJIEN VALVONTA HYVINKÄÄN KAUPUNGILLA 2018 KESKI-UUDENMAAN SOTE
IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISPALVELUN YKSITYISTEN PALVELUNTUOTTAJIEN VALVONTA HYVINKÄÄN KAUPUNGILLA 2018 KESKI-UUDENMAAN SOTE VALVONNASTA YLEISESTI Hyvinkäällä valvontaa on toteuttanut asumispalveluiden tarkastaja
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotVantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla
Vantaan oman toiminnan ja ostopalvelujen laatutason ja saumattomuuden varmistaminen omavalvonnalla Vanhus- ja vammaispalvelut Hoiva-asumisen palvelut Erityisasiantuntija Kristiina Matikainen Pitkäaikaisen
LisätiedotLainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira
Lainsäädäntö kaltoinkohteluun puuttumisessa ja ennaltaehkäisyssä Kätketyt äänet 15.6.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 22.6.2015 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotAjankohtaiskatsaus kehitysvammahuoltoon
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Ajankohtaiskatsaus kehitysvammahuoltoon 26.5.2016 1 Vaasa Tampere Jyväskylä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Etelä- Pohjanmaa Keski- Pohjanmaa Pohjanmaa
LisätiedotIkäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.
Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely
LisätiedotMitä valvontaviranomaiset edellyttävät. asumispalveluilta Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1
Mitä valvontaviranomaiset edellyttävät sosiaalihuollon ll asumispalveluilta 12.8.2013 Ylitarkastaja Elina Uusitalo 1 Iäkkään henkilön palvelutarpeisiin vastaaminen, yleiset periaatteet Kunnan on järjestettävä
LisätiedotEspoon kaupungin vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen ohjaus ja valvonta. Asumispalvelupäällikkö Mona Hägglund 15.4.
Espoon kaupungin vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen ohjaus ja valvonta Asumispalvelupäällikkö Mona Hägglund 15.4.2015 Ympärivuorokautisten palvelujen kilpailutus 2015-2019 Ympärivuorokautisen
LisätiedotSosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018
Sosiaalihuollon asumispalvelut ja suunnittelu kevät 2018 SHL 21 :n mukaista tehostettua asumispalvelua henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautinen palvelusuunnitelman mukaisesti
LisätiedotKunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin
Johanna Lohtander Muutosagentti, I & O- kärkihanke, Maakunta- sote valmistelu Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin Lapin maakunnan Ikäihmisten sosiaalihuoltolain
LisätiedotOhjaus ja valvonta palveluasumisessa, tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa vanhusten ja vammaisten osalta
Ohjaus ja valvonta palveluasumisessa, tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa vanhusten ja vammaisten osalta 1.1.2019-8.3.2019 Minna Lahnalampi-Lahtinen, vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja (vs)
LisätiedotTotontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit
Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,
LisätiedotOMA VALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt
poikkeamatietokantaa hyödynnetään. Kukin yksikkö vastaa osaltaan kyselyyn ja näin pyritään varmistamaan että muualla havaittu epäkohta saadaan korjattua yksikössä omatoimisesti. Mikäli jokin havainnoista
LisätiedotVANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010
Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotOMAVALVONTA ON RISKIENHALLINTAA
OMAVALVONTA ON RISKIENHALLINTAA Omavalvonnan tilaa koskevan selvitys vanhusten ympärivuorokautisissa toimintayksiköissä sekä lastensuojelulaitoksissa Omavalvontaseminaari 22.11.2017 Omavalvonnan tarkastelu
Lisätiedot