Vihreiden ja sosialidemokraattisen puolueen valtuustoryhmien aloite terveellisestä välipalasta koululaisille

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Koulutuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Vihreiden ja sosialidemokraattisen puolueen valtuustoryhmien aloite terveellisestä välipalasta koululaisille 386/ /2016 Kaupunginvaltuusto Valtuutettu Kimmo Hirvenmäki esitti seuraavan aloitteen: Terveellinen välipala koululaisille Suomalainen peruskoulu on korkeatasoinen. Pätevät opettajat huolehtivat siitä että jälkikasvumme saa laadukasta opetusta. Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena on edistää oppilaan hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Jaksaakseen tankata opettajien tarjoamaa opetusta, lapset tarvitsevat energiaa. Pitkinä koulupäivinä ei koulun tarjoama lounas ole riittävä, vaan tarvitaan myös välipala. Hyvin suunniteltu ja rytmitetty kouluruokailu ja ateriat, ylläpitävät oppilaan työvireyttä koulupäivän aikana ja vähentävät levottomuutta oppitunneilla. Kemin kouluissa ei tarjota välipalaa, vaan lapset tuovat sen itse, silloin kun muistavat. Välipalan laatu vaihtelee myös, ja tämä tarkoittaa ajoittain väsyneitä ja levottomia oppilaita. Lasten välistä kilpailua on myös havaittu, kuten myös sitä ettei kaikilla lapsilla ole välipalaa perheen vähävaraisuudesta johtuen. Koulun lukujärjestys suunnitellaan erilaisille ja eri-ikäisille ryhmille. Koulupäivän ateriat tulisi sovittaa lapsen koulupäivään siten, että se jaksottuisi sopivan mittaisiin pätkiin ja soveltuisi suomalaiseen arkirytmiin soveltuvaksi. Liian aikainen lounastarjoilu ei kannusta syömään riittävästi ja iltapäivän nälkä tyydytetään herkästi epäterveellisillä vaihtoehdoilla. Sopiva aika lounaan syömiselle on noin klo Koulutus on mitä suurimmassa määrin tulevaisuuden investointi. Investointi menee hukkaan, jos koululaiset eivät jaksa pitkinä päivinä tankata tietoa ja opetusta. Siksi kunnan tulisi tarjota varsinaisen lounaan lisäksi oppilaille myös ravitseva välipala, mikäli koulun oppitunnit jatkuvat pitempään kuin 3 tuntia koululounaan jälkeen.

2 Kouluilla tulee olla myös suunnitelma välipalojen käytännön järjestämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Suositeltavaa on tehdä lounaslistan rinnalle välipalalista, jossa otetaan huomioon välipalojen monipuolisuus ja vaihtelevuus, ja jossa koulupäivän ateriat täydentävät toisiaan. Hyvän välipalan perustan muodostavat kasvikset, hedelmät ja marjat sekä kuitupitoiset viljavalmisteet, joit täydennetään muilla ruoka-aineryhmillä. SDP:n ja Vihreiden valtuustoryhmät esittävät, että vuoden 2017 talousarvioon sisällytetään määräraha koululaisten välipalaa varten, mikäli koulun oppitunnit jatkuvat pitempään kuin 3 tuntia koululounaan jälkeen. Lisäksi kouluruokailun ruoka-ajat tulee sovittaa lasten lukujärjestyksiin sopiviksi, niin että oppitunnit jatkuvat pitempään kuin 3 tuntia koululounaan jälkeen vain erityistapauksissa. Päätös KV : Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen kehittämis- ja talousosastolle ja sivistyspalvelukeskukselle yhteistä valmistelua varten. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Valmistelu: koulutoimenjohtaja Anu-Liisa Kosonen puh ja kehittämisjohtaja Allan Mikkola puh Perusopetuslain (628/1998) 31 2 mom mukaan oppilaille on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailu on perusopetuksessa osa kasvatusta ja opetusta, joten se tapahtuu pääosin opettajien valvonnassa ja ohjauksessa. Aterian täysipainoisuudella tarkoitetaan sitä, että ateria on riittävä opetuksen järjestämispaikka sekä koulupäivän pituus ja luonne huomioon ottaen. Tavallisina koulupäivinä oppilaille tarjotaan lounas, joka on yleensä lämmin ateria. Retkipäivinä ja erilaisina teemapäivinä ateria voi olla kevyempi. Iltapäivätoiminnassa oleville tulee tarjota toiminnan aikana välipala, joka sisältyy toiminnasta perittävään maksuun (PoL 628/1998, 48 d). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Perusteet korostavat myös esimerkiksi

3 terveellisyyttä, sosiaalisuutta, virkistystä, kestävän elämäntavan edistämistä, tapakasvatusta ja kulttuurisuutta ateriointitapahtumassa. Kouluruokailua koskevat suositukset antaa yhteistyössä Valtion ravitsemisneuvottelukunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetushallitus; nykyinen suositus on vuodelta 2008 ja uudet suositukset annetaan todennäköisesti alkuvuodesta Uusi suositus perustuu Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Terveyttä ruoasta suomalaiset ravitsemussuositukset (2014) väestötason suositukseen sekä Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille (2016) suositukseen sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin. Kouluikäisten lasten ravitsemusta ja ruokakasvatusta kuvataan suosituksessa kokonaisuutena, jossa vastuun lapsen ja nuoren hyvästä ravitsemuksesta ja ruokaoppimisesta kantavat koti, koulu ja lähiyhteisö yhdessä. Uudessa suosituksessa otetaan huomioon koulun hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, kasvatuskumppanuutta ja yhteistyötä sekä ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden hankintaa ja kilpailutusta koskevat periaatepäätökset ja asiakirjat. Voimassa olevan suosituksen ja uuden suositusluonnoksen mukaan varsinaisen lounaan lisäksi oppilaille tulee järjestää mahdollisuus ravitsevaan välipalaan, mikäli koulun oppitunnit jatkuvat pidempään kuin 3 tuntia koululounaan jälkeen. Myös tarjottava välipala on osa opetusta ja kouluaikaista ruokailua. Mahdollisessa välipalatarjoilussa otetaan huomioon välipalojen monipuolisuus ja vaihtelevuus ja ne suunnitellaan koulupäivän aterian kanssa toisiaan täydentäväksi kokonaisuudeksi. Hyvän välipalan perustan muodostavat kasvikset, hedelmät ja marjat sekä kuitupitoiset viljavalmisteet, joita täydennetään muilla ruoka-aineryhmillä. Rehtorikokouksessa on käsitelty välipala-aloitetta. Kouluilla ei ole tällä hetkellä tarjolla välipalaa, mutta oppilailla on mahdollisuus syödä oma välipala. Liikuntaluokilla on oma käytäntönsä (harjoitukset pidentävät päivää; maksullinen välipala). Ruokailuaikoja on porrastettu ja tämä mahdollistaa sen, että ruokailua ennen tai sen jälkeen ei ole liian pitkää (3 h) aikaa. Rehtorikokouksessa tuli esille se, että osa oppilaista saattaisi hyötyä aamiaisen tarjoamista. Toisaalta Karihaarassa aamupalaa on kokeiltu, mutta se ei ole saavuttanut erityistä suosiota. Pohdintaa käytiin myös niistä oppilaista, jotka syystä tai toisesta jättävät kouluaterian väliin lisäisikö välipala kiinnostusta lounaaseen vai vähentäisikö joidenkin osalta sitä? Koulut eivät pidä välipalaa välttämättömänä, mutta lounashinnan tarkistaminen siten, että se mahdollistaisi monipuolisemman lounaan, saattaisi heidän mielestään olla toivottavaa. Meri-Lapin kuntapalveluiden ruokapalvelujohtaja Katja Vuorenmaan mukaan ( ) välipalan tarjoaminen oppilaille onnistuu heidän puolestaan. Välipalan hinta vuonna 2017 on 1,53 (paitsi Kivikon koululla 1,64 ). Kouluruokailussa noudatetaan voimassa olevia suosituksia. Ruokapalveluilla on käytössä valmis välipalaruokalista.

4 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginvaltuusto on vuoden 2017 talousarvion yhteydessä päättänyt lisätä perusopetuksen tilaukseen välipalatarjoilun järjestämiseen. Määräraha riittää lukuvuodessa päivittäin 371 välipalan tarjoamiseen. Koulut ratkaisevat, miten tarjonta kohdennetaan. Kaupunginhallitus merkitsee koulutoimenjohtajan ja kehittämisjohtajan lausunnon asiasta tiedoksi ja antaa sen valtuustolle tiedoksi vastauksena vihreiden ja sosiaalidemokraattisen puolueen valtuustoryhmien aloitteeseen. Kaupunginhallitus palautti asian koulutuslautakunnalle lisäselvityksiä varten. Koulutuslautakunta Valmistelu: ktj Anu-Liisa Kosonen, p Koulutuslautakunnan kokouksen yleissivistävän koulutuksen ajankohtaisten asioiden käsittelyn yhteydessä ( 11) keskusteltiin alustavasti vä li pa la-aloittees ta ja sen palautumisesta koulutuslautakunnan käsittelyyn. Koulutuslautakunnassa nostettiin esiin seuraavat asiat ja kannanotot aloitteen valmis te lun osalta: - aloite olisi tullut käyttää koulutuslautakunnassa ennen sen toimittamista kau pungin hal li tuk sel le - aloitteeseen annettu vastaus ei vastaa valtuuston päätöstä - tiedossa tilanteita, joissa lounaan päättymisajan ja koulun päättymisajan väliin jää yli kolme tuntia - voidaanko välipalan valmistus ja jako suorittaa toisin, ts. ei hankittaisi samasta pai kas ta kuin koululounas - voidaanko/tulisiko omien välipalojen tuonti kieltää - välipala tulisi tarjota myös, jos oppilas lähtee harrastuksiin koulupäivän päät teeksi Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan , 380 lähettää aloitteen kehit tä mis- ja talousosastolle ja sivistyspalvelukeskukselle yhteistä valmistelua varten. Valtuutettujen tekemien aloitteiden käsittelystä säädetään Kemin kau pun ginval tuus ton työjärjestyksessä (kvalt , 109) 5 mom 2 seuraavasti: "Aloi tet ta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmis tel ta vak si". Kaupunginhallitus päättää kunkin aloitteen osalta, keneltä val mis telu pyydetään. Aloitteiden käsittelyssä eri palvelualueiden kesken ja osin samalla pal ve lu alu eel la kin on vaihtelua; osa käy tuotantolautakunnan käsittelyssä ja ne joko hyväksytään tai merkitään tiedoksi ja sen jälkeen annetaan edelleen tiedoksi kau pun gin hal li tuk sel le, osan aloitteista valmistelee viranhaltija(t) suoraan kau pungin hal li tuk sel le. Koulutusosasto on noudattanut käytäntöä, jossa si vis tys pal ve lukes kuk sel le osoitetun aloitteen valmistelut tehdään viranhaltijatyönä ja viedään

5 suo raan kaupunginhallitukselle käsiteltäviksi. Kaupunginhallitus esitti ryhmien välisten neuvottelujen pohjalta kokouksessaan , 438 kaupunginvaltuustolle, että perusopetuksen välipalan jär jes tämi seen lisätään , valtuusto hyväksyi esityksen talousarviokäsittelyn yhtey des sä kokouksessaan , 158. Em. esityksessä ja päätöksessä ei ote ta kantaa siihen, tarjotaanko välipala kaikille oppilaille vai osalle oppilaista. Aloit teen tekijät ovat esityksessään rajanneet välipalan tarjoamisen suosituksen mu kai ses ti, mikäli oppitunnit jatkuvat 3 tuntia lounaan päättymisen jälkeen. Aloitteessa esitetään, että lounastauko järjestellään lukujärjestysteknisesti siten, et tä tauon ja koulun päättymisen väli ei ylitä kolmea tuntia. Tämän asian koulut ovat tiedostaneet ja ottavat huomioon lukuvuoden työjärjestyksiä laa dittaes sa. Tällä hetkellä käytössä olevat jaksot ja 45/60/75 minuutin oppitunnit ovat ai heut ta neet ylimääräistä haastetta suunnittelussa. Koulutuslautakunnassa keskusteluun tuotiin näkökulma, jonka mukaan välipalaa tu li si tarjota aikasuositusta laajemmin, esimerkiksi harrastuksiin koulusta suoraan siir ty vil le oppilaille tai kaikille oppilaille. Kuten aiemmasta valmistelusta ilmenee, mää rä ra ha kattaa keskimäärin 371 välipalaa/työpäivä (hintavaihtelu 1,53-1,64 /vä li pa la). Mikäli välipala olisi tarjolla puolelle peruskoululaisista, kustannus olisi noin /vuosi, kaikille tarjottuna (poislukien iltapäivätoimintaan osallistuvat, joil le välipala tarjotaan) hinta olisi n /vuosi. Kaupungin ja Meri-Lapin kuntapalveluiden välisessä sopimuksessa on sovittu aterioi den (lounas, mahdolliset välipalat) toimittamisesta perusopetuksen kouluille. Jär jes te lyt, joissa välipalan toimittaisi tai hankkisi joku muu taho ja jakamisesta vas tai si esimerkiksi opettajat tai koulunkäynninohjaajat, ei todennäköisesti olisi toimi vam pi tai edullisempi ratkaisu. Välipalojen suunnittelu, tarvikkeiden hankinta, val mis te lu, jako ja jälkityöt vaativat vähintään saman työpanoksen koulun hen ki lökun nal ta kuin kuntapalveluilta tilattuna. Helmikuussa 2017 tarkistetun tilanteen mukaan kouluilla on yksittäisiä ryhmiä, joilla osassa jaksoja suosituksen mukainen kolme tuntia ylittyy. Kouluja on ohjattu väli pa la-asias sa toimimaan suosituksen mukaan. Omien välipalojen tuontia kou luun ei voitane kategorisesti lähteä kieltämään. Uusi kouluruokasuositus on julkaistu ja se on luettavissa sähköisessä muodossa Evi ran sivuilla (linkki Suositus pitää tavoi tel ta va na sitä, että tarjolla olisi entistä useammin kaksi lounasvaihtoehtoa. Koulu jen mielestä tällä olisi todennäköisesti suurempi vaikutus lasten ruo kai lu tot tumuk siin kuin välipalalla, joka joidenkin osalta saattaisi johtaa siihen, että lounaalla syö täi siin aikaisempaa vähemmän tai jopa jätettäisiin lounasruokailu väliin. Kouluruokailu on koulun yhteisöllistä hyvinvoinnin edistämistä. Kokonaisvaltaisen ter veen ravitsemuksen merkityksen oivaltamisessa keskeisiä tekijöitä ovat perhe, op pi las itse, opettaja, kouluruokailun tuottajat ja oppilashuollon toimijat. Koulun lou nas ate ria vastaa noin kolmasosaa lapsen päivittäisestä energiantarpeesta,

6 mah dol li nen välipala tuo siihen pienen lisäosan. Ehdotus KTJ Kosonen: Merkitään tiedoksi ja annetaan edelleen tiedoksi ja vastauksena kau pun gin hal lituk sel le. Päätös KOLTK : Hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginhallitus Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH : Kaupunginhallitus merkitsee koulutusluatakunan lausunnon asiasta tiedoksi ja antaa sen valtuustolle tiedoksi vastauksena vihreiden ja sosiaalidemokraattisen puolueen valtuustoryhmien aloitteeseen. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunginvaltuusto Ehdotus KH: Päätös KV : Kaupunginvaltuusto merkitsee koulutuslautakunnan lausunnon asiasta tiedoksi vastauksena Vihreiden ja Sosialidemokraattisen puolueen valtuustoryhmien aloitteeseen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi päätösehdotuksen.