VÄHÄNKYRÖN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kuva Lentokuva Vallas Oy

Transkriptio

1 VÄHÄNKYRÖN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2012 Kuva Lentokuva Vallas Oy

2 TILINPÄÄTÖS I TOIMINTAKERTOMUS 1 1. Yleistä 1 2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet 25 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 76 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat 86 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 90 V LIITTEET 106 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS / TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 110

3 1 I TOIMINTAKERTOMUS 1. YLEISTÄ Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteumavertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista. Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnanhallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Kunnanjohtajan katsaus Pitkä ja monivaiheinen kuntaliitosprosessi saatiin päätökseen Valtioneuvosto teki päätöksen Vaasan ja Vähänkyrön kunnan yhdistämisestä vuoden 2013 alusta lähtien. Näin pitkä ja monivaiheinen prosessi sai lopullisen sinettinsä. Päätös on historiallinen, sillä liittyvillä kunnilla ei ollut yhteistä rajaa, jota oli aikaisemmin liitoksissa edellytetty. Vuoden 2010 alussa voimaantullut uusi kuntajakolaki mahdollisti tällaisen liitoksen ja tämä oli laatuaan ensimmäinen. Tällaisen liitoksen toteuttaminen edellyttää aina kuitenkin sitä, että laissa säädetyt kriteerit kuntien yhteistyön, asioinnin ja työssäkäynnin osalta toteutuvat. Tässä tapauksessa kaikki nämä kriteerit täyttyivät kirkkaasti. Lain mukaisena lähtökohtana on, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Vähästäkyröstä kuten kaikista Vaasan lähikunnista työssäkäynti suuntautuu hyvin voimakkaasti Vaasaan, jonka työpaikkaomavaraisuus on Suomen korkeimpia ylittäen 130 %. Vastaavasti lähikuntien työpaikkamäärät ovat alhaiset vain %:n luokkaa. Tämä onkin yksi vahvimpia perusteita Vaasanseudun kuntaliitoksille. Voimavarat yhdistämällä seudun kilpailukyky paranee yhä kiristyvässä kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa teollisuudesta, palveluista ja julkisen hallinnon toimipaikoista.

4 2 Vähänkyrön kunnanvaltuuston tekemästä neuvottelujen käynnistyspäätöksestä liitoksen toteutumiseen kului aikaa melkein kolme vuotta. Kunnanvaltuusto teki kuntaliitospäätöksen kaksi kertaa, sillä myös hallinto- ja kuntaministerin määräämä erityinen selvitys käsiteltiin valtuustossa Vaasan ja Vähänkyrön valtuustot olivat jo hyväksyneet kuntien yhdistämisen. Molemmilla kerroilla kuntaliitos hyväksyttiin äänin 18 9 eli kahden kolmasosan määräenemmistö valtuutetuista oli liitoksen kannalla. Kaikkialla Suomessa on jo vuodesta 2005 lähtien tehty runsaasti monenlaisia kuntaliitos- ja yhteistyöselvityksiä. Vähänkyrön kunta on ollut mukana Kyrönmaan kuntaliitoksen esiselvityksessä ja varsinaisessa kuntaliitosselvityksessä vv Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamisesta Vaasan ja Laihian kanssa sovittiin v Vaasanseudun Paras-hankkeessa olimme mukana vv ja sen jälkeen onkin kuntaliitosasiaa valmisteltu yhdessä Vaasan kanssa. Välissä tehtiin vielä syksyllä 2011 hallinto- ja kuntaministerin päätöksellä edellä mainittu erityinen selvitys Vaasa-Mustasaari Vähäkyrö, joka ei johtanut kolmen kunnan liitokseen, vaan selvitysmies Harry Bondaksen esityksen mukaiseen Vaasan ja Vähänkyrön yhdistymiseen. Uusia maakunnan kattavia selvityksiä ei alueellamme tarvita, koska mitään uutta tietoa ei niiden kautta ole saatavissa. Sen sijaan Vaasan työssäkäyntialueen kuntien tulisi päättää kuntajakolain mukaisen selvityksen käynnistämisestä, jolloin valtuustot saisivat kaiken tarvitsemansa tiedon kannan ottamiseen mahdolliseen kuntaliitokseen. Kunnan luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat olleet todella täystyöllistettyjä näiden asioiden johdosta. Kahden kunnan toiminnan ja hallinnon yhdistäminen on vaativa prosessi ja työ täällä meillä jatkuu edelleen. Investointiohjelman toteuttaminen käynnistyi Yhdistymissopimuksen mukaisesti investointiohjelman toteuttaminen käynnistyi jo kertomusvuonna. Tärkeimpien ja suurimpien investointikohteiden eli terveysaseman ja Tervajoen koulun hankesuunnitelmat valmistuivat loppuvuodesta ja kunnanvaltuusto ja myös yhdistymishallitus hyväksyivät ne. Hankesuunnitelmiin sisältyvien aikataulujen mukaan hankkeet valmistuvat vuoden 2015 alkupuolella. Tiehankkeista valmistui Kyrönjoen pohjoispuolen tie välillä Ojaniemi Mullolantie ja kevyen liikenteen väylien suunnittelu kolmeen kohteeseen eri puolille kuntaa käynnistyi. Merikaarron koulun, pesäpallokentän ja kunnantalon kunnostaminen käynnistyi ja kohteet valmistuvat v Myös haja-asutusalueen viemäröinti käynnistettiin. Yhdistymissopimuksessa sovitun 21,3 milj.euron investointiohjelman toteuttamiseen käytettiin hieman yli 2 milj.euroa, joten tulevien vuosien hankkeisiin on käytettävissä vielä n.19,2 milj. euroa. Kunnassa käynnistyi myös muitakin merkittäviä investointeja. Kunnan omistama Hiirikosken Energia Oy käynnisti kertomusvuonna vesivoimalaitoksen laajennuksen. Hiirikosken voimalaitokselle Kyrönjokeen asennetaan toinen koneisto ja voimalaitoksen yläkanavaa levennetään. Investoinnin kustannukset ovat yli 2 milj.euroa ja sen myötä laitoksen sähköntuotanto kaksinkertaistuu.

5 3 Kunta myi vuoden lopulla omistamansa EPV Energia Oy:n ja Hiirikosken Energia Oy:n osakkeet yhdistymissopimuksen mukaisesti Vaasan kaupungin konserniyhtiölle Vaasan Sähkö Oy:lle kokonaishinnan ollessa , josta Hiirikosken osuus oli 5,1 milj. euroa. Yhdistymissopimukseen kirjatun tavoitteen mukaisesti Hiirikosken Energia Oy fuusioidaan Vaasan Sähkö Oy konserniin. Valtuusto hyväksyi Torkkolan tuulivoimapuiston yleiskaavan Tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen käynnistyi jo vuonna Alue sijaitsee noin 4,5 kilometriä Vähänkyrön keskustaajamasta länteen Torkkolan ja Merikaarron kylien välisellä maa- ja metsätalousalueella. Alueen leveys on noin 3,2 km, pituus 4,5 km ja pinta-ala noin 1072 ha. Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan Tuulivoimapuiston alueelle voidaan sijoittaa 16 tuulivoimalaa ja hyväksyttyä yleiskaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tuulivoimalan tornin korkeus voi olla enintään 160 metriä ja roottorin halkaisija enintään 130 m (yhteensä enintään 225 m), joten kaava mahdollistaa todella suurten voimaloiden rakentamisen. Energisen Vaasanseudun imagoon sopii hyvin tuulivoimapuiston rakentaminen ja arviolta 100 milj.euroa maksava tuulivoimapuisto on investointina mittava. Tuulivoimapuiston rakentamisesta vastaa EPV Tuulivoima Oy. Yleiskaavapäätöksestä ei ole valitettu, joten se on saanut lainvoiman. Rakennustyöt käynnistyvät mahdollisesti jo v Palveluissa ei oleellisia muutoksia - yhteinen lasten päivähoito alkoi myönteisissä merkeissä Vaikka kuntaliitos ei vielä ollut toteutunut, niin yhteistyö mm. lasten päivähoidossa käynnistyi. Vähässäkyrössä on jo vuosia ollut kova pula lasten päivähoitopaikoista ja kunnalla on ollut vaikeuksia järjestää kaikille tarvitseville hoitopaikka. Syksystä lähtien vähäkyröläisillä lapsilla oli mahdollisuus sijoittua Vaasassa vapaana oleviin hoitopaikkoihin ja vuoden lopulla 20 vähäkyröläistä lasta olikin päivähoidossa Vaasassa. Kun lasten vanhemmat tai ainakin toinen käy työssä Vaasassa niin tämä järjestely sujuu mutkattomasti. Jotta lapset olisi voitu sijoittaa Vähäänkyröön, olisi kuntaan pitänyt perustaa kaksi uutta ryhmäperhepäiväkotia ja palkata niihin henkilöstö, koska kunnan kaikki hoitopaikat olivat käytössä. Nyt saatiin käyttöön Vaasassa vapaina olevia hoitopaikkoja. Vähässäkyrössä tarvitaan kuitenkin lähivuosina lisää päiväkotipaikkoja, sillä hoitopaikkojen kysyntä tulee edelleenkin kasvamaan. Yhteistyö Vaasan kanssa lisääntyi myös muilla sektoreilla. Perusturvajohtajan ja koulutoimenjohtajan virka hoidettiin yhteistyösopimuksella Vaasan viranhaltijoiden toimesta. Loppuvuodesta järjestely koski myös rakennustarkastusta. Muutoin kunnan palveluissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Alueen palvelujen turvaamisen kannalta on tärkeää saada uusi terveysasema käyttöön hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa. Tällöin terveysaseman toiminta voidaan vakiinnuttaa ja kalliiden ostopalvelujen käyttöä vähentää. Koulukeskushanke valmistuu uusien tilojen osalta alkuvuodesta 2013, mutta Savilahden koulun osalta tarvitaan vielä

6 4 lattioiden/alapohjan kunnostamista. Kun tämäkin yllättävä kunnostustarve on saatu hoidettua voi uuden yhtenäiskoulun toiminta kaikilta osin käynnistyä uusissa tiloissa ja myös Saarenpään oppilaat pääsevät vihdoinkin uusiin ja nykyaikaisiin tiloihin. Käyttömenot pysyivät kurissa ja tilinpäätös oli ylijäämäinen Lautakunnat onnistuivat taloudenhoidossa kiitettävästi eikä mitään oleellisia määrärahojen ylityksiä tapahtunut. Verotulojen ( ) toteutuma-aste oli 99,8 % ja valtionosuuksien ( ) 102,0 % eli näiden kahden tärkeimmän rahoituslähteen yhteissumma ylittyi Terveydenhuollon (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) kokonaismenot olivat ja ne alittivat budjetoidun Klinikkavalmiita hoitopäiviä kertyi vain 20 kpl, joten tältä osin tavoite saavutettiin. Vuosikate oli ja ylijäämää kertyi Vuoden lopulla tehty EPV Energia Oy:n osakkeita koskenut kauppa vaikutti osaltaan ylijäämän syntymiseen. Hiirikosken Energia Oy:n osakkeiden myynti ei vaikuttanut ylijäämään, koska kauppahinta maksettiin vuoden 2013 alussa. Kuntaliitosta valmisteltaessa ulkopuolinen asiantuntija Audiapro Oy arvioi, että Vähänkyrön kunnan kireään talouteen on oleellisesti vaikuttanut valtionosuuksien pieni määrä. Peruspalveluissa Vähänkyrön bruttomenot olivat huomattavasti alle keskitason. Kun verrattiin nettomenoja (valtionosuudet vähennetty bruttomenoista) kunnan menot ylittivät keskitason eli muiden samaan kokoluokkaan kuuluvien kuntien saamat valtionosuudet olivat selkeästi korkeammat. Esimerkiksi samaan kokoluokkaan kuuluvista lähiseudun kunnista Maalahden valtionosuudet olivat v ,2 milj., Isonkyrön 11,9 milj. ja Vähänkyrön yllämainittu 9,3 milj.. Jos Vähäkyrö olisi saanut asukasta kohti laskien saman summan kuin Maalahti, valtionosuutemme määrä olisi kasvanut 4,4 milj. ja Isoonkyröön verraten 2,1 milj.. Kysymys on vuositasolla todella suurista summista, joita eivät selitä kuntien olosuhde-erot, vaan ne osoittavat nykyisen valtionosuusjärjestelmän kohtelevan kuntia hyvin epätasa-arvoisesti. Nyt myös valtion taholla myönnetään valtionosuusjärjestelmän epäkohdat ja vanhentuneisuus ja järjestelmää ollaankin uudistamassa tasapuolisemmaksi. Yritystilojen rakentaminen viriämässä Kunnassa käynnistyi kertomusvuoden aikana useita teollisuus- ja muiden yritystilojen rakentamis- ja laajentamishankkeita. Vanha Finncrownin kiinteistö siirtyi Laine-Kiinteistöt, Vaasa Oy:lle ja yhtiö käynnisti tilojen laajentamishankkeen. Uutta tilaa rakensivat myös mm. Metallityö K. Kukkanen Oy, Petri Marttila ja Suojakäsine Oy. Uusia vähäkyröläisiä syntyi 59. Muuttoliikkeestä johtuen vuodesta 2007 jatkuneeseen väkiluvun kasvuun ei kertomusvuonna kuitenkaan päästy, vaan väestön määrässä tapahtui lievää vähenemistä. Vuonna 1868 perustetun Vähänkyrön kunnan viimeinen toimintavuosi on ollut työntäyteinen. Hallinnolliset rajat muuttuvat mutta omaleimainen Vähäkyrö ei häviä mihinkään. Yhdistyminen Vaasan kanssa tuo huomattavat lisäresurssit alueemme kehittämiseen. Vähäkyröläisten vaikutusmahdollisuudet Vaasan kaupungin hallinnossa ovat ensimmäisellä valtuustokaudella suorastaan erinomaiset. Ensimmäinen valtuustokausi

7 5 antaakin vähäkyröläisille hyvän mahdollisuuden perehtyä Vaasan kaupungin toimintaan ja hallintoon. Vaasan ja Vähänkyrön yhdistymissopimuksen lähtökohtana on peruspalvelujen säilyttäminen Vähässäkyrössä ja alueen elinvoiman vahvistaminen mm. asunto- ja yritysrakentamista lisäämällä ja liikenneyhteyksiä parantamalla. Aluelautakunnan rooli tulee jatkossa olemaan merkittävä ja sillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa Vähänkyrön äänen kuulumiseen Vaasan kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa. Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille, kunnan päättäjille, viranhaltijoille ja työntekijöille hyvästä yhteistyöstä ja hyvin suoritetusta työstä vuonna 2012! Jouni Haapaniemi kunnanjohtaja

8 6 2.2 Kunnan hallinto Luottamushenkilöorganisaatio toimintavuonna Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Arpeetin johtokunta Keskusvaalilautakunta Vaalilautakunnat Maaseutulautakunta Perusturvalautakunta Koululautakunta Peruskoulun yläasteen, ala-asteiden ja Köpingin koulun johtokunnat Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Nuoriso- ja liikuntalautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoonpano sekä toimielinten esittelijät esitetään toimintakertomuksen liitteenä sivuilla Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävän kunnanvaltuuston jäsenmäärä on 27. Toimikaudeksi valitun kunnanvaltuuston poliittiset voimasuhteet: Puolue Valtuutettuja Yhteislista Uudistuva Vähäkyrö r.y. 7 Suomen Keskusta r.p. 9 Kansallinen Kokoomus r.p. 6 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 5 Yhteensä 27 Kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yleisestä toimeenpanovallasta vastaavan kunnanhallituksen jäsenmäärä oli kertomusvuonna 10. Toimikaudeksi valitun kunnanhallituksen poliittiset voimasuhteet: Puolue Jäsenmäärä Yhteislista Uudistuva Vähäkyrö r.y. 3 Suomen Keskusta r.p. 3 Kansallinen Kokoomus r.p. 2 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 2 Yhteensä 10

9 7 Kunnanviraston organisaatio toimintavuonna KUNNANVIRASTO päällikkönä kunnanjohtaja JOHTORYHMÄ Puheenjohtajana kunnanjohtaja, jäseninä osastopäälliköt ja talousjohtaja HALLINTO- JA TALOUSOSASTO - päällikkönä hallintojohtaja Valtuuston ja hallituksen lisäksi avustaa - maaseutulautakunta - keskusvaalilautakunta - vuokrataloyhtiöt - tarkastuslautakunta PERUSTURVAOSASTO - päällikkönä perusturvajohtaja Perusturvalautakunta Palvelukeskus Fyrrykartano SIVISTYSOSASTO - päällikkönä koulutoimenjohtaja Koululautakunta, kirjasto- ja kulttuurilautakunta, nuoriso- ja liikuntalautakunta, 6 johtokuntaa TEKNINEN OSASTO - päällikkönä tekninen johtaja Tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta Laitokset: vesihuoltolaitos, lämpölaitos Laitokset: 4 ala-astetta, Köpingin koulu, yläaste, 3 kirjastoa, päiväkodit, ryhmäpäiväkodit

10 8 2.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous on kuluvana vuonna hiipunut kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttavat eurokriisin hoitamisen ohella Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Edessä on pitkä hitaan kasvun aika. Kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan vuositasolla noin 2,5 prosenttia. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan 3,5 % vuonna Työttömyysasteen arvioidaan olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee noin kahtasataatuhatta työtöntä henkilöä. Pohjanmaan työttömien osuus työvoimasta (7,2 %) oli paras koko maassa. Pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan. Vähänkyrön työttömyysaste keskimäärin vuonna 2012 oli 7,4 %. Kunta-alalla sovittiin virka- ja työehtosopimuksista vuosille Ns. raamisopimus astui voimaan vuoden 2012 alusta ja se on voimassa helmikuun loppuun Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 %. Vuonna 2011 kuntien verotilitykset kasvoivat keskimäärin neljä prosenttia. Vuoden 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät ansiotulojen lähes 4 prosentin arvioitu kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohosi ja on nyt 19,38 %. Talouskehityksen paraneminen parina viime vuonna heijastui myös yhteisöveron tuottoon. Vuoden 2012 valtionosuudet kasvoivat noin 4 %, lukuun sisältyvät kustannustasotarkistus 3,7 %, väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset sekä valtionosuusleikkaus ja veroperustemuutosten aiheuttama kuntien verotulomenetysten kompensaatio. 2.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kuntaliitokseen valmistautuminen jatkui koko kalenterivuoden. Yhdistymissopimukseen liittyvän investointiohjelman toteuttaminen käynnistyi ja siihen sisältyviin hankkeisiin käytettiin 2 milj.. Tämän johdosta investointimenojen kokonaismäärä oli korkeaa 5,5 milj. euron tasoa. Vuonna 2010 käynnistynyt koulukeskusinvestointi jatkui ja siihen käytettiin lähes Yhteistyö Vaasan kanssa lisääntyi mm. lasten päivähoidossa. Perusturvajohtajan ja koulutoimenjohtajan virka hoidettiin yhteistyösopimuksella Vaasan kaupungin kanssa. Loppuvuodesta yhteistyöjärjestely koski myös rakennustarkastusta. Muilta osin kunnan palveluissa ja toiminnoissa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Mitään merkittäviä menojen ylityksiä ei tapahtunut ja kunnan käyttömenojen toteutumaprosentti oli 99. Verotulot ja valtionosuudet toteutuivat myös ennustetusti. Sekä kansanterveystyön että erikoissairaanhoidon menot alittuivat toteutumaprosentin ollessa 93,4.

11 9 2.5 Kunnan henkilöstö Kunnan palveluksessa oli yhteensä 299 henkilöä (ed. v. 300), joista 279 työssä (ed. v. 278) eli 20 henkilöä oli palkattomalla virka-/työvapaalla. Osa-aikaista henkilöstöä oli 27. Henkilöstökulut kasvoivat edellisvuodesta, palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 8,9 milj. euroa ja palkkauskustannukset henkilösivukuluineen olivat 11,58 milj. euroa. Henkilöstön määrä Henkilöstön määrässä ei tapahtunut suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Miehiä kunnan palveluksessa oli 36 (13 %) ja naisia 263 (87 %). Vakinaisen henkilöstön osuus oli 70 % (212 henkilöä, ed. v. 211) ja määräaikaisia oli 30 % (87 henkilöä, ed. v. 89). Henkilöstörakenne Kunnan palveluksessa olevien miesten keski-ikä on 48,7 vuotta (ed. v. 50,1 v.) ja naisten 46,0 vuotta (ed. v. 44,7 v). Alle 35 vuotiaiden osuus oli 19,7 %, vuotiaita oli 55,8 % ja yli 55 vuotiaita 24,4 %. Henkilöstön sairauspoissaolot ovat lisääntyneet edellisvuoden päivästä päivään. Näistä 950 päivää johtui pitkistä sairauspoissaoloista, jolloin henkilöstölle kertyi yli 100 poissaolopäivää vuonna Työtapaturmista johtuvat poissaolot lisääntyivät 40 päivästä 271 päivään. Työkyvyttömyysajalta maksettiin palkkoja ilman henkilösivukuluja yhteensä euroa ( v. 2011). Kelakorvausta kaikista eri päivärahoista saatiin yhteensä (ed. v ). Lisäksi saatiin tapaturmakorvauksia yhteensä Sairauspoissaoloja ei ollut ollenkaan 65 henkilöllä (ed. v. 78). Henkilöstön vaihtuvuus oli samaa tasoa kuin edellisvuonna: eläkkeelle siirtyi 4 henkilöä (5 v. 2011) ja irtisanoutujia oli 5 (5 v. 2011). 2.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toimintakertomuksessa on arvioitava kunnan ja kuntakonsernin toiminnan laajuuteen ja rakenteeseen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja. Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä mm. toiminnalliset riskit, rahoitusriskit ja vahinkoriskit. Toiminnallisia riskejä ovat ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys ja työkyky. Perusturvatoimessa on pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa ongelmia ja vaihtuvuus on vuosittaista. Myös vanhushuollossa pätevien sijaisten saaminen on ajoittain vaikeaa. Teknisen toimen rekrytoinnit eivät ole kaikilta osin sujuneet ongelmitta. Kuten väestön niin myös henkilöstön ikääntyminen on otettava huomioon epävarmuustekijöitä arvioitaessa. Tuleva kuntaliitos Vaasan kanssa helpottaa rekrytointiongelmia.

12 10 Lainsäädännölliset, kunnan toimintaan vaikuttavat muutokset kuten valtionosuusjärjestelmän muutokset koetaan epävarmuustekijänä kuten yleinen taloudellinen kehitys. Myös globaalien rahoitusmarkkinoiden vaikutukset Suomen elinkeinoelämälle ja sitä kautta kuntataloudelle sekä rahoitusriskeihin ovat tekijöitä, joita pyritään ennakoimaan, jotta toimintaa pystytään sopeuttamaan muutokseen. Kunnan toiminnassa ovat lähinnä korkoriskit esim. korkoherkkien lainojen osuus kunnan korollisista lainoista. Korot ovat pitkään olleet maltillisia ja viitekorot kilpailukykyisiä. Tällä hetkellä vaihtuvakorkoiset lainat ovat edullisempia kuin kiinteäkorkoiset. 2.7 Ympäristötekijät Vuonna 2008 hyväksytyn haja-asutusalueiden viemäröinnin yleissuunnitelma kattaa yhteensä noin 700 taloutta. Hankkeen kolmas alue valmistui ja neljännestä noin puolet toteutui vuonna Neljännen alueen valmiiksi rakentamiseen ei ole määrärahavarauksia vuodelle 2013, myöskään yleissuunnitelman toteutuksen jatkamista ei ole rahoituksen osalta aikataulutettu. Kunnan alueella sijaitseva Kyrönmaan Jätevesi Oy jätevedenpuhdistamo on saneerattu nykyiset vaatimukset täyttäväksi vuosina Kyrönmaan kuntien haja-asutusalueita koskeva jätevesien vuosien tiedotus- ja neuvontahanke. Vuonna 2012 alkoi Yhyres-yhdistyksen myöntämän hankerahoituksen turvin uusi Jätevesitieto toiminnaksi-hanke, joka on myöskin Kyrönmaan kuntien yhteinen. YMPÄRISTÖMENOT Ympäristömeno aiheutuu toiminnasta, jonka tarkoituksena on tuottaa ympäristöhyötyjä tai ennaltaehkäistä, vähentää taikka korjata ympäristöhaittoja, parantaa tulevaa ympäristösuojelun tasoa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ympäristömenoja ovat mm. henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset, poistot ja satunnaiset kulut. YMPÄRISTÖTULOT Kunnan perimät maksut ja saamat avustukset. Ympäristökulut ja tuotot sisältyvät useisiin kunnan tuloslaskelmakaavan mukaisiin tilinpäätöseriin. 3. KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja

13 11 voimavarat turvataan. Valvonnan tulisi toteutua johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä ja sen järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Lisäksi kaikki ne toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan järjestäminen Kunnan hallinnon ja talouden valvonnassa ulkoinen tarkastus ja arviointi sekä sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa kunnanhallitus antaa vuosittain ohjeet mm. talousarvion seurannasta, laskujen hyväksymisestä, hankinnoista ym. asioista. Talousarvion ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta lautakunnat antavat kunnanhallitukselle selvityksen kaksi kertaa vuodessa. Kunnanhallitukselle toimitetaan kuukausittain tiedot koko kunnan talousarvion toteutumisesta tulosaluetasolla. Lautakunnan alaisten tulosalueiden toteutumisvertailu tulee toimittaa kuukausittain lautakunnan puheenjohtajalle ja kunnanhallituksen edustajalle. Lautakunnat hyväksyvät valtuuston tulosaluetasolla vahvistaman talousarvion käyttösuunnitelmat sekä alaistensa viranhaltijoiden hankintavaltuudet ja rajat huomioon ottaen hallintosäännön määräykset. Kunnanvaltuusto on vuonna 2010 hyväksynyt uudet sisäisen valvonnan ohjeet. Ohjeitten mukaan toimialojen tulee mm. laatia omaa toimintaansa koskeva riskienhallinnan ja valvonnan tilaa ja kehittämistarpeita koskeva arviointiselonteko. Lisäksi kullakin toimialalla on laadittava sisäisen valvonnan suunnitelma. Sisäisen valvonnan yhteydessä esiin tulleista merkittävistä riskeistä ja epäkohdista on raportoitava kunnanhallitukselle. Riskien kartoitusten ajantasaisuus ja kattavuus Riskillä tarkoitetaan tässä tapauksessa sellaista tapahtuman mahdollisuutta, joka voi uhata kunnan toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista. Riskienhallinnan osalta arvioinnissa on todettu selkeästi, että kuntaan tulee vahvistaa valtuustotasolla riskienhallinnan periaatteet, jotka sisältävät myös kuntakonsernin näkökulman. Näiden periaatelinjausten pohjalta riskienhallinta pystytään kokonaisvaltaisesti jalkauttamaan tilivelvollisille toimielimille, viranhaltijoille, esimiehille ja henkilöstölle. Nykytilanteessa riskit tunnistetaan tyydyttävästi, mutta systemaattinen ja kokonaisvaltainen hallintajärjestelmä puuttuu. Keskeiset suojattavat arvot liittyvät toimintaan ja omaisuuteen. Toimintaan ja omaisuuteen liittyen on tärkeää, että kaikille kuntalaisille elintärkeät prosessit on suojattu. Näitä ovat erityisesti sähkön, kaukolämmön ja puhtaan veden tuottamiseen ja jakeluun liittyvät asiat. Suurimpana uhkana näihin liittyen ovat tulipalot, ilkivalta ja erilaiset inhimilliset erehdykset. Näihin tilanteisiin liittyy myös merkittävät taloudelliset seuraukset, vaikkakin korjaus- ja jälleenrakentamisriskit on vakuutuksin turvattu. Kunnan vakuutuksia seurataan vuosittain vakuutusasiamiehen ja turvakartoituksen avulla. Kunnalla ei ole vahinkorahastoa, jolla voisi varautua omalla vastuulla olevien vahinkojen rahoittamiseen.

14 12 Keskeiset sisäisen valvonnan kehittämiskohteet Arvioinnin perusteella valvonnan kehittämisessä keskeisin asia on henkilöstön koulutuksen lisääminen. Koulutusta on annettava myös lautakunnille / luottamushenkilöille, sillä järjestelmässä lautakunnilla on merkittävä rooli. Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit Henkilöstömäärän pienuudesta johtuen kattavan varahenkilöjärjestelmän luominen on vaikeaa. Ns. avainhenkilöiden osalta varahenkilöt on nimetty, mutta riskien realisoituessa työmäärä voi varahenkilölle muodostua kohtuuttoman suureksi. Pätevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden rekrytointi on ongelmallista. Tämä on tullut selkeästi esille perusturvatoimessa. Kunnassa on ns. yhdistelmävirkoja, jolloin viranhaltijalta edellytetään moniammatillista osaamista. Tällaisten virkojen / sijaisuuksien täyttäminen on vaikeaa. Pieni henkilöstön määrä aiheuttaa joillakin sektoreilla kausiluonteisesti suuren työpaineen ja tarpeen tehdä ylitöitä. Haasteena on pitää työntekijät mahdollisimman pitkään työkykyisinä ja kunnan palveluksessa, jotta vältettäisiin ennenaikaisen eläköitymisen riskit taloudellisine seuraamuksineen. Talouteen suurimmat riskit aiheuttaa terveydenhuollon menojen ennakoimattomuus. Myös perusturvan sektorilta voi lastensuojeluasioiden kustannuksista tulla yllättäviä suuria menoeriä, joita ei ole pystytty ennakoimaan. Kunnan korkeahkoon lainamäärään on suurista investointitarpeista johtuen tapahtunut merkittävä nousu. Mikäli korkotaso nousee tämä voi aiheuttaa kunnan käyttötaloudelle huomattavan lisärasituksen. Kunnan sisäisen ohjeen mukaan sisäinen tarkastus toteutuu toimivan johdon asettamien toiminta- ja tulostavoitteiden sekä viranhaltijan päätösvallan ja vastuun perusteella syntyvän toiminnan valvontana, seurantana ja raportointina. Toiminnan ohjaus ja siihen liittyvä valvonta ja seuranta tapahtuu lainsäädännön, johtosääntöjen, hallintosäännön sekä muiden annettujen ohjeiden perusteella. Riskienhallintaa on tarkoitus kehittää edelleen koulutusten avulla, jotta hallintokunnissa tiedostettaisiin riskit ja mahdollisuudet ennaltaehkäistä eri vahinkojen tapahtumista. Riskejä tarkastellaan vuosittain. Tilintarkastaja suorittaa omalta osaltaan sisäistä tarkastusta raportoimalla epäkohdista tarkastuslautakuntaa.

15 13 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA Ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 1 5 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden ylijäämä/alijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 36,7 13,7 =100*Toimintatuotot/(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate/poisto, % 546,2 20,7 =100*Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Vuosikate, /asukas 1 179,4 34,3 Asukasmäärä

16 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset - 30 Antolainasaamisten vähennykset 30 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat 1.1., RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 109,39 2,9 = 100*Vuosikate/Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % 85,2 2,39 = 100*Vuosikate/(inv. omahankintameno + antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 3,34 0,33 = (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 99 2,4 = 365 pv*rahavarat /Kassasta maksut tilikaudella Asukasmäärä

17 15 5. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 906 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 8 31 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

18 16 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 8 31 Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat 3 8 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 15 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 10 Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % = 100*(oma pääoma+poistoero ja vapaaeht. varaukset)/ (Koko pääoma-saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus-% = 100*(Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas = Vieras pääoma- (Saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+ Muut velat) Lainasaamiset , = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Asukasmäärä

19 17 6. KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT milj. Toiminta Toimintatuotot 10,68 Verotulot 14,48 Valtionosuudet 9,32 Korkotuotot 0 Muut rahoitustuotot 0,56 Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitto/-tappio -6,6 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,33 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 8,95 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,03 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 7,05 Kokonaistulot yhteensä 44,80 MENOT Toiminta Toimintakulut 29,14 Korkokulut 0,32 Muut rahoituskulut 0 Investoinnit Investointimenot 5,43 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1,45 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,00 Oman pääoman vähennykset 0,00 Kokonaismenot yhteensä 36,34 Täsmäytys: Kokonaistulot-kokonaismenot 44,80 36,34 = 8,46 Rahoituslaskelmasta: Muut maksuvalmiuden muutokset- rahavarojen muutos [1,14] - [9,6]= -8,46

20 18 7. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konserniin kuuluvat seuraavat tytäryhteisöt: - Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy - Hiirikosken Energia Oy Edellä mainituissa yhtiöissä kunnan omistusosuus on 100 %. Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty seuraavat kuntayhtymät: - Vaasan sairaanhoitopiirin ky - Eskoon sosiaalipalvelujen ky - Pohjanmaan Liitto Konsernitilinpäätökseen ei ole yhdistelty yhteisyhteisöä Kyrönmaan Jätevesi Oy, jossa kunnan omistusosuus on 50 %. 7.2 Konsernin toiminnan ohjaus Kunnanvaltuusto hyväksyi uudet konserniohjeet vuonna Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Vähänkyrön Vuokratalot Kiinteistö Oy:n talouden tasapainottaminen toteutetaan velkajärjestelyllä. Saneerausaika on Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten konsernivalvonta kuntakonsernissa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten valvontaa on mainituilla kohdealueilla tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Kunnanvaltuusto määrittelee tavoitteet talousarviossa ja taloussuunnitelmassa.

21 19 Voimassaoleva konserniohje perustuu hyvin pitkälle kuntaliiton suositukseen. Tytäryhteisöjen neuvotteluvelvoitteet ovat huomattavasti laajemmat kuin aiemmin. Tämä tarkoittaa, että tytäryhtiön on ennen omaa päätöksentekoaan selvitettävä konsernijohdon ennakkokäsitys asiaan silloin, kun päätettävä asia merkittävästi vaikuttaa yhteisön tai kunnan toimintaan tai taloudelliseen vastuuseen. Tämä ennakkokäsityksen hankkiminen on konsernijohdon keino ohjata ja valvoa konserniin kuuluvan tytäryhteisön toimintaa ja taloutta. Kertomusvuoden lopussa kunnalla oli omavelkaisia takauksia energiayhtiön lainoille 2,7 milj. euroa, vuokrataloyhtiön lainoille 2,2 milj. euroa ja Kyrönmaan Jätevesi Oy:lle 0,8 milj euroa. Konserniohjeiden noudattamisen suhteen ei ole huomautettavaa. Tiedonkulku yhtiöistä omistajalle sujui kaikilta osin ja yhtiöt hankkivat merkittävissä asioissa ennen omaa päätöksentekoaan omistajan ennakkokäsityksen asiasta.

22 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyht. voitoista/tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 57,9 42,9 Vuosikate/Poistot, % 448,7 93,8 Vuosikate, euroa/asukas 1415,9 281 Asukasmäärä

23 21 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 317,04 19,4 Pääomamenojen tulorahoitus, % 166,2 15,7 Lainanhoitokate 3,01 0,88 Kassan riittävyys 86 16

24 22 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset 2 31 Muut saamiset TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 1 Muut toimeksiantojen varat VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset 9 18 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 9 7 Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit 1 1 Osakkeet ja osuudet 1 1 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

25 23 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset 1 1 Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieraspääoma Pitkäaikainen koroton vieraspääoma Lyhytaikainen korollinen vieraspääoma Lyhytaikainen koroton vieraspääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä) /asukas Konsernin lainat /asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainasaamiset , Kunnan asukasmäärä

26 24 KONSERNIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ Vähänkyrön kunta Vähänkyrön Vuokratalot 1 1 Hiirikosken Energia 12,3 12,5 Vaasan sairaanhoitopiiri Eskoon sosiaalipalvelujen ky Pohjanmaan Liitto Kyrönmaan Jätevesi 3 213, ,5 8. KESKEISET LIITETIEDOT Kunta Konserni Pakolliset varaukset Eläkevaraukset 1 1 Muut pakolliset varaukset Vastuusitoumukset Samaan konserniin kuuluvien puolesta Takaukset Muut vastuusitoumukset Takaukset muiden puolesta TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 9.1 Tilikauden tuloksen käsittely Kunnan tilikauden tulos on ,28 euroa ylijäämäinen. Alkuperäisessä talousarviossa tilikauden tulos arvioitiin euroa ylijäämäiseksi. Suurin talousarviomuutos oli osakkeiden myynti. Taseessa on edellisten vuosien alijäämää ,41 euroa. Kaupunginhallitus esittää, että tilikauden ,28 euron ylijäämä siirretään tasetilille Tilikauden yli-/alijäämä.

27 Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, on toimintakertomuksessa tehtävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnan taseessa oli kattamatonta alijäämää ,41 euroa. Kuluvan tilikauden tulos on ,28 euroa ylijäämäinen. Taseessa olleet alijäämät saatiin katettua poikkeuksellisella keinolla eli EPV Energia Oy:n osakkeiden myyntivoitolla. Kaupunginhallitus toteaa, ettei talouden tasapainottamistoimenpiteitä tarvita, koska kunnan taseessa ei ole enää kertyneitä alijäämiä, vaan ylijäämää on

28 26 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kunnan ensisijaisena tehtävänä on hyvien peruspalvelujen tuottaminen asukkaille. Palvelujen järjestämisessä kunta on tiivistänyt yhteistyötä Vaasan kanssa. Palvelujen turvaamiseksi yhteistyö on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kunta siirsi kaikki perusterveydenhuollon tehtävät sekä osan sosiaalitoimen palveluista Vaasan kaupungin hallinnon yhteydessä toimivan Laihian ja Vähänkyrön aluejaoston alaisuuteen alkaen. Väkiluvun kasvun kannalta ja elinkeinoelämän edellytysten parantamiseksi on olennaista, että kunnassa on riittävän monipuolisesti tarjolla tonttimaata asumiseen ja yrittämiseen eri taajamissa. Liikenneturvallisuuden kehittämiseksi ollaan toteuttamassa useita kevyen liikenteen väylien rakentamishankkeita koko suunnittelukauden ajan. Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön kunnan kuntaliitoksen valmistelua jatkettiin toimintavuonna. Kuntalaisten verorasitus on kasvanut, mutta se ei vielä merkittävästi poikkea Vaasan seudun tasosta. Terveyden- ja vanhustenhuollossa hoidonporrastus on toiminut hyvin vuonna 2012, minkä johdosta Vaasan keskussairaalan ns. klinikkavalmiiden asiakkaiden lukumäärä on pysynyt alhaisena. Molemmat konserniyhtiöt saavuttivat niille asetetut tavoitteet. Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy:n käyttöastetavoite oli 95 % ja toteutunut käyttöaste 98 %. Hiirikosken Energia Oy täytti myös sille omistajan taholta asetetut taloudelliset tavoitteet. 2. MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Kunnan rahankäyttö perustuu valtuuston talousarvioissa toimielimelle myöntämään määrärahaan. Se on euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämisestä määrätyn tehtävän suorittamiseksi tai hankkeet toteuttamiseksi. Tuloarvio on valtuuston toimielimelle asettama tehtävä-, hanke- tai tulolajikohtainen tulotavoite. Ulkoisia toimintatuottoja kertyi 10,68 milj. euroa, joka on 4,6 %-yksikköä yli budjetoidun. Ulkoiset toimintakulut alittivat budjetoidun 1,0 %-yksikköä ollen 29,14 milj. euroa. Verotuloja kertyi 14,48 milj. euroa (tot. 99,8 %) ja valtionosuuksia 9,32 milj. euroa (tot. 102,0 %). Investointimenot olivat 5,4 milj. euroa (tot. 65,6 %), investointitulot 0,3 milj. euroa (tot. 1107,8 %).

29 27 Toteutumisvertailut esitetään tulosalueittain seuraavasti: Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Yleishallinto Keskushallinto Hallintopalvelut Elinkeinotoimi Työllistämistehtävät Terveydenhuolto Maaseutulautakunta Maataloustoimi Perusturvalautakunta Perusturvatoimen hallinto Sosiaalityö ja perhepalvelut Vanhushuolto Koululautakunta Oma koulutoimi Päivähoito Koulutuspalvelut Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Kirjastotoimi Kulttuuritoimi Nuoriso- ja liikuntalautakunta Nuoriso- ja liikuntatoimen hallinto Nuorisotoimi Liikuntatoimi Tekninen lautakunta Hallinto Tilapalvelut Lämpökeskus Vesihuoltolaitos Ympäristölautakunta Rakennusvalvonta

30 Käyttötalouden toteutuminen Keskusvaalilautakunta Toiminta ja tavoitteet Keskusvaalilautakunta huolehtii laillisten vaalien järjestämisestä asianmukaisesti niitä koskevia määräyksiä noudattaen. Lisäksi tavoitteena on äänestäjien aktivoiminen huolehtimalla siitä, että äänestysmahdollisuudet vaaleissa ovat riittävät sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivänä. Vuonna 2012 toimitettiin presidentinvaalit ja kunnallisvaalit. Tasavallan presidentin vaali toimitettiin siten, että varsinainen vaalipäivä ensimmäisessä vaalissa oli sunnuntai ja toisessa vaalissa sunnuntai Ennakkoäänestyksen ajanjaksot olivat ja Kunnan äänestysalueet pysyivät ennallaan: Tervajoki, Kirkonkylä, Saarenpää ja Merikaarto. Ennakkoäänestyspaikka oli Vähänkyrön kunnanvirasto. Ensimmäisessä vaalissa ennakkoon äänesti 28,7 % äänioikeutetuista, toisessa vaalissa 30,5 %. Vastaavasti vaalipäivinä äänesti 40,6 % ja 34,0 % äänioikeutetuista. Äänestysaktiivisuus Vähässäkyrössä oli ensimmäisessä vaalissa 69,4 % ja toisessa vaalissa 64,5 %. Kun äänioikeutetuista ja äänestäneistä on vähennetty ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset, niin äänestysprosentit olivat 72,5 % ja 67,2 %. Äänestysprosentti laski selvästi presidentinvaalin toisella kierroksella. Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysprosentti jäi toisessa vaalissa 68,9 prosenttiin, mikä oli 3,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi viikkoa aikaisemmin pidetyssä ensimmäisessä vaalissa. Kuntajakolain 23 1 ja 2 momenttien mukaisesti kunnallisvaalit toimitettiin Vaasassa ja Vähässäkyrössä uutta kuntajakoa noudattaen. Vaasa-Vähäkyrö yhdistymishallitus päätti äänestysaluejaosta, joka pysyi ennallaan sekä asetti keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat. Ennakkoäänestyspaikka oli Vähänkyrön pääkirjasto. Varsinainen vaalipäivä oli sunnuntai ja ennakkoäänestyksen ajanjakso oli Vaasalaisista ja vähäkyröläisistä ennakkoon äänesti yhteensä 21,8 % ja vaalipäivänä 36,6 % äänioikeutetuista, joten äänestysaktiivisuus oli 58,4 %. Äänestysalueittain Vähässäkyrössä äänestäneet: Tervajoki 59,0 % Kirkonkylä 59,7 % Saarenpää 67,1 % Merikaarto 66,0 % Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin. Keskusvaalilautakunnan määrärahojen käyttöaste 58,3 %. Määrärahojen toteuma johtui osaksi yhteisestä kuntavaalista.

31 29 Vaalit Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatulot ,40-196,40 Toimintameno , ,86 Toimintakate , ,26 Tarkastuslautakunta Toiminta ja tavoitteet Luottamushenkilöistä koostuvan 5-jäsenisen tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat ja suorittaa valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Tarkastustoiminnan tavoitteena on suorittaa kunnan hallinnon ja talouden tarkastus kuntalain edellyttämällä tavalla. Tarkastuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana 5 kertaa ja käsitteli 30 asiaa. Valtuusto on valinnut toimikaudeksi kunnan tilintarkastajaksi JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab:n. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi JHTT Tuula Ylikangas ja avustavana tilintarkastajana Raija Ylevä. Tavoitteiden toteutuminen Lautakunta suoritti kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen kuntalain edellyttämällä tavalla. Tarkastustoimi Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatulot Toimintameno , ,20 Toimintakate , ,20