Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn opas

Transkriptio

1 FI NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn opas KÄYTÄNNÖN OPPAAT LOKAKUU 2010

2

3 Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn opas LOKAKUU 2010

4 Oikeudellinen huomautus Tämän asiakirjan tuottaa neuvoston pääsihteeristö, ja se toimitetaan pelkästään tiedoksi. Eurooppa-neuvostoa ja Euroopan unionin neuvostoa koskevia tietoja saa seuraavilta verkkosivustoilta: tai neuvoston pääsihteeristön Yleisötiedotus-yksiköltä seuraavasta osoitteesta: Rue de la Loi/Wetstraat Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË P F Internet: Suuri määrä tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europapalvelimen kautta ( Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2010 ISBN doi: /79074 Euroopan unioni, 2010 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium Painettu kloorivalkaisemattomalle paperille (ECF)

5 Sisällysluettelo 3 I LUKU MENETTELYN KULKU Ensimmäinen käsittely (ei määräaikaa) Euroopan parlamentin toinen käsittely [määräaika: 3 (+1) kuukautta] Neuvoston toinen käsittely [määräaika: 3 (+1) kuukautta] Sovittelu [6 (+2) viikkoa] Valmistelut Sovittelukomitean työskentely EP:n ja neuvoston kolmas käsittely [määräaika: 6 (+2) viikkoa].. 15 II LUKU PUHEENJOHTAJAVALTIO 1 Työskentelyn suunnittelu Puheenjohtajavaltion osuus tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn eri vaiheissa.. 18 Ensimmäinen käsittely Rinnakkainen tarkastelu komission yksiköiden tehtävä Kolmikantakokoukset Epäviralliset neuvottelukokoukset EP:n toinen käsittely Neuvoston toinen käsittely Tarkistusten käsittely työryhmässä Säädöksen antaminen Sovittelukomitean koollekutsuminen Sovittelu Valmisteluvaihe Sovittelukomitean kokous III LUKU NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ

6 4 LIITE I Tekstit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artikla Julistus määräaikojen noudattamisesta yhteispäätösmenettelyssä LIITE II Yhteinen julistus LIITE III Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn oikeusperustat LIITE IV Yhteispäätösmenettely yhteenveto LIITE V Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely määräajat LIITE VI Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely tehtävänjako neuvoston pääsihteeristössä

7 I LUKU MENETTELYN KULKU Ensimmäinen käsittely (ei määräaikaa) Komissio, jolla on aloiteoikeus, antaa säädösehdotuksensa samanaikaisesti Euroopan parlamentille (EP) ja neuvostolle. Lissabonin sopimuksen voimaantulosta lähtien tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely voidaan myös käynnistää jäsenvaltioiden neljäsosan aloitteesta, Euroopan keskuspankin suosituksesta tai unionin tuomioistuimen pyynnöstä. Mahdollisuus saada tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen (entinen yhteispäätösmenettely ) käsiteltävät asiat päätökseen ensimmäisessä käsittelyssä edellyttää, että asiaa käsitellään rinnakkain molemmissa toimielimissä, tietoja vaihdetaan tiiviisti ja neuvoston puheenjohtajavaltiolla on jatkuvasti valmius tunnustelu- ja neuvotteluyhteyksiin EP:n kanssa. Säädöksen, joka tällöin annetaan Euroopan parlamentin kannan mukaisena, täytyy siksi käydä jo aiemmin läpi lingvistijuristien suorittama viimeistely. Kun EP on äänestänyt täysistunnossa ensimmäisen käsittelyn kannastaan, on kaksi vaihtoehtoa: a) Neuvosto hyväksyy EP:n ensimmäisen käsittelyn kannan. Tässä tapauksessa eli kun rinnakkaisessa ensimmäisessä käsittelyssä on päästy yhteisymmärrykseen säädös annetaan. Säädös komission ehdotuksen teksti, jos EP ei ole tehnyt tarkistuksia, tai komission tarkistettu ehdotus annetaan EP:n kannan mukaisena (asiak. PE-CONS), minkä jälkeen se toimitetaan EP:n puhemiehen ja neuvoston puheenjohtajan sekä kummankin toimielimen pääsihteerien allekirjoitettavaksi (asiak. LEX PE-CONS) ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL).

8 6 b) Neuvosto ei hyväksy EP:n ensimmäisen käsittelyn kantaa. Tässä tapauksessa eli kun yhteisymmärrykseen ei ole päästy neuvosto vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa. Lingvistijuristien suorittaman viimeistelyn jälkeen ensimmäisen käsittelyn kannan teksti toimitetaan EP:lle yhdessä sen perustelujen sekä mahdollisten neuvoston ja/tai komission antamien, neuvoston pöytäkirjaan merkittävien lausumien kanssa. Komissio antaa EP:lle täydellisen selvityksen kannastaan. Neuvoston ensimmäisen käsittelyn tuloksena on siis joko EP:n ensimmäisen käsittelyn kannan hyväksyminen tai EP:n ensimmäisen käsittelyn kannan hylkääminen ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (EP:n toisen käsittelyn aihe) vahvistaminen. EP:n ensimmäisen käsittelyn kulku 1 Saatuaan komission ehdotuksen EP:n puhemies siirtää sen asiasta vastaavaan parlamentin valiokuntaan sisällön tarkastelua varten ja tarvittaessa muihin valiokuntiin, jotka voivat antaa asiassa lausunnon (EP:n työjärjestyksen 49 art.). Kun ehdotuksen tarkastelussa noudatettavasta menettelystä on päätetty, valiokunta nimeää komission ehdotusta varten esittelijän jäsentensä tai pysyvien varajäsentensä keskuudesta, jollei se ole jo tehnyt niin komission vuotuisen lainsäädäntöohjelman perusteella (EP:n työjärjestyksen 45 art.). 1 Artiklojen numerointi: EP:n työjärjestys, seitsemäs vaalikausi (joulukuu 2009).

9 7 Esittelijän tehtävänä on esitellä mietintöluonnos parlamentin valiokunnalle. Luonnoksessa esittelijä esittää yhteenvedon komission ehdotuksesta ja eri osapuolten näkökannoista. Parlamentin valiokunnassa käytävän keskustelun aikana komissiolla on mahdollisuus puolustaa ehdotustaan ja vastata valiokuntaan kuuluvien parlamentin jäsenten kysymyksiin. Valiokunta tarkistaa ensin oikeudellisen perustan (37 art.). Ehdotusta käsitellessään asiasta vastaava parlamentin valiokunta pyytää komissiota ja neuvostoa antamaan sille tietoja kyseisen ehdotuksen etenemisestä neuvostossa ja sen työryhmissä (39 art.). Täysistunto käsittelee säädösehdotusta asiasta vastaavan valiokunnan laatiman mietinnön pohjalta (55 art.), joka sisältää mahdolliset tarkistukset ehdotukseen, luonnoksen lainsäädäntöpäätöslauselmaksi sekä tarvittaessa perustelut. Täysistunto voi myös käsitellä säädösehdotusta ilman mietintöä tai yksinkertaistettua menettelyä noudattaen (46 art.). Päätöslauselmaluonnoksessa valiokunta ehdottaa täysistunnolle komission ehdotuksen hyväksymistä tai hylkäämistä tai tarkistusten tekemistä siihen (EP:n työjärjestyksen 55 artiklan 2 kohta). Valiokunnan mietinnön hyväksymisen jälkeen parlamentin jäsen tai jäsenten ryhmä tai itse esittelijä, usein jonkin poliittisen ryhmän nimissä, voi vielä esittää tarkistuksia täysistuntokäsittelyn aikana. Periaatteessa poliittiset ryhmät sovittavat kantansa yhteen valiokunnan ja täysistunnon keskustelujen ja äänestysten aikana.

10 8 Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely ensimmäinen vaihe Ei määräaikaa 3 (+1) kk EP ensimmäinen käsittely EP toinen käsittely Tarkistukset Ehdotus hyväksytään Komission ehdotus Säädös annetaan EP:n ensimmäisen käsittelyn tulos hyväksytään Tulos hylätään Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta Neuvosto ensimmäinen käsittely

11 9 Euroopan parlamentin toinen käsittely [määräaika: 3 (+1) kuukautta] EP:n toisen käsittelyn kolmen kuukauden määräaika alkaa neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan vastaanottopäivästä (periaatteessa EP:n täysistuntoviikkojen maanantai). 2 Määräaikaa voidaan pidentää kuukaudella Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta. Asiasta on äänestettävä täysistunnossa määräajan kuluessa ja viimeistään neljännen kuukauden lopussa. Määräaika koskee äänestystä täysistunnossa eikä äänestystuloksen toimittamista neuvostolle. Parlamentin valiokunta tarkastelee neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaa ja laatii suosituksensa. Täysistunto tekee päätöksensä tämän suosituksen perusteella ja äänestää asiasta. Äänestystulos voi johtaa kolmeen erilaiseen tilanteeseen: a) Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hyväksyminen: Tässä tapauksessa säädös katsotaan annetuksi neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan mukaisesti. Näin ollen säädös (= neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, joka esitetään LEX PE-CONS -asiakirjana) toimitetaan suoraan EP:n puhemiehen ja neuvoston puheenjohtajan sekä kummankin toimielimen pääsihteerien allekirjoitettavaksi ja julkaistaan EUVL:ssä. Samaa menettelyä sovelletaan, jos EP ei tee ratkaisuaan neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta kolmen + yhden kuukauden määräajassa. b) Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hylkääminen: Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hylkääminen EP:n jäsenten enemmistöllä (vähintään 369 ääntä) päättää menettelyn, jolloin katsotaan, ettei ehdotettua säädöstä ole 2 EP on edelleen neuvoston kanssa eri mieltä ja katsoo, että määräaika alkaa vasta siitä, kun puhemies ilmoittaa täysistunnossa neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan toimittamisesta (EP:n työjärjestyksen 61 art.).

12 10 hyväksytty. Asiaan voidaan palata vain komission uuden ehdotuksen perusteella. c) Ehdotus tarkistuksiksi neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan: Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan tehtävät tarkistukset hyväksytään EP:n jäsenten enemmistöllä. Äänestystulos toimitetaan neuvostolle ja komissiolle, jonka on annettava lausunto tarkistuksista. Neuvoston toinen käsittely [määräaika: 3 (+1) kuukautta] Neuvoston toisen käsittelyn määräaika alkaa EP:n toisen käsittelyn tarkistusten virallisesta vastaanottamisesta. Neuvosto voi hyväksyä tai hylätä tarkistukset 3 : a) Tarkistukset hyväksytään (neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, mutta yksimielisesti, jos komissio on antanut tarkistuksista kielteisen lausunnon), jolloin säädös katsotaan annetuksi. Jos neuvosto hyväksyy kaikki tarkistukset, säädös katsotaan annetuksi näin tarkistetun neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan muodossa. Tämän jälkeen säädösteksti (LEX PE-CONS -asiakirja) toimitetaan suoraan EP:n puhemiehen ja neuvoston puheenjohtajan sekä kummankin toimielimen pääsihteerien allekirjoitettavaksi ja julkaistaan EUVL:ssä. b) Kaikkia tarkistuksia ei hyväksytä sovittelukomitean koollekutsuminen Neuvoston puheenjohtaja kutsuu yhteisymmärryksessä EP:n puhemiehen kanssa koolle sovittelukomitean kuuden (+ kahden) viikon kuluessa siitä, kun neuvosto on hylännyt tarkistukset. 3 Neuvoston on saatava komission lausunto EP:n tarkistuksista, ennen kuin se voi päättää hyväksyä tai hylätä ne.

13 Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely toinen vaihe 11 3 (+1) kk 3 (+1) kk 6 (+2) viikkoa EP toinen käsittely Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta hylätään Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta hyväksytään Tarkistukset Säädöstä ei anneta Säädös annetaan Säädös annetaan Sovittelukomitean koollekutsuminen valmisteluvaihe Tarkistukset hyväksytään Tarkistukset hylätään Neuvosto toinen käsittely

14 12 Sovittelu [6 (+2) viikkoa] Valmistelut Sovittelukomitean työskentelyn määräaika, jota voidaan pidentää enintään kahdella viikolla EP:n tai neuvoston aloitteesta ja niiden yhteisellä sopimuksella, alkaa sen ensimmäisestä kokouksesta. Ennen kyseistä päivää on välttämätöntä suorittaa valmisteluja. Koko sovittelukomitean koollekutsumiseksi määrätty kuuden (+ kahden) viikon määräaika sekä aika siitä hetkestä, kun on todettu olevan poliittisesti mahdotonta hyväksyä EP:n toisessa käsittelyssä tekemät tarkistukset, asiaa koskevan päätöksen tekemiseen neuvostossa voidaan käyttää teknisiin ja neuvotteluyhteyksiin, joiden tarkoituksena on lähentää kantoja ennen sovittelukomitean ensimmäistä kokousta. Coreperin puheenjohtaja johtaa neuvoston osalta sovittelukomiteaa edeltäviä neuvottelukokouksia 4 joko Coreperin toimeksiannon pohjalta tai puheenjohtajavaltion nimissä ja esittää neuvostossa laajasti kannatettuja ehdotuksia. Kolmikantakokousten tulokset annetaan Coreperin tarkasteltavaksi. Joissakin asioissa kolmikantakokouksia voivat edeltää tai seurata kaikkien kolmen toimielimen sihteeristöjen väliset tekniset kokoukset, joihin joskus osallistuu myös työryhmän puheenjohtaja. Kaikkien sovittelukomitean ensimmäistä kokousta edeltävien kolmikantakokousten ja teknisten kokousten olisi mahdollisimman usein johdettava sovittelun päättämiseen kyseisessä ensimmäisessä kokouksessa, joskus jopa pelkkänä toteamuksena yhteisymmärrykseen pääsemisestä ( A-kohta neuvoston istuntojen terminologiassa). Muissa tapauksissa tarvitaan useita sovittelukomitean kokouksia, jotta päästään yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä. Ennen kutakin näistä kokouksista voidaan myös järjestää epävirallisia kolmikantakokouksia ja teknisiä kokouksia. 4 Epävirallisia kolmikantakokouksia, joihin osallistuvat parlamentin ja neuvoston valtuuskunnat sekä komissio, joka tekee tarvittavia aloitteita edistääkseen valtuuskuntien kantojen lähenemistä.

15 13 Sovittelukomitean työskentely Sovittelukomiteassa kokoontuvat parlamentin ja neuvoston valtuuskunnat, joihin kumpaankin kuuluu 27 jäsentä. Komitean puheenjohtajina toimivat yhdessä Euroopan parlamentin varapuhemies ja puheenjohtajuutta hoitavan jäsenvaltion ministeri. Neuvoston valtuuskuntaan kuuluvat neuvoston jäsenet tai heidän edustajansa. Yleensä se koostuu jäsenvaltioiden edustajista Coreperissä. Euroopan parlamentin valtuuskuntaan kuuluu 27 jäsentä ja 27 varajäsentä (näillä ei ole äänioikeutta, paitsi jonkun heidän poliittisen ryhmänsä varsinaisen jäsenen poissa ollessa). EP:n kolme varapuhemiestä ovat sovittelukomitean pysyviä jäseniä ja toimivat vuorotellen sen puheenjohtajina. Poliittiset ryhmät nimeävät 24 muuta valtuuskuntaan kuuluvaa parlamentin jäsentä. Suurin osa heistä kuuluu asiasta vastaavaan parlamentin valiokuntaan. Useimmissa tapauksissa EP:n valtuuskunta tekee päätöksensä yksimielisesti. Jos asiasta äänestetään, mikä voi tapahtua missä tahansa sovittelun vaiheessa, myös menettelytapakysymyksissä, päätösten tekemiseen tarvitaan vähintään 14 puoltavaa ääntä. Komissio, jota edustaa periaatteessa asiasta vastaava komission jäsen, osallistuu sovitteluun ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen EP:n ja neuvoston kantojen lähenemistä. Aloitteet voivat olla erityisesti kompromissiehdotuksia, joissa otetaan huomioon neuvoston ja EP:n kannat ja noudatetaan perustamissopimuksessa komissiolle annettua tehtävää. Komission kanta ei kuitenkaan vaikuta sovittelukomitean yhteisen tekstin hyväksymiseen vaadittavaa enemmistöä koskeviin sääntöihin: määräenemmistö neuvoston valtuuskunnassa 5 ja yksinkertainen enemmistö EP:n valtuuskunnassa. Komission aloiteoikeudella ei siis ole merkitystä sovitteluvaiheessa (ks. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artikla). Välittömästi ennen sovittelukomitean kokousta molemmat puheenjohtajat ja komission jäsen pitävät virallisen kolmikantakokouksen, jossa käydään läpi sovittelun pääkohdat ja etsitään parasta mahdollista 5 Ks. liite III yksimielisyydestä noudatettaessa tavanomaista lainsäätämisjärjestystä.

16 14 tapaa käsitellä niitä kokouksessa. Kolmikantakokousta edeltää yleensä kummankin valtuuskunnan valmistelukokous. Komitean käytettävissä ovat komission ehdotus, neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, Euroopan parlamentin ehdottamat tarkistukset, komission lausunto niistä (kokousasiakirja) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuskuntien yhteinen työskentelyasiakirja. Työskentelyasiakirjassa on yleensä kaksi osaa: A-osassa ovat asiat, joista on jo päästy yhteisymmärrykseen valmisteluvaiheessa, ja B-osassa avoimet asiat yhdessä kummankin osapuolen neuvottelukannan kanssa (nelisarakkeinen yhteenvetotaulukko). Sovittelukomitea kokoontuu vuorotellen neuvoston ja EP:n tiloissa. Tätä vuorottelusääntöä sovelletaan sekä eri asiakokonaisuuksiin että niiden osiin, ja säännöstä tehdään lukuisia poikkeuksia käytännön järjestelyihin liittyvistä syistä (käytettävissä olevat kokoussalit ja/tai tulkkaus). Kokouksissa sovelletaan neuvoston istuntojen kielijärjestelyä (23 kieltä). Sovittelukomitean ensimmäistä kokousta isännöivä toimielin vastaa yhteisen tekstin ja saatekirjeen viimeistelystä ja säädöksen toimittamisesta Euroopan parlamentin puhemiehen ja neuvoston puheenjohtajan allekirjoitettavaksi, sen jälkeen kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat lopullisesti antaneet kyseisen säädöksen, sekä säädöksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kun yhteisestä tekstistä on päästy yhteisymmärrykseen sovittelukomiteassa tai myöhemmin sovittelukomitean puheenjohtajien välisellä kirjeenvaihdolla, neuvoston pääsihteeristö, tai EP:n pääsihteeristö, jos sovittelukomitean ensimmäinen kokous on pidetty sen tiloissa, laatii periaatteessa neuvotteluissa käytetyllä kielellä ehdotuksen säädöksen tekstiksi. Lingvistijuristien suorittaman viimeistelyn jälkeen asiakirja on saatavilla unionin kielillä. Yhteinen teksti lähetetään EP:n puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle kirjeellä, jonka allekirjoittavat sovittelukomitean puheenjohtajat (yleensä Coreperin puheenjohtaja allekirjoittaa neuvoston puheenjohtajan puolesta). Tämä yhteisen tekstin saatekirje, joka toimii sovittelukomitean pöytäkirjana ja jossa mainitaan

17 15 mahdolliset lausumat, lähetetään tiedoksi myös sille komission jäsenelle, joka on osallistunut sovittelukomitean työskentelyyn. 6 Jos komitea ei hyväksy yhteistä tekstiä sille perustamissopimuksessa annetussa määräajassa, katsotaan, ettei ehdotettua säädöstä ole hyväksytty. EP:n ja neuvoston kolmas käsittely [määräaika: 6 (+2) viikkoa] Jos sovittelukomitea hyväksyy yhteisen tekstin, kolmannen käsittelyn tarkoituksena on, että kumpikin toimielin hyväksyy yhteisen tekstin mukaisen säädöksen, Euroopan parlamentti annettujen äänten enemmistöllä ja neuvosto määräenemmistöllä. Jos jompikumpi näistä kahdesta toimielimestä ei tämän määräajan kuluessa anna hyväksymistään ehdotetulle säädökselle, katsotaan, ettei sitä ole hyväksytty. Kolmannen käsittelyn määräaika on kuusi viikkoa, ja se alkaa yhteisen tekstin hyväksymispäivästä, joka ei välttämättä ole sama kuin sovittelukomitean viimeisen kokouksen päivämäärä, vaan päivä, jona sovittelukomitean puheenjohtajat ovat allekirjoittaneet yhteisen tekstin saatekirjeen, joka osoitetaan EP:n puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle. Kuuden viikon määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella viikolla EP:n tai neuvoston aloitteesta ja niiden yhteisellä sopimuksella. 6 Sovittelukomitean tehtävän ja toimivallan osalta ks. asia C-344/04, International Air Transport Association v. Department for Transport, tuomio , Kok. s. I-403, kohta.

18 16 Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukainen menettely kolmas vaihe 6 (+2) viikkoa 6 (+2) viikkoa EP kolmas käsittely Säädöstä ei anneta Sovittelu epäonnistuu Sovittelukomitea Yhteinen teksti Yhteinen teksti hylätään Yhteinen teksti hyväksytään Yhteinen teksti hyväksytään Yhteinen teksti hylätään Säädös annetaan Säädöstä ei anneta Säädöstä ei anneta Neuvosto kolmas käsittely

19 II LUKU PUHEENJOHTAJAVALTIO 1 Työskentelyn suunnittelu Laatiessaan työohjelmansa kukin puheenjohtajavaltio varaa tietyn määrän päiviä sovittelukomitean kokouksille. 1 Työohjelma laaditaan periaatteessa vuosi etukäteen EP:n ja neuvoston sihteeristöjen välillä ja yhteisymmärryksessä kummankin toimielimen johdon kanssa. Kokouspäivien määrääminen edellyttää, että parlamentin ja neuvoston valtuuskuntien jäsenet ovat käytettävissä, erityisesti puheenjohtajavaltion hallituksen se jäsen, jonka on toimittava sovittelukomitean toisena puheenjohtajana. Kunkin puolivuotiskauden alussa tai vähän sitä ennen Coreperin puheenjohtaja ottaa periaatteessa alustavasti yhteyttä sovittelusta vastaaviin kolmeen varapuhemieheen sekä parlamentin niiden valiokuntien puheenjohtajiin ja esittelijöihin, jotka vastaavat tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen käsiteltävistä asioista, jotta eri asioiden tilanteesta voitaisiin keskustella ja suunnitella yhdessä työohjelma ja menettelytavat tärkeimmille puheenjohtajakaudella käsiteltäville asioille. Keskustelussa voitaisiin käsitellä a) asioita, joiden osalta sovittelu osoittautuu välttämättömäksi EP:n toisen käsittelyn perusteella tai se on todennäköistä EP:n tulevan toisen käsittelyn ennakoitavien tulosten perusteella, b) EP:n toiseen käsittelyyn tulevia asioita, joiden osalta tietojenvaihto ja epäviralliset neuvottelut EP:n ja neuvoston välillä saattavat osoittautua hyödyllisiksi sovittelun välttämiseksi, c) ensimmäiseen käsittelyyn tulevia asioita, jotka on mahdollista saattaa päätökseen ensimmäisessä käsittelyssä. 1 Käytännössä monet näistä päivistä käytetään säännöllisesti epävirallisiin kolmikantakokouksiin. Muita sovittelukomitean kokouspäiviä määrätään tarpeen mukaan kunkin puolivuotiskauden aikana.

20 18 Tätä ensimmäistä yhteydenottoa Coreperin puheenjohtajan tasolla voivat seurata yhteydet neuvoston työryhmien puheenjohtajien ja esittelijöiden välillä työohjelman tarkastelemiseksi yksityiskohtaisemmin, erityisesti EP:n ensimmäiseen tai toiseen käsittelyyn tulevien asioiden osalta. Neuvoston ja EP:n sihteeristöt järjestävät tapaamiset ja laativat kummankin toimielimen johdon ohjeiden mukaan valmisteluasiakirjat (ensisijaisten asioiden luettelointi, alustava työohjelma ja menettelytapoja koskevat ehdotukset). Ensimmäiseen käsittelyyn tulevien asioiden tarkastelu niin neuvoston työryhmissä ja Coreperissä kuin EP:n valiokunnissa on suunniteltava siten, että työskentely on tietyssä määrin rinnakkaista. 2 Puheenjohtajavaltion osuus tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisen menettelyn eri vaiheissa Ensimmäinen käsittely Rinnakkainen tarkastelu komission yksiköiden tehtävä Puheenjohtajavaltion on aluksi huolehdittava kunkin asian osalta komission ehdotuksen tarkastelusta työryhmätasolla ja vietävä asia tarpeen mukaan Coreperiin. Asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan on tarkasteltava asiaa samanaikaisesti. Neuvoston työryhmä tarkastelee komission ehdotusta seuraten samalla asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan työskentelyn etenemistä. Komission yksiköillä, jotka osallistuvat kokouksiin EP:ssa ja neuvostossa, voi olla merkittävä tiedonvälitystehtävä, jossa on noudatettava kuitenkin kunkin toimielimen työskentelysääntöjä. Kolmikantakokoukset Kun asian käsittely on edennyt siihen vaiheeseen, että valtuuskuntien kannat asiassa esiin tulleisiin pääkysymyksiin ovat tiedossa, puheenjohtajavaltio voi ottaa yhteyttä Euroopan parlamentin edustajiin valiokuntatasolla (parlamentin valiokunnan esittelijä tai puheenjohtaja). Myös komission virkamiehet osallistuvat näihin tapaamisiin, joita kutsutaan epävirallisiksi kolmikantakokouksiksi ja joissa puheenjohtajavaltiota

21 19 (työryhmän tai Coreperin puheenjohtaja) avustavat asiasta vastaava pääosasto ja yleisten poliittisten kysymysten osaston yhteispäätösyksikkö. Sen jälkeen kun näissä alustavissa yhteyksissä on voitu selventää osapuolten näkemyksiä, todeta tärkeimmät erimielisyydet ja tehdä näin ensimmäinen arvio mahdollisuuksista saattaa asia päätökseen ensimmäisessä käsittelyssä, puheenjohtajavaltio antaa tulokset Coreperin käsiteltäväksi (parlamentissa annetaan tulokset valiokunnan käsiteltäväksi). Mahdollisen työryhmäkäsittelyn jälkeen Coreper arvioi mahdollisuudet yhteisymmärrykseen pääsemiseen ensimmäisessä käsittelyssä ja laatii tarvittaessa kompromissiehdotuksia. Epäviralliset neuvottelukokoukset Joissakin asioissa alustavien yhteyksien jälkeen voidaan järjestää epävirallisia neuvottelukokouksia, joissa puheenjohtajavaltiolla on periaatteessa Coreperin antama toimeksianto. Näissä epävirallisissa neuvottelukokouksissa Coreperin puheenjohtaja ja EP:n edustaja(t) pyrkivät lähentämään toimielintensä kantoja, jotta EP:n ensimmäisessä käsittelyssä saataisiin aikaan tulos (tarkistuksia komission ehdotukseen tai ei tarkistuksia), jonka neuvosto voi hyväksyä. Silloinkin kun on selvää, ettei yhteisymmärrykseen päästä ensimmäisessä käsittelyssä, yhteyksien jatkaminen parlamentin kanssa voi olla perusteltua erimielisyyksien rajaamiseksi ja EP:n toisen käsittelyn mahdollisten tarkistusten määrän vähentämiseksi. Ensimmäiselle käsittelylle ovat siis ominaisia jatkuvat yhteydet tai neuvottelut parlamentin kanssa, minkä jälkeen parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tapaamisten tuloksia ja vahvistavat neuvottelukantansa. Näin toimitaan myös sovittelun valmisteluvaiheessa. EP:n toinen käsittely Menettelyn tässä vaiheessa neuvoston on seurattava tarkoin parlamentin työskentelyä. Joidenkin asioiden osalta puheenjohtajavaltio voi joutua ottamaan yhteyttä EP:n edustajiin helpottaakseen neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hyväksymistä, välttääkseen sen hylkäämisen tai saadakseen EP:n rajoittumaan sellaisiin tarkistuksiin neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan, jotka neuvosto voi hyväksyä.

22 20 Tässä tapauksessa järjestetään kolmikantakokouksia ja epävirallisia neuvottelukokouksia kuten ensimmäisen käsittelyn aikana. Neuvoston toinen käsittely 2 Tarkistusten käsittely työryhmässä Saatuaan EP:n toisen käsittelyn tuloksista pääsihteeristön ilmoituksen, jonka liitteenä on EP:n päätöslauselma ja ehdotetut tarkistukset, puheenjohtajavaltio toimittaa EP:n tarkistukset mahdollisimman pian työryhmän käsiteltäväksi. Käsittelyn on oltava perusteellinen, eikä se saa rajoittua vain hylättyjen ja neuvoston hyväksyttävissä olevien tarkistusten toteamiseen (tai yksinkertaisesti kaikkien tarkistusten hylkäämiseen). Ellei kaikkia tarkistuksia hyväksytä, työryhmän on aloitettava mahdollisten kompromissien tarkastelu ja ehdotettava niitä Coreperille jo ensimmäisessä selvityksessään. Säädöksen antaminen Jos työryhmän käsittelyn tulos, jonka Coreper vahvistaa, johtaa EP:n tarkistusten hyväksymiseen kokonaisuudessaan, pääsihteeristö laatii I/A-kohtaa koskevan ilmoituksen, jotta neuvosto voi antaa säädöksen (neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta muutettuna tarkistuksilla), ja huolehtii säädöksen julkaisemisesta EUVL:ssä sen jälkeen kun EP:n puhemies, neuvoston puheenjohtaja ja kummankin toimielimen pääsihteerit ovat allekirjoittaneet sen. Sovittelukomitean koollekutsuminen Jos kaikkia tarkistuksia ei hyväksytä, neuvosto ilmoittaa siitä EP:lle ja neuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle sovittelukomitean yhteisymmärryksessä EP:n puhemiehen kanssa. Kuuden (+ kahden) viikon määräaika sovittelukomitean koollekutsumiseksi alkaa päivästä, jona neuvosto hylkää tarkistukset. 2 Jos EP hyväksyy toisessa käsittelyssään neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan, säädös katsotaan annetuksi eikä neuvoston tarvitse suorittaa toista käsittelyä.

23 21 Joissakin monimutkaisissa asioissa puheenjohtajavaltio voi päättää lykätä tarkistusten hylkäämisen toteamista neuvostossa heti sen jälkeen, kun niitä on käsitelty työryhmässä tai Coreperissä, ja käyttää osan neuvoston toiseen käsittelyyn varatusta määräajasta (3 (+1) kk) epävirallisiin yhteyksiin EP:n kanssa sovittelun valmistelemiseksi. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmän puheenjohtaja, jota avustaa neuvoston pääsihteeristö (PO + yhteispäätösyksikkö), ja esittelijä voivat pitää teknisiä kokouksia komission virkamiesten läsnäollessa. Heti, kun molempien toimielinten alustavat neuvottelukannat on vahvistettu 3, voidaan siirtyä neuvotteluvaiheeseen, joka toteutetaan epävirallisena kolmikantakokouksena. Tähän kokoukseen osallistuvat neuvoston puolesta Coreperin puheenjohtaja (tuleva puheenjohtaja on läsnä tarkkailijana) ja parlamentin puolesta esittelijä ja toisinaan asiasta vastaavan parlamentin valiokunnan puheenjohtaja, ja komissiota edustaa periaatteessa asianomainen pääjohtaja. Sovittelu Valmisteluvaihe Sovittelukomitean ensimmäistä kokousta edeltävänä aikana puheenjohtajavaltion on oltava käytettävissä teknisiä kokouksia (periaatteessa työryhmän puheenjohtaja osallistuu) ja epävirallisia kolmikantakokouksia varten (Coreperin puheenjohtaja osallistuu). Coreper vahvistaa periaatteessa etukäteen neuvoston neuvottelukannat, jotka muodostavat puheenjohtajavaltion toimeksiannon, ja Coreperin puheenjohtaja tiedottaa EP:n kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksista Coreperille. Joissakin tapauksissa Coreperin puheenjohtaja tekee neuvottelualoitteen omalla vastuullaan ja vain puheenjohtajavaltion nimissä. Tätä neuvottelutekniikkaa käytetään yhä useammin. Neuvoston ensimmäinen 3 Esitetään nelisarakkeisina yhteenvetotaulukkoina neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, EP:n tarkistukset, EP:n (tai esittelijän) kanta, neuvoston kanta (tai puheenjohtajavaltion ehdotukset) jotka terveysasioissa joulukuussa 1995 käydyistä neuvotteluista lähtien ovat olleet tavanomainen väline neuvotteluissa sovittelun yhteydessä.

24 22 neuvottelutarjous tehdään usein puheenjohtajavaltion kompromissin muodossa. EP puolestaan antaa usein vastauksensa esittelijän kantana. Esitetyt tarjoukset toimitetaan sen jälkeen neuvoston (Coreperin) ja EP:n valtuuskuntien hyväksyttäväksi. Sovittelukomitean kokous Sovittelukomitean kokousten osalta puheenjohtajavaltion on huolehdittava siitä, että hallituksen jäsen (periaatteessa käsiteltävästä asiasta vastaava ministeri) osallistuu siihen toimien sovittelukomitean toisena puheenjohtajana. Kuten neuvoston istuntojen yhteydessä, puheenjohtajavaltio järjestää yleensä ennen sovittelukokouksia ohjeistustilaisuuden neuvoston pääsihteeristön kanssa. Jotkin asiat edellyttävät useita sovittelukomitean kokouksia. Näiden kokousten välillä on usein tarpeen, että sovittelukomitean toisena puheenjohtajana toimiva ministeri pyrkii poliittisella tasolla neuvostossa kompromisseihin ja neuvottelee niistä parlamenttia edustavan vastapuolensa kanssa.

25 III LUKU NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamisalaan kuuluvassa lainsäädäntötoiminnassa peräkkäisten puheenjohtajavaltioiden käytettävissä on kustakin asiasta vastaava pääosasto, yhteispäätösyksikkö ja oikeudellinen yksikkö. Liitteessä VI olevassa taulukossa esitetään tehtävänjako menettelyn eri vaiheissa neuvoston pääsihteeristössä eri pääosastojen (asiaa käsittelevät yksiköt) ja yhteispäätösyksikön välillä.

26

27 LIITE I TEKSTIT Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artikla 1. Jos perussopimuksissa viitataan tavalliseen lainsäätä mis järjes tykseen säädöksen antamisen yhteydessä, noudatetaan seuraavaa menettelyä. 2. Komissio antaa ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Ensimmäinen käsittely 3. Euroopan parlamentti vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa ja ilmoittaa sen neuvostolle. 4. Jos neuvosto hyväksyy Euroopan parlamentin kannan, säädös annetaan sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan parlamentin kannassa. 5. Jos neuvosto ei hyväksy Euroopan parlamentin kantaa, se vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa ja ilmoittaa sen Euroopan parlamentille. 6. Neuvosto antaa Euroopan parlamentille perusteellisen selvityksen niistä perusteista, jotka ovat johtaneet neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan vahvistamiseen. Komissio antaa Euroopan parlamentille perusteellisen selvityksen omasta kannastaan. Toinen käsittely 7. Jos Euroopan parlamentti kolmen kuukauden kuluessa edellä tarkoitetusta ilmoituksesta: a) hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan tai ei ole ilmoittanut kantaansa, säädös katsotaan annetuksi neuvoston kannassa vahvistetussa muodossa;

28 26 b) hylkää jäsentensä enemmistöllä neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan, katsotaan, ettei säädöstä ole annettu; c) ehdottaa jäsentensä enemmistöllä tarkistuksia neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan, tämä tarkistettu teksti toimitetaan neuvostolle sekä komissiolle, joka antaa lausunnon näistä tarkistuksista. 8. Jos neuvosto, joka tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä, kolmen kuukauden kuluessa Euroopan parlamentin tekemien tarkistusten vastaanottamisesta: a) hyväksyy kaikki Euroopan parlamentin tekemät tarkistukset, säädös katsotaan annetuksi; b) ei hyväksy kaikkia tarkistuksia, neuvoston puheenjohtaja kutsuu yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa kuuden viikon kuluessa koolle sovittelukomitean. 9. Niistä tarkistuksista, joista komissio on antanut kielteisen lausunnon, neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti. Sovittelu 10. Sovittelukomiteassa kokoontuvat neuvoston jäsenet tai heidän edustajansa sekä yhtä monta Euroopan parlamenttia edustavaa jäsentä; komitean tehtävänä on neuvoston jäsenten tai heidän edustajiensa määräenemmistöllä sekä Euroopan parlamenttia edustavien jäsenten enemmistöllä päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston toisessa käsittelyssä vahvistamien kantojen pohjalta kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on kutsuttu koolle. 11. Komissio osallistuu sovittelukomitean työskentelyyn ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä. 12. Jollei sovittelukomitea hyväksy yhteistä tekstiä kuuden viikon kuluessa siitä, kun se on kutsuttu koolle, katsotaan, ettei säädöstä ole annettu.

29 27 Kolmas käsittely 13. Jos sovittelukomitea hyväksyy yhteisen tekstin mainitussa määräajassa, Euroopan parlamentti ratkaisee annettujen äänten enemmistöllä ja neuvosto määräenemmistöllä kumpikin kuuden viikon kuluessa tuosta hyväksymisestä, annetaanko säädös yhteisen tekstin mukaisena. Jollei näin tehdä, katsotaan, ettei säädöstä ole annettu. 14. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tässä artiklassa määrättyä kolmen kuukauden määräaikaa pidennetään enintään yhdellä kuukaudella ja kuuden viikon määräaikaa enintään kahdella viikolla. Erityismääräykset 15. Kun lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös perussopimuksissa määrätyissä tapauksissa käsitellään tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen jäsenvaltioiden ryhmän aloitteesta, Euroopan keskuspankin suosituksesta taikka unionin tuomioistuimen pyynnöstä, ei 2 kohtaa, 6 kohdan toista virkettä ja 9 kohtaa sovelleta. Näissä tapauksissa Euroopan parlamentti ja neuvosto toimittavat komissiolle säädösehdotuksen sekä ensimmäisen ja toisen käsittelyn kantansa. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää milloin tahansa menettelyn aikana komissiolta lausuntoa, jonka komissio voi myös antaa omasta aloitteestaan. Komissio voi myös tarpeellisiksi katsomissaan tapauksissa osallistua sovittelukomitean työskentelyyn 11 kohdan mukaisesti.

30 28 JULISTUS MÄÄRÄAIKOJEN NOUDATTAMISESTA YHTEISPÄÄTÖSMENETTELYSSÄ 1 Konferenssi kehottaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota pyrkimään kaikin mahdollisin tavoin siihen, että yhteispäätösmenettely toimii mahdollisimman joutuisasti. Konferenssi muistuttaa, että on tärkeää noudattaa täsmällisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 189 b artiklassa vahvistettuja määräaikoja, ja painottaa, että mainitun artiklan 7 kohdan mukaiseen mahdollisuuteen kyseisten määräaikojen pidentämiseen olisi turvauduttava vain, jos se on ehdottoman tarpeellista. Missään tapauksessa Euroopan parlamentin toisen käsittelyn ja sovittelukomiteakäsittelyn päättymisen välinen aika ei saisi olla pidempi kuin yhdeksän kuukautta. 1 Amsterdamin sopimuksen hyväksyneen HVK:n päätösasiakirjaan liitetty julistus 34. Julistus on voimassa.

31 LIITE II FI Euroopan unionin virallinen lehti C 145/5 II (Tiedonannot) YHTEINEN JULISTUS YHTEISET JULISTUKSET EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO KOMISSIO YHTEISPÄÄTÖSMENETTELYYN SOVELLETTAVIA KÄYTÄNNÖN MENETTELYTAPOJA KOSKEVA YHTEINEN JULISTUS (EUROOPAN YHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEN 251 ARTIKLA) (2007/C 145/02) YLEISET PERIAATTEET 1. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä yhdessä 'toimielimet', toteavat, että nykyinen käytäntö, joka käsittää neuvoston puheenjohtajavaltion, komission ja Euroopan parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien puheenjohtajien ja/tai esittelijöiden välisiä sekä sovittelukomitean puheenjohtajien välisiä keskusteluyhteyksiä, on osoittautunut hyväksi. 2. Toimielimet vahvistavat, että tätä käytäntöä, jota on kehitetty kaikissa yhteispäätösmenettelyn vaiheissa, on edelleen rohkaistava. Toimielimet sitoutuvat tarkastelemaan työskentelymenetelmiään käyttääkseen entistä tehokkaammin hyväksi kaikkia yhteispäätösmenettelyn tarjoamia mahdollisuuksia EY:n perustamissopimuksen mukaisesti. 3. Tällä yhteisellä julistuksella selvennetään näitä työskentelymenetelmiä ja niihin sovellettavia käytännön järjestelyjä. Sillä täydennetään toimielinten välistä sopimusta paremmasta lainsäädännöstä ( 1 ) ja erityisesti sen yhteispäätösmenettelyyn liittyviä määräyksiä. Toimielimet sitoutuvat täysin noudattamaan näitä sitoumuksia avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta koskevien periaatteiden mukaisesti. Tältä osin toimielinten olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ehdotusten yksinkertaistamiseen noudattaen samalla kuitenkin yhteisön säännöstöä. 4. Toimielimet toimivat vilpittömässä yhteistyössä menettelyn aikana lähentääkseen mahdollisimman paljon kantojaan ja edistääkseen siten mahdollisuuksien mukaan kyseisen säädöksen hyväksymistä menettelyn varhaisessa vaiheessa. 5. Tässä tarkoituksessa ne tekevät yhteistyötä asianmukaisten toimielinten välisten yhteyksien avulla seuratakseen yhteispäätösmenettelyn kaikissa vaiheissa työn edistymistä ja selvittääkseen, missä määrin lähentymistä on tapahtunut. 6. Toimielimet sitoutuvat omia työjärjestyksiään noudattaen vaihtamaan säännöllisesti tietoja yhteispäätösmenettelyssä käsiteltävien asioiden edistymisestä. Ne huolehtivat siitä, että niiden työskentelyaikataulut sovitetaan mahdollisuuksien mukaan yhteen, jotta menettely voidaan suorittaa johdonmukaisella ja yhdenmukaisuuteen pyrkivällä tavalla. Sen vuoksi ne pyrkivät laatimaan kullekin lainsäädäntöehdotukselle alustavan aikataulun kyseisen ehdotuksen lopulliseen hyväksymiseen johtavista eri vaiheista, kunnioittaen samalla täysipainoisesti päätöksentekomenettelyn poliittista luonnetta. ( 1 ) EUVL C 321, , s. 1.

32 30 C 145/6 FI Euroopan unionin virallinen lehti Toimielimet tekevät yhteistyötä yhteispäätösmenettelyn aikana usein kolmikantakokousten puitteissa. Kolmikantajärjestely on osoittautunut tehokkaaksi ja joustavaksi, koska se lisää huomattavasti mahdollisuuksia päästä sopimukseen ensimmäisessä ja toisessa käsittelyssä sekä helpottaa sovittelukomitean työn valmistelua. 8. Nämä kolmikantakokoukset järjestetään yleensä epävirallisina. Niitä voidaan pitää menettelyn kaikissa vaiheissa ja edustuksen eri tasoilla odotetun keskustelun luonteesta riippuen. Kukin toimielin nimeää työjärjestyksensä mukaisesti omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen, määrittelee valtuutuksensa neuvotteluille ja tiedottaa muille toimielimille kokousjärjestelyistä hyvissä ajoin. 9. Ehdotukset kompromissiteksteiksi, joista on tarkoitus keskustella tulevassa kokouksessa, toimitetaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen kaikille osallistujille. Avoimuuden lisäämiseksi kolmikantakokouksista, jotka pidetään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa ilmoitetaan julkisuuteen, jos se on käytännön kannalta mahdollista. 10. Neuvoston puheenjohtajavaltio pyrkii osallistumaan parlamentin valiokuntien kokouksiin. Se tarkastelee tapauskohtaisesti pyynnöt, joissa sitä pyydetään antamaan tietoja neuvoston kannasta. ENSIMMÄINEN KÄSITTELY 11. Toimielimet toimivat vilpittömässä yhteistyössä lähentääkseen mahdollisimman paljon kantojaan, jotta säädös voidaan aina kuin se on mahdollista hyväksyä ensimmäisessä käsittelyssä. Sopimukseen pääsy Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä 12. Työskentelyn helpottamiseksi ensimmäisessä käsittelyssä luodaan asianmukaiset yhteydet. 13. Komissio helpottaa tällaisia yhteyksiä ja käyttää aloiteoikeuttaan rakentavasti pyrkien Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähentymiseen ottaen asianmukaisesti huomioon toimielinten välisen tasapainon ja noudattaen sille perustamissopimuksessa annettua tehtävää. 14. Jos sopimukseen päästään kolmikantakokousten epävirallisissa neuvotteluissa, pysyvien edustajien komitean (Coreper) puheenjohtaja välittää parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä sopimuksen asiasisällön yksityiskohdat komission ehdotukseen esitettyinä tarkistuksina. Kirjeessä ilmoitetaan neuvoston halukkuus hyväksyä neuvottelujen tulos, jonka oikeudellinen ja kielellinen tarkistus tehdään myöhemmin, mikäli se vahvistetaan täysistunnon äänestyksessä. Kirjeestä toimitetaan jäljennös komissiolle. 15. Jos asiasta sopiminen ensimmäisessä käsittelyssä näyttää tässä yhteydessä varmalta, olisi aikomuksesta päästä sopimukseen ilmoitettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sopimukseen pääsy yhteisestä kannasta 16. Jos sopimukseen ei ole päästy Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä, yhteydenpitoa voidaan jatkaa sopimukseen pääsemiseksi yhteisestä kannasta. 17. Komissio helpottaa tällaisia yhteyksiä ja käyttää aloiteoikeuttaan rakentavasti pyrkien Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähentymiseen ottaen asianmukaisesti huomioon toimielinten välisen tasapainon ja noudattaen sille perustamissopimuksessa annettua tehtävää. 18. Jos sopimukseen päästään tässä vaiheessa, parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtaja ilmoittaa Coreperin puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä täysistunnolle antamastaan suosituksesta hyväksyä ilman tarkistuksia neuvoston yhteinen kanta, mikäli neuvosto vahvistaa sen. Yhteisen kannan oikeudellinen ja kielellinen tarkistus tehdään myöhemmin. Kirjeestä toimitetaan jäljennös komissiolle. TOINEN KÄSITTELY 19. Neuvosto esittää perusteluissaan mahdollisimman selvästi perusteet, jotka ovat johtaneet neuvoston yhteisen kannan vahvistamiseen. Toisessa käsittelyssään Euroopan parlamentti ottaa nämä perusteet ja komission kannan mahdollisimman tarkasti huomioon. 20. Neuvosto pyrkii ennen yhteisen kannan toimittamista sopimaan Euroopan parlamenttia ja komissiota kuullen sen toimittamisajankohdasta varmistaakseen lainsäädäntömenettelyn mahdollisimman suuren tehokkuuden toisessa käsittelyssä

33 C 145/7 Euroopan unionin virallinen lehti FI Sopimukseen pääsy Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä 21. Asianmukaisia yhteyksiä jatketaan niin pian kuin neuvoston yhteinen kanta on toimitettu Euroopan parlamentille, jotta kunkin toimielimen kanta tulisi paremmin ymmärretyksi ja lainsäädäntömenettely saataisiin mahdollisimman nopeasti päätökseen. 22. Komissio helpottaa tällaisia yhteyksiä ja antaa lausuntonsa pyrkien Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähentymiseen ottaen asianmukaisesti huomioon toimielinten välisen tasapainon ja noudattaen sille perustamissopimuksessa annettua tehtävää. 23. Jos sopimukseen päästään kolmikantakokousten epävirallisissa neuvotteluissa, Coreperin puheenjohtaja toimittaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle osoitetulla kirjeellä sopimuksen asiasisällön yksityiskohdat neuvoston yhteiseen kantaan esitettyinä tarkistuksina. Kirjeessä ilmoitetaan neuvoston halukkuus hyväksyä neuvottelujen tulos, jonka oikeudellinen ja kielellinen tarkistus tehdään myöhemmin, mikäli se vahvistetaan täysistunnon äänestyksessä. Kirjeestä toimitetaan jäljennös komissiolle. SOVITTELU 24. Jos käy ilmi, että neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä ehdottamia tarkistuksia, järjestetään ensimmäinen kolmikantakokous, kun neuvosto on valmis esittämään kantansa. Kukin toimielin määrää työjärjestyksensä mukaisesti omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen ja määrittelee neuvotteluvaltuutuksensa. Komissio ilmoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa molemmille valtuuskunnille aikomuksistaan sen lausunnon osalta, jonka se antaa Euroopan parlamentin toisessa käsittelyssä esittämistä tarkistuksista. 25. Kolmikantakokouksia järjestetään koko sovittelumenettelyn ajan, ja niiden tarkoituksena on selvittää jäljellä olevia kysymyksiä ja pohjustaa sopimukseen pääsyä sovittelukomiteassa. Kolmikantakokousten tuloksista keskustellaan ja ne voidaan hyväksyä kummankin toimielimen kokouksissa. 26. Neuvoston puheenjohtaja kutsuu sovittelukomitean koolle yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin puhemiehen kanssa ja ottaen perustamissopimuksen määräykset asianmukaisesti huomioon. 27. Komissio osallistuu sovittelukomitean työhön ja tekee tarpeelliset aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähentymistä. Tällaisia aloitteita voivat olla esimerkiksi ehdotukset kompromissiteksteiksi, joissa otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston kannat; komissio noudattaa asianmukaisesti sille perustamissopimuksessa annettua tehtävää. 28. Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja toimivat yhdessä sovittelukomitean puheenjohtajina. Puheenjohtajat toimivat vuorotellen puheenjohtajina sovittelukomitean kokouksissa. 29. Sovittelukomitean puheenjohtajat vahvistavat yhdessä sovittelukomitean kokousten ajankohdat ja esityslistat, jotta sovittelukomitean toiminta olisi tehokasta koko sovittelumenettelyn ajan. Komissiota kuullaan suunniteltujen ajankohtien johdosta. Euroopan parlamentti ja neuvosto varaavat sovittelukomitean työlle alustavasti asianmukaiset ajankohdat ja ilmoittavat ne komissiolle. 30. Sovittelukomitean puheenjohtajat voivat ottaa sovittelukomitean yksittäisen kokouksen esityslistalle useita asioita. Pääaiheiden ( B-kohdat ) eli asioiden, joista ei ole vielä päästy sopimukseen, ohella kokouksissa voidaan aloittaa/päättää sovittelumenettelyjä muista aiheista ( A-kohdat ) ilman keskustelua. 31. Euroopan parlamentti ja neuvosto noudattavat määräaikoja koskevia perustamissopimuksen määräyksiä ottaen kuitenkin mahdollisuuksien mukaan huomioon aikataulujen asettamat vaatimukset, erityisesti ne, jotka aiheutuvat kausista, joina toimielinten toiminta on keskeytyksissä, sekä Euroopan parlamentin vaaleista. Ajan, jolloin toiminta on keskeytyksissä, on kaikissa tapauksissa oltava mahdollisimman lyhyt. 32. Sovittelukomitea kokoontuu vuorotellen Euroopan parlamentin ja neuvoston tiloissa jakaakseen tasapuolisesti toimitilat sekä myös tulkkauspalvelut. 33. Sovittelukomitealla on oltava käytössään komission ehdotus, neuvoston yhteinen kanta, viimeksi mainittua koskeva komission lausunto, Euroopan parlamentin esittämät tarkistukset, komission lausunto tarkistuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuskuntien yhteinen työasiakirja. Työasiakirjan tarkoituksena on auttaa sen käyttäjiä tunnistamaan käsiteltävät asiat helposti ja viittaamaan niihin tehokkaasti. Komissio antaa lausuntonsa pääsääntöisesti kolmen viikon kuluessa Euroopan parlamentin äänestystuloksen virallisesta vastaanottamisesta ja viimeistään ennen sovittelukomitean työn alkamista.

34 32 C 145/8 FI Euroopan unionin virallinen lehti Sovittelukomitean puheenjohtajat voivat antaa tekstejä sovittelukomitean hyväksyttäväksi. 35. Sopimukseen pääseminen yhteisestä tekstistä todetaan sovittelukomitean kokouksessa tai kokouksen jälkeen puheenjohtajien kirjeenvaihtona. Kirjeistä toimitetaan jäljennös komissiolle. 36. Jos sovittelukomitea pääsee sopimukseen yhteisestä tekstistä, se annetaan oikeudellisen ja kielellisen viimeistelyn jälkeen komitean puheenjohtajien hyväksyttäväksi. Poikkeustapauksissa ehdotus yhteiseksi tekstiksi voidaan määräaikojen noudattamiseksi kuitenkin antaa suoraan puheenjohtajien hyväksyttäväksi. 37. Sovittelukomitean puheenjohtajat toimittavat hyväksytyn yhteisen tekstin Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle yhteisesti allekirjoittamallaan kirjeellä. Jos sovittelukomitea ei pääse sopimukseen yhteisestä tekstistä, puheenjohtajat ilmoittavat asiasta Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle yhteisesti allekirjoittamallaan kirjeellä. Nämä kirjeet muodostavat pöytäkirjan. Kirjeistä toimitetaan jäljennös komissiolle tiedoksi. Sovittelumenettelyn aikana käytetyt työasiakirjat ovat saatavilla kunkin toimielimen kirjaamossa heti menettelyn päätyttyä. 38. Euroopan parlamentin pääsihteeristö ja neuvoston pääsihteeristö toimivat yhdessä sovittelukomitean sihteeristönä yhteistyössä komission pääsihteeristön kanssa. YLEISET MÄÄRÄYKSET 39. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto katsoo, että on ehdottoman välttämätöntä pidentää perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitettuja määräaikoja, se ilmoittaa asiasta toisen toimielimen puhemiehelle tai puheenjohtajalle ja komissiolle. 40. Jos sopimukseen päästään ensimmäisessä tai toisessa käsittelyssä taikka sovittelun aikana, Euroopan parlamentin ja neuvoston juristi-lingvistiyksiköt huolehtivat sovitun tekstin viimeistelystä tiiviissä yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä. 41. Sovittuja tekstejä ei saa muuttaa ilman, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat siitä nimenomaisesti sopineet asianmukaisella tasolla. 42. Viimeistely tehdään ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston omat menettelyt erityisesti sisäisten menettelyjen päättämiselle asetettujen määräaikojen osalta. Toimielimet sitoutuvat siihen, etteivät ne käytä säädösten oikeudelliselle ja kielelliselle viimeistelylle määrättyä aikarajaa aloittaakseen uudelleen keskustelut asiasisältöä koskevista kysymyksistä. 43. Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat näiden toimielinten yhteisesti valmistelemien tekstien yhteisestä esittelystä. 44. Toimielimet sitoutuvat mahdollisuuksien mukaan käyttämään keskenään hyväksymiään vakiolausekkeita, jotka sisällytetään yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttyihin säädöksiin erityisesti sellaisten säännösten osalta, jotka koskevat täytäntöönpanovallan käyttöä komitologiapäätöksen ( 1 ) mukaisesti, voimaantuloa, saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja säädösten soveltamista sekä komission aloiteoikeuden kunnioittamista. 45. Toimielimet pyrkivät järjestämään yhteisen lehdistötilaisuuden ilmoittaakseen lainsäädäntömenettelyn myönteisestä loppuunsaattamisesta ensimmäisessä tai toisessa käsittelyssä taikka sovittelun aikana. Ne pyrkivät myös toimittamaan yhteiset lehdistötiedotteet. 46. Kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet säädöksen yhteispäätösmenettelyssä, teksti toimitetaan allekirjoitettavaksi Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle sekä myös näiden toimielinten pääsihteereille. 47. Euroopan parlamentin puhemies ja neuvoston puheenjohtaja saavat allekirjoitettavan tekstin omalla kielellään, ja, mikäli mahdollista, he allekirjoittavat tekstin yhteisessä tilaisuudessa, joka järjestetään kuukausittain, jotta tärkeät säädökset voidaan allekirjoittaa joukkoviestinten läsnä ollessa. ( 1 ) Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, , s. 23), päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, , s. 11).

35 C 145/9 Euroopan unionin virallinen lehti FI 48. Yhteisesti allekirjoitettu teksti toimitetaan julkaistavaksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Säädös julkaistaan yleensä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat sen hyväksyneet. 49. Jos jokin toimielimistä havaitsee tekstissä (tai jossakin sen kielitoisinnossa) kirjoitusvirheen tai ilmeisen virheen, se ilmoittaa asiasta välittömästi toisille toimielimille. Jos virhe koskee säädöstä, jota Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole vielä hyväksynyt, näiden toimielinten juristi-lingvistiyksiköt laativat tiiviissä yhteistyössä tarvittavan oikaisun. Jos virhe koskee säädöstä, jonka jompikumpi toimielin tai molemmat toimielimet ovat jo hyväksyneet tai joka mahdollisesti on jo julkaistu, Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhteisestä sopimuksesta kummankin toimielimen menettelyjen mukaisesti laaditun oikaisun. Tehty Brysselissä kolmantenatoista päivänä kesäkuuta vuonna kaksituhattaseitsemän. Euroopan parlamentin puolesta Puheenjohtaja Euroopan unionin neuvoston puolesta Puheenjohtaja Euroopan yhteisöjen komission puolesta Puheenjohtaja

36

37 LIITE III TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN MUKAISEN MENETTELYN OIKEUSPERUSTAT 1 Oikeusperusta Kuvaus Menettelyseikkoja 1 14 art. Yleistä taloudellista etua koskevat palvelut 15 art. 3 kohta Oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin 16 art. 2 kohta Henkilötietojen suojaa valvovat riippumattomat viranomaiset 18 art. Kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltäminen 19 art. 2 kohta Syrjinnän torjumisen perusperiaatteet 21 art. 2 kohta Unionin kansalaisten liikkumis- ja oleskeluvapauden käyttämisen helpottaminen 24 art. Kansalaisaloite 33 art. Tulliyhteistyö 1 Lissabonin sopimuksen tultua voimaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyttävien säädösten osalta äänestyssääntönä neuvostossa on määräenemmistö (SEU 16 artiklan 3 kohta). Jos kuitenkin säädösehdotuksessa on tavallista lainsäätämisjärjestystä edellyttävän oikeusperustan lisäksi oikeusperusta, joka edellyttää yksimielisyyttä, säädöksen antaminen edellyttää tällöin yksimielisyyttä (esim. SEUT 352 artiklan 1 kohta).

38 36 42 art. ensimmäinen kohta Kilpailusääntöjen soveltaminen maataloustuotteiden tuotantoon ja kauppaan 43 art. 2 kohta Yhteinen maatalouden markkinajärjestely 46 art. Työntekijöiden vapaa liikkuvuus 48 art. Siirtotyöläisten sosiaaliturvaa koskevat säännöt Kuultava: ETSK (Euroopan talous- ja sosiaalikomitea) Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK 294 art., jollei 48 art. toisesta alakohdasta muuta johdu 50 art. 1 kohta Sijoittautumisvapaus Kuultava: ETSK 51 art. toinen kohta Tietyn toiminnan sulkeminen sijoittautumisvapautta koskevien määräysten soveltamisalan ulkopuolelle 52 art. 2 kohta Ulkomaalaisten sijoittautumiseen sovellettavaa erityisjärjestelyä koskevien säännösten yhteensovittaminen 53 art. 1 kohta Tutkintotodistusten vastavuoroinen tunnustaminen sijoittautumisvapautta silmällä pitäen 56 art. toinen kohta Palvelujen tarjoamisen vapauden ulottaminen koskemaan kolmansien maiden kansalaisia 59 art. 1 kohta Palvelujen vapauttaminen Kuultava: ETSK

39 37 62 art. Tietyn toiminnan sulkeminen palvelujen tarjoamisen vapautta koskevien määräysten soveltamisalan ulkopuolelle Ulkomaalaisten vapauteen tarjota palveluja sovellettavaa erityisjärjestelyä koskevien säännösten yhteensovittaminen Tutkintotodistusten vastavuoroinen tunnustaminen palvelujen tarjoamisen vapautta silmällä pitäen 64 art. 2 kohta Sellaiset pääomanliikkeet kolmansista maista tai kolmansiin maihin, joihin liittyy suoria sijoituksia 75 art. ensimmäinen kohta Terrorismin ennalta ehkäisemisen alalla toteutettavat hallinnolliset toimenpiteet, joita sovelletaan pääomanliikkeisiin ja maksuihin 77 art. 2 kohta Rajavalvontaan sekä turvapaikka- ja maahanmuuttoasioihin liittyvät toimenpiteet 78 art. 2 kohta Yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään liittyvät toimenpiteet 79 art. 2 kohta Yhteinen maahanmuuttopolitiikka

40 38 79 art. 4 kohta Toimenpiteet, joilla kannustetaan ja tuetaan kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista 81 art. 2 kohta Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeuden alalla 82 art. 1 kohta Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla 82 art. 2 kohta Tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroiseen tunnustamiseen sekä poliisiyhteistyöhön ja oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvät vähimmäissäännöt 83 art. 1 kohta Rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt erityisen vakavan rikollisuuden alalla, joka on rajatylittävää 83 art. 2 kohta Lainsäädännön lähentäminen (rikosten ja seuraamusten määrittelyä koskevat vähimmäissäännöt) 84 art. Toimenpiteet, joilla kannustetaan ja tuetaan jäsenvaltioiden toimintaa rikollisuuden torjunnan alalla 85 art. 1 kohta Eurojustin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät 294 art., jollei 76 art. b kohdasta muuta johdu 294 art., jollei 76 art. b kohdasta ja 82 artiklan 3 kohdan b alakohdasta muuta johdu 294 art., jollei 76 art. b kohdasta ja 83 art. 3 kohdasta muuta johdu 294 art., jollei 76 art. b kohdasta ja 83 art. 3 kohdasta muuta johdu 294 art., jollei 76 art. b kohdasta muuta johdu 294 art., jollei 76 art. b kohdasta muuta johdu

41 39 87 art. 2 kohta Poliisiyhteistyöhön liittyvät toimenpiteet 88 art. 2 kohta Europolin rakenne, toiminta, toiminta-ala ja tehtävät 91 art. 1 kohta Yhteinen liikennepolitiikka (rautatie-, maantie- ja sisävesiliikenne) 100 art. 2 kohta Yhteinen liikennepolitiikka (meri- ja lentoliikenne) 114 art. 1 kohta Toimenpiteet lainsäädäntöjen lähentämiseksi sisämarkkinoilla 116 art. toinen kohta Kilpailun vääristymien poistaminen 118 art. ensimmäinen kohta Toimenpiteet, jotka liittyvät teollis- ja tekijänoikeuksien yhdenmukaiseen suojaan unionissa 121 art. 6 kohta Yksityiskohtaiset säännöt talouspolitiikkojen monenvälisestä valvontamenettelystä 129 art. 3 kohta Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perussäännön tiettyjen artiklojen muuttaminen 294 art., jollei 76 art. b kohdasta muuta johdu 294 art., jollei 76 art. b kohdasta muuta johdu Kuultava: ETSK ja AK (alueiden komitea) Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK Lainsäädäntöaloite voi olla EKP:n (Euroopan keskuspankin) suositus (ja komission kuuleminen) tai komission ehdotus (ja EKP:n kuuleminen)

42 art. Euron käytössä tarvittavat toimenpiteet 136 art. 1 kohta Tietyt euroon liittyvät toimenpiteet 149 art. ensimmäinen kohta 153 art. 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta Työllisyysalan edistämistoimenpiteet Tietyt sosiaalipolitiikan alaan kuuluvat toimenpiteet 157 art. 3 kohta Miesten ja naisten tasaarvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä 164 art. Euroopan sosiaalirahastoa koskevat soveltamisasetukset 165 art. 4 kohdan ensimmäinen luetelmakohta Koulutusalan edistämistoimenpiteet 166 art. 4 kohta Ammatillista koulutusta koskevaan politiikkaan liittyvät toimenpiteet 167 art. 5 kohdan ensimmäinen luetelmakohta Kulttuurialan edistämistoimenpiteet 168 art. 4 kohta Tietyt kansanterveyttä koskevat toimenpiteet Kuultava: EKP 294 art., jollei 136 art. 2 kohdasta ja 238 art. 3 kohdasta muuta johdu Kuultava: ETSK ja AK 294 art., jollei 153 art. toisen kohdan kolmannesta alakohdasta muuta johdu Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: AK Kuultava: ETSK ja AK

43 art. 5 kohta Tietyt ihmisten terveyteen liittyvät toimenpiteet 169 art. 3 kohta Tukevat ja täydentävät toimenpiteet kuluttajansuojan alalla 172 art. ensimmäinen kohta Suuntaviivat, toimet ja tuki yhteistä etua koskeville hankkeille Euroopan laajuisten verkkojen alalla 173 art. 3 kohta Teollisuuden alan erityiset tukitoimenpiteet 175 art. kolmas luetelmakohta 177 art. ensimmäinen kohta 177 art. ensimmäinen kohta (Rakennerahastojen ulkopuoliset) erityistoimet taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla Rakennerahastojen tehtävät, ensisijaiset tavoitteet ja rakenteet Rakennerahastoihin sovellettavat yleiset säännöt ja muut säännökset 177 art. toinen kohta Koheesiorahaston perustaminen ympäristöalalla sekä liikenteen infrastruktuurin Euroopan laajuisten verkkojen alalla 178 art. Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) koskevat soveltamisasetukset Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK 294 art., jollei 172 art. toisesta alakohdasta muuta johdu Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK

44 art. 1 kohta Monivuotinen puiteohjelma tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen alalla 182 art. 5 kohta Eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet 188 art. toinen kohta Tietyt tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen monivuotisen puiteohjelman täytäntöönpanotoimenpiteet 189 art. 2 kohta Toimenpiteet eurooppalaisen avaruuspolitiikan alalla 192 art. 1 kohta Ympäristöpolitiikan tietyt näkökohdat 192 art. 3 kohta Sellaisten yleisten toimintaohjelmien hyväksyminen, joissa vahvistetaan ympäristöpolitiikan ensisijaiset tavoitteet 194 art. 2 kohta Energiapolitiikka verotuksellisia toimenpiteitä lukuun ottamatta 195 art. 2 kohta Toiminta matkailualalla 196 art. 2 kohta Toiminta pelastuspalvelun alalla 197 art. 2 kohta Unionin oikeuden täytäntöönpanoa varten tarvittavat toimenpiteet hallinnollisen yhteistyön alalla 207 art. 2 kohta Yhteisen kauppapolitiikan toteuttamisen puitteet Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK Kuultava: ETSK ja AK

45 art. 1 kohta Kehitysyhteistyöpolitiikan toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet 212 art. 2 kohta Taloudellisen, teknisen ja rahoitusyhteistyön täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet 214 art. 3 kohta Puitteiden määrittely humanitaarisen avun toteuttamiselle 214 art. 5 kohta Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perussääntö ja toimintatavat 224 art. Euroopan tasolla toimivia poliittisia puolueita koskevat säännöt 257 art. ensimmäinen kohta Erityistuomioistuinten perustaminen unionin yleisen tuomioistuimen yhteyteen Lainsäädäntöaloite unionin tuomioistuimen pyynnöstä (ja komission kuuleminen) tai komission ehdotuksesta (ja unionin tuomioistuimen kuuleminen)

46 art. toinen kohta Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön tiettyjen määräysten muuttaminen 291 art. 3 kohta Yleiset säännöt ja periaatteet, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä 298 art. 2 kohta Eurooppalaiseen hallintoon liittyvät säännökset 322 art. 1 kohdan a alakohta 322 art. 1 kohdan b alakohta Tietyt varainhoitosäännöt (kuten talousarvion laatimista ja toteuttamista sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt) Säännöt, jotka koskevat taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnan järjestämistä 325 art. 4 kohta Toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi petolliselta menettelyltä ja tällaisen menettelyn torjumiseksi Lainsäädäntöaloite unionin tuomioistuimen pyynnöstä (ja komission kuuleminen) tai komission ehdotuksesta (ja unionin tuomioistuimen kuuleminen) Kuultava: tilintarkastustuomioistuin Kuultava: tilintarkastustuomioistuin Kuultava: tilintarkastustuomioistuin

47 art. Virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja unionin muuta henkilöstöä koskevat palvelussuhteen ehdot 338 art. 1 kohta Tilastojen tuottamisen edellyttämät toimenpiteet Kuultava: muut toimielimet, joita asia koskee

48

49 LIITE IV YHTEISPÄÄTÖSMENETTELY YHTEENVETO Ei määräaikaa 3 (+1) kk 3 (+1) kk 6 (+2) viikkoa 6 (+2) viikkoa 6 (+2) viikkoa EP kolmas käsittely EP toinen käsittely EP ensimmäinen käsittely Säädöstä ei anneta Tarkistukset Yhteinen teksti hylätään Säädöstä ei anneta Säädöstä ei anneta Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta hylätään Yhteinen teksti hyväksytään Sovittelu epäonnistuu Säädös annetaan Säädös annetaan Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta hyväksytään Ehdotus hyväksytään Säädös annetaan Säädös annetaan Sovittelukomitea Tarkistukset Komission ehdotus Sovittelukomitean koollekutsuminen valmisteluvaihe Tarkistukset hyväksytään Yhteinen teksti hyväksytään EP:n ensimmäisen käsittelyn tulos hyväksytään Yhteinen teksti Säädöstä ei anneta Yhteinen teksti hylätään Tarkistukset hylätään Tulos hylätään Neuvoston ensimmäisen käsittely kanta Neuvosto kolmas käsittely Neuvosto toinen käsittely Neuvosto ensimmäinen käsittely 47

50

51 49 LIITE V TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN MUKAINEN MENETTELY MÄÄRÄAJAT Ensimmäinen käsittely EP:n toinen käsittely Neuvoston toinen käsittely Sovittelukomitean koollekutsuminen Sovittelukomitean työskentely EP:n ja neuvoston kolmas käsittely ei määräaikaa (3+1 kuukautta) (3+1 kuukautta) (6+2 viikkoa) (6+2 viikkoa) (6+2 viikkoa) ei määräaikaa ei määräaikaa vaihteleva määräaika 1. Komissio antaa ehdotuksen EP:lle ja neuvostolle. 2. Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat ehdotetun säädöksen (mahdollisesti EP:n tarkistamana) tai neuvosto vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantansa. 3. Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta ja perustelut toimitetaan EP:lle. 4. EP hyväksyy neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan tai ei tee päätöstä (säädös katsotaan annetuksi = neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta), hylkää sen (katsotaan, ettei säädöstä ole annettu) tai ehdottaa tarkistuksia neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan. 5. EP:n tarkistusten vastaanottaminen. 6. Neuvosto hyväksyy EP:n tarkistukset (säädös katsotaan annetuksi: muutettu neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta) tai ei hyväksy kaikkia tarkistuksia. 7. Sovittelukomitean ensimmäinen kokous. 8. Sovittelukomitea hyväksyy yhteisen tekstin, ja puheenjohtajat toimittavat sen EP:n puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle, tai sovittelukomitea ei hyväksy yhteistä tekstiä (katsotaan, ettei säädöstä ole annettu), ja puheenjohtajat ilmoittavat tuloksen EP:n puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle. 9. EP ja neuvosto hyväksyvät säädöksen; muutoin katsotaan, ettei säädöstä ole annettu. 10. EP:n puhemies ja neuvoston puheenjohtaja allekirjoittavat säädöksen. 11./12. Säädös julkaistaan EUVL:ssä. / Säädös tulee voimaan.

52

53 LIITE VI TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN MUKAINEN MENETTELY TEHTÄVÄNJAKO NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖSSÄ Tiedoksi Osallistuva yksikkö Käsittelystä vastaa Komission ehdotuksen vastaanottaminen (kirjeen jäljennös) PO, vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö EP:n/neuvoston ensimmäinen käsittely Ehdotuksen tarkastelu neuvostossa (työryhmä/coreper: koollekutsu, esityslista, asiakirjat) Vast. yksikkö Oik. yksikkö Yhteispäätösyksikkö EP:n valiokuntakäsittelyn seuranta Vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Työryhmä (koollekutsumiset, asiakirjat) Vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Coreper (esityslista, asiakirjat) Oik. yksikkö Yhteydet ja epäviralliset neuvottelukokoukset neuvoston puheenjohtajan, EP:n valiokunnan esittelijän/puheenjohtajan ja komission välillä Vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö / vast. yksikkö Vast. yksikkö Ilmoitus EP:n ensimmäisen käsittelyn tuloksista sekä äänestettyjen tarkistusten teksti Yhteispäätösyksikkö 51

54 52 Vast. yksikkö Oik. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Oik. yksikkö, lainsäädännön laadusta vast. osasto Vast. yksikkö Oik. yksikkö, lainsäädännön laadusta vast. osasto Ensimmäisen käsittelyn tulosten ja mahdollisesti komission muutetun ehdotuksen tarkastelu Neuvosto hyväksyy EP:n ensimmäisen käsittelyn tulokset (säädöksen antaminen) Vast. yksikkö Coreper/neuvosto (esityslista, I/A-kohtaa koskeva ilmoitus säädöksen antamiseksi, PE-CONS-asiakirja) Neuvosto ei hyväksy EP:n ensimmäisen käsittelyn tuloksia (neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan vahvistaminen) Coreper/neuvosto (esityslista, neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan poliittista hyväksymistä koskevat asiakirjat) Perustelut (samaan aikaan lingvistijuristien suorittama neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan tekstin viimeistely): laatiminen / valtuuskuntien hyväksyntä Vast. yksikkö Coreper/neuvosto (esityslista, I/A-kohtaa koskeva ilmoitus virallista vahvistamista varten, neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, perustelut) Vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Vast. yksikkö Lähettäminen EP:lle (neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta + perustelut + mahdolliset lausumat)

55 53 Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö / vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö EP:n toinen käsittely Vast. yksikkö Valiokunta- ja täysistuntokäsittelyn seuranta Oik. yksikkö Yhteydet ja epäviralliset neuvottelukokoukset neuvoston puheenjohtajan, EP:n valiokunnan esittelijän/puheenjohtajan ja komission välillä Vast. yksikkö Oik. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Vast. yksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Vast. yksikkö Ilmoitus EP:n toisen käsittelyn tuloksista: neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hylkääminen säädöstä ei anneta neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan hyväksyminen säädös annetaan EP:n tarkistukset neuvoston ensimmäisen käsittelyn kantaan neuvoston toinen käsittely Neuvoston toinen käsittely työryhmä (koollekutsuminen, asiakirjat, komission lausunto) Coreper (esityslista, asiakirjat) a) Neuvosto hyväksyy kaikki tarkistukset säädös annetaan Vast. yksikkö Coreper/neuvosto (esityslista, I/A-kohtaa koskeva ilmoitus, jossa viitataan ilmoitukseen EP:n toisesta käsittelystä, ja tarkistusten teksti)

56 54 Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Vast. yksikkö, oik. yksikkö Vast. yksikkö, oik. yksikkö Vast. yksikkö, oik. yksikkö Vast. yksikkö, oik. yksikkö Vast. yksikkö, oik. yksikkö Vast. yksikkö, oik. yksikkö b) Neuvosto ei hyväksy kaikkia tarkistuksia sovittelu Ilmoitus EP:lle tarkistusten hylkäämisestä Epäviralliset tekniset kokoukset (työryhmän puheenjohtaja, EP, komissio) Epävirallinen kolmikantakokous (Coreperin puheenjohtaja, EP, komissio) Coreperin valmistelutyö (esityslista, asiakirjat) (mahd.) Neuvosto (esityslista, asiakirjat) Sovittelukokous/-kokoukset: Vast. yksikkö Koollekutsuminen Neuvoston valtuuskunnan valmistelutyö Sovittelukomitean kokoukset i) Yhteisymmärrys sovittelussa

57 55 Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Yhteispäätösyksikkö Vast. yksikkö, oik. yksikkö, lainsäädännön laadusta vast. osasto Lainsäädännön laadusta vast. osasto keskuskoordinaatio PO F Lehdistö, viestintä ja avoimuus Yhteisen tekstin laatiminen (PE-CONS) Sovittelukomitean molempien puheenjohtajien allekirjoittama yhteisen tekstin saatekirje EP:n puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle Vast. yksikkö Coreper/neuvosto (esityslista, I/A-kohtaa koskeva ilmoitus, asiakirja PE-CONS säädös hyväksytään ii) Ei yhteisymmärrystä sovittelussa säädöstä ei hyväksytä Vast. yksikkö Sovittelukomitean molempien puheenjohtajien allekirjoittama ilmoitus EP:n puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle Vast. yksikkö LEX-asiakirja EP:n puhemies ja neuvoston puheenjohtaja ja niiden pääsihteerit allekirjoittavat säädöksen Säädöksen julkaiseminen EUVL:ssä

58 56 Yhteispäätösyksikkö Vast. yksikkö p.m. Epävirallisten yhteyksien järjestäminen puheenjohtajavaltion ja EP:n välillä, tiedottaminen EP:n ja komission yksiköille, määräaikojen pidentäminen, tiedottaminen valtuuskunnille eri asioiden käsittelyn etenemisestä ja määräajoista (yhteenvetotaulukko)

59

60

61 Neuvoston pääsihteeristö TAVALLISEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSEN MUKAISEN MENETTELYN OPAS Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto s. 14,8 x 21,0 cm ISBN doi: /79074

62

63 MISTÄ EU:N JULKAISUJA SAA? Maksuttomat julkaisut: EU Bookshopista ( Euroopan unionin edustustoista tai lähetystöistä. Yhteystiedot löytyvät internetosoitteesta tai ne saa lähettämällä faksin numeroon Maksulliset julkaisut: EU Bookshopista ( Maksulliset tilaukset (esimerkiksi EUVL:n vuosikerta, tuomioistuinten oikeustapauskokoelmat): Euroopan unionin julkaisutoimiston myyntiedustajalta (

64 QC FI-C Rue de la Loi/Wetstraat Bruxelles/Brussel BELGIQUE/BELGIË P doi: /79074