ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA

Transkriptio

1 1 ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA ENSIMMÄISET ASKELEET KEHITTÄMISEN POLUILLA TOIMINTAKERTOMUS 2011 HANKERAPORTTI 1/2011 RAY PAULA KORKALAINEN

2 2 SISÄLLYS Tiivistelmä. 4 1 Taustaa ja lähtökohtia..5 2 Hankkeen tavoitteet..9 3 Hankkeen hallinnointi ja henkilöstöresurssit Yhteistyökumppanit ja kuvaus yhteistyömuodoista 15 5 Hankkeen toteutus Hankkeen käynnistäminen, aikataulutus ja alkuarviointi kehittämistarpeista Toimeenpanosuunnitelma Vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen lähipalveluina Vammaisten lasten ja perheiden perhehoidon kehittäminen Vuoden 2011 toimintaa ja toimintatilasto Ensimmäisen toimintavuoden tuloksia ja vaikutuksia Viestintäsuunnitelma 40 7 Arviointisuunnitelma.42 LIITTEET 1 Hankesuunnitelma ja anomuslomake 2 Hanke-esite 3 Hanke-esittely (Power Point) 4 Toimintatilasto Ohjausryhmän kutsu, muistio ja materiaali 6 Perhehoitajien tilanne Keski-Suomessa kartoitus 10/ Tukea vammaisen lapsen perheelle (Vanamo -yhteistyö) 8 Kutsu Arvokas elämä-hankkeen aloitusseminaariin

3 3 9 Vammainen ja erityistä tukea tarvitseva lapsi perhehoidossa koulutuskutsu Perhehoitajien tapaaminen kutsu 11 Lehtiartikkeli Perhehoito lehdessä elokuu Toimintaa ja tapahtumia tulevalle vuodelle Arvokas elämä hanketiedote 1/ Arvokas elämä hanketiedote 1/2012 (kokemuksia kuluneen vuoden varrelta ja tulevaa)

4 4 TIIVISTELMÄ Arvokas elämä hanke käynnistyi Kolmivuotisen hankkeen ( ) tavoitteena kehittää vammaisten lasten ja heidän perheidensä palveluita lähipalveluina siten että palvelut vastaavat lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin ja lastensuojelu- ja vammaispalvelulain edellyttämiin lakisääteisiin velvoitteisiin. Toisena tavoitteena on kehittää yhdessä kuntatoimijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa vammaisten lasten perhehoidon määrää ja laatua sekä vahvistaa jo toimivien perhehoitajien perhehoitajan tehtävässä tarvittavaa osaamista. Ensimmäisen toimintavuoden aikana on hankkeessa luotu kumppanuuksia, verkotuttu kuntatoimijoiden, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Vammaisten lasten perheitä on kutsuttu yhteiseen kehittämiseen ja luotu foorumeita, joissa perheet voivat osallistua kehittämiseen ja ilmaista kokemuksiaan ja ajatuksiaan kehittämistarpeista. Hanke toimii koko Keski-Suomen alueella. Vuoden 2011 aikana laadittiin toimintasuunnitelma vuodelle 2012, aikataulutussuunnitelma hankkeelle ja strategioita tavoitteiden saavuttamiseksi. Lähtökohtana toimeenpanosuunnitelmalle olivat yhteistyökeskustelut, alkuarvioinnit ja hankesuunnitelma. Lisäksi syksyllä 2011 selvitettiin vammaisia lapsia hoitavien perhehoitajien tilannetta ja todettiin, että perhehoitajia on parisenkymmentä, mutta vammaisia lapsia hoitavia vakituisia perhehoitajia on vain muutama. Perhehoito on Keski-Suomessa melko vähän käytetty perheiden tukimuoto ja siksi kunnat odottavatkin apua uusien perhehoitajien etsimisessä. Useimmat perhehoitajat ovat aloittaneet tehtävässään ilman valmennusta, tukitoimia ja säännöllistä ohjausta. Osa perhehoitajista on jäämässä eläkkeelle. Perhehoito kuitenkin kiinnostaa ja sukupolven vaihdoksen myötä uusia kiinnostuneita perhehoitajia on ilmaantunut muutama. Hankkeen keskeisimmiksi tavoitteiden mukaisiksi tehtäviksi on alkukartoitusten perusteella vahvistunut tarve: 1) vahvistaa ammattilaisten osaamista tunnistaa ja vastata lasten ja perheiden tuen tarpeisiin moniammatillisessa yhteistyössä, kehittää lasta ja perhettä tukevia palveluita ja moniammatillisen työn prosesseja, joilla vastataan ensisijaisesti ehkäisevän lastensuojelun ja vammaispalveluiden tarpeisiin oikea-aikaisesti ja perheen tarpeisiin räätälöidysti. 2) lisätä perhehoitajien määrää, valmennusta, täydennyskoulutusta sekä luoda uuden perhehoitajalain mukainen tukitoimivalikko. Painopiste kehittämistyössä on ehkäisevä lastensuojelu. Toimintatapoina ja lähtökohtina asiakaslähtöisyys, perhelähtöisyys, avoimiin dialogeihin perustuva, osallistava ja laaja-alainen kumppanuusperustainen yhteistyö sekä ratkaisukeskeinen työote. Hankkeen rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys RAY ja hanketta hallinnoi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö. Säätiön hallitus ja valtuuskunta seuraavat hankkeen toimintaa ja taloutta. Jyväskylässä Paula Korkalainen, projektipäällikkö

5 5 1 TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito hankkeen taustalla on pyrkimys vahvistaa ja kehittää vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä hyvinvointia ja edellytyksiä hyvään elämään. Taustalla hankkeessa on ihmisoikeuksien kuten tasa-arvon ja osallisuuden mahdollisuuksien lisääminen ja niiden toteutumisesta huolehtiminen niin että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kehittyä ja kasvaa parhaassa mahdollisessa ympäristössä ja yltää optimaalisiiin tavoitteisiinsa, huolimatta mahdollisista vammaisuuden tuomista esteistä ja kasvuympäristön puutteista. Lapset tarvitsevat hoivaa ja rakkautta. Jokaisella lapsella on oikeus täysipainoiseen elämään, turvallisuuteen ja oppimiseen. Lapsella on luontainen tarve olla vanhemmalleen rakas ja hyväksytty. Kasvunsa ja kehityksensä tueksi lapsi tarvitsee mahdollisimman eheä arjen, rauhaa ja levollisuutta. Lapsen kasvuympäristön tehtävänä suojata lasta. Jokaisella lapsella on oikeus kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaan sekä lapsen psyykkistä hyvinvointia suojaavaan kasvuympäristöön. Eheään arkeen pyritään muun muassa toistuvien säännöllisten arkirutiinien kautta ja hyvän vuorovaikutuksen kautta. Lapsilähtöisyys ja osallisuus toteutuvat arjessa siten että lapsen ainutkertaisuutta kunnioitetaan, lasta kuullaan ja lapsen tarpeisiin vastataan. Jokaisella perheellä ja vanhemmalla on oikeus saada tukea ja palveluita sellaisissa elämäntilanteissaan, joissa omat voimavarat eivät riitä. Lapsella on oikeus saada varhaista ja erityistä tukea myös silloin kun ja jos hänellä on kehityksellisiä pulmia, vammaisuudesta johtuvia erityistarpeita tai lastensuojelun tarpeita. Vammaisuus on yksi iso haaste vanhemmuudelle. Lapsen ja vanhempien varhaiset tukitoimet takaavat lapsen tarpeisiin vastaamisen ja suojaavat lasta ja vahvistavat. Perhettä ohjataan tarvittaessa näihin perhettä tukeviin palveluihin. Ketkä hyötyvät kehittämishankkeesta? vammaiset lapset ja nuoret vammaisten lasten perheet perhehoitajat lapsi- ja perhepalveluissa työskentelevät ammattilaiset Arvokas elämä hankkeen kehittämistyön lähtökohtia ovat: Lapsinäkökulma: Lapsen paikka on perheessä laitosasumisen korvaaminen perheenomaisilla kasvu- ja kehitysympäristöillä kaikkia ääniä tarvitaan : yhteiskuntamme tarvitsee jokaista jäsentään myös vammaisia - ymmärrystä tulisi lisätä tasa-arvosta vs. käsitys lapsesta poikkeavana

6 6 kokemuksellisuus: mm. kokemusasiakkaiden mukaan kutsuminen: lapsen, vanhemman, ammattilaisen kokemus on ainutkertainen ja arvokas Perhenäkökulma: perhelähtöisyys: kumppanuusajattelumallin juurruttaminen perhetyön ja moniammatillisen yhteistyön perustaksi: luottamusta ja tasavertaisuutta asiantuntijuus on jaettua vanhemmat asiantuntijoita lapsensa asioissa: mitä perheelle kuuluu? kasvatuskumppanuus: jaettu vanhemmuus on voimavara ja varmistaa lapsen tarpeita perhekeskeisyydessä keskiössä perheen tarpeet ja lapsen arjen toimintakyvyn tavoitteet Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden ammattilaiset: tutkimukseen perustuvan tiedon hankkiminen vuorovaikutuksen, asiakkaan osallisuuden ja kuulluksi tulemisen vahvistaminen kohtaamisissa (asiakastyön kehittäminen, osaaminen ja prosessit perhekeskusajattelun vahvistaminen): pois asiantuntijan tietämisestä jaettuun asiantuntijuuteen jo tehty kehittämistyö, kokemukset ja osaaminen kehittäjien jalkautuminen kentälle arjen osaamisen kehittäminen hankkeen vetäjät osallistuvat aktiivisesti erilaisiin tilaisuuksiin sekä verkottuakseen ja hankkiakseen uusinta tietoa sisällön kehittämistarpeisiin sekä tietoa valtakunnallisista ajankohtaisista asioista ja lainsäädännön muutoksista Hankkeen kohderyhmät Vammaisen lapsen vanhemmat: ensitiedon merkitys, tuki perheelle arkeen, perheen lähiverkoston tuki Perhehoitajat Vammaisen lapsen perheen kanssa toimivat ammattilaiset: neuvolan terveydenhoitajat, vammaispalveluiden ohjaajat, perhetyöntekijät ja kodinhoitajat, koulun ja varhaiskasvatuksen työntekijät, lastensuojelun työntekijät, kolmannen sektorin toimijat.

7 7 Arvokas elämä hanke ja lastensuojelu Arvokas elämä hankkeessa nostetaan esiin vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten yksilöllisiä tarpeita. Lisäksi etsitään keinoja ja tukimuotoja vastata näihin lasten ja perheiden tarpeisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa moniammatillisesti. Arvokas elämä hankkeessa toimitaan uuden lastensuojelulain hengessä tehostamalla ehkäisevää lastensuojelua ja moniammatillista yhteistyötä peruspalveluissa. Hankkeessa pyritään myös uudistamaan lastensuojelun imagoa siten että lastensuojelu nähtäisiin aidosti lapsen tukimuotona ja niin että tukitoimet käynnistettäisiin riittävän ajoissa. Hankkeessa vahvistetaan ammattilaisten osaamista nähdä lapsen tarpeet ja oikeudet kokonaisvaltaisesti tunnistaa lapsen ja perheen tuen tarpeet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja käynnistää yhdessä perheen kanssa varhaisen tuen muotoja vanhempien kohtaamisessa ja moniammatillisessa yhteistyössä vammaisten lasten laiminlyöntien ja kaltoinkohtelun ennaltaehkäisemisessä, tunnistamisessa ja vanhempien ohjaamisessa lisätä peruspalveluissa toimivien lastensuojelutietoutta Painopiste ehkäisevässä lastensuojelussa Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevä lastensuojelu on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää toimintaa jo ennen lastensuojelun asiakkuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lasten laiminlyönti ja kaltoinkohtelu Arvokas elämä hankkeen yhtenä tavoitteena on kiinnittää huomiota vammaisten lasten oikeuteen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen lisäämällä tietoisuutta tunnistaa vammaista lasta uhkaavia ja suojaavia tekijöitä. Tutkimusten mukaan erityisesti vammainen lapsi, jolla on pulmia kehityksensä ja oppimisensa kanssa voi joutua kasvu- ja kehitysympäristössään kaltoinkohdelluksi ja tarvitsee tästä syystä erityistä turvaa ja suojelua. Lapsen laiminlyöntiä on lapsen tarpeiden väheksyntä, hoitamatta jättäminen, fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen tai kemiallinen pahoinpitely. Seuraavassa kuviossa 1. kuvataan Arvokas elämä hankkeen tehtävää lastensuojelulain mukaisten palveluiden kehittämisessä on ehkäisevässä lastensuojelussa. vammaispalveluiden kehittämisessä painopiste on lyhytaikaisessa perhehoidossa ja kotiin tarjottavan tuen kehittämisessä.

8 8 KUVIO 1. Arvokas elämä hanke, lastensuojelulain ja vammaispalvelulain palveluiden kehittäminen. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteistyökumppaneina ovat mm. Kehitysvammaliitto ja Perhehoitoliitto, joiden perhehoitoa ja vammaisten lasten ja heidän perheittänsä koskevat kehittämistavoitteet ovat osana myös Arvokas elämä hankkeen kehittämistä. Keskeisiä arvoperiaatteita ovat mm. osallisuus, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus, joiden lisäämistä ja syventämistä yhteiskunnassa viedään eteenpäin osana hanketta ja siitä tiedottamista. Yleisten asenteiden muutoksella luodaan perustaa tulevaisuudelle normaalisuusperiaatteiden toteutumiselle. Asenteiden muutokseen pyrittäessä tehdään yhteistyötä mm. yliopiston ja muiden koulutusyksiköiden kanssa. Hankkeen vetäjät tapaavat myös säännöllisesti kuntien, sosiaali- ja terveysministeriön, aluehallinnon, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätöksentekijöitä, kehittäjiä ja muita toimijoita ja toimivat yhteistyössä kahdensuuntaisesti : sekä kartoittaen kehittämistarpeita että vaikuttaen em. kehittämisperiaatteiden juurtumiseksi kunnalliseen päätöksentekoon alan ja hankkeen kehittämistavoitteiden suuntaisesti.

9 9 2 HANKKEEN TAVOITTEET Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hankkeen tavoitteina ovat (liite 1. projektiseloste ): 1) Kehittää Keski-Suomeen hyvät vammaisten lasten ja nuorten perheiden tarpeita vastaavat lastensuojelulain, avo- ja sijaishuollon sekä vammaispalvelulain mukaiset palvelut lähipalveluina 2) Lisätä vammaisia lapsia hoitavien perhehoitajien määrää ja vahvistaa heidän osaamistaan siten että he kykenevät vastaamaan vammaisten lasten lastensuojelun ja sijaishuollon sekä ennaltaehkäisevän lyhytaikaisen hoidon tarpeisiin. Osatavoitteet 1) Kehittää, levittää ja juurruttaa asiantuntijamalli tukemaan perhehoitoa 2) Kehittää vammaisten lasten yksilöllisiä kehityksellisiä tarpeita ja hyvinvointia tukevia menetelmiä 3) Lisätä sosiaalisen median käyttöä tukemaan vuorovaikutusta yhteisöissä. Arvokas elämä hanke haastaa vanhempia ja ammattilaisia yhteistyöhön, jonka tuloksena on (liite 2. hanke-esite 2011): Lapsen turvallisuus ja suojelu vammaisille lapsille turvallinen kasvu- ja kehitysympäristö, joka vastaa kaikissa olosuhteissa heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa lapsen tuen ja suojelun järjestäminen perustuu kokonaisvaltaiseen ajattelutapaan ja vammaisuuden tarkasteluun, joka on perinteistä laajempi sisältäen sekä terveydenhoidollisen, kasvatuksellisen että sosiaalisen näkökulman Vanhempien tuki tukimalleja, jotka vahvistavat vammaisten lasten vanhempien vanhemmuutta ja kyvykkyyttä selviytyä lapsen vammaisuuteen liittyvistä erityistarpeista vanhempien ja ammattilaisten vammaisuuteen ja erityiseen tukeen liittyvän erityisasiantuntemuksen vahvistuminen, jotta vammainen lapsi voi elää omassa tai hoitoperheessä

10 10 Perhehoidon määrä ja laatu vammaisten lasten perhehoidon määrällinen lisääntyminen ja laadun kehittyminen jotta vammaisten lasten perheitä voitaisiin tukea suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti sekä lyhytaikaisilla hoitojaksoilla että pitkäaikaisilla sijoituksilla toimiva perhehoidon organisointi ja koordinointi maakunnassa perhehoitomuoto vähän käytetty tukimuoto; hoitomuodon aseman nostaminen ja vakiinnuttaminen tiedottamisella Perhehoitajan asema ja työhyvinvointi perhehoitajien aseman ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen perhehoitajien työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen Uudistuva lainsäädäntö Hanke tukee uudistuvan lainsäädännön käyttöönottoa ja juurruttamista. Seuraavassa kuviossa (kuvio 1.) on Arvokas elämä hankkeen tavoitteet koottu yhteen kahden päätavoitteen ja osatavoitteiden lisäksi kuvioon lisätty kehittämispyrkimysten mukaisia teemakäsitteitä kuten osallisuus, lapsi ja asiakaslähtöisyys, kumppanuus ja ekokulttuurinen ajattelu. Hanke-esittely on myös raportin liitteenä (liite 3.). KUVIO 2. Arvokas elämä hankkeen tavoitteet, osatavoitteet ja kehittämiskäsitteet.

11 11 Arvokas elämä hanke raportoi tehdystä kehittämistyöstä säännöllisesti toimijoille, Keski- Suomen vammaispalvelusäätiön hallitukselle ja valtuuskunnalle sekä Rahaautomaattiyhdistykselle (RAY). Hankkeen alkuvaiheessa on ehdotettu raportteja myös seuraavista kehittämisteemoista: * Perhehoitajien tuen tarpeet ja stressin hallinta * Sosiaalinen media perhehoidon asiantuntijuuden kehittämisessä * Uusien perhehoitoperheiden toimivat käytännöt * Lasten kasvu- ja kehitysedellytysten kehittäminen

12 12 3 HANKKEEN HALLINNOINTI JA HENKILÖSTÖRESURSSIT Hallinnointi. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja hallinnoinnissa säätiöstä edustaa toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen. Säätiössä hallinnollinen rakenne perustuu asiantuntijuuteen ja organisaatio on asiantuntijaorganisaatio. Marja-Leena Saarinen säätiön toimitusjohtajana toimii hankkeen vetäjien esimiehenä mm. palvelusuhteisiin ja muuhun hallinnointiin liittyvissä asioissa. Hankkeen toimintaa ja taloutta seuraa säätiön hallitus ja valtuuskunta. Vuoden 2011 aikana Marja-Leena Saarinen järjesti perehdyttämispäivän lisäksi kuusi tarkistuspistettä hankkeen käynnistymisen tueksi. Näissä tarkistuspisteissä pohdittiin hankkeen aloitukseen liittyviä asioita. Kahteen tarkistuspisteisiin osallistui myös asiantuntijana ja konsulttina Leena Matikka. Hankkeen työntekijät ja projektiryhmä. Hanke käynnistyi ja vetäjiksi valittiin kaksi asiantuntijatyöntekijää, joista YM, lastensuojelun sosiaalityöntekijä Tanja Hänninen ja KT, ELTO, päiväkodin johtaja Paula Korkalainen. Henkilöstöön tuli muutos alkaen jolloin Tanja Hänninen irtisanoutui tehtävästään. Päävastuu projektin vetämisestä jäi tuolloin Paula Korkalaiselle, jonka Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toimitusjohtaja asetti projektipäälliköksi. Toisena työntekijänä projektissa aloitti työnsä erityisopettaja Airi Ahonen. Projektiryhmän muodostavat hankkeen vetäjät. Projektiryhmä kokoontuu aina tarvittaessa noin kerran viikossa yhteistyöneuvotteluun, jossa käsitellään suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä asioita sekä keskustellaan työnjakoon liittyvistä asioista. Hankkeen vetäjien työnohjaus on järjestetty ja työnohjauskertoja oli vuonna 2011 kolme. Kehittämistyöhön hankitaan tarvittaessa vahvistusta kokeneilta teema-alueiden asiantuntijoilta. Vuonna projektipäällikkö osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Innokylän tutorkoulutusryhmään, joka toimii samalla tukiryhmänä hankekehittämisessä ja mahdollistaa uusimman kehittämistiedon ja kokemustiedon hankinnan Arvokas elämä -hankkeeseen. Arvokas elämä -hankkeessa on vuoden 2011 aikana ollut lisäksi kaksi opiskelijaa toinen Jyväskylän yliopistolta ja toinen Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston järjestämältä projektiosaajan koulutuksesta. Meri Nisula työskenteli 2 kuukauden harjoittelun ajalla Hän suoritti harjoittelunsa aikana myös aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot, jonka puitteissa hän suunnitteli ja järjesti koulutusta perhehoitajille, Vanamon perhehoitoyksikön ja Saarikan henkilöstölle. Elina Paavolaisen harjoittelu kohdentui projektin toimintojen seuraamiseen ja hän osallistuminen monipuolisesti hankkeen kaikkiin tehtäviin hankkeen työntekijöiden ohjauksessa. Harjoittelu tapahtui ajalla

13 13 Ohjausryhmä. Hankkeen hallinnollinen ohjausryhmä kokoontuu 3-4 kertaa toimintavuoden aikana. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata hankkeen edistymistä ja keskustella hankkeen linjauksista sekä ajankohtaisista hankkeen piiriin liittyvistä teemoista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Vammaispalvelusäätiön toimitusjohtaja ja kokouksen asioiden esittelijöinä toimivat hankkeen työntekijät. Ohjausryhmään on kutsuttu edustajat vammaispalvelusäätiöstä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koskesta, kaksi kuntaedustajaa, edustaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Perhehoitoliitosta, Keski-Suomen sijaishuoltoyksiköstä, Keski- Suomen sairaanhoitopiiristä ja Kehitysvammaliitosta. Lisäksi yksi ohjausryhmän jäsen edustaa Jyväskylän opetus- ja sivistystointa. Ohjausryhmän kokoonpano (aakkosjärjestyksessä): Ahonen Airi, alkaen Arvokas elämä -hanke Alén Reija, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Heikkilä Marja, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske Heinämäki Liisa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Hänninen Tanja, ( saakka) Arvokas elämä hanke Janhonen Jouko, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Korkalainen Paula, Arvokas elämä -hanke Kuukkanen Maria, Perhehoitoliitto ry Nevala Lea, Jyväskylän terveydenhoidon yhteistoiminta-alue Norvapalo Päivi, Haukkarannan koulu ja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Nykänen Jouko, Uuraisten kunta Pietiläinen Erja, Lapsi- ja perhepoliittinen asiantuntija, Kehitysvammaliitto Pollari-Urrio Paula, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Saarinen Marja-Leena, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Salminen Marjatta, Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut Suomi Alpo, Jyväskylän kaupungin opetustoimi Tarvittaessa: Muikku Tero, talouspäällikkö, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

14 14 Ensimmäinen ohjausryhmän kokous oli Ohjausryhmän kutsu ja muistio ovat liitteenä sekä ohjausryhmässä esitetty materiaali on myös liitteenä (liitteet 5.). Projektin työrukkanen. Projektin vetäjien tueksi on perustettu asiantuntijaryhmä, johon on kutsuttu käytännön toimijoita. Työrukkasen tehtävänä on keskustella hankkeen teemoihin liittyvistä ajankohtaisista asioista ja arvioida kehittämistarpeita kentän työntekijöiden näkökulmasta. Projektiryhmässä on kahdeksan asiantuntijaa ja kumppania ja heidän lisäksi ryhmässä voi vierailla muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Projektin vetäjien lisäksi asiantuntijaryhmään on kutsuttu vuodelle seuraavat henkilöt: Hanhikoski Emmi, Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut Kauppinen Raija, Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut opetus- ja sivistystoimi Kuukkanen Maria, Perhehoitoliitto ry Lahti Ulla, Jämsän kaupungin vammaispalvelut Lehtovaara Pirjo, Keski-Suomen Vammais-Kaste -hanke Päivi Soikkeli, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Siekkinen Riitta, Lapset ja perheet Kaste-hanke Välivaara Christine, Pesäpuu ry Työrukkanen kokoontuu tarvittaessa noin 3-4 kertaa vuodessa. Hankkeeseen voidaan perustaa lisäksi muita asiantuntijaryhmiä tai työrukkasia tarpeiden mukaan. Hankkeessa voidaan kutsua myös ajankohtaisten kysymysten äärelle muita asiantuntijaryhmiä esimerkiksi konsultiksi ja suunnittelemaan spesifejä sisällöllisiä kehittämistoimintoja sekä kehittämistä tukevia koulutusprosesseja (palveluiden kehittäminen, perhehoidon kehittäminen, sosiaalinen media tms.).

15 15 4 YHTEISTYÖKUMPPANIT JA KUVAUS YHTEISTYÖMUODOISTA Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö. Vanamon perhehoitoyksikkö. Vanamon perhehoitoyksikön kanssa kehitetään uusia palvelu- ja tukimuotoja erityisen tuen tarpeessa olevien perheiden ja perhehoitajien tukemiseksi. Keskiössä tässä on kasvatuskumppanuuden tukeminen ja erityisenä kehittämisen kohteena on kumppanuuden aloitusvaiheessa tehtävä yhteistyö, joka on kumppanuudessa tarvittavan luottamuksen ja kunnioituksen rakentamisessa olennainen vaihe. Arvokas elämä hankkeen vetäjien asiantuntemus ja kehittämisosaaminen on myös muiden Vammaispalvelusäätiön yksiköiden käytössä ja työntekijät voivat sekä konsultoida, kouluttaa että toimia ohjaajina säätiön yksiköissä tarvittaessa kuten esimerkiksi yhteisöjen toimintakulttuurien kehittämisessä, osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden (vanhemmat ja omaiset), vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen ja -menetelmien kehittämisessä. Toimenpide. Yhteistyön visiona nähdään olevan Uusi Vanamo Vanamon toimintaa kehitetään yhdessä tavoitteena perheenomaisuus ja valmius vastata sekä lyhyen että pitkäaikaisen perhehoidon tarpeeseen. Yhteistyö rakentuu jatkuvalle vuoropuhelulle yhteisissä tapaamisissa. Vanamon perhehoitoyksikön kanssa tapaamiset ovat säännöllisiä ja syksyn 2011 teemoina oli mm. vammaisen lapsen lastensuojelulliset tarpeet (materiaali liite 7a). Lisäksi hankkeen vetäjät tapaavat Vanamoa käyttäviä vanhempia (kokemusasiakas) ja keskustelevat heidän kanssaan perheen tuen tarpeista ja vanhemmuudesta. Keväällä 2012 käynnistyy myös perheiden tapaamiset, joita jatketaan koko hankeajan tarvittaessa. Tilaisuuksien tavoitteina on koota vanhempien ajatuksia perheiden tuen tarpeista, tukea perheitä ja vanhemmuutta yhteisen tapaamisen kautta ja luoda mahdollisuuksia vertaistoimintaan sekä tarjota vanhemmille mahdollisuus saada uutta tietoa lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Vanamon perhepalveluiden tarjontaa ideoidaan yhdessä työntekijöiden kanssa tavoitteena kehittää myös uusia tuen muotoja lapsille, perheille ja perhehoitajille (materiaali liite 7b). Kumppanuusyhteistyö kehittämisen perusta Arvokas elämä hankkeen toiminta-ajatuksena on kumppanuuteen perustuva yhdessä tehty kehittäminen asianosaisten kanssa. Keskeisimmät kumppanit ovat vammaisten lasten vanhemmat ja lähipalveluissa toimivat ammattilaiset. Tämän lisäksi toiminta-ajatuksena on jaettu asiantuntijuus, joka tarkoittaa asiantuntijuuden kutsumista yhteistyöhön sieltä missä sitä on. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa onkin yksi keskeinen toimintamuoto asiantuntijuuden rikastamiseksi tavoitteisiin pyrittäessä. Seuraaviin kappaleisiin on koottu

16 16 kuvausta keskeisimpien yhteistyökumppaneiden kanssa meneillään olevasta yhteistyöstä. Luvun lopussa on taulukko kumppaneista ja yhteistyön keskeisistä sisällöistä. Kuntayhteistyö. Keskeisimmät kuntakumppanit ovat Jyväskylä, Äänekoski, Saarikka, Wiitaunioni ja Jämsä. Myös muita kuntia on kutsuttu kehittämiseen ja kaikki hanketiedotteet on toimitettu jakelulistojen mukaan kaikkiin keskisuomalaisiin kuntiin. Kuntakäyntejä tehdään tilaisuuksien ja koulutusten lisäksi muutama jokaiseen vuosittain toiminnan suunnittelemiseksi, arvioimiseksi ja ajankohtaisten kehittämistarpeiden esiin nostamiseksi. Hankkeessa tehtyä kehittämistyötä levitetään kolmantena toimintavuonna niihin kuntiin ja toimijoille, jotka eivät ole voineet osallistua esimerkiksi pilotteihin tai prosessinomaiseen työskentelyyn. Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö. Arvokas elämä hanke tekee yhteistyötä Keski- Suomen sijaishuoltoyksikön kanssa sekä asiantuntijatuen vaihtamisen kautta että lastensuojelun osaamista hankkimalla. Hankkeen työntekijät voivat tukea sijaishuoltoyksikön työntekijöitä vammaisuuteen liittyvissä asioissa ja tarjota siten vammaisosaamista lastensuojeluntyöhön. Tapaamiset sijaishuoltoyksikön kanssa ovat säännöllisiä ja yhteistyö sisältää tapauskohtaista konsultointia. Järjestöyhteistyö. Läheisimmät yhteistyökumppanit ovat Perhehoitoliitto, Pesäpuu ry. ja Pelastakaa lapset ry. Yhteistyötä tehdään varsinkin perhehoitajien rekrytoinnin suunnittelussa ja valmennuksen ja perhehoitajien tukitoimien sekä täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Yhteistyö Kehitysvammaliiton, Lastensuojelun keskusliiton, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön Vamlasin ja muiden kolmannen sektorin tahojen kanssa on asiantuntijatuen ja ajankohtaisen uuden tiedon hankinnan kannalta tarpeen. Paula Korkalainen osallistuu Vammaisiin kohdistuvan valtakunnallisen väkivaltatutkimuksen johtoryhmään ja hanke on mukana vuotuisten Lapsen ja nuoren kasvu päivien järjestelyissä vuonna Päivät ovat Jyväskylässä Hankkeet. Yhteistyökumppaneita ovat Lapset ja perheet Kaste hanke, HAVU hanke sekä VammaisKaste hanke. Lapset ja perheet Kaste hankkeen kanssa yhteistyössä toteutetaan mm. Lähisuhde- ja kuritusväkivallan ehkäisy koulutukset viidellä paikkakunnalla kevään 2012 aikana kasteessa kehitetyn konseptin pohjalta. Paikkakunnat ovat Äänekoski, Saarijärvi, Viitasaari, Jämsä ja Keuruu. Koulutus järjestetään myös Vammaispalvelusäätiön Vanamon perhehoitoyksikössä keväällä Vammais-Kaste hankkeen kanssa yhteistyönä toteutetaan videoavusteisesta vuorovaikutuksen ohjauksesta menetelmän (VIG) esittelypäivä Vammais-kaste on kuulolla myös Vammainen lapsi ja perhe palveluissa -prosessikoulutuksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Yhteistyö THL:n kanssa toteutuu lähinnä Lasten ja nuorten palveluiden ja vammaispalveluiden kehittämisestä vastuussa olevan yksikköjen kanssa. Arvokas elämä hanke osallistuu THL:n järjestämään näiden yksiköiden järjestämiin työkokouksiin ja muihin koulutuspäiviin säännöllisesti. Suunnitteilla on

17 17 osallistua sekä lastensuojelun että vammaispalveluita koskeviin työpajoihin eli Innotyöpajatoimintaan. Hankkeen alkuvaiheessa on yhteistyön merkeissä tavattu Liisa Heinämäkeä, Arja Hastrupia, Mikko Orasta sekä Marjatta Kekkosta sekä Päivi Nurmi- Koikkalaista. Sosiaali- ja terveysministeriö STM. STM:n kanssa yhteistyö perustuu tiedon hankintaan ja kuulolla oloon lainsäädännön muutoksista ja toimeenpanosta valtakunnallisesti. Yhteistyökumppani STM:ssä on Jaana Huhta. Länsi-Suomen aluehallintoviranomainen AVI. Aluehallintoviranomaisten kanssa yhteistyö perustuu tiedonhankintaan mm. uusien sosiaali- ja terveyspalvelumuotojen käynnistämisestä mm. säätiön yksiköissä ja niissä tarvittavaan lupamenettelystä (marraskuu 2011). Lisäksi osallistumme AVIn järjestämiin työkokouksiin, mahdollisiin koulutuksiin sekä infopäiviin. Lapsiavaltuutettu. Lapsiasiavaltuutettu on osallistunut aloitusseminaareihin puheenvuoroilla, joissa on nostettu esiin vammaisten lasten oikeudet sekä vammaisten lasten perheiden oikeudet tukeen ja kotiapuun. Lapsiasiavaltuutetun kanssa on käynnistymässä myös yhteistyötä, jonka tavoitteena koota konkreettisia esimerkkejä ja menetelmiä, joilla voidaan lisätä vammaisten lapsen ja perheen ihmisoikeuksien toteutumismahdollisuuksia ja erityisesti lisätä lasten osallistumismahdollisuuksia ja tasavertaisuutta yhteisöissä, joissa lapset toimivat. Yhteistyössä tavoitellaan esimerkiksi konkreettisia hyviä toimintatapoja, jotka voisivat olla mallina kehitettäessä osallisuutta vahvistavaa lapsen toimintaympäristöä. Lähtökohtana on esimerkiksi tieto, että vammaisen lapsen tarpeiden huomiointi ja niihin vastaaminen toteutuu mm. vahvistamalla lapsen vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja. Lapsen osallisuusmahdollisuudet ovat myös paremmat, jos hänen lähellään olevat aikuiset lisäävät tietoisuuttaan lapsen osallisuuden tukemismahdollisuuksista ja omaavat herkkyyden tunnistaa vammaisen lapsen pulmat kommunikoinnissa ja yritykset kertoa omista tarpeistaan. Kehittämistoimissa painotetaan asennekasvatuksen että koulutuksen merkitystä tunnistaa ja vastata paremmin lapsen yrityksiin kommunikoida ympäristönsä kanssa. Keskeisenä lapsen äänen kuulemisessa ja huomioon ottamisessa on hyvä, onnistunut, riittävä yhteistyö - kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa. Kehittämistyön yksi painopistealue on lisätä ammattilaisten kumppanuusosaamista ja vastuuta käynnistää vanhemmuutta tukevaa toimintaa. Kehitysvammaliitto. Arvokas elämä hanke hankkii kehitysvammaisuuteen ja muuhun vammaisuuteen sekä kommunikaatioon liittyvää tietoa ja osaamista konsultoimalla mm. Kehitysvammaliiton asiantuntijoita ja järjestämällä tarvittaessa. KVL:n asiantuntijuutta hyödynnetään myös hankkeen kehittämistoimintaa tukevan koulutuksen suunnittelussa ja asiantuntijoina. Kehitysvammaliiton lapsipoliittinen asiantuntija Erja Pietiläinen osallistuu hankkeen ohjausryhmään vuodesta 2012 alkaen.

18 18 Oppilaitos- ja koulutusyhteistyö Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän aikuisopisto. Yhteistyön käynnistämiseksi otetaan yhteyttä koulutuksen suunnittelijoihin ja opettajiin. Yhteistyö muodostuu toivon mukaan kahdensuuntaiseksi siten että voimme välittää oppilaitoksille opetuksen kehittämiseksi kasvatus-, hoito-, vammais- ja sosiaalialan kentän kuulumisia ja toiseksi suunnitella yhdessä kentän koulutuksellisiin tarpeisiin vastaamista. Tällaisia teenoja ovat mm. vammaisuuteen, erityiskasvatukseen, kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen, kasvatuskumppanuuteen liittyvän osaamisen sekä viestintään liittyvän osaamisen kehittäminen. Keväällä 2012 toteutetaan esimerkiksi kaksi laajaa koulutuskokonaisuutta JAMKin erityisosaamisen tuelle: vammainen lapsi ja perhe palveluissa sekä sosiaalisen median mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhoitoalalla Hankkeeseen voidaan ottaa myös asiantuntijuusharjoittelijoita ja opiskelijoilta toivotaan kiinnostusta erilaisten selvitysten ja kartoitusten tekemiseen. Myös pedagogisten opettajaopintojen tekeminen hankkeessa on mahdollista ja se palvelisi mm. perhehoitajien osaamisen vahvistamista kentältä tulleisiin spesifisiin koulutustarpeisiin vastaamisessa. Opiskelijat voisivat myös vahvistaa hankkeen kotisivujen materiaalia valmistamalla oppilastyönä esimerkiksi verkko-opetusclippejä eri teemoista. Toimenpide: Oppilaitosten yhteistyöyhdyshenkilöille ja/tai henkilöstölle lähetetään hanketiedotteita ja kutsutaan yhteistyöneuvotteluihin vuonna Harjoittelumahdollisuuksista tiedotetaan oppilaitosten ilmoitustauluilla ja hankkeen sivustolla. Seuraavassa taulukossa (taulukko 2) yhteenveto yhteistyökumppaneiden kanssa sovitusta ja suunnitellusta kehittämistyöstä.

19 19 TAULUKKO 2. Koonti yhteistyökumppaneista, -sopimuksista ja suunnitelmista vuonna Yhteistyökumppani Yhteistyön sisältö Aikataulu Vammaisten lasten perheet Perhehoitajat Keski-Suomen kunnat Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Lasten ja lasten perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämishanke Itä ja Keski-Suomessa VammaisKaste hanke Kolmas sektori ja järjestöt mm. Perhehoitoliitto ry. kotikäyntejä ja haastatteluja teemoitettuja ryhmätapaamisia; Vanamo, muut I kotikäynnit selvityksen raportti kehittäjien ryhmä vertaisryhmät mentorihoitajat täydennyskoulutukset toimiville perhehoitajille II perhehoitajien rekrytointi vuosittain keväällä valmennukset säännölliset kuntakäynnit ja yhteistyösopimusten tarkistaminen puolivuosittain Kuntakohtaiset kehittämisprosessit ja kehittäjäverkostot: Vammainen lapsi ja perhe palveluissa perhehoidon käytännöt ja valmennus edustaja työrukkasessa 3 kokoontumista 2011 vammaiset lapset sijaishuollon asiakkaina; konsultointia tiedottaminen hankkeen toiminnoista asiantuntijoiden konsultointimahdollisuus Vanamo yhteistyö; säännölliset käynnit ja yhteinen teemakehittäminen (uudet menetelmät, kasvatuskumppanuus, BIKVA-arviointi) teemapäivät perheille tiedottaminen kehittämisenlinjoista työnjakoa kehittämisen painopistealueilla edustaja työrukkasessa perhehoidon rekrytointi, infot ja valmennus tiedottamista teemojen kehittelyä koulutustensuunnittelua linjauksia edustaja työrukkasessa perhehoidon kehittämiseen ohjausta ja tiedonjakamista hyvät käytännöt hankkeen toimintaan edustaja ohjausryhmässä ja työrukkasessa perhehoidon infojen ja valmennuksen suunnittelua suunnittelu suunnittelu 2011 kuntakäynnit: Wiitaunioni elokuu ja joulukuu 2011 Saarikka elokuu ja joulukuu 2011 Jämsä syyskuu 2011 Äänekoski Jyväskylä useita kertoja 2011 prosessikoulutuksen suunnittelu 2011 yksikkökäynnit kesäkuu 2011 yhteistyötapaamisia ja kehittämistarpeiden kartoittamista suunnittelu 2011 suunnittelua 2011 suunnittelua tapaamisia tapaamiset noin kerran kuussa

20 20 Kehitysvammaliitto Pelastakaa lapset ry. Pesäpuu ry. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Kehitysvammaisten palvelusäätiö Muut kumppanit ja toimijat Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän aikuisopisto valmennusmateriaalien suunnittelua ja arviointia valtakunnallinen verkottuminen tiedon vaihtoa ja ohjausta jäsenyys ohjausryhmässä verkottuminen ja kehittämistyön seurantaa lastensuojelu ja perhehoito ohjaus ja hyvien käytäntöjen vaihtamista tiedon vaihtoa, konsultointia materiaalien välittämistä jäsenyys työrukkasessa verkottuminen tiedon vaihtoa teemapäivien toteuttamista jäsenyys Väkivalta tutkimuksen johtoryhmässä palveluiden kehittäminen perheiden ja lasten tarpeiden pohjalta; palvelukuilut? - tuotteistamisessa mukana Tavoite: asiantuntijatuen toimintamallin kehittäminen ja juurruttaminen Jaana Väliahon tapaamisia yhteistyöneuvotteluja perhehoidon toimintamallin kehittämiseksi (hanke) hyvät käytännöt tiedon vaihtoa lainsäädännön etenemisen seuranta tiedon vaihtoa vammaisia lapsia ja heidän perheidensä tukea koskevista kehittämistarpeista tapaamisia vuosittain Kaste-hankkeen teemojen ja linjausten seuraaminen ja kehittämisen hyödyntäminen Lastensuojelun kehittämiseen ohjausta tiedon välittämistä kentältä kehittämistarpeista Moniammatillinen kasvatuskumppanuus pilotti THL:n materiaalin pohjalta; raportointi ja seuranta (Marjatta Kekkonen) verkottuminen toiminnan seuranta työkokouksiin osallistuminen lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän konsultointia tutkimustiedon seuranta teemaluennoille osallistuminen koulutusyhteistyö opinnäytetyöt asiantuntijuus harjoittelun mahdollisuus alan maisteriopiskelijoille verkottuminen koulutusten suunnittelu ohjaus opiskelijoiden osallistuminen hankkeen tilaisuuksiin ja teemapäiviin; yhteiskunnallinen vaikuttaminen nuorten kautta verkottuminen opiskelijat teemapäiviin osallistujina; yhteiskunnallinen vaikuttaminen nuorten kautta suunnittelua 2011 tapaamisia 2011 tapaamisia 2011 tapaamisia Yhteistyösopimus syksyllä 2012 Aiesopimus lokakuussa 2012 Lapsen kasvun ja kehityksen päivät 2012 heinä ja elokuu 2011 Tapaaminen: Jaana Huhta kesäkuu 2011 elokuu 2011 Tapaamisia: Mikko Oranen Arja Hastrup Marjatta Kekkonen suunnittelu 2011 osallistumisia työkokouksiin tapaamisia

21 21 5 HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen käynnistäminen, aikataulutus ja alkuarviointi kehittämistarpeista Arvokas elämä hankkeessa on tehty alkukartoituksia tapaamalla yhteistyökumppaneita sekä kunnissa, järjestöissä ja muissa toimipisteissä. Keskusteluissa esiin nostetut kehittämistarpeet on kirjattu ja käytetään suunnittelussa hyväksi. Kuntakäynneillä todettuja kehittämistarpeita ovat mm. lastensuojelun työntekijöiden tarve saada tietoa vammaisuudesta ja vammaispalveluissa työntekijät kaipaavat tietoa uudesta lastensuojelulaista ja sen tuomista velvoitteista. Lastensuojelussa vammaisuus toisaalta korostuu ja lapsi unohtuu erityisyyden alle. Myös perhehoitajia on todettu olevan melko vähän ja palvelumuoto on jäänyt muutoinkin vähemmälle huomiolle. Kiire leimaa työntekijöiden arkea ja yhteistyön kehittämistä kaivataan. Pohdintaa herättää myös ajan jakaminen kehittämistyölle kun oma perustyö vie ajan. Kuitenkin mm. koulutuksia toivotaan, ja perhehoidon lisäämiseen on kiinnostusta, mikäli perhehoitajia saadaan hankkeen tuella lisättyä. Alla taulukko, johon on koottu erilaisia näkökulmia (SWOT-analyysi) kuntakäynneillä TAULUKKO 1. Yhteenvetoa kuntakäynneiltä ajalta Vahvuuksia - perhekeskusajattelua eri muodoissa - tuleva lakimuutos tunnetaan - osaavat työntekijät - vammaispalveluissa asiaan sitoutuneet johtajat - yhteistyö on mahdollistettu myös rakenteissa (esim. yhteiset tiimitapaamiset) - osassa kuntia moniammatillinen yhteistyö toimii jo (lastensuojelu/vammaispalvelut/muu moniammatillinen yhteistyö) Uhat - kiire ja työmäärä: työn kehittämisen mahdollisuudet vähäisiä perustehtävien hoitamisen lisäksi - tuottaako hanke lisää töitä perustyön lisäksi? - lastensuojelun työntekijöiden sitoutuminen; hankkeen hyöty? - kuntien perhehoidon toimintaohjeet ja määrärahat eivät välttämättä tue perhehoitajien rekrytoimista - kuntien tehtävien siirtäminen hanketyöntekijöille ei pitkäkantoista eikä kestävää - johtajien sitoutuminen - sosiaalista median pelko ja kiellot osallistua Kehittämistarpeita - perhehoitajia on hyvin vähän - perhehoitajat iäkkäitä - tukitoimet puuttuvat; vapaiden järjestäminen, ryhmämuotoinen tuki - kotiin tehtävää työtä on vähän - perhehoitoa ei ole välttämättä edes ajateltu kehitettävän eikä sitä ole organisoitu - perhehoito tuntematon tai vähän käytetty tukimuoto perheille - kuntien yhteiset toimintaohjeet ja koordinointi puuttuvat - moniammatillisessa yhteistyössä kehitettävää - sosiaalisen median mahdollisuuksia ei tunneta - vammaiset lapset lastensuojelussa: * vammaisuus korostuu lapsi unohtuu * vammaisuuteen ja erityisyyteen liittyvä osaaminen vähäistä Mahdollisuudet - halukkuutta, innostuneisuutta ja kiinnostusta perhehoidon lisäämiseksi ja yhteistyön kehittämiseksi - johtajat olleet mukana asioista sovittaessa - kunnissa on kehitetty onnistuneesti perhehoitoa vanhuksille - halu kehittyä työntekijänä: vammaisuus, erityinen tuki, kohtaaminen, moniammatillinen yhteistyö, kumppanuus

22 22 Hankkeen aikana tavoitellun vammaisia lapsia ja perheitä sekä perhehoitajia tukevan toimintamallin kehittämisessä hyödynnetään jo tehtyä valtakunnallista kehittämistyötä arvioiden yhdessä toimijoiden kanssa kriittisesti saavutettuja tuloksia ja niiden sovellettavuutta Keski-Suomeen. Alkuarvioinneissa on voitu myös todeta hankkeen todennäköisesti parhaiten tukevan vammaisten lasten hyvinvointia ja kehitystä sekä tukea toimijoita ja palveluiden kehittämistä erityiskysymysten ratkaisemisessa osallistumalla perheiden ja perhehoidon sekä lastensuojelun sisällön ja laadun kehittämiseen moninaisten toimijoiden rinnalla ja moninaisten toimijoiden kentässä. Seuraavassa kuvioon (kuvio 2) on edellisen selvityksen lisäksi tiivistetty havaintoja ja kehittämistarpeita, joita toimijat halusivat nostaa esiin alkuarvioinnin aikana. Hanke koetaan tarpeelliseksi, koska halutaan kehittää osaamista asiakkaiden kohtaamiseksi, vammaisperheiden kuulemiseksi ja lapsi-vanhempi vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemiseksi. Myös yhteistyön kehittämisessä nähtiin pulmakohtia ja tietoa haluttiin lisää hyvin toimivista käytänteistä muualla. Kehittäjät havaitsivat tarvetta markkinoida enemmän erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden tukimuotona. Selvitysten mukaan myös tiedossa on pitkäaikaista hoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten hoitomuotojen kehittäminen edelleen perhehoidon suuntaan, koska Suomessa on STM:n mukaan vielä 200 lasta laitoshoidossa. Kehittäjien selvitysten mukaan myös perhehoitajat eivät saa tällä hetkellä riittävästi ja säännöllisesti tukea tehtävässään ja valmennuksia ei juurikaan ole ollut. KUVIO 3. Poimintoja kuntakäynneiltä ja muista keskusteluista vuoden 2011 varrelta.

23 23 Hankkeen määräaikaisuuden ja laaja-alaisuuden vuoksi tullaan kehittämistyötä painottamaan ja jaksottamaan eri vuosina siten että alkuarviointien, suunnittelun ja verkottumisen jälkeen painopiste vuonna 2012 on perhehoitajien rekrytoinnissa ja perhehoidon kehittämisessä. Vuonna 2013 keskistytään erityisesti pohtimaan perhehoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä asioita. Ammattilaisten vuorovaikutusja kommunikaatiotaitojen vahvistaminen sekä toimintakulttuurien kehittäminen ovat mukana koko ajan ja erityisinä painopettavainen sisältöinä ovat kumppanuus, osallisuus ja dialoginen palvelukulttuurin kehittäminen. Lasten kanssa toimivien menetelmä osaamista vahvistetaan myös läpäisyperiaatteella teeman Arjen eväät alla koko hankeajan. Vertaistoiminta tulee olemaan myös kehittämisten kohteena koko hankeajan. KUVIO 4. Arvokas elämä hanke aikajanalla sisällöllisten painopisteteemojen mukaan Toimeenpanosuunnitelma Toiminta 2011 Toimeenpanosuunnitelman lähtökohtana on ollut hankesuunnitelma ja alkuarviointi eli keskustelut eri toimijoiden kanssa. Kehittämistarpeita koskeva alkuarviointi on tehty kuntakäyntien, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön yksikkövierailujen ja järjestöjen edustajien ja muiden sidosryhmiä edustavien kumppaneiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella.

24 24 PDCA-toimintamalli. Arvokas elämä hankkeessa kehittämistyö perustuu PDCA toimintamalliin eli suunnitteluun, tekemiseen, arviointiin ja paranneltuun toimintaan (Plan, Do, Check, Act). Hankkeen kehittämistyötä edeltävä alkuarviointi on toteutettu huolellisesti vuoden 2011 aikana tapaamalla perhehoitajia, kuntien toimijoita sekä järjestöjen toimijoita. Lisäksi on käynnistetty yhteistyö muiden sidosryhmien ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Alkuvaiheessa on selvitetty ja hyödynnetty myös muiden kehittämishankkeiden antia Arvokas elämä hankkeelle. Kehittämistyön suunnittelussa on tiedostetaan myös Keski-Suomessa jo tehty kehittämistyö ja sen jatkuvuus (mm. Kaste hanke ja muut aikaisemmat hankkeet). Toimeenpanosuunnitelman laatimisvaiheessa on hankittu tietoa perhehoidon ja lastensuojelun muista ajankohtaisista meneillään olevista kehittämishankkeista ja keskusteltu hanketyöntekijöiden kanssa. Kokemuksia ja kehittämistarpeita kootaan erityisesti koulutustarpeiden ja erilaisten tukitoimien suunnittelua varten. Toimintalinjoja tarkennetaan jatkuvasti ja siinä hyödynnetään erityisesti vammaisperheiden omaa asiantuntemusta ja muidenkin toimijoiden kokemuksia. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään mm. Lapset ja perheet Kaste -hankkeessa tehtyä työtä ja selvityksiä. Kristillisellä opistolla tehtyä osaamiskartoitusta perhehoitajien osaamisesta. Kehitysvammaisten palvelusäätiön hankkeen loppuraportissa (2011) kuvaamaa toimintamallia ja selvitystä. Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun, perhehoidon ja tukiperhetoiminnan toimintaohjesuositusta. Perhehoitoverkosto kantaa hankkeen tuloksia (erilaiset tukimuodot kuten mentorointi, ryhmät, vertaistapaamiset jne.) ja muualla toteutettuja hyviä käytänteitä. Perhehoitoliiton ja DIAK:n tuottamaa selvitystä ja toimintamalleja perhehoitajien täydennyskoulutuksen järjestämisestä (Kuukkanen, M. & Isomäki, T. 2010) Vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen lähipalveluina Tavoite 1: Palveluiden kehittäminen lähipalveluina. Alkuvuodesta 2012 käynnistyy ydinkuntien omaa kehittämistyötä tukeva prosessiohjaus Vammainen lapsi ja perhe palveluissa. Ohjausprosesseja on 3-4 riippuen kuntien edustajien määrästä. Ensimmäinen prosessi käynnistyy Jyväskylässä ja päättyy Toinen koulutusprosessi toteutetaan Äänekoskella ja siihen voivat osallistua myös naapurinkuntien edustajat. Kolmas toteutetaan Jämsässä syksyllä 2012 ja mahdollisesti vielä yksi Saarikassa. Näihin prosesseihin kutsutaan toimijoita kaikilta sektoreilta kuten terveydenhoidosta, päivähoidosta, lastensuojelusta, opetus- ja

25 25 sivistystoimesta. Käyty keskustelu ja tuotetut ideat ja kehittämistarpeet dokumentoidaan. Sisältöinä koulutuksessa on vammaisten lasten ja nuorten palvelupolun toteutuminen ja arviointi yhteistyössä eri näkökulmista: mikä toimii, missä parannettavaa, mitkä voisivat olla mahdollisuudet ja mitkä ovat reunaehdot. Samalla koulutuksessa opitaan yhdessä kumppanuusajattelua, asiakkaan kohtaamista, ratkaisukeskeistä ajattelua ja pohditaan työprosessien sujumista. Tuotettu tieto ja innovaatiot kootaan kehittämissuunnitelmaksi ja toimintamalliksi ja otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa myöhemmin huomioon. Tavoitteena on koota lasta ja perhettä tukeva asiantuntijatuen toimintamalli, jossa mukana myös uutena laajentuvana tukimuotona perhehoito. Vammainen lapsi ja perhe palveluissa prosessiohjaus on työpajatyyppinen koulutus, joka muodostuu ennakkotehtävän ja kolmen iltapäivän käsittävästä prosessista sekä lähijaksojen välillä toteutettavista omaan työhön liittyvistä itsenäisistä välitehtävistä. Muita menetelmiä ovat dialogiset keskustelut, ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys, ryhmätyöt, toiminnallisuus. Seuraavassa on kuvattu esimerkki Jyväskylässä toteutetusta prosessiohjauksen sisällöistä: Vammainen lapsi ja perhe palveluissa: Jyväskylän prosessiohjaus Ennakkotehtävä 1. jakso: klo Kasvatuskumppanuus käytännön tasolla. Toimiva yhteistyö vammaisen lapsen arjen tukena. Dialogisuuden käynnistäminen ennakkotehtävän pohjalta. Osin toteutus ryhmätyönä ja toiminnallisesti tehtävää käytännön ideointia ja työstämistä. Asiantuntija ohjaa työstöä aiheen mukaisesti. 2. jakso: klo 13-16: Moniammatillisuus ja moniäänisyys perheiden kohtaamisissa ja perhehoitotyössä. Puheeksiotto ja keskustelutekniikat yhteistyön ja asiakaslähtöisyyden tukena. 3. jakso: klo Kumppanuus ja yhteiskehittäminen mitä se on käytännössä? Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja perhehoidon integroiminen osaksi perheen kanssa tehtävää yhteistyötä. Kehittäjien roolit ja tehtävät. Menetelmät: Työpajatyyppinen koulutus muodostuu ennakkotehtävän ja kolmen iltapäivän käsittävästä prosessista sekä lähijaksojen välillä toteutettavista omaan työhön liittyvistä itsenäisistä välitehtävistä. Muita menetelmiä ovat dialogiset keskustelut, ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys, ryhmätyöt, toiminnallisuus. Muuta palveluiden kehittämistä ja henkilöstön osaamisen kehittämistä tukevaa toimintaa:

26 26 Toimenpide Kasvatuskumppanuuskoulutuksia moniammatillisena ryhmänä mahdollisuuksien mukaan kaksi / hankevuosi. Myös yhteistyössä Lapset ja perheet Kaste hankkeen kanssa syksyllä 2012 (osaaminen kohta 1 ja 2) Ajankohtaisista teemoista työpaikka/kuntakohtaisia koulutuksia/infoja/tietoiskuja/hyvien käytäntöjen jakamista työpajoissa, jotka ovat avoimia kaikille vammaisen lapsen ja perheen kanssa toimiville vanhemmille ja ammattilaisille. Videoavusteisesta vuorovaikutuksen (VIG) tukemisesta koulutusprosessi menetelmää käyttäville eri tavoin vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten ja vanhempien kanssa työskenteleville. Tutustutaan muksuoppiin ja sen ratkaisukeskeisiin ajatuksiin haastavien kasvattajien valmiuksien vahvistamiseksi. Järjestetään vuorovaikutusleikistä (Theraplay) koulutuspäiviä kasvattajan osaamisen vahvistamiseksi. Järjestetään lastensuojeluun liittyvää koulutusta vaativien lastensuojelun ja vammaispalveluiden yhteistyötilanteita varten ja vahvistetaan moniongelmaisten asiakkaiden kohtaamisessa tarvittavaa osaamista sekä moniammatillisen yhteistyön osaamiseen kehittämiseen liittyvää koulutusta: yhteistyöprosessien tunteminen ja tiedollinen osaaminen Tavoitteena osaamisen vahvistaminen (osatavoite) Vammaisten lasten vanhemmat ja muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät tarvitsevat tietoa, taitoa, vahvistusta osaamiseensa ja henkistä tukea jotta he voisivat tukea lasta/nuorta erilaista oppijaa niin lääketieteellisten kysymysten ratkomisessa kuin kasvatuksellisten, sosiaalisten ja kuntoutuksellisten pulmien edessä arjen muuttuvissa tilanteissa. Keskeisenä pyrkimyksenä on luoda lapselle henkistä ja fyysistä kasvua ja kehitystä tukeva kasvu-, kehitys- ja oppimisympäristö, joka huomioi lapsen kokonaisvaltaisesti. Yhtenä painopisteenä hankkeessa tulee olemaan asennemuutoksen aikaansaaminen niin että tuen tarpeessa olevan lapsen ohjaus perustuisi varhaiseen tukemiseen, tukitoimien suunnittelu lapsen/nuoren vahvuuksille ja kasvukehitysympäristön rakentamiselle lapsen tarpeita vastaavaksi. Yksi painopiste on myös tukea sekä vanhempien että ammattilaisten jaksamista ja työhyvinvointia ja stressin hallintaa.

27 27 Osaamisen vahvistamista tarvitaan seuraavilla osaamisen alueilla: 1) Asiakkaan kohtaamisessa tarvittavat vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot: - kumppanuusperustainen yhteistyö 2) Avoimiin dialogeihin perustuva palvelukulttuuri 3) Vaativien lastansuojelun ja vammaispalveluiden yhteistyötilanteiden ja moniongelmaisten asiakkaiden kohtaamisessa tarvittava osaaminen ja moniammatillisen yhteistyön osaaminen: yhteistyöprosessien tunteminen ja tiedollinen osaaminen 4) Osaaminen, jota tarvitaan erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen kehityksellisiin tuen tarpeisiin vastaamisessa ja lapsen kasvu, kehitys- ja oppimisympäristön järjestämisessä kokonaisvaltaisesti lapsen tarpeita vastaavaksi: - Vammaisen ja erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen kehityksen tukeminen kaikilla osa-alueilla - Lapsen vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen ja kielen kehityksen tukeminen - Lapsen motorisen kehityksen tukeminen - Lapsen psyykkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen - Vammaisuus varhainen ja erityinen tuki osana arjen toimintoja; kasvu- ja kehitysympäristön rakentaminen, lapsi on subjekti eikä objekti, osallisuus 5.4. Vammaisten lasten ja perheiden perhehoidon kehittäminen Tavoite 2.: Perhehoidon määrän ja laadun kehittäminen Taustaa Mitä perhehoidolla tarkoitetaan? Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoito pyrkii vastaamaan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja tukee kaikin tavoin lapsen kasvua ja kehitystä. Uuden perhehoitajalain ( ) mukaan perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennukseen osallistumista ja valmiuksia perhehoitajan tehtävään. Mikäli perhehoitajalle on sijoitettu enemmän kuin neljä lasta, tulee vähintään toisella perhehoitokodin vanhemmalla olla säädetty kelpoisuus. Perhehoitajan ja perhehoitokodin soveltuvuuden hyväksyy kunta. Kunta tekee perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimukseen, jossa sovitaan hoitopalkkiosta ja

28 28 kulukorvauksista. Kunta vastaa myös perhehoidon valvonnasta ja perhehoitajan tarvitsemasta muusta tuesta ja ohjauksesta. Lapsille ja nuorille voidaan järjestää perhehoitoa sekä kehitysvammahuollon palveluna (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta) että lastensuojelullisista syistä (Lastensuojelulaki). Perhehoito voi olla osapäiväistä, lyhytaikaista tai pitkäaikaista perhehoitoa. Lyhytaikainen perhehoito. Lyhytaikainen perhehoito voi tarjota tukiperheen tai mahdollistaa vammaisen tai muista syistä erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempien vapaan tai omaishoitajien vapaapäivät. Perhehoito voi olla kestoltaan muutamasta tunnista useaan vuorokauteen tapahtuvaa lapsen hoitoa. Määräaikainen perhehoito voi olla myös lastensuojelulain tarkoittama avohuollollinen tukitoimi. Pitkäaikainen perhehoito. Pitkäaikaista perhehoitoa tarvitaan huostaanotetuille lapsille ja erityishuollollisena palveluna vammaisille lapsille tilanteessa, jossa vanhempien elämäntilanne tai voimavarat eivät anna mahdollisuutta vastata lapsen tarpeisiin ja huolehtia lapsesta. Perhehoidon kehittäminen hankkeessa. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito - hankkeen toisena tavoitteena on perhehoidon kehittäminen vastaamaan entistä paremmin vammaisten lasten ja perheiden vapaan tarpeisiin (omaishoidon vapaat ja muu levähtäminen). Tässä kehittämisessä painopisteitä ovat mm. perhehoitajien rekrytointi ja sen kehittäminen, perhehoidon valmennuksen ja perhehoitajien osaamisen vahvistaminen täydennyskoulutuksen ja muiden tukitoimien avulla sekä perhehoitajien stressinhallinnan kehittäminen. Vammaisten lasten perhehoidon tilanne Keski-Suomessa 2011 Syksyn 2011 aikana on selvitetty vammaisia lapsia hoitavien perhehoitajien määrää ja tilannetta Keski-Suomessa. Selvitys tehtiin päivittämällä ns. Sonetten lista ja keskustelemalla kuntien vammaispalveluiden vastuuhenkilöiden kanssa. Selvitystä varten perhehoitajia haastateltiin sekä puhelinhaastatteluna että kotikäynneillä. Syksyllä 2011 tehdyn selvityksen mukaan Keski-Suomessa toimii vammaisten henkilöiden vakituisena perhehoitajana yhteensä 21 perhehoitajaa (liite 6.). Perhehoitajien listaa päivitetään edelleen jotta saadaan kokonaiskuva sekä vakituisista että tilapäisistä perhehoitajista. Tässä tehdään edelleen yhteistyötä myös Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden ja sijaishuoltoyksikön kanssa. Sonetten hoitajalista myös tarkennetaan. Lisäksi tutustutaan Jyväskylän kaupungin vammaispalveluiden valvontakäynneiltä tehtyyn raporttiin (Salminen & Pekkola 2011).

29 29 Perhehoitajien rekrytointi ja osaamisen kehittäminen Hankkeen tavoitteena on sekä perhehoitajien määrän lisääminen että laadun kehittäminen. Osa laatutyötä on perhehoitajien osaamisen kehittäminen. Perhehoitajien osaamisen kehittämisen askeleita ovat mm. seuraavat vaiheet: I Valmennus perhehoitajan tehtävään: Valmennuksen aikana perhehoitajaksi aikova saa mahdollisuuden tutkia omaa motivaatiotaan ja valmiuksiaan toimia perhehoitajan tehtävässä. Valmennuksen aikana käsitellään mm. seuraavia teemoja: perhehoitajan tehtävät ja orientaatio tehtävään erityistä tukea tarvitseva lapsi ja perhe perhehoidossa perhehoitajan ammatillinen kasvu ja kehitys kasvattajana toimiminen ja jaksaminen tehtävässä kasvatuskumppanuus II Täydennyskoulutus ja työssäoppimisen tukeminen: Hankkeen aikana keskisuomalaiset perhehoitajat voivat osallistua hankkeen järjestämiin työkokouksiin, työnohjaustyyppisiin ryhmiin sekä muihin täydennyskoulutustilaisuuksiin. Rekrytoinnin askeleet ) Vuoden 2012 alussa käynnistetään perhehoitajien rekrytointikampanja. Kampanja käynnistyy Jyväskylästä ja jyvässeudulta, jatkuu Äänekoskelle ja pohjoiseen Keski- Suomeen ja sieltä alkusyksyllä Jämsään. Rekrytointi toteutetaan samanaikaisesti Vammainen lapsi ja perhe palveluissa prosessiohjauksen kanssa. 2) Rekrytointia tuetaan lehti-ilmoituksin ja muun median kautta. Ensimmäinen lehtiilmoitus tulee helmikuun alussa Keskisuomalaiseen ja myöhemmin myös paikallislehtiin ja muihin paikallisiin medioihin. Rekrytointi toteutetaan kuntien vammaispalveluiden ja lastensuojelun työntekijöiden kanssa sekä Perhehoitoliiton ja Lapset ja perheet Kasteen perhehoidon asiantuntijoiden tuella. 3) Perhehoitoliiton Kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten perhehoitajille suunnatun valmennusmateriaalin kehittäminen on jo pitkällä. KeVa materiaali otetaan käyttöön kevään 2012 aikana ja sitä arvioidaan tulevien valmennusten l. koeponnistuksen aikana. Valmennusryhmiä voidaan käynnistää eri puolilla Keski-Suomea tarpeen mukaan.

30 30 4) Rekrytoinnin ja valmennuksen jälkeen perhehoitajien tuesta huolehditaan Arvokas elämä hankkeen vetäjien ja säätiön Vanamon perhehoitoyksikön asiantuntijoiden tuella siten että tavoitteena on perhehoitajien 24/7 tuki. 5) Perhehoitajien tuen tarpeita arvioidaan ja käynnistetään valmennusten yhteydessä ja uusien perhehoitajien aloittaessa tehtävässään. Hanke tarjoaa koordinointiin ja ohjaukseen tukea ja näiden kokemusten pohjalta työstetään vammaisten henkilöiden tukipalveluita edelleen yhdessä kuntien toimijoiden kanssa sekä säätiön tuella. Perhehoitajien tukipaletti voi sisältää esimerkiksi seuraavia toimintoja: Jalkautunut tuki kotikäynnit ja muu ohjaus aloitusvaiheessa Puhelinkonsultaatio 24/7 Perhehoitajien vertaisryhmät ja ammatillisen kasvun ryhmät Perhehoitajien virkistystoiminta Täsmäkoulutukset ajankohtaisiin tiedon hankinnan tarpeisiin Perhehoitajien osaamisen ja tuen kehittäminen Osaamisen kehittäminen. Perhehoitajien tiedollisten tukitoimien eli osaamisen vahvistamisessa ja henkisen tuen suunnittelussa hyöydynnetään Lapset ja perheet Kaste - hankkeen ja Kristillinen opiston selvitystä osaamiskartoituksesta. Vuoden 2012 aikana käynnistetään prosessinomaista kehittämistä, joka voi sisältää myös teemapäiviä ja koulutusta perhehoitajille. Perhehoitajat voivat osallistua myös muiden ammattilaisten ja vanhempien kanssa samoihin koulutustilaisuuksiin. Osaamisen vahvistamiseksi perhehoitajia kutsutaan teemapäiviin, joissa vahvistetaan tietoa ja osaamista seuraavilla alueilla: haastavana pidettävän lapsen kohtaaminen ja tuki arjessa kommunikaatiomenetelmät kuten PCS-kuvat, Nalle-viittomat, toimintataulut ym. visuaalinen materiaali lapsen psyykkisen hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen tukeminen kasvatuskumppanuus eli yhteistyö vanhempien kanssa kumppanuus moniammatillisessa yhteistyössä perhehoitajan rooli moniammatillisessa tiimissä ja muussa yhteistyössä lapsen kasvu- ja kehitysympäristön rakentaminen lapsilähtöiseksi = periaatteita lapsen tukemisessa onko ongelma lapsen ongelma vai yhteisön ja kasvuympäristön ongelma

31 31 arjen rakentaminen tavoitteena kokonaishyvinvointi (kokonaiskuntoutus): Lapsen mielekäs arki! spesifejä kysymyksiä kuten seksuaalisuus, sisarusten huomioiminen vammaisperheessä, eri ikäkauden siirtymävaiheisiin valmistautuminen oman vanhemmuuden ja kasvattajuuden tarkastelua perhehoitajan vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen vahvistaminen lapsen ja vanhempien kanssa työskenneltäessä Kotikäynnit ja perhehoitajien ohjaus. Hankkeen työntekijät vierailevat myös Keski- Suomen perhehoitajien ja Keski-Suomen sijaisperheet ry:n kuukausikokouksissa ja keräävät näin tietoa kehittämis- ja koulutustarpeista sekä arvioivat työnohjaus/vertaisryhmä/konsultaatioryhmän perustamisen tarpeellisuutta. Perhehoitajien vertaisryhmät. Hankkeen vetäjät voisivat toimia aluksi yhden perhehoitajien vertaisryhmän vetäjinä. Ryhmän tarkoituksena on tarjota työnohjauksellista ammatillista tukea hoitajille ja hyödyntää keskusteluissa esiinnoussutta kehittämistyössä. Ryhmän koko 6-8 perhehoitajaa ja yhden ryhmän kokoontumisia 6-10 kertaan toimintavuoden aikana. Tukimuotojen suunnittelussa tavoitteina on mm. osaamisen lisääminen ja vahvistaminen vammaisten lasten ja heidän vanhempiensa kanssa toimittaessa, lähitukimuotojen kartoittaminen ja lisääminen, toimeksiantajan tuki hoitajalle ja sen kehittäminen, muut tukimuodot kuten mentorointi, vertaisryhmät, spesifituki, käsikirjat ja muut materiaalit, sosiaalinen media ja materiaalit verkossa ja mediassa. Perhehoitajien stressin hallinnan kehittäminen. Suunniteltaessa perhehoitajien tukimuotoja stressin hallinnan kehittämiseksi keskustellaan ja kartoitetaan hoitajien tarpeita sekä selvitetään jaksamiseen liittyviä taustatekijöitä. Lähtökohtana on arvioida sekä perhehoitajan ammatillista osaamista suhteessa vammaisten lasten ja perheiden kanssa tehtävässä yhteistyössä tarvittavaan osaamiseen että hoitajan omia subjektiivisia jaksamiseen liittyviä asioita. Tarpeen lienee pyrkiä tuottamaan jonkinlainen tukivalikko/tarjotin, jossa huomioidaan perhehoitajan tilanne ja toimintaympäristö kokonaisuutena. Tämän kokonaisuuden tarkastelussa näkökulmia stressin hallintaan on mm. ammatilliset lähtökohdat, valmennus tehtävään, jatkuva tuki, tilapäinen tuki, spesifit kysymykset, akuutit tilanteet, hoitajan subjektiivinen hyvinvointi, jaksaminen ja osaaminen, oma elämänhallinta ja hyvinvointi, perhehoitajan elämänpiiri ja läheisten tuki. Perhehoitajille tehdyn selvityksen pohjalta suunnitellaan tarvittavien stressin hallinnan toimenpiteitä ja tehdään suunnitelma jo olemassa olevien menetelmien käyttöön ottamisesta ja kehitellään uusia toimintamuotoja. Tarvittaessa pilotoidaan erilaisia tukimuotoja vuosien aikana. Yhteistyökumppaneina tässä ovat hankesuunnitelmassa mainitut tahot. Tulokset kootaan stressin hallinnan

32 32 (hyvinvointisuunnitelmaksi) ja saatetaan perhehoitajien sekä toimeksiantajien tietoisuuteen info ja koulutusprosessien avulla. Hyvinvointisuunnitelma stressin hallintaan otetaan käyttöön ja juurrutetaan osaksi perhehoitajien toimintaa. Työkokoukset. Tarvittaessa järjestetään myös alueellisia työkokouksia yhdessä hoitajien, kuntien yhteistyökumppaneiden sekä järjestöjen kanssa. Ensimmäinen työkokous tullaan pitämään syksyllä Kehittämistulosten levittäminen. Perhehoitajien työn arvostamisen lisäämiseksi kehittämistyön tuloksista tullaan tiedottamaan valtakunnallisesti eri tilaisuuksissa sekä artikkelien kautta julkaisuissa esimerkiksi Perhehoito lehdessä ja muissa perhelehdissä sekä vammaisalan julkaisuissa. Vuoden toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia perhehoitajille: hankeseminaari Eväitä perhehoitajan työhyvinvointiin ja jaksamiseen; Tanssillinen ja kehollinen voimaantumispäivä (liite 9.) alueellinen aloitusseminaari Jämsässä teemalla Osallisuus Perhehoitajien työnohjaus- ja ammatillisen kasvun ohjattu vertaisryhmä 1 x kk 10 kertaa/2012 (6-10 osallistujaa; osallisuus kehittämiseen). Rinnalla verkkokeskusteluryhmän perustaminen perhehoitajien vertaistoimintaa tukevaksi. Jatkaminen 2013 ja kokemusten kerääminen verkossa tapahtuvan tuen merkityksestä. Lähisuhde- ja kuritusväkivallan ennaltaehkäiseminen viisi koulutuspäivää eri puolilla Keski-Suomea Sosiaalisen median infotilaisuuksia eri puolilla Keski-Suomea (4 tilaisuutta) Kasvatuskumppanuuskoulutus perhehoitajille kevät Ryhmän koko 14 osallistujaa. Vetäjänä Paula Korkalainen ja toinen kasku-kouluttaja. Paikka: Jyväskylä, Matarankatu MAT 100. Alueelliset prosessikoulutukset vammaisten lasten ja perheiden tukemiseksi; palvelupolun kehittäminen: vammainen lapsi ja perhe palveluissa. Teemapäiviä 2012 syksyllä: Vuorovaikutus ja kommunikaatio Motoriikan kehittäminen liikunnan keinoin Lapsen tunne-elämän ja sosiaalisten taitojen kehittäminen haastavat tilanteet

33 Vuoden 2011 toimintaa ja toimintatilasto Ensimmäisen toimintavuoden aikana on Arvokas elämä hankkeesta kuullut eri tilaisuuksissa yhteensä kirjatun tilaston mukaan yli 700 henkilöä. Tilaisuudet ovat olleet kuntakäyntejä, yhteistyöneuvotteluja ja erilaisia työkokouksia. Lisäksi hanketta on esitelty erilaisissa seminaareissa Keski-Suomessa ja valtakunnan tasolla. Kuntakäyntejä tehtiin ensimmäisen toimintavuoden aikana yhteensä 17. Näillä käynneillä tavattiin kuntien vammaispalveluiden ja lastensuojelun sekä muita vammaisten lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä työntekijöitä yhteensä 104. Keskustelujen sisältöinä oli ajankohtaiset asiat, kehittämistarpeet, yhteistyö, tutustuminen ja toimijoiden odotusten kuuleminen. Vammaisperheisiin tai perhehoitajien luokse tehtiin yhteensä seitsemän kotikäyntiä eri kuntiin. Näiden tapaamisten tavoitteena oli tutustuminen ja yhteistyöhön kutsuminen sekä erityisesti palveluiden ja tukimuotojen kehittämistarpeiden arviointi. Hanke järjesti myös neljä tilaisuutta, joissa tiedotettiin ja esiteltiin hanketta ja keskusteltiin teemoihin liittyvistä kokemuksista ja kehittämistarpeista. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön yksikkövierailuja tehtiin kahdeksan (8) ja nämä käynnistivät myös säännöllisen jatkuvan yhteistyön suunnittelun. Hallintoviranomaiskontakteja ja tapaamisia oli yhdeksän (9) ja niiden tarkoituksena oli verkottuminen ja ajankohtaisista asioista keskusteleminen ja yhteistyösuhteen luominen valtakunnallisiin toimijoihin. Lapsiasiavaltuutetun kanssa hahmoteltiin tuleville hankevuosille pilottitoimintaa ja hyvien käytäntöjen keräämistä vammaisten lasten osallisuudesta palveluissa. Lisäksi hanketyöntekijät ovat osallistuneet erilaisiin maakunnallisiin yhteistyötilaisuuksiin yhteensä seitsemän kertaa (7). Aloitusseminaari Arvokas elämä hankkeen käynnistymisestä juhlistettiin aloitusseminaarilla Seminaariin ilmoittautui lähes 120 henkilöä. Seminaarissa nostettiin erityisesti esille vammaisen lapsen asema ja oikeus huolenpitoon, lapsen oikeus kehitystä tukevaan toimintaan osana arkea ja normaalia elämää sekä vanhempien aj muiden vammaisten lasten kanssa toimivien oikeus asiantuntijatukeen ja psyykkistä jaksamista tukeviin tukimuotoihin. Aloitusseminaarin pääjuhla oli Jyväskylässä ja sen lisäksi järjestettiin aloitusseminaari Jämsässä tammikuussa Pääjuhlan puhujana oli kansanedustaja Aila Paloniemi ja lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula. Liisa Heinämäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta puhui lapsen oikeudesta oppimiseen ja arjen kasvu- ja kehitysympäristöjen rakentamisesta. Lisäksi ohjelmassa oli Perhehoitoliiton Maria Kuukkasen ja perhehoitaja Reija Leistenin puheenvuorot perhehoidosta. Myös Pesäpuu ry:n Christine Välivaara nosti puheenvuorossaan sijaishuollossa olevan lapsen - ns. palapelilapsen tarpeet. Lauri Varonen kertoi ratkaisukeskeisestä työotteesta lastensuojelussa. Salla Siparin luento käsitteli moniammatillisen yhteistyön käytäntöjä ja käsitteitä. Aloitusseminaarin ohjelma ja materiaali ovat sivuilla ja ohjelma sekä hanke-esittely tämän raportin liitteenä (liite 8.)

34 34 Seuraavassa kuviossa (kuvio 4) on tilastollista koontia kuntakäynneistä, perhehoidon ja vammaisperheisiin tehdyistä kotikäynneistä, maakunnallisista ja viranomaisyhteistyötapaamisista sekä hankkeen järjestämistä tilaisuuksista syksyllä KUVIO 5. Tilasto kuntakäynneistä, kotikäynneistä, hankkeessa järjestetyistä tilaisuuksista sekä yhteistyöneuvotteluista osallistujamäärineen ja sisällön ja tavoitteen mukaan. Arvokas elämä hanke tekee yhteistyötä myös Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, muiden hankkeiden kanssa. Näitä tilaisuuksia oli vuoden 2011 aikana 16. Tavoitteena tässä yhteistyössä on kehittämiskokemuksista ja ajankohtaisista kehittämistarpeista keskustelu sekä mm. lainsäädäntötyön seuraaminen. Keskeisenä pyrkimyksenä on tarvittaessa yhdistää voimavaroja ja asiantuntemusta yhteisten toimijoiden kanssa toimittaessa. Kolmannen sektorin kanssa yhteistyötapaamisia on ollut yhteensä 17. Kumppanit ovat erilaisia järjestöjä kuten Perhehoitoliitto ry, Pesäpuu ry ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö VAMLAS. Oppilaitosyhteistyötä on ollut viisi kertaa mm. Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa harjoitteluun ja koulutusten järjestämisen liittyvissä asioissa. Muita verkottumistapaamisia on ollut 15 ja tämä sisältää myös tutustumisia valtakunnallisiin vammaisten ja lastensuojelun toimintoihin mm. on tutustuttu Eskoon hoitolaitoksen perhekuntoutusyksikköön Seinäjoella ja Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikköön Siilinjärvellä. Ohjausryhmän kokouksia on ollut yksi (1) ja työrukkanen on kokoontunut kolme (3) kertaa syksyn aikana.

35 35 Seuraavassa kuviossa (kuvio 5) on koonti edellä kuvatuista tilaisuuksista ja toiminnoista. KUVIO 6. Tilasto hankkeen työntekijöiden osallistumisesta työryhmiin ja erilaisiin yhteistyöneuvotteluihin kolmannen sektorin kanssa, valtakunnallisiin yhteistyötilaisuuksiin sekä ohjausryhmän ja työrukkasen kokouksiin. Yhteistyö ja asiantuntijatuen vahvistaminen hankkeessa Ajankohtaisen asiantuntijaosaamisen ja alan kehittämistarpeiden hahmottamiseksi hankkeen vetäjät osallistuvat sekä paikallisiin, maakunnallisiin että valtakunnallisiin tapahtumiin, työkokouksiin ja koulutustapahtumiin. Vuonna 2011 tällaisia olivat: Kehitysvammaliiton opintopäivät, Helsinki. Tanja Hänninen ja Paula Korkalainen Eskoon perhekuntoutusyksikkö Vanamo, Tanja Hänninen ja Paula Korkalainen, Seinäjoki Lapsiasiavaltuutetun 10 -vuotisjuhlaseminaari; Kuulovammaisen lapsen oikeudet iltapäiväseminaari, Paula Korkalainen, Jyväskylä Valtakunnalliset osaamiskeskuspäivät, Tanja Hänninen ja Paula Korkalainen, Helsinki Yhteistyöneuvottelu ja hanke-esittely, Lastensuojelun keskusliitto, Tanja Hänninen ja Paula Korkalainen, Helsinki Pelastakaa lapset ry, Tanja Hänninen ja Paula Korkalainen, Jyväskylä

36 Sijaishuollonpäivät Kumppanuus, Tanja Hänninen ja Paula Korkalainen, Vaasa Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus, Paula Korkalainen, Oulu Muita yhteistyökontakteja: erilaisten konsultaatiomuotojen ja niistä saatujen kokemusten (mm. verkkokonsultaatio) hyödyntäminen: Verkossa tapahtuva konsultointi ja kansalaisneuvonta, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus POSKE ja Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus EduCluster yhteistyötilaisuus, Paula Korkalainen, Rovaniemi Pohjois-Savon lastensuojelun kehittämisyksikön toimintaan tutustuminen Tanja Hänninen ja Paula Korkalainen, Siilinjärvi Halssilan ja Nisulan päiväkodin asiantuntijatiedon sekä näiden yksiköiden vanhempien kanssa tehtävän yhteistyökokemusten hyödyntäminen vanhempien ja perhehoitajien tukimuotojen suunnittelussa sekä muiden ammattilaisten erityisosaamisen vahvistamiseen tähtäävässä toimintojen suunnittelussa Opintomatka Tukholmaan, Riitta-Leena Karlsson ja muita asiantuntijoita, Ruotsin vammaispalvelulainsäädäntö ja tutustuminen erilaisiin perhepalveluihin. Paula Korkalainen. Toimeenpanosuunnitelma 2012 Syksyn aikana 2011 koottiin toimeenpanosuunnitelma vuodelle 2012 (liite 12.). Hankkeelle osoitetun ensimmäisen tavoitteen mukaisesti kehittäminen kohdentuu kuntakohtaiseen vammaisten lasten ja perheiden palveluiden ja moniammatillisten yhteistyöprosessien kehittämiseen siten että lapsi ja perhe saisivat yksilöllisiin tarpeisiinsa kohdentuvan tuen lähipalveluina. Toinen painopistealue on perhehoitajien rekrytointi yhdessä kuntien kanssa sekä perhehoitajien valmennus ja valmennusmateriaalin kehittäminen. valmennuksessa tullaan käyttämään mm. uutta Perhehoitoliiton tuottamaa KeVa-perhehoidon valmennusmateriaalia, jonka koeponnistamisessa ja arvioinnissa hanke on mukana. Kolmas painopistealue on osaamisen vahvistaminen ja syventäminen mm. vuorovaikutusja kommunikaatio -osaamisen alueilla, Moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä ja kumppanuusperustaisen ja ratkaisukeskeisen asiakastyön vahvistamisessa ja avoimiin

37 37 dialogeihin perustuvan toimintakulttuurin edistäminen. Vanhempien ja ammattilaisten osaamista tuetaan tarjoamalla mm. koulutusta uusista lapsen kasvua ja kehitystä tukevista menetelmistä ja ottamalla käyttöön näitä menetelmiä. Keskiössä tässä tulee olemaan kommunikaatioon ja vuorovaikutukseen liittyvän osaamisen vahvistaminen esimerkiksi videon avulla (VIG-menetelmä). Kehittämistavoitteisiin pyritään tarkastelemalla palveluprosesseja monialaisessa ja monitoimijaisessa yhteistyössä ja arvioimalla kriittisesti kehittämistarpeita, tuottamalla uutta tietoa yhteisissä kehittämisprosesseissa, jakamalla osaamista ja asiantuntijuutta, nostamalla esiin hyviä käytäntöjä. Menetelminä tulee olemaan prosessinomaiset koulutukset, infotilaisuudet, tietoiskut, uusin tutkimustietous artikkeleiden, kirjallisuuden ja asiantuntijaesitysten kautta. Muita menetelmiä ovat työkokoukset, työryhmät, kehittämisverkostot, konsultaatiotoiminta ja keskustelut eri alojen asiantuntijoiden kanssa, mentorointi, tutortoiminta, benchmarkkaus ja vertaisryhmät. Virtuaalinen kehittämisympäristö web-sivuilla on mahdollisuus vuorovaikutukseen, vertaistoimintaan, tiedon hankintaan ja jakamiseen sekä uuden tiedon tuottamiseen. Keskeisiä toimintoja tulevat sen mukaan olemaan koulutus- ja ohjausprosessi Vammainen lapsi ja perhe palveluissa neljällä seutukunnalla, kasvatuskumppanuuskoulutukset, jalkautuneet kuntakäynnit, vammaisperheiden tapaamiset ja haastattelut, perhehoitajien rekrytointi ja valmennus sekä työkokoukset ja teemalliset koulutuspäivät. Myös pilottitoimintaa käynnistetään eri teemoilla prosessikoulutuksessa esiin nostetuista teemoista ja tarpeista. Yhteistyökumppaneiden kanssa innovoidaan hankkeen teemojen mukaista uutta toimintaa. Kevään aikana lisäksi toteutetaan viisi tilaisuutta maakunnassa teemalla lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja tunnistaminen yhdessä Lapset ja perheet Kaste hankkeen kanssa. Lisäksi järjestetään neljä infotilaisuutta sosiaalisen median mahdollisuuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa, jotta hankkeessa tavoiteltuun virtuaaliseen kehittämisyhteisöön uskaltauduttaisiin mukaan. Seuraavassa kuviossa (kuvio 6.) on kooste kevään 2012 toimeenpanosuunnitelman sisällöstä.

38 38 KUVIO 7. Kevään 2012 toimintaa Ensimmäisen toimintavuoden tuloksia ja vaikutuksia Myönteinen perusta tulevalla kehittämistyölle. Ensimmäisen toimintavuoden aikana on luotu myönteinen kehittämistä tukeva toimintaympäristö, jossa on mukana monipuolinen ja moniääninen eri toimijoita edustava kehittäjäjoukko. Hanke on otettu hyvin vastaan ja sen tarpeellisuudesta ollaan yksimielisiä. Yhteistyöneuvotteluissa toimijat ovat kertoneet tulleensa kuulluiksi ja ovat tuoneet monipuolisesti esille kehittämistarpeita. Motivoituneet kehittäjäkumppanit. Ensimmäisen toimintavuoden aikana luodut yhteistyösuhteet tulevat olemaan perusta kehittämisyhteisön kokoamisessa. Yhteistyön toivotaan olevan kaikkia osapuolia hyödyntävä. Yhteistyökumppaneiden kautta on luotu kontakteja myös kokemusasiantuntijoihin eli palveluita käyttäviin vammaisten lasten perheisiin. Tätä yhteistyötä laajennetaan vuoden 2012 aikana niin että vanhemmat ovat mukana laajana joukkona kehittämistyössä. Hankkeen paikka monitoimijaisessa kehittäjäyhteisössä. Monitoimijaisessa yhteistyössä on keskusteltu hankkeen paikasta mm. suhteessa muihin perhehoidon järjestäjiin ja todettu yhteistyön tarpeet muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi on kirkastettu hankkeen paikkaa lastensuojelua kehittävien kentässä ja päädytty toimimaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevän työn alueella ja vammaisten lasten osalta lähinnä kumppanina sijaishuollon kentässä (kts. tavoite 1.: lastensuojelulain avohuollon ja sijaishuollon tukitoimet lähipalveluina).