Selvitys Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja perhepalveluiden asiakasraadin ensimmäisestä toimintavuodesta
|
|
- Toivo Keskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Selvitys Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja perhepalveluiden asiakasraadin ensimmäisestä toimintavuodesta Mirjam Reponen 06/2012 Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Sosiaalialan koulutusohjelma 0
2 Sisällysluettelo Mikä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasraati on...2 Asiakasraadin toiminnan lähtökohdat...3 Asiakasraati positiivisena kokemuksena: vertaistuki ja oppimiskokemukset...5 Asiakasraadin toimintaa hankaloittaneet seikat...6 Asiakasraadin toiminnan kehittämisehdotuksia...6 Pohdinta...8 Lähteet...9 1
3 Mikä sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasraati on Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja perhepalveluiden asiakasraati on palveluja tuntevista asiakkaista koostuva foorumi, jonka kautta asukkaat voivat vaikuttaa palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Raati kokoontui ensimmäisen kerran kesäkuussa 2011 lähtien ja toukokuuhun 2012 mennessä se on kokoontunut yhdeksän kertaa. Raadin puheenjohtajana toimii sosiaali- ja perhepalveluiden suunnittelupäällikkö Anneli Nyrönen. Raadin 15 jäsentä koottiin palveluiden käyttäjien joukosta siten, että kiinnostuneita henkilöitä haettiin kyselyillä ja heidän joukostaan arvottiin joukko raatilaisia. Kiinnostuneita löytyi yli 50, ja niiltä toimialoilta, joilta kiinnostuneita oli muita vähemmän, valittiin jäseniä suoraan ilman arvontaa. Asiakasraadin toiminta on avointa ja julkista toimintaa. Koska sosiaali- ja perhepalveluiden asiakkuus on kuitenkin salassa pidettävä tieto, raadin tapaamisissa käytetään vain etunimiä ja muistioissa jäsenten henkilöllisyys ei ole tunnistettavissa. Sosiaali- ja perhepalveluihin kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentuloturva, maahanmuuttajapalvelut, lastensuojelun sosiaalityö, lapsiperheiden tuki- ja erityispalvelut, nuorisokodit, perheneuvola, psykologityö, koulukuraattorien palvelut ja lapsioikeudelliset palvelut. Asiakasraadin vuoden 2011 tapaamisissa käsiteltiin sosiaali- ja perhepalveluiden organisaation rakennetta, sosiaalialan eettisiä ohjeistuksia sekä aikuissosiaalityötä ja ehkäisevää toimeentulotukea. Vuoden 2012 aikana raadin tapaamisten aiheina ovat olleet kaupungin ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen välinen yhteistyö, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä kansalaistoiminnankeskus Mataraan tutustuminen. Tapaamisissa on yleensä aluksi ollut alustus aihealueeseen kaupungin työntekijän tai opiskelijan toimesta, minkä jälkeen ja lomassa raatilaiset ovat keskustelleet näkemyksistään. Usein esiin nousseita keskusteluaiheita ovat olleet perhetyö, lastensuojelun palveluissa olevat puutteet, toimeentulotuen myöntämisen perusteet sekä useissa kaupungin tiloissa olevat sisäilmaongelmat. Raatilaiset ovat esittäneet konkreettisia parannusehdotuksia Jyväskylän sosiaali- ja perhepalveluihin. He ovat toivoneet, että kaupungin sosiaalityöntekijät ja palveluohjaajat kertoisivat asiakkailleen auliimmin ja tasapuolisemmin erilaisten järjestöjen palveluista 2
4 esimerkiksi asettamalla järjestöjen esitteitä avoimemmin esille toimitiloihinsa. Raadissa ehdotettiin myös vertaisryhmän perustamista, jossa ammattilaisen ohjauksessa käsiteltäisiin sotien traumojen aiheuttamia, sukupolvelta toiselle siirtyviä sosiaalisia ongelmia ja haitallisia käyttäytymismalleja esimerkiksi elämänkertakirjoittamisen avulla. Lisäksi Hannikaisenkadun sosiaaliaseman opastus -kyltti toivottiin vaihdettavan toiseksi, sillä sen koettiin antavan väärän lupauksen opastuksen tai palveluohjauksen saamisesta kyltin osoittamasta paikasta. Viimeisin idea oli, että raati voisi osallistua kaupungin nettisivuilla toisinaan olevan asiakaspalautekyselyn muotoiluun, jotta sen kysymykset olisivat paremmin asiakkaiden ymmärrettävissä. Puheenjohtaja vie ehdotukset ja keskustelua herättäneet aiheet eteenpäin sosiaali- ja perhepalveluiden johtoryhmälle tai niille esimiehille, joiden toimivaltaan ne kuuluvat. Raadin nettisivuilla ( on myös yhteydenottolomake, jolla kuntalaiset voivat lähettää raadille keskustelunaiheita ja ideoita. Raadin tapaamisista kirjoitetut muistiot on lähetetty raadin jäsenille, perusturvalautakunnan puheenjohtajalle Riitta Mäkiselle, tulosaluejohtaja Ulla Kuitulle ja apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriaiselle. Lisäksi muistiot löytyvät raadin nettisivuilta. Toimin itse asiakasraadin sihteerinä elokuusta 2012 eteenpäin. Tässä selvityksessä kerron ensin asiakkaiden osallistumisen merkityksestä julkisten palveluiden kehittämisessä ja asiakasraadin roolista sen mahdollistajana. Sitten esittelen jäsenten kokemuksia asiakasraadin toiminnasta sen ensimmäisen toimintavuoden ajalta. Kerron, millä lailla he ovat kokeneet raadin toiminnan positiiviseksi ja millaisia vertaistuen ja oppimisen kokemuksia he ovat sen kautta saaneet. Tämän jälkeen esittelen seikkoja, jotka ovat hankaloittaneet asiakasraadin toimintaa. Lopuksi kerron, millaisia kehitysehdotuksia jäsenet esittivät raadin toiminnan parantamiseksi. Asiakasraadin toiminnan lähtökohdat Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasraadin idea on ottaa asiakkaat mukaan palveluiden suunnitteluun, toteuttamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön on ajankohtainen sosiaalipoliittinen tavoite kaikkialla Euroopassa. Seinäjoen alueella toteutetun Valtaväylä hankkeen yhteydessä toimineen asiakkaiden ja 3
5 ammattilaisten yhteisen kehittäjäryhmän toimintaa on raportoinut Timo Toikko (2009). Suomessa vastuu palveluiden kehittämisestä on edelleen vahvasti julkisella sektorilla ja ammattilaisten roolina on toimia tulkkeina järjestelmän ja asiakkaiden välillä. Nykyään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä on kuitenkin yhä enemmän markkinatalouden toimintatapojen piirteitä. (Toikko 2009, 2-3) Palvelujen tuotteistamisen ja toiminnan tehostamisen lisäksi se on vaikuttanut palveluihin niin, että asiakkaasta on tullut kuluttaja, jonka vapaiden valintojen nähdään tuottavan parhaan hinta-laatu-suhteen. Sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden on kuitenkin yleensä vaikea saavuttaa vapaan kuluttajan roolia, minkä vuoksi heidän asemaansa on vahvistettava osallistamalla heitä palveluiden tuotantoprosessiin. Tilaaja-tuottaja mallin logiikan mukaan on myös loogista, että ne, joilla palveluita tuotetaan, otetaan huomioon palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa ja kehittämisessä. (Toikko 2009, 2-3) Palvelujärjestelmän asiakaslähtöinen toimintatapa on perusedellytys käyttäjien roolin huomioimiselle palveluiden kehittämisessä. Käyttäjät nähdään, ei vain asiakkaina, vaan myös kokemusasiantuntijoina, jotka vuorovaikutuksessa ammatillisten asiantuntijoiden kanssa käyttävät tietojaan ja kokemuksiaan palvelujärjestelmän toimintatapojen arviointiin. Kokemusasiantuntijuuden kehittyminen edellyttää asiakkaiden keskinäistä vertaistoimintaa. Sen kautta syntyy sosiaalista tietoa, kun palveluiden käyttäjät jakavat, vertailevat ja jäsentävät kokemuksiaan. (Toikko 2009, 3) Toinen näkökulma siihen, miksi käyttäjien osallistuminen palvelujen kehittämiseen on tärkeää, on hyvinvointiyhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Sitran selvityksessä Yksilön ääni - hyvinvointivaltio yhteisöjen asialla (2007) Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen kirjoittavat, että ratkaisu hyvinvointiyhteiskunnan rapautumisen myötä syntyneeseen hyvinvointivajeeseen on osallisuuden lisääminen. Osallistumistapoja tarjoamalla ja tuomalla poliittinen päätöksenteko avoimemmaksi ja lähemmäksi ihmisiä edistetään heidän sitoutumistaan päätöksiin, hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon ja kehittämiseen. (Mokka& Neuvonen 2007, 19) Suomessa ihmiset tuntevat yhteiskunnan yhteiseen hyvään vaikuttamisen hankalaksi ja arjesta kaukana olevaksi. Kuitenkin esimerkiksi internetin yhteisöissä ja blogeissa ihmiset 4
6 jakavat hyvinvointiin liittyvää tietoa sekä osallistuvat kansalaistoimintaan esimerkiksi adresseja allekirjoittamalla. Tämä aktiivisuus voitaisiin kanavoida hyvinvoinnin luomiseen kunnallisten palveluiden tasolla, jos käyttäjät otetaan vahvemmin mukaan palveluiden kehittämiseen ja arviointiin. Ajatus holhoavasta hyvinvointivaltiosta on vanhentunut ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan keskiössä on hyvinvointiyksilö, joka haluaa olla toisille hyödyksi ja saada oman äänensä kuuluville. Hänelle on tärkeää myös vertaisten yhteisöt ja verkostot. Jos ihmiset yhdessä pääsevät vaikuttamaan hyvinvointipalveluihin, he kokevat ne enemmän omakseen ja kantavat niistä vastuuta. (Mokka & Neuvonen 2007, 58) Asiakasraati positiivisena kokemuksena: vertaistuki ja oppimiskokemukset Kartoitin maaliskuussa 2012 asiakasraadin kokoontumisessa jäsenten kokemuksia raadin toiminnasta ja kuinka sitä voisi kehittää. Paikalla oli kuusi jäsentä. Lisäksi lähetin kaikille raatilaisille samasta aiheesta sähköpostikyselyn, johon vastasi kolme henkilöä. Asiakasraadin jäsenet pitivät raadissa mukanaoloa lähtökohtaisesti hyvänä ja antoisana asiana. Toimintaan osallistuminen oli ollut helppoa, sillä se ei vienyt liikaa aikaa. He näkivät toivonpilkahduksena sen, että kaupungin organisaatio haluaa kuulla asiakkaiden mielipiteitä palveluistaan ja ottaa ne huomioon suunnittelussa. Hyvää raadin toiminnassa oli sekin, että jäsenille oli selvitetty perinpohjaisesti sosiaali- ja perhepalveluiden rakenne, eli tiedon määrä oli lisääntynyt. Erityisesti toisten, samanlaisia tilanteita kokeneiden ihmisten, tapaaminen raadissa oli jäsenille mieluisaa. Heiltä oli saanut vahvistusta omille kokemuksilleen palvelujen toimivuudesta ja oppinut niistä uutta. Raadin keskusteluiden ohessa monet jakoivat toisilleen vinkkejä siihen, mistä löytää oikea palvelu tai keneltä sitä kysyä. Keskustelujen myötä joidenkin näkemykset palveluiden toiminnasta muuttuivat ja heille avautui uusia näkökulmia sosiaalipalveluiden järjestämiseen. Näin ollen raati on juurikin toiminut vertaistoiminnan areenana, jossa palveluiden käyttäjien henkilökohtaiset tiedot ja kokemukset ovat jalostuneet sosiaaliseksi tiedoksi. 5
7 Asiakasraadin toimintaa hankaloittaneet seikat Asiakasraati ei ensimmäisen toimintavuotensa aikana kokoontunut kertaakaan täysilukuisena. Ensimmäisissä kokoontumisissa oli paikalla kymmenisen jäsentä, ja vähitellen aktiiviseksi ydinryhmäksi vakiintui viiden jäsenen joukko. Osan jäsenistä karkotti heidän saamansa sisäilmaoireet kokoontumistilassa. Heitä pyydettiin ehdottamaan tai käymään arvioimassa vaihtoehtoisia kokoontumistiloja, mutta koska asia ei edennyt, päädyttiin jatkamaan alkuperäisessä tilassa. Joillekin jäsenistä epätietoisuus siitä, kuinka kertoa kokemistaan epäkohdistaan ilman, että kertoo liian henkilökohtaisia ja tunnepitoisia asioita, loi epävarmuutta. Osa koki tapaamisten keskustelut häiritsevän rönsyileviksi ja päämäärättömiksi ja he olisivat kaivanneet niihin jämäkämpää koordinaatiota. Erityisesi esiin nousi se, että useimpien jäsenten mielikuva raadin toiminnan tarkoituksesta, luonteesta ja hyödystä oli jäänyt epäselväksi. Sosiaali- ja perhepalvelut tuntuivat niin isolta aihealueelta, että toiminnalle oli hankala löytää kiintopistettä. Jäsenten mielen päällä oli kysymyksiä siitä, saadaanko raadin toiminnalla mitään aikaan, tuleeko sen kautta paremmin kuulluksi, kuin yksityishenkilönä ja kuinka siellä esitettyihin ehdotuksiin suhtaudutaan kentällä. Vaikka alustuksista oli opittu monia asioita ja keskustelu oli ollut monipuolista, niin jäseniä tuntui hämmentävän se, ettei selkeää päämäärää oltu määritelty, eivätkä he osanneet sanoa, mihin toiminnalla pyritään. Asiakasraadin toiminnan kehittämisehdotuksia Jäsenten mielestä raadin toiminta olisi voinut olla mielekkäämpää, jos kaikki valitut olisivat alusta lähtien sitoutuneet käymään kokoontumisissa. Heistä sitoutumista ja ryhmäytymistä edistäisi pelisäännöistä sopiminen alussa yhdessä niin, että kaikki ovat niistä tietoisia (esimerkiksi vaitiolovelvollisuus ja poissaolostaan ilmoittaminen). Myös parempi toisiin jäseniin tutustuminen voisi sitouttaa käymään tapaamisissa. Keskustelun rönsyilevyyteen raatilaiset näkivät lääkkeeksi, että joka tapaamisen alussa määriteltäisiin sille jonkinlainen tavoite. Kunkin osallistujan ääni saataisiin paremmin kuuluviin niin, että ensin keskusteltaisiin pienryhmissä ja niistä tuotaisiin tiivistelmät 6
8 yleiseen keskusteluun. Myös raatilaisten kokemuksiin pohjautuvan, mutta kuvitteellisen asiakasesimerkin läpikäyminen siitä näkökulmasta, mitä pitäisi tehdä toisin, voisi auttaa konkreettisen lopputuloksen aikaansaamisessa. Raatilaiset toivoivat myös saavansa kuulla, kuinka työntekijät suhtautuvat ehdotuksiin, joita puheenjohtaja heille välittää. Näin raatilaisille syntyisi parempi mielikuva siitä, millaista vaikutusta raadin toiminnalla todellisuudessa on. Raadissa toimimisen mielekkyyttä lisäisi jäsenten tietoisuus siitä, että epäkohdat on kuultu ja otettu tosissaan kaupungin organisaatiossa ja konkreettisia muutoksia parempaan näkyy. Jäsenten mielestä sitouttaminen ja innostaminen raadin toimintaan voisi onnistua parhaiten sopimalla alussa selkeä ja konkreettinen päämäärä tai tehtävä. Mielipidekirjoituksen, lehtijutun tai jonkinlaisen julkilausuman kirjoittaminen olisi esimerkki tällaisesta tavoitteesta. Siten raadin toiminta tulisi näkyväksi ja siellä syntyneet ideat ja ehdotukset voisivat herättää julkista keskustelua. Raadin julkilausuman sosiaali- ja perhepalveluiden kehitysehdotuksista voisi myös luovuttaa henkilökohtaisesti jollekin asianosaiselle viranomaiselle tai luottamushenkilölle. Asiakasraadin päämäärän ja pyrkimyksen selkiyttämiseksi kysyin jäseniltä, millaista muutosta he haluaisivat tulevaisuudessa nähdä sosiaali- ja perhepalveluissa. Toiveet liittyivät suurelta osin työntekijöiden asenteisiin: heidän toivottiin olevan kohteliaita ja suhtautuvan asiakkaaseen kunnioittavasti, asiallisesti ja ystävällisesti. Palvelun odotettiin tulevaisuudessa olevan tasapuolisempaa, nopeampaa ja mukavampaa. Rehellisyyden ja avoimuuden ilmapiiri toivottiin vallitsevan salamyhkäisyyden sijaan. Tulevaisuudessa asiakkaan ei tarvitse osata lakia ulkoa, vaan työntekijä neuvoo, mistä lain kohdasta olisi tälle apua ja noudattaa lakia myös itse. Mikäli työntekijä tekee virheen, hän uskaltaa pyytää sitä anteeksi asiakkaalta. Raatilaiset toivoivat myös, että asiakas-ammattilainen -valta-asetelma lieventyy tulevaisuudessa inhimillisemmäksi ja muunkinlaiset valtapelit työntekijöiden taholta loppuvat. Lisäksi työntekijöitä on riittävä määrä ja asiakkaan soittopyyntöihin ja sähköposteihin vastataan viivyttelemättä. Lastensuojelutapauksissa myös vanhemmille 7
9 tehdään asiakassuunnitelma. Ylipäätään jäsenet toivoivat, että sosiaali- ja terveysalalla olisi enemmän ulkopuolista valvontaa sekä sähköisiä palveluita. Pohdinta Asiakasraadin jäsenten palautteessa raadin toiminnasta nousivat selkeästi esiin epävarmuus siitä, onko raadin toiminnalla mitään todellista vaikuttavuutta sekä toive konkreettisten tulosten näkemisestä. Mielestäni on selvää, että vapaaehtoisen osallistumisen tulisi olla palkitsevaa vähintään sen suhteen, että sille asetettu tarkoitus todistettavasti täyttyy. Asiakasraadin toimintaa kehitettäessä kaupungin taholla olisi varmasti myös hyvä pohtia, kuinka osoittaa asiakasraadille se, että heidän palautteensa ja kehitysehdotuksensa otetaan todesta, mikäli tahto siihen on aitoa. Asiakasraadin ensimmäinen vuosi oli havaintojeni mukaan toiminnan muotoutumisen aikaa, jonka aikana yritettiin päästä selvyyteen siitä, millaista sosiaali- ja perhepalveluiden rakenne ja toiminta on, mikä sen osa-alueista raadin jäseniä kiinnostaa ja mitä asioita siinä he haluaisivat muuttaa. Kuten tässä selvityksessä on tullut esille, ei asiakasraadin tarkoitus ja päämäärä ole vielä sen jäsenille täysin selkiytynyt, mutta heillä on kuitenkin kiinnostusta olla mukana palveluiden kehittämisessä raadin kautta. Timo Toikon julkaisussa Asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön tuotiin esiin, että Seinäjoen seudulla toteutetussa Valtaväylä-hankkeessa oli pantu merkille konkreettisen ja etenevän työtehtävän merkitys kehittäjäryhmän (vrt. asiakasraadin) motivaatiolle. Asiakasraadin jäsenet kertoivat selkeästi toiveensa jonkinlaisen konkreettisen tavoitteen asettamisesta raadin toiminnan mielekkyyden lisäämiseksi. Tämän ja muiden tähän selvitykseen koottujen kehitysehdotusten pohjalta on hyvä lähteä syksyllä 2012 jatkamaan asiakasraadin toimintaa yhä tavoitteellisempaan ja vaikuttavampaan suuntaan. 8
10 Lähteet Asiakasraadin muistiot: Asiakasraadin muistiot Asiakasraadin muistio Asiakasraadin muistio Asiakasraadin muistio Asiakasraadin muistio Asiakasraadin muistio Mokka, R. ja Neuvonen, A. Sitran raportteja 69. Yksilön ääni - hyvinvointivaltio yhteisöjen asialla. Helsinki Toikko, Timo. Asiakkaiden osallistuminen kehittämistyöhön. Seinäjoen ammattikorkeakoulu
Asiakasraadin. suunnittelu, tavoitteet. Asiakkaiden rekrytointi - kyselyt - mainokset - oma työntekijä
Asiakasraadin perustaminen, mallinnus Pirkanmaan SOS II-hanke, 2013-2015 Asiakasraadin suunnittelu, tavoitteet. Asiakkaiden rekrytointi - kyselyt - mainokset - oma työntekijä Aloitustilaisuus, tarkennetaan
LisätiedotJyväskylän päivähoidon asiakasraati. INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist
Jyväskylän päivähoidon asiakasraati INFOPAKETTI elokuu 2011 Merja Adenius-Jokivuori Tarja Ahlqvist Päivähoitopalveluiden asiakasraati toiminut maaliskuusta 2008 päivähoidon asiakkaista koottu päivähoitopalveluiden
LisätiedotAsiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut
Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-
LisätiedotAsiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen
Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014 Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen SOS hanke SOS I 2011-2013 SOS II 2013-2015 (31.10.2015 asti)
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotVanhuspalvelujen asiakasraati
Vanhuspalvelujen asiakasraati 14.10.2015 14.10.2015 tapaaminen Tervetuloa asiakasraatiin Lyhyt esittelykierros Ketä me olemme ja miksi haluamme olla täällä Mikä ja miksi asiakasraati Jyväskylän kaupungin
LisätiedotTää on tällästä reunalla elämistä koko ajan. Espoon keskuksen aikuissosiaalityön asiakasraadin kokemuksia aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuesta
Tää on tällästä reunalla elämistä koko ajan. Espoon keskuksen aikuissosiaalityön asiakasraadin kokemuksia aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuesta Johtava sosiaalityöntekijä Marja Koskenalho & Sosionomiopiskelija
LisätiedotASIAKASRAATI ASIAKASRAATI
ASIAKASRAATI ASIAKASRAATI Yleistä Asiakasraati on työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen kehittämisryhmä Raadin tarkoituksena on tuottaa tietoa, mielipiteitä ja kokemuksia sekä tehdä ehdotuksia, joita
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotPäivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut
Päivähoidon asiakasraadin arviointi Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut 1 erittäin huono: 0% 2 huono: 27% 5 erittäin hyvä: 9% Oma aktiivisuuteni asiakasraadin jäsenenä 4 hyvä: 36%
LisätiedotAsiakasraati. Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2. Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit
Asiakasraati Aika: Keskiviikko 11.6.2014 klo 13.00-15.00 Paikka: Frenckellin konttori, Puutarhakatu 2 Muistio: 1. Kokoontuminen ja kahvit Minna toimi puheenjohtajana ja Mia sihteerinä. 2. Esittelykierros
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen
Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä
LisätiedotErityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi
Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotSarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1krs., luentosali C
Asiakasraati Aika: Tiistai 20.1.2015 klo 13-15 Paikka: Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1krs., luentosali C Muistio 1. Kokoontuminen Asiakasraati tulee saamaan uusia vetäjiä Tampereen kaupungilta.
LisätiedotJyväskylän Vanha Asemaravintola, Hannikaisenkatu 18, JYVÄSKYLÄ. Läsnä puheenjohtaja Juho Suortti sihteeri Johanna Masalin
Aikuissosiaalityö ja Sosku-hanke Hannikaisenkadun sosiaaliasema Jyväskylän kaupunki 15.2.2017 / 1 AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKASRAATI Aika torstai 9.2.2017 klo 10.00 13.00 Paikka Jyväskylän Vanha Asemaravintola,
LisätiedotPalaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta
Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotUnelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015
Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset
Lisätiedot8 asiakasraatilaista Työntekijät: Tuuli Alamäki (Puheenjohtaja) ja Suvi Sippola (sihteeri)
Asiakasraadin muistio Aika 28.9.2018 klo 14 16 Paikka Läsnä Nummentie 4, 21270 Nousiainen 8 asiakasraatilaista Työntekijät: Tuuli Alamäki (Puheenjohtaja) ja Suvi Sippola (sihteeri) 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä Päivi Rissanen 4.4.2017 Helsinki Vapaaehtoisuuteen, vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen liittyvät toimintamuodot
LisätiedotSarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1.krs., luentosali C
Asiakasraati Aika: Maanantai 20.4.2015 klo 13-15 Paikka: Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1.krs., luentosali C Muistio 1. Kokoontuminen Käytiin nimikierros. Vieraana Tuija Hyyrynen Kotouttavasta
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast
ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotYksityisen ja julkisen rajapinnoilla Selvitys lastensuojelun työntekijöiden sosiaalisen median käytöstä
Yksityisen ja julkisen rajapinnoilla Selvitys lastensuojelun työntekijöiden sosiaalisen median käytöstä Sonja Perttula ja Juuli Hurskainen Lastensuojelun Keskusliitto Sosiaalialan asiantuntijapäivät 14.3.2017
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.
PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen
LisätiedotJyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015
Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotPPMM-projekti PARHAITA PALOJA toimintaa ja tuloksia Varsinais-Suomen hankkeista,
PPMM-projekti PARHAITA PALOJA toimintaa ja tuloksia Varsinais-Suomen hankkeista, 20.4.2017 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Asiakaslähtöistä palvelua Ammattilaisten osallisuuden edistäminen - Hyviä kokemuksia
LisätiedotOPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN
OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3
LisätiedotNäkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup
Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotMuistio.
Muistio Nämä diat toimivat 28.3.2019 kokoontuneen työllisyyden asiakasraadin muistiona. Raadissa käsiteltiin Joensuun raatilaisten kokemuksia ja näkemyksiä raatitoiminnasta sekä ajatuksia ja ideoita siitä,
LisätiedotAsiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.
ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotMuistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)
Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri
LisätiedotASIAKASKYSELY VANHEMMILLE
As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,
LisätiedotKasteessa. lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden. Pekka Ojaniemi Pekka Ojaniemi
Nuorten osallisuus Lasten Kasteessa Lasten ja nuorten osallisuus lastensuojelussa ja kiintymyssuhteiden merkitys 2422015 24.2.2015, Rovaniemi Pekka Ojaniemi 1 Historiaa Rovaseudun lastensuojelun kehittämiskeskus
LisätiedotKehittäjäasiakastoiminta
Kehittäjäasiakastoiminta Lapin asiakasosallisuusmalli Ei riitä, että asiakas on osallisena omassa asiakastapahtumassaan ja häntä kuunnellaan. Asiakkaiden osallisuus laajennetaan palvelujen suunnitteluun,
LisätiedotMinkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK
Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä
LisätiedotLooginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI
Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,
LisätiedotKokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.
Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden
LisätiedotJyväskylä tarvitsee sinua!
Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta
LisätiedotAsiakasraadin toiminta kehittyy
Asiakasraadin toiminta kehittyy Raatilaisten ajatuksia asiakasraadin toiminnasta 2015-2016? Onnistumiset: Keskustelua laidasta laitaan, jokainen kysymys on arvokas, pyritään löytämään hyvä vastaus, ei
LisätiedotTUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija
TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA Seinäjoki 14.11. Terveystieteiden jatko-opiskelija TOIMINTAMUODOT 2 PALKKA /PALKKIO PERUSTA OMA- KOHTAINEN KOKEMUS Kokemusasiantuntijatoiminta Vertaistuki Ammatillinen
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotTerveysasemien asiakasraadin tapaaminen Jutta Peltoniemi, vs. ylilääkäri Terveysasemat/avopalvelut, Terveyspalvelut, Hyvinvointitoimiala
Terveysasemien asiakasraadin tapaaminen 13.12.2017 Jutta Peltoniemi, vs. ylilääkäri Terveysasemat/avopalvelut, Terveyspalvelut, Hyvinvointitoimiala Vuosi 2017 Mitä kaikkea on käsitelty asiakasraadin tapaamisissa
LisätiedotOnnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016
Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT
LisätiedotAIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI
AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista
LisätiedotMiten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto
Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotVertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely
Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotYhteispelillä kohti hyvinvointia. Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa
Yhteispelillä kohti hyvinvointia Lapsiperhetoimijoiden yhteistyön tiivistäminen Päijät-Hämeen Kumppanuusverkostossa Päijät-Hämeen Kumppanuusverkosto Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus hanke (Ray 2012-2015)
LisätiedotPOTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen
POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.
LisätiedotSISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011
SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,
LisätiedotRaision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset
Raision varhaiskasvatuksessa keväällä 2018 huoltajille tehdyn laatukyselyn tulokset Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä toukokuussa 2018. Vastaajia oli kyselyyn 189. Raision varhaiskasvatuksen asiakkaan
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotOsallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta
Osallistuminen YVA-menettelyssä koulutus palvelumuotoiluhankkeen tulosten pohjalta 24.01.2019 Hankkeen esittely Taustaa Projektin tavoitteina: Osallistumisen kehittäminen. YVA-menettelyn osallistumisen
LisätiedotVapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?
Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet
LisätiedotPaikka Maskun sosiaalitoimen neuvotteluhuone, Keskuskaari 3
Asiakasraadin muistio Aika 23.2.2018 klo 14 16 Paikka Maskun sosiaalitoimen neuvotteluhuone, Läsnä 7 asiakasraatilaista Työntekijät: Tuuli Lehtola (Puheenjohtaja) ja Suvi Sippola (sihteeri) 1. Kokouksen
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Kehittäjäasiakastoiminnalla pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa
LisätiedotNuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014
HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin
LisätiedotKokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi
Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi Vertaiset ja kokemusasiantuntijat toipumisen ja kuntoutumisen tukena Päihde- ja mielenterveysjärjestöt hyvinvoinnin tukena -miniseminaari 20.11.2018 Mielenterveysmessut,
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lape-hankkeessa Hanna Harju-Virtanen, projektipäällikkö, Pirkanmaan Lape-hanke hanna.harju-virtanen@tampere.fi 040 8064730 1 Osallisuus on osallistumisen
LisätiedotUusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys
Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotOsallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?
Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
LisätiedotSUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET
SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotKansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.
Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.2014 Maailmalle olet vain joku, mutta jollekin voit olla koko maailma.
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityö
Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin
LisätiedotNuoret ovat toivon sanansaattajia
Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä
LisätiedotASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016
1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotKeskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa
Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Sykettätyöhön.fi-palvelu 15.12.2014 Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia, energiaa
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Pippurissa 1 9.10.2017 Osallisuus LAPE-hankkeen valmisteluvaiheessa Sähköinen kysely: avoin (tiedotus fb:ssa, kaupunkien ja kuntien sekä järjestöjen
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä
LisätiedotSosiaalialan AMK -verkosto
1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotTyöelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa
Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu
LisätiedotLaatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa. Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15
Laatu ja vaikuttavuus sijaishuollossa Leena Wilén Sijaishuollon päivät 29.9.15 Käytäntötutkimuksesta poimittua Osaava ja riittävä sekä pysyvä henkilöstö Sijaishuoltoyksikön toimintatavat Tilat ja ilmapiiri
Lisätiedot2. Päivähoidon ja neuvolan asiakasraatien esittäytyminen ja odotukset yhteiselle tapaamiselle
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 1 (5) LASTEN PÄIVÄHOITOPALVELUIDEN JA NEUVOLAN ASIAKASRAATI Aika ke 18.5.2011 klo 18.00 20.00 Paikka Kypärämäen päiväkoti, Erämiehenkatu 6 Läsnä Päivähoidon asiakasraati Taru
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotMiten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa?
Miten asiakasarviointia on suunniteltu toteutettavaksi ESR TL5:n hankkeissa? Arviointityö Sokrassa Arviointityön tarkoituksena on paitsi tuottaa arviointiin/ seurantaan liittyviä tuloksia Sokra-koordinaatiolle
LisätiedotHALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen
HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun
LisätiedotAMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1
AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa
LisätiedotOsallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä
Osallistaminen kunnissa Osallisuustyöryhmä 23.5.2019 Laura Kelhä Osallisuus lainsäädännössä Osallistuminen on oikeus, josta on säädetty muun muassa perustuslaissa (731/1999). Kuntalaissa (410/2015) säädetään
LisätiedotTukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin
Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotHankkeen ja muutosagen4n työn tulokset
Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset LAPE Pohjanmaa: Lapsi- ja perhe keskiössä 1 Pohjanmaan LAPE-hanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen hanke Rahoitus 1.1.2017-31.12.2018, työntekijät
Lisätiedot