LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1 POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT KEHITTÄMISRAKENNE JA TOIMINTAMALLI KESKI-POHJANMAAN OSAHANKE LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN Loppuraportti Lokakuu 2011 Liisa Ahonen kehittäjäkoordinaattori

2 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 3 1. JOHDANTO 4 2. NUPPU-HANKE Hankkeen taustaa Hankkeen tavoitteet Hankkeen resurssit ja organisoituminen Hankkeen viestintä Hankkeen koulutus Hankkeen verkostoituminen PERHEKESKUKSEN KEHITTÄMINEN 3.1. Varhainen avoin yhteistoiminta Perhekeskus Monitoimijainen perhevalmennus Neuvolan perheohjaaja Perhesosiaalityöntekijä Osallisuus SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN KEHITTÄMINEN 4.1. Valtakunnalliset taustat Paikalliset taustat Käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä Sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien työparityöskentely ja tehtäväkuvausten selkeyttäminen Opetusyhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä Sosiaalialan koulutuksen ja työelämän yhteyksien tiivistäminen Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi Opinnäytepörssi HANKKEEN KUSTANNUKSET HANKKEEN ARVIOINTI POHDINTA 34 Lähteet Liitteet Väliarviointi Päättöarviointi Viestintäsuunnitelma 2

3 Tiivistelmä raportista Nuppu-hankkeella oli kaksi päätavoitetta: perhekeskuksen toimintamallin kehittäminen sekä opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan kehittäminen liittyen edelliseen. Toiminnan painopiste on varhaisen tuen palvelujen kehittämisessä. Kehittämisen kohteina ovat olleet: Varhainen avoin yhteistoiminta Moniammatillinen ja toimijainen yhteistyö edellyttää yhteisesti sovittuja työmenetelmiä ja työkäytäntöjä, joiden perusteena on tasavertainen ja kunnioittava vuoropuhelu niin viranomaisten kuin asiakkaidenkin välillä. Yhteiseksi viitekehykseksi on valittu Arnkill&Erikssonin huolen vyöhykkyeistö sekä siihen liittyvät verkostodialogiset työmenetelmät. Opas varhaiseen avoimeen yhteistoimintaan löytyy Yhteydenpidon helpottamiseksi on myös laadittu lapsiperheiden erityispalvelujen oppaat sekä Kokkolaan että Jyta-alueelle. Kokkolaan on laadittu Opas lapsiperheille, johon on laajasti koottuna Kokkolan alueen lapsiperheille suunnattuja julkisia ja järjestöpalveluja. Perhekeskuksen kehittäminen Perhekeskus on matalan kynnyksen paikka kaikille perheille, mitä kautta myös perheille suunnatut palvelut tulevat paremmin lähestyttäviksi. Perhekeskuksen hankesuunnitelma on luettavissa: Kokkolassa vietettiin perhekeskuksen avajaisia saman katon alla kansalaistoiminnan keskuksen kanssa. Jyta-alueella perhekeskus toimii ensisijaisesti palveluverkostona. Pilottikuntia ovat olleet Kannus ja Kaustinen, jossa yhteistyötä on viritelty järjestötoimijoiden kanssa. Osana perhekeskuksen kehittämistä on toteutettu neuvolan perheohjaajapilotti Kokkolassa vuoden mittaisena ja Jyta-alueella puolen vuoden mittaisena. Neuvolan perheohjaajan työllä pystyttiin varhaisessa vaiheessa tukemaan perheitä ja vahvistamaan heidän omia voimavaroja arjen haasteissa selviämisessä ennen kuin ongelmat kriisiytyivät lastensuojelu-/mielenterveysongelmiksi. Jyta-alueella on meneillään monitoimijaisen perhevalmennuksen toimintamallin rakentaminen. Kumppanina on Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Kokkolassa kehittäjäsosiaalityöntekijän tehtävänkuva on kohdistettu perhesosiaalityöhön. Perhesosiaalityöntekijä toimii sosiaalityön asiantuntijana perheiden ja yhteistyökumppaneiden keskuudessa silloin, kun perheillä ei ole lastensuojelun asiakkuutta, mutta perheellä on tuen tarvetta erilaisista perhetilanteista johtuen. Perheiden osallisuus on punaisena lankana kaikessa toiminnassa niin, että perhe on mukana tasaveroisena kumppanina heti huolen herättyä. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminen Opetus- ja tutkimusklinikan kehittämisessä alettiin rakentaa ja vakiinnuttaa alueen korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja opetusta sekä kiinnittää mukaan myös työelämän toimijoiden näkökulman. Hanke toteutti yhteistyössä korkeakoulujen kanssa sosionomi- ja sosiaalityöntekijäopiskelijoiden ohjaajille yhteisen ohjauskoulutuksen. Lisäksi on järjestetty opiskelijoille ja työelämätoimijoille yhteisiä koulutuspäiviä, joissa on hyödynnetty paikallista työelämän osaamista. Sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden työparityöskentely on ollut kehittämistyön alla liittyen aiheesta tehtyyn opinnäytetyöhön. Yhteinen harjoittelujakso ei toteutunut. Moniammatillisesti suunnatut koulutukset ovat olleet tukemassa työntekijöiden työtä varhaiseen avoimeen yhteistyöhön läpi kaikkien em. teema-alueiden. 3

4 1. JOHDANTO Suomi on ollut maailmalla tunnettu lasten ja nuorten hyvästä asemasta. Kattava ja maksuton äitiys- ja lastenneuvolajärjestelmä tuottaa terveitä ja hyvinvoivia lapsia. Kansainvälisen Pisa-tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten osaaminen on maailman huippua lukutaidossa, matematiikassa luonnontieteissä ja ongelmanratkaisutaidoissa, mikä on tasa-arvoisen ja tasokkaan koulujärjestelmän ansiota. Lähemmin asiaa tarkastellessa tilanne ei kuitenkaan näytä yhtä valoisalta luvun laman yhteydessä lasten ja perheiden peruspalveluja karsittiin: koululaisten terveystarkastuksia vähennettiin, neuvolan perhevalmennuksia karsittiin ja lapsiperheiden kotipalvelut ajettiin lähes alas. Päivähoidon henkilöstön mitoitus toteutui vain osittain ja kouluissa opetusryhmien koot kasvoivat. Lapsiperheiden peruspalvelujen heikkeneminen näkyy erityispalvelujen käytön kasvuna. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja huostaan otettujen lasten määrä on kasvanut. Lasten ja nuorten psykiatrinen erikoissairaanhoito on lisääntynyt, samoin kuin perheneuvolan palvelujen kysyntä. Myös erityisopetuksessa olevien lasten määrä on kasvanut. (lähde: THL: Lasten asema ja palvelut 1990-luvun lamasta tähän päivään. Diasarja 2009) Tässä raportissa esitellyssä Nuppu-hankkeessa on mukana ns. hallinnollinen Keski-Pohjanmaa, johon kuuluvat Kokkolan ja Kannuksen kaupungit sekä Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen kaikissa kunnissa tapahtui isoja hallinnollisia ja organisatorisia muutoksia alkaen. Seitsemän Lesti- ja Perhonjokilaakson kuntaa muodostivat vuoden 2009 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, jonka järjestettäväksi kunnat siirsivät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa päivähoitoa lukuun ottamatta. Yhteistoiminta-alue toimii Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun liikelaitoksena. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kunnat liittyivät Kokkolan kaupunkiin samoin alkaen. Samalla purkautui Kokkolan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä, ja sen toiminta liitettiin osaksi kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluja. Kokkolan kaupunki hoitaa myös Kruunupyyn sosiaali- ja terveyspalvelut ns. isäntäkuntaperiaatteella. Himangan kunta liittyi alkaen Kalajoen kaupunkiin ja näin irtaantui Keski-Pohjanmaan maakunnasta. Näiden muutosten seurauksena maakuntaan on muodostunut kaksi sosiaalija terveydenhuollon toiminnallista kokonaisuutta: Kokkolan kaupunki ja Kiurun Peruspalveluliikelaitos, jota jäljempänä kutsutaan nimellä Jyta (Jokivarsikuntien yhteistoiminta-alue). Kokkolan väkiluku on ja peruspalveluliikelaitos Kiurun kuntien yhteensä ( ). 4

5 Kuvio 1. Hallinnollinen Keski-Pohjanmaa ja hankkeessa mukana olevat kunnat. Lastensuojelun ja perhetyön kehittämisen hanke tuli kreivin aikaan kappaleessa kaksi kuvattuun, myös keskipohjalaiseen sosiaaliseen todellisuuteen. Keski-Pohjanmaalla ei ole toteutettu aikaisemmin yhtään varsinaista lastensuojelun kehittämishanketta eikä alueella toimi lastensuojelun kehittämisyksikkö. Siten myös PERHE-hankkeen ( ) perhekeskusajattelu ja toimintamalli eivät ole alueella tuttuja. Joitakin lääninhallituksen rahoittamia lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen kohdistuneita hankkeita viime vuosina on kuitenkin ollut: - Terveet eväät elämään , Halsua - Nuorten pyörät pyörimään, Kälviä - Perhepäivähoidon ammattikuvan ja työn kehittäminen Keski-Pohjanmaalla , Himanka - Verkkoa kutoen osaamista kehittäen Keskipohjanmaan perhetyön kehittämishanke , Kannus - Näkymättömän lapsen tukiverkostoprojekti , Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - Varpunet, Lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevä hanke , Kokkola Lapsiperheiden peruspalvelujen tila noudatti myös Keski-Pohjanmaalla valtakunnan kehityslinjoja. Lapsiperheiden kotipalvelua oli tarjolla hyvin rajoitetusti niin Kokkolassa kuin Jyta-alueen kunnissa. Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhoidon henkilöresurssit olivat alimitoitettuja STM:n suosituksiin nähden. Joissakin neuvoloissa oli karsittu myös vanhempien äitiys- ja perhevalmennusten ryhmiä. Sikainfluenssapandemian rokotukset toteutettiin pääosin neuvolan terveydenhoitajien työpanoksella, jolloin neuvoloiden varsinainen toiminta loppui muutamiksi kuukausiksi lähes kokonaan. Avointa matalan kynnyksen lapsille ja perheille suunnattua toimintaa oli kunnallisena saatavissa 5

6 ainoastaan Kokkolan Koivuhaan asuinalueen asukastuvalla. Perhetyö oli suunnattu lastensuojelun asiakkaana oleville perheille. Perusongelma oli, että huolen herättyä lapsen tai perheen tilanteesta, työntekijällä ei ollut peruspalveluissa osoitetta, josta perhe olisi saanut helposti apua. 2. NUPPU-HANKE 2.1. Hankkeen taustaa Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman, Kasteen , myötä kehittämishankkeiden hakumenettely ja organisoituminen muuttuivat. Kaste-ohjelmaa toteutetaan viiden alueellisen johtoryhmän ohjauksessa, jotka ovat yhteneväisiä ns. erva-alueiden kanssa. Näin Keski- Pohjanmaa kuuluu Pohjois-Suomen alueeseen. Samaan aikaan maakunnassa on käyty kiivastakin keskustelua maakunnan suuntautumisesta valtion aluehallinnon uudistamisessa etelään vai pohjoiseen. Osaamiskeskusverkostossa Keski-Pohjanmaa kuuluu Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskukseen kumppaneinaan Seinäjoki ja Vaasa. Yksi Pohjois-Suomessa hankerahoituksen saanut hanke on Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli (PaKaste). Kehittämishanke koostuu neljästä erillisestä maakunnallisesta osahankkeesta: Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa. Osahankkeilla on omat kehittämisteemansa, mutta niiden yhteisenä päämääränä on rakentaa Kaste-ohjelmakauden aikana yhteinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjois-Suomeen. Keski- Pohjanmaan Nuppu-osahankkeen teemana on Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Hankkeen tavoitteet Valtakunnallisen Kaste-ohjelman tavoitteet ovat taustatavoitteina kaikille myönnetyille Kaste-hankkeille. Tavoitteena niiden mukaan on, että kuntalaisen - osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee - hyvinvointi ja terveys lisääntyvät sekä hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat - palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot kaventuvat Tavoitteisiin pyritään - ehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain - varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys - luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja toimintamallit. 6

7 Keski-Pohjanmaan osahankkeen tavoitteiksi on hankesuunnitelmassa kirjattu: 1. Luodaan paremmat edellytykset eheille palvelukokonaisuuksille perhetyön keskuksen koordinoimana, erityisesti perhetyöhön ja lastensuojeluun. 2. Kehitetään tiedon tuotannon, vaikuttavuuden ja arvioinnin menetelmiä, vuoropuhelussa käytännön toimijoiden kanssa. 3. Tuotetaan pysyvä sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne Keski- Pohjanmaalle alueen omat lähtökohdat ja edellytykset huomioiden. 4. Organisoidaan alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisresurssit hankkeen aikana yhdessä perhetyön keskuksen kanssa lastensuojelun ja perhetyön käytännön toimintaa tukeviksi, ja myöhemmässä vaiheessa toimintaa laajennetaan muualle sosiaali- ja terveysalalle. Hankesuunnitelman tavoitteet muotoutuivat kahdeksi käytäntöä palvelevaksi päätavoitteeksi: 1. Perhekeskusmallin rakentaminen. Tavoitteena on perhekeskus, joka toimii monitoimijaisesti ja joustavasti vastaten lapsen ja perheen tarpeisiin. Perhekeskus voi toimia yksikkönä tai se voi olla toimijoiden verkosto, jossa yhteistyölle on luotu vakiintuneet käytännöt. Päätavoite ilmenee mm. seuraavina toimenpiteinä: Nivotaan lasten ja perheiden peruspalvelujen toimijat toiminnallisesti ja/tai rakenteellisesti yhteen ja sovitaan yhteiset toimintamallit, esim. neuvolan ja perhetyön yhteiset kotikäynnit ja työparityö Luodaan ehkäisevän lastensuojelun alueelle työkäytäntöjä ja palveluja, joilla voidaan vähentää korjaavan lastensuojelun tarvetta Kehitetään työmuotoja, joilla vahvistetaan perheen omia voimavaroja Kehitetään matalan kynnyksen työmuotoja, esim. leikkitoiminta, perhekahvilat Edistetään vertaisryhmätoimintaa, esim. vauva-vanhempiryhmät, isäryhmät Kehitetään asiakkaiden avoimen osallistumisen muotoja Järjestetään asiantuntijaluentoja/koulutusta työntekijöille, yhteistyökumppaneille ja lapsiperheille Otetaan käyttöön yhtenäiset arviointimenetelmät/mittarit 2. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikkamallin rakentaminen. Opetus- ja tutkimusklinikka on verkostomainen yhteistyöorganisaatio, joka toiminnallaan kehittää sosiaalialan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä alueella lisää sosiaalialaa koskevaa tietoisuutta ja ymmärrystä, ammatillista osaamista sekä alan arvostusta kehittää keskipohjalaista sosiaalialaa ja sitä kautta laajemmin alueen sekä siellä asuvien ihmisten hyvinvointia 7

8 2.3. Hankkeen resurssit ja organisoituminen Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut-hankkeelle valtionavustusta yhteensä euroa ajalle Hankkeen kokonaiskustannukset voivat olla siten euroa. Kokonaishankkeen hallinnoijana on Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Rovaniemellä. Keski-Pohjanmaan osahanke sai valtionavustusta euroa, kuitenkin enintään 75 % toteutuneista kustannuksista. Hankkeen valtionavustuksen perusteena ovat euron kokonaiskustannukset. Keski-Pohjanmaan osahanketta hallinnoi Kokkolan kaupunki, joka on tehnyt yhteistyösopimuksen Jyta-alueen kanssa. Kuntien omat rahoitusosuudet ovat 25 % toteutuneista kustannuksista ja ne jakaantuvat asukasluvun mukaisessa suhteessa, jolloin Kokkolan osuus on noin 67 % ja Jytan osuus noin 33 %. Hankkeeseen on palkattu kokoaikainen kehittäjäkoordinaattori Liisa Ahonen alkaen. Kokkolaan ja Jytaan palkattiin osa-aikaiset (50 %) kehittäjäsosiaalityöntekijät. Jyta-alueella aloitti sosiaalityöntekijä Anne Saarela alkaen ja Kokkolassa sosiaalityöntekijä Sanna Sarkkinen-Vuorinen alkaen. Kokkolassa Torkinmäen alueella toteutettiin neuvolan perhetyön pilotti, johon palkattiin sosionomi AMK, perheohjaaja Tanja Hemmoranta ajalla Halsua-Kaustinen-Veteli alueella toteutettiin ajalla toinen neuvolan perhetyön pilotti, jossa työntekijänä oli sosionomi AMK Anne-Maarit Karhula. Nuppu-hankkeen ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja arvioida hankkeen toteutumista, käsitellä ja hyväksyä hankkeen suunnitelmat, tavoitteet ja aikataulut sekä hoitaa yhteyksiä ja tiedotusta omiin taustatahoihin. Ohjausryhmän kokoonpano taustatahoineen: Kokkolan kaupunki Seppo Mattila, palvelujohtaja Tuija Tuorila, kehittämisjohtaja Pirjo Höri, perhepalvelujen palvelupäällikkö Jyta Tarja Oikarinen-Nybacka, peruspalvelujohtaja Kalle Pokela, sosiaalityön päällikkö SonetBotnia Pirjo Knif, kehittämissuunnittelija, ohjausryhmän pj. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Pirjo Forss-Pennanen, sosiaalialan yliopettaja Kla Leena Raudaskoski, sosiaalialan yliopettaja Yka Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aila-Leena Matthies, sosiaalityön professori Kallion peruspalvelukuntayhtymä Pirjo Matikainen, palvelujohtaja Raahen kaupunki Vaasan kaupunki Kirsti Isokoski, vt.perusturvajohtaja Erkki Penttinen, tulosaluejohtaja 8

9 Kolpeneen palvelukeskus/pohjois-suomen osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö, kehitysjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Lotta Silvennoinen, hallitusneuvos Hankkeen aikana ohjausryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Hanketyöntekijöiden työn tueksi ja valmistelevaksi toimielimeksi nimettiin työrukkanen, jonka jäseniksi nimettiin yhteistyöorganisaatioiden avainhenkilöt. Työrukkasta on matkan varrella täydennetty terveys- ja sivistyspalvelujen edustajalla. Työrukkasen kokoonpano on: Kokkolan kaupunki/so Mattila Seppo, palvelujohtaja Höri Pirjo, palvelupäällikkö Kokkolan kaupunki/te Tikkakoski-Alvarez Hannele, hoitotyön johtaja alkaen Lohilahti Satu, osastonhoitaja alkaen Kokkolan kaupunki/siv Niini Uusitalo, koulutussuunnittelija alkaen Jyta Tarja Oikarinen-Nybacka, peruspalvelujohtaja SonetBotnia Pirjo Knif, kehittämissuunnittelija Yliopisto Anu-Riina Svenlin, yliopiston opettaja Ammattikorkeakoulu Pirjo Forss-Pennanen, yliopettaja Työrukkanen kokoontui 13 kertaa, joista yksi kokous oli yhteinen Kokkolan ja peruspalveluliikelaitos Kiurun sosiaali- ja terveysjohdon kanssa. Kokkolaan ja Jytaan on nimetty kumpaankin oma, moniammatillinen kehittäjätiimi, jonka tehtävänä on paikallisten kehittämisideoiden ja -tarpeiden esiin nostaminen, paikallistason osaaminen ja asiantuntijuus sekä vuorovaikutus omien taustayhteisöjen välillä. Kesästä 2010 alkaen kehittäjätiimeihin on saatu myös vanhempien edustus. Kehittäjätiimit laativat omaa aluettaan koskevat kehittämissuunnitelmat. Kokkolan alueen kehittäjätiimin jäsenet taustayhteisöineen: Neuvola Kerttu Peltola, terveydenhoitaja Seija Ritamäki, terveydenhoitaja Lapsiperheiden kotipalvelu Anita Pöyhönen, kotipalvelunohjaaja Varhaiskasvatus Anne-Mari Uusitalo, päiväkodinjohtaja Koulujen sosiaalityö Simo Säippä, koulukuraattori Perheneuvola Seppo Parviainen, psykologi saakka, Sonja Petäjä, psykologi alkaen Ensi- ja turvakoti Marita Loukiainen, toiminnanjohtaja Lapsiperheiden sosiaalityö Johanna Alatalo, sosiaalityöntekijä Koivutupa Sirpa Lehtomaa, toiminnanohjaaja Lastensuojeluyksikkö Teli Pirkko Kivistö, johtaja Lasten psykiatria Vanhemmat Anne Myllykangas, sosiaalityöntekijä Jaana Kallio/ Minttu Nikula/ Marjut Niemi/ Anita Välimaa 9

10 Kehittäjätiimi kokoontui 16 kertaa. Jytan kehittäjätiimin jäsenet taustayhteisöineen: Neuvola Inkeri Jussila, johtava terveydenhoitaja Varhaiskasvatus Terhi Elamaa, päivähoidon johtaja, Toholampi Perheneuvola Merja Heikkilä, sosiaalityöntekijä, Pajalan yksikkö Lapsiperheiden sosiaalityö Ulla Siirilä, lapsiperheiden johtava sosiaalityöntekijä Perhetyö, kotipalvelu Kirsi Takkinen, perhetyöntekijä, Toholampi Koulujen sosiaalityö Niina Hietala, koulukuraattori, Kaustinen Vanhemmat Annika Kivioja, Kaustinen Kehittäjätiimi kokoontui 15 kertaa. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan työstämistä varten on koottu klinikkaryhmä. Sen kokoonpano on: Ammattikorkeakoulu Helinä Jokitalo, harjoittelujen koordinaattori AMK Juha Pekola, opettaja AMK (perhetyö) Savolainen Marja, opettaja AMK, opinto-ohjaaja Yka Satu Paloranta, opiskelija Yliopistokeskus Anu-Riina Svenlin, opettaja yo saakka Tuomo Kokkonen, opettaja yo alkaen Sirkka Alho-Konu, opettaja yo Lillhonga Tarja, opiskelija Työelämä/Kokkola Oili Hagström, johtava sosiaalityöntekijä/lastensuojelu Anne Meriläinen, sosiaaliohjaaja Työelämä/Jyta Pokela Kalle, sosiaalityön palvelupäällikkö Työelämä/Terveydenhoito Tina Sandström, sosiaalityöntekijä kpshp Klinikkaryhmä kokoontui kymmenen kertaa. Neuvolan perheohjaajan työn tukemiseksi ja kehittämiseksi koottiin moniammatillinen neuvolan varhaisen tuen kehittämisryhmä. Sen kokoonpano on: Neuvola Satu Lohilahti, osastonhoitaja Anne Vuollet-Kettunen, terveydenhoitaja saakka Henna Lohilahti, terveydenhoitaja alkaen Jaana Rönnqvist, terveydenhoitaja Lapsiperheiden kotipalvelu Anita Pöyhönen, kotipalveluohjaaja Kiertävä erityislastentarhanopettaja Jaana Hotakainen Lastensuojelun perhetyö Päivi Järvelä Vauvatiimi, last.psyk Mia Kauppinen, sairaanhoitaja 10

11 Perheneuvola Ensi- ja turvakoti Ev.lut seurakunta Arja Seppälä, perheneuvolan johtaja Marita Loukiainen, toiminnanjohtaja Päivikki Kivistö, johtava lastenohjaaja Kehittämisryhmä kokoontui vuoden kestäneen pilotin aikana kuusi kertaa ja jatkoi tapaamisiaan myös pilotin päätyttyä Hankkeen viestintä Viestinnän perustavoitteena on antaa tietoa hankkeen etenemisestä ja lisätä näin tietoisuutta lastensuojelun asioista sekä pidemmällä aikavälillä vaikuttaa asennemuutokseen. Ajantasaisella viestinnällä kerrotaan, mitä hankkeessa tavoitellaan ja siten saadaan aikaan yhteisymmärrystä muutoksen tarpeellisuudesta. Tieto on edellytys osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Ennen kaikkea avoin ja rehellinen viestintä synnyttää luottamusta toimijoiden kesken, mikä on edellytys rakentavalle yhteistyölle. Viestinnän varmistamiseksi ja vastuiden selkeyttämiseksi hankkeelle laadittiin viestintäsuunnitelma, joka hyväksyttiin ohjausryhmässä marraskuussa Hankkeen alussa laadittiin lehdistötiedote, joka lähetettiin kaikkiin keskipohjalaisiin lehtiin. Joulukuussa 2009 saatiin vielä radio Keskipohjanmaahan yksi uutisjuttu. Hankkeen aikana alueella ilmestyvissä sanomalehdissä, Keski-Pohjanmaassa ja Kokkola-lehdessä on ollut muutamia juttuja Nuppu-hankkeen ajankohtaisista asioista, kuten neuvolan perheohjaajasta, perhekeskustoiminnan aloittamisesta, perhekahvilasta jne. Syksyllä 2010 saatiin Yle-keskipohjanmaan kautta juttu tv:n alueuutisiin ja nettiin. Maakunnan seitsemän kunnan alueella ilmestyvien Lestijokilaakso ja Perhonjokilaakso lehtien kanssa sovittiin juttusarjasta, jossa esiteltiin muutaman kuukauden välein joku perheiden palveluihin kuuluva tehtävä ja työntekijä. Tekemällä työntekijöiden työtä tunnetuksi, voidaan palveluihin hakeutumisen kynnystä madaltaa. Hankkeen aikana laadittiin yhteensä kuusi henkilöstötiedotetta, jotka lähetettiin sähköpostitse laajalla jakelulla Kokkolan kaupungin ja Jytan lapsiperheiden kanssa työtä tekeville sekä yhteistyökumppaneille. Hankkeella toimii kummeina muutamia vaikutusvaltaisia poliitikkoja, joiden kautta voidaan varmistaa tiedon kulkua hankkeen ja päätöksenteon välillä. Vanhempainryhmä on perustanut yhteisöpalvelut Facebookiin oman Kokkolalaisten perheiden parhaaksi ryhmän, jossa on mukana noin 100 perhettä. Vanhempainryhmä on ollut aktiivisesti mukana hankkeen eri toiminnoissa. Kokkolan kaupungissa ja Jytan alueella koottiin Lapsiperheiden erityispalvelujen palveluopas, johon koottiin lapsiperheiden käyttämät julkiset 11

12 ja järjestöjen tuottamat erityispalvelut. Oppaan tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä ohjeistaa myös vanhempia palvelujen käytössä. Opasta on saatavilla sekä paperisena oppaana että nettiversiona: Hankkeen verkkosivut ovat osoitteessa: Sivuille pääsee myös Kokkolan kaupungin perusturvan ja Jytan sivuilta linkin kautta. Sivuille kootaan ajankohtaista tietoa hankkeen etenemisestä Hankkeen koulutus Nuppu-hanke järjesti Pohjois-Suomen Kaste-hankkeen toisen työntekijätapaamisen joulukuussa Samaan yhteyteen järjestettiin Keski- Pohjanmaan hankkeen aloitustilaisuus alueen toimijoille avoimena koulutusiltapäivänä teemalla Yhteistä voimaa kehittämiseen. Koulutusiltapäivään osallistui yhteensä 60 alueen työntekijää ja 19 sosionomiopiskelijaa, jotka osallistuivat tapahtuman järjestämiseen. Nuppu-hankkeen työntekijät ovat esitelleet hankkeen sisältöjä, tavoitteita ja käytäntöjä erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon sisäisissä koulutustapahtumissa ja vanhempainilloissa sekä alueen kouluissa koulun työntekijöille ja vanhemmille Hankkeen alussa tehtiin henkilöstölle koulutustarvekartoitus, johon perustuen on suunniteltu hankkeen aikainen koulutustarjonta. Koulutukset on suunnattu pääsääntöisesti kaikille lapsiperheiden kanssa työskenteleville yli hallintokuntarajojen. Koulutusten tavoitteena on dialogisuuden vahvistaminen eri toimijoiden kesken sekä osaamisen vahvistaminen lasten hyvinvointiin ja varhaiseen tukeen liittyvissä asioissa ja menetelmissä. Seuraavassa taulukossa Nuppu-hankken järjestämä alueellinen koulutustarjonta ja osallistujien lukumäärä. Yhteensä osallistujia on ollut Koulutus Luennoija Aika Osall. Yhteistä voimaa mm. YTT Kaarina kehittämiseen Mönkkönen Lastensuojeluilmoituksen Anne Saarela 9/ tekeminen Minna Lönnbäck 2 tilaisuutta Perhekeskusseminaari Riitta Viitala, Marjatta Kekkonen, Teija Karvonen Lastensuojeluilmoituksen Anne Saarela

13 tekeminen / Perho, siv.palv. III maakunnallinen sosiaalialan seminaari Eväitä yhteistoimintaan dialogisuus ja verkostot Tutustuminen Jyväskylän perhehankkeen aikana kehitettyihin toimintoihin Miten puhua seksuaalisuudesta? Rajaa vähän! - nettimaailman vaarat - lapsen ja nuoren kehitysportaat; miten suojaan ja tuen Lastensuojeluilmoituksen tekeminen / Kaustisen koulut Ryhmäohjaajakoulutus Käytännön opettaja sosiaalialan työn kehittäjänä mm. dos. Raija Julkunen Jukka Pyhäjoki Jyväskylän työntekijät Awen/Maaret Kallio Nico Jäväjä, Jussi Taala, Kai Markkanen, Raisa Cacciatore, Talvikki Isomaa, Sari Kotaja Anne Saarela 9/ Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto syys-joulukuu Anu-Riina Svenlin, touko Pirjo Forss-Pennanen, tammi 2011 Leena Isosomppi, Sirkka Huhtakangas, Antti Särkelä, Erkki Penttinen, Päivi Mäkinen Antti Särkelä Sosiaalialan työmenetelmät ja parityöskentely Huoli puheeksi Gunda Öman kolme alueellista ryhmää Luovuus ja rohkeus ehkäisevän työn avaimiksi Sosiaalityöntekijän ja sosionomin työtehtävät yhdessä ja erikseen Lasten suojelu jokaisen tehtävä Salassapito moniammatillisessa yhteistyössä 57 Lastensuojelun keskusliitto Päivi Sinko Omia asiantuntijoita ja Hanna Heinonen FCG/Esko Lukkarinen Lapsilähtöinen työskentely Pesäpuu IV maakunnallinen mm. Heikki Hiilamo, sosiaalialan seminaari Outi Airola Yhteistyökysymykset ja sosiaalityöntekijän rooli lastensuojelun asiakasprosessissa Päivi Sinko Kehityn vanhempana Tuula Pukkala

14 keskittyessäni lasten tarpeisiin Parisuhde ja perheemme vuorovaikutussuhteet Vertaisryhmäohjaajakoulutus MLL/Raija Marttala Mitä on läheisneuvonpito? Porstua/Eeva-Liisa Tamski Läheisneuvonpidon Porstua/Eeva-Liisa koollekutsujakoulutus Tamski Huoli puheeksi -koulutus Päivi Kaustinen huhtitoukokuu 2011 Vanhempien parisuhde on lapsen koti huhtitoukokuu Leena Harjunpää 5.5. ja Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Hyvien käytäntöjen dialogi: Lastensuojelutarpeen selvittäminen Jyta-alueella Saara Pikkarainen Marjatta Repo Anne Saarela Liisa Ahonen ja Hankkeen työntekijät ovat osallistuneet mm. Jyväskylän yliopiston sosiaalityön tutkimuksen päiville helmikuussa 2010 ja PaKasteen työntekijätapaamisiin Rovaniemellä, Kuusamossa, Kajaanissa ja Levillä. Työntekijät ovat myös osallistuneet sekä valtakunnallisiin että alueellisiin Kaste-hankkeen/lapset ja nuoret seminaareihin, joita on järjestetty mm. Helsingissä, Vaasassa ja Seinäjoella. Toukokuussa 2010 työntekijät osallistuivat Pohjoismaiseen Perhekeskuskonferenssiin Espoossa. Työntekijät ovat osallistuneet myös erilaisiin THL:n järjestämiin työkokouksiin ja seminaareihin ja ovat kouluttautuneet Huolen puheeksiottamisen ja työyhteisöjen huolta huojentavien käytäntöjen kouluttajiksi. Koulutuksissa on ollut mukana eri hallintokuntien työntekijöitä sekä peruspalveluista että erityispalveluista. Yhteiset koulutukset ovat tehneet työntekijät tietoisiksi, keitä kaikkia ammattilaisia asiakkaan asioissa on mukana. Koulutukset ovat lisänneet osaamista, yhteistä ymmärrystä ja yhteistä kieltä yli sektorirajojen. Sektorikeskeisestä yksinpuurtamisesta ollaan vähitellen siirtymässä ylisektoraaliseen asiakkaan asian hoitamiseen, mikä käytännössä on näkynyt mm. yhteistyön tekemisen helpottumisena Hankkeen verkostoituminen Hanke on osa Pohjois-Suomen laajaa PaKaste-hanketta, jolloin luontevin verkostoituminen tapahtuu siihen. Yhteistyötä tehdään myös Väli-Suomen Perhe-hankkeiden kanssa. 14

15 Opetusklinikkaa koskevan kehittämisosion osalta ollaan mukana Sosnetverkoston koordinoimassa valtakunnallisessa Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyys-hankkeessa, jonka yhteisiin työkokouksiin on osallistuttu. SonetBotnian Keski-Pohjanmaan kehittämistyön toimijat on tärkeä yhteistyökumppani. Kehittäjäsosiaalityöntekijä Anne Saarela toimi myös Sosiaaliportin Lastensuojelun avohuollon konsulttiryhmän yhdyshenkilönä. Yhteistyösopimus on tehty THL:n ja SonetBotnian kesken Alueellisesti ja paikallisesti on verkostoiduttu eri julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Kumppanuutta on toteutettu myös mm. seurakuntien ja järjestöjen lapsiperhetyötä tekevien kanssa sekä alueella toimivien muiden hanketyöntekijöiden kanssa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Liikunnan järjestämässä Perheliikuntakampanjan aloitustilaisuudessa Nuppuhanke oli mukana mm. keräämässä vanhempien mielipiteitä perhekeskustoiminnan tarpeesta ja sisällöistä. Nuppu-hankkeen kehittämiskohteita ja teemoja on saatu sisällytettyä Keski- Pohjanmaan hyvinvointistrategiaan, Keski-Pohjanmaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä Keski-Pohjanmaan turvallisuus-, päihde- ja mielenterveysstrategiaan. Olennaista on, että tavoitteet ja toimenpiteet saadaan sisällytettyä virallisten organisaatioiden toimintarakenteisiin. 3. PERHEKESKUKSEN KEHITTÄMINEN Perhekeskuksen kehittämisen viitekehykseksi otettiin STM:n PERHEhankkeen toimintakonsepti. Perhekeskus on paikallisesti kehittyvä toimintamalli. Sen palvelurakenne muodostuu äitiys- ja lastenneuvolan, varhaiskasvatuksen, koulutoimen sekä varhaisen tuen ja perhetyön paikallisista palveluista. Perhekeskuksen perhelähtöiset työkäytännöt edistävät lasten hyvinvointia, antavat tukea vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja ovat ongelmia ennaltaehkäiseviä. Perhekeskukseen kuuluu perheiden kohtaamispaikkana toimiva tila asuinalueella Perhekeskuksen toimintatapana on yhteistyö perheiden, järjestöjen, seurakunnan, vapaaehtoisten ja muiden toimijoiden kanssa. Perhekeskuksen palveluohjaus varmistaa tarvittavien erityispalvelujen saannin. Perhekeskus on osa kunnan lapsi- ja perhepalvelujen organisaatiota. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, 23) 15

16 Lastensuojelun kokonaisuudessa hankkeen työ kohdistuu ensisijaisesti peruspalvelujen sekä ehkäisevien palvelujen ja varhaisen tuen osa-alueille. Riittävät ja hyvin toimivat peruspalvelut lasten ja perheiden normaaleissa kehitysympäristöissä mahdollistavat lasten ja perheiden hyvinvoinnin. Ne myös ehkäisevät ongelmien kasvamisen ja laajenemisen kalliisti ja pitkäkestoisesti hoidettaviksi erityisongelmiksi. KORJAAVAT PALVELUT Lapsen kasvua korjaavat palvelut: LsL:n mukaiset toimet, Psykiatriset palvelut Lapsen kasvua ja kehitystä edistävät palvelut: neuvola, varhaiskasvatus, koulu, oppilashuolto, kirjasto, järjestöt jne EHKÄISEVÄT PALVELUT VARHAINEN TUKI PERUSPALVELUT Lapsen kasvua tukevat palvelut: Monitoimijaisen perhekeskuksen palvelut (perhetyö, perheryhmätyö), perheneuvola, kohdennettu oppilashuolto, avoimet psykososiaaliset palvelut Kuvio 2. Lastensuojelun kokonaisuus ja perhekeskuksen sijoittuminen siihen (mukaillen Helsingin kaupungin mallia) Perhekeskus voi toimia fyysisenä kohtaamispaikkana, joka tarjoaa perheille sekä tiettyjä palveluja että tilat vertaisryhmä- ja muuta toimintaa varten. Perhekeskus voi olla myös toimijoiden ja palvelujen verkosto, jossa on sovittu moniammatilliset yhteistyökäytännöt eri toimijoiden kesken. Olennaista kummassakin mallissa on lasten ja perheiden oma osallisuus toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kehittämiskohteiden valinta Molemmilla toiminta-alueilla (Kokkola, Jyta) kehittäjätiimien työskentely aloitettiin tulevaisuusverstas-työmenetelmällä. Kehittämiskohteiksi valittiin molemmilla alueilla: Riittävät resurssit Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Ennaltaehkäisevien työmuotojen kehittäminen ja lisääminen Lapsiperheiden asioiden ja palvelujen esillä pitäminen mediassa 16

17 3.1. Varhainen avoin yhteistoiminta Miksi aina, kun lapsen tai nuoren elämässä tapahtuu jotain kamalaa, joku taho kertoo, että olivathan ongelmat jo vuosia sitten nähtävillä? Jos ne kerran nähdään ja tiedetään, miksi ei puututa ajoissa? Moniammatillisen ja toimijaisen yhteistyön keskeisimmäksi työvälineeksi on noussut varhainen avoin yhteistoiminta lapsiperheiden kanssa työskentelevien kesken. Tavoitteena on luoda työtapa, jolla lasten ja perheiden ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä. Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään ehkäisemään tiettyjen riskitilanteissa olevien lasten/perheiden ongelmia tukemalla heitä riittävän varhaisessa vaiheessa, silloin kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on vielä runsaasti käytettävissä. Varhaisella tuella pyritään ehkäisemään pienten ongelmien kasaantumista isoiksi ongelmiksi ja perhetilanteen kriisiytymistä. Toimintamalli perustuu Arnkil&Erikssonin kehittämään neljään huolen vyöhykkeeseen, jolla työntekijä mittaa omaa huolta lapsen/perheen tilanteesta: 1. Ei huolta; asiat toimivat. 2. Pieni huoli mielessä: Ota asia puheeksi, muuta toimintaasi niin että huoli häviää. 3. Huolen harmaa vyöhyke; pienten ja suurten huolten epäselvässä välimaastossa, harmaalta vyöhykkeltä pois pääsemiseksi tarvitset yhteistyökumppaneiden apua. 4. Suuri huoli: Ota yhteys lastensuojeluun. Toimintamallista on laadittu opas Varhainen avoin yhteistyö Keski- Pohjanmaan kunnissa. Oppaaseen on koottu varhaisen puuttumisen käsitteet ja selkeytetty työntekijän toimintaa huolen eri vyöhykkeillä olevissa tilanteissa. Toiminta perustuu kunnioittavaan, avoimeen yhteistyöhön asiakkaiden ja muiden viranomaisten kanssa. Toimintamallin perustana on, että peruspalvelujen työntekijöitä on koulutettu avoimiin ja dialogisiin kohtaamisiin. Oppaaseen on koottu myös kuvaus erilaisista dialogisista työmenetelmistä, joita voi käyttää huolen eri vyöhykkeillä. Opas on luettavissa Varhainen avoin yhteistoimintamalli on tarkoitus juurruttaa osaksi lapsiperheiden kanssa työtä tekevien perustyötä neuvoloissa, päivähoidossa, kouluissa ja muissa palveluissa. Tämä edellyttää paitsi työntekijöiden myös esimiesten ja päättäjien sitoutumista toiminnan periaatteisiin. Tämän vuoksi varhaisen avoimen yhteistyön opas sekä toimintaperiaatteet verkostodialogisten menetelmien käytöstä lähetettiin Keski-Pohjanmaan kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen lautakunnille käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. 17

18 Varhainen avoin yhteistyö sekä verkostodialogisten menetelmien käyttäminen tulee sisältyä kuntien strategioihin ja sitä kautta taloussuunnitelmiin. Varhaisen puuttumisen periaate on jo kirjattuna Kokkolan kaupungin ja Jytan strategioihin sekä valtuustojen hyväksymän lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman yhdeksi toimintaperiaatteeksi. Tavoitteena on saada nimetyksi toimialojen rajat ylittävä päällikkötason ohjausryhmä varhaisen tuen palvelujen koordinointia ja ehkäisevän työn kehittämistä varten. Syyskuussa 2010 ja 2011 kaikissa Jytan kunnissa järjestettiin lasten ja nuorten kanssa työskenteleville varhaisen tuen toimijatapaamiset, joissa on päivitetty toimijoiden tilanteet ja käyty keskustelua kunnan lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin huolta aiheuttavista tilanteista ja kehittämistarpeista. Kokouksissa on vakioesityslista, jonka mukaan edetään. Mukana on ollut työntekijöitä ja esimiehiä varhaiskasvatuksesta, neuvolasta, koululta, perheneuvolasta, sosiaalityöstä, perhetyöstä, nuorisotyöstä, psykiatrian avopalveluista ja seurakunnasta. Tapaamisia jatketaan osallistujien toiveiden mukaan joko puolivuosittain tai vuosittain. Samoilla teemoilla asiaa käsitellään Kokkolan kaupungissa ammattiryhmien sisäisissä työkokouksissa Perhekeskus Lapsiperheiden palvelujen kokoaminen perhekeskuksiksi on kirjattu hallitusohjelmaan sekä kahteen politiikkaohjelmaan terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan ja lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmaan. Niissä korostetaan perheiden voimavarojen vahvistamista ja toimivaa vanhemmuutta. Perhekeskus tekee perheiden palveluista paremmin lähestyttäviä. Perhekeskuksen asiantuntijaverkosto auttaa havaitsemaan lasten ja perheiden ongelmia sekä tarjoamaan apua mahdollisimman varhain. Perhekeskus on lähipalvelua, jonka perhe kohtaa arjen haasteissa: Näin kuvaili peruspalveluministeri Paula Risikko puheessaan perhekeskuskonferenssissa Espoossa toukokuussa Perhekeskuksen voivat olla monenlaisia. Suomesta löytyy perhekeskuksia, joissa perheiden palvelut on koottuna saman katon alle. Perhekeskuksen palvelut voivat toimia myös eri toimipisteissä, mutta keskenään kiinteässä yhteistyössä. Perhekeskus voi olla myös toimijoiden verkosto, jossa eri toimijoilla on sovitut toimintamallit. Jyta-alueella perhekeskustoiminta ajatellaan toimijoiden verkostona, joka perustuu kappaleessa 3.1. esitettyyn varhaiseen avoimeen yhteistoimintaan täydennettynä mm. seurakuntien, järjestöjen ja perheiden omaehtoisella toiminnalla. Kokkolan kehittäjätiimi piti tärkeänä, että perhekeskuksella on myös fyysinen toimipaikka, joka kokoaa perheiden oman ja ammattilaisten toiminnan. Monialainen kehittäjätiimi on ollut työstämässä Perhekeskuksen perustamisen hankesuunnitelmaa. Lisäksi hankesuunnitelma perustuu pidettyyn 18

19 dialogiseen teemaneuvonpitoon, jossa oli mukana vanhempia, järjestöjen edustajia ja alan työntekijöitä. Myös päättäjiä ja virkamiesjohtoa oli kutsuttu tilaisuuteen, mutta paikalla oli vain yksi keskijohdon virkamies. Hankesuunnitelma on lähetetty Kokkolan lapsiperheiden palveluista vastaavalle johdolle sekä hankkeen kummipäättäjille ennen vuoden 2011 talousarviokokousta. Hankesuunnitelmassa on selvitetty miksi ja keitä varten perhekeskusta tarvitaan, mitä on tarkoitus saada aikaan ja mitä tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan sekä mitkä tulevat olemaan perhekeskustoiminnan kustannukset. Hankesuunnitelma on luettavissa seuraavassa osoitteessa: Kokkolassa perhekeskus sai maaliskuussa 2011 yhteiset toimintatilat Ray:n rahoittaman kansalaistoiminnan keskuksen, Yhteisöklubi Sillan kanssa kaupungin keskustasta. Tiloihin muuttivat lapsiperheiden kotipalvelutoimisto, hankkeen perhesosiaalityöntekijä sekä perheohjaaja. Syksyn 2011 ajan mukana on myös terveydenhoitaja osa-aikaisesti. Perhekeskus profiloituu toimijoidensa mukaan varhaisen tuen yksiköksi, jossa palvelujen koordinoinnista vastaa perhesosiaalityöntekijä. Perhekeskus on matalan kynnyksen paikka, josta saa tietoa niin sosiaali- ja terveyspalveluista kuin järjestöjen tarjoamista palveluista. Toiminta on käynnistynyt syksyllä 2011 ja hakee vielä muotoaan. Perhekahvila toimii kerran viikossa, lisäksi erilaisia joko ammattilaisten tai vertaisohjaajien vetämiä ryhmiä on alkamassa, esim. uusperheiden ryhmä, erovanhempien lasten ryhmä, vanhempi-vauvaryhmä jne.. Perhekeskuksessa on alkamassa myös seniorikahvila, jota kautta yhteistyötä voidaan viritellä ikäihmisten ja lapsiperheiden välille. Yhteisöklubi Sillan kanssa etsitään uudenlaisia yhteistyön mahdollisuuksia verkottumalla kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Jytassa perhekeskustoiminnan pilottikunniksi on valittu Kannuksen kaupunki ja Kaustisen kunta. Molemmissa kunnissa järjestettiin maalis-huhtikuussa 2011 kysely perhekeskustoiminnan tarpeellisuudesta ja mahdollisista sisällöistä. Kyselyn tulosten perusteella yhdessä kunnissa toimivien järjestöjen kanssa on selvitetty toiminnan järjestämisen mahdollisuuksia ja muotoja. Toiminta rakentuu ensisijaisesti toimijoiden verkostoon ja tukeutuu seurakuntien perhekerhoihin ja MLL:n perhekahvilatoimintaan Monitoimijainen perhevalmennus Ennaltaehkäisevässä työssä neuvolan rooli nousee keskeiseksi, koska neuvola tavoittaa lähes 100 % perheistä sekä raskauden aikana että pikkulapsivaiheessa. Perhevalmennuksen kehittäminen/uudistaminen otettiin Jytan yhdeksi kehittämisen kohteeksi. Perhonjokilaaksossa valmennuksista vastaavat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajat. Lisäksi terveyskeskuspsykologi, suuhygienisti ja 19

20 fysioterapeutti pitävät oman osuutensa. Synnytyksen jälkeen ei enää järjestetä valmennusta. Lestijokilaakson kunnista vain Kannuksessa perhevalmennus toimii saumattomasti. Kannuksessa perhevalmennus jatkuu synnytyksen jälkeen Mammis kerhona, joka kokoontuu ohjatusti viisi kertaa ja sen jälkeen äidit usein jatkavat kokoontumista keskenään. Kunnissa pidetyissä varhaisen tuen työkokouksissa nousi lähes kaikissa esille tarve synnytysten jälkeisiin äitivauvaryhmiin vanhemmuuden vahvistamiseksi. Kummassakin jokilaaksossa oli kuntia, joissa perhevalmennusta ei viime aikoina ole järjestetty lähinnä resurssipulasta johtuen. Yhdessä pienessä kunnassa valmennus annettiin henkilökohtaisesti, koska synnyttäjien määrä oli niin alhainen. Tavoitteena on yhtenäistää perhevalmennusten sisältö koko yhteistoimintaalueella ja uudistaa sitä monitoimijaiseen suuntaan. Nuppu-hanke on tehnyt sopimuksen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kanssa kahden opiskelijan terveydenhoitajatutkintoon liittyvän opinnäytetyön ja kehittämistehtävän kohdentamisesta perhevalmennuksen kehittämiseen. Kyselyt vanhemmille ja terveydenhoitajille toteutetaan syys-lokakuussa. Työn tuloksena saadaan sekä teoreettinen katsaus hyvään perhevalmennukseen että käytännönläheinen perhevalmennuksen käsikirja Neuvolan perheohjaaja Varhaisen tuen ongelmakohdaksi muodostui erityisesti Kokkolan ja Perhonjokilaakson kuntien (HaKaVe) alueella se, että kunnissa ei ollut tarjolla varhaisen tuen palveluja perheille, joiden kohdalla neuvolan terveydenhoitajan huoli oli herännyt. Lapsiperheiden kotipalveluja oli tarjolla rajoitetusti, mutta tarpeeseen nähden riittämättömästi. Lastensuojelun perhetyön palveluja voitiin antaa vain lastensuojeluasiakkuuden omaaville lapsille ja perheille. Neuvolan perhetyön tavoitteeksi asetettiin seuraavaa: tuetaan vanhempia arjessa jaksamisessa vahvistetaan perheen omia voimavaroja autetaan vanhempia näkemään ja kokemaan pikkulapsen tarpeet, oma vanhemmuus ja parisuhde sekä sosiaalinen verkosto tunnistetaan ja tarjotaan tukea erityistä tukea tarvitseville perheille ohjataan ja rohkaistaan vanhempia muihin palveluihin Neuvolan perhetyön kohdistetaan erityisesti ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille, joilla ei ole mielikuvaa vauvasta ja/tai vanhemmuudesta. Muita mahdollisia kohderyhmiä ovat hyvin nuoret vanhemmat, jotka tarvitsevat tukea vauvan hoitoon ja vauvan tarpeiden tunnistamiseen sekä yksinhuoltajavanhemmat. Vanhemmat voivat olla myös uupuneita, heillä voi 20

21 alavireisyyttä ja/tai suuria elämänmuutoksia. Useimmilta vanhemmilta puuttui myös sosiaalinen tukiverkosto. Kokkolan kaupungissa neuvolan perheohjaajapilotti toteutettiin ensisijaisesti Torkinmäen neuvolan alueella. Perheohjaajan tueksi nimettiin moniammatillinen kehittämisen tukiryhmä. Pilottikauden aikana perheohjaajalla on ollut yhteensä 40 asiakasperhettä. Kerrallaan aktiivivaiheessa on ollut noin 7 perhettä. Suurin osa perheistä on ohjautunut asiakkaaksi neuvolan terveydenhoitajan kautta. Asiakkuuden kesto on vaihdellut kahdesta käyntikerrasta puoleen vuoteen. Pääasialliset tulosyyt ovat olleet mm. vanhemman uupumus tai lievä mielenterveysongelma, vauvan tai taaperon uniongelmat ja päivärytmi, lapsen uhmaiän haasteet, hyvin nuoret vanhemmat, yksin odottajat, lähiverkoston vähäisyys. Mahdollisuuksien mukaan perheohjaaja on tavannut perheen ensimmäisen kerran yhdessä terveydenhoitajan kanssa, jolloin perhetyön aloittamisesta on sovittu. Ensimmäisellä kotikäynnillä on kartoitettu perheen tarpeet ja laadittu yhdessä perheen kanssa perhetyön suunnitelma. Tapaamisissa käytetään erilaisia perhetyön työmenetelmiä ja välineitä. Asiakkuuden puolivälissä suunnitelman toteuttamista arvioidaan ja asiakkuuden päätteeksi pyydetään asiakkaalta palaute. Perheohjaaja toteutti pilottiaikana kaksi vanhempi-lapsi ryhmää, joissa toisessa työparina toimi neuvolan terveydenhoitaja ja toisessa seurakunnan lastenohjaaja. Vanhemmilta tulleissa palautteissa perheet olivat kokeneet saaneensa apua. Heille tärkeitä asioita oli käsitelty ja käyntejä ollut riittävästi. Eräs äiti oli kokenut pelkästään tiedon siitä, että apua on saatavilla, kun sitä tarvitsee hyvänä ja helpottavana tietona. Vanhemmat kokivat myös hyvänä, että heillä oli mahdollisuus ottaa uudelleen yhteyttä perheohjaajaan, jos oli tarpeen. Hyvänä koettiin myös se, että ohjeita ja neuvoja annettiin, mutta ei painostettu toimimaan tietyllä tavalla. Yhteistyökumppaneilta tulleissa palautteissa perheiden auttaminen varhaisessa vaiheessa koettiin erittäin tärkeänä. Perheillä itsellään on ollut halu ottaa tuki vastaan ja löytää perheohjaajan tukemana omat voimavarat arjessa selviytymiseen. Varhaisessa vaiheessa annettu tuki ehkäisee ongelmien pahentumisen, perhetilanteen kriisiytymisen ja ajautumisen tarpeettomasti erilaisiin erityispalveluihin. Nähdään myös, että jos perheet saavat apua ja neuvoja jo ongelmiensa alkuvaiheessa, niin lastensuojeluasiakkaiden määrä alkaa kääntyä laskuun. Tärkeää on ollut, että perheohjaaja on ollut osa neuvolan moniammatillista työryhmää ja läsnä neuvolassa. Silloin herääviin huoliin on ollut helppo puuttua heti ja yhdessä laaja-alaisesti etsiä keinoja perheen asioiden kuntoon saattamiseksi. Eräs terveydenhoitaja kuvaa asiaa osuvasti: Tanja teki itsensä nopeasti tarpeelliseksi. Yht äkkiä aloin huomata perheitä, jotka tarvitsivat matalan kynnyksen puuttumista. Esim. masentuneet äidit, unikouluasiat ja uusavuttomuus. Aikaisemminkin tietysti pyrin auttamaan perheitä, mutta usein oli niin, että lähetin heidät perheneuvolaan, unikouluuun, vauvatiimiin, psyk 21

22 sh:lle tai psyk.polille. Nyt pystyttiin Tanjan avulla hoitamaan useimmat pulmat jo ennen kuin asiat olivat menneet liian pitkälle. Yhteistyökumppaneiden toiveena on, että Kokkolan saataisiin useampi perheohjaaja. Sopivana määränä pidetään yhtä ohjaajaa kahta neuvolaa kohden. Tällä tavoin säästettäisiin varmasti korjaavassa hoidossa. Inhimilliset kärsimykset vähenisivät Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun kaksi sosionomiopiskelijaa ovat tehneet opinnäytetyön Varhainen neuvolaperhetyö Kokkolassa - tukemalla vanhemmuutta edistetään hyvää lapsuutta. Opiskelijat kartoittivat neuvolan perhetyön tarvetta ja työn vaikuttavuutta perheiden arjessa. Neuvolan perheohjaaja jatkaa työtään alkaen kaupungin työntekijänä sijoittuen fyysisesti perhekeskukseen. Perheohjaaja on jatkossa kaikkien neuvoloiden käytössä. Syksyn aikana yksi terveydenhoitaja on irrotettu osa-aikaisesti omasta perustyöstään ja hän toimii perheohjaajan työparina niin kotikäyntityössä kuin ryhmien vetämisessä. Saman katon alla toimii nyt lapsiperheiden kotipalvelu, joka suuntaa osan työntekijöidensä työpanosta varhaiseen tukeen. Jytassa, Halsuan, Kaustisen ja Vetelin kuntien alueella toteutettiin hankkeen perheohjaajapilotti Perheohjaajan päätoimipiste sijaitsi Kaustisen neuvolassa. Työn tavoitteet olivat yhteneväiset Kokkolan alueen pilotin kanssa. Kevätkaudella työn painopisteenä oli varhaisen tuen perheohjauksen tunnetuksi tekeminen neuvolan ja muiden yksikköjen työntekijöille sekä alueen lapsiperheille vierailemalla mm. perhekahviloissa ja perhekerhoissa. Perheohjaajan työ painottui perhekohtaiseen kotikäyntityöhön, ryhmätoimintoja ei pilotin aikana ehditty aloittaa. HaKaVealueella uudenlaisena toimintamuotona syksystä 2011 alkaen perheohjaaja tapaa yhdessä terveydenhoitajan kanssa kaikki ensimmäistä lastaan odottavat äidit raskausviikolla Vauvan ollessa 2-3 kk:n ikäinen perheelle tarjotaan perheohjaajan käyntiä, jolloin perheen kanssa käydään läpi vauvaperheen arjen voimavaralomake. Tapaamisen tavoitteena on kartoittaa perheen omia voimavaroja ja tarvittaessa tarjota perheelle varhaista tukea. Jyta on kirjannut ennalta ehkäisevän perhetyön strategiseksi tavoitteekseen ja meneillään tehtävän täyttäminen vakinaisesti Perhesosiaalityöntekijä Varhaisen avoimen yhteistoiminnan toteutuminen (kts. luku 3.1.) edellyttää toimivia yhteistyöverkostoja. Tavoitteena on saada tukea tarvitsevat perheet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuen piiriin jo ennen kuin perheellä on tarvetta lastensuojelun asiakkuuteen. Lastensuojelun sosiaalityön resurssien vähäisyydestä johtuen sosiaalityöntekijöiden työpanos Kokkolan kaupungin alueella suuntautuu yksinomaan lastensuojelun asiakkuuden omaavien perheiden kanssa tehtävään korjaavaan työhön. Lasten ja 22

23 perheiden kanssa työskentelevät peruspalvelujen ammattilaiset ovat kokeneet ongelmana sosiaalityön osaamisen puuttumisen yhteistoimintaverkostosta silloin kun lapsella/perheellä ei ole vielä lastensuojelun asiakkuutta. Lasten ja perheiden ongelmien havaitsemisessa, tunnistamisessa ja varhaisessa tuessa ensisijainen rooli on neuvolan, päivähoidon ja koulun työntekijöillä. Usein tulee kuitenkin tarvetta saada myös sosiaalityön näkökulma asiakastilanteeseen, vaikka varsinaista lastensuojelun tarvetta ei olekaan eikä perheellä ole lastensuojelun asiakkuutta. Perheessä voi olla jonkinlaista tuen tarvetta tai sosiaalisia riskitekijöitä kuten vanhemman jaksamattomuutta, isoja elämäntilanteen muutoksia tai neuvonnan ja ohjauksen tarvetta. Olennaista lastensuojelutarpeen kannalta on se, että havaitut riskitekijät eivät vielä vaikuta lasten hyvinvointiin ja perheellä on vielä omia voimavaroja. Toimimalla mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä voidaan estää pienten ongelmien kasautuminen ja muuttuminen suuriksi lastensuojeluongelmiksi. Kokkolan alueen kehittäjäsosiaalityöntekijän tehtäviä täsmennettiin alkaen niin, että hän toimii perhesosiaalityöntekijänä erityisenä työalueenaan neuvolaikäiset lapset ja perheet. Tavoitteena oli selvittää, millaisiin perheiden tarpeisiin perhesosiaalityöllä pystytään vastaamaan ja voidaanko lastensuojeluongelmia havaita herkemmin. Selvityksen kohteena oli myös, voidaanko varhaisen tuen avulla ehkäistä lastensuojelutarpeen syntymistä perheissä. Syyskuun 2011 loppuun mennessä perhesosiaalityöntekijälle on ohjautunut yhteensä 26 asiakasperhettä. Vuoden aikana toteutunut tiiviimpi yhteistyö neuvoloiden kanssa on helpottanut varhaisen tuen tarpeiden tunnistamista ja niihin tarttumista. Lastensuojelun neuvoloiden vastuusosiaalityöntekijä kiersi yhdessä perhesosiaalityöntekijän kanssa kantakaupungin neuvolat. Tapaamisilla haettiin yhteisymmärrystä vallitsevaan tilanteeseen sekä tuntumaa uudelle tavalle toimia. Uusi tapa toimia lähtee liikkeelle yhteisestä ymmärryksestä. Kiireen ja työn kuormittavuuden johdosta yhteistyö ei aina toimi toivotulla tavalla. Tapaamisten jälkeen ilmeni selvä tarve jatkaa tiiviimpää yhteistyötä perhesosiaalityön kanssa. Varhaisen tuen perheitä, joilla ei vielä ole tarvetta lastensuojeluasiakkuuteen on kentällä paljon. Syksyn 2011 alkaessa yhteistyötapaamisiin liittyivät mukaan neuvolan perheohjaaja ja erikoissairaanhoidon vauvaperhetyön työntekijät. Säännöllisten tapaamisten kautta saavutetaan luottamus siihen, että kaikki saman asian äärellä työskentelevät kantavat yhteisvastuuta varhaista tukea tarvitsevista perheistä. Kokkolan kaupungin lastensuojelun vastuulla olleet varhaiskasvatuksen hoitoja kasvuryhmät siirtyivät vuoden 2011 alusta perhesosiaalityöntekijälle. Säännölliset yhteydenpidot ja tapaamiset ovat olleet luomassa pohjaa varhaiselle puuttumiselle. Toimivimmat rakenteet luodaan alueen verkostoja 23