Selvitys vesistömatkailun edellytyksistä Pirkanmaalla

Transkriptio

1 Selvitys vesistömatkailun edellytyksistä Pirkanmaalla Tiia Luomanen Pirkanmaan liitto

2 Sisällys: Johdanto Kalastusmatkailukohteet Toisvesi Tarjannevesi - Vaskivesi Ruovesi - Keuruselkä Näsijärvi Längelmävesi - Vesijärvi Roine - Mallasvesi Pyhäjärvi Kyrösjärvi Mahnalanselkä - Kirkkojärvi Kulovesi - Rautavesi Muita kalastuskohteita kunnittain Kanavat Pääkanavat: Herraskosken kanava Lempäälän kanava Muroleen kanava Valkeakosken kanava Muut kanavat: Apian kanava Kaivannon kanava Kaivannonsalmen kanava Kaivoskannan kanava (Visuveden kääntösilta) Kautun kanava Kirkot ja kylät vesien varrella Kirkot Kylät Laivareitit Reittiliikenteen alukset ja reittien kulku Tilausristeilyjen alukset ja palveluntarjoajat: Melontareitit Karttaan merkityt joki-, järvi- ja koskimelontakohteet...38

3 5.2. Karttaan merkitsemättömiä järvimelontakohteita Palveluntarjoajat Pirkanmaalla Rantayleiskaavojen kartoitus Kaavoituskatsaus kunnittain Satamat Vaellus- ja pyöräilyreitit Vaellusreitit Euroopan kaukovaellusreitti (E6) Pirkan taival Kaarinanpolku Birgitan polku Kansallispuistot Helvetinjärven kansallispuisto Seitsemisen kansallispuisto Pyöräilyreitit Vesi- ja ranta-tapahtumat Pirkanmaalla Kiertäviä kansallisia tai kansainvälisiä tapahtumia: Vesi- ja rantatapahtumia kunnittain...96 Päätelmät: Lähteet:...103

4 Johdanto Luontomatkailu on viime vuosina kasvattanut suosiotaan ympäri maailmaa. Suomella - tuhansien järvien maalla - on oiva mahdollisuus olla mukana tässä kasvavassa elämystalouden kilpailussa metsineen ja järvineen. Ihmiset kaipaavat yhä enemmän elämyksiä niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin, jolloin Suomen on osattava hyödyntää omat mahdollisuutensa ja luotava oma markkinatilansa maailman kartalla. Näiden matkailumahdollisuuksien luomisessa ja luontomatkailun kehittämisessä maakunnilla on merkittävä rooli. Pirkanmaalla tähän kysyntään on tartuttu mm. Pirkanmaan liiton toimeksiannosta käynnistetyllä Pirkanmaan elämystalous hankkeella ja vesistömatkailun edellytyksiä koskevan esiselvityksen teettämisellä. Pirkanmaan liitto pyrkii näin omalta osaltaan vastaamaan tähän kasvavaan elämysmatkailuun kohdistuvaan kysyntään erityisesti vesistömatkailun osalta. Luontomatkailu ja siihen osana kuuluva vesistömatkailu on ollut paljon esillä viimeisten vuosien aikana keskustelussa kuntien ja maakuntien vetovoimaisuuden lisäämisestä. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu olennaisena osana kesämökit, kalastusmatkat ja omatoimiveneily. Pirkanmaalla on keskeisen sijaintinsa vuoksi erinomaiset mahdollisuudet hyödyntää alueen vesistöjä matkailumahdollisuuksia kehittämällä ja luoda vesistömatkailusta uutta vetonaulaa maakuntamatkailulle. Pirkanmaa on lähes kauttaaltaan vesistöjen äärellä, ja maisemaa halkovat monet järvet, joet ja kosket. Vesistöjen hyödyntäminen käytännössä ja siihen panostaminen matkailullisesti on kuitenkin tähän saakka jäänyt kunnissa muiden matkailumuotojen jalkoihin. Tähän on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut myös se, että yhtenäiset suuret vesistöt kattavat usein suuriakin alueita, jotka eivät noudata kuntien rajoja, jolloin niiden luomiin mahdollisuuksiin panostaminen on kunnissa jäänyt vähemmälle. Kotimaan matkailun lisääntyessä Pirkanmaan on kuitenkin vastattava kasvavaan kysyntään ja tartuttava sen luomiin mahdollisuuksiin mahdollisimman ripeästi. Pirkanmaalla on siten tarjota monipuolisia vesistömatkailumahdollisuuksia, jotka sen on löydettävä ja, jotka toisaalta myös potentiaalisten matkailijoiden tulisi löytää. Alueelta löytyy runsaasti järviä ja pitkiä vesistöreittejä, mutta samalla Tampereen ja muiden kaupunkien tarjoamat palvelut ovat lähellä, mikä antaa Pirkanmaalle merkittävän etulyöntiaseman esimerkiksi Lappiin nähden. Palveluiden ja luonnon yhdistelmä luo Pirkanmaalle oman markkinatilansa esimerkiksi kiireisille matkailijoille tai perheille. Vesistömatkailun luomia mahdollisuuksia on tuotu esiin myös virallisissa asiakirjoissa. Esimerkiksi Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden strategiassa , joka syntyi Pirkanmaan elämystalous hankkeen tuloksena sekä Esityksessä Pirkanmaan maakuntaohjelmaksi on huomioitu vesistö- ja luontomatkailun tarjoamat mahdollisuudet. Elämystalouden strategiaasiakirjassa mainitaan vesistöjen paljous Pirkanmaan yhtenä mahdollisuutena nostaa profiiliaan sekä kotimaisten että ulkomailta tulevien matkailijoiden keskuudessa Tampereen ollessa koko Suomen vilkkain sisävesisatamakaupunki. Jo Tampereen ja Pirkanmaan elämystalouden strategiassa (2009, 4-6) hahmotellaan satama-, ravintola- ja tapahtumakulttuurin monipuolistaminen ja kokonaisvaltainen vesiliikenteen kehittäminen potentiaalisena Pirkanmaan tulevaisuuden vetonaulana. Myös Pirkanmaan Esityksessä maakuntaohjelmaksi (2009, 22) korostetaan luonnonympäristön roolia sekä matkailun että asumisen näkökulmasta. Ohjelmassa tuodaan esiin vesistöreittien ja luonto- ja hyvinvointimatkailukohteiden kehittämisen merkitys sekä vetovoimatekijöinä että viihtyvyyden perustekijöinä. Pirkanmaan Liitossa käynnistettiin toukokuussa 2010 selvitystyö, jossa tähdättiin vesistömatkailun nykytilanteen kartoittamiseen alueiden käytön näkökulmasta. Pirkanmaan liitto palkkasi ajalle 1

5 harjoittelija Tiia Luomasen Tampereen Yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitokselta tekemään esiselvitystyötä, jonka tuloksena syntyi loppuraportti Pirkanmaan vesistömatkailun lähtökohdista. Loppuraporttiin oli tarkoitus sisällyttää seuraavat asiakokonaisuudet: kalastusmatkailukohteet kanavat kirkot ja kylät vesien varrella laiva- ja veneilyreitit sekä melonta- ja soutureitit palveluntarjoajat rantayleiskaavojen kartoitus satamat ja vanhat laiturit vaellus- ja pyöräreitit (mukaan lukien E6 kaukovaellusreitti) vesi- ja rantatapahtumat Pirkanmaalla Varsinaisten vesistömatkailukohteiden lisäksi tavoitteena oli saada loppuraporttiin myös kokonaiskuva vesistömatkailuun liittyvien palveluiden tarjonnasta. Tästä syystä lopulliseen raporttiin sisällytettiin myös Pirkanmaalla sijaitsevat erilaiset yritykset, jotka tarjosivat, majoituspalveluita, ohjelmapalveluita tai välinevuokrausta. Alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna loppuraportissa on muutamia poikkeuksia. Kaavoituksen osalta raporttiin sisällytettiin myös ne osayleiskaavat, jotka eivät ole rantayleis- tai rantaosayleiskaavoja, mutta jotka leikkaavat vesistötai ranta-alueita. Lisäksi veneilyreittien kuvaaminen kartalla päätettiin jättää loppuraportista pois. Valmistuneen raportin pohjalta tavoitteena on pohtia mahdollisia jatkotoimenpiteitä Pirkanmaan vesistömatkailun kehittämiseksi. 2

6 1. Kalastusmatkailukohteet Pirkanmaan virtavedet kuuluvat Kokemäenjoen vesistöön ja ovat pääosin reittivesiä. Lukuisten vesistöjen vuoksi maakunta tarjoaa erinomaiset puitteet järvikalastukseen, veneilyyn, melontaan ja muuhun matkailuun. Alueen pinta-alasta jopa 15 % on vettä, mikä tarkoittaa yhteensä hehtaaria vesistömatkailumahdollisuuksia. Suuria, yli 2000 hehtaarin, vesistöjä Pirkanmaalla on noin 20 ja pienempiä, yli hehtaarin suuruisia altaita, yli Suurimmat järvet ovat Längelmävesi ( ha) ja Näsijärvi ( ha). Suurin osa isoista järvistä on niin sanottuja reittivesiä, eli ne ovat yhteydessä toisiinsa salmien, koskien ja virtaavien vuolteiden kautta. Kokemäenjoki muodostuu kahdesta pääreitistä: Näsijärven reitistä sekä Pyhäjärven-Vanajan reitistä, johon lasketaan mukaan myös Längelmäveden ja Hauhon reitit. Lisäksi kolmantena reittinä on muun muassa Kyrösjärven poikki virtaava Ikaalisten reitti. (Hurskainen, 2005.) Tällä hetkellä Näsijärven ja Pyhäjärven välillä ei ole vesitieyhteyttä, mutta asiaan tulee todennäköisesti muutos parin vuoden sisällä, mikäli suunniteltu veneuittotunneli toteutuu. Reitti Näsijärven vesistössä Tampereelta Liedenpohjaan pohjoisessa on noin 150 km pitkä. Ruovedeltä itään johtava Vilppulan reitti on noin 20 km pitkä. Pirkanmaa on läntisen Järvi-Suomen keskeisintä kuha-aluetta. Kuha onkin hauen ja ahvene ohella Pirkanmaalla kalastavien pääsaalislaji, ja alueelta pyydetään jopa kuudennes koko maan kuhasaaliista. Pyhäjärvi, Ruovesi, Kyrösjärvi, Kulovesi ja Rautavesi ovat esimerkkejä parhaista kuhavesistä. Myös Längelmävesi, ja pohjoishämäläisistä kohteistä Kangasalan Vesijärvi ja Aurejärvi, on perinteisesti tunnettu hyvinä kuhajärvinä. Erilaisissa suurkuhakilpailuissa ovat viime vuosina juhlineet juuri samaiset järvet, mukaanlukien Vanajavesi. Haukijärvistä parhaimpina voi mainita Ruoveden, Längelmäveden, Keurusselän ja Kyrösjärven, jotka ovat Pirkanmaan varmoja haukijärviä. Suuret järvialueet ovat yhteydessä toisiinsa lukemattomien jokien ja koskien kautta. Niinpä Pirkanmaalta on löydettävissä myös useita koskikalastuskohteita. Niistä kolme on saanut myös valtakunnallisen Laatu-Apajat statuksen. Esimerkkeinä hyvistä koskikalastusalueista mainittakoon Kairokoski, Vilppulankosket, Siuronkoski ja Tammerkoski. Raportin kalastusmatkailukohteita koskevat tiedot on koottu pääosin Pirkanmaan kattavalta Kuhamaa-Pirkanmaan kalastuskohteet ja palvelut sivustolta, sekä kuntien internet-sivuilta. Kohteet on sijoitettu paikkatietojärjestelmän avulla kartalle (Kuva 1). Tekstissä kalastusmatkailukohteet on jaoteltu vesistöittäin ja kohteen jälkeen sulkuihin on lisätty kohteen palvelut. Lisäksi lopussa on mainittu kunnittain suurten vesistöjen ulkopuolelle jääviä kohteita, kuten pikkujärviä. 3

7 Kuva 1. Merkittävimmät kalastusmatkailukohteet Pirkanmaalla. 4

8 1.1. Toisvesi Tarjannevesi - Vaskivesi Herraskosken kanava (wc, ruokailu, puhelin, vesipiste, polttoaine, laskuluiska) Virrat laivaranta (wc, ruokailu, laskuluiska, puhelin, vesipiste, kioski, polttoaine, septi) Kotalan kylä (kotalan kosket villi pohjola, tarkemmat tiedot jäljempänä: laskuluiska, polttoaine, vesipiste, talousjäte) Visuveden kylä (wc, ruokailu, kioski, septi, laskuluiska) Vaskisalo (tulentekopaikka), Rasvasaari (tulentekopaikka), Syvinginsalmi (laskuluiska), Pohjaslahti (laskuluiska, polttoaine, kioski) 1.2. Ruovesi - Keuruselkä Vilppulan venesatama (laskuluiska, wc, ravintola, puhelin, kioski, vesipiste, tulentekopaikka, talousjäte) Kaisansaari (tulentekopaikka), Kasilan saari (tulentekopaikka) Ruoveden laivaranta (tulentekopaikka, wc, laskuluiska, ravintola, septi, vesipiste, ravintola, talousjäte) Kauttu (tulentekopaikka, talousjäte), Jäminkipohja (laskuluiska, kioski, talousjäte) Muroleen kanava (ravintola, wc, laskuluiska, polttoaine, kioski, vesipiste, puhelin) 1.3. Näsijärvi Muroleen kanava (em.) Kuru laivaranta (laskuluiska, wc, vesipiste) Maisansalo (laskuluiska, puhelin, ravintola) Pimeesalmi (polttoaine, wc, vesipiste, kioski, talousjäte) Kuusela (talousjäte, wc, laskuluiska) Kesoilin ranta (laskuluiska, vesipiste, ravintola, septi) Jänissaari (laskuluiska, wc, vesipiste, talousjäte) Rauhanniemi (laskuluiska) 5

9 Naistenlahti (lämmitettävä laskuluiska, wc, vesipiste, septi, talousjäte) Mustalahti (polttoaine, wc, vesipiste, puhelin, ravintola, talousjäte) 1.4. Längelmävesi - Vesijärvi Rönni (laskuluiska, polttoaine, wc, ravintola, talousjäte) Eräpyhä (tulentekopaikka, telttailualue) Orivesi Hieta (laskuluiska) Mobilian venelaituri (Huutijärvi) Kisarannan leirintäalue (laskuluiska, wc, vesipiste, puhelin, ravintola) 1.5. Roine - Mallasvesi Mobilia (em.) Reväslahdenkärki (tulentekopaikka) Liuksialan ranta-valkeakoskenkanava (Vanajan puoli, laskuluiska) Pakan ranta Sointulan ranta (laskuluiska) Apianlahti Huhtasaari (wc, tulentekopaikka, leirintäalue)-päärhominsaari-viitasaari-riutta Hotelli Wallikka (laskuluiska, polttoaine, wc, ravintola, vesipiste, talousjäte) Valkeakosken kanava (Moottoriuistelu on kielletty, wc, ravintola) 1.6. Pyhäjärvi Vihola (laskuluiska, vesipiste, puhelin talousjäte) Ratina (laskuluiska, polttoaine, wc, vesipiste, talousjäte) Loukonlahti (laskuluiska, wc, talousjäte) Turri (laskuluiska, talousjäte) Lempäälän kanava (wc, ravintola) Myllyranta (laskuluiska, wc, ravintola, talousjäte) 6

10 Hääkivi (wc, puhelin, ravintola) 1.7. Kyrösjärvi Mahnalanselkä - Kirkkojärvi Toivolan saari (laskuluiska) Kalmaanranta (laskulusika) Sammi (laskuluiska, ravintola) Haveri (laskuluiska, wc, tulentekopaikka, majoitus, puhelin, kioski, ravintola) Kurjenranta (laskuluiska) Hämeenkyrö, Mihari, Linnavuori (kaikissa laskuluiska) Pappilanjoki yleisesti koskineen (Kalastuspuiston palvelut) 1.8. Kulovesi - Rautavesi Ellivuori, (laskuluiska, wc, majoitus, ravintola, vesipiste) Vammalan veneranta (laskuluiska, wc, vesipiste, ravintola) 1.9. Muita kalastuskohteita kunnittain Akaa: Haihunkoski (suosittu erityisesti perhokalastajien keskuudessa) Ikaalinen: Petokoski, Taipaleenkoski ja Haukilampi (Seitsemisen kylien virkistyskalastusalueita) Kihniö: Koskelankoski (laavu ja wc) Kuorekoski (Koski on hyvässä maineessa huolimatta siitä, että se on vain noin 60 metriä pitkä, haukiennätys on12 kg.) Ylinenkoski (Koskella on pituutta noin 80 metriä ja pudotuskorkeutta vajaa 2 metriä.) Myllykoski (laavu, wc) Lempäälä: Kuokkalankoski (suosittu koskikalastuspaikka) 7

11 Herralankoski (suosittu koskikalastuspaikka) Tuulialan kalastuslaituri Koivukärjen kalastuslaituri Iso-Kyynärö Mänttä-Vilppula: Vilppulankoski (kesän läpi kalaistutuksia, Vilppulankoskella valtakunnallinen Laatu-Apajat status, koskella suositellaan perhokalastusta, sinilippusataman palvelut lähellä) Paloselän uistelualue (ei kartassa) Nokia: Siuronkoski: suosittu koskikalastuspaikka (Sijainti kahden vesistön yhtymäkohdassa takaa erityisesti suurikokoisia kalasaaliita) Parkano: Viinikanjoen kosket (myönnetty valtakunnallinen "Laatu-Apajat" status, on merkittävä koskikalastuskohde) Aurejoen kosket Sastamala: Kiikoiskoski (tulentekopaikka, laavu, wc, paikoitusalue, vuokrattavana kunnan rantasauna) Putajakoski (suosittu perhokalastusalue) Suomun pienet metsäjärvet Suodenniemellä, Kaituri-, Huuti- ja Onkijärvi (tulentekopaikka kodassa, wc, paikoitusalue lähellä Kaiturijärveä, luontopolku) Mouhijärvi (suotittu uistelukalastajien keskuudessa) Tampere: Tammerkoski (suositellaan perhokalastusta, Tammerkoskelle on myönnetty valtakunnallinen "Laatu-Apajat" status) Virrat: Kotalan Kosket (suosittuja koskikalastuskohteita) Kituskoski (vaikein ja haastellisinkoskista, vesi putoaa lähes 20 metriä reilun kilometrin matkalla) Koskelankoski (koskista helpoin kalastaa, kalastettavissa myös tulvahuippuina) 8

12 Vehmaskoski (0,5 kilometrin mittainen koski putoaa noin 7 metriä, sallittuja välineitä virveli ja perho) Herraskoski (suosittu koskikalastusalue, suositellaan perhokalastusta) Yläinen-Toriseva (hoidettu pikkujärvi) Ylöjärvi: Junkkarinjärvi (hoidettu pikkujärvi) 2. Kanavat Pirkanmaan Kokemäenjoen vesistön kanavat sijaitsevat 120 kilometriä pitkällä Näsijärven reitillä ja hieman lyhyemmällä Pyhäjärven-Vanajan reitillä. Pirkanmaalla on olemassa 4 varsinaista pääkanavaa: Herraskosken kanava, Lempäälän kanava, Muroleen kanava ja Valkeakosken kanava. Kanavat Muroleen kanavaa lukuun ottamatta ovat itsepalvelukanavia, joissa on käytössä käynnistysnaru. Näiden lisäksi on olemassa viisi muuta kanavaa: Apian kanava, Kaivannon kanava, Kaivannonsalmen kanava, Kautun kanava, Kaivoskannan kanava, joka tunnetaan myös Visuveden kanavana. Itsepalvelukanavien aukioloajat koskevat kaikkia Suomen kanavia. Kesällä 2010 (kesä-, heinä- ja elokuu) itsepalvelukanavat ovat auki kello Pirkanmaalla sijaitsevat kanavat on sijoitettu kartalle kuvassa 2. Kanavia koskevat tiedot ovat peräisin Merenkulkulaitoksen ja kuntien internet-sivuilta. 9

13 Kuva 2. Liikennöitävät pää- ja muut kanavat Pirkanmaalla. 10

14 2.1. Pääkanavat: Herraskosken kanava 825 metriä pitkä kanava yhdistää Virroilla Toisveden ja Vaskiveden, ja se on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kanavan ylittävän kääntösillan alikulkukorkeus on 5,1 m. Sillan alittamiseksi on tehty veneen kallistuslaite, joka mahdollistaa noin 9 m korkean purjeveneen alikulun. Sallitut mitat: pituus 35m., leveys 7,3m., syväys 1,8m., korkeus 7,0m. (kiinteä maantiesilta). Vedenpintojen korkeusero: 1,75-1,90 m. Palvelut:Herraskosken kanavamuseo, vierasvenelaiturin palvelut, Perinnekylä ja Nuorisokeskus Marttisen palvelut, Virtain keskustan palvelut Lempäälän kanava 1275 metriä pitkä kanava yhdistää Kortesselän ja Kirkkojärven Lempäälässä. Alhaalta tultaessa itsepalvelun käynnistysnaru (myös sulutuskutsu juoksutusten aikana) ja ohjeet ovat alakanavan päässä vasemmalla, ja ylhäältä tultaessa yläkanavan laiturissa vasemmalla heti ensimmäisen sillan jälkeen. Sallitut mitat: pituus 145m., syväys 1,8m, leveys 7,5m. korkeus 5,5m. Vedenpintojen korkeusero: 2,20-2,40 m. Palvelut: wc, ruokailu/kahvila, parkki, Lempäälän keskustan palvelut Muroleen kanava Ruovedellä, Tampere-Virrat reitillä, sijaitseva kanava on 315 metriä pitkä, ja se on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Murole on ainoa miehitetty kanava Pirkanmaalla. Siinä alhaalta tultaessa sulutuskutsupiste on alakanavan alkupäässä oikealla, ja ylhäältä tultaessa yläkanavan alkupään odotuslaiturissa. Sulun ylittävän kääntösillan alikulkukorkeus on 1,0 m (veden ollessa alatasossa noin 2,1 m). Sallitut mitat: pituus 35m., leveys 7,3m., syväys 2,4m., mastokorkeus 18m. Vedenpintojen korkeusero 0,90 1,50 m. Palvelut: polttoaine, wc, veneenlaskupaikka, vesipiste, puhelin, elintarvikkeita, vierasvenesataman palvelut kanavan yläpuolella Valkeakosken kanava 495 metriä pitkä kanava yhdistää Mallasveden ja Rautunselän Valkeakoskella. Alhaalta tultaessa itsepalvelun käynnistysnaru ja ohjeet ovat alakanavan päässä oikealla, ja ylhäältä tultaessa ennen siltaa olevassa laiturissa vasemmalla. Sallitut mitat: maksimipituus 145m., leveys 7,5m., syväys 1,8m., mastokorkeus 5m. Vedenpintojen korkeusero 4,50-4,70 m. 11

15 2.2. Muut kanavat: Apian kanava Apian kanava sijaitsee Valkeakoskella noin kilometrin ylävirtaan Valkeakosken sulkukanavasta. Sallitut mitat: pituus 145m., leveys 7,5m. (kokonaisleveys 22 m), syväys 1,8 m., mastonkorkeus 5,0m Kaivannon kanava Noin 120 metriä pitkä Kaivannon suluton kanava yhdistää Längelmäveden ja Roineen Kangasalla, Kokemäenjoen vesistössä. Sallitut mitat: syväys 1,8m ja mastokorkeus 5,0m Kaivannonsalmen kanava Kanava sijaitsee Pirkkalassa lähellä Tamperetta Lempäälän kanavan ja Tampereen välisellä reitillä. Kanavan pituus on 300 m. Sallitut mitat: leveys 7,5 m, syväys 1,8 m, mastonkorkeus 5,5 m Kaivoskannan kanava (Visuveden kääntösilta) Kaivoskannan kanava yhdistää Visuveden ja Tarjanneveden Ruovedellä. Kääntösilta on Pohjoismaiden suurin. Sallitut mitat: pituus 80m., syväys 2,4m., mastokorkeus 18,0m Kautun kanava Ruoveden ja Paloveden yhdistävä 160 metriä pitkä kanava sijaitsee Ruovedellä. Kanava on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Sallitut mitat: syväys 2,4m., mastokorkeus 11m. 3. Kirkot ja kylät vesien varrella 3.1. Kirkot Kirkkojen määrä kunnittain vaihtelee Pirkanmaalla merkittävästi. Tampereen alueella kirkkoja on reilusti yli toistakymmentä, kun taas esimerkiksi Kihniöstä kirkkoja on vain yksi. Yhteensä Pirkanmaalla vesistöjen äärellä, tai niiden lähellä, on 67 kirkkoa, jotka on sijoitettu karttaan kuvassa 3. Mukaan ei ole otettu kaikkia Pirkanmaalla sijaitsevia kirkkoja, vaan tarkoituksena on ollut poimia kirkot, jotka vesistömatkailun kohteina ja näkökulmasta ovat merkittävässä asemassa. Vain muutama kirkko jätettiin kartan ulkopuolelle, mikä kertoo siitä, että suuri osa Pirkanmaan kirkoista sijaitsee vesistöjen äärellä. Kirkkojen sijoittumisen taustalla on historia. Vesistöjen oltua aiemmin merkittäviä kulkureittejä, on kirkonkylä ja kirkko aikoinaan rakennettu monessa kunnassa tai pitäjässä vesistöjen varrelle. Kirkot ovat siten vielä 2010-luvulla oivallinen vesistömatkailun kohde. 12

16 Kuva 3. Vesistöjen äärellä sijaitsevat kirkot Pirkanmaalla. 13

17 Osa kirkoista sijaitsee lähellä suuria järviä. Raportissa on kuitenkin huomioitu myös esimerkiksi Sammaljoen kirkko Sastamalassa, joka Sammaljoen kirkonkylässä on rakennettu aivan melontakelpoisen Sammaljoen rantaan. Matkailun näkökulmasta kirkot ovat merkittäviä kulttuurihistoriallisen luonteensa takia. Monet kirkot ympäristöineen ovat saaneet tunnustusta valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Pirkanmaalla valtakunnallisen tunnustuksen saaneita rakennuksia on yhteensä seitsemän. Kirkot löytyvät Akaasta, Kangasalta, Mänttä-Vilppulasta, Orivedeltä, Sastamalasta, Tampereelta ja Ylöjärveltä. Seurakunnissa kirkkomatkailua on lisätty myös tiekirkko-toiminnalla. Tiekirkot ovat avoinna kesäkaudella, yleensä kesäkuun alusta elokuun loppuun, jolloin niissä on mahdollista vierailla joko omatoimisesti tai kirkkokierroksiin osallistumalla. Lisäksi kirkoissa järjestetään myös konsertteja ja muuta ohjelmaa, joten matkailijalle tiekirkot ovat erinomainen vierailukohde. Kesällä 2010 Pirkanmaalla tiekirkko löytyi Kangasalta, Lempäälästä, Nokialta, Parkanosta, Pälkäneeltä, Valkeakoskelta, Urjalasta, Virroilta ja Ylöjärveltä. Tiekirkkojen lisäksi myös muutama muu kirkko on avoinna matkailijoille. Tosin suureen osaan kirkoista pääsee tutustumaan vain etukäteen varaamalla. Loput kirkoista ovat suljettuja, mutta näyttävä ulkomuoto takaa matkailukokemuksen myös näissä kirkoissa. Vesistöjen äärellä sijaitsevat kirkot on jaoteltu raportissa kunnittain aakkosjärjestykseen. Akaa: Kylmäkosken kirkko, Kylmäkoskentie 127, Kylmäkoski. Kirkko ei ole avoinna matkailulle. Akaan kirkko, Sontulantie 1, Toijala. Matka kirkolta Makkaranselän rantaan on noin 4 km. Lähistöllä Lontilanjoki, joka on yleinen melontakohde. Kirkko on avoinna muutamana päivänä viikossa matkailijoille kesän aikana, jolloin kirkossa on opastettuja kierroksia. Viialan kirkko, Nordintie, Viiala. Kirkko sijaitsee Tarpianjoen melontareitin varrella olevan Jumusjärven länsipuolella. Kirkko on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Se ei kuitenkaan ole kesällä 2010 ollut yleisölle avoin. Hämeenkyrö: Hämeenkyrön kirkko, Härkikuja 13. Kirkko Mahnalanselän pohjoisrannalla. Mahnalanselällä on muun muassa melontaa. Ikaalinen: Ikaalisten kirkko (Fredrika Sofian kirkko), Vanha Tampereentie 6. Kirkko sijaitsee Ikaalisten kaupungin keskustassa, Kyrösjärven rannan läheisyydessä. Kirkon lähellä on veneilylle sopivia laitureita. Luhalahden kirkko, Luhalahdentie Kirkko sijaitsee Kyrösjärven rannalla Sipsiöjoen varrella. vieressä Luhalahden rantautumispaikka. Juupajoki: Juupajoen kirkko, Kopsamontie 230, Juupajoki. Kirkko sijaitsee Kopsamo-Purnu melontareitin äärellä. Korkeakosken pikkukirkko, Kirkkotie

18 Kangasala: Kangasalan kirkko Vesijärven etelärannalla Kangasalan keskustassa, Myllystenpohjantie 2. Kirkko on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kirkko toimii kesällä tiekirkkona, joten esittelyjä ja opastettuja kierroksia. Sahalahden kirkko, Kurviksenkuja, 36420, Kangasala. Kirkko sijaitsee Kirkkojärven ja Keijonjärven äärellä. Kihniö: Kihniön kirkko Sulkuejärven itärannalla, Kuruntie 14. Sulkuejärveltä kirkon vierestä lähtee Parkanon melontareitti. Kuhmalahti: Vehkajärven puukirkko. Kirkko sijaitsee Vehkajärven rannalla. Kirkossa ei ole matkailutoimintaa. Kuhmalahden kirkko, Kirkkotie. Kirkonkylän kellotapuli Längelmäveden Enonselän rannalla. Noin 5km itään on venelaituri. Kylmäkoski: Kylmäkosken kirkko, Kirkkotie 1. Lempäälä: Pyhän Birgitan kirkko, Kirkkopolku 1, kirkko sijaitsee Lempäälän keskustassa Toutosen rannalla. Toimii kesäisin tiekirkkona, joten järjestetään opastettuja kierroksia. Mänttä-Vilppula: Mäntän kirkko, Länsitorinkatu 2. Kirkko sijaitsee Mäntän keskustassa Kuoreveden äärellä. Hannes Autereen puuveistokset ovat Mäntän kirkon niin sanottu vetonaula. Vilppulan kirkko, Riihikankaantie 14, Vilppula. Vilppulan keskustan ja Kirkonrannan palvelusataman lähistöllä sijaitseva kirkko. Kolhon ortodoksinen kirkko, Kappelitie 6, Kolho. Kaijanselällä. Kolhon kirkko Ukonselän rannalla. Pohjaslahden kirkko, Pohjaslahti. Kirkko sijaitsee Tarjanneveden äärellä, lähellä Pohjaslahden vieraslaituria. Kirkko on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Nokia: Suoniemen kirkko, Suoniementie 549, Sarkola. Kirkko sijaitsee Kuloveden rannalla. 15

19 Siuronkirkko, Siurontie 67, Siuro. Kirkko sijaitsee Pyhäjärven rannalla. Muun muassa yhteysalus m/s Purimo käy Siuron satamassa. Tottijärven kirkko, Karukantie 4. Kirkko sijaitsee Tottijärven rannalla. Rantautumispaikka noin 3 kilometrin päässä Pajulahdessa. Nokia kirkko, Pirkkalaistie 22, Vihnusjärven ja Pyhäjärven välissä Pappilassa. Kirkko on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kirkko toimii tiekirkkona kesällä, opastettuja kierroksia. Kirkossa voi ihailla lasimaalauksia. Viholan satamasta 3 km. Orivesi: Oriveden kirkko, Keskustie 17, Kirkkolahdesta ja Oriselältä pohjoiseen. Kirkko on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Toimii tiekirkkona, joten on opastettuja kierroksia. Eräjärven puukirkko, Eräjärventie. Kirkko sijaitsee Eräjärven ja Nikkilänjärven välissä ja lähellä on myös kirkkomuseo. Längelmäen barokkityylinen puukirkko Länkipohjasta etelään, Längelmäen kirkkotie 565, Längelmäki. Parkano: Parkanon kirkko Parkanon keskustassa on vesistöjen ympäröimä, Kirkkopolku 3. Kirkko on tiekirkko, mutta esittelyn saa vain tilaamalle sen etukäteen. Pirkkala: Pirkkalan kirkko, Perkiöntie 40. Toimii kesällä tiekirkkona. Pirkkalan vanha kirkko, Anian Rantatie 226, Mattila. Reipinniemen luonnonsuojelualue vieraslaitureineen sijaitsee noin 2km kirkosta etelään. Punkalaidun: Punkalaitumen puukirkko, Lautakyläntie 20. Kirkko sijaitsee Punkalaitumenjoen varrella. Kirkon vieressä on melontareitin rantautumispaikka ja laavu. Pälkäne: Pälkäneen kirkko, Onkkaalantie 81. Kirkko sijaitsee Mallasveden ja Pälkäneveden välisellä kannaksella keskustan tuntumassa. Kirkkorauniot ovat lähellä. Toimii tiekirkkona, joten kirkossa on opastettuja kierroksia. Luopioisten kirkko, 36370, Pälkäne. 16

20 Ruovesi: Ruoveden kirkko, Kirkkotie 1. Vieressä on Ruoveden laivaranta. Runoilijan tie kulkee Ruoveden ohi. Muroleen kirkko, Muroleentie 740. Ympärillä on Vankavesi (Näsijärvi) ja Rikalanjärvi. Lähellä Murolelahdella Muroleentien varrella vieraslaituri ja Muroleen kanava. Sastamala: Sastamalan seurakunta järjestää kirkkokävelyitä, niin sanottuja pyhiinvaellusretkiä Sastamalan kirkkoihin. Uutena kokemuksena ollaan kehittämässä Kokemäenjoen mittaista vaellusta Sastamalan sydänmailta Porin rantahietikoille. Sastamalan keskiaikainen kirkko, Sastamalan kirkon tie 119. Kirkko sijatisee Rautaveden äärellä. Tyrvään kirkko, Kirkkokatu. Kirkko sijaitsee Rautaveden äärellä. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko, Kallialan kirkkotie 50 (Vanhankirkontie) Rautaveden äärellä. Veneilylle sopiva laituri on lähellä. Seurakunta on palkannut neljä kesäopasta täyttämään valtavan kirkkokierrosten kysynnän juuri Pyhän Olavin kirkossa. Matka-Jokela Oy teettää kirkkokierroksia suurille ryhmille ja matkailijoita saapuu ympäri Pirkanmaata ja Satakunnasta. Lisäksi kirkon kierroksen lisäksi lisätään myös muuta, kuten ruokailuja, opastuksia, ostoksia ja muita kohteita. Keikyän kirkko Käsityöläistie 7, Sastamala. Kirkko on Kokemäenjoen varrella. Kiikan kirkko, Kiikanojantie. Kirkko siajtisee Kokemäenjoen varrella. Suodenniemen kirkko, Koippurintie 9. Kirkko sijaitsee Kourajärven lähellä. Mouhijärven kirkko, Kinkerikuja 3. Kirkko sijaitsee Saikkalanjoen ja Mätikkö-järven läheisyydessä. Sammaljoen kirkko, Sammaljoentie 606, Sammaljoen varrella. Karkun kirkko, Riippiläntie 366. Kirkko sijaitsee Rautaveden äärellä. Karkun sataman kautta on vesistöyhteydet. Salokunnan kirkko, Kärppäläntie 226 Pyhäjärvellä. Kirkon alue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Tampere: Teiskon kirkko, Kirkkotie 144, Näsijärven rannalla. Kirkon vierestä kulkee Asuntilan melontareitti ja lähellä on myös Maisansalon vieraslaituri. Kirkko on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Aitolahden vanha kirkko, Aitoniementie 268, Niihamanselän rannalla. Olkahisenlahden vieraslaituri on lähellä. 17

21 Aitolahden kirkko, Jenseninkatu 4, Olkahinen. Näsijärven rannalla sijatsevan kirkon vieressä vieraslaituri. Aleksanterinkirkko, Pyynikin kirkkopuisto. Finlaysonin kirkko, Puuvillatehtaankatu 2, Tampere. Lähellä on Naistenlahden satama. Toimii tiekirkkona kesällä. Kirkossa voi ihailla muiden muassa lasimaalauksia. Lielahden kirkko, Ollinojankatu 2. Vieressä on Halkoniemen satama osoitteessa Lielahdenkatu 32. Härmälän kirkko, Talvitie 26, Kirkko sijaitsee Pyhäjärven rannan lähettyvillä, Härmälän leirintäalue ja Härmälänsaaren ja Perkiönlahden satamat lähellä. Pispalan kirkko, Pispalanvaltatie 16, Pyhä- ja Näsijärven välissä Näsijärven rannalla. Vanha kirkko keskustorilla, Tammerkosken länsirannalla. Ortodoksinen kirkko, Tuomiokirkonkatu 27. Urjala: Urjalan kirkko ja kivisakasti, Urjalantie 1. Kirkko toimii tiekirkkona kesällä. Urjalankylän tavoittaa meloen, josta noin 5km länteen sijaitsee Urjalan kirkko. Valkeakoski: Sääksmäen kirkko, Kirkkovainiontie 10. Kirkko on Vanjaveden rannalla, ja se toimii tiekirkkona, joten on opastettuja kierroksia kesällä. Keskiaikaisessa kivikirkossa on lasimaalauksia. Valkeakosken kirkko, Valkeakoskenkatu 31. Kirkko sijaitsee Mallasveden rannalla. Valkeakosken kappeli sijaitsee kanavan eteläpuolella. Metsäkansan kirkko, Aaltosentie, Metsäkansa. Alueen ympärillä on toimivia veneilyreittejä. Metsäkansan kirkon ympärille on muun muassa kyläyhdistyksen toimesta toivottu toimintaa. Vesilahti: Narvan kyläkirkko, ketolantie 4. Kostialan rannassa venelaiturin lähellä. Vesilahden kyläkirkko rautialantie 208, vesilahti. Toutosen äärellä kirkonkylässä. Kirkonkylässä venelaituri.. Virrat: Killinkosken kirkko, Inkantie 11. Kirkko on kävelymatkan päässä Metterinjärveltä. Killinkoskelle pääsee myös meloen ja aina Ähtäriin saakka. Kirkko ei ole avoinna matkailijoille, mutta on avattavissa tilauksesta ryhmille. Liedenpohjan kirkko, Hollitie 992. Rantaan on suunnitteilla lähelle vieraslaituri. Kirkossa ei ole varsinaisia esittelykierroksia, mutta se on avattavissa tilauksesta ryhmille. 18