Tampereen kaupunki Täydentävä hakemus kuntakokeiluihin

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Täydentävä hakemus kuntakokeiluihin Hallituksen tekemän rakennepoliittisen toimintaohjelman toimeenpanoa koskevan päätöksen mukaan kuntien velvoitteiden vähentämisen tueksi toteutetaan kuntakokeiluja vuosina Haku kuntakokeiluihin käynnistetään vuoden 2013 lopussa kuuteen eri toimintamallikokonaisuuteen: hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, koulutuspalvelukokeilut, asumispalvelujen toimintamalli, valvonnan toimintamalli, kuntien ja Kelan yhteistyö sekä nuorisotakuu. Kokeilujen edellyttämät lainsäädännön muutosesitykset annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella Näin linjatuissa kuntakokeiluissa on tarkoitus kokeilla sellaisia säädösmuutoksia ja muita toimenpiteitä, joiden avulla kunnat voisivat poikkihallinnollisesti kehittää palvelurakennettaan ja säästää kustannuksiaan kokeilun piirissä olevista kunnille asetetuista velvoitteista riippumatta ja lainsäädännön mukaisesta palvelujen tavoitellusta vaikuttavuudesta tinkimättä. Kokeiluohjelman tarkoitus on palvella käynnistyviä kuntien yhdistämisselvityksiä sekä edistää kunnissa käynnissä olevaa palveluprosessien ja toimintamallien kehittämistyötä. Kuntakokeiluihin haetaan tällä lomakkeella. Kunnat voivat hakea yhden tai useamman toimintamallin kokeiluun. Toimintamallit kuvataan tarkemmin päivätyssä muistiossa. Kunnilta pyydetään hakulomakkeessa tietoja siitä, mikä on kunnan kehittämistilanne hakemuksen kohteena olevan toimintamallin osalta sekä siitä, miten ne aikovat toteuttaa kokeilua. Kunnilta pyydetään myös tietoja kunnassa jo käytössä olevista kokeilun osaalueen seurantaan soveltuvista palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavista indikaattoreista. Saatujen hakemusten perusteella kokeiluihin valitaan ne, joiden voidaan hakemuksessa esitettyjen tietojen ja suunnitelmien perusteella katsoa parhaiten edistävän kyseisten toimintamallien kehittämistä ja kokeiluissa tavoiteltujen tulosten saavuttamista. Kuntia tai alueita otetaan mukaan kokeiluun kappaletta. Hakemuksen voi toimittaa yksi kunta kaikkien alueen kuntien puolesta. Aikataulusyistä kaikkien kuntaryhmän kuntien ei edellytetä hakuvaiheessa allekirjoittavan hakemusta. Kuitenkin kaikkien kokeilualueisiin mukaan tulevien kuntien tulee myöhemmin hyväksyä kuntien kanssa neuvoteltava valtion ja kuntien välinen kokeilusopimus.

2 1. Kokeiluun hakeva kunta/kunnat Kokeiluun voivat hakea kuntarakennelain tavoitteet täyttävät kunnat tai alueet. Kokeiluihin voivat hakea: 1. kuntarakennelain 4 d :ssä tarkoitetun työssäkäyntialueen kriteerit täyttävät kunnat tai selvitysalueet, 2. kuntarakennelain 4 c :ssä tarkoitetun palveluperusteen täyttävät kunnat tai selvitysalueet sekä 3. alueet, joilla on päätetty toimitettavaksi kuntarakennelain 15 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys. Kuntien itsensä muodostamilla selvitysalueilla ja kuntajakoselvitysalueilla kokeilun hakijana on oltava mukana alueen keskuskunta. Tampereen kaupunki. Myös kaikki kaupunkiseudun muut kunnat ovat ilmaisseet halunsa osallistua Tampereen kumppaneina kuntakokeiluihin myöhemmin tarkemmin sovittavilla tavoilla ja osa-alueilla. Lisäksi sekä Vantaan että Hämeenlinnan kaupungin kanssa on käyty alustavia keskusteluja kuntakokeiluyhteistyöstä erityisesti Valvonnan kokeiluteemaalueen osalta. 2. Kokeilun vastuukunta: Tampereen kaupunki 3. Kunnan/alueen vastuuhenkilö: (nimi, yhteystiedot, kunta, organisaatio) Tilaajajohtaja Kari Hakari (Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä), , kari.hakari@tampere.fi, Aleksis Kiven katu C PL 48, Tampere 4. Kunnan/alueen yhteyshenkilö: Kehittämispäällikkö Toni Kirmula (Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä), , toni.kirmula@tampere.fi, Aleksis Kiven katu C PL Tampere 5. Hakeeko kunta/alue hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kokeiluun? X Kyllä Ei 5.1 Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: X Lakisääteisten yksilöllisten palvelusuunnitelmien yhdistäminen X Tiedonsaanti yksilöllisten palvelusuunnitelmien tekemiseksi yhden toimintayksikön alaisessa toiminnassa X Moniammatillisten prosessien ja palvelukeskusten toimintojen suunnittelu X Tiedonsaanti toimintokohtaisten kehittämissuunnitelmien tekemistä varten

3 X Toimintayksikössä toimivan asiakkaan vastuuhenkilön tai omatyöntekijän toimintaedellytysten kehittäminen 5.2 Mikä on kokeiluun osallistuvien kunnan/alueen hyvinvointipalvelujen organisaatiorakenne? (lautakunnat, virastot) Kaupungin tilaajaryhmä vastaa palvelujen tilaamisen valmistelusta ja suunnittelusta, tilaamiseen liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista sekä lautakuntien ja niiden jaostojen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta sekä viranomaistoiminnan järjestämisestä. Kukin lautakunnan puheenjohtajana toimiva apulaispormestari antaa valmistelun suuntaviivat oman ydinprosessinsa osalta. Tilaajatoiminta on organisoitu kuuden ydinprosessin mukaisesti: Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Kukin kokonaisuus huolehtii ydinprosessinsa mukaisen lautakunnan toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta sekä tarjoaa tarvittavia asiantuntijapalveluita myös muiden ydinprosessien käyttöön. Kutakin edellä mainittua kokonaisuutta johtaa kyseisen prosessin tilaajapäällikkö. Hyvinvointipalveluiden tuotanto eli sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistyspalvelut koostuu hallinnollisesti kuudesta tuotantoalueesta, joita ovat: avopalvelut, erikoissairaanhoito, laitoshoito, varhaiskasvatus ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Kutakin tuotantoaluetta johtaa tuotantojohtaja. 5.3 Mikä on kunnan/alueen toimintojen ja prosessien kehittämistilanne hyvinvoinnin integroidun toimintamallin osalta? Tampereella on tehty moniammatillisten palvelumallien sekä kuntalais- ja asiakaslähtöisten palveluorganisaatioiden kehittämiseen liittyen perusteellista selvitys- ja kehittämistyötä mm. VM:n rahoittamassa Kohti kumppanuutta -hankkeessa (Koku) ( ). Hankkeessa kehitettiin sähköinen alusta/sovelluskokonaisuus, joka mahdollistaa sektorirajat ylittävän moniammatillisen yhteistyön ja asiakkaan edun mukaisen tiedon siirtymisen huoltajien ja eri toimijoiden kesken. Sovellusta pilotoitiin huoltajien, varhaiskasvatuksen, neuvolaterveydenhuollon, esiopetuksen ja kouluterveydenhuollon kesken. Hankkeessa selvitettiin myös lainsäädännön asettamat haasteet uudenlaiselle toimintatavalle. Sektorirajat ylittäviä toimintamalleja on toteutettu ja niitä laajennetaan edelleen. Esimerkkinä vakiintuneesta toimintamallista on Tampereella kehitetty Keinu-toiminta (hyvinvointineuvola), jossa viiden perinteisen sektorin ammattilaiset palvelevat yhdessä asiakasta. Sektorirajat ylittäviä uusia toimintamalleja rakennetaan parhaillaan kolmeen

4 tunnistettuun kriittiseen lasten ja heidän perheidensä elämänvaiheeseen. Näitä toimintamalleja toteutetaan piloteissa, joiden keskeinen tavoite on tukea lasta ja perhettä entistä varhaisemmassa vaiheessa ja entistä helpommin. 5.4 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Pyydetään tiivistä ja konkreettista suunnitelmaa. Tarvittaessa jatkovalmistelun perusteella suunnitelmaan pyydetään tarkennuksia. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisrakenteiden muuttuessa korostuu asiakkuuksien johtaminen tiedolla. Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli on uudessa tilanteessa ainoa mahdollisuus asiakkuuksien johtamiseen, koska hyvinvointipalvelujen järjestäjätahot muuttuvat radikaalisti. Palvelujen järjestäjän tulee suuntautua organisaatioiden johtamisesta asiakkuuksien johtamiseen. Sektoroituneen ja tietosuojan vahvasti säätelemän asiakas- ja potilastiedon hyödyntäminen prosessien johtamisessa on vaikeaa tämän hetkisessä lainsäädännössä. Lainsäädäntö ei tue asiakaslähtöistä soteintegraatiota. On arvioitu, että 2/3 sote-kustannuksista aiheutuu 5 %:lle väestöstä suunnatusta palveluista. Väestön palvelujen tarkastelu integraationäkökulmasta antaa mahdollisuuden paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien henkilöiden tarpeiden tunnistamiseen. Tunnistamisen ja asiakkuuksien haltuun ottamisen myötä kyetään vapauttamaan resursseja myös ennalta ehkäisevään toimintaan, ja myös aikaisempaa laajemmin eri toimintasektorit ylittäviin palveluihin. Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilun keskeisenä teemana on Tampereella moniammatillisten palvelumallien ja kuntalais- ja asiakaslähtöisten palveluorganisaatioiden kehittäminen. Tavoitteena on aikuisasiakkaiden palvelujen järjestämisen tehostamiseksi ja palvelun parantamiseksi kehittää sähköinen alusta ja järjestelmä, joka mahdollistaa sektorirajat ylittävän yhteistyön ja asiakkaan edun mukaisen tietojen siirtymisen. Järjestelmä mahdollistaa yksilöllisen palvelusuunnitelman laatimisen. Suunnitelmalla tuetaan myös valinnanvapauden oikeutta tukevaa tiedonsiirtoa. Sovellusta pilotoidaan mm. asiakkaiden, aikuissosiaalityön, työllisyydenhoidon, päihde- ja mielenterveyspalveluiden, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kesken. Kumppaneiksi toivotaan työ- ja elinkeinohallintoa ja Kelaa. Sektoroitunut lainsäädäntö (kansanterveys, sosiaalihuolto, perusopetus) edellytti Kokuhankkeen yhteydessä monimutkaisen suostumusten hallintamallin rakentamista eri toimijoiden tietojen yhdistämiseksi. Vapaakuntakokeilu luo edellytykset hyödyntää ja kehittää myös Koku-sovelluksia edelleen joustavammassa ja vähemmän sektoroituneessa säädösympäristössä. Hyvinvoinnin integroidun toimintamallin ohella ja sen toteuttamisen tueksi esitetään muutoksia työllisyydenhoidon vastuunjakoon ja sääntelyyn. Kunnan työllisyydenhoidon toimintaedellytysten parantamiseksi päätösvalta työkokeilun ja palkkatukityön käytöstä esitetään siirrettäväksi kunnalle sen työllisyydenhoidon palveluiden piirissä olevien asiakkaiden osalta. Lisäksi kunnan omat työllisyyspalvelut, esim. työhönvalmennus, tulisi lukea aktivointitoimenpiteisiin, jotka vähentävät työmarkkinatuen maksuvelvoitetta. Lisäksi esitetään, että kuntouttavan työtoiminnan tulisi olla mahdollista myös yrityksissä ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita koskevat työvoimapoliittiset lausunnot Kelalle siirrettäisiin kunnan tehtäväksi. TE-toimiston ja kunnan yhteistyön tehostamiseksi kunnan työllisyydenhoidon työntekijöiden tulisi saada URA-järjestelmän käyttöoikeudet.

5 5.5 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Lasten ja nuorten kaikissa kuudessa palvelukokonaisuudessa on otettu käyttöön tuotejaottelu, joka määrittää palvelut asiakastarpeen mukaan. Tuotteet on jaettu palvelusopimuksissa seuraavasti: kevyet satunnaispalvelut, edistävät ja ehkäisevät palvelut, kohdennetun tuen palvelut ja vahvan tuen palvelut. Uusi jaottelu mahdollistaa esimerkiksi ennaltaehkäisevien palvelujen kustannusten ja vaikutusten arvioinnin ja seurannan suhteessa kohdennetun tuen palveluihin. Muita käytössä olevia indikaattoreita ovat mm. Hoito- ja sosiaalitakuun toteutuminen Toimeentulotukea saavat, % Pitkäaikaisasunnottomien määrä Palveluihin pääsyn nopeus ja sujuvuus Työllisyydenhoidon tukijakson tai palvelun jälkeen työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittuvien asiakkaiden osuus, % Työmarkkinatukiseuranta, kunnan rahoittama työmarkkinatuki Työttömyysaste ja kuntakohtaiset työllisyystilastot 5.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Lapset ja nuoret: Suunnittelupäällikkö Vesa Komonen Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmä , vesa.komonen@tampere.fi Aikuiset: Suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmä , maritta.narhi@tampere.fi 6. Hakeeko kunta/alue koulutuspalvelu toimintamallin kokeiluun? Kyllä X Ei 7. Hakeeko kunta/alue asumispalvelujen toimintamallin kokeiluun? X Kyllä Ei

6 7.1 Asumispalvelujen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: X Asumispalvelujen kehittämishanke X Asumispalvelujen valvontaohjelman uudistaminen sekä indikaattoreista sopiminen ja niiden valvonta 7.2 Mikä on asumispalvelujen kehittämistilanne kunnassa/alueella? Onko kunnassa/alueella kartoitettu muun muassa asumispalvelumuotojen tarvetta? Tampereella on laadittu palveluverkkosuunnitelma, jota tarkennetaan vuoden 2014 aikana. Palvelustrategiat korvautuivat syksyllä 2013 hyvinvointisuunnitelmalla. Hyvinvointisuunnitelma kokoaa yhteen viiden lautakunnan asettamat yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi vuosina Vuonna 2013 on laadittu Tampereen erityisryhmien asumispalvelut selvitys. Seudullinen erityisryhmien asumispalvelujen suunnitelma on valmistumassa. Kehitysvammaisten asumispalvelutarpeisiin vastaamiseksi on laadittu toimintasuunnitelma vuosille Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on tehty suunnitelma liittyen valtakunnalliseen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan vuosille Ikäihmisten asumispalvelujen suunnitelmaa käsiteltiin viimeksi ikäihmisten palvelujen lautakunnassa Ikäihmisten asumispalvelujen suunnitelma päivitetään vuosittain ja se käsitellään lautakunnassa. Kehitysvammaisten asumispalveluja voidaan järjestää yksittäisissä asunnoissa, asuntoryhmissä tai ryhmäkodeissa. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asumispalveluita järjestetään tukiasumisyksiköihin sekä jatkossa yhä enemmän yksittäisiin asuntoihin. Ikäihmisten asumispalveluissa on tehostettua palveluasumista, joka on tarkoitettu ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville sekä vähenevässä määrin palveluasumista. Tehostettua palveluasumista järjestetään pääasiassa ryhmäkodeissa ja palveluasumista ryhmäkotien yhteydessä olevissa palvelutaloasunnoissa. Esimerkiksi ikäihmisten asumispalvelujen osalta Tampereen kaupunkistrategiassa sekä hyvinvointisuunnitelmassa on ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen ja Ikähoivatyöryhmän raportin pohjalta asetettu valtuustokauden tavoitteeksi, että vuoteen 2016 mennessä yli 75-vuotiaista ikäihmisistä 92 % asuu kotona, vähintään 6 % tehostetussa palveluasumisessa ja enintään 2 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Kansallisena tavoitteena palvelurakenteelle on, että 75 vuotta täyttäneistä vain 2-3 % olisi pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä ja 6-7 % tehostetussa palveluasumisessa. Ikäihmisten sairaalatyöryhmän työskentelyn lähtökohtana oli ikäihmisten kotona asumisen tukeminen ja yksiportaisen ympärivuorokautisen hoidon malli. Ikähoiva-työryhmä ehdottaa raportissaan, että ympärivuorokautisen hoidon rakenteita muutetaan niin, että nykyisestä kolmella portaalla (tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, terveyskeskussairaaloiden osastot) tuotettavasta ympärivuorokautisesta hoidosta siirrytään kohti yksiportaista ympärivuorokautisen hoidon järjestelmää. Tavoitetilaan pääseminen edellyttää mm. palvelurakenteen muutosta laitoshoidosta kotona asumisen tukemiseen, eri puolille kaupunkia sijoittuvan tehostetun palveluasumisen lisäämistä sekä sairaalassa asumisesta luopumista. Sairaalassa hoitoa annetaan vain

7 lääketieteellisistä syistä ja sairaalat keskittyvät toiminnassaan akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Tampere ikääntyy tulevien vuosien aikana merkittävästi ja erityisesti yli 85 -vuotiaiden määrä kasvaa. Tehtyjen laskelmien mukaan ympärivuorokautisten hoitopaikkojen tarpeen lisäys on noin 100 paikkaa vuodessa. Tarve painottuu ryhmäkotimuotoiseen tehostettuun palveluasumiseen. Kevyempien asumispalvelumuotojen osalta tarpeeseen vastaa tulevaisuudessa kotihoito. 7.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Pyydetään tiivistä ja konkreettista suunnitelmaa. Tarvittaessa jatkovalmistelun perusteella suunnitelmaan pyydetään tarkennuksia. Kuntakokeilun avulla luotaisiin eritysryhmille uudenlaisia asumisen ja tuen kokonaisratkaisuja. Lisäksi pyrittäisiin poistamaan mm. ARA:n linjausten tuottamat ongelmat erityisryhmien asumispalvelujen järjestämiseksi (ryhmäkoot erittäin pienet, tontille tai lähiympäristöön ei voida sijoittaa samantyyppistä toimintaa, vaikka palvelujen järjestämisen, taloudellisen tehokkuuden ja synergiaetujen kannalta se olisikin perusteltua). Tampereen kaupunki osallistuu jo parhaillaan ns. KEHASU-hankkeeseen, jossa kehitetään ARA:n, TTY:n arkkitehtiopiskelijoiden, Kehitysvammaliiton ja kehitysvammaisten henkilöiden kanssa uudenlaisia asumismalleja kehitysvammaisille. Asumispalveluiden kehittämisen painopisteinä toimivat hyvinvointiteknologian hyödyntäminen sekä palvelujen tarveperusteinen ja asiakkaalle tuotettavaa lisäarvoa korostava järjestäminen. 7.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Tampereella on käytössä RAI-toimintakyvyn arviointijärjestelmä kotihoidossa, asumispalveluissa, vanhainkotihoidossa sekä terveyskeskustasoisessa sairaalahoidossa. RAI:n pohjalta on käyttöönotettu asiakasryhmittelyyn pohjautuva RUG-tuotteistus sairaalahoitoon, vanhainkotihoitoon sekä asumispalveluihin. Asiakastyytyväisyys- ja omaistyytyväisyyskyselyjä toteutetaan ja asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti. Koetun laadun mittaristosta on toteutettu kokeiluja, joiden pohjalta käyttöä on tarkoitus laajentaa. Palvelujen hankinnassa on viime vuosina alettu soveltaa tulosperusteista hankintaa, joten palvelusopimuksissa on asetettu tavoitteita sekä laatuettä kustannusnäkökulmasta. Palveluissa onnistumista mitataan enenevässä määrin myös vaikuttavuuden ja asiakkaalle tuotetun lisäarvon perusteella. 7.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Suunnittelupäällikkö Anniina Tirronen Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmä ,

8 8. Hakeeko kunta valvonnan toimintamallin kokeiluun? (IKI) X Kyllä Ei 8.1 Valvonnan toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: X Alueellisesta valvontaohjelmasta ja indikaattoreista sopiminen X Aluehallintovirastojen toimintatapojen kehittämiseen osallistuminen X Omavalvonnan roolin kehittäminen 8.2 Mihin palveluihin ja valvontaohjelmiin toivoisitte kokeilun toimintamallin ensisijaisesti kohdistuvan? Tampereella on valmiudet soveltaa kuntakokeilun toimintamallia useiden eri erityisryhmien asumispalvelujen osalta (ikäihmisten, kehitysvammaisten henkilöiden, päihde- ja mielenterveyskuntoutujien, samoin kuin lasten ja nuorten palveluiden osalta). Erityisen suuri tarve kohdistuu ikäihmisten asumispalvelujen sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien osalta kokeiltavaan toimintamalliin. 8.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Pyydetään tiivistä ja konkreettista suunnitelmaa. Tarvittaessa jatkovalmistelun perusteella suunnitelmaan pyydetään tarkennuksia. Esimerkiksi parhaillaan neuvottelumenettelyllä kilpailutettavan Härmälän alueen ikäihmisten palvelut tai Koukkuniemen alueen asumispalvelut tarjoaisivat erinomaiset mahdollisuudet kuntakokeilun soveltamiseen. Härmälän alueella painopisteenä on erityisesti hyvinvointiteknologian hyödyntäminen. Koukkuniemen alueen osaamis- ja resurssipohja mahdollistaisi erityishoivan kehittämisratkaisut, joissa tarjottaisiin tehostettua palveluasumista esimerkiksi haasteellisille, käytöshäiriöisille asiakkaille ilman ikärajoja, palvelutarpeen perusteella. 8.4 Mikä on omavalvonnan kehittämistilanne kunnassa/alueella? Omavalvontaa on kehitetty aktiivisesti ja se on hyvällä tasolla. Lautakuntakohtaiset valvontasuunnitelmat on laadittu. Valvonta kohdistuu sekä ulkoa hankittavaan palveluun että omalta tuotannolta hankittaviin palveluihin. Vanhuspalveluissa on toiminut keväästä 2011 asti päätoiminen ohjaus- ja valvontaryhmä.

9 8.5 Minkälaisia kokeilun tämän toimintamallin palvelun laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita ehdottaisitte seurattavaksi kokeilun aikana? RAI-toimintakykymittaristo Erilaiset elämänlaadun eli koetun laadun mittarit Asiakas- ja omaistyytyväisyysindikaattorit Kotona asumisen tukemista ja siinä onnistumista kuvaavat indikaattorit Kuntouttamisen onnistuneisuutta kuvaavat mittarit (kuntouttaminen pois palveluiden piiristä/kevyempien palveluiden piiriin, palvelulupaus) 8.6 Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Suunnittelupäällikkö Anniina Tirronen Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmä , 9.1 Kunnan ja Kelan yhteistyön kehittämisen toimintamallin osiot, joihin kunta/alue osallistuu: Hallitus arvioi toimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirtoa Kelalle maaliskuun 2014 kehysriiheen mennessä. Arvion tulos voi vaikuttaa toimintamallin A. Toimeentulotukiyhteistyö -osion toteutukseen. Toimeentulotukiyhteistyö X Tiedonsaanti palvelumaksujen määrittelyä varten 9.2 Mikä on kuntien ja Kelan yhteistyön tämän hetkinen tilanne kunnassa/alueella? Lakisääteisiin tehtäviin liittyvää yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon alueilla. 9.3 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Pyydetään tiivistä ja konkreettista suunnitelmaa. Tarvittaessa jatkovalmistelun perusteella suunnitelmaan pyydetään tarkennuksia. Tampereen kaupungin painopisteenä kyseisessä kokeiluteemassa on tiedonsaanti asiakasmaksujen määrittelyä varten. Tavoitteena on selvittää tietosuoja- ja salassapitosäädösten tulkinnat ja mahdolliset säädösmuutosehdotukset prosessiin, jossa Kelan tiedot saataisiin suoraan kunnalle asiakasmaksujen ja toimeentulotuen määrittelyä varten. Yhteistyöhön esitetään mukaan otettavaksi myös Verohallinto. Tavoitteena on saada ajantasaiset tulotiedot päivähoitomaksujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon tulosidonnaisten asiakasmaksujen. Tampereen kaupunki on tietoinen ansiotulorekisterin valmistelusta ja on kiinnostunut pilotoimaan kyseisiä osa-alueita myös osana ansiotulorekisterin käyttöönottoa. Tampereella päivähoidon asiakasmaksut tarkistetaan kaikilta asiakkailta joka toinen vuosi (8000 asiakasta, päätöksiä vuosittain yli ). Lisäksi vuosittain tehdään päätökset

10 uusien asiakkaiden asiakasmaksujen koskien. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tulosidonnaisia asiakasmaksupäätöksiä tehdään vuositasolla noin 4000 asiakkaalle, yhtä asiakasta kohti päätöksiä voi olla useampia vuodessa. Asiakasmaksupäätöksiä varten tarvitaan tositteet Kelan tuista ja/tai palkkatiedot sekä muut tulotiedot. 9.4 Mitä kokeilun tämän toimintamallin seurantaan soveltuvia palvelujen laatua ja tuloksia sekä tuottavuutta ja kustannuksia kuvaavia indikaattoreita kunnalla/alueella on käytössä? Ajantasainen tulotietojen tarkistaminen takaa asiakkaiden yhdenmukaisen kohtelun, nostaa asiakasmaksujen käsittelyn laatutasoa sekä nopeuttaa kyseisiä prosesseja. Henkilötyövuosissa suora tulotietojen saaminen tuo säästöä. Kunnan asiakasmaksutulot toteutuvat tältä pohjalta kustannustehokkaasti. Indikaattorit: Asiakasmaksujen käsittelyyn kuluva aika Asiakasmaksukertymät / vuosi Kaupungin luottotappioiden väheneminen 9.5 Kunnan/alueen yhteyshenkilöt tämän toimintamallin osalta: Tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmä , taru.kuosmanen@tampere.fi Asiakasmaksupäällikkö Juho Tervo Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmä , juho.tervo@tampere.fi 10. Hakeeko kunta/alue nuorisotakuun toimintamallin kokeiluun? X Kyllä Ei 10.1 Mikä on nuorisotakuun toimintojen ja prosessien kehittämistilanne kunnassa/alueella? Nuorisotakuun ja siihen sisältyvän koulutustakuun toteuttaminen on yksi Tampereen kaupungin strategisista tavoitteista, joka on kirjattu Tampereen pormestariohjelmaan , uuteen kaupunkistrategiaan ja sen toimintasuunnitelmiin. Osana nuorisotakuun toteutusta Tampereen kaupunki panostaa koulutustakuun lisäksi nuorten työllisyys-, palvelu-, asumis-, harrastus- ja osallistumistakuun toteutukseen ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisen. Tampereen kaupunki toteuttaa nuorisotakuuta moniammatillisesti, yhteisvastuullisesti ja koordinoidusti sekä eri ydinprosessien yhteistyönä että yhteistyössä sidosryhmien ja

11 kaupunkilaisten kanssa. Tampereen kaupungin Nuorisotakuun projektipäällikkö koordinoi nuorisotakuun kokonaisuutta. Pormestarin nimeämä Nuorten yhteiskuntatakuun työryhmä toimii strategisen tason ohjausryhmänä takuun toimeenpanon suunnittelussa ja seuraa takuun toteutumista. Nuorisolain mukainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto toimii operatiivisella tasolla, erityisesti etsivän nuorisotyön tukena. Yhteistyötä nuorisotakuun toteuttamiseksi tehdään myös Tampereen kaupunkiseudun kuntien, Pirkanmaan ELY-keskuksen, TE-toimiston ja Kelan kanssa osana kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelman ( ) toteutusta. Käynnissä on useita teemaan liittyviä hankkeita ja niistä erityisesti seuraavien tuloksia voidaan hyödyntää Nuorisotakuun kuntakokeilussa: 1) Työllisyyden kuntakokeilu : Kuntakokeilun kokemuksista tuotetaan kehittämisideoita palveluiden järjestämisen esteisiin ja ongelmiin; 2) Seutunuotta: Tampereen kaupunkiseudulla toteutettava hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja tiivistää nuorisotakuun yhteistyötä ja viestintää toimijoiden kesken. Lähtökohtana projektissa on nykyisten resurssien tehokkaampi hyödyntäminen koulutukseen hakeutumisen, koulutuksen keskeyttämisen ehkäisyn ja työllistymisen näkökulmasta. Hakemuksessa esitetyt toimenpiteet helpottaisivat nuorisotakuun toteuttamista erityisesti työllisyys-, koulutus- ja palvelutakuun näkökulmista. Toimintamallin indikaattoreina seurataan kaupunkistrategian ja sen toimintasuunnitelmien sekä palvelusopimusten indikaattoreiden kautta ja mm. hyvinvointikertomusten, kouluterveyskyselyiden, oppilaitos- ja TE-seurantojen avulla. Muina seurantaindikaattoreina toimivat mm.: Perusopetuksen päättäneiden oppilaiden sijoittuminen koulutukseen Ikäluokat ja koulutuspaikkojen ja lisäopetuspaikkojen riittävyys Toisen asteen koulutuksessa keskeyttäneet Toisen asteen koulutuksessa keskeyttäneille tehdyt jatkosuunnitelmat Oppisopimuskoulutusten lukumäärä Nuorten aikuisten osaamisohjelman opiskelijamäärä Vastavalmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät Työttömyysaste ja kuntakohtaiset työllisyystilastot Työpaikkojen määrä Innovaatioympäristöissä syntyvien uusien yritysten ja työpaikkojen määrä Kaupungin nuorille tarjoamat työ-, oppisopimus-, palkkatuki- ja työkokeilupaikat, kuntouttavan työtoiminnan paikat sekä kesätyöpaikat Työllisyydenhoidon tukijakson tai palvelun jälkeen työhön tai tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittuvien asiakkaiden osuus, % Työmarkkinatukiseuranta, kunnan rahoittama työmarkkinatuki Jälkihuollossa olevien nuorten sijoittuminen koulutukseen tai työelämään Toimeentulotukea saavat, %

12 Tampereen yleinen pienituloisuusaste, % Kouluterveyskyselyt Hoito- ja sosiaalitakuun toteutuminen Sijaishuollossa olevien lasten määrä Perhehoidon osuus lastensuojelun sijaishuollosta Pitkäaikaisasunnottomien määrä Opiskelija- ja nuorisoasuntotarjonnan riittävyys Etsivän nuorisotyön tilastot Nuorille suunnattujen palveluiden asiakasmäärät ja vaikuttavuudet Palveluihin pääsyn nopeus ja sujuvuus Erityisryhmät esim. vieraskieliset nuoret ja vammaiset myös eri seurantojen piirissä Projekteilla omat seurannat 10.2 Miten kunta/alue toteuttaisi kokeilua omassa toiminnassaan? Pyydetään tiivistä ja konkreettista suunnitelmaa. Tarvittaessa jatkovalmistelun perusteella suunnitelmaan pyydetään tarkennuksia. Nuorisotakuun kuntakokeilulla halutaan sujuvoittaa Tampereen alueen nuorten pääsyä työelämään, koulutukseen ja tarvitsemiensa palveluiden piiriin sekä mahdollistaa takuun tavoitteiden toteutuminen määräaikojen puitteissa. Kokeilun avulla tehostetaan myös resurssien käyttöä ja eri viranomaisten yhteistyötä. Tarkoituksena on testata, miten seuraavassa esitetyt toimenpiteet vaikuttavat nuorisotakuun toteutumiseen Tampereen alueella erityisesti 1) työllisyys-, 2) koulutus- ja 3) palvelutakuun näkökulmista. 1) Nuorisotakuun työllisyystakuun toteuttamiseksi esitetään, että kunnan työllisyydenhoidon palveluiden piirissä olevien nuorten osalta kunnan toimintaedellytyksiä parannetaan siirtämällä päätösvaltaa kunnalle, lisäämällä kunnan työkaluvalikoimaa ja mahdollistamalla suurempi joustavuus ja harkinnanvaraisuus. Kuntouttava työtoiminta mahdollistetaan yrityksissä ja kuntouttavan työtoiminnan työvoimapoliittiset lausunnot Kelalle siirretään kunnan tehtäväksi. Kunnan työllisyydenhoidon työntekijöille myönnetään URA-järjestelmän käyttöoikeudet. Opintoihin hakeutumisen nopeuttamiseksi TE-hallinnon päätöksiä omaehtoisesta opiskelusta työttömyys-turvalla aikaistetaan ja 15- ja 16-vuotiaat peruskoulun päättäneet otetaan työkokeilun piiriin. Kuntakokeilussa hyödynnetään Työllisyyden kuntakokeilun ( ) ja Tampereen kaupunkiseudun yhteisten hankkeiden tuloksia. 2) Nuorisotakuun koulutustakuun toteuttamiseksi esitetään Tandem-mallin pilotointia väylänä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen kohderyhmänä nuoret, joiden oppimistuloksissa on tapahtunut huomattavaa heikkenemistä yläkoulussa ikäkauden kriiseistä tai muista syistä johtuen, tavoitteena vahvistaa nuorten motivaatiota ja valmiuksia osallistua ammatilliseen koulutukseen. Toimintatapa johtaa siihen, että perusopetus ei tule suoritetuksi vielä 16-vuotiaana, ja mallin toteuttaminen ja pilotointi on siten yksi tapa suorittaa 17 vuoden oppivelvollisuusikärajatavoite. Lisäksi esitetään toisen asteen yhteishakua koskevia joustoja sallimalla mm. erillisten haku-koodien muodostaminen ja opiskelupaikan vaihtaminen vielä myöhemmin ilman, että nuori jää kokonaan vaille opiskelupaikkaa; sekä ammatillisen koulutuksen järjestämislupamenettelyn keventämistä ja joustavoittamista.

13 Lisäksi resurssien käytön tehostamiseksi esitetään, että henkilökohtaiset opetussuunnitelmat laaditaan ainoastaan erityistä tukea ja ohjausta tarvitseville nuorille; oppivelvollisuuden pidentämisestä johtuvien lisäkustannusten sijasta resurssit panostetaan erityispalveluiden järjestämiseen nuorille, jotka niitä todella tarvitsevat; ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden pääsy Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan mahdollistetaan. 3) Nuorisotakuun palvelutakuun toteuttamiseksi esitetään, että moniammatillista, poikkihallinnollista yhteistyötä ja palveluohjausta tehostetaan helpottamalla tietojen siirtoa ja saantia, väljentämällä tietosuojaan ja rekisterinpitoon liittyviä vaatimuksia, yhdistämällä mm. sosiaali- ja terveydenhuollon tietoja ja mahdollistamalla kuntien pääsy TE-hallinnon ja Kelan tietojärjestelmiin. Lisäksi yhdenmukaistetaan ja yhdistetään tehokkaammin eri tahojen tilastotietojen keruuta Kunnan/alueen yhteyshenkilö tämän toimintamallin osalta: Projektipäällikkö Maria Kristiina Virtanen Tampereen kaupunki, Tilaajaryhmä (Nuorten yhteiskuntatakuu Tampereella) , 11. Lisätiedot: Tampereen kaupunki on osana kuntakokeiluhakemuksen valmistelutyötään asettanut hakemansa kuntakokeiluteemat seuraavaan priorisointijärjestykseen: 1. Valvonnan ja asumispalveluiden yhdistetty teemakokonaisuus 2. Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli 3. Nuorisotakuun toimintamalli 4. Kuntien ja KELA:n yhteistyö