Hyvinvoinnin arki maaseudulla Tekeviä käsiä ja tietoteknologiaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvoinnin arki maaseudulla Tekeviä käsiä ja tietoteknologiaa"

Transkriptio

1 1 Riitta Haverinen ja Katja Ilmarinen (toim.) Hyvinvoinnin arki maaseudulla Tekeviä käsiä ja tietoteknologiaa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja

2 2 HYVINVOINNIN ARKI MAASEUDULLA YTR ja kirjoittajat Toimitustyö ja taitto: Tuula Lehtinen Kansi: Leena Neuvonen ISBN ISSN Paino: Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 2008

3 3 JULKAISIJA Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä SARJA / N:O Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2008 JULKAISUN NIMI Hyvinvoinnin arki maaseudulla Tekeviä käsiä ja tietotekonologiaa ILMESTYMISAJANKOHTA Toukokuu 2008 ISSN ISBN (nid.) KOKONAISSIVUMÄÄRÄ TEKIJÄT Riitta Haverinen ja Katja Ilmarinen (toim.) JULKAISUN KUVAUS AVAINSANAT Hyvinvointitutkimus Kunta- ja palvelurakenneuudistus Maaseudun hyvinvointipalvelut Palvelujen hyvät käytännöt Palvelujen turvaaminen Sähköinen asiointi Suomalaisen maaseudun kunnissa tarvitaan tulevina vuosina uusia, kestäviä ratkaisuja palvelujen tarjoamiseen. Lähipalvelujen avulla pystytään turvaamaan paitsi elinvoimaisen maaseudun edellytykset, myös kansalaisten turvallisuus, sujuva arki ja viihtyvyys. Kunta- ja palvelurakenneuudistus haastaa kunnat yhteistyöhön ja etsimään uusia palvelujen tuottamisen rakenteita ja malleja. Mutta kuinka Paras-tavoitteiden edellyttämät muutokset voidaan tehdä heikentämättä palvelujen saatavuutta? Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän asettama hyvinvointipalvelujen teemaryhmä pyrkii tällä julkaisulla tuomaan esille tietoa hyvinvointipalvelujen järjestämisestä maaseudulla. Julkaisussa on puheenvuoroja maaseudun hyvinvointipalveluiden tilasta ja erilaisista tavoista tuottaa hyvinvointipalveluja maaseudun asukkaille. Julkaisussa esitellään kuntien kehittämiä palveluratkaisuja, joista voisi olla hyötyä muillekin. Kirjoittajina on hyvinvointipalvelujen parissa työskenteleviä asiantuntijoita niin kuntasektorilta kuin tutkimuslaitoksista ja järjestökentältä. Julkaisussa esitellään Kunta- ja palvelurakenneuudistus maaseudun näkökulmasta ja luodaan katsaus maaseudun asukkaiden hyvinvointiin ja hyvinvointipalvelujen tilaan 2000-luvulla. Kirjan artikkeleissa nostetaan esille kaksi maaseudun elinvoimaisuuteen haitallisesti vaikuttavaa kehitystä ja uuden politiikan paikkaa: nuorten naisten poismuutto maaseudulta ja kyläkoulujen katoaminen. Julkaisussa kuvataan toteutuneita kuntayhteistyön muotoja hyvinvointipalvelujen järjestämiseksi. Esimerkit ovat Hämeenlinnan, Oulun ja Kainuun seutukunnista. Lisäksi pohditaan yksityisen sektorin mahdollisuuksia hyvinvointipalvelujen tarjoajana maaseudulla ja kuvataan sopimuksellisuuden malli, joka saattaa yhteen maaseudun työt ja töiden tekijät. Teknologia ja apuvälineet nostetaan vahvana vaihtoehtona esille pohdittaessa palvelujen saatavuutta. Siinä tieto kulkee asiakas ei. Teknologian avulla palvelut on mahdollista tuoda lähelle asiakasta, ja teknologiaa hyödyntämällä voidaan osaltaan korjata palvelutarjonnan alueellista epätasa-arvoa. Julkaisun lopuksi luodaan katse tulevaisuuteen maaseudun asukkaan arkeen ja palveluihin. Maaseudulla tarvitaan jatkossakin eri-ikäisiä ihmisiä, vireitä paikallisyhteisöjä, palveluinnovaatioita, osaajia ja tekeviä käsiä, jotta ihmisten arkea tukevat palvelut voidaan turvata.

4 4 HYVINVOINNIN ARKI MAASEUDULLA UTGIVARE Landsbygdspolitikens samarbetsgrupp SERIENS NUMMER PUBLIKATION Publikationer 3/2008 Maj 2008 Välfärdens vardag på landsbygden Arbetande händer och informationsteknologi UTGIVNINGSDATUM ISSN ISBN (häftad) SIDOANTAL FÖRFATTARE Riitta Haverinen och Katja Ilmarinen (red.) REFERAT NYCKELORD Välfärdsundersökning Kommun- och servicestrukturreformen Välfärdstjänster på landsbygden God praxis i service Tryggande av service Elektronisk ärendehantering I landsbygdskommunerna i Finland kommer man under de kommande åren att behöva hållbara lösningar för att kunna tillhandahålla service. Med hjälp av närservice kan man trygga förutsättningarna för en livskraftig landsbygd och därutöver medborgarnas trygghet, en välfungerande vardag och trivsel. Kommun- och servicestrukturreformen ger kommunerna skäl att samarbeta och att söka nya strukturer och modeller för serviceproduktionen. Men hur kan de förändringar som målen i kommunoch servicestrukturreformen förutsätter genomföras utan att försämra tillgängligheten till service? Den temagrupp för välfärdstjänster som har tillsatts av den landsbygdspolitikens samarbetsgruppen försöker i den här publikationen presentera information om organiseringen av välfärdstjänster på landsbygden. I publikationen finns inlägg om nuläget när det gäller landsbygdens välfärdstjänster och olika sätt att producera välfärdstjänster för landsbygdens befolkning. I publikationen presenteras kommunalt utvecklade servicelösningar som skulle kunna vara till nytta även för andra. Författarna är sakkunniga som arbetar med välfärdstjänster och de kommer från såväl den kommunala sektorn som forskningsinstitutioner och organisationer. I publikationen presenteras Kommun- och servicestrukturreformen ur landsbygdens synvinkel och det ges en översikt av välfärden hos landsbygdens befolkning och välfärdstjänsterna på 2000-talet. I artiklarna i boken lyfts två utvecklingar fram som inverkar ogynnsamt på landsbygdens livskraft och den nya politikens roll: unga kvinnor flyttar bort från landsbygden och byskolorna försvinner. Ipublikationen beskrivs förverkligade modeller för kommunsamarbete och anordnande av välfärdstjänster.exemplen är från Tavastehus, Uleåborgs och Kajanalands ekonomiska regioner. Dessutom förs resonemang om den privata sektorns möjligheter att erbjuda välfärdstjänster på landsbygden och beskrivs en modell för avtalsmässighetförattsammanföralandsbygdensarbetenmeddemsomutförarbetet.teknikochhjälpmedel lyfts fram som ett starkt alternativ i resonemanget om tjänsternas tillgänglighet. Där informationen färdas behöver kunden inte resa. Med hjälp av tekniken kan man erbjuda tjänster nära kunden och genom att utnyttja tekniken kan man avhjälpa den ojämlika regionala fördelningen av serviceutbudet. I slutet av publikationen kastar man en blick in i den framtida vardagen och servicen för landsbygdens invånare. På landsbygden behövs också i framtiden människor i olika åldrar, livskraftiga lokalsamhällen, serviceinnovationer, kunnigt folk och arbetande händer för att kunna trygga de tjänster som stöder människorna i deras vardag.

5 5 PUBLISHER Rural Policy Committee SERIAL NUMBER PUBLICATION Publications 3/2008 May 2008 Everyday Welfare Services in Rural Areas Skilled Hands and Information Technology DATE OF PUBLICATION ISSN ISBN (wire stitched) NUMBER OF PAGES AUTHOR Riitta Haverinen and Katja Ilmarinen (Eds.) SUMMARY KEYWORDS Welfare research Project to restructure local government and services Welfare services in rural areas Good practices in services Safeguarding services Online services Rural municipalities in Finland will need new, sustainable service delivery solutions in the near future. Locally based services can ensure not only the necessary conditions for a viable countryside but also safety, a smoothly running daily life and agreeable environment for local inhabitants. The ongoing project to restructure local government and services poses a challenge for municipalities to co-operate and look for new service provision structures and models. But how can the changes required by the restructuring process be carried out without undermining the availability of services? This publication was compiled by the Thematic Group on Welfare Services, set up by the Rural Policy Committee, with the aim of providing information on the provision of welfare services in rural areas. The publication presents a range of views on the state of rural welfare services and various ways of providing such services to rural inhabitants. It also describes service solutions developed by municipalities in order to allow other municipalities to benefit from them. The authors include experts working with welfare service issues from municipalities, research institutes and associations. The publication describes the project for restructuring local government and services from the point of view of rural areas. It also provides a review of the state of welfare among rural inhabitants and welfare services in the 2000s. The articles shed light on two trends with negative impact on the viability of the countryside the migration of young women away from the countryside and the disappearance of village schools and the need for new policy openings. The publication also describes how municipalities have co-operated in order to be able to provide welfare services. The examples are from the sub-regions of Hämeenlinna, Oulu and Kainuu. In addition, it ponders over the possibilities of the private sector as a welfare service provider in rural areas and describes a contractual model that brings together work and workers in rural areas. Technology and technical aids are discussed as a worthwhile alternative in ensuring the availability of services.technology means that knowledge becomes mobile rather than the client. Technology helps bring services close to the client and contributes to addressing the regional inequality of service provision. To conclude, the publication looks into the future from the perspective of the daily life and service needs of people living in rural areas. In order to safeguard services that support their daily life, the countryside will always need people of different ages, lively local communities, service innovations, knowledge and skills.

6 6 HYVINVOINNIN ARKI MAASEUDULLA

7 7 Esipuhe Palvelut ovat tärkeä osa maaseudun asukkaiden hyvää elämän laatua. Ne tuovat arkeen sujuvuutta ja turvallisuutta; ne mahdollistavat asumisen maaseudulla omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Haja-asutusalueiden palvelujen siirtyminen kuntakeskuksiin pitkien matkojen päähän ja palvelujen järjestäminen aikaisempaa suuremmissa yksiköissä näyttää olevan palvelujen taloudellisen kestävyyden ehto.tilanteen nurjana puolena on, että maaseudun hyvinvointipalvelujen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusopetuksen määrä, laatu, saatavuus ja saavutettavuus heikentyvät ja näin eri puolilla maata asuvien ihmisten mahdollisuus saada tasa-arvoisesti palveluja voi vaarantua. Palveluiden muutosvaateisiin ovat vaikuttaneet etenkin kuntatalouden kiristyminen, väestön ikärakenteen muutos ja työssäkäyvien asukkaiden väheneminen maaseudulla. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella (Paras-uudistus) pyritään turvaamaan palvelut kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä ja kannustamalla uudenlaisiin rakenne- ja toimintamalleihin. Paras-uudistuksen toimeenpano kestää vuosia, ja se haastaa entiset mallit ja tavat toimia. On kyettävä sovittamaan yhteen erilaisia palvelutarpeita eri väestöryhmien ja alueiden kannalta priorisoimaan ja tekemään usein vaikeitakin valintoja. Jos kunnalta tai yhteistoiminta-alueelta puuttuu laaja-alainen tulevaisuuteen suuntautuva yhteinen näky, valitaan vain talouden sanelemia ratkaisuja. Paras-uudistuksia tehtäessä ei kuitenkaan tulisi unohtaa asukkaiden tilanteita ja arjen tarpeita. Palvelujen kriittisin kysymys on niiden saatavuus, laadukkuus ja hyvät vaikutukset palveluja tarvitseville. Julkisen sektorin lisäksi palveluja ovat tuottaneet erilaiset muut toimijat: voittoa tuottavat ja tuottamattomat toimijat, yksityinen ja kolmas sektori sekä omaiset ja läheiset, joiden työpanos on edelleen merkittävä. Tulevaisuudessa näiden roolit korostuvat entisestään. Myös uudenlaisia palvelumuotoja tarvitaan. Niitä on tärkeää innovoida asukkaiden tarpeista ja heidän tarpeisiinsa. Taloudellisiin ja laadukkaisiin palveluratkaisuihin pääseminen edellyttää paitsi huolella harkittuja valintoja, myös näitä toteuttavien muutosprosessien määrätietoista johtamista sekä neuvottelutaitoja ja kykyä löytää paikallisiin olosuhteisiin toimivia ratkaisuja. Muutos on aina voimavaroja vievä, mutta se on myös ainutlaatuinen mahdollisuus toteuttaa todellisia palvelu-uudistuksia. Parhaimmillaan muutosta voidaan käyttää tilaisuutena kehittää pitkällä tähtäimellä kestäviä ratkaisuja, luoda luottamusta ja vakautta palveluja tarvitseville asukkaille. Kestävä hyvinvointipalvelujen rakenne estää maaseutualueiden autioitumista lisäämällä asukkaiden viihtyvyyttä ja kunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana. Vaikka maaseudun hyvinvointipalveluista on tuotettu tietoa, näyttää siltä, että matka tekstistä toimintaan on pitkä. Käyttökelpoinenkaan tieto ei valitettavasti siir-

8 8 HYVINVOINNIN ARKI MAASEUDULLA ry käytäntöön ilman tahtoa, hyvää johtamista ja sitkeää työtä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä pyrkii tällä julkaisulla tuomaan koottua tietoa hyvinvointipalvelujen järjestämisestä alan päättäjille, ammattilaisille, opiskelijoille sekä muille kiinnostuneille. Tämän julkaisun tavoitteena on nostaa esille suomalaisissa maaseutukunnissa käyttöön otettuja uusia sosiaali-, terveys- ja perusopetuspalvelujen järjestämiskäytäntöjä. Kirjassa on puheenvuoroja maaseudun hyvinvoinnista, hyvinvointipalveluiden tilasta ja erilaisista tavoista tuottaa hyvinvointipalveluja asukkaille. Julkaisussa tarjotaan joitain ratkaisuja maaseudun kunnista, joissa uusia toimintatapoja ja yhteistyötä on lisätty. Nostamme esille edellytyksiä ja ehtoja, jotka ovat olleet sekä välttämättömiä että riittäviä palvelujen turvaamiseksi maaseudulla. KIRJAN ENSIMMÄISESSÄ LUVUSSA luodaan katsaus kunta- ja palvelurakenneuudistukseen sekä maaseudun asukkaiden hyvinvointipalvelujen tilaan ja palveluhaasteisiin. Ensimmäisessä artikkelissa käsitellään puitelain etenemistä kuntien laatimien suunnitteluasiakirjojen perusteella. Seuraavat artikkelit käsittelevät maaseudun asukkaiden hyvinvointia sekä maaseudun sosiaali- ja terveyspalveluja asukkaiden arvioimina. Lopuksi nostetaan esiin kaksi haastetta maaseudun elinvoimaisuudelle: maaseutu tarvitsee naisia mutta tarvitsevatko naiset maaseutua ja miten käy Suomen pienten koulujen, joista valtaosa sijaitsee maaseudulla. LUVUSSA KAKSI käsitellään kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaatimia yhteistoimintaratkaisuja kuntaesimerkkien kautta. Esimerkeissä kuvaillaan kolme erilaista hallinnollista mallia järjestää palveluja, kun tavoitteena on saavuttaa kuntien välisellä yhteistyöllä taloudellisuutta ja palvelujen laadun alueellista tasa-arvoa. Samalla nousee esille huoli kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien vähenemistä, palvelujen saavutettavuudesta ja palvelujen pirstoutumisesta. Suuri ei ole aina kaunista, osoittaa artikkeli, jossa käsitellään pienten ja suurten kuntien taloutta tilastoaineiston valossa. Hallinnollisten järjestelyiden lisäksi palvelujen järjestämisessä tarvitaan uudenlaisia kumppanuuksia ja palveluinnovaatioita. Luvussa kaksi näitä pohditaan yksityisten hyvinvointipalvelujen ja sopimuksellisuuden mahdollisuuksien kautta maaseudulla. Yritystoiminnan aloittamisen kynnys on korkea harvan asutuksen alueilla, joissa välimatkat ovat pitkiä ja asiakaskunta pieni. Sopimuksellisuutta esitellään mallina, jossa maaseudun pirstaleisia töitä organisoidaan välittäjätahon avulla ja autetaan palvelujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Malli voisi luoda edellytyksiä paikata palveluaukkoja tapauksissa, joissa markkinat tai kunta eivät pysty vastaamaan palvelujen kysyntään. LUKU KOLME nostaa esille monipuolisesti teknologian käytön maaseudun hyvinvointipalveluissa. Artikkeleissa esitellään teknologian mahdollisuuksia sähköisestä sosiaali- ja terveydenhuollosta erilaisiin apuvälineisiin. JULKAISUN LOPUKSI käsitellään maaseudun ja maaseutualueiden hyvinvointi-

9 9 palveluiden kehitystä sekä tulevaisuuden näkymiä. Toivomme tämän julkaisun kuluvan lukijoiden käytössä. Olemme iloisia palautteesta, jotta voimme tarjota käytäntöä palvelevaa tietoa mahdollisissa tulevissa julkaisuissa. Ottakaa yhteyttä julkaisussa esiteltyihin kuntiin, joiden kehittelyt voisivat olla teille hyödyksi. Vertailukehittäminen on uusi tapa saada ja jakaa tietoa. Siinä annetaan ja saadaan tietoa tasapuolisesti. Toivomme, että julkaisu ja sen esimerkit antavat eväitä maaseudun hyvinvointipalveluiden turvaamiseen ja kehittämiseen. Lopuksi haluamme lausua lämpimät kiitokset kaikille kirjoittajille ja julkaisun toimittaja Tuula Lehtiselle asiantuntevasta työstä kielen sujuvuuden ja tekstien luettavuuden parantamisessa. Maaseudun hyvinvointipalvelujen teemaryhmän ja kirjoittajakunnan puolesta Riitta Haverinen Maaseudun hyvinvointipalvelujen teemaryhmän puheenjohtaja Tulosaluejohtaja, dosentti, Stakes

10 10 HYVINVOINNIN ARKI MAASEUDULLA Kirjoittajat ANDRA ALDEA-PARTANEN, projektipäällikkö, Oulun yliopisto, Lönnrot-instituutti PERSEPHONE DOUPI, erikoistutkija, Stakes RIITTA HAVERINEN, tulosaluejohtaja, dosentti, Stakes HANNA HEIKKONEN, erikoissuunnittelija, Stakes HANNELE HYPPÖNEN, tutkimuspäällikkö, Stakes PÄIVI HÄMÄLÄINEN, ryhmäpäällikkö, Stakes KATJA ILMARINEN, suunnittelija, Stakes SAKARI KARVONEN, erikoistutkija, Stakes EIJA KOSKI, tutkija, Vaasan yliopisto, Levón-instituutti PETRA LINDQVIST, tutkija,vaasan yliopisto, Levón-instituutti ANU MUURI, kehittämispäällikkö, Stakes LIISA NIILOLA, toiminnanjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry INGA NYHOLM, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö TAINA PELTONEN, sivistystoimenjohtaja, Nummi-Pusulan kunta JOUNI PONNIKAS, esimies, Oulun yliopisto, Lönnrot-instituutti OLLI RIIKONEN, kunnanjohtaja, Tohmajärvi ANNA-LIISA SALMINEN, kehittämispäällikkö, Stakes PÄIVI TAHKOKALLIO, projektipäällikkö, Stakes PÄIVI TOPO, akatemiatutkija, Suomen Akatemia, Stakes ERKKITORPPA, sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja, Hämeenlinnan kaupunki SARI VALJAKKA, tutkija, Stakes RAIJA VOLK, tutkimusjohtaja, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ANNE-MARIE VÄLIKANGAS, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö RIIKKA WESTMAN, suunnittelija, Stakes ILKKAWINBLAD, FinnTelemedicumin johtaja, Oulun yliopisto SIRPA YLIKERÄLÄ, sosiaalijohtaja, Hauhon kunta KIRSTI YLITALO, seutukuntajohtaja, Oulunkaaren seutukunta

11 11 Sisältö Esipuhe 7 Riitta Haverinen Kirjoittajat Maaseudun asukkaatjahyvinvointipalvelut Paras-hanke haastaa uudistumaan Kuntien suunnitelmat tarkastelussa 13 Inga Nyholm ja Anne-Marie Välikangas Miten ihmiset maalla voivat? Maaseudun hyvinvointi 2000-luvulla 25 Sakari Karvonen Koko ei kasvata tyytyväisyyttä Maaseudun asukkaiden mielipiteitä sosiaali- ja terveyspalveluista 37 Riikka Westman ja Anu Muuri Naisen tarpeet linjaavat maaseudun uudistumista 49 Liisa Niilola Maaseudun koulut ja eri-ikäisten opetus 55 Taina Peltonen 2. uusi organisoituminen ja palvelut Kokemuksia Kainuun hallintokokeilusta 67 Jouni Ponnikas ja Andra Aldea-Partanen Palveluyhteistyötä yli kuntarajojen Pieni Hauho isossa prosessissa 75 Sirpa Ylikerälä ja Erkki Torppa Etäisyydestä läheisyydeksi Oulunkaaren seutukunnassa Verkostoituneen terveydenhuollon toimintamalli 87 Kirsti Ylitalo Onko pienellä kunnalla tulevaisuutta Tohmajärven näkökulma 95 Olli Riikonen Yksityisten hyvinvointipalvelujen mahdollisuudet maaseudulla 103 Raija Volk Sopimuksellisuus uusi työkalu järjestää maaseudun palveluja 111 Petra Lindqvist ja Eija Koski 3. tietoteknologia poistaa etäisyyksiä Tietoteknologialla sosiaali- ja terveyspalvelut etäisyyksistä riippumatta? 121 Hannele Hyppönen ym.

12 12 HYVINVOINNIN ARKI MAASEUDULLA Terveydenhuollon ammattilasten välinen sähköinen tiedonvaihto 122 Ilkka Winblad, Persephone Doupi ja Päivi Hämäläinen Kansalaiselle suunnatut sähköiset terveydenhuollon palvelut 124 Hannele Hyppönen ja Persephone Doupi Sosiaalialan verkkokonsultointia ammattilaisille ja asiakkaille 128 Hanna Heikkonen Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävät apuvälineet 129 Anna-Liisa Salminen Kaikille: paremmat sähköiset palvelut, parempaa teknologiaa, parempi arki 132 Päivi Tahkokallio ja Sari Valjakka Eettinen näkökulma teknologisoituviin hyvinvointipalveluihin 133 Päivi Topo Pohdintaa kehityksen suunnasta ja reunaehdoista 136 Hannele Hyppönen 4. palvelujen tulevaisuus Arjen palveluja yhteistyössä ja yhdistellen 141 Riitta Haverinen, Katja Ilmarinen ja RiikkaWestman

13 13 Maaseutukunnissa on erilaisia kehityssuuntia, jotka osaltaan lisäävät palveluiden järjestämisen haasteellisuutta ja jotka on otettava tulevaisuuden palvelurakenteiden suunnittelussa huomioon. Inga Nyholm ja Anne-Marie Välikangas PARAS-HANKE HAASTAA UUDISTUMAAN Kuntien suunnitelmat tarkastelussa Suomi on isojen rakenteellisten muutosten edessä. Väestö ikääntyy ja sen myötä palvelutarpeet kasvavat erityisesti hoiva- ja hoitoalalla. Samaan aikaan lasten ja oppilasikäluokkien määrä alenee. Myös työvoiman tarjonta kääntyy laskuun. Koska palvelujen järjestäminen on keskeisesti kuntien vastuulla, ovat tulevat muutokset suuri haaste koko kuntakentälle. Vaikka hyvä talouskasvu on parantanut kuntatalouden tilaa viime vuosina, kasvavat menot yhdessä työvoiman tarjonnan vähenemisestä aiheutuvan veropohjan heikkenemisen kanssa pakottavat kuntia miettimään uusia ratkaisuja palvelujen järjestämiselle. Rakenteelliset muutokset ja haasteet kohdistuvat eri tavoin erilaisiin kuntiin. Vaikka kuntien valtionosuusjärjestelmä tasaakin kuntien välisiä taloudellisia eroja ja kuntien talous on kohentunut, erot sekä kuntien taloudessa että huoltosuhteessa ovat edelleen suuria. Monet talousvaikeuksista kärsivistä kunnista ovat pieniä, alle 6000 asukkaan kuntia. Erityisiä haasteita kohdataan alueilla, joissa asukasluku vähenee ja väestörakenne vinoutuu. Väkiluku vähenee edelleen harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla, vaikka muuttoliike onkin jossain määrin tasapainottunut. Nuorten, erityisesti nuorten naisten, poismuutto näiltä alueilta vinouttaa ikä- ja sukupuolirakenteita. Tähän liittyvät ongelmat kasvavat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuilla alueilla. Sen sijaan kaupunkien läheisellä maaseudulla tilanne väestökehityksen osalta on toinen ja väkiluku saattaa joillakin alueilla kasvaa jopa voimakkaammin kuin kaupungeissa. Talous- ja työllisyyskehitykseltään 2000-luvun alkupuolella menestyneitä seutukuntia on etenkin suurilla kaupunki-

14 14 HYVINVOINNIN ARKI MAASEUDULLA seuduilla ja eteläisessä Suomessa. Myös nopeasti kasvavissa kunnissa palvelujen järjestäminen ja palvelutarpeisiin vastaaminen on haasteellista. Maaseutukunnissa on näin ollen erilaisia kehityssuuntia, jotka osaltaan lisäävät palveluiden järjestämisen haasteellisuutta ja jotka on otettava tulevaisuuden palvelurakenteiden suunnittelussa huomioon. Tässä artikkelissa tarkastellaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta sekä kuntien valtioneuvostolle syksyllä 2007 toimittamia suunnitelma-asiakirjoja erityisesti maaseudun näkökulmasta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (Paras) keskeisimpänä tavoitteena on turvata julkiset kuntapalvelut koko maassa myös tulevaisuudessa. Uudistuksen käynnistämisen taustalla ovat vaikuttaneet ne rakenteelliset muutokset, joiden edessä Suomi on, ja jotka tekevät palvelujen järjestämisen entistä haasteellisemmaksi. Vaiheittain etenevä uudistustyö käynnistyi keväällä Uudistusta koskeva laki eli niin kutsuttu puitelaki hyväksyttiin eduskunnassa keväällä 2006 ja sen jälkeen kunnat ovat laatineet suunnitelmia ja selvityksiä siitä, miten ne aikovat toteuttaa lain tavoitteet. Kunnat ovat keväällä 2008 päätösvaiheessa, ja kuntien suunnitelmat täsmentyvät ja tarkentuvat jatkuvasti. Varsinainen toimeenpanovaihe kunnissa on kuitenkin vielä edessä. Valtion taholta uudistuksen etenemistä seurataan tiiviisti. Kuntien toimittamia selvityksiä ja toimeenpanosuunnitelmia on analysoitu eri ministeriöissä ja Suomen Kuntaliitossa. Tarkemmin uudistuksen etenemistä ja uudistuksen vaikutuksia arvioidaan vuonna 2009 eduskunnalle annettavassa selonteossa. Lähtökohtana koko kunta- ja palvelurakenneuudistukselle on ollut se, että kunnat voivat valita ratkaisunsa itse. Ne voivat hoitaa niille säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Myös yhteistyön organisoimisessa on erilaisia malleja. Uudistuksessa ei määritellä kuntien palvelutarjontaa tai -malleja ulkopuolelta, vaan kunnat valitsevat sellaiset ratkaisut, jotka soveltuvat parhaiten niiden olosuhteisiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohdat Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käynnistämiseen johtivat silloisen hallituspuolueiden yksimieliset näkemykset siitä, että kuntalaisille on vastakin kyettävä turvamaan peruspalvelut kohtuuhintaisina, laadukkaina ja mahdollisimman läheltä. Tavoitteeksi nousi kuntien vastuulla olevien palveluiden rakenteellisen ja taloudellisen perustan vahvistaminen siten, että palveluiden laatu, vaikuttavuus, saavutettavuus, tehokkuus ja teknologisen kehityksen mahdollisuudet huomioitaisiin pal-

15 15 velutuotannossa. Uudistus eteni vaiheittain siten, että ensimmäinen vaihe päättyi syyskuussa Tuolloin eduskunnalle annettiin esitykset laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (jäljempänä myös puitelaki) sekä esitykset laeiksi kuntajakolain ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Nämä lait tulivat voimaan Samanaikaisesti voimaan tuli myös valtioneuvoston asetus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevien tietojen toimittamisesta valtioneuvostolle. Puitelaki uudistuksen puitteet, keinot ja velvoitteet Puitelaki luo edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Uudistuksen tehtävänä on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää, sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtävien jakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta, hillitä kuntien menojen kasvua ja luoda edellytyksiä kehittää kuntien järjestämien palveluiden ohjausta. Tavoitteena on saada aikaan eheä ja toimintakykyinen kuntarakenne sekä kattava ja taloudellinen palvelurakenne, joka varmistaa voimavarojen tehokkaan käytön. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettu laki määrittelee puitteet uudistuksille. Käytännön toteutus ja valittavat ratkaisut ovat kuntien päätettävissä lain asettamissa rajoissa. Kuntia koskevat puitelain velvoitteet voidaan tiivistää seuraavaan neljään asiakohtaan: 1. Järjestämisvastuun perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee olla säädetyt väestöpohjavaatimukset täyttävällä taholla, joka ammatillisessa peruskoulutuksessa on ja perusterveydenhuollossa asukasta. Jos näiden palvelujen järjestäjä ei entuudestaan täytä väestöpohjavaatimuksia, on kunnalla velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin järjestämisvastuun saattamiseksi puitelain mukaiseksi. Toimenpidevaihtoehtoina ovat kuntaliitos tai yhteistoiminta-alueen muodostaminen, joka voi perustua joko isäntäkunta- tai kuntayhtymämalliin. Päätösvalta siirtyy uudelle kunnalle tai yhteistoiminta-alueelle. 2. Jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, joka vastaa erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palveluiden järjestämisestä. Lisäksi kaksikielisten ja yksikielisten ruotsinkielisten kuntien tulee edellä mainittujen palveluiden osalta kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on turvata ruotsinkielisten palveluiden järjestäminen. 3. Pääkaupunkiseudun sekä maakuntakeskuskaupunkien ja niihin rajoittuvien laissa lueteltujen kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asu-

16 16 HYVINVOINNIN ARKI MAASEUDULLA misen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan näillä seuduilla. 4) Kunnat ovat edelleen puitelaissa säädetyllä tavalla velvollisia raportoimaan valtioneuvostolle tekemistään päätöksistä. Yhteistoiminta-alueiden muodostamisen ja kuntaliitosten ohella kunta- ja palvelurakenteita voidaan vahvistaa kunnissa tiivistämällä myös muuta yhteistoimintaa, tehostaa uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja, lisätä yksityisen, kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuuksia palvelutuotannossa sekä muun muassa ottaa käyttöön tilaaja-tuottajamalli. Uudistus ja siihen liittyvät velvoitteet on toteutettava puitelain voimassaoloaikana eli vuoden 2012 loppuun mennessä. Tuolloin kunnilla tulee olla päätökset siitä, miten ne aikovat uudistuksen toteuttaa. Hallitus on pyrkinyt kirittämään kuntia ratkaisujen tekemisessä siten, että kaikilla kunnilla tulee olla päätökset puitelain velvoitteiden toteuttamisesta vuonna 2009 eli ennen eduskunnalle annettavaa selontekoa. Kunnat itse ovatkin uudistuksen toteutuksen osalta keskeisessä asemassa. Uudistuksen aikana kuntia on pyritty kuulemaan jo valmisteluvaiheessa. Tarkoituksena on ollut saada aikaan laaja ja avoin pohdinta kuntalaisten palveluiden, tulevaisuuden haasteiden sekä muutosten tarpeellisuudesta samoin kuin niistä toimenpiteistä, joita haasteet edellyttävät. Vuonna 2005 vuoropuhelua käytiin kuntien kanssa suoraan, mutta erityisesti kyseisen syksyn aikana toteutetun aluevaiheen kautta. Ensivaiheen arvioinnista kokonaisarviointiin Puitelaki ja puitelakiin liittyvä valtioneuvoston asetus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevien tietojen toimittamisesta valtioneuvostolle velvoitti kaikki Manner-Suomen kunnat lukuun ottamatta Kainuun maakuntapohjaiseen hallintokokeiluun kuuluvia kuntia toimittamaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen paikallista toteuttamista koskevat selvityksensä ja suunnitelmansa valtioneuvostolle elokuun 2007 loppuun mennessä. Lisäksi kunnat, jotka olivat tehneet päätöksen kuntajaon muutoksen toteuttamisesta vuoden 2009 alusta, saivat mahdollisuuden toimittaa suunnitelmansa ja selvityksensä joulukuun 2007 loppuun mennessä. Myös kuusitoista kaupunkiseutua ja pääkaupunkiseutu velvoitettiin laatimaan suunnitelmat siitä, miten seuduilla parannetaan kuntarajat ylittävää maankäyttöä, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä. Kaikki lain velvoittamat kunnat, yhteensä 392 kuntaa, toimittivat suunnitelmansa ja selvityksensä valtioneuvostolle määräaikaan mennessä. Syksyn 2007 ja alkutalven 2008 kuluessa kuntien suunnitelmia ja selvityksiä analysoitiin valtiova-

17 rainministeriön ( saakka sisäasiainministeriön) kuntaosaston ohella eri sektoriministeriöissä ja Suomen Kuntaliitossa. Joulukuussa 2007 palautteen suunnitelmistaan saivat ne kunnat, jotka vastasivat elokuuhun mennessä. Helmikuussa 2008 palaute on lähetetty kunnille, jotka vastasivat vuoden 2007 loppuun mennessä. Uudistus etenee prosessina, jolloin selvitysten ja suunnitelmien analyysi ja niistä annettavat palautteet ovat vain välivaihe matkalla uudistusten toteuttamiseen. Kaikki kunnat eivät vielä joulukuussa 2007 olleet tehneet uudistuksen toteuttamista koskevia päätöksiä ja joidenkin kuntien osalta suunnitelmat olivat vielä alustavia. Kaikkiaan 265 kunnalta pyydettiinkin palautteen annon yhteydessä lisäselvityksiä. Lisäksi 14 kuntaa, joiden suunnitelmat eivät tuolloin näyttäneet täyttävän puitelain velvoitteita, kutsuttiin neuvotteluihin uudistuksen toteuttamisen varmistamiseksi. Lisäselvitykset palautettiin pääosin helmikuun 2008 loppuun mennessä ja ne pyrittiin analysoimaan kevään 2008 aikana. Valtioneuvosto seuraa uudistuksen etenemistä aktiivisesti myös niissä kunnissa, jotka palautteenantovaiheessa näyttivät täyttävän puitelain velvoitteet. Kuntien valtioneuvostolle lähettämien toimeenpanosuunnitelmien ja selvitysten pohjalta voidaan keväällä 2008 esittää vasta varovaisia arvioita siitä, miltä uudistuksen eteneminen vaikuttaa. Niin ikään vain alustavia arvioita voidaan esittää sen suhteen, mitä toimenpiteitä kunnat näyttävät ottavan käyttöön. Tämä juontuu kahdesta tekijästä. Ensinnäkin uudistuksen prosessinomaisuudesta, sillä osa kunnista jätti selvityksensä jo kesäkuussa Tämän jälkeen suunnitelmat ovat edenneet tai saattaneet muuttua paikallisella tasolla merkittävästikin. Toteutuskin etenee kunnissa, mistä johtuen suunnitelmien ja selvitysten perusteella muodostettu kuva kertoo vain sen, miltä tilanne näytti elokuun 2007 lopussa. Vaikka suunnitelmia analysoitaessa aineistoa on pyritty täydentämään esimerkiksi tarkistamalla kunnilta mahdollisesti muuttuneita tilanteita, on analyysi kuitenkin osittain kuvaus tilanteesta hetkellä, jolloin se on kirjoitettu. Tilanne elää koko ajan ja päivittäin. Tämä on uudistuksen kokonaisuuden kannalta erittäin positiivista, mutta analyysin ja arvioinnin kannalta myös haasteellista. Toimeenpanosuunnitelmien analyysi kuuluu osana laajempaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta tehtävään arviointiin. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa eduskunnalle annettavaan selontekoon. Uudistusta koskeva laaja, Kuntaliiton koordinoima tutkimusohjelma käynnistyi vuoden 2008 alussa. Tutkimusohjelmaan kuuluu keskeisenä osana Lapin yliopiston toteuttama uudistuksen toimeenpanon suunnitteluvaiheen arviointi, jonka tarkoitus on tuottaa tietoa uudistuksen etenemisestä niin erilaisissa kunnissa kuin kaupunkiseuduillakin. Arvioinnin loppuraportti valmistuu helmikuussa 2009, mutta väliarviointi julkaistiin maaliskuussa Arviointien ja analyysien keskeisenä lähtökohtana on palvella myös kuntia: kunnat saavat niiden kautta lisätietoa, joka voi auttaa niitä uudistuksen paikallisessa edistämisessä. 17

18 18 HYVINVOINNIN ARKI MAASEUDULLA Uudistuksen etenemisen arviointia Kuntien toimeenpanosuunnitelmista ja selvityksistä tehty analyysi antaa mahdollisuuden tiiviiseen tilannekatsaukseen siitä, mitä eri toimenpiteitä kunnat suunnitelmien ja selvitystensä mukaan käyttävät puitelain velvoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi voidaan pohtia alustavasti sitä, miten nyt suunnitellut ja mahdollisesti jo toteutetut tai myöhemmin toteutettavat toimenpiteet vaikuttavat uudistuksen etenemiseen. On korostettava, että arviointi on nimenomaisesti suunnitteluvaiheen arviointia, sillä suunniteltuja toimenpiteitä on otettu käyttöön toistaiseksi vielä harvoissa kunnissa: suurin osa suunnitelmista aiotaan toteuttaa vuodesta 2009 alkaen. Kuntaliitokset Kuntarakenteen osalta uudistus etenee ripeästi. Hallituksen pidetty iltakoulu olikin uudistuksen etenemiseen tältä osin tyytyväinen, sillä uudistuksen käynnistämisen jälkeen, vuodesta 2005 lähtien, on kuntaliitosselvityksissä ollut mukana enemmän kuntia kuin koskaan aiemmin maan historiassa. Kaikkiaan yli kaksisataa kuntaa eli yli puolet Suomen kunnista on selvittänyt kuntaliitoksen mahdollisuutta. Vaikka hallintoreformien suoraa vaikutusta tapahtuneeseen kehitykseen on toisinaan vaikeaa arvioida, voidaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sanoa ainakin se, että se näyttää lisänneen kuntien kiinnostusta monikuntaliitosten selvittämiseen. Puitelain monikuntaliitoksia suosivat lähtökohdat näyttävät lisänneen tapauksia, joissa yhdistyminen koskee kahta useampaa kuntaa. Tällä hetkellä noin puolet sekä päätetyistä että selvityksessä olevista liitoksista koskivat useampaa kuin kahta kuntaa. Esimerkkinä voidaan mainita Salon seudun kymmenen kunnan liitos tai vaikkapa Hämeenlinnan kuuden kunnan liitos. Liitospäätöksen tehneitä kuntia oli maaliskuun 2008 alussa 99, selvitettäviin liitoksiin osallistuvien kuntien määrä oli 37. Liitospäätösten myötä kuntia on maassamme vuodesta 2009 alkaen 67 vähemmän kuin vuonna Liitosvauhti on kaiken kaikkiaan ollut odotettua nopeampaa, ja varovaisesti arvioiden Paras-uudistuksen voidaan katsoa nopeuttaneen vauhtia. Toteutuvat liitokset vähentävät tulevaisuudessa jonkin verran alle asukkaan kuntien määrää. Koska liitosten katsotaan parantavan kuntien taloudellista kykyä ja luovan kuntien kaipaamia, vahvempia hartioita palvelujen järjestämiseen, on maaseutukuntienkin näkökulmasta toteutuvilla liitoksilla suotuisa vaikutus myös kuntien kykyyn palvelujen järjestäjinä. Suuremmissa kokonaisuuksissa tuotetut palvelut voivat lisätä palvelujen laatua, tehokkuutta ja saavutettavuutta. Suuremmat kuntaorganisaatiot ovat paremmassa asemassa myös kilpailtaessa osaavasta työvoimasta. Kuntalaisten palveluiden järjestämisen ja tuottavuuden paranemisen näkökul-

19 19 masta merkittävämmiksi voidaan kuitenkin arvioida ne toimenpiteet, joita tekevät yli asukkaan kunnat, sillä alle asukkaan kunnissa asuu väestöstä noin 37 prosenttia. Siksi uudistuksen keskiössä ovat jatkossa myös kaupunkiseudut ja suuret kaupungit. Myös niiden on uudistettava palvelurakenteitaan muun muassa monipuolistamalla tuotantotapojaan ja parannettava asukkaiden mahdollisuuksia käyttää joustavasti palveluita yli kuntarajojen. Tämä edellyttää hallinnollisten esteiden poistamista. Kun uudistuksen etenemistä tarkastellaan kuntarakenteiden näkökulmasta, näyttää siltä, että toteutuvat liitokset eivät korjaa hajanaista kuntarakennetta, vaan että eriytynyt kuntarakenne säilyy. Tämä taas ei poista haasteita, joita palvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen liittyy. Yhteistoiminta-alueet Ainoastaan kuntarakennetarkastelu ei anna kokonaisvaltaista kuvaa uudistuksen etenemisestä. Kun uudistus on tähän asti keskittynyt pääasiallisesti rakenteisiin, kiinnittyy huomio jatkossa yhä enemmän palvelurakenteisiin ja palvelujen kehittämiseen. Tähän liittyy keskeisesti kuntien yhteistoiminta ja niiden suunnitelmat puitelain määrittelemistä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen peruskoulutuksen yhteistoiminta-alueista. Yhteistoiminta-alueiden osalta analyysi on kuntarakennetarkastelua haasteellisempi. Yhteistoiminta-alueiden muodostamisessa on paikoin kohdattu haasteita myös paikallistasolla. Kuntien elokuussa 2007 jättämien toimeenpanosuunnitelmien ja selvitysten mukaan noin 290 kuntaa oli aikeissa saavuttaa vaatimuksen asukkaan väestöpohjasta. Vaatimus koskee niitä kuntia tai yhteistoiminta-alueita, jotka huolehtivat perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä. Varsinaiset päätökset yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta kuitenkin puuttuivat vielä usealta kunnalta, joskin on todettava, että suunnittelu- ja selvitystyötä on tehty useissa kunnissa ansiokkaasti. Kaikki kunnat eivät kuitenkaan vielä elokuuhun 2007 mennessä olleet löytäneet kumppania yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi, ja lisäksi osa suunnitelluista tai jo perustetuista yhteistoiminta-alueista ei täytä puitelain asukkaan väestöpohjavelvoitetta. Toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei ehkä olekaan ollut aivan yksinkertainen tehtävä. Mikäli kaikki 290 kuntaa päätyvät yhteistoiminta-alueen perustamiseen, muodostuisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita noin Tämä johtaisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen aiempaa suuremmissa kokonaisuuksissa. Samanaikaisesti mainittuja palveluja järjestävien organisaatioiden määrä vähenisi nykyiseen verrattuna. Palvelujen järjestämisen ja kuntalaisen kannalta asialla olisi positiivisia seurannaisvaikutuksia. Vahvempien taloudellisten hartioiden muodostamisen lisäksi muun muassa kuntayhtymien määrä saattaisi vähentyä.

20 20 HYVINVOINNIN ARKI MAASEUDULLA Tämä selkeyttäisi hallinnon monimutkaisia rakenteita ja parantaisi läpinäkyvyyttä. Samoin palvelujen järjestämisvastuun kokoaminen liitosten ja yhteistoimintaalueiden avulla saattaisi parantaa kuntien mahdollisuuksia ohjata palvelutuotantoaan tehokkaammin. Samat seurannaisvaikutukset koskevat myös asukkaan väestöpohjavelvoitteen täyttäviä, ammatillista peruskoulutusta järjestäviä yhteistoiminta-alueita. Suurin osa niistä ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjistä, jotka tällä hetkellä eivät täytä väestöpohjavelvoitetta, ovat suunnitelmissaan esittäneet toimenpide-ehdotuksia velvoitteen täyttämiseksi. Toimenpiteinä on esitetty muun muassa fuusioitumista, laajempipohjaisen koulutuksen järjestäjäorganisaation muodostamista, jäsenkuntien määrän lisäämistä ja kuntaliitoksia. Uudistuksen haasteena on kuitenkin välttää päällekkäisiä rakenteita. Palvelujen järjestämisvastuun jäädessä osaksi kuntaan, ja siirtyessä osaksi yhteistoiminta-alueelle, päällekkäistä hallintoa syntyy lähes väistämättä. Haasteena on myös sosiaali- ja perusterveydenhuollon tehtävien integraatio. Seurauksena yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta osa kunnista suunnittelee antavansa kaikki sosiaali- ja perusterveydenhuollon tehtävät yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Suurehko osa kunnista suunnittelee kuitenkin antavansa vain yksittäisiä sosiaalihuollon tehtäviä yhteistoiminta-alueille. Tällöin vaarana on sosiaali- ja terveystoimen tehtävien eriytyminen. Tämä voidaan tulkita ongelmalliseksi seikaksi sekä palveluiden sujuvan järjestämisen, tuottavuuden lisäämisen että kustannusten kasvun hallinnan kannalta. Tarkempia arvioita yhteistoiminta-alueista ja siitä, miten ne vaikuttavat muun muassa palvelutuotantoon, saataneen vuoden 2009 jälkeen. Suuri osa kunnista (155 kuntaa) aikoo suunnitelmiensa ja selvitystensä mukaan toteuttaa yhteistoiminta-alueet mainitusta vuodesta alkaen. Aikataulujen osalta päätökset ovat vielä avoimia osassa kuntia, eikä tästä johtuen voida vielä esittää tarkkoja määriä sen enempää yhteistoiminta-alueista, toteuttamisajankohdista tai siitä, mihin hallintomalliin yhteistoiminta-alueet perustuvat. Yhteistoiminta-alueiden tarkempi valmistelu odottaneekin osin kuntajakopäätöksiä samoin kuin valtionhallinnon palautetta puitelain kriteerien täyttymisestä. Edellä on esitetty huomioita, jotka ovat nousseet esiin syksyn 2007 aikana eri ministeriöissä ja Kuntaliitossa toteutettujen analyysien seurauksena. Kuntien toimeenpanosuunnitelmia ja selvityksiä on tarkasteltu siltä osin kuin mihin suunnitelmat ovat antaneet nyt mahdollisuuden. Tarkastelu on painottunut tarpeeseen tuottaa tietoa siitä, täyttävätkö kuntien suunnitelmat puitelain velvoitteet, missä aikataulussa suunnitelmat aiotaan toteuttaa ja millä toimenpiteillä. Analysoinnilla on pyritty tuottamaan tietoa kunnista, jotka näyttävät täyttävän lain kriteerit sekä kunnista, joiden esittämät toimenpiteet jäävät puitelain velvoitteiden ja vaatimusten näkökulmasta liian vähäisiksi. Toimenpiteitä on tarkasteltu myös maakunnittain, jolloin on saatu muodostettua uudistuksen toteutumisesta alueellista kuvaa. Prosessi etenee vuoden 2008 aikana siten, että kuntia seurataan uudistuksen toteuttamisessa. Osaa kunnista on pyydetty antamaan lisäselvityksiä ja osan kanssa on käynnistetty

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen?

Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Kuntauudistus ja talouden paineet Onko hyvinvointikunta vielä ensi kuntavaalikaudella naisen paras ystävä ja miehen? Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Turku 27.10.2011 Hallitus toteuttaa koko

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kolmas sektori. Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011. Ritva Pihlaja. tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Kolmas sektori tuottajana Lapin 23. kylätoimintapäivät Saariselkä 15.10.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma

Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Kulttuuripalvelut kuntarakenteen muutoksissa, pienten kuntien näkökulma Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivät 13.11.2013. Kuhmo Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

"Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen:

Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaaminen: Kaupunginhallitus 87 11.02.2013 Lappeenrannan kaupungin lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 740/002/2012 KH 87 Strategia- ja talousyksikön kirje 8.2.2013: "Selvitysperusteet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011

Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja. Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Viekö vai tuoko kuntareformi työpaikkoja Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kauppakamarifoorumi 17.11.2011 Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi 80 70

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ

KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu

Lisätiedot

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa

Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Erityishuoltopiirien palvelu- ja rakennemuutos -elämää murroksissa Kymenlaakson erityishuollon kuntayhtymän jäsenkunnat ja toimipisteiden sijainti Kuusaan kuntoutuskeskus ja palvelukodit Hoitokodit Erityishuollon

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla

Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta

Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Kuntarakennelaki osana kuntauudistusta Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 24.4.2013 Säätytalo Ylijohtaja Päivi Laajala Saadut lausunnot kuntarakennelakiluonnoksesta Lausuntoaika päättyi

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke

Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Sosiaali ja terveydenhuollon uudistuksen ja itsehallintoalueiden perustamisen sekä aluehallintouudistuksen valmistelun selvityshenkilöhanke Selvityshenkilötyöryhmän Tuomas Pöysti (pj), Annikki Niiranen

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti

Sosiaali ja terveyspalvelut yp TR 2 Loppuraportti Sosiaali ja terveyspalvelut yp Loppuraportti StjPaula Kokkonen Akj Jukka T Salminen Kaupunginvaltuustojen informaatiotilaisuus 10.1.20111 Työryhmän kokoonpano: Apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen (Hki),

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO

MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO MAAKUNTAKIRJASTO- TOIMINTA 2007-2012 PORIN KAUPUNGINKIRJASTO- SATAKUNNAN MAAKUNTAKIRJASTO 24.1.2007 MAAKUNTAKIRJASTOTOIMINTA KIRJASTOSTRATEGIASSA 2006-2012 Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa Lähihoitajakoulutuksen 20-vuotisjuhlaseminaari Kuopio, 9.10.2013 sosiaali- ja terveysministeri 2010-luvun toimintaympäristö Globalisaatio Teknologian

Lisätiedot

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén

Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Seutufoorumi 8.10.2013 Merikeskus Vellamo Kotka Antti Jämsén Kuntarakenneselvityksessä on huomioitava riittävästi alueelliset erityispiirteet, kuten raja-alue ja toimintaympäristön muutos. Valtionosuusuudistuksella

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Kuntakiertueen esittely (vrt. tuloksellisuussuosituksen teemat) 27.3. Naantali Kuntaliitoksen yhteistoiminnallinen toteuttaminen,

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuusamon kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Isoviita 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa Hannu Hämäläinen 30.10.2015 InnoSI, Kuntaliitto Kehitysmatkalla suomalaisessa innovaatiopolitiikassa: teknologisista innovaatioista sosiaalisiin innovaatioihin

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot