ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 73/08/2 Dnro Psy-2007-y-85 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 73/08/2 Dnro Psy-2007-y-85 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Ahmonsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Pyhäntä Vapo Oy PL Jyväskylä

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA... 4 Yleiskuvaus... 4 Kuntoonpanosuunnitelma... 5 Tuotteet ja tuotanto...5 Vesienkäsittelymenetelmät... 6 Poltto- ja voiteluaineet... 6 Liikenne... 6 Toiminnan lopettaminen... 7 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 7 Ympäristöhallintajärjestelmä... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Päästöt pintavesiin... 7 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 8 Päästöt ilmaan... 9 Melu Jätteet TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia...11 Alueen luonto ja suojelukohteet Asutus ja muu rakennettu ympäristö Lähiympäristön maankäyttö Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Vesistön ja rantojen käyttö Kalatalous Pohjavesiolot TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus pintavesiin Vaikutus virkistyskäyttöön Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen Pölyn vaikutus Melun vaikutus TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Vesistötarkkailu Kalataloustarkkailu...19 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Paloturvallisuus ja polttoaineet Vesienkäsittelyrakenteet YMPÄRISTÖVAHINKOVAKUUTUS VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan kuuleminen ja vastine Lisäselvitykset Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 29

3 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan Melu Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluvan harkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräys Kalatalousmaksu VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 37 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Ahmonsuon kunnostamiseen turvetuotantoa varten sekä turpeen nostoon Ahmonsuon tuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesistöön. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Noin 85,5 ha:n laajuisella Ahmonsuon turvetuotantoalueella on tarkoitus aloittaa jyrsinpolttoturpeen tuotanto. Ahmonsuo sijaitsee Pyhännän kunnan Ahokylässä Rikkajoen vesistöalueella noin 17 km Pyhännän keskustasta kaakkoon. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskeva asia, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. KAAVOITUSTILANNE Pyhännän kunta kuuluu ympäristöministeriön vahvistamaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava-alueeseen. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä kumonnut Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan turvetuotantoaluevarausten osalta, joten kaavassa ei ole annettu määräyksiä Ahmonsuon alueesta. Ahokylän taajama on merkitty kaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. TOIMINTA Yleiskuvaus Hankkeen tarkoituksena on kunnostaa Ahmonsuon 85,5 hehtaarin suuruinen suoalue turvetuotantoa varten ja aloittaa alueella turvetuotanto.

5 Tarkoituksena on tuottaa energiaturvetta Haapaveden alueen turvetta käyttäville asiakkaille. Tuotannon on arvioitu kestävän Ahmonsuon turvepaksuudeltaan matalimmilla osilla vähintään 15 vuotta. Yleensä turvetuotanto kestää alueella noin 25 vuotta. Ahmonsuon vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden jälkeen laskuojan kautta Rikkajokeen. Pintavalutuskentän mittapadolta on Rikkajokeen matkaa noin 300 metriä. 5 Kuntoonpanosuunnitelma Alueen kuntoonpanotyöt aloitetaan, kun toiminnalle on saatu lainvoimainen ympäristölupa. Ensiksi alue raivataan puustosta sekä perataan tai kaivetaan lasku- ja eristysojat tarpeellisilta osin. Soveltuvilta osin eristys- ja laskuojina käytetään olemassa olevia metsäojia. Niitä ei perata, mikäli niiden vedenjohtamiskyky on riittävä, eikä niiden käyttö perkaamattomina aiheuta tulvavaaraa tai ulkopuolisten alueiden vettymistä. Eristysojiin rakennetaan tarpeen vaatiessa putousportaita mahdollisen uomaeroosion estämiseksi. Seuraavaksi tehdään vesiensuojelurakenteet sekä reuna- ja kokoojaojat. Tuotantokenttä sarkaojitetaan noin 20 metrin ojavälein. Sarkaojat varustetaan sarkaojarakenteilla. Sarkaojien kaivun jälkeen alueen annetaan kuivua niin pitkään, että voidaan aloittaa tuotantosarkojen pinnanmuotoilutyöt, jolloin tuotantosarat jyrsitään ja muotoillaan pituus- ja poikkileikkausprofiililtaan sopiviksi. Pinnanmuotoilutöiden jälkeen voidaan aloittaa kunnostusnosto ja sen jälkeen varsinainen turvetuotanto. Kuntoonpanovaihe kestää 2 3 vuotta. Ahmonsuolle on suunniteltu tieyhteys kantatieltä nro 88. Turvekuljetukset hoidetaan Ahmonsuolta tuotantoalueen eteläreunassa kulkevan tien kautta kantatielle nro 88 ja edelleen käyttökohteeseen. Pintavalutuskentän pumppaamolle rakennetaan huoltotie. Alueelle ei tehdä muita kiinteitä rakenteita tai rakennuksia. Työmaan tukikohta-alueelle sijoitetaan jätteiden keräyspiste. Alueella voi myös sijaita kevytrakenteisia varasto- ja taukotiloja. Tuotteet ja tuotanto Ahmonsuolla on mahdollista tuottaa markkinatilanteen ja kysynnän mukaan sekä jyrsinpolttoturvetta että palaturvetta. Alueelta tuotetaan pääasiassa jyrsinpolttoturvetta, jota keskivertovuotena koko pinta-alan ollessa käytössä voidaan tuottaa noin m 3. Suon pintakerroksista voidaan tuottaa myös ympäristöturpeita mm. kuivike- ja maanparannuskäyttöön. Tuotantomenetelminä alueella voidaan käyttää kaikkia turvetuotannon yleisesti käytössä olevia menetelmiä eli HAKU-menetelmää, mekaanista vaunua sekä imuvaunutuotantoa. Lisäksi alueella voidaan tuottaa palaturvetta. Tuotantoalueen turvekerroksen mataloituessa voidaan tuotantomahdollisuuksia tehostaa turvemassan siirroilla. Massansiirrot merkitään työmaan päiväkirjaan ja massansiirtoalueet ilmoitetaan tuotannosta poistetuiksi

6 aloiksi. Uudella tuotantoalueella massansiirrot eivät kuitenkaan yleensä kuulu tuotantotoimintaan. Mikäli massansiirtoihin poikkeuksellisesti liittyy vesienkäsittelyn muutoksia, esimerkiksi ns. matalakenttäojituksia, esitetään ne etukäteen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi. 6 Vesienkäsittelymenetelmät Alueen vesienkäsittelyrakenteina ovat sarkaojarakenteet, yksi virtaamansäätöpato, kaksi laskeutusallasta ja pintavalutuskenttä. Pintavalutus on käytössä sulan maan aikana ja muut rakenteet ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän valuma-alue on 90,6 ha, pinta-ala 4,9 ha (5,4 % valumaalueesta), valuntamatka noin 160 m, kaltevuus 0,55 % ja turvepaksuus keskimäärin 1,9 m. Pintavalutuskenttä on ojittamattomalla suolla. Pintavalutuskenttä pengerretään niin, ettei ulkopuolisia vesiä pääse kentälle ja että vesi purkautuu hallitusti purkupisteeseen asennettavan mittapadon kautta laskuojaan. Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivettavilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennettavilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennykset puhdistetaan lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Allassyvennykset kaivetaan niihin ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen. Pumppaus- ja laskeutusaltaat puhdistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä. Laskeutus- ja pumppausaltaat varustetaan pintapuomeilla, joilla estetään veden pinnalla kulkeutuvan turvepölyn pääsy alapuoliseen vesistöön. Eristysojilla johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet tuotantoalueen ja vesiensuojelurakenteiden ohi alapuoliseen vesistöön. Eristysojiin kaivetaan lietetaskuja, jotka tasaavat virtaamia ja pidättävät kiintoainetta. Poltto- ja voiteluaineet Polttoaineiden (diesel- tai polttoöljy) vuosittainen kulutus on noin litraa ja voiteluaineita kuluu noin 250 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten vuosittain hyväksymissä säiliöissä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Voiteluaineet ja jäteöljy säilytetään katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta poistetaan säännöllisesti sadevedet. Siirrettävät polttoainesäiliöt pidetään tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Liikenne Ahmonsuon turvekuljetusten liikennöinti suuntautuu tuotantoalueelta etelään rakennettavan tien kautta kantatielle nro 88 ja edelleen käyttökohteeseen.

7 Turvekuljetusten lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä vain joitakin kertoja vuodessa. Turpeen toimittamiseen käytetään perävaunullisia rekka-autoja ja lastaukseen pyörä- tai kauhakuormaajaa. Keskimääräisen vuosituotannon toimittamiseen tarvitaan noin autokuormallista. Yhteensä kuljetukset kestävät 1 2 kuukautta vuodessa. 7 Toiminnan lopettaminen Suunniteltu tuotantotoiminta tulee alueen matalimmillakin osilla kestämään arviolta vähintään 15 vuotta, joten tarvetta tai mahdollisuuttakaan erityisten tuotannon päättämiseen liittyvien toimien suunnitteluun ei tässä vaiheessa ole. Kun tuotannosta poistuu alueita ja niistä muodostuu järkeviä kokonaisuuksia, siistitään alueet siten, että sieltä poistetaan varastoaumat, kantokasat ja jätteet sekä maapohjaa tasoitetaan tarpeen mukaan. Vapo Oy:n omistuksessa olevat alueet pyritään kunnostamaan jälkikäyttöön mahdollisimman pian ja rajataan pois tuotantoalueista. Tämän hetken arvion mukaan Ahmonsuon hakijan omistamalla alueella jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen metsittäminen luontaisesti, ruokohelpin viljely tai muu maatalouskäyttö. Lupakauden aikana jälkikäyttöön otettavista alueista ilmoitetaan ympäristökeskukselle ennen töiden toteuttamista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakija on katsonut, että suunnitellut vesienkäsittelymenetelmät täyttävät BAT-periaatteen vaatimukset. Hakijan arvion mukaan Ahmonsuon toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesien käsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Hakija on esittänyt vesistökuormitusarviot 86 ha:n tuotantopinta-alalle.

8 Arvio Ahmonsuon turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen kuormituksesta eri vuodenaikoina on seuraava: 8 BRUTTO NETTO Ala Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Talvi 86 3,3 74 0,07 3,8 3,0 0,06 3,7 Kevät ,12 3,3 7,7 0,04 2,4 Kesä 86 5,6 42 0,05 1,2 2,0 0,02 0,7 Syksy 86 2,3 30 0,03 1,2 1,4 0,02 0,9 Vuosi kg/v Arvio Ahmonsuon turvetuotantoalueen tuotantovaiheen kuormituksesta kesän erilaisissa virtaamatilanteissa, kun käytössä on sekä pintavalutus että virtaamansäätö, on seuraava: Tuotantovaiheen kuormitus Tuotantoala 86 ha Kiintoaine kg/vrk COD Mn kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Kesän keskiarvo (brutto) 3,1 22 0,03 0,7 Kesän keskiarvo (netto) 1,5 0,01 0,3 Kesän ylivaluma (1 vrk, brutto) ,12 4,3 Kesän alivaluma (2 vko, brutto) 1,3 7,7 0,01 0,2 Arvio Ahmonsuon turvetuotantoalueen tuotantovaiheen kuormituksesta eri vuodenaikoina on seuraava: BRUTTO NETTO Ala Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk Kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Talvi 86 3,9 8,9 0,05 0,9 3,1 0,05 0,7 Kevät ,28 6,5 69 0,19 4,1 Kesä 86 3,1 22 0,03 0,7 1,5 0,01 0,3 Syksy 86 3,0 25 0,04 1,4 1,6 0,02 0,9 Vuosi kg/v Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei ole päästöjä maaperään aiheuttavaa toimintaa. Poltto- ja voiteluaineita voi päästä maaperään lähinnä poikkeuksellisesti onnettomuustilanteissa sekä koneiden tai laitteiden rikkoontumisen yhteydessä. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Ahmonsuon turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti

9 nesteitä, jolloin mahdolliset vuodot rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. 9 Päästöt ilmaan Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat kesän tuotantokaudelle. Pölyämiseen ja pölyn leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä sekä sääoloista erityisesti tuulen voimakkuus ja nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s, tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Myös tuotannon eri työvaiheissa pölyäminen ja pölyn ympäristöön leviäminen on erilaista. Turpeen kuormaus karheelta, aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat vähän pölyä muodostavia työvaiheita. Nämä työvaiheet tapahtuvat kentän pinnassa, eikä turvetta liikutella korkeussuunnassa. Nykyaikaista imuvaunua käytettäessä pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Tuotantoalueella esiintyvien pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, hiukkaskoko alle 2,5 µm). Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat suon sijainti asutukseen tai vesistöihin nähden sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Turpeen nostosta aiheutuvat pölypäästöt ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy yleensä talvikauteen. Vapo Oy on tutkinut turvetuotannon pölypäästöjä mm. Ilmatieteen laitoksen ja Kuopion yliopiston kanssa vuosina Tutkimuksen kohteena oli tuolloin imuvaunu- ja hakumenetelmät. Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittausten perusteella on todettu, että turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Mekaanisen kokoojavaunumenetelmän päästökertoimen määrittämiseksi on tehty mittauksia kesällä Mittausten perusteella kokoojavaunun kokonaispölypäästön arvioitiin olevan 37 % hakumenetelmän päästöstä. Pölyisimpien työvaiheiden (kuormaus, aumaus ja lastaus) aikana ja erityisesti, jos sääolosuhteet ovat epäsuotuisat (inversio tai kova tuuli), pölyn leviämisalue saattaa olla suurempi. Turvepöly on kevyttä eikä leviä vastatuuleen. Pölyhaitta ei kohdistu jatkuvasti samaan suuntaan.

10 Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. Lähipuuston vaikutusta turvepölyjen leviämiseen on selvitetty mittauksin Kihniön Aitonevalla kesällä Mittaustulosten perusteella tuotantoalueen reunalla, alle 50 metrin etäisyydellä tuulen suunnassa toiminnasta oleva puusto sitoo syntyvän pölyn lähes kokonaan. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. 10 Melu Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmas kuin edetessään maan pintaa pitkin. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana loka huhtikuussa melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Melutasoon vaikuttavat kaluston lisäksi mm. tien päällyste ja sen kunto sekä tien kaltevuus. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Ympäristössä koettu melu riippuu mm. etäisyydestä, melun lähteen ja kohteen välisestä korkeuserosta, säätilasta, maanpinnan laadusta, kasvillisuudesta ja siitä onko välissä melun leviämistä estäviä maastomuotoja tai rakenteita. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydellä). Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Jätteet Tuotantoalueella syntyy vuosittain sekajätettä sekä jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä. Toiminnan alkaessa hakija järjestää alueelle sateelta suojatun jätteiden keräilypisteen. Työmaalla toimivat urakoitsijat ohjeistetaan lajittelemaan jätteet ja toimittamaan ne keräilypisteeseen. Jätteiden poiskuljettamisesta sovitaan jätehuoltoyritysten kanssa. Syntyvien jätteiden lajeista ja määristä pidetään kirjaa. Työmaalle laaditaan jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit.

11 11 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Ahmonsuon turvetuotantoalue sijaitsee Vuoksen vesistön Iisalmen reitin latvoilla Rikkajoen valuma-alueella (4.564). Ahmonsuon vedet johdetaan Rikkajokeen ja edelleen Näläntöjärveen. Purkureitin pituus Näläntöjärveen on noin 17 km. Iisalmen reitin vesistöalueen pinta-ala on km 2. Rikkajoen valumaalueen pinta-ala on 198 km 2, josta järviä on 0,05 %. Näläntöjärven luusuan kautta vesiä kulkee 299 km 2 :n suuruiselta alueelta. Ahmonsuon tuotantoalue (85,5 ha) on 0,4 % Rikkajoen valuma-alueesta. Näläntöjärvi on matala, noin 13 km 2 :n suuruinen järvi, jonka keskisyvyys on 0,7 m. Näläntöjärvestä vedet laskevat Remesjokeen. Ahmonsuo sijaitsee Rikkajoen valuma-alueen latvoilla. Rikkajoen virtaamat, jotka on laskettu koko valuma-alueelle, ovat seuraavat: keskivirtaama MQ koko vuosi 2,40 m 3 /s keskivirtaama MQ joulu maaliskuu 0,59 m 3 /s keskivirtaama MQ kesä syyskuu 1,76 m 3 /s keskialivirtaama MNQ kesä syyskuu 0,17 m 3 /s keskiylivirtaama MHQ kesä syyskuu 10,22 m 3 /s Alueen luonto ja suojelukohteet Ahmosuon alue on pääosin ojittamatonta suota, metsäojitusta on lähinnä suon reunoilla. Hakemukseen on liitetty kesällä 2003 tehtyjen Ahmonsuon kasvillisuus- ja linnustoselvitysten raportit. Ahmonsuon keskiosan luonnontilaista aapasuota luonnehtivat mesotrofiset (keskiravinteiset) rimmet. Suon reunaosat ovat keskiosaa karumpaa nevaa ja nevarämeyhdistelmiä. Alueella esiintyvä rimpivihvilä on alueellisesti uhanalainen. Alueen rimmissä kasvava vaaleasara kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Ahmonsuon lounaisosan korpialue rajautuu suurimmaksi osaksi suunnitellun tuotantoalueen ulkopuolelle. Suon lounaisosassa puronvarren ruoho- ja heinäkorpi erottuu arvokkaana elinympäristönä. Maisemaltaan edustavin on Ahmonsuon itäosan ojittamaton alue. Ahmonsuon linnustosta suojelullisesti merkittävimpiä ovat EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajistoon kuuluvat metso, kurki, kapustarinta ja liro. Suomen kansainvälisistä vastuulajeista Ahmonsuolla tavattiin metso, valkoviklo, pikkukuovi ja liro. Selvitysalueella ei tavattu luonnonsuojelulain 46 :n ja 47 :n mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Ahmonsuon tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita, suojeluohjelmiin kuuluvia alueita, arvokkaita maisemakokonaisuuksia tai perinnemaisemaksi luokiteltuja alueita. Ahmonsuon lähialueella ei ole luonnonsuojelullisesti tai kalataloudellisesti arvokkaita pienvesiä. Ahmonsuon lähin Natura verkostoon kuuluva alue on Ahmonsuosta 2,5 km koilliseen sijaitseva Hällämönharjun Valkeiskankaan Natura-alue (FI ). Alue kuuluu myös harjujensuojeluohjelmaan. Noin 4 km Ah-

12 monsuon eteläpuolella, Vieremän kunnan puolella sijaitseva Saarisuon- Kurkisuon alue (FI ) kuuluu myös Natura verkostoon ja Saarisuo myös soidensuojeluohjelmaan. 12 Asutus ja muu rakennettu ympäristö Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole rakennuksia. Lähimmät rakennukset sijaitsevat suon länsipuolella noin 0,7 kilometrin päässä tuotantoalueen pohjoispuolella. Asutusta on myös Ahmonsuon länsipuolella noin kilometrin päässä Ahonkylällä kantatie 88:n (Pulkkila Iisalmi) varrella. Lähiympäristön maankäyttö Ahmonsuon lähiympäristö on pääosin metsäojitettua suota. Ahmonsuosta noin 2 km lounaaseen sijaitsee Lamminnevan tuotantoalue (nykyinen tuotantoala 65 ha, vuosien 2005 ja 2006 poistuma 30 ha, Turveruukki Oy) ja samassa suunnassa noin 4 km:n päässä Konnunsuon tuotantoalueet (nykyinen tuotantoala 331 ha, poistuma 221 ha, Vapo Oy ja tuotantoala 50 ha, Konnun Turve Ay). Ahmonsuon kuten myös Lamminnevan ja Konnunsuon vedet johdetaan Rikkajokeen. Lähimmät pellot ovat noin 500 metrin päässä Ahmonsuosta lännessä ja pohjoisessa. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Ahmonsuon alapuolista vesistöä on tarkkailtu ennakolta vuosina , jolloin näytteitä on otettu suolta alkunsa saavan Rikkajoen yläosalta ja Rikkajoesta noin 4,5 kilometrin päässä Ahmonsuolta. Rikkajoen alempaan ennakkohavaintopaikkaan tulee kuivatusvesiä Lamminnevalta (Turveruukki Oy). Rikkajoen ja Näläntöjärven vedenlaatua on tarkasteltu pitkällä aikavälillä Lamminnevan ja Konnunsuon vesistötarkkailuaineiston pohjalta. Ahmonsuon ennakkotarkkailunäytteet on otettu lokakuussa 2004 ja vuonna 2005 touko-, heinä- ja syyskuussa Ahmonsuon laskuojasta ja alempaa Rikkajoesta. Molemmissa havaintopisteissä vesi oli hyvin humus-, ravinneja rautapitoista. Humusaine- ja fosforipitoisuudet olivat Rikkajoen alaosalla hieman korkeampia kuin Ahmonsuon alapuolen havaintopaikalla. Erityisesti heinäkuussa 2005 vedenlaatu oli heikko molemmissa havaintopaikoissa; fosforia ja rautaa oli vedessä erittäin runsaasti. Rikkajoki Rikkajoki on humus- ja rautapitoinen sekä ravinteikas joki. Rikkajoen vesi on väriltään hyvin tummaa. Rikkajoki on tyypillinen pienivirtaamainen joki (MQ = 2,4 m 3 /s), jossa virtaaman ja vedenlaadun vaihtelut ovat suuria. Vedenlaadun ajoittaiset vaihtelut selittyvät osittain vaihtelevilla näytteenottoajankohdilla. Rikkajoen kolmen havaintopaikan vuosien keskimääräisissä vedenlaaduissa on ollut vain vähän eroja. Konnunsuon turvetuotantoalueen vaikutukset Rikkajoen vedenlaatuun ovat ilmeisen vähäiset, sillä havaintopaikkojen Rikkajoki 1 (Konnunsuon yp.) ja Rikkajoki 2 (Konnunsuo ap.) vedenlaaduissa ei ole ollut suuria eroja. Ahmonsuon en-

13 nakkonäytteiden perusteella Rikkajoen vedenlaatu on samanlaista kuin Ahmonsuolta tulevan veden laatu. Vuosina Rikkajoen happitilanne oli hyvä. Vuosina vedessä oli runsaasti fosforia. Liukoisen fosforin osuus kokonaisfosforista oli 9 77 %. Epäorgaanisen typen osuus kokonaistypestä oli 2 20 %. Avovesikauden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet reheville tai erittäin reheville vesille tyypillisiä ja kokonaistyppipitoisuudet reheville vesille tyypillisiä. Vuosina fosforipitoisuudet olivat suurimpia joen alaosalla, kun taas vuosina fosforipitoisuudet olivat joen keskiosalla suurempia kuin alaosalla. Fosforin ohella typpeä oli vähiten joen yläosalla. Kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet olivat 1990-luvun alkupuolella ajoittain hyvin korkeita. Rikkajoen pääuoman vedenlaatu on ympäristöhallinnon vuosien aineistoon perustuvan vedenlaatuluokituksen mukaan joen keskiosalla huono ja alaosalla välttävä. Rikkajoen yläosaa ei ole luokiteltu. 13 Näläntöjärvi Matalan (keskisyvyys 0,7 m) Näläntöjärven vesi on vuosien vedenlaatuaineiston perusteella ravinteikasta, humus-, rauta- ja kiintoainepitoista sekä sameaa. Korkeista humusaine- ja rautapitoisuuksista johtuen veden väri on hyvin tummaa. Näläntöjärvi on typpi- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella ylirehevä ja fosforipitoisuuksien perusteella rehevä. Ravinteiden ja levätuotannon maksimit osoittavat Näläntöjärven kärsivän suurista rehevöitymisongelmista. Vuosien vedenlaadun keskiarvojen vertailu jakson keskiarvoihin osoittaa Näläntöjärven vedenlaadun olevan heikkenemässä edelleen. Rehevöitymisen kiihtymistä osoittaa levätuotannon kasvu ja lopputalven happivajeet sekä kesän hapen ylikyllästykset. Kokonaisfosforipitoisuus on suurentunut, mikä on johtunut pääosin vuosien 2005 ja 2006 korkeista kesäisistä pitoisuuksista. Näläntöjärven vedenlaatu on ympäristöhallinnon vuosien aineistoon perustuvan vedenlaatuluokituksen mukaan välttävä. Rikkajoesta Näläntöjärveen tuleva vesi sekoittuu vain vähäiseen osaan järven vesimassasta järven pohjoispäässä, koska Näläntöjärvi purkautuu samasta pohjoispäästä lähtevään Remesjokeen. Rikkajoen vedet kulkeutuvat pääosin oikovirtauksena Remesjokeen. Vesistön ja rantojen käyttö Rikkajoen yläosalla ei ole asutusta. Lähimmät asutut rantatilat ovat Kukkopuron laskukohdan alapuolella eli noin 13 km:n päässä Ahmonsuolta. Kukkopuron ja Näläntöjärven välisellä Rikkajoen alaosalla asuttuja rantatiloja on 16. Lähes kaikilta näiltä tiloilta harjoitettiin kalastusta, noin puolella tiloista oli rantasauna, mutta jokiveden käyttö saunavetenä oli harvinaista. Joessa uiminen oli melko yleistä, joskin yksittäisissä kommenteissa jokivettä pidettiin uimakelvottomana heikon laadun vuoksi. Karjan juomavettä otettiin joesta neljällä tilalla. Kalatalous Rikkajoen kokonaiskalasaalis vuonna 1999 oli noin 240 kg ja vuonna 2004 noin 270 kg. Vuoden 2004 saalis oli pääosin haukea, ahventa ja särkeä.

14 Vuonna 1999 saaliista oli säynettä 11 kg. Vuonna 2004 uutena saalislajina saatiin taimenta pieniä määriä. Näläntöjärven kokonaiskalasaalis vuonna 1999 oli noin kg ja vuonna 2004 noin kg. Yleisimmät saalislajit ovat olleet ahven, hauki ja särki. Hauen osuus kokonaissaaliista on ollut yli 60 %. Haukisaalis laski vuonna 2004 lähes 900 kg:lla edelliseen tiedustelukertaan verrattuna. Ahvensaalis pysyi lähes ennallaan, mutta särkisaalis väheni selvästi vuoteen 1999 verrattuna. Näläntöjärven hehtaarisaalis väheni vuodesta 1999 (7,13 kg/ha) vuoteen ,83 kg:an/ha. Pienehkö hehtaarisaalis johtunee osittain talvikalastuksen vähäisyydestä. Merkittävimmiksi kalastuksen haittatekijöiksi koettiin pyydysten likaantuminen ja vedenlaadun heikentyminen. Kalojen makuvirheitä ja roskakalojen esiintymistä pidettiin pienempänä haittana. Kalakantojen muutoksista vuosien 1999 ja 2004 välillä todettiin Näläntöjärvessä särkikannan yleistyneen tai pysyneen ennallaan, mutta made- ja ahvenkannan vähentyneen. Rikkajoessa todettiin taimenen yleistyneen ja mateen ja ahvenen vähentyneen viime vuosina. Kalastuskäyttäytymisessä ei ollut tapahtunut muutoksia vuosien 1999 ja 2004 välillä. Rikkajoen ja Näläntöjärven kalastusaktiivisuus keskittyy kesäaikaan. Näläntöjärvellä kalastusaktiivisuus on voimakkainta toukokuussa, mutta jonkin verran kalastetaan myös loppukesällä. Rikkajoella kalastus keskittyy lähes yksinomaan touko elokuulle. Vuonna 2004 kalastuspäivien kokonaismäärä/ruokakunta oli Rikkajoella 20 ja Näläntöjärvellä 34, mikä ilmentää keskimääräistä alhaisempaa kalastusaktiivisuutta. Kalastuspäivien lukumäärä oli Näläntöjärvellä vuonna 2004 hieman suurempi kuin aiemmin vuonna 1999 tehdyssä tiedustelussa, jolloin kalastuspäiviä oli 24. Rikkajoella kalastus tapahtui pääasiassa katiskoilla, mato-ongella ja heittovavoilla. Näläntöjärvellä pääosa pyynnistä tapahtui verkoilla, katiskoilla ja rysillä. Pyyntikertoja taloutta kohden kertyi molemmilla alueilla eniten katiskapyynnissä. Näläntöjärveen ei nykyisin tehdä kalanistutuksia. Rikkajokeen on tehty taimenistutuksia vuodesta 1996 alkaen alueen turvetuottajille asetetuilla kompensaatiomaksuilla. Vuonna 1996 Rikkajokeen laitettiin taimenen mätiä koskipaikkoihin ja seuraavana vuonna istutettiin vastakuoriutunutta taimen poikasta. Vuoden 1997 jälkeen on istutettu vuosittain 1-vuotiaita taimenen poikasia vuoteen 2002 asti. Rikkajoki on melko hyvää taimenen elinympäristöä, sillä Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen suorittamissa Rikkajoen sähkökoekalastuksissa on taimenta esiintynyt kohtalaisesti. Rikkajoen heikohko vedenlaatu ei haittaa taimenta, jos lohikalojen tärkeimmät vedenlaatutekijät ovat kunnossa (ph ja happipitoisuus). Ravinteita ja humusaineita Rikkajoen vedessä on runsaasti, mutta niiden vaikutukset heijastuvat lähinnä Näläntöjärveen, sillä Rikkajoen liettyminen on vähäistä pohjien ollessa pääosin kovaa hiekkaa ja soraa. Näläntöjärvessä rehevöityminen haittaa kalastusta (kalakuolemat, umpeenkasvu ja liettyminen) ja kompensaatiovaroja onkin käytetty vuoden 2003 jälkeen Rikkajoen suualueen niittämiseen veden vaihtuvuuden parantamiseksi. 14 Pohjavesiolot Ahmonsuon läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesimuodostumia. Lähin pohjavesialue on noin 3 km:n päässä koillisessa sijaitseva Valkeiskankaan

15 pohjavesialue. Alue on suuri (600 ha) ja siitä suurin osa on Vieremän kunnan puolella. Alue kuuluu pohjavesiluokkaan II; vedenhankintaa soveltuva pohjavesialue. Ahmonsuolta pohjoiseen noin 3 km:n päässä sijaitsee 185 ha:n suuruinen pohjavesialue, Kokkomäki. Se kuuluu pohjavesiluokkaan I; vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Karttatarkastelun perusteella suon läheisyydessä ei ole lähteitä tai kaivoja. 15 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin kuuluvan vaaleasaran ja alueellisesti uhanalaisen rimpivihvilän Ahmonsuolla havaitut esiintymät tulevat häviämään, sillä kasvupaikat sijaitsevat turvetuotantoon suunnitellulla alueella. Molemmat lajit esiintyvät Pohjanmaan Kainuun alueella yleisinä, joskin ovat harvinaistuneet Etelä-Suomessa. Arvokkaaksi elinympäristöksi luokitellun puronvarren luonnontila tulee todennäköisesti heikkenemään hankkeen takia. Linnustoselvityksen mukaan Ahmonsuon linnustollinen arvo on maakunnallisesti tavanomainen. Ahmonsuon alueella esiintyy muutamia silmällä pidettäviä ja EU:n lintudirektiivissä mainittuja lajeja. Selvitysalueella ei tavattu luonnonsuojelulain 46 ja 47 :n mukaisia uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lintulajeja. Linnustoselvityksen mukaan Ahmonsuon pesimälinnuston arvo ei kuitenkaan ole merkittävä paikallisesti eikä varsinkaan maakunnallisesti ja siten Ahmonsuon turvetuotannon vaikutukset alueen linnustoon jäävät paikallisiksi. Tuotantotoiminta ei estä eläinten liikkumista alueella. Tuotantoaluetta ei aidata. Vaikutus pintavesiin Ahmonsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan purkuojan kautta Rikkajokeen. Rikkajoen valuma-alueella on kolme tuotannossa olevaa turvetuotantoaluetta suunnitellun Ahmonsuon lisäksi. Rikkajoen valumaalueen turvetuotannon vaikutuksia alapuoliseen vesistöalueeseen on arvioitu kaikkien tuotantoalueiden laskennallisten kuormitusten perusteella ja arvioitu Ahmonsuon osuus turvetuotannon kokonaiskuormituksesta Rikkajoessa. Laskennassa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tarkkailusoiden keskimääräisiä ominaiskuormituslukuja. Turvetuotantoalueilta aiheutuvan nettokuormituksen arvioidaan olevan yhteensä noin 59 kg/vrk kiintoainetta, 0,3 kg/vrk fosforia ja 6,2 kg/vrk typpeä. Ahmonsuon osuus Rikkajoen turvetuotannon kokonaiskuormituksesta on noin 14 %.

16 Arvio Rikkajoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden kokonaiskuormituksesta on seuraava: 16 BRUTTO NETTO Tuotantovaiheen kuormitus Ala Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Ahmonsuo 86 9,4 25 0,06 1,3 7,7 0,04 0,86 Konnunsuo, Konnun Turve 50 6,8 15 0,04 0,9 5,7 0,03 0,58 Konnunsuo, Vapo Oy ,27 6,0 37 0,19 3,8 Lamminneva, Turveruukki Oy ,06 1,3 8,4 0,04 0,9 Yhteensä ,44 9,5 59 0,30 6,2 Ahmonsuo Ahmonsuon turvetuotantoalueen kuormituksen vaikutuksia alapuolisessa vesistössä on tarkasteltu osin tuotantoalueelta lähtevän veden laadun ja vesistön vedenlaadun perusteella ja osin laskennallisten pitoisuuslisäysten perusteella. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan ottamatta huomioon sedimentaatiota, ravinteiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamaan ei ole otettu huomioon. Rikkajoki Rikkajoen vesi on humus- ja rautapitoista, ravinteikasta ja tummaa. Ahmonsuon ennakkonäytteiden perusteella Rikkajoen alaosan vedenlaatu on samanlaista kuin Ahmonsuon vesi eli vedet ovat humuspitoisia ja ravinteikkaita. Ahmonsuolta purkautuvassa vedessä on ennakkotarkkailutulosten mukaan kiintoainetta noin 70 %, orgaanista ainesta (COD Mn ) noin 28 % ja fosforia noin 38 % enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan pintavalutuskentällisillä soilla keskimäärin. Ahmonsuon turvetuotannon kuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisäykset on laskettu Rikkajoen alaosalle. Ahmonsuon COD Mn :n laskennalliset lisäykset Rikkajokeen kuntoonpanovaiheessa ovat enimmillään noin 1,5 mg/l ja tuotantovaiheessa 0,5 mg/l. Ahmonsuon ennakkonäytteissä suolta lähtevän veden COD Mn on ollut varsin korkea (keskimäärin 40 mg/l), joten Ahmonsuon turvetuotannon vaikutukset Rikkajoen humuspitoisuuteen jäävät vähäisiksi. Myös kiintoainepitoisuuden lisääntyminen Rikkajoessa tulee olemaan vähäistä. Ahmonsuon turvetuotannon aiheuttama laskennallinen fosforipitoisuuden lisäys Rikkajoessa on 0,1 1,3 µg/l. Pitoisuuslisäykset ovat Rikkajoen alaosan nykyiseen fosforipitoisuuteen (vuosina keskimäärin 101 µg/l) nähden pieniä. Myös Ahmonsuon vesien ennakkotarkkailussa suunnitellun tuotantoalueen alapuolella vuosina fosforipitoisuus oli korkea (keskimäärin 67 µg/l) arvioituihin pitoisuusnousuihin nähden. Vastaavasti laskennallinen typpipitoisuuden lisäys on noin 4 75 µg/l. Suurimmillaan vaikutukset pitoisuuksiin ovat talvella ja kesän alivirtaamakausina. Rikkajoessa havaittuun typpitasoon (noin µg/l) verrattuna pitoisuuslisäys on hyvin pieni. Ahmonsuon turvetuotannon vaikutus Rikkajoen ja Näläntöjärven vedenlaatuun jäänee vähäiseksi, sillä turvetuotantoalueen laskennallinen kuormitus aiheuttaa laskennallisesti hyvin pieniä vedenlaadun muutoksia Rikkajoes-

17 sa. Talvella typpipitoisuudet voivat hieman kohota, mutta sillä ei ole merkitystä vesistön rehevyyden kannalta. Fosforipitoisuuden lisäys on enimmillään noin 1 µg/l. Vesistön melko korkea fosforipitoisuus huomioon ottaen Ahmonsuon fosforikuormituksella ei ole vaikutusta rehevyystasoon. Näläntöjärven vedenlaatu on heikko eikä Ahmonsuon turvetuotannon aloittaminen tule muuttamaan järven rehevyystasoa. Koska Ahmonsuo sijaitsee etäällä Näläntöjärvestä, Ahmonsuon vesistövaikutusten voidaan katsoa rajoittuvan Rikkajoen yläosaan. 17 Vaikutus virkistyskäyttöön Rikkajoen virkistyskäyttö on vähäistä. Ahmonsuon turvetuotantohankkeella ei ole valuma-alueen muusta kuormituksesta erotettavissa olevaa haittavaikutusta Rikkajoen virkistyskäyttöön. Noin 3 km:n päässä Ahmonsuolta etelään Rikkajoen tuntumassa olevalla Kangaslammella on kesäasutusta, mutta Rikkajoen vedet eivät virtaa sen kautta, joten sen virkistyskäyttöön Ahmonsuolla ei ole vaikutusta. Vaikutus kalatalouteen Rikkajoen ja Näläntöjärven kalasto koostuu pääasiassa vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made, jota esiintyy ainakin Näläntöjärvessä, kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Rikkajokeen on istutettu järvitaimenta ja vuoden 2004 tiedustelun mukaan sitä oli saatu saaliiksi pieniä määriä. Rikkajoessa taimenen luontaista lisääntymistä ei kuitenkaan ole todettu. Näläntöjärvi on rehevä ja kärsii happiongelmista, joten siellä eivät lohikalat menesty. Ahmonsuon turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormitus vaikuttaa Rikkajoen vedenlaatuun. Lisääntyvän kuormituksen kalataloudelliset haitat näkyvät selvimmin erilaisina kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen liittyvinä haittoina, kuten veden tummuutena, pyydysten likaantumisena, kalojen makuvirheinä ja pohjan liettymisenä. Näitä haittoja on esiintynyt Rikkajoella ja Näläntöjärvellä jo kauan ja niitä esiintyisi myös ilman Ahmonsuon kuormitusta. Ahmonsuon turvetuotantoalueen vaikutusta ei voida erottaa maa- ja metsätalouden, muiden turvesoiden ja asutuksen vaikutuksesta. Turvetuotannon lisääntyvä kuormitus ja pinta-ala huomioon ottaen Ahmonsuon kalataloudellisten vaikutusten arvioidaan edellyttävän kompensaatiotoimia. Vaikutus pohjaveteen Ahmonsuon turvetuotannon toiminta ei ennakolta arvioiden vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen, koska alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita, vedenottamoita tai kaivoja. Pölyn vaikutus Ahmonsuon turvetuotanto voi aiheuttaa ajoittaista pölyämistä ja melua lähiympäristöön, mutta asutuksen etäisyys sekä välissä sijaitseva suojaava puusto huomioon ottaen toiminta ei aiheuta pölyhaittaa lähiasutukselle. Lähimmällä Ilmatieteen laitoksen mittausasemalla Nivalassa vallitsevat

18 tuulensuunnat ovat lännestä, etelästä ja kaakosta, mikä vähentää pölyhaitan esiintymisen mahdollisuutta suon länsipuolen Ahonkylän asutukselle. 18 Melun vaikutus Ahmonsuo sijaitsee niin etäällä asutuksesta, että tuotannosta aiheutuva melu ei aiheuta valtioneuvoston päätöksellä nro 993/1992 annettujen äänitasojen (55 db päivällä ja 50 db yöllä) ohjearvojen ylityksiä. Ahmonsuon tuotantotoimien äänet voivat ajoittain kulkeutua lähimpiin pihapiireihin. Tuotantotoimien äänet ovat maatalouden ja liikenteen ääniä vastaavia. Turpeen kuljetusreitin varressa ei ole kiinteistöjä ennen reitin yhtymistä yleiseen tiehen, joten liikenteen aiheuttamia meluhaittoja ei esiinny. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemukseen on liitetty Ahmonsuon turvetuotantoalueen käyttö-, päästöja vaikutustarkkailuohjelma sekä Rikkajoen ja Näläntöjärven kalataloudellinen tarkkailuohjelma. Käyttötarkkailu Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä ojitusten yhteydessä tarkat kaivuajat ja vedenkorkeuslukemat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista altaiden ja lietetaskujen tyhjentäminen mittapadon asennus ja vedenkorkeuslukemat vesinäytteiden ottoajankohdat sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan tuulitauot sekä kaikki muut mahdolliset tapahtumat, joilla arvellaan olevan vaikutusta suolta lähtevän veden kuormitukseen. Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittainen yhteenveto, joka esitetään pyydettäessä viranomaisille. Päästötarkkailu Ahmonsuon pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan kentän toiminta-aikana (noin touko-marraskuu) näytteitä seuraavasti: Kuukaudet Näytteitä Yhteensä Kevättulva (huhti toukokuu) 1/viikko 2 6 Kesä lokakuu 2/kk 10 Rankkasadenäytteet 8 8 Yhteensä 20 24

19 19 Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: Suppea näyte: kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli kiintoaine yli 20 mg/l), COD Mn, kok.p ja kok.n. Laaja näyte: kerran kuukaudessa ja lisäksi vähintään kahdesta rankkasadenäytteestä edellisten lisäksi ph, NO 23 -N, NH 4 -N, PO 4 -P ja Fe. Ahmonsuon turvetuotantoalueen kunnostaminen aloitetaan pintavalutuskentän rakentamisella, joten samaa tarkkailuohjelmaa voidaan noudattaa sekä tuotantoalueen kunnostus- että tuotantovaiheessa. Vesistötarkkailu Vesistötarkkailun avulla pyritään selvittämään ja tarkkailemaan turvetuotantoalueiden vesien vaikutusta alapuolisen vesistön vedenlaatuun. Vesistönäytteiden ottamisen hoitaa konsultti ennalta määrätyn aikataulun mukaisesti. Rikkajoen vesistötarkkailupisteen koordinaatit ovat Näytteet otetaan tuotantoalueen kunnostusaikana neljä kertaa vuodessa: kevättulvan jälkeen huhti toukokuussa ja kolme näytettä kesä lokakuussa siten, että näytteenottoajat edustavat erilaisia virtaamatilanteita. Tavoitteena on, että yksi näyte edustaa alivirtaamaa, yksi keskivirtaamaa ja yksi ylivirtaamaa. Ennen kunnostustöiden aloitusta otetaan samoilta pisteiltä ennakkotarkkailunäytteet vähintään yhtenä vuonna kaksi kertaa vuodessa: kevättulvan jälkeen huhti toukokuussa ja syys lokakuussa. Tuotantoaikana noudatetaan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaa. Vesistönäytteistä määritetään kiintoaine (+ hehkutushäviö, jos kiintoainetta yli 20 mg/l), ph, väriluku, COD Mn, kok.n, NO 23 -N, NH 4 -N, PO 4 -P. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama mahdollisuuksien mukaan. Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelmaan sisältyy järvitarkkailupisteenä Näläntöjärven vesistötarkkailupiste, josta näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, maalis huhtikuussa ja elokuussa. Näytteistä määritetään happi, kiintoaine, sameus, ph, sähkönjohtavuus, väriluku, COD Mn, kok.n, NO 23 -N, NH 4 -N, PO 4 -P sekä avovesiaikana kasviplanktonin a-klorofylli ja suppea levämääritys. Vesistöraportti tehdään kaksi kertaa vuodessa, ja mennessä. Huhtikuun raportissa esitetään järviasemien talvitulokset ja syyskuun puoliväliin mennessä järviasemien kesätulokset. Virtavesitulokset toimitetaan kunkin virtavesikierroksen jälkeen. Vuosiraportti toimitetaan Pohjois-Savon ympäristökeskukselle, Suomen ympäristökeskukselle sekä sijaintikuntien ympäristönsuojeluviranomaisille toukokuun loppuun mennessä. Kalataloustarkkailu Ahmonsuon tuotantoalue esitetään liitettäväksi Rikkajoen ja Näläntöjärven kalataloudelliseen tarkkailuohjelmaan. Ohjelman mukaan kalataloustark-

20 kailu toteutetaan 4 5 vuoden välein tehtävillä kalastustiedusteluilla. Seuraava tiedustelu tehdään vuonna 2010 ja sen jälkeen vuonna 2014, jolloin tiedustelun kohteena on edellisvuoden tilanne. Tiedustelut tehdään otantatutkimuksena koko Rikkajoen ja Näläntöjärven alueella. Yhteenvetoraportti tuloksista laaditaan kalastustiedustelun toteuttamisvuoden kesäkuun loppuun mennessä. Raportit lähetetään tiedoksi Pohjois- Savon ympäristökeskukselle, Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Kiuruveden kaupungin, Pyhännän kunnan ja Vieremän kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä Vieremän ja Kiuruveden kalastusalueille. 20 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Paloturvallisuus ja polttoaineet Tuotantoalueen palosuojelu toteutetaan sisäasianministeriön ohjeen mukaisesti. Työmaille laaditaan vuosittain ohjeen mukainen turvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista annetaan koulutusta ja ne jaetaan työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille. Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt turvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen. Koska lähin asutus sijaitsee verrattain kaukana tuotantoalueesta, ei alueella mahdollisesti varotoimista huolimatta syttyvä turvepalo aiheuttaisi välitöntä vaaraa ympäristön ihmisille. Turvetuotantoalueella polttoaineiden säilytys pyritään järjestämään etäälle avo-ojista, jolloin mahdollisuus polttoaineiden joutumiseen vesistöön on erittäin pieni. Turvetuotantotyön luonne ja tuotantokaluston vaatima polttoainemäärä huomioon ottaen polttoöljyä on oltava saatavissa työkohteen läheisyydessä, joten siirrettävät säiliöt ovat ainoa käyttökelpoinen polttoaineiden säilytystapa. Vesienkäsittelyrakenteet Ahmonsuolle ei ole suunniteltu sellaisia vesienkäsittelyrakenteita, jotka aiheuttaisivat erityistä riskiä ympäristölle. Laskeutusaltaan tai pintavalutuskentän penkan pettäessä voisi normaalia suurempia kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia päästä alapuoliseen vesistöön. Pumppauksen häiriintyessä voidaan vesiä tilapäisesti johtaa talviaikaista reittiä pitkin tai varastoida tuotantoalueen ojastoihin. Tällainen häiriö on aina lyhytaikainen ja sen korjaustoimet ratkaistaan tapauskohtaisesti. Häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle.

21 Häiriötilanteista ei aina aiheudu vaikutuksia tuotantoalueen ulkopuolelle. Tilanteita pyritään ehkäisemään ennalta rakenteiden hoidolla, kunnon seurannalla ja korjaustoimilla. 21 YMPÄRISTÖVAHINKOVAKUUTUS Ahmonsuo liitetään hakijan voimassa olevaan ympäristövahinkovakuutukseen. VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Ahmonsuon turvetuotantoalueen kuormituksesta ei arvioida aiheutuvan tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Ahmonsuon kuormituksen aiheuttamien kalataloushaittojen kompensointia on arvioitu muiden Rikkajoen vesistöalueella olevien turvetuotantoalueiden lupapäätöksien perusteella. Ottaen huomioon Ahmonsuon vesiensuojelumenetelmä ja pinta-ala sekä kuormitus Ahmonsuon (85,5 ha) kalatalousmaksun suuruudeksi on arvioitu 0,75 euroa tuotantohehtaarilta eli 64 euroa vuodessa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty laskeutusaltaiden mitoitustiedoilla ja asianosaisten yhteystiedoilla sekä uuden virtaamansäätöpadon sijoittamisella. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pyhännän ja Vieremän kunnissa sekä Kiuruveden kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu Iisalmen Sanomissa. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Pyhännän ja Vieremän kuntien ja Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pyhännän kunnan terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Ahmonsuo on valtaosin ojittamaton aapasuo, jossa on laajalti keskiravinteista kasvillisuutta merkittävimpine keskiravinteisuutta vaativine kasvilajeineen. Lintusuona Ahmonsuolla ei sitä

22 vastoin ole erityistä arvoa. Suon kasvillisuus- ja linnustoinventoinnit ovat asianmukaisia. Alueidenkäyttö- ja vesivaraviranomaisen kannalta hankkeeseen ei ole ollut huomautettavaa. Suon ottamisella turvetuotantoon on Pyhännän luonnon monimuotoisuutta jossain määrin heikentävä vaikutus. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja vesiensuojelun suuntaviivojen 2015 mukaan turpeenottoalueiksi varataan ensijaisesti jo ojitettuja soita. Sama periaate on myös Turveteollisuusliiton ympäristöperiaatteissa, jonka myös Vapo Oy on allekirjoittanut. Ahmonsuon otto turvetuotantoon ei täysin vastaa näitä periaatteita. Pintavalutuskenttä ja laskeutusaltaat täyttävät mitoitussuositukset. Vesiensuojelu on kesäaikana parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Muulloin kuin kesäaikana on käytössä rinnakkaiset laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpato. Rinnakkaisten laskeutusaltaiden käyttöön liittyy aina riski, ettei vettä saada jakaantumaan altaisiin tasaisesti. Vesiensuojelun tason puolesta lupa voidaan myöntää. Pintavalutuskenttä ja pumppaamo on rakennettava ensimmäisenä. Pumppaus kentälle tulee aloittaa jo kuntoonpanon ojitusvaiheessa. Mitään pintaa irrottavia toimenpiteitä ei saa tehdä ennen kuin vedet voidaan pumpata kentälle. Pumppausaltaan rakentaminen tulee tehdä huolellisesti ja tarvittaessa kivetä tai muuten verhoilla allasta vedenkorkeuden vaihtelun aiheuttamien sortumien välttämiseksi. Kuntoonpanoon, tuotantoon tai vesienjohtamiseen liittyvät merkittävät häiriö- ja poikkeustilanteet on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois- Savon ympäristökeskuksille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. Päiväkirjamerkinnöistä on vuosittain tehtävä koosteet, jotka on liitettävä seuraavaan lupamääräysten tarkistamishakemukseen, joka voidaan tehdä vuoden 2016 loppuun mennessä. 2. Pohjois-Savon ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että vuonna 2000 on Näläntöjärven yläpuolella ollut toiminnassa Vapo Oy:n Konnunsuon, Turveruukki Oy:n Lamminnevan ja Timo Niirasen Vesalansuon turvetuotantoalueet, joiden yhteenlaskettu tuotantopinta-ala on ollut Vahti-kuormitustietojärjestelmän mukaan 715 hehtaaria. Vuonna 2006 alueella ovat olleet tuotannossa samat tuotantoalueet ja tuotantopinta-ala on ollut 476 hehtaaria. Tuotannosta oli siis poistunut vuoteen 2000 verrattuna 239 hehtaaria. Alueella tullaan lähivuosina aloittamaan Konnun Turve Ay:n Konnunsuon 50 hehtaarin turvetuotantoalue, joka on saanut ympäristöluvan vuonna Lisäksi alueella ovat vireillä Vapo Oy:n Kotisuon 121 hehtaarin sekä Kuopion Energian Rikkasuon 122 hehtaarin turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemukset. Ahmonsuo mukaan lukien turvetuotantoa tulisi lähivuosina Näläntöjärven yläpuolella (valuma-alueet ja 4.564) olemaan seuraavasti, jos ympäristölupa myönnetään uusille hankkeille: 22 Konnunsuo, Vapo Oy Lamminneva, Turveruukki Oy Konnunsuo, Konnun Turve Ay Kotisuo, Vapo Oy Rikkasuo, Kuopion Energia Oy Ahmonsuo, Vapo Oy Yhteensä 341 ha 118 ha 50 ha 121 ha 122 ha 85 ha 837 ha