YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 47/2004/1 Dnro LSY-2003-Y-82. jälkeen Corenso United Oy Ltd:n Porin kartonkitehtaan ympäristölupahakemus, Pori.

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 47/2004/1 Dnro LSY-2003-Y-82 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Corenso United Oy Ltd:n Porin kartonkitehtaan ympäristölupahakemus, Pori. LUVAN HAKIJA LAITOS Corenso United Oy Ltd Porin kartonkitehdas PL PORI Corenso United Oy Ltd:n Porin kartonkitehdas käsittää Porin Aittaluodon teollisuusalueella sijaitsevan kartonkitehtaan, puolisellulinjan, haihduttamon ja uusiomassalaitoksen. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon Hakemusta on täydennetty , ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Laitos on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 1 a) perusteella. Laitokselle olisi ympäristönsuojeluasetuksen 43 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan tullut hakea lupaa viimeistään , mutta koska kartonkitehtaan prosessijätevedet puhdistetaan Porin Veden Luotsinmäen biologisessa puhdistamossa, jonka lupahakemus tuli jättää mennessä ja jonka tulevasta orgaanisesta kuormasta laitos aiheuttaa noin puolet, Lounais-Suomen ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellä kehottanut hakijaa jättämään laitosta koskeva hakemus mennessä, niin että se voidaan käsitellä samanaikaisesti Porin Veden hakemuksen kanssa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen massa- ja kartonkitehdasta koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentin 1 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin perusteella.

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE 2 Turun vesi- ja ympäristöpiirin lausunto nro A 109/121 Corenso United Oy Ltd:n tekemästä kartonkitehtaan puhtaampien jätevesijakeiden johtamista Kokemäenjokeen koskevasta vesiensuojelun ennakkotoimenpideasetuksen (283/62) mukaisesta ilmoituksesta. Em. lausunnossa edellytetty puhtaampien jätevesien tarkkailuohjelma, päivätty Corenso United Oy Ltd:n ja Porin Veden sopimus yhtiön teollisuus- ja saniteettijäteveden johtamisesta Porin Veden viemärilaitokseen. Päätös ilmansuojeluilmoituksen johdosta Turun ja Porin lääninhallitus, dnro , nro. 12 YSP. Ympäristölupa (jätelupa) Lounais-Suomen ympäristökeskus, dnro 0296Y , nro 73YS. Alue, jolla kartonkitehtaaseen kuuluvat laitokset sijaitsevat, on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty teollisuusalueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tiedot kiinteistöstä ja sillä sijaitsevista laitoksista Ympäristön tila ja laatu Laitos sijaitsee Porin kaupungin 7. kaupunginosassa, Aittaluodon teollisuusalueella, tontilla 7:6:15, kiinteistötunnus Kiinteistön omistaa UPM-Kymmene Oyj, Liikekiinteistöyksikkö. Laitokset ja toiminnot omistaa Corenso United Oy Ltd, Porin kartonkitehdas. Aittaluodon teollisuusalueella toimivat Corenso United Oy Ltd:n lisäksi Porin Lämpövoima Oy:n energiantuotantolaitos, UPM-Kymmene Oyj:n Seikun Saha, ABB-Servicen kunnossapitoyksikkö, Korsnäs Finland Oy:n paperisäkkien myynti, jakelukeskus ja varasto, Veikko Lehti Oy:n jätteiden lajittelu- ja murskauslaitos ja Marsaki Oy:n rakennusliike. Lähiympäristö Aittaluodon teollisuusalue rajoittuu pohjoisessa Kokemäenjokeen, jonka pohjoispuolella Toejoella on pientalovaltaisia asuntoalueita, idässä lähinnä pientalovaltaisiin asuntoalueisiin, joista lähin on Tupalan asuntoalue, etelässä, lounaassa ja lännessä lähinnä yksityisten palvelujen ja hallinnon alueisiin. Lähin kerrostaloalue on tehtaan länsipuolella Kuninkaanlahdentien varrella ja sijaitsee noin 300 m etäisyydellä lähimmistä tehdasrakennuksista. Purkuvesistö Kartonkitehtaan prosessijätevedet johdetaan kaupungin viemäriin ja puhdistetaan Porin Veden Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolla. Laitoksen jäähdytysve-

3 3 det lasketaan Kokemäenjokeen. Purkupaikka sijaitsee tehdasalueen alapuolella lähellä vastarantaa. Joen leveys purkupaikalla on n. 140 m. Joki jakaantuu n. 500 m purkukohdan alapuolella useampaan suistohaaraan ja laskee Pihlavanlahteen n. 8 km päässä purkupaikalta. Kokemäenjoen Harjavallassa vuosina mitattu keskivirtaama MQ on 231 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ 40 m 3 /s. Kokemäenjoen veden happipitoisuus on viime vuosikymmeninä selvästi noussut, mutta alajuoksulla veden laatu on välttävä. Myös Kokemäenjoen edustan merialueen pintaveden happipitoisuudet ovat selvästi kohonneet ja tilanne on tältä osin parantunut. Merkittävimmät ongelmat ovat edelleenkin rehevyys ja veden sameus. Ilman laatu Merkittävimmät ilman kuormittajat Porissa ovat liikenne, prosessiteollisuus sekä suuret voimalaitokset. Porin alueella mitatut ilman epäpuhtauksien pitoisuudet julkaistaan vuosittain Porin ilmanlaadun vuosiraportissa. Ilman epäpuhtauksien pitoisuudet alittivat vuonna 2001 Porin mittauspisteissä valtioneuvoston v antamat ohjearvot, lukuunottamatta maaliskuun hengitettävien hiukkasten pitoisuutta. Ilman epäpuhtauksien vaikutuksia on selvitetty myös bioindikaattoritutkimuksin, joista viimeisin on tehty v Haisevia rikkiyhdisteitä syntyy Porissa pääasiassa hakijan toiminnasta ja jätevedenpuhdistuksesta. Näiden vaikutuksia tarkastellaan tarkemmin jäljempänä kohdassa "Toiminnan vaikutukset ympäristöön". Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Aittaluodon teollisuusalueella on tehty meluselvitys v (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy), johon osallistuivat kaikki alueen teollisuuslaitokset. Mittaukset tehtiin pääosin illalla ja yöllä. Mittauspisteet oli sijoitettu niin, että mitattu melu oli pääosin tehdasalueelta tai tehdasalueen liikenteen aiheuttamaa melua. Mittaustulosten perusteella päiväajan 55 db(a):n ohjearvo ylittyi Tupalan asuntoalueella muutamien lähimpien asuintalojen luona. Yöajan ohjearvo 50 db(a) ylittyi koko Tupalan asuinalueella. Maaperä ja pohjavesiolot Tehdasalueella on Geoinsinöörit Oy:n v tekemän tutkimuksen mukaan erilaisten täyttökerrosten alla vaihtelevan paksuinen hienorakenteinen maakerrostuma, joka koostuu liejuisesta siltistä ja savesta sekä osittain liejusta. Savi- ja liejukerrosten yhteispaksuus vaihtelee voimakkaasti koillinen-lounas suunnassa ja on paksuimmillaan noin 25 m tutkitun alueen lounaisosassa ja ohuimmillaan noin 1 m alueen keskiosassa. Tehtaan ja voimalaitoksen kohdalla on hiekasta ja sorasta koostuva kaakko-luode suuntainen maanalainen harjumuodostuma, jonka päällä on ohut kerros hienorakeisia ja eloperäisiä maa-aineksia. Harju on osa Loimaan eteläpuolelta alkavaa, Huittisten ja Porin kautta Mäntyluotoon kulkevaa harjujaksoa, joka painuu Ulvilan kohdalla maan alle ja tulee Mäntyluodossa taas selvemmin esiin.

4 4 Harju muodostaa tärkeän pohjavesilähteen, jossa eri pohjavesialueet ovat hydraulisesti yhteydessä toisiinsa todennäköisesti hyvin laajalta alueelta. Pohjaveden päävirtaussuunta on mantereelta merelle. Pohjaveden pinta tehdasalueella on maaperätutkimusten mukaan paikoin 1 metrin päässä maanpinnasta. Tehdasalue ei kuitenkaan sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tehdasalueella on kaatopaikka, joka on suljettu v Kaatopaikan perustilaselvitys ja jälkihoitosuunnitelma on tehty Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätösten mukaisesti. Kaatopaikan jatkotoimenpiteitä koskevat päätökset tehdään ympäristökeskuksessa tästä lupahakemuksesta erillään. Luonnonsuojelukohteet Noin 4 km laitoksen jäähdytysvesien purkupaikan alapuolelta alkaa Pihlavanlahdella sijaitseva Kokemäenjoen suiston Natura-alue FI , joka on sisällytetty Natura verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI- ja lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena. LAITOKSEN TOIMINTA Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Porin kartonkitehtaan lopputuote on hylsykartonki, jota valmistetaan yhdellä 4,2 m leveällä kartonkikoneella jatkuvatoimisesti, lukuunottamatta lyhyitä seisokkeja. Hylsykartonki valmistetaan itse tuotetusta keräyspaperimassasta ja oman sellutehtaan koivupuusta keitetystä kemimekaanisesta massasta eli puolisellusta. Lisäksi raaka-aineena käytetään kartongin lujuuden lisäämiseksi natiivia vehnätärkkelystä. Porin kartonkitehtaan tuotanto v ja arvio tuotannosta v on seuraava: Tuotanto t/a v v v v Hylsykartonki Puolisellu Uusiomassa Hylsykartonki myydään asiakkaiden tilaamiin rullakokoihin leikattuna hylsytehtaisiin, joissa se käytetään kartonkihylsyjen valmistamiseen. Hylsyjä käytetään rullien keskiönä paperiteollisuudessa, tekstiiliteollisuudessa, filmiteollisuudessa ja muoviteollisuudessa. Porin kartonkitehtaan tuotannosta n. 70 % menee vientiin. Hylsykartonkilajeja on useita ja ne on jaoteltu lujuustason mukaan. Prosessit Puoliselluprosessi Puolisellun raaka-aineena käytettävä koivu- ja haapahake tuodaan päällystetylle varastoalueelle rekka-autoilla Kankaanpäästä Biowatti Oy:ltä. Hakkeen varastoalueelta hake kuljetetaan hihnakuljettimella puolisellulinjan hakesuppiloon, jossa

5 5 hake höyrytetään. Höyrytyksen jälkeen hake ajetaan tulpparuuvilla imeytysastiaan, johon annostellaan myös keittolipeä. Imeytysastia on vinoruuvi, jossa keittolipeä imeytetään hakkeeseen 8 bar:in paineessa ja n. 160 o C lämpötilassa, mikä saadaan aikaan syöttämällä imeytysruuville korkeapainehöyryä. Imeytysastian jälkeen keitto jatkuu kahdessa vaakaruuvissa höyryfaasissa samoissa keittoolosuhteissa kuin imeytysruuvissakin. Keiton jälkeen (kokonaiskeittoaika min.) pehmennyt hake ajetaan paineenalaisena painekuiduttimelle, jossa kuidut irtoavat toisistaan. Kuidutuksen jälkeen suoritetaan pusku normaalipaineeseen puskusykloonaan, josta massa pumpataan paineistetulle rumpupesurille. Pesurin syötöstä ja pesurin ylijuoksualtaasta osa massasta ohjataan takaisin puskusykloonaan takaisinkiertolinjaa myöten. Pesurin suodos (3-suodos) ohjataan 3-suodossäiliöön ja sieltä edelleen haihduttamon laihalipeäsäiliöön. Lisäksi 3-suodossäiliöön johdetaan seuraavan pesuvaiheen (ruuvipesu 1) suodoksen (2-suodos) ylijuoksu ja tyhjennys. 3-suodosta käytetään myös puskusykloonan jälkeiseen sakeussäätöön. Pesurin jälkeen massa laimennetaan 5%:n sakeuteen 2-suodoksella ja ohjataan massasäiliöön. Ruuvipesun ensimmäisessä vaiheessa käytetään kolmea rinnakkaista Krimaruuvia. Massa pumpataan edellisen pesuvaiheen jälkeisestä massasäiliöstä pesuruuville n. 3,5 %:n sakeudessa. Sakeussäätöön käytetään 2-suodosta eli ruuvipesun ensimmäisen vaiheen omaa suodosta. Ruuvipesun ensimmäisestä vaiheesta saostunut massa (sakeus n. 20 %) ohjataan poistoruuville. Poistoruuvilla massa laimennetaan ruuvipesun toisen vaiheen suodoksella (1-suodos) n. 5 %:n sakeuteen ja ohjataan ruuvipesun ensimmäisen vaiheen massasäiliöön. Ruuvipesun toisessa vaiheessa voidaan käyttää neljää rinnakkaista Krimaruuvia. Massa pumpataan edellisen pesuvaiheen massasäiliöstä pesuruuville n. 3,5 %:n sakeudessa. Sakeussäätöön käytetään 1-suodosta, eli ruuvipesun toisen vaiheen omaa suodosta. Ruuvipesun toisessa vaiheessa saostunut massa (sakeus n. 20 %) ohjataan poistoruuville ja laimennetaan kartonkikoneen kiertovedellä n. 5 %:n sakeuteen. Poistoruuvilta massa ohjataan massasäiliöön ja pumpataan edelleen esijauhatuksen kautta puolisellun varastosäiliöön. Pesemön pesunesteenä on käytettävissä joko sekundäärilauhdetta tai kartonkikoneen kiertovettä tai molempia halutussa suhteessa. Pääosa pesutapahtumaan syötettävästä pesunesteestä ohjataan ensimmäisen ruuvipesuvaiheen massasäiliöön. Täältä pesuneste menee ruuvipesun toiseen vaiheeseen, josta se ohjautuu aina edellisen pesuvaiheen käytettäväksi. Pesuneste väkevöityy aina ohjattaessa edelliseen pesuvaiheeseen ja väkevin suodos, laihalipeä, joka sisältää keitosta peräisin olevia kemikaaleja ja liuennutta pesuainesta n. 6 p-%, pumpataan laihalipeäsäiliön kautta haihduttamolle.

6 6 Jäteliemen haihdutus Laihalipeä väkevöidään 6-vaiheisessa haihdutinsarjassa n. 55 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Haihdutusenergiana käytetään 3 bar höyryä, joka ostetaan Porin Lämpövoima Oy:ltä. Haihdutettu vesihöyry, joka sisältää myös veden mukana haihtuneita epäpuhtauksia, lauhdutetaan sekundäärilauhteeksi. Sekundäärilauhde käytetään pääosin puolisellulinjalla massan pesuun, jota kautta se palautuu haihduttamolle. Ylimäärä sekundäärilauhteesta johdetaan prosessivesikanaaliin ja edelleen Porin Veden Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolle. Hajukaasujen käsittely Puolisellun keitosta, pesusta ja jäteliemen haihdutuksesta syntyy väkeviä ja laimeita haisevia rikkiyhdistekaasuja, jotka johdetaan hajukaasukattilalle. Kevyttä polttoöljyä tukipolttoaineena käyttäen nämä kaasut poltetaan rikkidioksidiksi. Väkevät hajukaasut kerätään haihduttamon tyhjökaivosta, stripperin lauhdesäiliöltä ja stripperiltä. Stripperin lauhdesäiliön ja haihduttamon tyhjökaivon kaasut johdetaan alipaineisina vesilukon kautta polttoon. Alipaine aikaansaadaan höyryejektorilla. Polttoilmana käytetään laimeita hajukaasuja, jotka kerätään kolmeen kokoojalinjaan ja johdetaan jäähdytyspesuriin. Jäähdytyspesuri on täytekappalepesuri, jonka pesukierto jäähdytetään lämmönvaihtimella. Tällöin pääasiassa vesihöyry kondensoituu pesuliuokseen. Jäähdytyspesurista kaasut johdetaan vesilukkoon, joka toimii samalla liekinestimenä. Kaasut poltetaan polttimessa n o C:ssa, jolloin pelkistyneet rikkiyhdisteet hapettuvat rikkidioksidiksi. Poltossa syntynyt lämpö kerätään talteen jätelämpökattilalla, joka tuottaa kylläistä höyryä (20 bar), joka syötetään reduktioventtiilin kautta prosessihöyryksi. Kattilan teho on n. 1 MW ja sillä tuotettiin höyryä v GJ. Kattilan savukaasuista pestään rikkidioksidi lipeällä savukaasupesurissa. Pesurissa on lisäksi kaksi suihkupesuvaihetta, joissa savukaasu pestään vastavirtapesulla. Pesuliuosta kierrätetään pumpulla ja se suihkutetaan kaasuun suuttimien läpi. Pesuliuoksen ph:ta säädetään lisäämällä tarvittaessa natriumhydroksidia kiertoliuokseen. Pesuliuoksen tiheyttä säädetään tuomalla vettä pisaraerottimen pesuun. Pestyt savukaasut johdetaan pesurista piippuun. Väkevien hajukaasujen polton ja savukaasujen pesun varalaitteistona häiriötilanteissa toimii soihtupoltin, jossa tukipolttoaineena käytetään nestekaasua. Uusiomassan valmistus Keräyspaperi tuodaan autokuljetuksin pääosin linjan Helsinki Jyväskylä Kemi länsipuolelta. Käyttö on maksimissaan n. 450 t/d. Suurin osa, noin 85 %, tulee uusiomassalaitoksen varastoon paaleina ja osa, noin 15 % irtonaisena. Osa paaleista ja kaikki irtonainen keräyspaperi varastoidaan asfaltoituun ja katettuun varastoon ja osa varastoidaan taivasalle asfaltoidulle alueelle. Keräyspaperi tuodaan Aittaluotoon pääsääntöisesti arkipäivisin klo Paaleissa oleva keräyspaperi ajetaan varastosta tai suoraan ajoneuvosta repijämurskainlinjalle, jossa paalit hajotetaan, langat poistetaan ja kooltaan isommat kartongit ja paperit murskataan pienemmäksi. Irtopaperia ei murskata. Murskattu ja irtonainen pahvi ja paperi syötetään suursakeuspulpperiin, jossa se veden kanssa hajotetaan massaksi. Pulpperi toimii panosperiaatteella, eli ensin

7 7 pulpperiin otetaan vesi (selkeytysaltaan pohjavettä) ja sitten paperi. Hajotusaika pulpperin vesitäytöstä pulpperin tyhjennykseen on min. Yhden panoksen koko on n. 9 t keräyspaperia. Ensimmäinen massan lajittelu suoritetaan pulpperin tyhjennyksen yhteydessä. Pulpperin pohjassa on sihtilevy, jonka läpi massa ajetaan ja sihtilevyn päälle jää suurin osa keräyspaperin sisältämästä muovista sekä muut suuremmat epäpuhtaudet (tekstiilit, puu, metalli, yms.). Pulpperin sihtilevyn päälle jääneet epäpuhtaudet tyhjennetään vaakasuoraan pesurumpuun, jossa pestään vielä jäljellä olevat kuidut takaisin prosessiin. Lähes kuituvapaa pesurummun rejekti ohjataan rummusta puristimelle, jossa siitä puristetaan vettä pois siten, että loppukuivaaine on n. 45 %. Rejekti viedään murskauksen jälkeen poltettavaksi yhdessä turpeen tai puun kanssa Porin Lämpövoima Oy:n kattilaan tai UPM-Kymmene Oyj:n Rauman voimalaitokselle. Paaleista poistetut rautalangat viedään Söörmarkun Romu Oy:lle hyötykäyttöön. Pulpperista ja pesurummusta tullut massa varastoidaan kahteen 500 m 3 :n massasäiliöön, joista se pumpataan edelleen karkealajitteluun. Karkealajittelussa massasta sihdataan sinne pulpperoinnin jälkeen jääneitä epäpuhtauksia (kiviä, metallia, puuta, muovia jne.). Osa karkealajittelussa syntyneestä rejektistä (esim. kivet, hiekka, lasi ym.) kerätään konttiin ja viedään kaupungin kaatopaikalle. Rejekti syötetään sihdeiltä rejektilajittimeen, jossa siitä lajitellaan kuituja takaisin prosessiin. Muovi menee rejektinkäsittelylinjalle ja sitä kautta vedenpoiston jälkeen polttoon muun muovirejektin mukaan. Karkealajittelun jälkeen seuraa hienolajittelu, jossa massasta poistetaan pienemmät epäpuhtaudet. Hienolajittelun viimeisen vaiheen rejekti ajetaan jätevesikanaaliin ja pyörrepuristimien poistohiekka otetaan talteen ja viedään kaatopaikalle. Lajittelun jälkeen massa ajetaan kiekkosaostajalle, ja sen sakeus nostetaan 8 %:iin, jonka jälkeen sakeus säädetään kartonkikoneen kiertovedellä tasolle 4,5 % ja pumpataan varastosäiliöön. Uusiomassalaitoksen vuoto- ja kanaalivedet kerätään talteen, sihdataan ja käytetään uudelleen uusiomassalaitoksen prosessivetenä. Jätevesistä sihdattu kiintoaine ajetaan muovirejektin joukkoon ja sitä kautta polttoon. Uusiomassalaitoksella ei synny lainkaan uloslähteviä jätevesiä. Lisävetenä käytetään selkeytysaltaan vettä ja kartonkikoneen kiertovettä. Kartongin valmistus Puolisellun varastosäiliöstä puolisellu pumpataan jälkijauhimen kautta sekoitussäiliöön. Uusiomassa pumpataan jauhimen kautta samaan säiliöön. Massojen suhde riippuu valmistettavasta kartonkilajista. Sekoitussäiliöstä massa pumpataan konesäiliöön ja sieltä konesihdin läpi kartonkikoneen perälaatikkoon. Kartonkikoneen nettoleveys on 4,2 m ja pituus n. 100 m. Sen osat ovat perälaatikko, viiraosa, puristinosa, kuivausosa, kalanteri ja rullain. Puolisellun ja uusiomassan seos pumpataan kartonkikoneen perälaatikkoon, josta se levitetään kartonkikoneen viiraosalle. Massasulpun sakeus perälaatikossa on 0,8-1,2 %. Viiraosalla rainaan syötetään natiivia tärkkelystä lujuuksien lisäämiseksi. Viiraosalla

8 8 rainasta suodatetaan vettä niin, että rainan kuiva-ainepitoisuus on %. Seuraavaksi raina ajetaan kartonkikoneen puristinosan läpi, jossa puristimella poistetaan vettä ja saavutetaan n. 50 %:n kuiva-ainepitoisuus. Loppu vedestä haihdutetaan. Valmiin kartongin kuiva-ainepitoisuus on rullaimella n. 93 %. Kartonkitehtaalla on oma kiertovesisysteemi, joka on takaisinkiertojen kautta yhteydessä uusiomassalaitoksen ja puolisellulinjan pesemön vesisysteemeihin. Kartonkikoneen rullaimella valmistuu konerulla n min. välein ja se painaa n. 12 t. Koneelta valmistuvista konerullista leikataan pituusleikkurilla asiakasrullat asiakkaan tilaamiin mittoihin. Rullat pakataan pituusleikkurin jälkeen kiristekalvoon ja etiketöidään. Pakkauslinjan loppupäässä rullapaketit nostetaan pakkauslavoille pystyasentoon ja sidotaan muovivanteella lavoihin kiinni. Tämän jälkeen rullat ajetaan trukilla välivarastoon tai suoraan autoihin kuljetettavaksi joko satamaan tai asiakastehtaalle. Ruotsin kartonkitoimitukset viedään pääsääntöisesti n. 10 km:n päässä tehtaalta sijaitsevaan varastoon, joka on ulkopuolisen yrittäjän hoidossa. Raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit ja vedenkäyttö Hylsykartongin pääraaka-aine on keräyspaperi. Käytettävät keräyspaperilajit ovat aaltopahvi, sekakeräyspaperi (sanoma- ja aikakauslehdet sekä kuluttajapakkaukset), erilaiset muovipäällystetyt ja laminoidut käärepaperit ja paperisäkit sekä aaltopahvitehtaiden leikkuujäte (clippings). Myös omaa tuotetta, hylsyjä, käytetään raaka-aineena. Keräyspaperi tuodaan autokuljetuksina pääasiassa Kemi-Jyväskylä-Helsinki -linjan länsipuolelta. Sekakeräyspaperi saadaan kaikki Porin alueelta ja naapurikunnista. Keräyspaperi hankitaan lähinnä Paperinkeräys Oy:n ja Suomen Keräystuote Oy:n kautta. Puolisellun raaka-aineet ovat koivu- ja haapahake. Kuitupuun toimittaa UPM- Kymmene Oy:n metsäosasto (Rauma) Länsi-Suomen hankinta-alueelta. Puu viedään autokuljetuksina kuorittavaksi ja haketettavaksi Biowatti Oy:n Kankaanpään hakelaitokselle, josta hake tuodaan kartonkitehtaalle. Kartongin lujuuden lisäämiseksi kartonkirainaan ja massaan annostellaan natiivia vehnätärkkelystä, joka tuodaan lietteenä säiliö-autoilla Raisiosta tai Kaipiaisista. Raaka-aineiden käyttö v ja arvio käytöstä v Raaka-aine v v v (arvio) Lehtipuu kuitupuu hake k-m k-m * Keräyspaperi kerätty aaltopahvi sekajäte leikkuujäte kääreet nestepakkaukset t t t t t Tärkkelys (100 %) t * Haketus ulkoistettiin v lopulla, jolloin kuitupuun tuonti tehtaalle loppui.

9 9 Polttoaineet Hajukaasukattilassa käytetään polttoaineena kevyttä polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on alle 0,18 % ja tehollinen lämpöarvo 42,3 GJ/t. Kevyttä polttoöljyä käytettiin v m 3 ja v m 3. Öljy varastoidaan 15 m 3 :n tilavuisessa allastetussa säiliössä. Kemikaalien käyttö Puolisellun keitossa käytettävä viherlipeä otetaan talteen mustalipeänä, joka sisältää suunnilleen samat epäorgaaniset yhdisteet (natriumsulfidi, natriumkarbonaatti ja natriumhydroksidi) kuin viherlipeäkin ja lisäksi puusta liuennutta orgaanista ainesta (ligniini ym.). Mustalipeä poltetaan Oy Metsä-Botnia Ab:n sellutehtaalla Raumalla, ja regeneroinnin kautta siitä saadaan uudelleen viherlipeää. Kartongin valmistuksessa käytetään useita kemikaaleja, joista tärkeimmät ovat alumiinisulfaatti, AKD-liima (alkyyliketeenidimeeri) ja erilaiset retentiopolymeerit, joiden avulla saadaan mm. hienoaines jäämään kartonkirainaan. Kemikaalit jäävät pääosin tuotteeseen ja vain pieni osa joutuu jätevesien mukana Porin Veden Luotsinmäen puhdistamolle. Lisäksi prosessissa käytetään erilaisia apukemikaaleja, kuten mm. säilöntäaineita, vaahdonestoaineita ja pesuaineita laitteistojen ja putkistojen pesuun. Seuraavaan taulukkoon on koottu eniten käytettyjen kemikaalien arvioidut käyttömäärät vuonna 2003 ja kemikaalien käyttötarkoitus. Kemikaali Käyttötarkoitus Määrä t/a Viherlipeä Puolisellun keitto Mustalipeä Välituote puolisellun keitosta AKD-liima Liimauksen säätö 600 Alumiinisulfaatti Retentioaine 280 Polymeerit Retentioaine 110 Natriumhydroksidi Savukaasujen pesu 700 Vaahdonestoaineet Ilman poisto massasta 25 Pesuaineet Puhdistus 85 Säilöntä- ja limantorjunta-aineet Bakteerikasvuston torjunta 35 Ferrinitraatti Jäteveden esikäsittely 380 Kevyt polttoöljy Hajukaasujen poltto 550 m 3 Vedenkäyttö v v v (arvio) Prosessivesi (1000 m 3 /a) ka. m 3 /d Jäähdytysvedet (1000 m 3 /a) ka. m 3 /d Kemiallinen vesi (1000 m 3 /a) Hajukaasukattilan syöttövesi (1000 m 3 /a) 6,8 6,8 7 Talousvesi (1000 m 3 /a) 4,5 9,2 8 Kaikki vedet yhteensä (1000 m 3 )

10 10 Hakija ostaa prosessi-, jäähdytys- ja kemiallisen veden sekä hajukaasukattilan syöttöveden Porin Lämpövoima Oy:ltä, joka ottaa veden Kokemäenjoesta. Varastot ja varastoalueet Raaka-ainevarastot Hake varastoidaan 280 m 2 :n suuruisella, betonoidulla ja sadevesikaivoin varustetulla kentällä ja keräyspaperi katetussa ja aidatussa m 2 :n suuruisessa asfaltoidussa ja sadevesikaivoin varustetussa keräyspaperivarastossa. Tärkkelysliete varastoidaan 80 m 3 tilavuisessa, mustasta teräksestä valmistetussa säiliössä ja massatärkkelys 35 m 3 :n tilavuisessa, haponkestävästä teräksestä valmistetussa säiliössä. Tuotevarastot Tehdasalueella on n. 450 m 2 :n suuruinen kartonkitehtaan tuotevarasto, joka on kylmä sisävarasto. Polttoainevarastot Kevyttä polttoöljyä varastoidaan 15 m 3 :n tilavuisessa, varoaltaalla varustetussa terässäiliössä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus EU:n komission massa- ja paperiteollisuuden BREF-asiakirja (massa- ja paperiteollisuuden parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskeva viiteasiakirja) ei suoraan sovellu Porin kartonkitehtaan puolisellun ja kartongin valmistuksen päästötasojen arviointiin, koska ko. asiakirjassa on käsitelty ainoastaan yleisimmät massa- ja paperiteollisuuden tuotteet ja valmistusmenetelmät. BREFasiakirjassa olevaa tietoa voidaan kuitenkin käyttää pohjana arvioitaessa Porin kartonkitehtaan ympäristönsuojelun tasoa. Porin kartonkitehtaan puolisellun valmistusprosessi on sulfaattiprosessi, jossa vaikuttavina kemikaaleina ovat natriumsulfidi (Na 2 S) ja natriumkarbonaatti (Na 2 CO 3 ). Muita keittokemikaalin, viherlipeän, sisältämiä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi (NaOH) ja natriumsulfaatti (Na 2 SO 4 ). Kemihierrettä Porin valmistusprosessi muistuttaa siinä, että pehmennyt hake käsitellään keiton jälkeen mekaanisesti kuiduttimella. Kemihierremenetelmässä puun kemiallinen käsittely on erittäin lievä ja mekaaninen käsittely erittäin voimakas. Kemihierteen valmistus ei toisaalta sisällä kemikaalien talteenotto- ja regenerointiprosesseja. Porin prosessissa poikkeavaa on myös se, että jäteliemen poltto ja viherlipeän valmistus tapahtuu ulkopuolisessa sellutehtaassa (Oy Metsä-Botnia Ab Rauma). Sellun pesu ja jäteliemen haihdutus suoritetaan Porin prosessissa samalla tavoin kuin sulfaattisellutehtaissa.

11 11 Jätevedet Hakemuksessa on verrattu Porin kartonkitehtaan ja erilaisten valkaisematonta sellua tai kemitermohierrettä (pelkästään kemiallista massaa) ja erilaisia paperilajikkeita valmistavien tehtaiden BREF-asiakirjassa esitettyjä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia tunnuslukuja. Vertailun perusteella Porin prosessissa sekä jäteveden määrä (prosessivesi ja jäähdytysvesi yhteensä) että COD-, BOD-, kiintoaine-, typpi- ja fosforikuormitukset olivat samaa tasoa tai alittivat BAT-tasot vuosina Ainoa poikkeus on biologinen hapenkulutus v. 2002, mihin pääsyynä olivat kartonkitehtaan orgaanisen kuorman kasvu ja Luotsinmäen puhdistamon toimintavaikeudet. Hakemuksessa on myös laskettu BREF-asiakirjassa esitettyjen, uusiomassaa käyttävien integroitujen laitosten tunnuslukujen avulla vastaavat ominaispäästötasot tuotannolle, jossa uusiomassan osuus on 60 % tai 80 %. Näin laskettuina kartonkitehtaan käyttämä vesimäärä tuotettua tonnia kohti ja orgaanisen aineksen ominaispäästöt ovat joko suunnilleen samaa tasoa (60 %:n uusiomassaosuus) tai jonkin verran suuremmat (80 %:n uusiomassaosuus) kuin BREF-asiakirjan mukaisten tunnuslukujen perusteella lasketut ominaispäästöt. Kartonkitehtaalla on v lopulla aloitettu orgaanisen kuorman vähentämiseen tähtäävä tutkimusprojekti. Päästöt ilmaan Porin prosessin päästöt ilmaan alittavat selkeästi sulfaattitehtaiden BAT-tason. Tämä johtuu hajukaasukattilan korkeasta käyttöasteesta, tehokkaasta savukaasujen pesusta ja siitä, että soodakattilaa ei ole, vaan mustalipeä poltetaan muualla. Käytetty energiamäärä Laitoksessa on viime vuosina käytetty höyryä n GJ/a ja sähköä n MWh. Suurin käyttökohde on kartonkilinja. Arvio energiatehokkuudesta Stora Enso Oyj on liittynyt energiansäästösopimukseen v. 1997, jota kautta myös Corenso United Oy Ltd kuuluu sopimuksen piiriin. Energiakatselmus on tehty v ja energiakäytön tehostamissuunnitelma on päivitetty 2002/2003. Energian käyttötehokkuutta edistäviä toimenpiteitä ovat olleet invertterikäyttöjen lisäykset (pumput, keräyspaperimurskain). Tasoituspuristininvestoinnilla saatiin kartonkikoneen kuivaussylinterien lämmönsiirtoa tehostettua. Sähköverkon loistehon kompensointi on toteutettu ja puunkäsittelylaitos pysäytettiin joulukuussa 2001, jolloin haketus ulkoistettiin. Ko. toimenpiteiden jälkeen energiankäyttö on selkeästi vähentynyt vuodesta 2000 eteenpäin. Alla olevassa taulukossa on sähkö- ja höyryenergian ominaiskulutukset v Sähkö MWh/tk Höyry GJ/tk v v v ,57 0,57 0,55 5,73 5,41 5,36

12 12 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittely sekä päästöt vesiin ja viemäriin Kartonkitehtaan käynnistyessä vuonna 1992 puhtailla ja likaisilla jätevesillä oli oma kanaalijärjestelmänsä. Veden kierrättämisellä ja uudelleen käytöllä luvun puolivälissä likaisen jäteveden määrää saatiin vähennettyä tasolta m 3 /d tasolle m 3 /d. Vähentäminen saatiin aikaan mm. seuraavilla toimenpiteillä: - kartonkikoneen kiertoveden käyttö pesuvetenä puolisellun pesussa - esiselkeyttimen jäteveden käyttö prosessivetenä - uusiomassalaitoksen kanaalivesien talteenotto, puhdistus ja käyttö prosessivetenä - kirkassuodosten käyttö suihkuvetenä - kartonkikoneen kudosten suihkupesujen automaattinen sekvenssi/jaksottaisuus - sekundäärilauhteen käyttö sellun pesuun - selkeytysaltaan toimiminen puskurina häiriötilanteissa. Hakijan tavoitteena on vähentää jätevesien määrää mm. jäähdytysveden uudelleenkäytöllä ja vesisuihkujen suuttimien uusimisella. Puolisellun pesua on uusittu v ja sen antamia mahdollisuuksia vesimäärien alentamiseen selvitetään edelleen. Prosessijätevedet Prosessijätevesi koostuu pääosin kartonkikoneen kiertovedestä, joka on ajettu 0- vesisuotimen kautta kirkastesäiliöön ja ylimäärä edelleen prosessivesikanaaliin. Tämän lisäksi prosessivesi sisältää muut satunnaiset kuitupitoiset vedet (esim. 0-vesisäiliön ylijuoksu) ja sekundäärilauhdesäiliön ylijuoksun. Prosessijätevesikanaaleista vedet johdetaan yhteen kerättynä ruuvipumppaamolle, josta edelleen n m 3 :n tilavuiselle mekaaniselle selkeytysaltaalle. Altaan pohjalta, jonne suuri osa kiintoaineksesta kertyy, pumpataan vettä jaksoittain uusiomassalaitokselle prosessivedeksi. Altaan pinnalta on ylijuoksu ja siitä lähtevä vesi (kirkaste) johdetaan takaisin ruuvipumppaamolle ja pumpataan sieltä edelleen n. 400 m pitkää putkea pitkin kaupungin viemäriverkostoon. Altaalle annostellaan hapettavaa kemikaalia (natriumkloraattia tai ferrinitraattia) ja paineilmaa veden pitämiseksi hapellisena. Hapetuskemikaalin lisäys vähentää samalla altaasta aiheutuvia hajuhaittoja. Hakijalla ja Porin Vedellä on sopimus jätevesien käsittelystä, määrästä ja laadusta. Porin Veden biologiselle puhdistamolle lähtevän jäteveden määrät v sekä arvio vesimäärästä v on koottu seuraavaan taulukkoon. Prosessivesien määrä ja laatu vaihtelevat riippuen mm. tuotantotasosta, seisokkien määrästä, tärkkelyksen käyttömäärästä, puolisellun pesutuloksesta ja esiselkeyttimien toiminnasta. Ominaiskulutus on laskettu tuotettua bruttokartonkitonnia kohti.

13 13 Porin Veden puhdistamolle lähtevä v v v v (arvio) Vuosimäärä (1000 m 3) Vuosikeskiarvo (m 3 /d) Suurin kk-keskiarvo (m 3 /d) Ominaiskulutus (m 3 /tk) , , , ,5 Jäähdytysvedet Jäähdytysvedet kerätään omalla kanaaliverkostolla yhteen ja johdetaan ruuvipumppaamon vieressä sijaitsevaan jäähdytysvesialtaaseen. Sieltä vesi johdetaan edelleen jäähdytysveden imualtaan kautta Kokemäenjokeen, lähelle joen vastakkaista rantaa, tehdasalueen alapuolelle. Purkupaikan maantieteelliset koordinaatit ovat X= ja Y= Jäähdytysveden määrät v ja arvio niiden määrästä v ilmenevät alla olevasta taulukosta. Kesä- ja talvikausien määrät poikkeavat toisistaan huomattavasti. Lisäksi taulukossa on jäteveden kokonaismäärät (prosessi- ja jäähdytysvedet yhteensä). Jäähdytysvedet Kokemäenjokeen v v v v (arvio) Vesimäärä (1000 m 3 ) Vuosikeskiarvo (m 3 /d) Suurin kk-keskiarvo (m 3 /tk) Ominaiskulutus (m 3 /tk) , , , ,5 Kokonaisvesimäärät (prosessi + jäähdytys) v v v v (arvio) Prosessi- ja jäähdytysvesi (vesimäärä m 3 ) Ominaiskulutus (m 3 /tk) , , , Saniteettijätevesi johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Koska prosessijätevedet johdetaan Porin Veden Luotsinmäen puhdistamolle, hakijalle ei ole asetettu vesistöön johdettavien päästöjen määrän suhteen vaatimuksia vaan ne on asetettu Porin Vedelle. Jäähdytysvesien johtamista Kokemäenjokeen koskee Turun vesi- ja ympäristöpiirin lausunto No A 109/121 laitoksen jätevesiä koskevan ennakkoilmoi-

14 14 tuksen johdosta. Lausunnossa on kiintoaineen enimmäispitoisuuden tavoitearvoksi asetettu 100 mg/l. Seuraavaan taulukkoon on koottu jäähdytysvesien ph ja veden sisältämien kuormitteiden pitoisuudet sekä päästöt vuosina Päästöarviot vuodelle 2010 on laskettu tuotannolle t/a. Vuosi ph Kiintoaine COD BOD 7 Fosfori (P) Typpi (N) mg/l t/a mg/l t/a mg/l t/a mg/l kg/a mg/l t/a , , ,3 1, , , ,2 1, , , ,1 1, (arvio) ,8 Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoksen prosessijäteveden osuus Luotsinmäen puhdistamon kautta Kokemäenjokeen johdettavasta kuormituksesta v , laskettuna tehtaalta viemäriin johdettavan kuormituksen ja Luotsinmäen puhdistamon reduktion perusteella. Taulukossa on myös arviot v tuotannolla t/a. Vuosi ph Kiintoaine COD lähtevä t/a reduktio % vesistöön t/a lähtevä t/a reduktio % vesistöön t/a , , , (arvio) 5, , Vuosi BOD 7 P N lähtevä t/a reduktio % vesistöön t/a lähtevä kg/a reduktio % vesistöön kg/a lähtevä t/a reduktio % vesistöön t/a ,3 39 5, ,2 35 6, ,8 31 8, (arvio) ,5 40 7,5 Yhteispäästöt on koottu allaolevaan taulukkoon (jäähdytysvesi suoraan jokeen ja Luotsinmäen puhdistamolla puhdistettu prosessijätevesi) Vuosi Kiintoaine COD BOD 7 P N t/a t/a t/a kg/a t/a ,6 8,4 9,7

15 15 Päästöt ilmaan Päästölähteet Merkittävimmät ilmapäästöt syntyvät hajukaasukattilalla, jonka savukaasu sisältää rikkidioksidia (SO 2 ), typenoksideja (NO x ) ja hiilidioksidia (CO 2 ) sekä hajukaasukattilan häiriötilanteissa käytettävällä soihtupolttimella, jonka poistokaasut sisältävät rikkidioksidia (SO 2 ) ja pelkistyneitä rikkiyhdisteitä (Total Reduced Sulphur, TRS) eli hajurikkiyhdisteitä. Hajurikkiyhdisteitä pääsee ilmaan lisäksi hajapäästöinä. Hajurikkiyhdisteet koostuvat lähinnä rikkivedystä (H 2 S) ja metyylimerkaptaanista (CH 3 SH). Ilmapäästöjen vähentäminen Hajurikkiyhdisteitä syntyy kartonkitehtaalla sellunkeitossa, pesussa ja jäteliemen haihdutuksessa. Sekä laimeat että väkevät hajukaasut kerätään yhteen ja poltetaan rikkidioksidiksi hajukaasukattilassa, jossa tukipolttoaineena on kevyt polttoöljy. Kattilan savukaasut puhdistetaan savukaasupesurilla, jossa rikkidioksidi pestään lipeällä (NaOH 50 %). Pesurissa on kaksi suihkupesuvaihetta, joissa savukaasu pestään vastavirtapesulla. Pesuliuosta kierrätetään pumpulla ja se suihkutetaan kaasuun suuttimien läpi. Pesuliuoksen ph:ta säädetään lisäämällä tarvittaessa lipeää kiertoliuokseen. Pesuliuoksen tiheyttä säädetään tuomalla vettä pisaranerottimen pesuun. Pestyt savukaasut johdetaan pesurista piippuun, jonka korkeus maan pinnasta on 38 m ja koordinaatit X= ja Y= Hajukaasukattilan häiriöt vaikuttavat päästöihin erittäin merkittävästi. Häiriötilanteessa hajukaasut ohjataan soihtuun, jossa ne poltetaan nestekaasulla. Soihdussa palaminen on kuitenkin epätäydellistä, ja siinä syntyy TRS-yhdisteiden päästöjä. Soihtupolttimen päästökorkeus maan pinnasta on 37 m ja päästökohdan koordinaatit X= ja Y= Hajukaasukattilan toimintahäiriöiden lupayläraja on 2 % käyntiajasta. Kattilan toimintahäiriöt olivat v ,37 % käyntiajasta eli n. 28 tuntia koko vuonna, mikä on saavutettu järjestelmällisellä ja onnistuneella ennakkohuollolla. Hajukaasujärjestelmän häiriöajat prosentteina käyntiajasta vuosina : Vuosi Häiriöaika 2,4 2,0 1,73 0,9 1,17 0,87 0,43 0,37 0,48 TRS-yhdisteiden hajapäästöjä on mitattu v Yhdisteiden pitoisuudet päästölähteittäin ovat selvillä, mutta koska virtaukset ovat pieniä, niitä ei pystytty mittaamaan, eikä hajapäästöjä näin ollen ole voitu laskea. Hajapäästömittausten perusteella tehtiin seuraavia parannuksia hajupäästöjen vähentämiseksi: - Venttiilien tiivistemateriaali vaihdettiin. - Esiselkeytysaltaalla aloitettiin veden hapetus asentamalla ilmastinlautasia ja lisäämällä ferrinitraattia altaalle. Vuonna 2003 hapetuskemikaaliksi vaihdettiin

16 16 natriumkloraatti. Näiden toimenpiteiden ansiosta hajuhaitat ovat vähentyneet merkittävästi. Vuosipäästöt Hajukaasukattilan ja soihdun päästöt mitataan 3 vuoden välein ja saatuja mittaustuloksia käytetään päästöjen laskennassa aina seuraavat kolme vuotta. Seuraavassa taulukossa on esitetty toteutuneet vuosipäästöt vuosina 2001 ja Vuoden 2001 päästölaskelma perustuu vuoden 1999 mittaukseen ja vuoden 2002 päästölaskelma vuoden 2002 mittaukseen. Päästö v v v (arvio) Hajukaasukattila + soihtu - SO 2 - NO x (NO 2 :na) - TRS (SO 2 :na) - CO 2 (fossiiliset) Hajapäästö - TRS (SO 2 :na) Tuotanto kg kg kg t 500 kg t 470 kg kg 820 kg t 500 kg t 600 kg kg kg kg t Käyntiaika v oli h, josta soihdun paloaika häiriötilanteissa oli 35 h ja v h, josta soihdun paloaika häiriötilanteissa oli 28 h. Hajapäästöt on arvioitu, koska virtaamien mittaustietoja ei ole. Hiilidioksidipäästö on laskettu käytetyn kevyen polttoöljyn määrien perusteella (v l ja v l). Tuntipäästöt Hajukaasukattila: v v Rikkidioksidi (SO 2 ) 0,14 kg SO 2 /h 0,06 kg SO 2 /h Typenoksidit (NO x ) NO 2 :na 0,5 kg NO x /h 0,25 kg NO x /h Soihtupoltin: v v Rikkivety (H 2 S) 16,7 kg H 2 S/h 15,3 kg H 2 S/h Metyylimerkaptaani (CH 3 SH) 1,0 kg CH 3 SH/h 0,4 kg CH 3 SH/h Rikkidioksidi (SO 2 ) 7,3 kg SO 2 /h 11,7 kg SO 2 /h Puolisellun valmistuksen ominaispäästöt: Rikkidioksidi (SO 2 ), kg S/ts Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS), kg S/ts Typenoksidit (NO x ), kg NO 2 /ts v v ,025 0,015 0,0032 0,0025 0,145 0,075

17 17 Savukaasun sisältämien epäpuhtauksien pitoisuudet: Vuonna 2002 suoritetuissa päästömittauksissa mitatut pitoisuudet on ilmoitettu luotettavuustasolla 95 % ja virhemarginaalit ovat : SO 2 ± 17 %, NO x ± 10 %, TRS ± > 100 %. Pitoisuudet kuivassa savukaasussa olivat seuraavat: Pitoisuus (NTP) Mittauspaikka Keskiarvo mg/m 3 Vaihteluväli mg/m 3 Savukaasupesurin jälkeen - SO 2 - TRS (rikkinä) - NO x (NO 2 :na) Soihtu - TRS (rikkinä) - SO Päästöt maaperään Porin kartonkitehtaalla ei nykyisin enää ole toimintoja, jolla olisi vaikutusta maaperään. Jätteet kuljetetaan joko hyötykäyttöön (energia- tai uusiokäyttö) tai Porin kaupungin kaatopaikalle. Tehtaan oma kaatopaikka on ympäristöluvan mukaisesti suljettu v Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Muualta hyödynnettäväksi tuotavat jätteet Kaikki tuleva keräyspaperi käytetään uusiomassan raaka-aineena. Keräyspaperi tuodaan Poriin pääosin linjan Kemi Jyväskylä Helsinki länsipuolelta. Keskimääräinen kuljetusmatka on n. 200 km. Raaka-aine ostetaan lähinnä Paperinkeräys Oy:n ja Suomen Keräystuote Oy:n kautta. Leikkuujäte (clippings) tuodaan Heinolan, Lahden, Tiukan ja Ruoveden aaltopahvitehtailta. Jätejae Kuivaaine % Kokonaispaino, t/a v v Hyödyntämistapa Kerätty aaltopahvi Raaka-aine Sekakeräyspaperi Raaka-aine Leikkuujäte Raaka-aine Muovipäällystetyt kääreet Raaka-aine Nestepakkaukset Raaka-aine

18 18 Omassa toiminnassa syntyvät jätteet Tehtaalla syntyvät jätteet lajitellaan laadun, käsittely- tai hyödyntämistavan mukaan. Tehdasalueella jätteet kerätään jäteastioihin, lavoille tai kontteihin. Kaikki jätteenkeräysastiat on varustettu tekstimerkinnöin. Sekajätteelle, puujätteelle, pahville ja paperille, ongelmajätteille, uusiomassarejektille ja metalliromulle on merkityt jätekontit tai paikat. Seuraavassa taulukossa on yhteenveto tehdasalueen jätehuollosta. Jätteen laatu Kuljettaja Käsittelypaikka Sekajäte Veikko Lehti Oy Porin kaupungin kaatopaikka Puujäte Veikko Lehti Oy Murskataan polttoaineeksi Pahvi ja paperi Corenso United Oy Ltd Uusiokäyttöön omalla laitoksella Ongelmajäte Lassila & Tikanoja Oy Ekokem Oy, Riihimäki Loisteputket Lassila & Tikanoja Oy Edelleen käsittely Uusiomassarejekti Corenso United Oy Ltd UPM Kymmene Oyj, Rauma ja Metalliromu Söörmarkun Kone ja Romu Oy, Pori Porin Lämpövoima Oy, polttoon Söörmarkun Kone ja Romu Oy, Pori Syntyneet jätemäärät vuosina 2001 ja 2002 sekä arvio jätemääristä v ovat seuraavat: Jätejae v v v Kuiva-ainepitoisuus % Sekajäte, t 62,4 61,2 60 Ongelmajätteet, t Loisteputket Akut ja paristot Öljypitoinen jäte Liuottimet Laboratoriojäte 2,71 0,345 0,01 1,436 0,916-4,12 0,215 0, ,601 0, ,3 Metalliromu, t Uusiomassarejekti, t Melu, tärinä ja liikenne Raskas ajoneuvoliikenne (kartonkikuljetukset) tapahtuu pääsääntöisesti kaikkina viikonpäivinä klo Hake ja keräyspaperi tuodaan alueelle arkisin klo Tehdasalueella tapahtuvat sisäiset kuljetukset (uusiomassarejekti Porin Lämpövoima Oy:lle ja hylyn kuljetus uusiomassalaitokselle) ajetaan arkisin klo Laitoksen melupäästöjä ei ole erikseen mitattu. Koko Aittaluodon teollisuusalueen melulähteiden yhteisiä vaikutuksia ympäristömeluun tarkastellaan jäljempänä erikseen.

19 19 Muut selvitykset Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Kartonkitehtaalla on sertifioitu ISO ympäristönhallintajärjestelmä joka on yhdistetty ISO 9001 : 2000 laatujärjestelmään. Kartonkitehtaalla on myös rekisteröity EMAS-selonteko. Lisäksi Corenson Suomen toiminnoille on sertifioitu yhteiset ISO ja ISO 9001 : järjestelmät. Sertifikaatin on myöntänyt SFS- Sertifiointi Oy. Viimeisin Porin laatu- ja ympäristöjärjestelmän ulkoinen auditointi on tehty tammikuussa TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset ilmaan Hakija teki vuonna 1995 tutkimuksen, jossa kartoitettiin lähialueiden viihtyvyyttä. Tuhanteen talouteen jaettiin lomake, jossa kysyttiin kartonkitehtaan hajuhaittojen merkittävyyttä. Tulosten mukaan hajua havaittiin ajoittain 4 5 km:n säteellä tehtaasta. Valtaosa vastaajista piti haittaa enintään hieman häiritsevänä. Porin kaupungin ympäristötoimisto ja hakija suorittivat yhteistyössä TRSyhdisteiden pitoisuusmittauksia marraskuun 1999 ja helmikuun 2000 välisenä aikana kahdessa eri paikassa: Aittaluodossa (380 m tehtaalta) ja Toejoella (760 m tehtaalta). Mittalaite oli Aittaluodossa 4 kuukautta ja Toejoella 3 kuukautta. Mittausjakson aikana ei ylitetty ohjearvoon verrattavaa vuorokausipitoisuutta 10 µg/m 3, joka on kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo rikkinä. Suurimmat hajurikkipitoisuuden vuorokausiarvot mitattiin Aittaluodossa ja ne olivat 80 % ohjearvon lukuarvosta. Korkein mitattu tuntikeskiarvo oli 48 µg/m 3 ja suurin hetkellinen pitoisuus 85 µg/m 3. Mittausraportin johtopäätösten mukaan tulokset osoittavat, että laitoksen toiminnassa syntyy hajurikkiyhdisteitä, joista saattaa aiheutua lähiasukkaille selvää viihtyisyyshaittaa. Hajurikkiyhdisteiden vaikutukset yhdyskuntailmaan rajoittuvat pääasiassa lyhyille etäisyyksille. Pitoisuudet saattavat kuitenkin kohota prosessi- ja säähäiriöiden (inversiotilanteet) aikana huomattavasti ja levitä laajemmalle alueelle. Samoin matalapaineinen sää pudottaa päästöt voimakkaasti alas, eivätkä ilmavirtaukset tällöin laimenna epäpuhtauksia riittävästi. Tällaisia prosessi- ja säähäiriövuorokausia on Porissa vuoden aikana muutamia. Porin kaupungin ympäristötoimisto kirjaa ylös kaikki kartonkitehtaan hajupäästöistä tulleet asukasvalitukset. Valitusten määrät ovat laskeneet selvästi viime vuosina hajukaasukattilan toimintavarmuuden parantuessa sekä prosessijäteveden selkeytysaltaan happipitoisuuden kasvaessa onnistuneen kemikaalilisäyksen (ferrinitraatti tai natriumkloraatti) ansiosta. Aikajaksolla Porin alueen teollisuus- ja energiantuotantolaitosten SO 2 -päästöt ovat vaihdelleet välillä t/a. Hakijan SO 2 -päästöt (TRSpäästöt mukaan laskettuna) olivat v ,8 t (v ,8 t). Laitoksen SO 2 - päästö vuonna 2001 oli 0,06 % alueen päästöjen kokonaismäärästä.

20 20 Vaikutukset vesistöön Hakijan osuus Porin Veden Luotsinmäen jätevesipuhdistamon aiheuttamasta BOD 7 -kuormituksesta on noin puolet, esimerkiksi v puhdistamon BOD 7 - kuorma oli 86 t, josta hakijan osuus n. 44 t. Fosforikuormituksen osalta hakijan osuus Luotsinmäen puhdistamon päästöistä oli v ,4 % (29 kg). Laitoksen jäähdytysvesistä aiheutuva suora kuormitus Kokemäenjokeen vuonna 2000 oli 42 t kiintoainetta. Niiden BOD 7 -kuormitus oli 24 t ja fosforikuormitus 98 kg. Suurin pistekuormittaja Kokemäenjoen alaosassa BOD 7 :n suhteen oli samana vuonna Suomen Kuitulevy Oy, jonka aiheuttama kuormitus oli 267 t. Luotsinmäen puhdistamon jätevesien vaikutuksia Kokemäenjokeen ja sen edustan merialueeseen on kuvattu sitä koskevassa ympäristölupahakemuksessa. Puhdistamon osuus Kokemäenjoen ravinnevirtaamasta on 1-2 %, joten jätevesillä ei ole oleellista vaikutusta purkualueen perustilaan. Vaikutukset maaperään Porin kartonkitehtaalla ei ole toimintoja, jolla olisi vaikutusta maaperän laatuun. Jätteet kuljetetaan joko hyötykäyttöön (energia- tai uusiokäyttö) tai Porin kaupungin Hangassuon kaatopaikalle. Tehtaan oma kaatopaikka on ympäristöluvan mukaisesti suljettu v Melu Aittaluodon teollisuusalueella on tehty meluselvitys v (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy), johon osallistuivat kaikki alueen teollisuuslaitokset. Mittaukset tehtiin pääosin illalla ja yöllä. Mittauspisteet oli sijoitettu niin, että mitattu melu oli pääosin tehdasalueelta tai tehdasalueen liikenteen aiheuttamaa melua. Tehdasalueen melussa ei ole erotettavissa mitään yksittäistä, muita selvästi voimakkaampaa melulähdettä lukuunottamatta UPM-Kymmene Oyj:n Seikun sahalla tukkien lajittelusta muodostuvaa ääntä. Tehdasalueen melussa esiintyy meluhuippuja, jotka ovat peräisin työkoneiden työskentelystä ja rekkaliikenteestä. Muutoin tehdasalueen melu on tasaista kohinaa. Mittaustulosten perusteella päiväajan 55 db(a):n ohjearvo ylittyy Tupalan asuntoalueella muutamien lähimpien asuintalojen luona ja yöajan ohjearvo 50 db(a) ylittyy koko Tupalan asuinalueella. Mittauksen suorituksen jälkeen merkittävämpänä muutoksena melutason alenemiseen on hakijan puunkäsittelylaitoksen sulkeminen joulukuussa 2001 ja Veikko Lehti Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen toiminnan alkaminen. Vaikutus kohdistuu lähinnä päivämeluun, koska puunkäsittelylaitos oli ja jätteenkäsittelylaitos on käynnissä vain arkisin päiväaikaan.

21 21 Yhteenveto laitoksen toiminnan vaikutuksista ympäristöön Ympäristönäkökohta Ympäristövaikutus Tilanne Kuljetukset (raakaaineet, kemikaalit, tuote ja jäte) Liikennehaitat: melu, typenoksidit, häkä Normaalitilanteessa n. 40 kuorma-autoa/d Raakavesi Vesivarojen käyttö n m 3 /d Päästöt, jätevesi Rehevöityminen Happivajaus Päästöt, ilma ja melu Päästöt, jäte ja maaperä Happamoituminen Hiilidioksiditasapaino Melu Haju Jätteiden loppusijoitus kuormittaa ympäristöä P-(kok) n. 0,4 kg/d COD Cr n. 1,5 t/d K-aine n. 130 kg/d NO 2 ja CO 2 jatkuva Loppusijoitettava jätteen määrä n t/a Polttokelpoinen jäte Porin Lämpövoima Oy:lle Raaka-aineet Metsien säästö Pääraaka-aine keräyspaperi, n t/a Hake n k-m 3 Prosessit ja tuotteet Henkilöstön ympäristöosaaminen Tuotteiden elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset hallittuja Luonnonvarojen säästö ja ympäristöhaittojen ehkäisy - Integroitu tuotantoprosessi - Suursaantomassa - Lopputuote kierrätyskelpoinen - Vastuullinen toiminta - ISO EMAS LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Toimintojen ja prosessien seuranta ja tarkkailu on kuvattu laatujärjestelmässä ISO Käyttötarkkailun päämääränä on varmistaa prosessien mahdollisimman häiriötön käynti ja ympäristöön aiheutuvan kuorman minimointi kaikissa tilanteissa. Ympäristönsuojeluun liittyvä ohjeistus on osin sisällytetty ISO ympäristönhallintajärjestelmään. Päästöjen tarkkailu Jäähdytysvesi Tarkkailu perustuu Turun vesi ja ympäristöpiirin lausuntoon nro A 109/121 laitoksen jätevesiä koskevan ennakkoilmoituksen johdosta. Lausunnon perusteella esitetty, päivätty tarkkailuohjelma on edelleen käytössä. Jäähdytysveden mitattavat suureet ovat kiintoaine, ph, kemiallinen hapenkulutus (COD), biologinen hapenkulutus (BOD 7), fosfori (P) ja typpi (N). Näistä tehtaalla mitataan ph, kiintoaine, COD ja johtokyky 2 kertaa viikossa otettavista koontanäytteistä. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. mittaa kaikki mainitut suureet kerran kuukaudessa suoritettavassa vertailunäytemittauksessa. Ve-

22 22 simäärä lasketaan vähentämällä laitokselle otettavan raakaveden määrästä kaupungin viemäriin johdettavan veden määrä. Prosessivesi Porin Veden kanssa tehdyssä sopimuksessa on mm. määritelty laitokselta kaupungin viemäriin laskettavan prosessijäteveden enimmäismäärä, sen sisältämä suurin sallittu kuormitus (BOD 7, fosfori, kiintoaine ja raskasmetallit), ph ja lämpötila, sekä asetettu muita veden laatua koskevia vaatimuksia, joilla pyritään varmistamaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja lietteen laatu sekä ehkäisemään viemäriverkoston syöpymistä ja tukkeentumista. Laitoksella on sopimuksen mukaisesti oltava jatkuvatoimiset, piirturilla varustetut mittauslaitteet Porin Veden hyväksymällä tavalla siten, että mittaustuloksena saadaan johdetun jäteveden kokonaismäärä sekä määrän ja laadun vaihtelurajat. Samoin laitoksella tulee olla mainittujen mittalaitteiden yhteydessä automaattinen näytteenotin sekä tilat näytteiden ottoa ja säilytystä varten. Keräilynäytteet mitataan myös Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.:n toimesta (viikon keräilynäyte 1/kk). Porin Vesi suorittaa myös tarkkailua satunnaisesti 2-3 kertaa kuukaudessa. Päästöt ilmaan Hajukaasukattilan päästöt ilmaan normaalitilanteessa ja häiriötilanteessa mitataan ulkopuolisen mittaajan toimesta 3 vuoden välein. Viimeisin mittaus on tehty huhtikuussa 2002 ja mittausten tuloksia käytetään päästöjen laskentaan aina seuraavat 3 vuotta. Vaikutusten tarkkailu Porin kartonkitehdas osallistuu Porin seudun yhteiseen ilmanlaadun tarkkailuun sitä koskevan sopimuksen mukaisesti. Tarkkailu toteutetaan yhteistyössä alueen teollisuuslaitosten kanssa toteuttajana Porin kaupungin ympäristötoimisto, sekä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry.:n suorittamaan Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen yhteistarkkailuun. Raportointi Ympäristötoimiston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kartonkitehtaan vuoromestari faksaa ympäristötoimistoon tiedon kaikista yli 20 min. kestäneistä hajukaasukattilan häiriöistä. Ilmoitus tehdään mihin vuorokauden aikaan hyvänsä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Tehtaalle on tehty ensimmäinen ympäristöriskikartoitus v (Insinööritoimisto Paavo Ristola). Kartoitusta jatkettiin suorittamalla ympäristötarkastus Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää Porin kartonkitehtaan ympäristönsuojelun nykytila ja kehitystarpeet. Tarkastus suoritettiin Enson (nyk. Stora Enso) sisäisenä tarkastuksena. Tarkastuksen loppuraporttia hyödynnettiin ISO standardin