Lukuvuosisuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukuvuosisuunnitelma"

Transkriptio

1 Lukuvuosisuunnitelma Sipoon kunta Sipoonlahden koulu SIVISTYSOSASTO 22. huhtikuuta 2016 Tekijä: Kietäväinen-Siren Hanna

2 Sisällysluettelo 1. Kasvatuksen ja opetuksen arvot ja tavoitteet 1.1 Sipoonlahden koulun omat arvopainotukset 2. Laaja-alaiset osaamistavoitteet ja opetuksen eheyttäminen pedagogiikan lähtökohtina 2.1 Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja niiden suunnittelun sekä arvioinnin periaatteet Sipoonlahden koulussa 2.2 Sipoonlahden koulun yhteistyökumppanit 3. Toimintakulttuuri 3.1 Toimintakulttuurin kehittämisen painopisteet [koulun nimi]:ssa 3.2 Sipoonlahden koulun kolme painopistealuetta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseksi Sipoon koulutoimen tietostrategian mukaisesti 4. Oppimisympäristöt ja työtavat 4.1 Oppimisympäristöt, työtavat ja niiden kehittäminen Sipoonlahden koulussa lukuvuonna Projektit ja hankkeet Sipoonlahden koulussa lukuvuonna Arviointi 6.1 Arviointikulttuurin kehittämisen painopisteet Sipoonlahden koulussa lukuvuonna Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen 7.1 Kodin ja koulun yhteistyön periaatteet ja muodot 7.2 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö 7.3 JOPS Joustava perusopetus [HUOM: yläkouluille] 7.4 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu 7.5 Etäopetus 7.6 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta 1

3 8. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8.1 Pien- eli erityisluokat perusopetuksessa 9. Oppilashuolto 10. Esiopetus [kouluille, joissa esiopetusta järjestetään] 11. Valinnaisena tarjottavat aineet Sipoonlahden koulussa 12. Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt ja poikkeava koulutyön järjestäminen 13. Koulun työajat lukuvuonna Sipoonlahden koulun henkilökunta ja oppilasmäärä lukuvuonna

4 Sipoonlahden koulun lukuvuosisuunnitelma Peruskoulujen toimintaa säätelevät ja ohjaavat perusopetuslaki sekä - asetukset (628/1998, 852/1998, 422/2012). Opetuksen sisällöt ja tavoitteet määritellään valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (POPS), jotka laatii Opetushallitus. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan valtakunnallisten perusteiden pohjalta, niitä syventäen ja tarkentaen. Sipoonlahden koulu Koulumuoto: Yhtenäiskoulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Sipoonlahden koulu Yhteystiedot: Koulun nimi: Sipoonlahden koulu Osoite: Neiti Miilin tie Söderkulla Puhelin: (koulusihteeri) Rehtori Jorma Joki-Korpela, puhelin: , sähköposti: jorma.joki-korpela@sipoo.fi Apulaisrehtori Tiina Luomanen, puhelin , sähköposti: tiina.luomanen@sipoo.fi Sipoonlahden koulu toimii kahdessa toimipisteessä: Esiopetus ja vuosiluokkien 1-2 perusopetus järjestetään Opintien toimipisteessä Osoite: Opintie Söderkulla Vuosiluokkien 3-9 perusopetus järjestetään Neiti Miilin tien toimipisteessä Osoite: Neiti Miilin tie Söderkulla 1. Kasvatuksen ja opetuksen arvot ja tavoitteet Perusopetuksessa kaiken opetuksen, kasvatuksen ja toiminnan pohjana on oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen. Perusopetuksessa kunnioitetaan ja edistetään ihmisyyttä, sivistystä, tasa-arvoa ja demokratiaa. Kulttuurinen moninaisuus nähdään voimavarana ja rikkautena, ja oppilaita ohjataan kestävään elämäntapaan. 3

5 Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Tavoitteena on luoda perusta oppilaan laajan yleissivistyksen muodostumiselle sekä maailmankuvan avartumiselle. Tähän tarvitaan sekä eri tiedonalojen tietoja ja taitoja että tiedonaloja läpileikkaavaa ja yhdistävää osaamista. Kaiken toiminnan tulee vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä parantaa oppimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen. Opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. (POPS luku 2.2. s ) Sipoon kunnan visio: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamisella Sipoosta Suomen halutuin Kunnan koulutuspalveluiden toimintaperiaatteet: korkeatasoinen opetus osaavat opettajat, viihtyisät ja turvalliset koulut ammatillisen koulutuksen tarjoaminen rinnakkain lukiokoulutuksen kanssa palvelujen tarjoaminen sekä ydinalueilla että haja-asutusalueella monipuolisen yhdyskuntarakenteen turvaamiseksi nuorten tulevaisuudenuskon vahvistaminen hyvän elämän edellytysten luominen lapsille, nuorille ja aikuisille Kunnan koulutuspalveluiden perusarvot: oikeudenmukaisuus tasa-arvoisuus kaksikielisyys ammattimaisuus kehittämisorientaatio Kunnan koulutuspalveluiden toimintatapa: avoin läpinäkyvä 4

6 huomioiva innostunut innostava 1.1 Sipoonlahden koulun omat arvopainotukset Sipoonlahden koulun arvot: Arvostus, kunnioitus, kiitollisuus, toivo, myötätunto ja anteeksianto. Yhteiset toimintaperiaatteet koko yhteisölle ja niihin sitoutuminen yhteisöllisyyden lähtökohtana. 2. Laaja-alaiset osaamistavoitteet ja opetuksen eheyttäminen pedagogiikan lähtökohtina Perusopetuksessa tavoitellaan laaja -alaista osaamista, tiedonalat ylittävää osaamista seuraavalla seitsemällä osa -alueella (POPS luku 3.3. s ) 5

7 L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen Sipoon kouluissa oppilaita kannustetaan tutkimaan ympäristöä ja keksimään erilaisia ratkaisuja. Oppilaita kasvatetaan suvaitsevaisuuteen ja heitä kannustetaan kehittämään omat oppimispolkunsa. Tämä tapahtuu yksilöllisesti itsearvioinnin avulla, jolloin oppilailla on mahdollisuus pohtia omaa oppimispolkuaan, sekä myös vertaispalautteen avulla, jolloin oppilaat kannustavat toisiaan positiivisessa hengessä. L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Sipoossa oppilailla on mahdollisuus valita toimintaa kulttuuripuolen toimintatarjonnasta. Kulttuuritoiminnan tavoitteena on tarjota monipuolista kulttuuritarjontaa yhteistyössä paikallisten yhdistysten, taiteilijoiden sekä taiteesta kiinnostuneiden kanssa. Paikallista identiteettiä vahvistetaan huomioimalla paikalliset perinteet ja toimintaa kehitetään myös siten, että kuntaan muuttavat uudet asukkaat otetaan huomioon. Samalla myös kulttuuritarjonnan tulee vastata asukkaiden vaatimuksia uusien ja luovien aktiviteettien suhteen. L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Sipoossa koulujen toimintaa tukevat sekä perheneuvola että vapaa-ajantoimi. Eri foorumeiden kokonaisvaltainen yhteistyö mahdollistaa oppilaiden tutustumisen järjestettäviin aktiviteetteihin. Sipoon koulujen kasvatustyö edistää kestävää kehitystä ja terveellisiä elämäntapoja. L4 Monilukutaito Sipoon kirjasto tuottaa aineistoja koulujen käyttöön sekä sähköisesti että muiden medioiden avulla. Oppilailla tulee myös olla mahdollisuus osallistua koulun käyttämään monilukutaidon viestivirtaan. L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Sipoon IT-strategia vahvistaa oppilaiden sähköistä osaamista ja varmistaa oppilaiden tasavertaisen opetuksen. Oppilaiden tiedot rakentuvat digipassin mukaisesti. Oppilaille tulee myös antaa mahdollisuus toimia digiagentteina sekä opettajille että oppilaille. L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys Sipoon Yrittäjät on aktiivinen järjestö, joka tukee kouluja aineistoilla ja tarjoaa työharjoittelupaikkoja. Sipoossa noudatamme työelämätaitojen oppimispolkua ja yhteistyössä Sipoon Yrittäjien kanssa laadittua yrittäjyyttä. L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Jokaisessa Sipoon koulussa toimii oppilaskunnan hallitus. (Sipoon kunnan OPS) Laaja-alaisen osaamisen kehittymistä tuetaan opetuksen eheyttämisellä. Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria. Kokonaisuuksien tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen maailman 6

8 ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista ja opetuksen tavoitteista riippuen. (POPS luku 4.4. s. 31) Monialaiset oppimiskokonaisuudet edistävät perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Kaikki oppiaineet ovat vuorollaan mukana monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa. Suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia, mikä tarjoaa hyvän tilaisuuden koulun ja muun yhteiskunnan väliselle yhteistyölle. Oppilaiden osallistuminen oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun on välttämätöntä. (POPS luku 4.4. s ) Sipoossa suunnitellaan ja toteutetaan joka vuosi kokonaisvaltainen teemakokonaisuus, joka toteutetaan kunnan kaikissa kouluissa. Seuraavan lukuvuoden kokonaisvaltaiset teemat päätetään ja suunnitellaan toukokuussa. Teemakokonaisuuksien suunnittelua varten kootaan jaostojen, opettajakunnan, rehtoreiden, oppilaiden ja vanhempien edustajista koostuva ryhmä, johon myös osallistuu valitun teeman mukaan yhteistyökumppaneita. Teeman toteutustapa vaihtelee vuosittain: järjestetään sekä kaikille kouluille yhteisiä tilaisuuksia kuin koulukohtaisia toteutustapoja. (Sipoon OPS) 2.1 Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja niiden suunnittelun sekä arvioinnin periaatteet Sipoonlahden koulussa Opettajat valitsevat yhteistyössä oppilaitten kanssa yhteisen periaatteen mukaisen aiheen/ilmiön, siihen liitettävät oppiaineet sekä laaja-alaiset osaamiskokonaisuudet ja suunnittelevat yhteistyössä monialaisen oppimiskokonaisuuden toteuttamisen työtavat. Sipoonlahden koulussa on päätetty, että monialaisia oppimiskokonaisuuksia on sisällyttävä jokaisen oppilaan opintoihin vähintään yksi lukuvuodessa Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat osa kokonaisuudessa mukana olevien oppiaineiden opetusta ja kokonaisuuden opettajina toimivat mukana olevien oppiaineiden opettajat Oppilaiden oppimista monialaisten oppimiskokonaisuuksien aikana arvioidaan osana kokonaisuudessa mukana olevien oppiaineiden arviointia Monialaisilla oppimiskokonaisuuksilla luodaan laaja-alaista osaamista Monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin käytetään ops:n perusteissa mainittuja oppiaineita sekä valinnaisaineita ja kokonaisuuksia. 2.2 Sipoonlahden koulun yhteistyökumppanit Sipoonlahden koulu on tehnyt säännöllistä yhteistyötä muutamien yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa myös ensi lukuvuonna. Yhteistyösuunnitelmat tarkennetaan syksyllä ja kuvataan sitten yksityiskohtaisemmin lukuvuosisuunnitelmassa. 7

9 3. Toimintakulttuuri Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu. (POPS luku 4.1 s. 26) Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on: luoda koulusta oppiva yhteisö ja edistää oppilaiden osallisuutta taata oppilaiden hyvinvointi ja turvallinen arki tukea vuorovaikutusta ja luoda mahdollisuuksia monipuoliselle työskentelylle arvostaa kulttuurista moninaisuutta ja kehittää kielitietoisuutta edistää osallisuutta ja kasvattaa demokraattiseen toimintaan edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kasvattaa vastuuseen ympäristöstä ja kestävästä tulevaisuudesta 3.1 Toimintakulttuurin kehittämisen painopisteet Sipoonlahden koulussa Motto: Onpa hienoa että kenenkään ei tarvitse odottaa hetkeäkään voidakseen alkaa tehdä maailmasta parempaa. Anne Frank Vaikka muutoksen tuulet puhaltavat, on yksi asia, joka ei muutu; Se, että ihminen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. On monta hyvää ja oikeaa tapaa kohdata muutos. On lupa tehdä ja tahtoa hyvää itselle ja toiselle Muutos ei johdu siitä, että olisimme tehneet asiat ennen väärin tai huonosti. Muutos johtuu siitä, että maailma ympärillämme muuttuu ja meidän täytyy valmistaa tämän päivän lapset kohtaamaan kaikki se, mistä emme itsekään vielä mitään varmuudella tiedä. Koulun kaiken toiminnan ja toimintakulttuurin on pohjauduttava opetussuunnitelmaan. Kehittämisellä on oltava suunta ja tavoite. Ensi vuoden toiminta perustuu seuraaviin päämääriin 1. Toimintakulttuurin kehittäminen uuden ops:n hengessä on kaiken toiminnan perusta Prokoulu- periaatteet; kaikilla samat säännöt, kaikki puhaltavat yhteen hiileen, ketään ei jätetä, kaikkia tuetaan, koulu on kaikkien lasten ja aikuisten yhteisö, joka huolehtii toisistaan 2. Pedagoginen kehittäminen kohti laaja-alaista osaamista NPDL- periaatteet; New Pedagogies for Deep Learning; systeeminen oppimisen taitojen kehittämisen malli Systemaattinen malli auttaa toteuttamaan uuden ops:n keskeisiä periaatteita ja laajaalaista osaamista 8

10 Tavoitteena on oppiva organisaatio ja dialogisuus, oppilaiden osallistaminen; asioista keskustellaan ja sovitaan kaikkien niiden kesken, joita ne koskettavat 3.2 Sipoonlahden koulun kolme painopistealuetta tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämiseksi Sipoon koulutoimen tietostrategian mukaisesti Tieto- ja viestintätekniikan pedagogisesti mielekäs käyttö on keskeinen väline koulujen toimintakulttuurin kehittämisessä ja muuttamisessa oppilaslähtöisemmäksi. TVT:n käytön kehittämisen tavoitteena on, että pedagogisesti mielekkäät digioppimisen käytännöt tulevat kiinteäksi osaksi koulun toimintakulttuuria ja jokaisen opettajan opetusta. Oppilaiden vuosiluokkakohtaiset osaamistavoitteet määritellään Digipassissa. 1. NPDL- malli (New Pedagogies for Deep Learning) pohjana laaja-alaisen osaamisen kehittämiselle, digi- pedagogiikka kohteena ja välineenä.npdl ydintaidot: 1. Itseohjautuvuus ja oppimaan oppiminen 2. Globaali kansalaisuus 3. Tiimityötaidot 4. Viestintä ja vuorovaikutustaidot 5. Luovuus 6. Kriittinen ajattelu ja ajattelun taidot 2. Digiagentit, TVT- pedagogit, Kuuma TVT 3. Osaava- hanke; lähikoulutukset, täsmäkoulutukset, Kuuma POP, koulucoaching [Linkit tietostrategiaan, digipassiin ja tietoturvasuunnitelmaan ] 4. Oppimisympäristöt ja työtavat Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjen kehittämiseen. Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden yksilölliset tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Keskeistä on monipuolisuus. Työtapojen valintaa ohjaavat opetuksen eriyttäminen ja eheyttäminen. 9

11 Eriyttäminen perustuu oppilaantuntemukseen ja on kaiken opetuksen pedagoginen lähtökohta. Se perustuu oppilaan tarpeille ja mahdollisuuksille suunnitella itse opiskeluaan, valita erilaisia työtapoja ja edetä yksilöllisesti. Eheyttämisen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja keskinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Se auttaa oppilaita yhdistämään eri tiedonalojen tietoja ja taitoja sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. (POPS luku 4.3. s , 4.4. s. 31) 4.1 Oppimisympäristöt, työtavat ja niiden kehittäminen Sipoonlahden koulussa lukuvuonna Sipoossa kaksikielisyyttä vahvistetaan koulujen välisellä yhteistyöllä. Jokaisella koululla on yhteistyökumppani toisen kieliryhmän kouluista. Sipoon luontoa hyödynnetään monipuolisesti opetuksessa. Koulun lähiympäristö on osa jokapäiväistä oppimisympäristöä. Koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tieto- ja viestintäteknologian käytöllä laajennetaan oppimisympäristöjä. Kaikille turvataan mahdollisuus näiden ympäristöjen käyttöön. BYOD (bring your own device) otetaan käyttöön kaikilla luokka-asteilla eli oppilaat saavat käyttää opiskelussaan myös omia tietoteknisiä välineitään. Omien välineiden käytöstä ja siihen liittyvistä säännöistä sovitaan lukuvuosittain oppilaan ja huoltajien kanssa. Koulukohtaisissa yhteisöllisen oppilashuoltotyön työryhmissä arvioidaan ja suunnitellaan toimenpiteitä turvallisen, viihtyisän ja oppimista edistävän ympäristön kehittämiseksi. Tätä yhteistyötä koulu tekee yhdessä oppilashuollon henkilöstön, oppilaitten ja huoltajien kanssa. (Sipoon OPS) Sipoossa on nimetty suomenkielisille kouluille yhteistyökumppaniksi vähintään yksi ruotsinkielinen koulu. Viime lukuvuonna yhteistyökumppaninamme olivat Gumbostrand skola ja Salpar skola. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa, mutta konkreettista toimintasuunnitelmaa ensi lukuvuodelle ei ole vielä laadittu. Se tehdään syyslukukauden alkaessa. Tieto ja viestintäteknologian käytön laajentamisessa tavoitteena on lisätä oppilaiden omien laitteiden hyödyntämistä opiskelussa. Säännöt omien laitteiden käyttöön on jo laadittu ja ne tullaan käymään läpi vanhempaintilaisuudessa lukuvuoden alussa. Koulussamme ie ole toistaiseksi toimivaa ratkaisua oppilaiden omien laitteiden koulupäivän aikaiseen turvalliseen säilytykseen. Jotta omien laitteiden käyttöä voidaan oleellisesti lisät, on löydettävä ratkaisu laitteiden säilyttämiseen. 10

12 5. Projektit ja hankkeet Sipoonlahden koulussa lukuvuonna Satelliitti- Sändis- työnimellä kulkeva ja osittain OKM:n hankerahoilla toteutettava projekti, jolla tavoitellaan koulupudokkuuden ehkäisyä ja oppilaiden laaja-alaista tukemista. 2. Koko koulua koskeva pedagogisen kehittämisen hanke pohjautuu School Wide Positive Behavior Intervention- toimintaperiaatteisiin, jota toteutetaan Prokoulu- mallin mukaisesti. Prokoulu: on koulu, jossa käyttäytymisen ohjaaminen on keskeinen osa koulun arkea ja opetusta käyttäytyminen ja vuorovaikutus koostuvat taidoista, joita on mahdollista oppia ja opettaa kaikki koulun aikuiset ohjaavat koulussa jaetut arvot ja käyttäytymisen odotukset eri tilanteisiin toimintaohjeet hyväksytyt toimintatavat = sallittu käytös on opetettu oppilaille oppilaita ohjataan ensisijaisesti positiivisen palautteen avulla aikuiset puuttuvat ei-toivottuun käyttäytymiseen yhdenmukaisesti käytössä hyvät tehostetun ja erityisen tuen menetelmät 3. Kuuma TVT -opettajien osaamisen kehittäminen 6. Arviointi Arviointikulttuurin lähtökohdat rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan oikeudenmukaisuus ja eettisyys monipuolisuus arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa 11

13 Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi sekä palautteen antaminen oppilaille perustuu aina opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat oppilaan oppiminen, työskentely ja käyttäytyminen. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. (POPS luku s ) Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytännöistä. Sekä oppilas itse että hänen huoltajansa saavat riittävän usein tietoa opiskelun etenemisestä ja oppilaan työskentelystä ja käytöksestä. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut lisäävät molemminpuolista luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Sipoossa on käytössä yhteinen malli oppimiskeskustelua varten. Oppimiskeskustelu, jossa oppilas, huoltaja ja opettaja tapaavat, voidaan käydä myös puhelin- tai verkkoyhteydellä. Vuosiluokilla käydään yksi oppimiskeskustelu loka-marraskuussa ja tarvittaessa toinen maalis-huhtikuussa. Vuosiluokilla käydään oppimiskeskustelu pääsääntöisesti marraskuun ja tammikuun välisenä aikana. Oppimiskeskustelussa keskitytään "oppimisen omistamiseen", sosiaalisiin taitoihin, työmenetelmiin sekä kouluviihtyvyyteen. Oppimiskeskustelut toimivat väliarviointina. Opiskelujen aikana tehtävä arviointi on luonteeltaan pääasiassa formatiivista: opettajan oppilaille oppimisprosessin aikana antama palaute auttaa oppilaita oivaltamaan ja ymmärtämään mitä heidän tulee oppia, mitä he ovat jo oppineet sekä miten he voivat edistää oppimistaan ja parantamaan suorituksiaan. Lukuvuoden aikana arviointi ja palaute annetaan osana jokapäiväistä opetusta ja työskentelyä. Tämä edellyttää, että opettajat huomioivat oppimisprosessin ja kommunikoivat oppilaiden kanssa. Oppilaiden aktiivisuutta oppimisprosessissa kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi ovat myös tärkeä osa opiskelujen aikana tapahtuvasta arvioinnista. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta annetaan ja vastaanotetaan yhdessä. Formatiivisen arvioinnin viisi avainstrategiaa : 1. Selvittää, tiedottaa ja ymmärtää oppimistavoitteet ja edistymisen kriteerit. 2. Toteuttaa keskusteluja, aktiviteettejä ja oppimistehtäviä, jotka tuovat esiin todisteita oppimisesta. 3. Antaa oppimista edistävää palautetta. 4. Aktivoida oppilaita, jotta nämä voivat toimia opetusresursseina toisilleen. 5. Aktivoida oppilaita oman oppimisen omistamiseen. Opiskelujen aikana tehtävä arviointi käsittää myös summatiivisen arvioinnin eli päättöarvioinnin oppilaan taitojen tasosta. Arviointi tehdään oppimisprosessin jälkeen ja 12

14 tulokset ilmoitetaan oppilaille ja huoltajille arviointitietojen muodossa. Jokainen oppilas saa aina lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen, jossa kuvaillaan, miten hyvin oppilas on lukuvuoden aikana saavuttanut hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvien opintoaineiden tai oppimiskokonaisuuksien tavoitteet. (Sipoon OPS) Arvioinnin tarkemmat periaatteet:[ops-linkki] 6.1 Arviointikulttuurin kehittämisen painopisteet Sipoonlahden koulussa lukuvuonna Uuteen opetussuunnitelmaan liittyy myös arvioinnin kehittäminen. Tarkempi koulukohtainen kuvaus laaditaan syyslukukauden alussa. 7. Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyön järjestäminen 7.1 Kodin ja koulun yhteistyön periaatteet ja muodot Kodin ja koulun yhteistyön lähtökohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen järjestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Huoltajan on myös huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä. (PoL 628/ ; POPS luku 5.2 s ) Kodin ja koulun yhteistyön toimintatavat Sipoonlahden koulussa Suunnitelma laaditaan syyslukukauden alussa yhdessä koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. 7.2 Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. (OPS luku 5. s ) 13

15 Suunnitelma kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käytöstä LINKKI. 7.3 JOPS Joustava perusopetus [HUOM: yläkouluille] Joustavalla perusopetuksella pyritään vähentämään peruskoulun keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Joustava perusopetus on tarkoitettu niille luokan oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio ja jotka ovat mahdollisesti vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Joustavan perusopetuksen toimintatavat ja opetusmenetelmät suunnitellaan niin, että ne vastaavat joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. (POPS luku 5.4 s. 40). [LINKKI Kunnan opsiin] Lukuvuoden loppuun asti koulussamme käytössä ollutta toimintamallia ei ole sellaisenaan järkevää jatkaa. Kuluvan kevään aikana on tehty alustavia suunnitelmia uudenlaisesta joustavan perusopetuksen toimintamallista. Suunnitelmaa kehitetään kesän aikana ja lukuvuoden alkaessa. Tarkempi kuvaus toimintamallista laaditaan sen jälkeen. 7.4 Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Yksilöllinen opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrätyistä opintokokonaisuuksista, jotka suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. (POPS luku 5.4 s. 38) Toteutetaan vuosiluokkiin sitomatonta opetusta Sipoon kunnan ops:n linjausten mukaisesti. 7.5 Etäopetus Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan aina samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. (POPS luku 5.4 s. 39) 14

16 Räätälöidään yksilökohtaisesti suunnitelmat etäopetusta varten kullekin oppilaalle, joka sitä tarvitsee. 7.6 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen yleisenä tavoitteena on lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen ja turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä, luoda perustaa hyville vapaa-ajanviettotavoille sekä tukea perheitä ja koulua niiden kasvatustehtävän toteuttamisessa. Lisäksi toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskitekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan ajankäyttöön ja yksinoloon. Sipoon kunnassa toimintaa järjestetään kieliryhmittäin kaikille halukkaille ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille. Niiden oppilaiden osalta, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, toimintaa tarjotaan vuosiluokilla oleville oppilaille. Kunta vastaa toiminnan kokonaisuudesta. [Linkki kunnan lakisääteisen ap-ip-toiminnan toimintasuunnitelmaan] Sipoonlahden koulu järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa kaikkina koulupäivinä sekä lisäksi koulun joululoman aikana ja kesäloman aikana sekä lähtien lukuvuoden koulutyön alkamiseen saakka. Kesällä järjestettävästä toiminnasta käytämme nimitystä kesätoiminta. Aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kesätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja kaikilla koulumme oppilailla on halutessaan mahdollisuus osallistua toimintaan. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille ja erityisopetukseen siirretyille oppilaille vuosiluokasta riippumatta. Muille oppilaille järjestettävä aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kesätoiminta kokonaisuudessaan on ns. muuta koulun järjestämää aamu- ja iltapäivätoimintaa, joka järjestetään samojen periaatteiden mukaan, kuin varsinainen lakisääteinenkin toiminta. Perusopetuslain mukainen iltapäivätoiminta rahoitetaan kokonaan kunnan kautta saatavalla, valtion myöntämällä avustuksella sekä vanhemmilta perittävällä osallistumismaksulla. Aamutoiminta sekä muu iltapäivätoiminta ja kesätoiminta rahoitetaan vanhemmilta perittävillä osallistumismaksuilla. Lakisääteisen iltapäivätoiminnan maksut muuttuivat koko kunnassa Osallistumispäivien määrä ei enää vaikuta maksuun, vaan maksu määräytyy päivittäisen tuntimäärän mukaan. Maksut ovat enintään 3 h/päivä osalta 80 /kuukausi ja yli 3 h/päivä osalta 120 /kuukausi. Aamutoiminnan osallistumismaksu on 25 /kuukausi. 15

17 Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten lukumäärä ei ole vielä kokonaan tiedossa. pelkästään iltapäivätoimintaan on ilmoittautunut 170 oppilasta. Aamutoimintaan osallistuvien määrä selviää vasta lukuvuoden alkaessa. Aamutoimintaa järjestetään koulun molemmissa toimipisteissä kaikkina koulupäivinä klo , poikkeuksena mahdolliset lauantaikoulupäivät. Myös iltapäivätoimintaa järjestetään kaikkina koulupäivinä molemmissa toimipisteissä klo , poikkeuksena mahdolliset lauantaikoulupäivät. Opintien toimipisteessä lasten on mahdollista syödä aamutoiminnan yhteydessä aamupala. Molemmissa toimipisteissä syödään iltapäivätoiminnassa välipala. Välipalan ajankohta määräytyy koulupäivän päättymisen mukaan. Välipalan järjestämisestä vastaa koulun keittiö. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina toimivat koulun henkilökuntaan kuuluvat aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, joista osa toimii myös koulunkäynninohjaajina. Lähes kaikki ohjaajat ovat vakinaisessa työsuhteessa. Iltapäivätoiminnan yhteydessä järjestetään oppilaille mahdollisuus halutessaan osallistua laajaan harrastekerhotoimintaan. Kerhojen ohjaajina toimivat aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat tai koulun opettajat. Osa harrastustoiminnasta toteutetaan koulun yhteistyökumppaneiden toimesta. Erityisesti Porvoonseudun musiikkiopisto tarjoaa harrastusmahdollisuuksia iltapäivätoiminnan aikana. Harrastustoiminta on osa iltapäivätoimintaa, mutta toiminnan tärkein tehtävä on tarjota lapsille turvallinen paikka, jossa viettää aikaa ennen ja jälkeen koulunpäivän oman ikäistensä lasten seurassa ja aikuisen valvonnassa. Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään aamu- ja iltapäivätoiminnan valtakunnallisten perusteiden sekä Sipoon kunnan aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelman mukaisesti. Kerhotoiminta Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se rakentaa osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä, rikastuttaa toimintakulttuuria ja tarjoaa oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. (POPS luku 5.5 s. 42) 16

18 Sipoonlahden koulun molemmissa toimipisteissä tullaan järjestämään kerhotoimintaa. Kerhotoiminta käynnistyy syyskuun alussa ja sitä jatketaan koko lukuvuoden ajan mikäli kerhotoimintaan saatu hankerahoitus riittää. Koulumme kerhotoiminnasta osa liittyy kiinteästi koulun järjestämään iltapäivätoimintaan. Kerhotoiminnalla on tarkoitus osaltaan tukea lasten ja nuorten vapaa-ajan harrastustoimintaa ja tarjota harrastusmahdollisuuksia erityisesti niille lapsille ja nuorille, joilla ei ole muita vapaa-ajan harrastuksia tai niitä on kovin vähän. Osa kerhoista kohdennetaan maksulliseen iltapäivätoimintaa ja osa kerhoista on tarkoitettu koulun kaikille oppilaille. kerhojen ohjaajina toimivat aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat ja opettajat. Alustavasti on suunniteltu seuraavia kerhoja, joiden ohjaajina toimivat koulun opettajat: Opintien toimipiste: - Liikuntakerho - Englannin kerhot I ja II - Kädentaidot -kerho I - Kädentaidot -kerho II - Lisäksi Porvoonseudun musiikkiopiston opettaja Satu Simola ohjaa kahta musiikkikerhoa Neiti Miilintien toimipiste: - Liikuntakerho - Teknisen työn kerho - Luova valokuvaus - Tekstiilityökerho - Musakerho 3-6 luokille - Musakerho 7-9 luokille - Ranskan kerho Koulukirjasto, välitunnit, ruokailu, koulumatkat, päivänavaukset ym. asiat, joita mahdollisesti halutaan eritellä Sipoonlahden koulussa on koulukirjasto, jossa oppilailla on mahdollisuus käydä koulupäivän aikana lukemassa ja lainaamassa kirjoja. 17

19 8. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tukimuotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista. (POPS luku 7., s ) 8.1 Pien- eli erityisluokat suomenkielisessä perusopetuksessa Sipoossa on suomenkielisiä pien- eli erityisluokkia kolmessa koulussa: Jokipuiston koulussa (vuosiluokat 1. 6.), Sipoonjoen koulussa (vuosiluokat 7. 9.) ja Sipoonlahden koulussa (vuosiluokat 1. 9.). Pienluokkapaikkaa haetaan pääsääntöisesti keväällä. Esikoulusta tai koulusta täytetään hakemus pienluokkapaikkaa varten yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Asiantuntijaryhmä käy hakemukset läpi ja tekee esityksen pienluokkapaikasta. Jos paikkaa ei riitä kaikille, oppilas voi jäädä jonoon. Jokaiselle oppilaalle tarjotaan joka tapauksessa hänen tarvitsemansa oppimisen tuki riippumatta siitä, onko hänellä pienluokkapaikkaa vai ei. Pienluokkapaikkatiedustelut: erityisopetuksen koordinaattori Tiina Luomanen p tai Pedagogisen tuen toimintamallit Sipoossa, kunnan OPS luku 7. sekä Oppimisen tuen käsikirja LINKIT 9. Oppilashuolto Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus 18

20 yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. (POPS luku 8. s. 77) Lukuvuonna oppilashuollon ohjausryhmän kaikille kouluille asettama painopiste on Oppilaiden osallisuuden lisääminen. Sipoonlahden koulun oppilashuoltosuunnitelma LINKKI. 10. Esiopetus [kouluille, joissa esiopetusta järjestetään] Esiopetuksen osalta laaditaan erillinen lukuvuosisuunnitelma. 11. Valinnaisena tarjottavat aineet Sipoonlahden koulussa Koulutuksen järjestäjä päättää, mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet. Oppilaat valitsevat koulun tarjottimesta: vuosiluokilla 4. 7.: 1 vuosiviikkotunti vuosiluokilla 8. 9.: 4 vuosiviikkotuntia Valinnaisena tarjottavien aineiden sisällöt suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Sisällöissä painotetaan monipuolisuutta. Pienet opetusyksiköt tarjoavat valinnaisia aineita tuntikehyksen puitteissa. Yläkouluissa ryhmän minimikoko on 13 oppilasta. Valinnaisaineet: Seuraaviin oppiaineisiin liittyen toteutetaan erilaisia valinnaisia kursseja, jotka täydentävät taios syventävät oppiaineen peruskursseja: Kotitalous, liikunta, äidinkieli, matematiikka, englanti, ranska, saksa, kuvataide, tekstiilityö, tekninen työ. Toteuttamisen periaatteet: Vuosiluokilla 4-6 on oppilaiden lukujärjestyksissä kullakin luokalla 1 viikkotunti valinnaisena tarjottavaa oppiainetta. Toistaiseksi on sovittu, että näillä oppitunneilla opiskellaan laaja-alaisia opintokokonaisuuksia. Tuntien tarkempi sisältö ja toteutustapa päätetään syyslukukauden alussa. Opetushallitukselta pitäisi tulla lisäohjeistusta valinnaisaineiden opetuksesta. Vuosiluokalla 7 on kullakin oppilaalla 1 viikkotunti valinnaisaineen opiskelua, joka toteutetaan kevätlukukaudella 2 tuntia/viikko. Tarjottavista valinnaisaineista ei ole vielä päätetty. 19

21 Vuosiluokilla 8 ja 9 oppilailla on 6 vuosiviikkotuntia valinnaisaineen opiskelua. Tunneista 4 on ns. pitkiä valinnaisaineita ja 2 lyhyitä valinnaisaineita. Pikiä valinnaisaineita opiskellaan niin, että oppilas opiskelee valitsemaansa kahta ainetta sekä 8. että 9. vuosiluokalla 2 viikkotuntia kumpaakin ainetta. Lyhyitä valinnaisaineita opiskellaan niin, että oppilas valitsee 2 ainetta, joita molempia opiskelee yhden vuosiviikkotunnin kahdeksannella luokalla. Yhdeksännen luokan ajaksi oppilas valitsee uudelleen kaksi valinnaisainetta, joita molempia opiskelee yhden vuosiviikkotunnin. 12. Koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt ja poikkeava koulutyön järjestäminen Työelämään tutustuminen, TET Alustavassa suunnitelmassa on kuvattu lyhyesti työelämään tutustumisen toteutus ja ajankohdat. Vuosiluokkakohtaisiin ajankohtiin saattaa tulla muutoksia syyslukukauden alussa. 7. luokka Oppilas tutustuu yhden työpäivän ajan huoltajan, isovanhempien, naapurin tai muun perheelle läheisen henkilön työhön. Oppilas valitsee huoltajan kanssa sopivan päivän ajalla Oppilas seuraa työpaikan toimintaa ja aikuisten työtä ja voi osallistua sopiviin töihin. Oppilas haastattelee yhtä työpaikan työntekijää. 8. luokka Oppilas on viisi päivää tutustumassa työelämään ajalla tai aakkosittain puolet luokasta kerrallaan. Oppilas hankkii työpaikan itsenäisesti tai opinto-ohjaaja auttaa paikan löytymisessä. Ensisijaisesti työpaikkaa haetaan lähiseudulta. Oppilas pitää päiväkirjaa tutustumisjaksostaan ja haastattelee yhtä työntekijää. 9. luokka Oppilas on 10 päivää tutustumassa työelämään ajalla tai Ensisijaisesti oppilas hankkii työpaikan itsenäisesti. Työpaikkaa valitessaan oppilaan oma kiinnostus alaan ja töihin voi auttaa myös omien koulutusvaihtoehtojen pohtimisessa. Oppilas pitää päiväkirjaa tekemistään töistä ja oppimistaan asioista. Kokemuksista keskustellaan oppiaineiden tunneilla ja oppilaanohjauksessa. Vuosiluokkien 7-9- erityisluokan oppilaille järjestetään oppilaskohtaisesti soveltuvin joko työelämään tutustumista tai työssäoppimista. 20

22 Opintoretket Yhtenä työmuotona sekä esiopetuksessa että perusopetuksessa sovelletaan opintoretkiä. Retket ovat työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos retkestä on laadittu etukäteen retkisuunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen retken toteutusta. Vuosiluokkien 7-9 erityisluokan osalta retkistä on laadittu tarkka suunnitelma, jonka perusteella muun muassa taksikuljetuksiin retkipäivinä tuleviin muutoksiin voi ennakolta varautua. Luokan opettajan laatima suunnitelma: Toteutamme uuden opetussuunnitelman henkeä työskentelyssämme eli pyrimme opiskelemaan mahdollisimman paljon myös luokkahuoneen ulkopuolella. Oppilaillani on suuria haasteita lukemisessa ja kirjoittamisessa. He eivät kykene opiskelemaan perinteisillä opiskelutavoilla. Joillakin oppilailla on suuria vaikeuksia keskittymisessä ja he ovat myös niin omaehtoisia, että koulussa pysyminen tuottaa haasteita. Osa retkistä toteutetaan siten, että yhdistetään useampi käynti, mutta varaus on kuitenkin siten, että tarvittaessa voimme ylittää lukujärjestykseen merkityt oppitunnit. Emme tiedä vielä ryhmämme lopullista kokoonpanoa tai lukujärjestyksiä, mutta oletettavaa on, että kaikille retkille koko ryhmä ei osallistu yhdessä. Esimerkiksi työssäoppimisjaksot ja oppilaitosvierailut ovat pääsääntöisesti 9. luokan oppilaille. Luokkamme osalta lukuvuoden retkien suunniteltu lukumäärä on 78: 1. Retket oppilaiden ja heidän kanssaan työskentelevien aikuisten koteihin: 6 kpl 2. Työpaikkakäynnit, yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyvät vierailut, ja oppilaitosvierailut: 18 (9. luokan oppilaille pääsääntöisesti) 3. Työssäoppiminen: 16 (7. ja 8. luokan oppilailla vain muutama päivä) 4. Kulttuuri (elokuvat, teatterit, taidenäyttelyt, konsertit, arkkitehtuuri, työpajat): Historiaan perehdyttävät retket (myös museot): 7 6. Luontoretket ja urheilupäivät: Messut: 3 Suunniteltujen leirikoulujen lukumäärä: 2 21

23 Suunniteltujen yökoulujen lukumäärä: 4 Leirikoulut ja yökoulut Perusopetuksessa yhtenä työmuotona sovelletaan leirikoulua. Leirikoulut ovat työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos leirikoulusta on laadittu etukäteen leirikoulusuunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen leirikoulun toteutusta. Muutamilla luokilla on jo alustavia suunnitelmia leirikoulun järjestämisestä. Leirikoulujen ajankohdat ja muut tiedot tarkentuvat vasta lukuvuoden aikana. Kun kaikki tarpeelliset leirikoulua koskevat tiedot on olemassa, laatii leirikoulusta vastaava opettaja leirikoulusuunnitelman. Leirikoulu on hyväksytty koulun toiminnaksi mikäli rehtori/apulaisrehtori on hyväksynyt leirikoulusuunnitelman. Myös ns. yökouluja on mahdollista järjestää. Tällöin luokka kokoontuu opettajansa johdolla koululle esimerkiksi klo 18 ja toteuttaa illan aikana yökouluun suunniteltua toimintaa. Oppilaat jäävät opettajansa valvonnassa yöpymään kouluun. Opettajan lisäksi koululla täytyy yöpyä vähintään yksi muu aikuinen, joka auttaa opettajaa oppilaiden toiminnan ohjaamisessa ja valvonnassa. Yökoulut ovat työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos yökoulusta on laadittu etukäteen suunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen yökoulun toteutusta. Taksvärkkipäivä Nuorelta nuorelle Taksvärkki-päivä on yksi kouluvuoden kohokohdista. Taksvärkki-keräyksessä päivän palkka lahjoitetaan Taksvärkki ry:lle, joka projekteillaan edistää lasten ja nuorten oloja kehitysmaissa. Näin suomalaiset koululaiset ja opiskelijat auttavat ikäisiään nuoria maailman köyhimmissä maissa. Samalla nuoret pääsevät tutustumaan työelämään. Taksvärkkipäivä ajankohta päätetään syyslukukauden alussa. Taksvärkkipäivään osallistuminen on vapaaehtoista. Niillä oppilailla, jotka eivät varsinaiseen taksvärkkiin osallistu, koulupäivä päättyy viimeistään klo Koulun työajat lukuvuonna

24 Tuntikehys ja Sipoo -tunnit Esiopetus: 748/lukuvuosi Perusopetus: 984,5. Tuntikehykseen sisältyy yhteensä 6 Sipoo-tuntia, joista 3 tuntia ykkösluokille ja 3 tuntia kuutosluokille. Koulunkäynninohjaajien ja kouluohjaajan tunnit: - Koulunkäynnin ohjaajat 245 tuntia - Kouluohjaaja 38,25 tuntia Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Lukuvuoden koulupäivät yhteensä 187. Jaksot: 1. jakso 90 työpäivää 2. jakso 97 työpäivää Syyslukukausi: maanantai torstai Kevätlukukausi: maanantai lauantai Syysloma: torstai perjantai Joululoma: perjantai sunnuntai Talviloma: maanantai perjantai Vapaapäivät: OPINTIEN TOIMIPISTEEN PÄIVITTÄISET TYÖAJAT Esiopetus: Päivittäin klo kaikkina koulupäivinä. Lisäksi esiopetukseen liittyvä päivähoito klo 7.00 (tarvittaessa klo 6.30) ja klo Perusopetus/vuosiluokat 1-2: Maanantai, tiistai, keskiviikko ja perjantai Oppitunti/ Aika ja kesto välitunti 1. tunti min välitunti min 2. tunti min ruokailu min 3. tunti min 4. tunti min 23

25 välitunti min 5. tunti min Torstai Oppitunti/ Aika ja kesto välitunti 1. tunti min välitunti min 2. tunti min 3. tunti min ruokailu min 4. tunti min välitunti min 5. tunti min NEITI MIILINTIEN TOIMIPISTEEN PÄIVITTÄISET TYÖAJAT Vuosiluokat 3-6 Oppitunti/ Aika ja kesto välitunti 1. tunti min välitunti min 2. tunti min välitunti min 3. tunti min ruokailu min 4.tunti min välitunti min 5. tunti min välitunti min 6. tunti min 7. tunti min Mikäli 5. ja 6. tunti pidetään kaksoistuntina, voi opetus päättyä jo klo Vuosiluokat 7-9 Oppitunti/ Aika ja kesto 24

26 välitunti tunti min välitunti min tunti min ruokailu min 5. tunti min välitunti min tunti min Mikäli 5. ja 6. tunti pidetään kaksoistuntina, voi opetus päättyä jo klo Oppilaiden koulukuljetukset huomioidaan mahdollisen välitunnin järjestämisessä. Aamu- ja iltapäivätoiminta: Toimintaa järjestetään molemmissa toimipisteissä kaikkina koulupäivinä klo ja klo sekä myös kesäkuussa 2017 ajalla (mahdollisesti saakka) päivittäin klo ja elokuussa lähtien lukuvuoden koulutyön alkamiseen asti. 14. Sipoonlahden koulun henkilökunta ja oppilasmäärä lukuvuonna Oppilasmäärä luokittain Luokka Oppilasmäärä Luokanopettaja/luokanvaloja 1A 20 Sihvonen Niina 1B 21 Koponen Kauri 1C 21 Hypén Karri 2A 24 Aro Anu 2B 23 Kanerva Pasi 2C 24 Alanne Outi 3A 21 Haara Annukka 3B 19 Niemiaho Maisa 3C 18 Leino Helena 4A 21 Nordman Jaana 4B 21 Tähtisaari Maileena 4C 21 Metsärinne Satuminna 25

27 5A 18 Pomell Katja 5B 18 Harri Riina 5C 19 Nieminen Kaisa 6A 24 Vihtari Anna-Leena 6B 24 Aho Janika 6C 25 Grönman Anna 7A 24 Alanen Sindi 7B 23 Kortelainen Minna 7C 23 Vainionpää Minna 8A 21 Maristo Heli 8B 20 Peltonen Mia 8C 23 Saarinen Petri 9A 21 Mäntyniemi Kati 9B 20 Torro Mikko Pienlk Sabelström Hanna-Leena Pienlk Wetherill Sanna Pienlk Puistolahti Miia Yhteensä 586 Henkilökunta Esiopetus: Baarman Hanna, lastenhoitaja Donoso-Granqvist Susana, lastentarhanopettaja Horppu Tiina, lastentarhanopettaja Höglund Kaisa, lastentarhanopettaja Ketola Kristiina, lastenhoitaja Koivunen-Rosenström Lila, lastentarhanopettaja Kosonen Riitta-Kaisa, lastentarhanopettaja Lallo Tuula, lastenhoitaja Lindwall Ritva, lastentarhanopettaja Lunden Jaana, lastentarhanopettaja Saarinen Henna, lastenhoitaja 26

28 Kuusela Marika, ryhmäavustaja Merihaara Marina, ryhmäavustaja???, lastenhoitaja Perusopetus Luokanopettajat lueteltu edellä luokkien yhteydessä Muut opettajat: Hiiros Susanna, erityisopettaja Kantonen Marianne, sivutoiminen tuntiopettaja (ortodoksiuskonto) Karjalainen Ritva, erityisopettaja Lainas Pipsa, aineenopettaja (äidinkieli ja kirjallisuus) Pohjalainen Tarja, päätoiminen tuntiopettaja (uskonto, tekstiilikäsityö) Tikkanen Raija, opinto-ohjaaja Virtanen Anna, aineenopettaja (fysiikka, kemia, matematiikka). Österholm Marja, erityisopettaja Muu henkilöstö: Joki-Korpela Jorma, rehtori Luomanen Tiina, apulaisrehtori Hyvärinen Minna, koulusihteeri 2 pv/viikko, aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori 1 pv/viikko, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja 2 pv/viikko Jaatinen Camilla, koulusihteeri 3 pv/viikko, koulutoimen oppilashallinto-ohjelmien pääkäyttäjä 2 pv/viikko Taipale Paula, kirjastovirkailija Koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat: Donovan John, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Eskolin Kirsi, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja 27

29 Forsblom Lotta, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Haapaniemi Petja, vahtimestari/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja (opintovapaalla lähtien). Kautto Riina, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Kettumäki Teea, kouluohjaaja Kumpulainen Riitta, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Mertsalmi Kati, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Oksman Tuomo, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Packalén Pia, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Plattonen Anna-Liisa, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Rantavuori Mari, iltapäivätoiminnan ohjaaja, työaika 8 tuntia/viikko Telemachou Jaana, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja????, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja????, koulunkäynnin-/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Oppilashuoltohenkilöstö: Salmela Anne, johtava koulupsykologi (vuosiluokat 3-9) Mielonen Heidi, koulupsykologi (esiopetus ja vuosiluokat 1-2) Takkinen Seliina, koulukuraattori (esiopetus ja vuosiluokat 1-2) Valtonen Pia, koulukuraattori (vuosiluokat 3-9) Grannas Anne, kouluterveydenhoitaja. 28

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelma 2016 2017

Lukuvuosisuunnitelma 2016 2017 Lukuvuosisuunnitelma 2016 2017 Sipoon kunta Lukkarin koulu SIVISTYSOSASTO 22. huhtikuuta 2016 Tekijä: Kietäväinen-Siren Hanna Sisällysluettelo 1. Kasvatuksen ja opetuksen arvot ja tavoitteet 1.1 Lukkarin

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelma

Lukuvuosisuunnitelma Lukuvuosisuunnitelma 2016 2017 Sipoon kunta Leppätien koulu SIVISTYSOSASTO 22. huhtikuuta 2016 Tekijä: Kietäväinen-Siren Hanna Sisällysluettelo 1. Kasvatuksen ja opetuksen arvot ja tavoitteet 1.1 Leppätien

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Talman koulun lukuvuosisuunnitelma OSA B, pedagoginen osa

Talman koulun lukuvuosisuunnitelma OSA B, pedagoginen osa Talman koulun lukuvuosisuunnitelma 2017-2018 OSA B, pedagoginen osa B. PEDAGOGINEN OSA 1. Kunta- ja koulukohtaiset kehittämiskohteet 2. Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutuminen 3. Toimintakulttuurin

Lisätiedot

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen OPSISSA JA OPSISTA Opetussuunnitelma 2016 Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1 6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelma

Lukuvuosisuunnitelma Lukuvuosisuunnitelma 2016 2017 Sipoon kunta Talman koulu SIVISTYSOSASTO 22. huhtikuuta 2016 Tekijä: Kietäväinen-Siren Hanna Sisällysluettelo 1. Kasvatuksen ja opetuksen arvot ja tavoitteet 1.1 [Koulun

Lisätiedot

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista

Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Perusopetuksen uudistamisesta kohti lukion uudistamista Lukiopäivät 13.11.2013 Opetusneuvos Eija Kauppinen Opetusneuvos Tiina Tähkä OPETUSHALLITUS 1 2 Maailma on hämmentävä paikka! Osaamisen 7.11.2013

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelma

Lukuvuosisuunnitelma Lukuvuosisuunnitelma 2016 2017 Sipoon kunta Sibbo kommun Sipoonlahden koulun lukuvuosisuunnitelma 7.10.2016 Sisällysluettelo 1. Kasvatuksen ja opetuksen arvot ja tavoitteet 1.1 Sipoonlahden koulun omat

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Vanhempainiltakiertue Iissä syyskuu 2017 Alarannan koulu 20.9.2017 Vuosiluokat 0-6 Jaana Anttonen Uudistuneen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden taustalla

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu? Joensuun seudun opetussuunnitelma Mikä on opetussuunnitelma? Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta Siinä kerrotaan: mitkä arvot ohjaavat oppimista

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Luku 6 Oppimisen arviointi

Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Sipoon kunnan suomenkieliset peruskoulut Lukuvuosisuunnitelma Osa A Lukuvuoden työ- ja loma-ajat. Oppilasmäärät: Seuraavissa kouluissa on:

Sipoon kunnan suomenkieliset peruskoulut Lukuvuosisuunnitelma Osa A Lukuvuoden työ- ja loma-ajat. Oppilasmäärät: Seuraavissa kouluissa on: Sipoon kunnan suomenkieliset peruskoulut Lukuvuosisuunnitelma Osa A 2017-2018 Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Työ- ja loma-ajat 2017 Syyslukukausi alkaa 15.8.2017 Syyslukukausi päättyy 22.12.2017 Syysloma

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun lukuvuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman sisälle siten, että koulukohtaisia

Lisätiedot

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus

Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet. Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Opetussuunnitelma ja yhdysluokkaopetuksen mahdollisuudet Arja-Sisko Holappa Opetusneuvos Opetushallitus Alanteen koulu, Suomussalmi Peruskoulujen määrä vähenee edelleen Muutokset peruskoulujen lukumäärässä

Lisätiedot

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017 Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa Erja Vitikka 2017 Arvioinnin kaksi tehtävää Arvioinnin yksilöllinen luonne Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista

Yhteisöllisyyttä & kohtaamista koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa

Lisätiedot

VUOSILUOKKIIN SITOMATON ESI-JA ALKUOPETUS TOHOLAMMILLA, OPETUSSUUNNITELMA

VUOSILUOKKIIN SITOMATON ESI-JA ALKUOPETUS TOHOLAMMILLA, OPETUSSUUNNITELMA VUOSILUOKKIIN SITOMATON ESI-JA ALKUOPETUS TOHOLAMMILLA, OPETUSSUUNNITELMA 1. Vuosiluokkiin sitomattoman alkuopetuksen määrittely Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määritellään vuosiluokkiin

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN YRITYS TEHDÄ ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman sisälle siten, että koulukohtaisia

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja koulun vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelma laaditaan opetussuunnitelman perusteiden ja kunnan opetussuunnitelman sisälle siten, että koulukohtaisia

Lisätiedot

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa

OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa OPS 2016 tietoisku: Uudistuvat opetussuunnitelman perusteet esiopetuksessa ja perusopetuksessa EDUCA 24.1.2014 Irmeli Halinen ja Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelma

Lukuvuosisuunnitelma Lukuvuosisuunnitelma 2016 2017 Sipoon kunta Jokipuiston koulu SIVISTYSOSASTO 22. huhtikuuta 2016 Tekijä: Kietäväinen-Siren Hanna Sisällysluettelo 1. Kasvatuksen ja opetuksen arvot ja tavoitteet 1.1 Jokipuiston

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista

Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Kokemuksia monialaisista oppimiskokonaisuuksista ja niiden arvioinnista Leena-Maija Niemi apulaisrehtori, OPS-koordinaattori Kauniaisten suomenkielinen perusopetus 4.2.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia Arja-Sisko Holappa Opetushallitus Opetuksen järjestämisen mahdollisuudet opetussuunnitelman perusteiden mukaan Vuosiluokkaopetus Osittainen

Lisätiedot

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2 Opetusharjoittelu 3 OKLS3039 (8 op) Kevät 2018 Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2 Harjoittelun osaamistavoitteet/ops Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa arvioida ja antaa palautetta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta

OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta OPS2016 Koulu rakentaa tulevaisuutta Tulevaisuuden peruskoulu työryhmien kokous 27.5.2014 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetushallitus Verkkosivut: oph.fi/ops2016 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät

Lisätiedot

Sivu 1/14 TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Koulun tiedot Koulu: Koulumuoto: Opetuskieli: Koulupiiri: Koulun yhteystiedot Koulun nimi: Sipoonlahden koulu Osoite: Neiti Miilin tie 6 01150 Söderkulla

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely Kirkkonummen kunta Sivistyspalvelut LUKUVUOSISUUNNITELMA 20-20 Koulun nimi Yhteystiedot Koulun osoite ja rehtorin yhteystiedot Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Kuka työstää Puolalan koulussa 1.4 (s 9) Koulun tasa-arvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Koulun täsmennykset OPSssa tai LVSssa. suoraan valtakunnallisista. perusteista

Koulun täsmennykset OPSssa tai LVSssa. suoraan valtakunnallisista. perusteista Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2016 määritellyt asiat, jotka opetuksen järjestäjän tulee kuvata kunnan opetussuunnitelmassa, koulun opetussuunnitelmassa ja/tai lukuvuosisuunnitelmassa (LVS)

Lisätiedot

Maaniitun koulun vanhempainilta klo

Maaniitun koulun vanhempainilta klo Maaniitun koulun vanhempainilta 24.1.2019 klo 18.00 19.00 1 Illan aiheita Ensimmäisen ja kolmannen luokan oppilaiden kielivalinnat Kirkonkylän alueen alkuluokkasuunnitelmat Oppimisen etenemisen arvioinnista

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat

Lisätiedot