KYLÄLEHTI2009. Tammelan. Kyläkoulun arvoa mittaamassa. Härkätiellä historiasta huomiseen. Yhteistyöllä kyläohjelmaan Tammelassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KYLÄLEHTI2009. Tammelan. Kyläkoulun arvoa mittaamassa. Härkätiellä historiasta huomiseen. Yhteistyöllä kyläohjelmaan Tammelassa"

Transkriptio

1 Tammelan maaseuturahasto KYLÄLEHTI2009 Kulttuuriympäristöstä vetovoimaa kyliin Tammelassa Härkätiellä historiasta huomiseen Yhteistyöllä kyläohjelmaan Tammelassa Kyläkoulun arvoa mittaamassa

2 Pääkirjoitus Tammelan kylillä näytön paikka Tammelan kylähanke on vihdoinkin saatu käyntiin, ja tätä kirjoitusta tehdessä on muodollinen TE-keskuksen rahoituspäätöskin hankkeelle lopulta tehty. Toiminta aloitettiin loppukeväästä omalla riskillä, Tammelan kunnan välirahoituksen turvin. Hankkeen vetäjällä, Tammelan kyläasiamies Eija Laineella on jo monta rautaa tulessa. Hanke jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä, jo käynnistyneessä osassa uudistetaan kylien kyläsuunnitelmat. Uusien kyläsuunnitelmien pohjalta rakennetaan Tammelan uusi kyläohjelma. Tämän kokonaisuuden toteuttamisesta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulu, yhteyshenkilönä Tero Uusitalo. Kylien avuksi on rekrytoitu viisi opiskelijaa, jotka parasta aikaa orientoituvat tehtävään. Vaikka kyläsuunnitelmien kokoamisessa käytetään edelleen myös perinteisiä keinoja, niin tavoitteena on ottaa käyttöön myös uudet kyläsuunnitelmien seurantaa ja päivittämistä helpottavat internetpohjaiset työkalut ja tuoda ns. sosiaalisen median keinot kylien ulottuville. Tärkeänä tavoitteena on saada varsinkin K irjoittelen tätä pyhäehtoona, kun EU-parlamenttivaalien tuloksia alkaa tipahdella. Näyttää siltä, että noin neljä suomalaista kymmenestä halusi vaikuttaa parlamenttiedustajaan, kuusi siis ei. Maailmantalouden tila oli varmaan tähän osaselitys, mutta eipä ole EU:kaan itsestään kovin kiihottava kuvaa pystynyt luomaan. Aivan raskaiman kylien nuoret ja kesäasukkaat tätä kautta mukaan kylien kehittämiseen. Tammelan kylien rakenteilla olevien verkostosivujen nettiosoite on tammelankylat.ning.com. Näitä sivustoja hyödynnetään haettaessa uusia ideoita kyläsuunnitelmiin ja ohjelmaan. Sivustoille rakennetaan jokaiselle kylälle omat ryhmät, mutta siellä voidaan keskustella myös laajemmista, kaikkia kyliä koskevista asioista. Nettiä ja sen antamia uusia ilmaisia mahdollisuuksia tullaan hyödyntämään myös laajemmin, näistä järjestetään kyläsuunnittelun yhteydessä koulutusta ja tiedotustilaisuuksia. Kylien kannattaa nyt ehdottomasti lähteä uudistamaan vanhoja kyläsuunnitelmiaan ja ottaa uudet toteuttamistavat käyttöön. Tammelan kylät ry:n uudet nettisivut ovat Maailman menoa, ja vähän kylienkin myös valmistumassa, kannattaa käydä katsomassa; Hankkeen toisen osion tavoitteena on kehittää kylien palveluja, ympäristöä ja tonttitarjontaa. Se on kylien kannalta haasteellinen ja vaatii omaa kylän omaa aktiivisuutta, panostusta ja talkoita. Hankkeen kautta voidaan tukea kehittämistä erilaisten tutkimusten, markkinointipanostusten ja yhteishankintojen avulla, mutta päävastuu onnistumisesta jää kylille. Osion huipentuma on ensi vuoden aikana järjestettävät Kyläasumisen messut, joita jokainen kylä voi hyödyntää tapahtumien, tonttien ja yleisessä markkinoinnissa. Kylien on syytä muistaa, ettei kukaan ulkopuolinen tule toteuttamaan toimenpiteitä kylällä, jos se ei itse ole mukana niitä suunnittelemassa ja toteuttamassa. Jos esimerkiksi kylä haluaa toteuttaa kylämiljöön siivousta tai pusikoiden raivausta kannattaa hankkeeseen ottaa yhteyttä, tukea talkoiden järjestämiseen annetaan. Kyläasiamies tulee selvittämään mahdollisuutta erilaisten toimenpiteiden järjestämistä kylien yhteistyönä, mutta kannattaa olla aktiivinen ja soittaa Eijalle tai minulle ja kysellä miten hanke voisi kylän omaa kehittämistä tukea. Tammelan kylät ja muut järjestöt, ottakaa hankkeesta kaikki hyöty irti! Hankkeen johtaja Veli-Matti Pura, sarjan poliitikot eivät Suomestakaan olleet edes ehdokkaina. Äänestyslaman myötä myös talousalama on saavuttanut maamme. Kokonaistalous laskee, vienti vähenee, työttömyys kasvaa ja kunnat kurjistuvat. Toki valopilkkujankin on. Yksi niistä on Tammelan kunta, joka pystynyt pitämään taloutensa joltisessakin kunnosssa. Pieni esimerkki tästä on Portaan koulun lähiliikuntapaikan rakentamisen aloittaminen ja kai koulua aletaan muutenkin kohentaa. Valitettavana vastapainona on tietysti Liesjärven koulun hyvin todennäköinen lopettaminen. Sääli sinänsä, kyllä joka kylään koulu ja kauppa kuuluisi. Mutta tämmöistä on ajan riento. Toivoa täytyy, että aktiivisuus ei kyliltä vähene. Tällainen tonttipäivä on erinomainen esimerkki uudenlaisesta yrittämisestä. Tammela onkin saanut tunnustuksen, kun se on saanut järjestettäväkseen ensi vuoden valtakunnalliset kyläasumisen messut. Siitä onnittelut kaikile kunnan kylille. Eikun töihin! Erkki Virtanen Kansliapäällikkö kesäliesjäveläinen 2

3 Kunnanjohtajan tervehdys Tammelan kunnan ja kylien vaiheilta Tammela on pitäjänä pikapuoliin 600 vuotta vanha ja itsenäisenä kuntana vaikuttanut 140 vuotta. Yli 1200 vuotta vanhan Hämeen Härkätien vaikutuspiirissä sijaitseva Tammela on maapinta- alaltaan Etelä Suomen suurimpia kuntia ja vesistöjä sekä rantaviivaa löytyy runsaasti. Tämä puolestaan antaa mahdollisuudet monipuoliseen vapaa-ajan viettoon luonnon tarjoamin mahdollisuuksin. Yli 3200 vapaa-ajanasuntoa ja reilut 5000 vapaa-ajanasukasta lähes tuplaavat 6600 asukkaan kunnan väkiluvun juhannuksesta koulujen alkuun. Kunnassa sijaitsee kaksi kansallispuistoa Liesjärvi ja Torronsuo - sekä Saaren kansanpuisto. Liesjärven kansallispuistosta löytyy mm. kapea Kyynäränharju ja Korteniemen perinnetila. Koko eteläisen Suomen suurin luonnontilainen keidassuo, Torronsuo, antaa kävijöilleen kaikkina vuoden aikoina pitkospuineen ja lintutorneineen mahtavia luontoelämyksiä. Mainitsemisen arvoinen on myös Torronsuon murtomaahiihdon latuverkosto. Saaren kansanpuistossa sijaitsevat vuonna 1926 valmistunut puinen Kaukolanharjun näkötorni ja 60 vuotta täyttänyt kotiseututalo Lounais- Hämeen Pirtti, joka tarjoaa hyvää ruokaa ja juhlaelämyksiä. Tammelasta löytyy vaelluksille, niin kävellen, ratsain, meloen kuin pyöräillenkin valmiita reittejä sekä yrittäjiä, jotka ovat valmiita järjestämään kiinnostavia retkiä oheispalveluineen. Hämeen Härkätien varrella sijaitsee mm. Hämeen Luontokeskus sekä jalkapalloilijoiden valmennuskeskuksena toimiva Eerikkilän Urheiluopisto. Viimeksi mainittu on nykyisin täysmittaisine sisäjalkapallohalleineen, hotellimajoituksineen ja monipuolisine liikuntaan ja luontoon liittyvine kokonaisuuksineen vetovoimainen niin yksittäisille kävijöille, perheille, ryhmille kuin yritysten koulutustilaisuuksille. Tammelan keskiaikaisen kirkon edustalle on vuonna 1932 pystytetty Hakkapeliittapatsas niiden 24 hakkapeliitan muistolle, jotka lähtivät 1600-luvulla taistelemaan Ruotsi-Suomen armeijassa Saksanmaalle 30-vuotisessa sodassa. Tammelassa on hakkapeliittaperinnettä kunnioitettu tapahtumalla, joka järjestetään tänä vuonna 31. kerran. Hakkapeliittatapahtuma on omaleimainen ja sen sisältö on kudottu pitäjän omista lähtökohdista. Tapahtuma kerää vuosittain elokuun ensimmäisenä viikonvaihteena yli kävijää Tammelan kirkkoaukiolle ja entisen Mustialan Kuninkaankartanon, nykyisen Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvarayksikön pihapiiriin. Tori elää 1600-luvun hengessä vanhoine työnäytöksineen, kuninkaallisineen ja kauppiaineen. 13. päivä kesäkuuta järjestetään Tammelassa jo 13. kerran Makkaramarkkinat. Tämä tapahtuma sijoittuu Tammelan kunnantalon ympäristöön ja kokoaa suuren määrän ihmisiä makkaraelämysten pariin. Valtakunnallinen Makkaramestarikilpailu on perinteisesti ohjelmassa ja lisäksi runsaasti koko perheen ohjelmaa. Järjestelyistä päävastuun kantavat Tammelan Yrittäjät ja Makkaraperinteen Tuki ry Tammelan kunnan ollessa omalta osaltaan vaikuttamassa onnistuneeseen kokonaisuuteen. Tammelan kunnalle markkinoilla on suuri merkitys, koska ollaan el intarviketeollisuuden ja tutkimuksen suomalaisella strategisella painopisteseudulla Koko Tammelan kesä on täynnä kylien kesätapahtumia ja jokavuotisia suurtapahtumia. Hakkapeliittatapahtuman ja Makkaramarkkinoiden lisäksi heinäkuussa lipuvat Mustialaan jälleen italialaisvalmisteiset ajoneuvot Bella Italia -tapahtumaan sekä elokuussa mitellään taitoja Rautakankikävelyn MM-kilpailuissa. Hakkapeliittatapahtuman kanssa samanaikaisesti urheilukentällä on metallimusiikkitapahtuma, joka kokoaa tästä musiikista kiinnostunutta nuorisoa ja varttuneempaa väkeä. Tammelan niin kuin koko Lounais-Hämeen kesä on täynnä tarjontaa aktiivisille liikkujille, vapaa-aikaansa luonnon helmassa viettäville kuin myös monipuolisiin kulttuuritapahtumiin haluaville. Tammelan kylien kannalta valmistaudutaan myös jo kiivaasti vuoden 2010 suur tapahtumaan. Tammelassa järjestetään valtakunnalliset Kyläasumisen messut. Teemat täsmentyvät, mutta tulevat olemaan kylien ja kyläläisten arkisia asioita: vesi- ja viemäröintiratkaisuja, maaseudun nopeita internet-yhteyksiä, kylien asumiseen liittyviä kaavoituskysymyksiä, työpaikkojen kehittämistä yhdessä kunnan kanssa mm. hoivatöissä sekä energiakysymysten uusia hoitomuotoja. Ympäristöasiat ovat laajalla rintamalla esillä kylien kohteissa ja asiantuntijaluennoilla. Tapahtuma-aika on heinäkuun viimeinen viikko. Tapahtuman suojelijaksi on lupautunut ympäristöministeri Paula Lehtomäki, joka osallistumisellaan korostaa kylien merkitystä suomalaisessa elämänmuodossa niin asuinpaikkana kuin kaikkinaisen yhteisöllisyyden voimistamisessa. Messujen järjestäminen on kova voimainponnistus, mutta sitä kautta saadaan markkinoitua kylien pitäjää hämäläisenä vetovoimakohteena uusillekin asukkaille, jotka haluavat urbaanista ympäristöstä rauhallisempaan ja monesti virikkeellisempäänkin ympäristöön. Tammelan tapahtumista saa lisäinformaatiota kotisivuiltamme sekä Tammelassa Tapahtuu-hakemistosta. Toivotan Teidät kaikki tervetulleiksi luonnostaan kauniiseen Tammelan pitäjään, jonka maisemissa löytyvät runollisesti asian ilmaisten: eri vuoden aikojen vaihtelut, metsäiset suolammet, järvien poukamat, ylväät harjut ja kullankeltaiset elokuun pellot. Tervetuloa hakkapeliitta- ja omenapuupitäjään sekä kylien pitäjään asumaan, yrittämään ja vapaa-aikaa viettämään. Matti Setälä Kunnanjohtaja / Kyläpäällikkö Hakkapeliittapitäjä Tammela 3

4 Näkymä Patakankaalla Ilveskallion päältä. Saarnakivi ja avattava maisema Torajärvelle Patakankaalla. Kulttuuriympäristöstä vetovoimaa kyliin Tammelassa Kulttuuriympäristöstä vetovoimaa kyliin -hanke on ProAgria Hämeen hallinnoima hanke, jota toteuttaa Hämeen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Rahoittajana toimii LounaPlussa ry. Hankkeen aikana löydetään kylien matkailun mahdollisuuksia ja lisätään asumisviihtyisyyttä. Keinoina ovat maiseman- ja luonnonhoito, ympäristön toiminnallisuuden ja turvallisuuden lisääminen sekä paikalliskulttuurin tiedostaminen, kerääminen ja hyödyntäminen. Kerätty tieto voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi kylän omissa matkailupalveluissa. Kyliin suunnitellaan kyläläisten esimerkiksi kyläpolut. Matkailija ja vapaa-ajan retkeilijä voivat siten tutustua alueen kylämaisemaan ja historiallisiin paikkoihin. Kyläpolkujen opasteet kertovat paikallisia tarinoita ja esittelevät luontoa monipuolisesti. Kulttuuriympäristöstä vetovoimaa kyliin - hankkeeseen osallistuvat Tammelan kylistä Patakangas, ja Susikas kunnan pohjoisosasta, sekä Etelä-Tammelasta Riihivalkaman, Kallion ja Sukulan kyläryhmä. Jokaisesta Lounais- Hämeen kunnasta on mukana yksi tai useampi kylä. Toiminta jatkuu elokuussa Sukulassa ja Riihivalkamassa kyläkävelyillä ja maisemakatselmuksilla. Patakankaalla, Susikkaassa ja Kalliossa on jo pidetty katselmukset maisemasuunnittelu- ja talkookohteista ja toiminta jatkuu talkoiden ja maisemasuunnittelun merkeissä. Susikkaassa järjestetään kesäkuun viimeinen päivä kyläkävely, jossa tutustutaan yhdessä kylän maisemaan. Jokaisessa kylässä on selvästi havaittavissa oleva teema tai kylälle luonteenomainen piirre, mitä tukee niin ympäristö, rakennuskanta ja paikallishistoria ja - kulttuuri. Hankkeen aikana vahvistetaan ja korostetaan teemoja kyläläisten ja yrittäjien ideoimin tavoin. Kesän ja syksyn aikana haastatellaan kylien asukkaita tarinoista, jotka liittyvät paikkoihin, merkkihenkilöihin, tapoihin ja tottumuksiin. Haastateltavista henkilöistä on saatu tietoa kylätapahtumissa. Kerättyä ja tallennettua tietoa hyödynnetään niin paljon kuin sitä on saatavissa. Kyläilloissa on myös kartoitettu alueen harrastustoiminta, jota voi hyödyntää matkailutuotteita kehitettäessä. Metsäinen Patakangas Tammelan ja Kalvolan rajan läheisyydessä oleva Patakangas on metsäinen kylä, josta löytyy monia mielenkiintoisia asioita. Kylällä tehtiin kiertoajelu, jonka aikana tutustuttiin Saarnakiveen, Ilveskallioon, pienimuotoiseen ja kiviseen viljelysmaisemaan, nuorisoseurantaloon ja uimarantaan. Patakankaalle vievän tien varressa oleva Saarnakivi on luonnonkaunis paikka Torajärven rannalla, jossa munkit ja papit julistivat aikoinaan juuri Suomeen saapunutta kristinuskoa kansalle. Kylässä halutaan palauttaa Saarnakiven ympäristö järvinäkymineen entiseen loistoonsa. Alueesta löytyneet vanhat valokuvat toimivat talkoissa esimerkkinä siitä, millaista maisemaa tavoitellaan. Kohde on vuosittain käytössä seurakunnan hartauspaikkana. Kylässä on toinenkin näköalapaikka entisen Kalvolan ja nykyisen Hämeenlinnan rajan tuntumassa olevan Ilveskallion päällä. Kiipeäminen kalliolle kannattaa, sillä jyrkän kallion päältä avautuu kaunis ja rauhallinen metsäinen näkymä. Vaikka kylän monet pellot ovat metsittyneet, kertovat alueelta löytyvät kiviaidat, kaskikivikasat ja vanhat perinnemaisemat monipuolisesti entisajan maatalouskulttuurista ja kylän vaiheista. Kylän maisemasuunnittelukohteena on yhteinen uimaranta Torajärven rannalla, jonne suunnitellaan laituri, pukukoppeja ja grillipaikka. Kylä Susikkaanjoen varrella Susikkaan kylä on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Kylän läpi virtaavan Susikkaanjoen ympärillä on paljon kauniita perinnebiotooppeja, jotka luovat kylämaisemaan hienon maisemallisen elemen- 4

5 Susikkaalta löytyy kaunista perinnemaisemaa. Kalliojärven joenvarressa todettiin olevan runsaasti raivattavaa vesakkoa. tin. Susikkaan kylätalo sijaitsee joenrannalla ja perinnemaiseman ympäröimänä. Kyläläisten kanssa on pohdittu perinnemaisemien hoidon järjestämistä ja lisäämistä. Kylän elämä on liittynyt jokeen ja joen tuomaan voimaan jo kauan. Susikkaanjoessa on hienoja koskia ympäristöineen. Joen varrella on ollut myllyjä, sahoja ja sähkölaitos. Kylässä on myös muita mielenkiintoisia vesistöjä, kuten kuivattu Susikaslammi ja linnustollisesti arvokas Pehkijärvi. Kyläillassa tuotiin esille kiinnostus matkailun kehittämiseen kylässä. Kyläläisten kanssa pohdittiin kylän eteläosassa olevan Pihtikosken mahdollista matkailullista käyttöä ja myös Susikkaan kylätalon käyttöä halutaan lisätä. Kylä ja kylätalo on ollut Forssan matkatoimiston retkikohteena muutama vuosi sitten. Näin kylä pystyisi tarjoamaan korvausta vastaan esimerkiksi kahvituksia kylätalolla ja opastuksia kylämaisemassa. Kylän lasten ja nuorten toimintaan halutaan panostaa ja on mietitty löytyisikö kylätalolle heitä kiinnostavaa tekemistä? Paikalliskulttuurin vahvuutena on kylän oma laulupiiri, tanssiorkesteri ja vanhojen tarinoiden taitajat. Kallion maatalouskylä Kallion kylällä on monia toimivia maatiloja ja kylämaisemaa luonnehtivat peltoaukeat ja tilakeskukset. Maisemaa elävöittävät laiduntavat eläimet. Kylässä on myös vanhemmasta maataloudesta kertovia perinnemaisemia, kiviaitoja ja metsälaitumia. Kallion kylätoimikunnan järjesti toukokuisena sunnuntaina kyläpyöräilyn Kallion kylän ympäri. Kulttuuriympäristöstä vetovoimaan kyliin hankkeen tekijät kutsuttiin mukaan ajelulle. Pyöräilyn aikana kuultiin talonpaikkoja. Kallion kylän eteläosassa oleva ja entiseen aikaan mäkitupalaisten asuttama harju rajaa kylää ja Torronsuota. Harjun asutus ja tiemaisema suurine mäntyineen ja katajineen on viehättävä. Pyörämatkan varrelta löytyi monia talkookohteita, muuna muassa Kalliojärven joenvarren reunan raivaaminen niin, että Kalliojärven peltoaukea näkysi kylätielle ja valtatielle. Samoin harjun maisemallisesti kauniit reunavyöhykkeet kaipaavat harvennusta. Ajetun pyöräilyreitistön varrella on monta suurempaakin yleisöä kiinnostavaa asiaa. Kuivattu Kalliojärvi ja sen historia ja nykypäivä on mielenkiintoinen osa kylän maankäytönhistoriaa. Mäkitupalaisasutuksen historia ja asukkaat ammatteineen, Kallion kylän vanha kylätontti ja Höylänkoski tarjoavat varmasti monta tarinaa kerrottavaksi myös matkailijoille. Kylissä on kerätty vanhaa esineistöä. 5

6 Kallion vanha kylätontti sijaitsee nimensä mukaisesti kalliolla. Matkalla pysähdyttiin kuuntelemaan tarinoita menneistä ajoista. Ansiokasta historian tallennusta Lähes poikkeuksetta joka kylältä on löytynyt hienoja kotimuseoita tai vanhojen tavaroiden kokoelmia. Kokoelmissa on paljon pellavan käsittelyyn, ruoanvalmistukseen ja leivontaan sekä hevosiin liittyvää esineistöä. Museot ja kokoelmat ovat yksityisomistuksessa ja niiden esineistö nimeämättä. Tämä on vielä haasteena tulevaisuudelle, haluavatko omistajat esitellä niitä yleisölle vai jäävätkö ne vain oman kulttuuriperinnön siirtämiseen jälkipolville. Kaikissa kylissä on myös kerätty suullista perinnettä ja historiaa talteen. Osa on jo julkaistu erilaisina kyläkirjoina ja osa odottaa puhtaaksi kirjoittamista ja julkaisua. lija Auli Hirvoseen p , jos perinnebiotooppien hoito kiinnostaa. Kohteen hoito voi olla esimerkiksi raivaamista ja niittoa. Hoitotoimet jaetaan viidelle vuodelle. Auli Hirvoseen Puh Jatkuvuutta maisemanhoitoon Hankkeen aikana tarjotaan neuvontaa viljelijöille maatalouden erityistukeen sopivista kohteista ja ohjeistetaan hakumenettelyssä. Tavoitteena on löytää jatkuvuutta ja rahoitusmahdollisuuksia maisemanhoitoon. Myös rekisteröityjä yhdistyksiä kannustetaan hakemaan rahoitusta perinnebiotooppien hoitoon. Aktiivinen ja talkoohenkinen yhdistys voi rahoittaa toimintaansa hoitamalla ympäristöä. Kohteiden hoitoon löytyy rahoitusta muun muassa maatalouden ympäristötuen erityistuista. Tukea maksetaan 450 e/ ha viiden vuoden ajan. Kaikki Lounais-Hämeen rekisteröidyt yhdistykset voivat ottaa yhteyttä maisemasuunnitte- Huom! Tammelan kylähankkeeseen on myös resurssoitu yhteistyössä ProAgria-Hämeen kanssa maisemankunnostussuunnitelmien laatiminen kahdelle kylälle tai keskeisille kyläalueille useammalle kylälle. Kyläalueiden merkitys asumisen vetovoimatekijänä edellyttää kyläympäristöjen vaalimista ja kehittämistä siten, että kylien vahva identiteetti ja maisemakokonaisuudet säilyvät. Kysy lisää: Eija Laine tai Susikkaan Pihtikoskella on keväisin kohiseva koski. 6

7 Retki elokuussa Uudenmaan upeisiin ruukkeihin Elokuun 22. päivä Kulttuuriympäristöstä vetovoimaa kyliin- hanke järjestää retken Länsi-Uudellemaalle Raaseporin kaupungin maisemiin. Retkellä tutustumme historialliseen Mustion linnaan sekä Billnäsin ja Fiskarsin ruukkialueisiin luvulla rakennettua uljasta Mustion puulinnaa voi hyvällä syyllä nimittää ainutlaatuiseksi. Monista muista yleisölle avoimista linnoista ja kartanoista sen erottaa aitona säilynyt kartanomiljöö. Uusgoottilaisen kiviportin takana aukeaa laaja englantilainen maisemapuisto, jonka hiekkakäytävillä voi sipsutella kartanomamsellien jalanjäljillä. Mustiosta jatkamme matkaa Billnäsin ruukkialueelle, missä tutustumme rakennusapteekkiin ja alueen monipuoliseen toimintaan. Pinjainen on entisessä Pohjan kunnassa Kuninkaantien varrella sijaitseva kylä ja entinen rautaruukki. Billnäsin ruukkikylä kuuluu Suomen kansallismaisemiin. Nimitystä Billnäs käytetään myös suomen kielessä, erityisesti kylän vanhasta osasta puhuttaessa. Lopuksi menemme vuonna 1600-luvun puolivälissä perustettuun Fiskarsiin, joka on kuuluisa muun muassa arvokkaasta ruukkimiljööstään, käsityöläisistään ja näyttelyistään. Vanha ruukinkylä on hyvin suosittu matkailukohde. Alueen historiallinen arkkitehtuuri muodostaa yhdessä jokilaakson ainutlaatuisen luonnon kanssa vertaansa vailla olevan kokonaisuuden. Fiskarsin opastetun kierroksen aikana tutustumme ruukin historiaan, näemme tärkeimmät nähtävyydet ja kuulemme myös Fiskarsissa asuvista käsityöläisistä, muotoilijoista ja taiteilijoista. Alueella voi tutustua ruukin teollisuushistorialliseen näyttelyyn Fiskars 1649, kesän 2009 Muodon viemää-kesänäyttelyyn, keramiikkapajoihin, lasihyttiin tai takopajaan. Lopuksi on vapaata aikaa tehdä ostoksia lukuisissa puoteihin. Fiskarsin puodit ovat vielä elokuussa auki joka päivä klo 18 asti. Täydellinen lomapäivä O n lämmin kesäpäivä, käynnistän moottiripyörän ja lähden kaartelemaan kauniisti kiemurtelevia maalaisteitä. Perinnemaisemassa silmä lepää. Ajan ohi maatilan, jossa lehmät laiduntavat. Seisahdun hetkeksi metsän reunaan, josta lähtee polku. Voisikohan sitä kävellä eteenpäin vai päädynkö umpikujaan? Uteliaisuus palkitaan, kun saavun kalliolle, kukkulalle, josta siintää upeat maisemat. Mietin vain, mikä onkaan paikan historia? Matka jatkuu metsäisten teiden lomassa kunnes nälkä yllättää. On kovin kuivaa, avotulta ei voi tehdä, joten makkarat pitää unohtaa. Löytyisiköhän etäämmällä siintävältä pihamuseolta tuoretta nisua ja kupillinen porokahvia? Talon isännän haitarin soidessa ei voi kuin nauttia päivästä. Tuvan emäntä huikkaa santsikupillisen ja kertoilee lasten hoidon lomassa paikan historiasta. On myös aivan pakko ostaa itsevirkattu ke- säpipo sekä lämpimäisiä myös kotiin viemiseksi. Lopulta löytyy vielä pehmeähiekkainen uimaranta ja vesi virkistää mielen ennen kotimatkaa. Jälkeenpäin mietin, mitä täydellinen lomapäivä vaati muilta. Aktiiviset kyläläiset olivat huolehtineet upeasta maisemasta, pihamuseon yrittäjäemäntä leipoi ja virkkasi muun työn ohessa. Isännän haitari soi kylvöjen päätteeksi. Yhdistykset olivat kunnostaneet uimarannan ja viitoittaneet kohteet, joihin matkalainen saattoi piipahtaa. Tyytyväinen matkailija kertoo nyt tarinaa teille ja monille muille, jotta pääsette myöskin nauttimaan kyläläisten ja yrittäjien yhteistyöstä, palvelusta täydellisenä lomapäivänä. Se on vähintä mitä voin tehdä, houkutella muutkin retkelle maalle, luontoon ja pihamuseolle. Satu Kurppa Projektipäällikkö Ilmoittautumiset retkelle 10.8 mennessä Riitta Kinnari, p tai sähköpostiin Lisätietoja hankkeesta ja sen tapahtumista: Projektipäällikkö Satu Kurppa p tai Maisemanhoitoon liittyvissä asioissa ota yhteyttä Auli Hirvoseen, p tai Kulttuurikartoitukset, ateria- ja majoituspalvelut Riitta Kinnari p tai 7

8 Sekajätteen aluekeräyspisteet poistuvat Tammelassa vuoden 2009 lopussa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy on päättänyt että nykyiset sekajätteen aluekeräyspisteet poistetaan Tammelassa toukokuun alusta Syynä poistamispäätökseen on ollut jätepisteiden väärinkäyttö ja kohtuuttoman suuret tyhjennys- ja siivouskustannukset. Tammelan aluekeräyspisteiden hoito maksoi vuonna 2008 Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:lle euroa enemmän kuin olivat aluekeräysmaksujen tuotot. Kuluvan vuoden aikana menojen on laskettu ylittävän tuotot jopa eurolla. Roskaajat ruotuun! J ätteenkäsittelyjärjestelmiä mietittäessä paljon ovat puhututtaneet myös vapaamatkustajat, jotka ovat kuormittaneet aluekeräyspisteitä remonttijätteillä, televisioilla, sohvilla, jääkaapeilla, pakastimilla, joulukuusilla yms. Olipa kerran tuotu Pernuntien jätepisteeseen asuntovaunu täynnä romua. Myös tienvarsille, levähdyspaikoille ja yksityisten maille pelätään uudelleen alkavan ilmestyä em. romua ja ongelmajätteitä. Keitä nämä vapaamatkustajat oikein ovat? Aluekeräyspisteen lähellä olevat ovat kertoneet havainnoistaan, että tavallisilta ihmisiltä ne näyttivät. Kuitenkin meillä on Kiimassuon jätteenkäsittelylaitos, jonne on helppo toimittaa energiajätteeseen kuulumaton tavara ilmaiseksi. Lisäksi jälkikäsittelyllä hyödynnetään energian- 8 saantia ja suojellaan luontoa ja elinympäristöämme. Ympäristörikkomuksista tulee tehdä ilmoitus ympäristöviranomaisille todisteellisesti esim. valokuvaamalla niihin syyllistyneet. Mielestäni vastuu ja velvollisuudet kuuluvat meille kaikille tasapuolisesti. Olemme jokainen jätteen tuottaja ja vastuullisesti toimimalla meidän tulee huolehtia omista tuottamistamme jätteistä asianmukaisesti. Näin toimimalla kaunis kuntamme säilyy saasteettomana, siistinä ja viihtyisänä. Ympäristöystävällisyys, ekologisuus ja vastuullisuus otettakoon niin tammelalaisten vakituisten kuin kesäasukkaidenkin teemaksi laman aiheuttamien pulmien lievennykseksi. Sirpa Rauhala Porrassyrjän yksityistien hoitokunnan pj. T ammelan kunnanvaltuusto on päättänyt , että korvaavana sekajätteen keräys- ja kuljetusjärjestelmänä koko kunnan alueella tulee olemaan sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä. Lisäksi Tammelan kunnanvaltuusto on kokouksessaan päättänyt että sekajätteen aluekeräyspisteet poistetaan vasta vuoden 2009 lopussa eli kunta maksaa niistä tulevat nettokulut toukokuun alusta vuoden loppuun. Vuodelta 2009 aluekeräyspisteiden ylimääräisistä tyhjennyksistä ja siivouksesta kertyvän n euron laskusta suurimman osan joutuu Tammelan kunta maksamaan verovaroista. Sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän käyttöönotto koko kunnan alueella merkitsee sitä, että koko aluekeräysjärjestelmä ja aluekeräysmaksu poistuvat. Hyötyjätteiden keräyspisteet (paperin, metallin ja lasin keräyskatokset) jäävät edelleen nykyisille paikoilleen ja Loimi-Hämeen Jätehuollon perimä jätehuollon eko-maksu jää myös edelleen voimaan. Eko-maksulla katetaan hyötyjätteiden keräys ja kierrätys, ongelmajätteiden keräys kotitalouksilta, sekä eri- laiset neuvonta- ja tiedotuspalvelut. Käytännön toimenpiteet siirryttäessä sopimusperusteiseen kuljetukseen Koko kunnan alueella kaikkien kiinteistöjen tulee liittyä jätteenkuljetukseen. Pisteiden poistumisen myötä kiinteistöjen tulee hankkia kiinteistölle oma jäteastia ja tehdä jätteiden kuljetussopimus jonkin Tammelan alueella jätteitä kuljettavan yrityksen kanssa, tai sopimalla yhteisen jäteastian käytöstä naapurikiinteistöjen kanssa (ns. kimppa-astia). Jäteautolla tulee olla esteetön pääsy 10 metrin etäisyydelle astiasta eli tien kantavuuden ja kunnossapidon tulee olla riittävä jäteauton kulkua varten. Kimppa-astia on paras vaihtoehto erityisesti kesämökeille sekä vakituisille asuinkiinteistöille, joille ei voida ajaa raskaalla jäteautolla. Sopimusperusteisessa kuljetuksessa jäteastiat tyhjennetään jätehuoltomääräysten mukaisesti taajama-alueella vähintään kahden viikon välein ja hajaasutusalueella neljän viikon välein. Kompostoimalla biojätteet haittaeläimiltä suojatussa

9 (taajamassa lämpöeristetyssä) kompostorissa, voidaan hakea kunnasta tyhjennysvälin pidennystä taajama-alueella neljään viikkoon ja haja-asutusalueella kahdeksaan viikkoon. Kesäajan käytössä olevilta vapaa-ajanasunnoilta jäteastiat tyhjennetään touko-syyskuun välisenä aikana. Aluekeräyspisteet on tarkoitettu ainoastaan normaalille kotitalousjätteelle. Tätä normaalia kotitalousjätettä suuremmat jäte-erät, kuten remonttijätteet ja kodinkoneet tulee edelleen itse toimittaa Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n jätekeskukseen Forssaan, osoite: Kiimassuontie 127, puh, vaaka: (03) , tiedot palveluista ja hinnoista nettiosoitteesta: Jätekeskuksen aukioloajat ovat: ma-pe klo 7-18, touko-elokuu myös la klo Jätteiden kuljetuksia kunnan alueella hoitavat: - Lassila & Tikanoja Oyj, puh Hämeen Kuljetus Oy, puh / Jari Saarikkomäki, puh Vainion Kiinteistöhuolto Oy, puh. (03) Someron Ympäristöhuolto Oy, puh. (02) Jäteastian voi hankkia kuljetusyrittäjiltä tai esim. rautakaupasta. Kesäasukaspäivä järjestetään tänä vuonna perjantaina 3.7. Kesäasukaspäivässä on mahdollisuus saada lisää tietoa kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin ja jätehuollon järjestämiseen liittyvistä asioista. Erja Klemelä ympäristösihteeri Tammelan kunta Liity vapaa-ajan asukkaisiin! Tammelan vapaaajan asukkaat ry:n oiden valmisteluun ja pyrkii lusta. Jäsenalennuksia saa myös osallistuu toimikenttänsä asi- ja alennuksia kodinturvapalve- tarkoituksena on ohjaamaan päätöksentekoa, ilmalämpöpumpuista, panospuhdistamoista puoluepoliittisesti sitoutumattomana valvoa vapaa-ajan asukkaan oikeudellisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja, edistää vapaa-ajanasumisen kehittämiseen sekä asumisviihtyvyyden parantamiseen tähtääviä toimia ja luonnon, ympäristön ja kulttuuriarvojen suojelua. tukee jäseniään neuvoin ja ohjein sekä järjestää koulutus-, kulttuuri- ja yleisötilaisuuksia. Yhdistys pyrkii helpottamaan vapaa-ajan asukkaiden asettumista kuntaan ja ohjaamaan kunnassa tarjolla olevien palvelujen käyttöön. Tavoitteena on kehittää Tammelasta Hämeen ja saunakaivois- ta sekä risteilyistä. Jäsenet saavat myös Omakotilehden maksutta viisi kertaa vuodessa. Yhdistyksen jäsenmaksu vuonna 2009 on 20 euroa. Yhdistykseen voi liittyä ottamalla yhteyttä yhdistyksen sihteeriin Tässä tarkoituksessa yhdistys paras mökkikunta! Veli-Matti Puraan, puh. 03 tekee myös yhteistyötä kyläyhdistysten, Yhdistys kuuluu jäsenenä , gsm suojeluyhdistysten Suomen Omakotiliitto ry:n ja sähköposti: ja kunnan toimihenkilöiden vapaa-ajan asukassektoriin. Sen tammela.fi, tai täyttämällä, kanssa. Yhdistykseen voivat johdosta jäsenten on mahdollista leikkaamalla irti, taittamalla, liittyä jäseneksi kaikki Tammelan kunnan alueen vapaa-ajan kiinteistön omistajat. Yhdistys saada monia etuja kuten kilpailutettu sähkön hinta, vakuutusten keskittämisalennus nitomalla kiinni ja postittamalla tämän sivun alareunassa olevan liittymislomakkeen. Haluan liittyä Tammelan vapaa-ajan asukkaat ry:hyn, koska vapaa-ajan asuntoni sijaitsee Tammelan kunnassa. Saan jäsenyyden myötä Suomen Omakotiliiton jäsenedut. Etu- ja sukunimi: Vakinainen postiosoite: Sähköpostiosoite: Puhelinnumero: Tunnus VASTAUSLÄHETYS SUOMEN OMAKOTILIITTO ry Postimaksu maksettu 9

10 Kyläkoulun arvoa mittaamassa Koulun lakkauttamiseen liittyviä näkemyksiä on yhtä paljon kuin on keskustelijoitakin. Eri puolella maata sananvaihtoa käydään samankaltaisin argumentein ja tapauskohtaisin laskelmin, mutta kokonaiskuvaa ei ole siitä mikä rahamäärä tai oppilasluku tai muu tekijä missäkin kunnassa lopulta ratkaisee koulun toiminnan jatkumisen, yhdistämisen tai päättymisen. Lakkautustutkimus käynnissä Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan nyt keväällä alkaneessa Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen koordinoimassa Alakoulusta ale-kouluksi? hankkeessa. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman parivuotisen tutkimuksen tavoitteena on vertailla kyläkoulun lakkauttamisen kuluja ja kustannuksia muutamien pääasiassa vuonna 2007 lakkautettujen alakoulujen osalta. Tutkimuksen tuloksena muun muassa tiedetään millaisia ja keiden laatimia säästölaskelmia alakoulun lakkauttamispäätökseen liittyy, mitä tekijöitä kokonaiskustannuslaskelmaan sisältyy, voidaanko lakkautuksen kustannusperus- teita vertailla ja yleistää, ja onko objektiivinen laskentamenetelmä ylipäätään mahdollinen. Lisäksi on käsitys siitä mitä muita tekijöitä lakkauttamispäätöksen takana on ja millä aikataululla lakkauttamiskeskustelu on edennyt. Taloudellinen tilanne ja vähenevä oppilasmäärä Kouluja lakkautetaan yleensä säästöjen tai vähentyneen oppilasmäärän nimissä. Myös opetuksellisia perusteita käytetään. Säästölaskelmissa kaikki mahdolliset kustannukset tulee ottaa huomioon, ja tehdä laskelmat selkeästi tulkittaviksi. Myös se, mihin säästyvät rahat kohdennetaan, on tarpeen tuoda esille. Haastavimpia arvioitavia ovat valtionosuuden muutokset, koulukuljetukset sekä erilaiset vaikutukset verotuloihin. Ylipäätään lakkauttamiseen liittyvä päätöksenteko selvityksineen, tiedottamisineen ja kuulemisineen tulee toteuttaa perustellusti ja hyvän hallintotavan mukaisesti, jotta pysytään asiassa ja vältytään turhalta valituskierteeltä. Kylän koulu ja toiminnan keskus Oli lakkauttamispäätöksen peruste mikä tahansa, niin keskusteluun on huomattavasti helpompi lähteä, ja se on kylilläkin helpompi hyväksyä, kun on ajoissa sovittu selkeät ehdot sivukylien koulujen toimimiselle. Esimerkiksi vähimmäisoppilasmäärä on hyvä päättää ajoissa. Lakkautusvaihtoehtoa esitettäessä on kylilläkin hyvä pysähtyä miettimään onko koulun jatkumiselle olemassa selvät perusteet, vai pelastetaanko pelkkiä seiniä. Totta kai myös koulurakennuksen muu kuin koulukäyttö ja tuleva käyttö sekä tilojen hallinta eri vaihtoehtoineen on hyvä pitää alusta lähtien mielessä. Kaikkia arvoja kun ei rahalla voi mitata. Lisäksi aiemmissa yhteyksissä pohdittavaksi on esitetty muun muassa ylikunnallisen yhteistyön mahdollisuutta, yhden koulupiirin perustamisen vaikutuksia, koulun erikoistumisen mahdollisuutta, yksityiskoulun perustamista, asukashankinnan tavoitteita sekä mahdollisten kuntaliitosten vaikutuksia kouluverkkoon. Tietoa päätöksenteon tueksi Poteroihin ei kannata kaivautua. Kenenkään tai minkään toiminnan etu tuskin on se, että muodostuu kuilu kylän ja kunnan välille, tai asukkaiden välille tai koulun ja vanhempien välille. Puhumattakaan koulujen ja kylien keskinäisestä kilpailusta ja kyläpolitikoinnista. Tarkoituksen mukaisen kouluverkon määrittely ei ole helppo tehtävä. Asioista taas on vaikea päättää tai päätöksiin on vaikea ottaa kantaa, jollei ole riittävästi tietoa. Tarvitaan siis yhteistyötä, avointa tiedottamista, keskustelua, selkeitä pelisääntöjä ja selviä faktojakin. Erään kyläläisen sanoin hyvä on muistaa sekin, että koulut ovat yksilöitä, joilla on omanlaisensa asema. Niinpä aikanaan yksi kerrallaan perustettujen koulujen tulevaisuuttakaan ei tule käsitellä yhtenä pykälänä Sami Tantarimäki, suunnittelija, FT Turun yliopisto, täydennyskoulutuskeskus 10

11 Kaavoitus kyläympäristössä Kaavoittaminen on kunnan väline maankäytön ja rakentamisen suunnitteluun ja ohjaamiseen kunnan alueella. Yleensä kaavan alullepanijana onkin kunta, mutta myös yksityiset kuntalaiset tai yhdistykset voivat tehdä kunnalle aloitteen kaavan laatimisesta. Kaavoittaminen onkin suurimmassa määrin yhteistyötä niin kuntalaisten, kaavan laatijoiden kuin kaikkien viranomaistahojen välillä. K aavaa laadittaessa maanomistajat ja kuntalaiset ohjaaminen, alueen ja kylien tävän täydennysrakentamisen voivat esittää mielipiteitään täydennysrakentamispaineet ja kaavoittajalle esimerkiksi yleisötilaisuuksissa tai muistutuksin kaavan ollessa nähtävillä, toisaalta kaavoittaja ja kunta käyvät mahdollisuudet pyritään selvittämään kattavasti kaavoituksen pohjaksi mm. maanomistajien toiveita ja ajatuksia keräämällä viranomaisneuvotteluja esim. ja tarvittaessa emätilaselvityksiä Hämeen Liiton, Hämeen ympäristökeskuksen, Tiehallinnon ja museoviranomaisten kanssa. Kaavoittaminen on alueen tulevaisuuden suunnittelua, jolla ratkotaan olemassa olevia ja tulevaisuudessa tekemällä tilojen rakennusoikeuksien selvittämiseksi. Kaavassa osoitetaan myös alueita, jotka eivät ole tarkoitettu asuinrakentamiseen vaan esimerkiksi maanviljelykseen tai muuhun ilmeneviä tarpeita. elinkeinotoimintaan. Kaavaa Kaavaprosessi ja kaavoittaminen etenevät kaikissa kunnissa ja kaupungeissa jokseenkin samalla tavalla, sillä tämä on laissa laadittaessa alueelta käydäänkin läpi lukuisia olemassa olevia selvityksiä ja laaditaan tarvittaessa uusia, jotka omalta osaltaan ohjaavat määritelty yhdenvertaisuuden kaavan laadintaa: alueen takaamiseksi. Maankäyttö- ja palvelurakenteen, liikenteen ja rakennuslaissa onkin määritetty rakennetun kulttuuriympäristön osallinen, joka tarkoittaa maanomistajia ja kaikkia niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa. Tällä tarkoitetaan myös viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa tai ympäristöä suunnittelussa käsitellään. Osallinen onkin lain mukaan jokainen, joka itsensä sellaiseksi tuntee. Kyliin laadittavien kaavojen tavoitteena on paitsi kehittää kyliä ja niiden käyttöä myös turvata aluerajauksen alueella olevat arvokkaat rakennetun ympäristön alueet ja maisemaalueet, jotka omalta osaltaan olemassa oleva tilanne ja kehitystarpeet selvitetään, samoin alueen luonnonolosuhteiden kuten pohjavesien, pelto- ja metsäalueiden sekä kasviston ja eläimistön tila. Kaavoituksen avulla saadaankin kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittämistä voidaan ohjata alueen vahvuudet ja heikkoudet huomioon ottaen. Myös kaavaalueen liittyminen koko kunnan muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen tulee kaavassa huomioon otetuksi. Kunnan kaavahankkeista saa tietoa kunnan vuosittain laatimasta ohjaavat kaava-alueen maankäytön kaavoituskatsauksesta, suunnittelua. Tavoitteena on myös kylien kehitystä edisjossa kuntalaisille esitellään meneillään olevia kaavaprosesseja ja tulevia hankkeita. Kaavoituskatsaus asetetaan kuntalaisten nähtäville mm. internetiin. Ennen jokaisen kaavaprosessin aloittamista on kaavasta laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jossa kaavan vaikutukset, tarvittavat selvitykset ja osalliset selvitetään. Myös kunkin hankkeen jatkosta tiedottaminen selostetaan tässä suunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkisesti nähtävillä kunnantalolla yleensä 30 päivän ajan, jolloin siihen voi esittää mielipiteitä muistutuksen muodossa. Kaavaprosessissa seuraava nähtävillä olovaihe on luonnos, jolloin kaavakartta on valmisteltu luonnosvaiheeseen tehtyjen selvitysten pohjalta - kaavakartta asetetaan OAS:n tavoin yleensä kolmenkymmenen päivän ajaksi luonnoksena nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan Forssan lehdessä, kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kotisivuilla sekä tarvittaessa kirjeitse, kuten kaikista muistakin nähtävillä olovaiheista. Luonnosvaiheen nähtävillä olo ja luonnosvaihe yleensäkin ovat olennaisia maanomistajille ja muillekin osallisille, sillä tässä vaiheessa kaavaa laaditaan ja on helpointa tuoda oma mielipiteensä esille esimerkiksi luonnosvaiheen nähtävillä olon yhteydessä tällöin kaavakartta on jo sillä tasolla, että eri maa-alueiden maankäyttö kaavakartasta nähtävissä ja siihen on helppoa ottaa kantaa. Luonnosvaiheessa laadittavien selvitysten ja nähtävillä olosta saatujen palautteiden pohjalta kaavaluonnos täsmennetään kaavaehdotukseksi, joka luonnoksen tavoin asetetaan virallisesti nähtävillä yleensä kolmenkymmenen päivän ajaksi kunnanvirastoon ja kunnan kotisivuille. Myös ehdotusvaiheessa kaavaan on mahdollista ottaa kantaa ja ilmaista oma mielipiteensä, kaavaehdotus on kuitenkin jo kaavoittajan ja kunnan näkemys melko valmiista kaavasta, joten mielipiteensä kannattaa tuoda julki jo luonnosvaiheessa, jolloin kaavaprosessi sujuu jo aikataulullisestikin jouhevammin. Kaavaehdotus menee nähtävillä olon jälkeen kunnanhallitukseen ja kunnanvaltuustoon hyväksyttäväksi, ellei sitten kaavaehdotusta saadun palautteen pohjalta muuteta olennaisilta osin, mikä vaatisi uutta kolmenkymmenen päivän nähtävillä oloa. Kunnanvaltuuston hyväksymästä kaavasta voi osallinen (esim. maanomistaja, kuntalainen) halutessaan jättää valituksen hallinto-oikeuteen ja hallinto-oikeuden päätöksestä mahdollisesti korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tavoitteena kuitenkin on laatia kaava, jossa yhdistyisivät kunnan ja muiden viranomaistahojen tavoitteet sekä maanomistajien ja kyläläisten toiveet siten, ettei valituksiin olisi tarvetta vaan kyliä ja maaseutua voitaisiin kehittää yhteistyössä kohti entistä parempaa tulevaisuutta. Lisätietoja kaavaprosessista ja kunnan kaavoitushankkeista saa käymällä kunnan kotisivuilta, noutamalla kaavainfon ja kaavoituskatsauksen kunnantalolta tai ottamalla yhteyttä kunnan kaavoittajaan. Tapaamisiin yhteistyön merkeissä! Miika Tuki, kaavoittaja Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 (huone 144) Tammela puh /

12 Yhteistyöllä kyläohjelmaan Tammelassa Hämeen ammattikorkeakoulu ja Tammelan Kylät ry laativat yhteistyössä kyläohjelman Tammelan kylille aikana. Kyläohjelmatyön aikana päivitetään myös kyläsuunnitelmat. Kyläsuunnitelmien ja ohjelman päivitys sisältyy Tammelan Kylät ry:n hankkeeseen Toimivat kylät menestyvä kunta. Kyläohjelmasta ja kyläsuunnitelmien päivityksestä keskusteltiin Tammelan Kylät ry:n hallituksen kokouk- sessa, jossa käytiin läpi suunnitteluprosessia. Kyläsuunnitelmien uudistamista varten sovittiin tehtäväksi kysely kylien asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyläsuunnitelmien ja ohjelman laadinta kytketään mukaan myös Tammelan kunnan kaavoitusprosesseihin siten, että kaavoitukseen ja kyläsuunnitteluun liittyviä tilaisuuksia järjestetään yhdessä. Kyläsuunnitelmien ja ohjelman uudistamisessa hyödynnetään sosiaalista mediaa ja sähköisiä menetelmiä mah- dollisimman tehokkaasti. Kylien kehittämiseen liittyvää keskustelua pyritään käymään laajasti sosiaalisessa mediassa. Tammelan kylille on jo avattu oma keskustelusivusto osoitteeseen: ning.com/. Sivustolla voivat ottaa kantaa kylän kehittämiseen asukkaat, viranomaiset sekä muut asiantuntijat. Sosiaalisen median ja muiden kyläsuunnittelumenetelmien hyödyntämisessä Tammelan kyliä auttavat Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan yksikön kestävän kehityksen koulutusohjelman opiskelijat sekä HAMKn Biotalouden koulutus- ja tutkimuskeskuksen asiantuntijat. Heidät tavoitat esimerkiksi Tammelan kylien sosiaalisesta mediasta! Tero Uusitalo Projektikoordinaattori HAMK Biotalouden K&Tkeskus, Hyvinkää Keskeltä kehittämisen metodologista käännettä Olen ollut henkilökohtaisesti mukana kylän kehittämisen menetelmien kehittämisessä yli 20 vuotta. Aloittaessani opiskelun Tampereen yliopistossa vuonna 1983 laitoksen professori Lauri Hautamäki oli juuri kääntämässä ison Kylätutkimus -76 -hankkeen tuotoksia julkaisuiksi, kuten artikkeleiksi ja esitelmiksi. Muistan vieläkin hyvin tilanteen, jossa Hautamäki antoi nuorelle opiskelijalle oman englanninkielisen artikkelinsa tekstin. Se käsitteli toimintatutkimusta ja tutkimuksen roolia kylien kehittämisessä. Tehtäväni oli kääntää teksti suomeksi. I hmettelin hieman tuota tehtävää, mutta myöhemmin minulle selvisi, että se oli professorin metodi selvittää, ymmärsikö opiskelija varsinaisesti mitään siitä, mitä luki ja kirjoitti. Ilmeisesti selvisin testistä, sillä jo vuonna 1986 Hautamäki palkkasi minut Suomen Akatemian tutkimushankkeeseen tutkimaan kylätoimintaa. Hautamäen, kuten monien muidenkin suunnittelumaantieteilijöiden tavoitteena oli tuoda kylien kehittämiseen suunnitelmallisuutta ja tutkimuksellisuutta. Toisin sanoen ajatus oli, että kyliä tulisi kehittää samalla metodologialla, eli toimintatavoil- la kuin muitakin alueita. Pidettiin esimerkiksi hyvin tärkeänä, että tutkitaan ennen kuin hutkitaan, eli ensin pitää hankkia oikeata tietoa kylästä, jottei tehdä vääriä johtopäätöksiä ja valita epäoleellisia toimenpiteitä. Metodilla siis haastettiin se kuuluisa MUTU, eli musta tuntuu -toiminta. Ajatusta suunnitelmallisesta kylän kehittämisestä pyrittiin levittämään tehokkaasti. Kyläkyselyjä tehtiinkin paljon. Kyläsuunnittelusta eivät kunnat vielä 1980-luvullakaan kovin innostuneet, olihan niillä omat suunnittelujärjestelmänsä. Kylätoiminnassa alusta asti ollut idea kylä- ja kuntasuunnittelun integroimisesta ei siis juurikaan ottanut tulta käytännössä. Minut rekrytoidessaan Hautamäen ajatuksena varmaankin oli vahvistaa juuri kylätoiminnan menetelmällistä kehittämistä. Etsiä siihen paremmin sopivia välineitä ja työtapoja. Hän oli varmasti myös itse huomannut, etteivät menetelmät olleet riittävän herkkiä kylätoiminnan erityisyydelle luvulla puhuttiin paljon strategisesta kehittämisestä, skenaarioista ja SWOTanalyyseistä. Aluesuunnittelun paradigma oli muuttumassa. Innostuin itse osallistavan suunnittelun menetelmistä ja erityisesti niin sanotuista luovista menetelmistä suunnittelussa. Ajattelin, että jos kehittäminen ymmärretään uuden etsimiseksi ja luomiseksi, niin silloin luovuuden on oltava sen ytimessä. Perinteinen suunnittelu ei puolestaan vaikuttanut aina kovin luovalta, enemmänkin rationaaliselta johtopäättelyltä. Testasin ja kehittelin ajatuksia yhdessä kyläläisten kanssa. Minulla oli useita tutkimuskyliä, mutta eniten yhteistyö- tä tein Vesilahden Rämsöön ja Äetsän Vähähaaran kylien kanssa. Teimme yhdessä kyläsuunnitelmia ja pohdimme kylätoiminnan olemusta, mutta myös luovuutta ja luottamusta. Opin heiltä erittäin paljon. Parasta oli kyläläisten valmius lähteä yhdessä kokeilemaan uudenlaisia kehittämisen tyylejä. Monet yhteiset tilanteet päätyivät väitöskirjani esimerkeiksi vuonna Nykyisissä kylän kehittämisen menetelmissä on edelleen aineksia perinteisestä suunnitteluajattelusta mutta mukaan on viimeisen vuoden aikana tullut myös uusia välineitä ja oivalluksia. Kuitenkin on sanottava, ettei mitään kovin mullistavaa ole tapahtunut eivätkä kylien kehittämisen menetelmät ole oleellisesti muuttuneet. Kyläsuunnitelmien tekemisen tärkeyttä kyllä toistellaan, kuten 20 vuotta aiemmin. Henkilökohtaisesti näen tärkeän metodologisen käänteen olevan juuri tapahtumassa. Tarkoitan tällä erityisesti uusien internet-pohjaisten kehittämisen apuvälineiden kehittymistä ja 12

13 Yhteisölliset, sosiaalisen median verkkotyövälineet kylätoiminnan kehittämisen tukena Sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuksia yhteisöllisen tiedon tuottamiseen ja julkaisemiseen. Tekemisen työkalut ovat usein ilmaisia verkossa vapaasti olevia sovelluksia. Kehittämistyöhön tarvitaan useimmiten muutamia erillisiä sovelluksia, joiden yhteiskäytöllä saadaan hyvä toiminnallinen kokonaisuus. Tammelan kylät ry on ottanut sosiaalisen median työkalut käyttöön kyläsuunnittelussa. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Mitä lisäarvoa saavutetaan perinteiseen kehittämistyöhön ja julkaisukanaviin verrattuna? Miten pääsen mukaan? käyttökokeiluja, joita parhaillaan ollaan tekemässä. Internet tarjoaa mahdollisuuksia, joita ei täysimääräisesti ole vielä otettu käyttöön kylien ja yleensä paikallisyhteisöjen kehittämisessä. Nykyään puhutaan sosiaalisista medioista, joilla tarkoitetaan monia meille jo tuttuja välineitä ja työkaluja, eli s-postia, verkkosivuja, blogeja ja tiedonhakukoneita yms. Keskeinen ajatus on siinä, että ihmisten välinen arkinen kanssakäyminen on siirtynyt tietyiltä osin tuohon ympäristöön. Ne saavat vahvemman merkityksen sosiaalisessa elämässämme. Henkilökohtaisesti olen nykyisin hyvin kiinnostunut näiden uusien medioiden käytöstä. Aloitimme viime lokakuussa Mikkelissä kokeilun paikallisen kehittämisen verkkoyhteisön rakentamiseksi. Maaseutukaupunki -yhteisö löytyy osoitteesta ja se on ilmaiseen blogipohjaan rakennettu kehittäjäverkoston työkalu. Tarkoituksena on viedä paikallinen ohjelmallinen kehittäminen verkkoon. Tartunnan on saanut myös Tammela, ja vastaavanlainen blogi on muotoutumassa. Nämä uudet verkkovälineet murtavat oleellisella tavalla perinteistä suunnitteluajattelua. On siirryttävä yksiulotteisesta ajatusmallista moniulotteisen tilan hallintaan. Tuossa tilassa on monia toimijoita ja eriaikaisia prosesseja. Niiden hallinta on uusi haaste ja tehtävä myös kehittäjille. Olemme siis keskellä tärkeätä metodologista käännettä niin Mikkelissä kuin Tammelassa. Esiin nousee uusia kokeiluja ja ideoita. Tämä käänne on merkittävä kylien kehittämisenkin kannalta myös yleisemmin, sillä se muuttaa kehittämisajatteluamme ja avaa aivan uusia luovia yhteyksiä, joista parhaimmillaan välittyy ideoita ja energiaa paikallisen kehityksen hyödyksi. Torsti Hyyryläinen tutkimusjohtaja, HY makami-kehittäjäyhteisön jäsen Tiedon jakamisesta yhteisen tiedon rakentamiseen Sosiaalisen median ajatusmaailmaan voidaan sukeltaa esimerkiksi pohtimalla kysymystä Mitä eroa on sanomalehdellä ja netillä? Molemmissa voi julkaista tekstiä ja kuvia, molemmista saa tietoa. Netissä tieto voi tekstin ja kuvan ohella olla videoina, äänitiedostona tai vaikkapa kyselyn tai pelin muodossa. Sosiaalinen media käyttää tehokkaasti hyväksi perinteisten medioiden viestintämuotoja, mutta pyrkii tekemään siitä helppokäyttöistä ja yhdistämään eri kommunikaatioiden muotoja tehokkaasti yhteen. Netissä tieto on helposti muokattavissa ja esimerkiksi virheiden korjaaminen on paljon yksinkertaisempaa kuin painetussa mediassa. Sosiaalisen median palveluiksi sanotaan sellaisia sovelluksia, jotka mahdollistavat käyttäjien välisen viestinnän. Sosiaalisen median palveluissa voi esittää kysymyksiä ja saada vastauksia. Siellä voi myös esimerkiksi laatia yhteisiä asiakirjoja, antaa palauttetta tuotettuun sisältöön sekä rakentaa erilaisia verkostoja. Sosiaalisen median suosio perustuukin yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön käyttäjien kesken. Verkkososiaalisuus on sekä yhteisten sisältöjen tuottamista että ongelmien ratkaisemista. Vinkkejä jaetaan kollektiivisesti, sillä jaettu tieto hyödyntää kaikkia. Toiminnan näkyväksi tekeminen merkitsee työtapojen ja yhteistyömuotojen globalisoitumista sekä vertaistukea. Avuliaisuus ja ystävällisyys kuuluvat toimintakulttuuriin. Tieteellisen tiedon näkökulmasta yhteisöllisesti tuotetussa tiedossa voi olla puutteita, mutta informaation laatu riittää monelle tavalliselle käyttäjälle. Käyttö on yleensä maksutonta ja informaatio on vapaasti käytettävissä. Suurin osa sisällöistä tuotetaan ja jaetaan vapaaehtoisesti ilman taloudellista korvausta. Kynnys tuotetun materiaalin julkaisemiseen on matala eikä kukaan ohjaa julkaisutoimintaa. Sosiaalinen media mahdollistaa kaikkien osallistumisen, aikaan ja paikkaan sitoutumatta. Mielikuvalla suuri merkitys - virtuaalinen maailma yhä lähempänä jokaisen arkea Käsitykset yrityksistä ja organisaatioista luodaan yhä enemmän visuaalisuuteen perustuvalla mielikuvalla sekä internet-palveluiden toimivuu- 13

14 della ja ajankohtaisuudella. Perinteisten kotisivujen merkitys on vähentynyt. Pelkällä informaatiolla ei ole merkitystä vaan sen pitää kytkeytyä isompaan kokonaisuuteen ja vastata toiminnallisuudeltaan reaalielämän tilanteita. Tämän päivän verkkosivustot ovat työn tekemisen paikkoja. Ne muuttuvat jatkuvasti eivätkä ole koskaan lopullisesti valmiita. On hyväksyttävä, että sivustot eivät koskaan tyydytä kaikkia. Aina joku ei löydä tietoa tai osaa käyttää palveluita. Tästä syystä onkin sosiaalisen median verkostot tärkeitä, apu on aina läheltä saatavina. Hyvän yhteistyön rakentuminen perustuu yhteissuunnitteluun. Uusien työkalujen avulla on helppo luoda yhteinen näkemys, joka edesauttaa työskentelyyn sitoutumista. Tavoitteellisuuden merkitys nousee yhä tärkeämmäksi, kun yhteinen tuotos syntyy kaikkien nähtäville reaaliaikaisesti verkkoon. On kuitenkin oltava tiettyjä rakenteellisia ratkaisuja ja pelisääntöjä, joiden mukaan toimitaan. Yhteissuunnittelun ohjaamiseen, työskentelypohjien sekä sivurakenteen loogisuuteen kannattaa panostaa. On myös helpompaa ratkaista ongelmia yhdessä kuin yksin ja hyödyntää olemassa olevat mahdollisuudet sekä tutkia miten on muualla tehty. Hyväksi havaittujen palveluiden ideoita kannattaa hyödyntää. Jo nyt nettipalveluissa on nähtävissä tiettyjä vakioituja asioita ja palveluita kuten esimerkiksi navigointia helpottava ikoni Koti, joka vie aina aloitussivulle. Tekijänoikeudet muistettava Kun tuotetaan materiaalia julkiseen verkkoon, on muistettava tekijänoikeudet. Toisen tuottamaa sisältöä ei saa käyttää ilman lupaa ja materiaaliin tulisi aina viitata hyväksyttävällä tavalla. Toisen tuottamaa materiaalia ei saa myökään muuntaa sähköiseen muotoon ilman tekijän lupaa. Sosiaalisessa mediassa voidaan usein ottaa kantaa tekijänoikeuksiin valitsemalla haluttu lisenssi. Lisenssi näkyy sivuston alareunassa ja linkkiä klikkaamalla löytyy lisenssin ehdot. Tunnettu lisenssi on CreativeCommons ja sen avulla voi räätälöidä itselleen haluamansa lisenssin. Usein käytetään lisenssiä, joka antaa luvan muokata tuotosta sekä siihen liitetään tarttuva lisenssi (uusi tuotos pitää myös jakaa samalla lisenssillä). Lisenssiin voi myös liittää ei-kaupallinen -leiman. Sosiaalisen median työkulttuuriin kuuluu jakaa tietoa ja yhä useampi antaa luvan käyttää itse tekemäänsä materiaalia ja edelleenkehittää sitä. Näin löydämme nykyään netistä paljon ilmaista-luvallista materiaalia, esim. äänileikkeitä voit hakea Flash Kitistä ja ClipArtista Sosiaalisen median työkalut S osiaalisen median palvelut ovat helposti käyttöönotettavissa. Palvelut ja ohjelmistot toimivat verkossa ja niitä ei tarvitse erikseen ladata tietokoneelle. Osallistujat voivat itse hankkia ja ylläpitää käyttämiensä ohjelmistojen käyttäjätunnukset, joten erillistä käyttäjähallintoa ei tarvita. Työkaluja on lukuisia ja uusia syntyy jatkuvasti. Työkalut yhdessä muodostavat kulloinkin parhaan toiminnallisen kokonaisuuden. Työkaluja ovat esimerkiksi wikit, blogit, otsikkosyötteet, medianjakopalvelut, podcastit, sosiaaliset verkostot ja virtuaaliset ympäristöt. Sosiaalisen median sisällön välittäjiä voivat olla esimerkiksi video, ääni, animaatio tai kuva. Tunnetuimpia palveluita ovat: * Kuvat ja videot: Picasaweb, Kuva 1. Sosiaalisen median työkaluja. Flickr, YouTube, Vodpod * Blogit ja Wikit: Wordpress, Wikispaces * Verkostot: Facebook, Ning * Virtuaaliympäristöt: Virtuaalikylä, SecondLife, ConnectPro, Skype * Mashups: igoogle * Tulevaisuuden mobiilisovellukset: Twitter, Qik, Fing Kuvien varastoimiseen sekä esittelyyn tarkoitettuja palveluita on esimerkiksi Flickr ja Picasaweb. Suosituin videoiden takkennuspaikka on YouTube. Palveluun tallennettu kuva tai video saa oman nettiosoitteen, josta sitä voi katsella ja jonka voi linkittään haluamaansa paikkaan. Ohjelmien avulla voit lajitella valokuvia eri albumeihin, esim. biotalous. Valokuvan lähettäminen avoimeen nettialbumiin onnistuu myös kännykän avulla. Valokuvan julkaiseminen toimii hetkessä! Videon tekeminen onnistuu nykyään mobiililaitteilla ja niitäkin voi nopeasti siirtää nettiin. YouTube-ohjelma luo videolle nettiosoitteen. Omat videot voi kerätä Vodpod-työkalun avulla albumiksi, esim. ruthip.vodpod.com/. Kuvat ja videot kannattaa kerätä yhteiseen verkkopalveluun, josta niitä voi koko verkosto hyödyntää. Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yleensä yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti. Uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa). Aikaisemmat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogissa on mahdollista julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Blogia voidaan usein myös kommentoida. Tammelan kylien blogit voidaan halutessa perustaa esim. tammelankylat.blogspot.com Kuva 2: Tammelan kylät Ningsivusto (Blogger, Googlen blogi). Wiki on verkkosivusto, jonka sisältöä käyttäjät voivat itse muokata, usein ilman sivustolle kirjautumista. Vuorovaikutteisuus ja muutosten tekemisen yksinkertaisuus tekevät wikistä tehokkaan yhteisöllisen kirjoittamisen työkalun. Termillä wiki voidaan myös viitata yhteistyöohjelmistoihin, jotka helpottavat wiki-verkkosivustojen käyttöä. Nimi juontuu havaijin kielen sanoista wiki wiki, joka tarkoittaa nopeaa. Sivujen sisällön luomisen ja muuttamisen nopeus ja välikäsien puuttuminen ovatkin wikitekniikan tärkeimmät ominaisuudet. Sisällön toimitustyö tapahtuu wikissä vasta muutosten julkaisemisen jälkeen. Wiki-työkalun avulla on helppo kuvata esim. projektin kulkua tai yhteisen asian rakentamista mutta voi myös 14

15 löydät tuhansia ääniä ja kuvia ilmaiseksi com/fi-fi/clipart. Talkoohenkeä, elämyksellisyyttä, tulevaisuutta ja historiankirjaa samanaikaisesti Sosiaalinen media tuo mainioita palveluita perinteiseen talkootyökulttuuriin. Se tukee kylätoimintaan kuuluvia perinteisiä arvoja, tehdään yhdessä ja kaikki voivat osallistua, kokeillaan ja testataan, kehitetään! Sosiaalisen median voisi kiteyttää avainsanoihin: yhteisöllisyys, avoimuus, läpinäkyvyys ja ennen kaikkea postiivinen elämyksellisyys. Samalla syntyy myös historia kirja. Rakentamalla suunnitelmia wikiin, kirjoittamalla tapahtunutta blogiin, netti tallentaa historiaa automaattisesti. Kun eri versiot tallentuvat, tietoa on tavallaan useita kerroksia. Tiedon kerrokset kuvaavat ajatuksen polkuja tai ketjuja. Tekemisestä jää jälki, jota voi seurata. Tammelan kylät ry on edelläkävijä. Toimivat kylät -hankkeen kautta ollaan etsimässä uusia eväitä talkoohengessä! Outi Vahtila ja Annika Michleson HAMK Biotalous Lähteet - Hintikka Kari A, 2007, Web 2.0, johdatus Internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, Tieke Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, julkaisu_28.pdf - Laitinen Kirsi ja Rissanen Marko (toim.), 2007, Virtuaalisia yhteisöjä, ajatuksia ja avoimuutta, Sosiaalinen media opetuksen ja oppimisen tukena hankkeen selvitysraportti, Kuopion Yliopisto oppimiskeskus, Kopijyvä Kuopio, SMOOT-julkaisu.pdf - Rongas Anne, 2008, Sosiaalinen media oppimisen tukena, Opetushallitus,http://sosiaalinenmedia.googlepages.com/home - The Horizon Report, 2008, a collaboration between The New Media Consortium and the Educause Learning Initiative, An Educause Program, - Wikipedia: Blogi Wikipedia: Verkosto Wikipedia: Virtuaalitodellisuus wiki/virtuaalitodellisuus - Wikipedia: Wiki toimia kotisivuna. Wiki-työkalu mahdollistaa yhteisen dokumentin kirjoittamista sekä kommentointia. Oikeuksia wiki-sivuston käyttöön voi antaa itse halutulla tavalla, esim. kaikki voivat kirjoittaa ja kommentoida tai ainoastaan kirjautuneet käyttäjät voivat kirjoittaa ja kommentoida. Tammelan kylien kyläsuunnitelmien rakentaminen on mahdollista toteuttaa ilmaista wiki-ympäristöä hyväksi käyttäen ja tämä mahdollistaa jokaisen osallistumisen, esim. Verkosto on käsite, jota käytetään sekä verkkoa muistuttavista muodostumista ja rakenteista että kuvainnollisesti järjestelmistä. Ihmiset muodostavat keskenään verkostoja ja esimerkiksi yritykset verkostoituvat. Tällöin puhutaan sosiaalisista eli yhteisöllisistä verkostoista. Viime vuosina ovat Facebook, Orkut, My Space ja Ning nousseet voimakkaasti esille ja miljoonia ihmisiä osallistuvat verkostojen toiminnoissa ympäri maapalloa. Sosiaalisissa verkostoissa ihmiset voivat etsiä samanhenkisiä kumppaneita, jakaa tietoa sekä myös tuottaa tietoa yhdessä. Verkostot muuttuvat yhä enemmän virtuaalisiksi ympäristöksi, ne sisältävät monet palvelut kuten esim. sähköpostia, valokuvaalbumeita, videokokoelmia ja reaaliakaista keskustalua varten chat-työkaluja.verkostotyökaluissa voit liittää tapahtumia yhteiseen kalenteriin tai laittaa asioita näkyviin seinätaululle. Verkostotyökalut sopii hyvin hajautetun organisaation toiminnan tukena esim. yhdistyksien kotisivuina. Tammelan kylien verkosto on rakennettu Ningympäristöön Tämä tarjoaa avoimen väylän osallistua yhteisiin keskusteluihin. Virtuaalinen ohjaus- ja oppimisympäristö on virtuaalitodellisuus (tekotodellisuus) joka on tietokonesimulaatio tuotettu aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö. Virtuaalitodellisuus voi joko pyrkiä simuloimaan jotakin todellista ympäristöä, esim. Virtuaalikylä info, tai se voi luoda täysin kuvitteellisen ympäristön (esim. scifi-tietokonepelit). Useimmat virtuaalitodellisuuden ympäristöt perustuvat lähes kokonaan visuaaliseen vaikutelmaan, joka luodaan joko tietokoneen näytölle, laajakankaalle tai erityiselle stereoskooppiselle katselulaitteelle. Joissakin simulointiympäristöissä käytetään lisäksi muita aistiärsykkeitä, kuten simuloitua äänimaailmaa tai tuntoaistiin perustuvia liikeärsykkeitä. Second Life on virtuaalimaailma, jonne voi rakentaa oman virtuaalisen maailman. Osallistuminen virtuaalimaailmaan onnistuu webselaimen avulla.tulevaisuudessa saatamme löytää Tammelan kylien virtuaaliset mallinnukset SecondLifesta. Reaaliaikaiset ohjaus- ja oppimisympäristöt verkon kautta tarjoavat ääni, kuva, kuvaruudun jakamisen ja sovelluksien jakamisen palveluja. Ohjelmien palvelut ovat aina ilmaisia mutta jos haluaa käyttää niitä tehokkaasti joutuu ostamaan lisensin. Adobe ConnectPro on virtuaalinen ohjaus- ja oppimisympäristö jonka avulla voi pitää verkkokokouksia ja neuvotteluita, verkkoluentoja, antaa lähitukea, vierihoitoa ja vastaanottoja verkossa. Työkalun avulla voi nauhoittaa kokoukset, esittelyt ja seminaarit. Virtuaalimaailmat sisältävät yleensä myös internetpuhelu ja -videosovelluksen. Skype-ohjelma on ilmainen nettipuhelin. Sovelluksen saa asennettua omalle koneelle osoitteesta: Kuva 3. ConnectPro ohjaus- ja oppimisympäristö com. Skype-sovelluksessa ei ole erityistä palvelinta, vaan jokainen sovellukseen kirjautuneena oleva käyttäjä näkyy maailmanlaajuisesti. Yhteydet muodostetaan järjestelmään kirjautuneena olevien käyttäjien kesken kahdenvälisesti tai muodostetaan puheneuvotteluja usean käyttäjän kesken. Puheominaisuuksien lisäksi Skypellä voi välittää Chat-viestejä ja tiedostoja muille sekä pitää kahdenkeskisiä tai pienryhmä kokouksia. Googlen työkalut (igooglen ympäristö fi/ig) tarjoavat useita sosiaalisen media palveluita (Mashup-järjestelmät). Yksi yleisimmin käytetyistä palveluista on kalenteri. Se on yhteinen tapahtumakalenteri mahdollistaa eri kylien tapahtumien yhteisen suunnittelun. Kalenterit voidaan julkaista verkkoon ja liittää osaksi muita sivustoja. 15

16 Uutta elämää vanhalla nahkurinverstaalla Härkätiellä historiasta huomiseen Härkätiellä on kuljettu tuhat vuotta. Paikallishistoria ja -kulttuuri ovat keskeiset lähtökohdat sekä kylien asukkaiden viihtyvyydelle että paikalliselle yritystoiminnalle, varsinkin matkailulle. Niiden pohjalta syntyvät monenlaiset harrastukset, viihtyvyyttä lisäävä yhteisöllisyys, uudet yritysideat, erottuvat tuotteet ja erilaiset ohjelmapalvelut. Tähän Härkätien kylissä ja kaupungeissa on hyvät mahdollisuudet. Kulttuuri ja naa. Selvitys tehdään myös kansainvälisen hankkeen tarpeesta, taide ovat tämän päivän toteuttamismahdollisuuksista maailmassa merkittävässä asemassa niin terveyden ja hyvinvoinnin kuin yritystoiminnankin edistämisessä, kuten tutkimusten ja erilaisten hankkeiden ja kumppaneista. Laajan selvityksen tarkoituksena on samalla päivittää Härkätien varren toimijoiden luettelo ja koota tietopankki kaikkien käyttöön. tulokset osoittavat. Härkätie historiasta huomiseen Matkailussa nämä asiat lisäksi -esiselvityshankkeen toimenpiteitä voidaan kiinnostavasti yhdistää. Härkätien varrella on hankkeilla toteutetaan Hämeenlin- nasta Turkuun Linnaseutu ry:n, LounaPlussa ry:n ja Varsinaiseteenpäin. saatu monia asioita Suomen Jokivarsikumppanit Nyt on aika saada ry:n toiminta-alueella. Rahoitus aiempien kehittämistoimien tulee 90 % näiden toimintaryhmien ja hankkeiden tulokset entistä paremmin käyttöön kaikkien hyödyksi ja tehdä myös tarvittavat päivitykset nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. kautta ja se kuuluu EU:n maaseuturahaston tukiin. Hanketta hallinnoi Härkätien Teatteriyhdistys ry. Projektille asetetaan laajapohjainen ohjausryhmä, Härkätiellä historiasta joka kootaan hankkeen huomiseen -esiselvityshankkeen kohteena olevien tahojen, ratämistyön tarkoituksena on kehithoittajien sekä toteuttajan jatkaminen ja varsinaisen edustajista. Projektipäällikkö kehittämishankkeen vastaa selvitystyön käytännön valmistelu. On selvitettävä toteuttamisesta. Härkätien varren yrittäjien, taiteen- ja käsityöntekijöiden, Projektipäällikkö Merja Isotalo, järjestöjen, kuntien, Härkätien teatteriyhdistys ry kehittämisorganisaatioiden ja Rantapuisto 25, Forssa muiden toimijoiden kiinnostus, voimavarat ja tarpeet lähteä yhdessä luomaan Härkätien ja sen varren kylien menestystari- E nsin Portaan nahkurinverstaalla valmistettiin lähes sadan vuoden ajan nahkoja ja nahkatuotteita, ja noina aikoina verstas oli merkittävä paikka monille kyläläisille. Sen jälkeen rakennus uinui kymmeniä vuosia lähes käyttämättömänä ja unohdettuna. Viime vuosien aikana on verstaalta taas kuulunut työn ääniä, kun rakennusta on kunnostettu museoksi sekä kokousja näyttelytilaksi. Jatkossa verstaasta ja sen toiminnasta toivon mukaan tulee taas olemaan iloa myös kyläläisille ja muille tammelalaisille. Portaan nahkurinverstaan perusti 1880-luvulla Mathias Ivar Mård keskeiselle paikalle Portaan kylää, Turpoonjoen rannalle, historiallisen Hämeen Härkätien sillan kupeseen. Toimintansa aikana nahkurinverstaalla oli merkittävä asema kylän elämässä: verstas työllisti parhaimman kukoistuskautensa aikana yli 10 henkilöä, kylän pikkupojat keräsivät nahkurille parkitusaineita, nahkoja ja vuotia tuotiin verstaalle kau- empaakin ja samoin verstaalla valmistettuja tuotteita kuten hevosvaljaita ja saappaita vietiin myyntiin ympäri eteläistä Suomea. Nahkureita ehti verstaan toiminnan aikana olla seitsemän, viimeisimpänä Eino Elo, jonka aikana verstaan toiminta jo hiipui ja kokonaan loppui Elon jäädessä eläkkeelle 1970-luvun alussa. Uusi vaihe verstaan historiassa alkoi v Uudet omistajat, Elon tyttärentytär Johanna Pelto-Huikko ja puolisonsa Kari Tikka halusivat säilyttää rakennuksen ja esineistön muodostaman maassamme ainutlaatuiseksi osoittautuneen kokonaisuuden tuleville sukupolville. Haastavaan kunnostustyöhön on sisältynyt mm. verstaan alapohjan sekä rakennuksen ympäristön maapohjan puhdistaminen poistamalla alueelta lähes 320 tonnia pilaantunutta maata suurin osa kaivamamalla lapioilla rakennuksen sisäpuolelta. Verstasrakennuksen perustukset on korjattu kauttaaltaan paaluttamalla 50 16

17 kierrepaalulla ja seinähirsiä vaihdettu n. 500 m. Raskaista toimenpiteistä huolimatta kaikki korjaukset rakennuksen museaalisessa osassa on tehty Museoviraston ohjeiden mukaisesti ja vanhaa rakennetta mahdollisimman paljon säästäen. Työt jatkuvat edelleen, nyt osana Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) vuosina rahoittamaa Lounais-Hämeen museot matkailukäyttöön hanketta. Rakennuksen entisiin kylmiin varastotiloihin on valmistumassa pieni kokous- näyttely- ja juhlatila sekä kahvila- ja ravintolatoimintaa varten keittiö- ja sosiaalitilat. Verstaan vieressä sijaitseva entinen työntekijöiden asuinrakennus on jo pitkälti kunnostettu yöpymiskäyttöön 1940-luvun tyyliä kunnioittaen. Päärakennus, entinen nahkurien asuintalo, tulee myös tarvittaessa toimimaan majoitustilana. Tämänhetkisenä tavoitteena on avata ovet noin vuoden kuluttua, kesällä Ovien vihdoin avautuessa ovat hämyisässä verstaassa taas entisillä tutuilla paikoillaan nahkojen liotussammiot, höyrykone, pohjanahkamankeli, nahkurin orret, vanhat ompelukoneet sekä lukemattomat pienemmät esineet ja työkalut! Johanna Pelto-Huikko Suomalainen unelma: kesämökki järven rannalla. Asunto- ja kiinteistökauppa on palautunut lähes ennalleen A suntokauppa on taantumasta huolimatta lähtenyt taas kaivattuun nousuun. Nousu on ollut nopeampaa, kuin osattiin aavistaa. Uunituoreen Etuoven kuukausitiedotteen mukaan yrityksemme myyntikohteiden kontaktimäärät lisääntyivät 19 % ja yhteydenotot peräti 42 % edelliseen kuukauteen verrattuna. Tämä näkyy myös yrityksemme välityksellä tehtyjen, toteutuneiden kauppojen määrissä. Tosin, lamasta huolimatta olemme lisänneet toimistoomme myyntivoimaa, kun taas monet ovat toimineet päinvastoin. Asuntokaupan piristymisellä on positiivisessa mielessä laajat yhteiskunnalliset vaikutukset, sillä lähes jokainen kunnostaa ja korjaa uutta asuntoaan mieleisekseen. Rakennusala saa näin työtä, rakennustarvikekauppa uusia asiakkaita jne. Asuntojen hintataso on tilastojen mukaan kääntynyt suurissa kaupungeissa jo hienoiseen nousuun, mutta täällä Forssan seudulla asuntoja ja kiinteistöjä saa edelleen edulliseen vanhaan hintatasoon. Asunto ja kiinteistö ovat aina pitkällä ajan- Lounais-Hämeen jaksolla turvallisia ja vakaita sijoituskohteita, sillä asuntoja tarvitaan aina. Vaikka kauppa käy nyt taas hyvin, niin ostavien asiakkaiden harkinta-aika on pidentynyt aiemmasta. Uusi tuleva koti tai vapaaajanasunto tutkitaan perusteellisemmin ja erityisesti lainarahan hintaan kiinnitetään huomiota. Tämä onkin tärkeää, sillä eri pankkien korkomarginaaleihin on ilmestynyt muutaman kuukauden aikana huomattavia eroja. Asuntolainojen korkotaso on kokonaisuutena edelleen poikkeuksellisen alhaisella tasolla, joten tällä on ratkaiseva vaikutus asuntokaupan vilkkauteen. Aina kun asuntokauppa on vetänyt vähän aikaa henkeä, niin patoutuneet ostotarpeet myös realisoituvat jossain vaiheessa. Se aika näyttää taas tulleen. Perheet panostavat taantumasta huolimatta vapaa-aikaan. Suurimmalla osalla ihmisistä on talouden perusasiat kunnossa. Tästä syystä tasokkaitakin vapaa-ajanasuntoja kysytään yritykseltämme koko ajan enemmän, kuin mitä on tarjota. järviylänkö on erityisesti pääkaupunkiseutulaisten suosiossa. Omarantaisten kiinteistöjen lisäksi varsin suosittuja ja haluttuja ovat myös maaseudun rauhassa olevat muutaman hehtaarin pikkutilat, joille kaupunkilaiset keksivät mitä moninaisempia käyttömuotoja. Toivottavasti kuolinpesät hyödyntävät tämän ostopotentiaalin ja luopuvat heille tarpeettomista kiinteistöistään niin järvien rannoilla kuin kuivalla maallakin. Tämä olisi monessa mielessä hyvä asia, sillä uudet omistajat tuovat tullessaan pirteyttä, elämää ja jopa töitä myös näiden kiinteistöjen sijaintipaikkakunnille. Vapaa-ajan asumisessa Tammela on monien kauniiden järviensä vuoksi merkittävin ja halutuin kunta, mutta myös koko Forssan seutu on edullisen sijaintinsa vuoksi haluttua aluetta. Uutena ostajaryhmänä ovat suuret ikäluokat, jotka ovat tehneet muualla elämäntyönsä ja palaavat paluumuuttajina takaisin entiselle kotiseudulleen. Kiinteistönvälittäjä Matti Ryyppö, LKV Forssan Isännöinti ja Kiinteistönvälitys Oy 17

18 18 Torro Tervetuloa Torrolle - aitoon hämäläiseen kylään Torron idyllinen kylä sijaitsee Torronsuon kupeessa, Etelä-Tammelassa. Kylä on ehkä kooltaan pieni, mutta sen asukkaat ovat aktiivisia ja iloisia puuhaihmisiä. Torrolla toimii oma kyläyhdistys, Torro-seura ry, jonka puheenjohtajana toimii Margit Ranttila. Torro-seuran kotisivut: Seura onkin monessa kylällä tapahtuvassa toiminnassa mukana. Suurimpana tapahtumana on talvisin järjestettävät Kuutamo- ja Suksi suolle-hiihdot. Hiihtojen järjestämiseen tarvitaan monien apua. Talkooväkeä onkin ollut aina runsaasti, mikä on vaikuttanut tapahtumien onnistumiseen. Hiihdoissa on ollut runsas osanotto ja hiihtäjiä on tullut kauempaakin. Hiihtoreitistö onkin Torron ylpeys. Hyvänä lumivuonna latuverkosto on laaja. Latujen kunnossapidosta ja tekemisestä vastaa Antti Hakala. Lukemattomat ovat ne tunnit, joita hän viettää kelkkansa päällä talviaikaan. Torro-seura järjestää kyläläi- Pohjois- Tammelassa sijaitsee elinvoimainen Teuron-Kuuslammin kyläpari. Kyläalueelta on matkaa Tammelan keskustaan noin 15 km, Forssaan noin 25 km, Hämeenlinnaan noin 35 km, Tampereelle noin 90 km, Turkuun noin 100 km ja Helsinkiin noin 100 km. Itse muutin Kuuslammille Eestistä. Tutustuin suomalaiseen elämänmenoon useiden vuosien aikana kesätöissä Uudellamaalla. Ensimmäisen kerran v syksyllä, tullessani töiden perässä Teurolle, tunsin että täällä on se paikka, mihin kaipaan. Täällä sille myös monenlaisia tapahtumia ja retkiä; pikkujoulut, teatterimatkat, laivamatkat jne. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia riippumatta siitä onko henkilö seuran jäsen vai ei. Tällä hetkellä Torrolla toimii myös alle kouluikäisten Muksukerho. Se kokoontuu kerran kuussa ja mukana on aina kymmenkunta lasta äiteineen. Mukaan mahtuu lisääkin torrolaisia muksuja, joten yhteyttä voi ottaa Torro-seuran sihteeriin. Kylällä on myös toiminnassa oleva kappeli ja hautausmaa. Kappelilla järjestetään jumalanpalvelusten lisäksi häitä, ristiäisiä ja hautajaisia. Lisäksi konsertteja on pidetty ja joulun alla on diakoniapiirin myyjäiset. Myös seurakunnan työntekijän vas- Teuro-Kuuslammi Kappeli tarjoaa paikan niin hiljentymiseen kuin juhlaankin, kuten viettää idylliset ja kauniit häät taanotto ja verenpaineen mittaus tapahtuvat kappelilla. Ehtookellot ovat soineet Torrolla 1800-luvun loppupuolelta, joka lauantai-ilta klo 18, kehoittaen kyläläisiä rauhoittumaan sunnuntain viettoon. Torrolla toimii myös metsästysseura Orava ry. Se on perustettu vuonna 1953 ja jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 75 jäsentä. Seuran puheenjohtajana toimii Risto Lohermaa. Seura toimii aktiivisesti niin metsästyksessä kuin riistanhoidossakin. Kesäisin seura järjestää yleiset onkikilpailut Haiponjärvellä. Osanotto onkikilpailussa on ollut aina runsasta. Mutta ehkä kaikken parasta Torrolla on sen kaunis luonto, erityisesti Torronsuo. Hiljainen kesäilta suon kostean tuoksun kupeessa tai kaunis talvipäivä hiihtolenkin varrella, nuotiolla makkaraa paistaen. Teksti ja kuvat: Marja Hakala Kylä, mikä veti voimakkaasti puoleensa on se aito toimiva kylä, missä on hyvät mahdollisuudet toteuttaa toiveitani. Harrastelijataitelijana viehätti minua kaunis luonto ja ihanat vanhat rakennukset ja hyvä yhteishenki. Olen maalannut noin kymmenen Teuro- aiheista taulua. Kylällä elää voimakas talkoohenki. Talkoovoimin rakennettiin Kuuslammille v monitoimihalli. Nyt halli on harrastajien runsaassa käytössä. Myös Teuron Kylätalo, mainio juhlien ja erilaisten tilaisuuksien pitopaikka, kunnostettiin talkoovoimin vanhasta rukoushuoneesta. Teuro on vanha kylä, missä on säilynyt yli 200 vuotta vanhoja rakennuksia, joista tunnetuimpia ovat aitat luvulta alkoi käsityöläisammattien harjoittajien määrä kasvaa. Kylissä oli arvostettuja kirvesmiehiä, puuseppiä, seppiä ja suutareita peräti kolmessa polvessa. Kylien VPK perustettiin v ja Teuron Torvet v Kylätoimintayhdistys perustettiin v Yhdistyksen näyttävin tapahtuma on vuosittainen perinteinen Kädentaitoa -myyntinäyttely, joka on saanut rinnalleen mm. tekniikkatapahtuman. Tapahtuma järjestetään talkoovoimin. Talkoolaisia on vuosittain ollut toista sataa. Teuron kesätapahtumat on joka kesä, heinäkuun 3. viikonloppu. Teuron superviikonloppu tuo vuosittain tuhansia vierailijoita kylälle. Tapahtuma järjestetään Teuron koululla ja piha- alueella jo 26. kerran. Se on hyvä mahdollisuus taiteen ja käsityön harrastajille esitellä ja myydä töitänsä. Minun tauluni on näyttelyssä ollut mukana 5 kertaa. Tänä vuonna Teuron Kesätapahtuma on heinäkuuta kello TERVETULOA! Sirkka Lasner

19 Ideasta todeksi kaikki mahdollisuudet yrittää Onko sinulla yritysidea? Tai jo toimiva yritys, jonka toimintaa haluat uudistaa? Maaseudulla harjoitetaan yritystoimintaa yhä monipuolisemmin. Myös sinulla on kaikki mahdollisuudet yhdistää maaseudun elämänlaatu asumisen ja liikkumisen väljyys, turvallisuus ja luonnonläheisyys menestyksekkääseen yritystoimintaan. Maaseutu on monipuolinen toimintaympäristö Eri maaseutualueiden ja kuntien välillä on eroja. Keskusten läheisellä maaseudulla ja toisaalta perinteisellä maaseudulla on omat erityispiirteensä. Molemmat tarjoavat edellytyksiä yritystoiminnalle. Maaseudulla toimivan pienen yrityksen toimintaympäristö on moniaineksinen kokonaisuus. Maaseudun yri- maaseutumaisilla alueilla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita. Yrityksen tulee olla alle kymmenen henkilöä työllistävä mikroyritys tai maatila, joka harjoittaa tai ryhtyy harjoittamaan muuta yritystoimintaa maatalouden ohella. Yritystuen hakija voi olla luonnollinen henkilö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta. Yhteisömuotoiselta yritykseltä edellytetään, että määräysvalta yhteisössä on yhdellä tai useammalla riittävän ammattitaitoisella vuotiaalla henkilöllä. tystoiminta kohtaa entistä voimakkaampana markkinoiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailutilanteen. Yritykset hakevat kilpailuetua kustannusten alentamisesta tai erikoistumisesta. Toimiala ja tuotteet määräävät varsin pitkälti myös maa- Aloittava yritys tai toiminnan seutualueiden yritystoimintaa laajennus kilpailutilanteissa. Ennen yrityksen perustamista on viisasta tehdä kartoitus mahdollisista markkinoista, Rahoitustukea maaseudun kilpailijoista ja asiakkaista. Tuleva yrittäjä voi saada tukea yrityksille toimintaedellytysten selvittämiseen enintään 90 prosenttia sel- Maaseudun yritykset voivat hakea TE-keskuksista (työ- ja vityksen kuluista, jotka saavat elinkeinokeskuksista) tai Leader-toimintaryhmistä rahoitus- olla yhteensä korkeintaan 1500 euroa. tukea yrityksen kehittämiseen, Kun yritys aloittaa tai laajentaa toimintaansa, se voi hakea investointeihin ja ensimmäisten työntekijöiden palkkakustannuksiin. Tuki myönnetään tukea ensimmäisten ulkopuolisten työntekijöiden palkkaamiseen. Tuki voi olla enintään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. puolet työntekijän palkasta ja Yritysrahoitusta voi saada kohdistua enintään kahden henkilötyövuoden yritys, jonka toiminta tukee palkkaukseen. Maisemakonttorisi? Kaikki mahdollisuudet yrittää. Tietoa ja tukea: maaseutu.fi Jos yritys haluaa parantaa markkinointiosaamistaan tai kehittää tuotteitaan, se voi saada kehittämistukea enintään puolet kustannuksista esimerkiksi asiantuntija-avun tai koulutuksen ostamiseen. Yritysryhmät Yritykset voivat yhdistää voimansa ja kehittää esimerkiksi yhteisiä tuoteperheitä tai alueen matkailuyritysten yhteistä markkinointia. Yhteiseen kehittämisponnistukseen tarvitaan vähintään kolme yritystä. Yritysryhmälle kehittämistukea haettaessa tuen hakijana ja hankkeen vetäjänä voi toimia kehittämispalveluita tarjoava organisaatio, esimerkiksi neuvontajärjestö, koulutusorganisaatio tai kuntien elinkeinoyhtiö. Tukea voidaan myöntää 75 prosenttia kustannuksista. Investoinnit Investointitukea voi saada myös muun muassa yrityksen toimitilojen rakentamiseen tai hankkimiseen, koneiden ja laitteiden ostamiseen tai erilaisiin muutos- ja parannustöihin. Tukea voi saada enintään 20 prosenttia kustannuksista. Tuen hakeminen Tukea haetaan siitä TE-keskuksesta tai paikallisesta toimintaryhmästä, jonka alueella tuen kohteena oleva yritys toimii tai aloittaa toimintansa. Tuettua toimintaa, esimerkiksi investointia, ei saa aloittaa ennen kuin hakemus on tullut vireille. Neuvontaa ja asiantuntijapalveluita Maaseudulla toimiville pienyrityksille, monialaisille maatiloille ja aloittaville yrityksille on tarjolla asiantuntijapalveluita ja neuvontaa. Yrityksen perustamiseen ja kehittämiseen tarjolla olevia julkisia palveluita voi etsiä asiasanahaulla Seudulliset yrityspalvelut. Seudullisia yrityspalveluita ovat muun muassa TE -keskusten, uusyrityskeskusten ja ProAgrian yrityspalvelut sekä yrityshautomot. ProAgria tarjoaa yrityssuunnittelun ja johtamisen asiantuntijapalveluista, joita tarvitset yrityksesi tavoitteiden toteuttamiseen, kannattavuuden parantamiseen ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Aloittavat yritykset voivat saada asiantuntijapalveluihin kehittämistukea 90 % kustannuksista ja toimivat yritykset 50 % kustannuksista. Lähtökohdan kehittämiselle saat asiantuntijoiden kanssa käytävästä maksuttomasta kehityskeskustelusta. Lisätietoja yritystuista LounaPlussa ry toivoo yhteydenottoa jo suunniteltaessa yritystuen hakemista ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä. LounaPlussa ry:n toimisto sijaitsee Forssan seudun kehittämiskeskuksen tiloissa osoitteessa: Koulukatu Forssa Puh (03) FAX (03) Toiminnanjohtaja Tuula Kallioinen GSM KL_ORSI_253x50mm.indd :00:09 19

20 TAPAHTUMAKALENTERI Kesäkuu Tammelan kesätori kunnantalolla perjantaisin klo Kesätori Valkeaniemen pirtillä perjantaisin klo 16-19, juhannusviikolla torstaina Kesätori Letkun Puodin pihalla lauantaisin klo Makkaramarkkinat Tammelan torilla klo Markkinatori, Makkaramestarikilpailu, Makkaramestaritanssit orkesteri- ja karaokemusiikin tahdissa Pohjoismainen luonnonkukkapäivä klo Hämeen luontokeskuksessa ja Tulitikkuja lainaamassa Rauhaniemen kesäteatterissa. Esitykset arkisin klo 19, viikonloppuisin klo Torppien jäljillä opastuskierros polkupyörillä, lähtö Portaan Härkäpostin edestä. Opastus Sirpa Rauhala, 2 e/hlö yli 15 v. sisältäen opastuksen sekä kahvituksen Kivilammin torpalla Liesjärven kesätori ala-asteen kentällä perjantaisin klo Tonttipäivä Tammelassa Letkulla klo 10-13, Liesjärvellä klo ja Teurolla klo Letkun pirtillä tonttipäivän avaa kj Matti Setälä, Liesjärvellä kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja Teurolla kunnanhallituksen pj Harri Kaunisto. Tarjolla laaja valikoima tontteja, opastetut kierrokset tonteille! Paikalla yli 30 näytteilleasettajaa rahoituksesta rakentamiseen. Kesätorimyyntiä, musiikkiesityksiä. Tontteja voit etukäteen tutkailla: Kesäjuhlat Letkun Pirtillä klo Taidekeskus Ihanan 4. kesänäyttely Kiroileva siili ja Anatomiset kengät. Henkilökuva sarjakuva-finlandiallakin palkitusta nuoresta sarjakuvapiirtäjä Milla Paloniemestä ja hänen työprosesseistaan sekä teoskokoelma kuvanveistäjä Anne Meskasen uusista anatomisista veistoksista. Kesänäyttely on avoinna ti-su klo klo 14 Sunnuntaifestari Ihanan puutarhassa. Suomi-reggaeta esittää Jukka Poika ja Tiski Pekka Tulitikkuja lainaamassa Rauhaniemen kesäteatterissa. Esitykset arkisin klo 19, viikonloppuisin klo 16. Heinäkuu 3.7. Kesäasukaspäivä Tammelan kunnantalolla klo Kesälomatanssit Valkeaniemen pirtillä klo Kesätapahtuma klo 19 Susikkaan kylätalolla Kolme veijaria Härkätiellä, ensimmäinen osa Kustaa-kuninkaan sotilaat Torrolla. Esitykset su klo 14 ja ma klo Yötori Liesjärven ala-asteen kentällä klo Heinäpäivä klo Korteniemen perinnetilalla Liesjärven kansallispuistossa Onkikilpailut Turpoonjoella Portaassa klo 12 alkaen Pihatanssit Portaan kylätalolla klo Kolme veijaria Härkätiellä, toinen osa Keikarin kahvilassa Portaassa. Esitykset su klo 14 ja ma klo Musiikkia Atlantin takaa Humppilan kirkossa klo 20. Sanna Mansikkaniemi, mezzosopraano, Cuarteto nuevamerica: Annemarie Åström & Luis Fiestas, viulu Laura Kajander-Fiestas, alttoviulu,markus Hohti, sello,luis Fiestas, Heitor Villa-Lobos, Astor Piazzolla Uniikkiviikon konsertti Tiedustelut: Katja Koffert, puh: XIX Bella Italia Mustialassa Kolme veijaria Härkätiellä, kolmas osa Karviaismarjahilloa Letkulla. Esitykset su klo 14 ja ma klo Teuron kesätapahtuma klo Kädentaitajien myyntinäyttely Teuron koululla. Tekniikkatapahtuma Mattsonin pellolla (kyläkaupan vieressä) Teuro-Kuuslammin VPK:n iltatanssit Ali-Tuomolan makasiinissa klo 20-01, esiintyjänä vastavalittu tangokuninkaallinen Erkki Liikasen 50-vuotisjuhlakonsertti Saaren kansanpuistossa klo 13. Liput 10 e, varaukset puh Ihanan Picnic-konsertti puutarhassa klo 19. Sisään klo 18 alkaen. Omat eväät ja viinit mukaan! Kahviomyyntiä myös paikalla. Varhaisromantiikan ajan musiikkia käyrätörvella ja harpulla esittävät Tommi Hyytinen ja Päivi Viitanen Kesätori klo Susikkaan kylätalolla Kesäjuhla Patakankaan Nuorioseurantalolla klo 16. Ohjelmalliset iltamat klo 19 alkaen Kesäjuhla Liesjärven työväentalolla klo Porras Osaa tapahtuma ja unikeontori klo Portaan kylätalolla. Elokuu Hakkapeliittatapahtuma Tammelan kirkonmäellä ja Mustialassa. Lisätiedot: Hakkapeliittatanssit Auran Pirtillä klo TLY OPEN AIR tapahtuma Tammelan urheilukentällä klo Tulitikkuja lainaamassa Rauhaniemen kesäteatterissa klo Ongintakilpailut Pihtikoskella klo Jätevesipäivä Riihivalkamassa klo Viemärinavajais -tanssit Valkeaniemen Pirtillä klo Yötori klo Liesjärven koulun kentällä Yhteislaulutilaisuus Portaassa Syrjälän talon pihassa klo Rautakankikävelyn MMkisa ja Rautainen ilta Mustialassa klo Musiikkisuunnistus Letkun kylässä klo Laulukonsertti Tammelan kunnantalolla klo 15. Petteri Salomaa - laulu, Minttu Siitonen - piano. Konserttilippu 15 e, varaukset puh Tammelan KYLÄLEHTI2009 Julkaisija Tammelan Kylät Ry Toimitus Eija Laine, Veli-Matti Pura Ulkoasu Pia Näppinen, Mainostoimisto Muu Painos Jakelu Joka talouteen Tammelassa Paino Forssan kirjapaino

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET HN-Consult Oy on yhdessä maanomistajan Strand Skogs Ab allekirjoittanut konsulttisopimuksen 17.9. 2012 missä HN-Consultille annetaan oikeus kaavoittaa alue. Maanomista on Vöyrin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 205 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 167-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA, SAPPEEN KYLÄ RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 8, 13, 14, 15, 16 JA 17 SEKÄ KORTTELIN 6 RAKENNUSPAIKKOJA 2 JA3, KORTTELIN 7 RAKENNUSPAIKKOJA 2, 3, 4,

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.9.2014 3547 PEURANTIE asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA

RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE VEHKAJÄRVI 1 RIIHINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 26.11.2007 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Riihiniemen ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne 635 Kylä: Vehkajärvi 461 Tila:

Lisätiedot

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE HARHALA. KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE HARHALA KUIKKO RN:o 8:46 KUIKON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 16.6.2009 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Kuikon ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635) Kylä: Harhala (402)

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTA MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 1(5) MÄNTSÄLÄ SUVIKETO RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, 26.8.2014, täyd. 20.11.2014 PROJ. NRO 247 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011, 19.2.2013, 27.1.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011, 19.2.2013, 27.1.2014 1.6.2011, 19.2.2013, 27.1.2014 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja:

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 3.6.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet Jyväskylän kaupungin yleiskaavan merkittäviin kyliin osoitettiin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1501 SAUVON KUNTA NUMMENPAKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 116 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Suunnittelualue

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302c NAKKILAN KUNTA SÄKKIMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA

ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA VÖYRIN KUNTA VÖYRIN KUNTA ASEMAKAAVA MERENLÄHEISELLE ASUTUKSELLE TACKSAMVIKEN ILLÄ ORAVAISISSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mustasaaressa 23.10.2012 Kaavoitusalue Asemakaava-alue sijaitsee Oravaisten

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET

TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 1/7 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 5.1.2015 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA TIEALUEET 2/7

Lisätiedot

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2009, 12.1.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Koiviston ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635)

Lisätiedot

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012

Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 Asikkalan kunta HARAVAKONEEN PUISTON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2012 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä...3 2. Aloite...3 3. Suunnittelualue...3 4. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet...3

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS SUOMUSSALMEN KUNTA (777) KIRKONKYLÄ (406) SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 PÄLKÄNE HARHALA KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.11.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Pinteleen ranta-asemakaavan muutos Kunta: Pälkäne

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut 13.4.2011 KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(7) KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 30.08.2010/päivitetty 13.12.2010 16WWE0693 Joutsa UPM-Kymmene Oyj Joutsa 2 SISÄLTÖ: MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? 3 MISSÄ JA MITÄ ON SUUNNITTEILLA? 3 MITKÄ OVAT SUUNNITTELUN TAVOITTEET?

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1303 SAUVON KUNTA KALLENMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.5.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015. Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA Kirkonniemessä kiinteistöjen 6:129 ja 6:130 asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA UURAISTEN KUNTA 1(5) RAKENNUSJÄRJESTYKSEN UUDISTAMINEN / OSALLISTUSMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ 1.1 ja tavoitteet Rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslakia sekä -asetusta ja kunnan kaavoja

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 1 (5) KONTIOLAHDEN LEHMO 1.3.2014 KAAVOITUS 2 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen

Lisätiedot

NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS

NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 21.3.2013 NAANTALI, KETTUMAA RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA 1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 29.8.2011 OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut 29.8.2011 OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011 1(6) OHKOLA TARUMAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2011 PROJ. NRO X Taruman asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä ALOITE TAI HAKIJA

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela puh 03 41201

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela puh 03 41201 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO... 2 MAAKUNNALLISET HANKKEET... 3 MAAKUNTAKAAVOITUS... 3 FORSSAN SEUTUKUNNAN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU... 5 YLEISKAAVOITUS... 6 SUKULAN JA HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVA...

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 16WWE0492 5/2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma KEHVONSALON KARTANON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 Sisältö 1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN LÄHTÖKOHDAT 3 1.1 Suunnittelutehtävän määrittely 3 1.2 Suunnittelutilanne

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 249-AK1501 PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus PAIMION KAUPUNKI VALTATIE 1:N ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.3.2015 12.5.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot