TOIMINTAKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2012 Hyväksytty Vasson yhtiökokouksessa VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS OY VASSO AB

2 SISÄLLYSLUETTELO: sivu 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS VASSON TOIMINNAN PERUSPILARIT Strategiatyö Verkostot ja yhteistyö Alueellinen yhteistyö KASTE-ohjelma Valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö VASSON TOIMINNAN PAINOPISTEET Alueellinen tiedontuotanto ja sen kehittäminen Sosiaalialan koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistaminen Kuntien ja tutkimus- ja oppilaitosten yhteistyön vahvistaminen Harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyö Täydennyskoulutusyhteistyö Avoimet foorumit kehittämiselle Asiantuntijatyö ja -palvelut Sosiaaliasiamies Lastensuojelun edunvalvonnan kehittäminen Lastensuojelun asiantuntijatyö Monikulttuurisuustyön kehittäminen Varhaiskasvatuksen koulutus ja kehittäminen Asiantuntijarekisteri VASSON 10-VUOTISJUHLA VIESTINTÄ JA JULKAISUTOIMINTA RESURSSIT, HENKILÖSTÖ JA TOIMITILAT HANKKEET TIETOHYÖTY II hanke Hankevalmistelut Länsi-Suomen päättyvät Kaste-hankkeet vuonna LIITTEET Liite 1. Arvot ja osaaminen Vassossa Liite 2. Oy Vasso Ab:n hallitus Liite 3. Oy Vasso Ab:n osakkaat Liite 4. Sosiaalialan osaamiskeskusten jäsenyydet valta-kunnallisissa työryhmissä ja neuvottelukunnissa

3 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sosiaalialan osaamiskeskukset olivat vuonna 2012 aktiivisesti mukana sosiaalihuoltolain valmistelua koskevassa keskustelussa yhteistyössä sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin kanssa. Johtajat laativat myös lausunnon, jossa painotettiin tutkimuksen ja kehittämisen välttämätöntä yhteyttä sosiaalihuollon toteuttamiseen. Keskusteluja sosiaalihuollon kehittämisja tutkimusrakenteista käytiin myös peruspalveluministerin kanssa keväällä Vielä ei ole tiedossa, milloin uusi laki tulee voimaan. Länsi-Suomen alueen yhteistyö sosiaalialan osaamiskeskusten kesken oli aktiivista yhteisen Kaste-hankkeen valmistelun parissa. Syksyllä 2012 aloitettiin myös yhteistyökeskustelut keväällä 2012 toimintansa aloittaneen Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Lähivuosina tullaan näkemään, minkälainen sosiaalija terveydenhuollon alueellinen kehittämisrakenne tulee olemaan osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistusta. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat yhdessä sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin kanssa pyrkineet vaikuttamaan sosiaalityön koulutuspaikkojen lisäämiseen yliopistoissa. Vasso organisoi keväällä tapaamisen Turun ja Salon sosiaalipalveluista vastaavien johtajien, Turun yliopiston sosiaalityön professoreiden ja rehtorin kanssa. Rehtorille luovutettiin sosiaalialan osaamiskeskusten yhteisesti laatima vetoomus koulutuspaikkojen lisäämiseksi. Sosiaalityön oppiaine on myös aktiivisesti toiminut asian edistämiseksi. Vuoden 2013 alussa saatiin tieto, että Turun yliopistossa sosiaalityön koulutuspaikkojen määrä kaksinkertaistetaan jo syksyllä Tämä on alueellisesti hyvin merkittävä ja kauan odotettu uudistus. Vasson 10-vuotisjuhlia valmisteltiin vuoden 2012 aikana ja juhlat pidettiin Tunnelma oli iloinen ja juhlava. Vasso sai runsaasti onnitteluja ja kiitoksia onnistuneesta ohjelmasta. Kukkia ja lahjojakin saimme iloksemme. Juhlassa oli mukana Vasson osakkaita ja monia tärkeitä yhteistyökumppanejamme. Itse olen vuodesta 2003 alkaen työskennellyt Vassossa, ensimmäisen vuoden suunnittelijana, sittemmin kehittämispäällikkönä ja vuodesta 2007 alkaen toimitusjohtajana. Kuluneet 10 vuotta ovat olleet antoisia, alueen kunnat, korkeakoulut, järjestöt ja muut yhteistyötahot ja niissä toimivat ihmiset ovat tulleet tutuiksi, kehittämisyhteistyön ilot ja haasteet samoin. Sosiaalityön oppiaineen nousuvirrassa olen siirtymässä Turun yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtoriksi. Vuosikymmenien kokemus käytännön sosiaalityössä ja kehittämistyössä on hyödyksi uusien ammattilaisten kouluttamisessa alalle. Kehittämistyön piirissä työskennellessä on tullut esiin myös runsaasti tutkimustarpeita. Niinpä tuntuu olevan aika palata myös tiiviimmin tutkimuksen ja kirjoittamisen pariin, joka väitöskirjani valmistumisen jälkeen on johtamisen ja kehittämistyön kiireessä jäänyt vähemmälle. Samalla on mahdollisuus rakentaa käytännön, kehittämisen, koulutuksen ja tutkimuksen yhteyksiä hieman aiempaa erilaisesta näkökulmasta. Kiitän lämpimästi Vasson henkilökuntaa, hallitusta ja muita lukuisia yhteistyökumppaneita antoisasta ja tapahtumarikkaasta vuodesta 2012 sekä myös aiempien vuosien erinomaisesta yhteistyöstä keskustelujen, hankevalmistelujen, koulutusten ym. tapahtumien ja kehittämistyön parissa! Turussa Merja Anis toimitusjohtaja 3

4 2. VASSON TOIMINNAN PERUSPILARIT 2.1. Strategiatyö Vasso toteuttaa alueellaan sosiaalialan osaamiskeskuksille lain mukaan kuuluvia perustehtäviä 1, joita ovat: sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen perus- ja erityispalvelujen kehittyminen ja välittyminen sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn monipuolinen yhteys sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen. Sosiaali- ja terveysministeriössä toimii valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta 2, jonka tehtävänä on sopia osaamiskeskustoiminnan valtakunnallisista linjauksista. Nykyinen neuvottelukunta on asetettu vuosille Neuvottelukunnan toimintasuunnitelmassa painotetaan sosiaalisen esillä pitämistä erilaisissa yhteyksissä, sosiaalialan kehittämisrakenteen vahvistamista ja lainvalmisteluun osallistumista. Vasson alueen jäsen neuvottelukunnassa on Esko Ovaska Turun ammattikorkeakoulusta ja varajäsen Helvi Heiniö Uudestakaupungista asti. Vasson hallitus (Liite 1) ja henkilöstö linjasivat vuosien strategiatyössä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan painopisteitä lähivuosiksi. Toiminnan keskiössä ovat alueellinen tiedontuotanto väestön hyvinvoinnista ja sosiaalipalveluista, työelämän yhteydet sosiaalialan koulutukseen ja tutkimukseen sekä asiakaslähtöisten toimintatapojen kehittäminen sosiaalihuollon kehittämisessä. Yhteistyötä terveydenhuollon kehittämiseen halutaan myös vahvistaa. Vasson uusi hallitus vuosille jatkaa strategiatyötä. Pikassos Oy:n (Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan alueen sosiaalialan osaamiskeskus) hallitus teki vuonna 2012 esityksen Satakunnan alueen liittämisestä Vasson toiminnan piiriin. Varsinais-Suomi ja Satakunta kuuluvat samaan Kaste-alueeseen ja yhteistyötä on Kaste-ohjelman puitteissa tehty jo paljon. Maakunnat muodostavat myös sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen sekä yhteisen perusterveydenhuollon yksikön. Vasson hallitus antoi myönteisen kannanoton Pikassoksen esitykseen, ja tämä annettiin tiedoksi Vasson kevätyhtiökokoukselle Yhtiökokous kannatti hallituksen kannanottoa. Pikassoksen hallitus linjasi edelleen alkuvuodesta 2013, että yhdistymisneuvottelut aloitettaisiin aikaisintaan vuonna

5 2.2. Verkostot ja yhteistyö Kehittämistyön keskeisiä toimintatapoja ovat yhteistyön ja kehittämiskeskusteluiden edistäminen verkostoimalla sosiaalialan ja lähialojen eri toimijoita keskenään sekä osallistuminen alueelliseen ja valtakunnalliseen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisyhteistyöhön Alueellinen yhteistyö Tavoitteena on alueelliseen kehittämistoimintaan osallistuminen ja sosiaalialan näkökulman tuominen monialaiseen hyvinvoinnin edistämisen ohjelma- ja kehittämistyöhön. Varsinais- Suomen kuntien yhteistyötä vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä sekä kuntien ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kesken. Tavoitteena on niin ikään alueellisten näkökulmien esille tuominen erilaisissa valtakunnallisissa, kannanottoa edellyttävissä uudistuksissa sekä valtakunnallisista kehittämistoimista tiedottaminen alueella. Varsinais-Suomen kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien yhteistyöryhmää koordinoimalla Vasso edistää kuntien keskinäistä yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnassa. Työryhmän toiminnalla pyritään edistämään myös nopeampaa ja joustavampaa tapaa sopia Kaste-ohjelman puitteissa tapahtuvasta hanke- ym. yhteistyöstä. Länsi-Suomen Kaste-ohjelmapäällikkö osallistuu kokouksiin ja tarvittaessa mukaan kutsutaan muita toimijoita. Työryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna Kokousten teemoja olivat muun muassa Kaste-ohjelman alueellinen työ sekä kuntien tarpeet Vasson palvelu- ja hanketoiminnan kehittämiselle. Varsinais-Suomen ja Satakunnan perusterveydenhuollon yksikkö aloitti toimintansa vuonna Yksikön tehtävät perusterveydenhuollon kehittäjänä ovat vastaavanlaiset kuin sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävät sosiaalihuollossa. Vasson ja perusterveydenhuollon yksikön yhteistyökeskustelut aloitettiin jo vuonna 2011 yksikön valmisteluvaiheessa ja syksyllä 2012 sovittiin säännöllisistä yhteistyötapaamisista, joissa keskustellaan ja päätetään yhteistyön tavoista ja sisällöistä. Syksyllä 2012 tapaamisia oli kaksi. Mukana olivat perusterveydenhuollon yksikön johtaja Pirjo Immonen-Räihä ja ylihoitaja Ritva Kosklin. Vassosta mukana olivat toimitusjohtaja Merja Anis ja suunnittelija Hanna Inkeroinen. Alkuvuodesta 2013 tavattiin laajemmalla kokoonpanolla ja mukana olivat myös Pikassoksen erityissuunnittelija Matti Mäkelä ja Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen johtaja Hanna Lagström. Keskusteluissa painottuivat yhteistyön tarpeet lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitutkimuksessa sekä päihdepalveluiden kehittämisessä. Jatkossa mukaan on kutsuttu myös ruotsinkielisen sosiaalialan osaamiskeskuksen, FSKC:n, edustus. Turun Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen (Cyri) kanssa on tehty yhteistyötä alueellisen hyvinvointitiedon analysoinnissa. Yhteistyötä tiivistetään lapsia, nuoria ja perheitä koskevan hyvinvointitiedon kokoamisessa, analysoinnissa ja hyödyntämisessä. Muun muassa Cyrin Nuoret luupin alla -tutkimushankkeen ja Vasson 5-luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset yhdessä antavat tärkeää tietoa lasten hyvinvoinnista alueellisesti. Yhteistyöstä ja aineistojen hyödyntämisestä kehittämistyössä keskusteltiin tapaamisessa syksyllä Vasson toimitusjohtaja on Varsinais-Suomen hyvinvointiklusterin johtoryhmän jäsen. Johtoryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa. Klusterityön tavoitteena on hyvinvointialan toimijoiden yhteistyön vahvistaminen järjestämällä hyvinvointifoorumeja kaksi kertaa vuodessa. Toimitusjohtaja on jäsenenä Varsinais-Suomen maahanmuuttoasiain toimikunnassa, jonka tehtävänä on kehittää kotouttamistoimintaa. Toimikunta kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa. Toisessa kokouksessa toimitusjohtaja esitteli toimikunnalle Vasson toimintaa. 5

6 Vasso järjesti keväällä 2012 yhteistyötapaamisen Turun seudun kehittämiskeskuksen kanssa. Yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sovittiin jatkettavan. Toimitusjohtaja ja suunnittelija osallistuivat Turussa kuntauudistuksen alueseminaariin ja toimitusjohtaja osallistui palvelurakenneseminaariin sekä Helsingissä pidettyyn sosiaalihuoltolakia koskevaan seminaariin Alueellisten ja valtakunnallisten järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä keskusteltiin järjestöpäivässä Vasso koordinoi hyvinvointitiedon kehittämisryhmää, jossa kehitetään tiedontuotannon menetelmiä ja niiden käyttöä (ks. kpl 4.1.). Vasson suunnittelija on lisäksi valtakunnallisen ammattikorkeakouluverkoston SOHVI-hankkeen ohjausryhmässä varapuheenjohtajana. SOHVI -hankkeessa kehitetään kokemuksellisen hyvinvointitiedon kokoamista ja hyödyntämistä. Kuntien, yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistyön edistäminen on yksi Vasson keskeisistä toiminnan painopisteistä, jolla pyritään vahvistamaan kehittämistyön tutkimusperusteisuutta sekä koulutuksen ja käytännön työn yhteyksiä. Vasso koordinoi ja järjesti (ks. kpl 4.2.) tapaamisen, jossa olivat mukana Turun sosiaali- ja terveystoimesta palvelutuotantojohtaja, tutkimus- ja kehitysjohtaja ja palvelujohtajat, Turun yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön professorit, lehtori ja suunnittelija sekä Vassosta toimitusjohtaja. Tapaamisessa vaihdettiin ajankohtaista tietoa sekä esitettiin yhteistyöaloitteita koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Yhteistyötä sovittiin jatkettavan. Verkostoissa ja työryhmissä kootaan yhteen tutkimuksen, koulutuksen, käytännön työn ja kehittämisen asiantuntijoita ja muita toimijoita. Vasso järjestää muun muassa alueellisia kehittämisfoorumeja ajankohtaisilla sisältöteemoilla. Vuonna 2012 järjestettiin kaksi kehittämisfoorumia ja kaksi tietohallinnon koulutuksellista iltapäivää (ks. Kpl 4.3.) KASTE-ohjelma Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste ( ) luo puitteet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminnalle. Kaste-ohjelman tavoitteena on, että: I. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja II. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on siirtää painopistettä ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Kasteohjelma muodostuu kuudesta osaohjelmasta, niihin liittyvistä säädösuudistuksista ja suosituksista. Osaohjelmat ovat: I. Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan, II. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan, III. Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan, IV. Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan, V. Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi ja VI. Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksilla tuetaan Kasteohjelman tavoitteiden saavuttamista ja toimeenpanoa. 6

7 Länsi-Suomen Kaste-aluejohtoryhmä linjaa Kaste-ohjelman painopisteitä Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella ja päättää, mitä kehittämishankkeita ja -toimia alueella toteutetaan. Vasson toimitusjohtaja on Länsi-Suomen Kaste-aluejohtoryhmän 3 jäsen ja osallistuu kehittämistoiminnan linjauksiin ja suunnitteluun. Kaste-ohjelman Länsi-Suomen alueelliseen toimeenpanosuunnitelmaan on kirjattu keskeiset kehittämislinjaukset: Johtoryhmän kokousten lisäksi osallistuttiin alueellisiin Kaste-seminaareihin ja hankevalmistelutyöryhmiin. Länsi-Suomen alueella valmisteltiin vuoden 2012 aikana kahta uutta hankekokonaisuutta Kaste-ohjelmaan: päihde- ja mielenterveystyöhön sekä aikuissosiaalityöhön painottuvaa Riskiryhmien palvelukonseptien kehittäminen palvelurakenteita muotoilemalla ja Perhekeskus hankkeita. Edellistä hallinnoi Turku ja jälkimmäistä Kaarina. Perhekeskushankkeen valmistelun koordinoinnissa oli mukana ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus, FSKC. Toimitusjohtaja ja suunnittelija kokosivat Varsinais-Suomen kunnat yhteiseen Palvelumuotoilulla parempia palveluja riskiryhmille - hankkeeseen, jolle Turun hallinnoimana haettiin Kaste-rahoitusta. Hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen maaliskuussa Turun ulkopuolisten Varsinais-Suomen kuntien kaksi hanketyöntekijää on tarkoitus palkata Vassoon toteuttamaan kuntien yhteistä kehittämishanketta. Hankkeessa on muita Turun sekä Satakunnan alueen osakokonaisuuksia. Vasso kokosi kuntien kehittämistarpeita ja käynnisti keskustelua kahdessa aamupäivätilaisuudessa (aikuissosiaalityö keväällä 2012 sekä mielenterveys- ja päihdetyö syksyllä 2012) sekä hankesuunnittelukokouksissa, joita järjestettiin neljä kertaa. Lisäksi toimitusjohtajaa ja suunnittelija osallistuivat Turun sosiaali- ja terveystoimen organisoimiin, Palvelumuotoilu-hankkeen suunnittelukokouksiin, joita vuoden aikana oli neljä. Toimitusjohtaja osallistui kutsuttuna Romaniasiain neuvottelukunnan kokoukseen ja esitteli Palvelumuotoilu-hankkeen tavoitteita ja suunnitteluprosessia. Hankesuunnitelmia on esitelty kappaleessa 7.1. Loppuvuodesta 2012 tehtiin Keski-Suomesta aloite Vassolle yhteisen kehittämishankkeen valmistelusta maahanmuuttajien kanssa tehtävän lastensuojelutyön kehittämiseksi. Kumppanuushankkeesta keskusteltiin alustavasti Kaste-aluejohtoryhmässä alkuvuodesta Jos Turun sosiaalityön palveluissa on kiinnostusta ja mahdollisuuksia lähteä kumppanuushankkeeseen, sitä ryhdytään valmistelemaan yhdessä Keski-Suomen kuntien kanssa. Länsi-Suomen Kaste-alueen edellisen kauden kolme Kaste-hanketta: Remontti Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämishanke, Länsi 2012 Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittämishanke sekä Toimintakykyinen ikääntyminen vanhuspalveluiden kehittämishanke (Katso kpl 7.2.) päättyvät vuonna Kehitetyn toiminnan juurruttamistyötä tehtiin vuonna Vassossa toteutettavia sosiaalialan harjoittelijoiden töitä suunnattiin Kaste-ohjelmaa tukeviksi. Harjoittelijatyönä toteutettiin Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ennaltaehkäisevän työn selvitys syksyllä Työn taustalla oli tarve kartoittaa, millä tavoin Kaste-ohjelman tavoitteita on palveluissa huomioitu ja toteutettu. Selvitystä viimeistellään edelleen vuoden 2013 aikana. Vastuuhenkilöt: Merja Anis ja Hanna Inkeroinen 3 7

8 Valtakunnallinen ja kansainvälinen yhteistyö Sosiaalialan osaamiskeskukset tekevät keskenään yhteistyötä valtakunnallisesti tärkeissä asioissa. Johtajat kokoontuvat kuukausittain käsittelemään yhteisiä asioita. Johtajat valmistelevat yhteisiä kannanottoja valtakunnallisesti merkittäviin kehittämislinjauksiin ja lakiesityksiin. Osaamiskeskuksilla on edustajansa useissa valtakunnallisissa työryhmissä (Liite 4). Vasson toimitusjohtaja osallistui sosiaalialan osaamiskeskusten edustajana Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan (STM), Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämishankkeen ohjausryhmän (Sosnet) ja Sosiaaliportin toimitusneuvoston (THL) työskentelyyn valtakunnallisesti. Näiden työryhmien kokouksia oli vuoden aikana yhteensä seitsemän. Toimitusjohtaja laati sosiaalialan osaamiskeskusten yhteisen lausunnon Sosiaalihuoltolakia valmistelevan työryhmän raporttiin ja lakiesitykseen. Eri toimijoiden yhteistyöllä tehtiin vaikuttamistyötä sosiaalialan tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen edistämiseksi. Vuosittain järjestetään yhteisiä tapaamisia Sosiaali- ja terveysministeriön, Opetus- ja kulttuuriministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Sosiaalityön yliopistoverkoston (Sosnet), perusterveydenhuollon yksiköiden valtakunnallisen verkoston, Kuntaliiton sekä muiden valtakunnallisten yhteistyötahojen kanssa. Vuonna 2012 tapaamisia oli yhteensä seitsemän. Peruspalveluministeri tavattiin Osaamiskeskusten muissa valtakunnallisissa verkostoissa osaamiskeskusten työntekijät käsittelevät ja suunnittelevat yhteisiä toimintoja, vaihtavat tietoa ja saavat vertaistukea. Vuosittain järjestettävillä sosiaalialan osaamiskeskuspäivillä osaamiskeskusten henkilöstö kokoontuu yhteen verkostoitumaan, kouluttautumaan ja keskustelemaan ajankohtaisista teemoista. Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät järjesti Sosiaalitaito Teemana oli Sosiaalinen muutostyö, innovaatiot ja myönteinen imago. Kansainvälisenä yhteistyönä toteutui tapaaminen Ruotsin Fou:n (Forskning och utveckling) alueellisen yksikön kahden tutkijan vierailu Vassossa keväällä Vieraiden kanssa vaihdettiin tietoa ja kokemuksia alueellisesta ja valtakunnallisesta kehittämistyöstä Suomessa ja Ruotsissa. Toimitusjohtaja osallistui Sosiaalityön tutkimuksen pohjoismaiseen Forsa-konferenssiin Norjassa lokakuussa Konferenssin teemoja olivat kumppanuus, lastensuojelu ja käytäntötutkimus. Konferenssi tarjosi ajankohtaista tutkimustietoa ja yhteistyömahdollisuuksia muun muassa pohjoismaisessa lastensuojelututkimuksessa. 8

9 3. VASSON TOIMINNAN PAINOPISTEET 3.1. Alueellinen tiedontuotanto ja sen kehittäminen Hyvinvoinnin edistäminen sekä palveluiden ja osaamisen kehittäminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttävät monipuolista ja alueellisiin olosuhteisiin kiinnittyvää tiedontuotantoa sekä tiedon hyödyntämisen kehittämistä. Valtakunnallisesti koottavaa tietoa tulee tarkastella alueellisista lähtökohdista ja kartoittaa sellaiset alueelliset tiedontarpeet, joihin ei valtakunnallisista lähteistä ole saatavilla riittävän tarkkaa tai tarkoituksenmukaista tietoa. Alueellisen tiedontuotannon keskeisiä verkostotoimijoita sosiaalialan osaamiskeskuksen lisäksi ovat alueen korkeakoulut, tutkimusyksiköt, kunnat, järjestöt, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö sekä Kastealuejohtoryhmä ja hanketoimijat. TIETOHYÖTY II hanke sai rahoituksen ajalle maakunnan kehittämisrahasta. Kuntalaisten hyvinvointia koskevalla tiedontuotannolla tuettiin hyvinvointipalvelujen suunnittelua ja päätöksentekoa sekä ohjattiin resursseja uusiin toimintatapoihin, joita kuntien koordinoidulla yhteistyöllä on mahdollista löytää. TIETOHYÖTY II hankkeen toiminta koostui maakunnan kehittämisrahalla toteutettavasta yleisestä osasta sekä kuntien rahoittamasta kuntakohtaisesta osasta. Kuntakohtaisessa osassa tuettiin kuntien ja seutujen hyvinvointikertomusten, -tilinpäätösten ja muiden seuranta- ja arviointiraporttien laatimista. Kuntakohtaisissa töissä hyödynnettiin erilaisia menetelmiä ja syvennettiin näin alueellista tiedontuotantoa. TIETOHYÖTY II-hankkeen toimintakausi jatkui asti. Vuoden 2012 alussa jatkettiin syksyllä aloitettuja kunta- ja seutukäyntejä. Käyntien yhteydessä esiteltiin tuoreimpia tilastoja indikaattorikokonaisuuksista ja luotiin yhteistä analyysia ja tulkintaa hyvinvoinnin tilasta. Yhteistyö paikallisten hyvinvointitiedon toimijoiden kanssa on jatkunut tiiviimpänä kuin aikaisemmin hyvinvointitiedon kehittämistyöryhmän muodossa. Kehittämistyöryhmässä on edustusta mm. Turun ammattikorkeakoulusta, Länsi-Suomen alueen KASTE-hankkeista, kunnista, järjestöistä ja Satakunnan alueelta Pikassoksesta. Vuonna 2012 yhteistyötä tehtiin myös Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksen SONetBotnian kanssa. Yhteistyö toteutui molemminpuolisten vierailujen ja toiminnan esittelyn muodossa. Työryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana yhteensä kolme kertaa ja jatkaa toimintaansa aktiivisesti. Indikaattorikokonaisuudet, kunta- ja seutukäynnit sekä hyvinvointitiedon kehittämistyöryhmän organisointi kuuluivat hankkeen yleiseen osaan, jota rahoitettiin maakunnan kehittämisrahalla. Hankkeen kuntakohtaisessa osassa tuettiin kuntien ja seutujen hyvinvointikertomusten, - tilinpäätösten ja muiden seuranta- ja arviointiraporttien laatimista. Kuntakohtaisissa töissä pyrittiin hyödyntämään erilaisia menetelmiä ja näin syventämään alueellista tiedontuotantoa. Hankkeen kuntakohtainen osa rahoitettiin kuntarahoituksella. Kuntakohtaisen osan puitteissa toteutettiin 19 eri kokonaisuutta (ks. kpl 7.1.) TIETOHYÖTY II-hankkeen toimintamalli tuotteistettiin ja toimintamallista tuli Vasson pysyvää toimintaa. Indikaattorikokonaisuuksien päivittäminen, kunta- ja seutukäynnit sekä hyvinvointitiedon kehittämistyöryhmä toteutetaan Vasson perustoiminnassa. Kuntien maksullisina tilaustöinä toteutetaan räätälöidysti esimerkiksi hyvinvointikertomuksia, - suunnitelmia tai -tilinpäätöksiä yhteistyössä kuntien kanssa. Lisäksi kehitetään ja sovelletaan edelleen uudenlaisia tietotuotannon tapoja. Syksyllä 2012 toteutettiin kuudessa Varsinais-Suomen kunnassa viidesluokkalaisten lasten hyvinvointikysely, jonka tuloksia kunnat voivat käyttää muun muassa koulujen, vapaa-ajan 9

10 toimintojen sekä muiden hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Kyselyn malli on kehitetty Sosiaalitaito Oy:ssä. Vastuuhenkilö: Hanna Inkeroinen, tilastopäivitysten osalta Erja Annala Rahoitus: hankkeen aikana Vasso, alueen kunnat, Turun ammattikorkeakoulu ja Varsinais- Suomen liitto; hankkeen jälkeen vuodesta 2013 alkaen Vasso ja alueen kunnat 3.2. Sosiaalialan koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistaminen Kuntien ja tutkimus- ja oppilaitosten yhteistyön vahvistaminen Varsinais-Suomessa vuonna 2011 tehdyn kartoituksen mukaan alueen kuntien sosiaalityön virkaa hoitavista noin 30 % oli epäpäteviä. Sosiaalialan osaamiskeskuksilla oli vuonna yhteinen valtakunnallinen kampanja, jolla pyrittiin sosiaalityön koulutuspaikkojen lisäämiseen yliopistoissa. Tätä varten laadittiin yhteinen vetoomus yliopistojen rehtoreille sekä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Vetoomukseen kerättiin Suomen 25 suurimman kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon johdolta allekirjoitukset, ja vetoomuksen luovutusta varten järjestettiin tapaaminen rehtorien kanssa. Vetoomuksia luovuttamassa olivat allekirjoittaneiden kaupunkien sosiaalitoimesta vastaavat johtajat, sosiaalityön professorit ja sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat alueillaan. Lisäksi kirjoitettiin valtalehtiin asian puolesta. Sosiaalialan keskeinen ongelma kunnissa, sosiaalityöntekijävaje, sai näin valtakunnallista huomiota. Useiden yliopistojen rehtorit olivat halukkaita tekemään ratkaisuja sosiaalityöntekijöiden koulutuspaikkojen lisäämiseksi. Vasso organisoi tapaamisen Turun yliopistolle, jossa vetoomus luovutettiin yliopiston rehtorille Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasta kävivät tapaamassa Turusta apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä ja peruspalvelujohtaja Riitta Liuksa, Salosta toimialajohtaja Kai Saarimaa, Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta professorit Veli- Matti Ritakallio ja Leo Nyqvist sekä Vassosta toimitusjohtaja Merja Anis. Vaikea sosiaalityöntekijätilanne kunnissa välittyi yliopiston johdolle, ja yhteistyötä sovittiin jatkettavan. Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Vasson yhteistyökeskusteluja käytiin myös lokakuussa 2012 järjestetyssä tapaamisessa Turun sosiaali- ja terveystoimen johtohenkilöiden, sosiaalityön oppiaineen henkilöstön ja Vasson toimitusjohtajan kesken. Todettiin, että kaupungilla on tutkimustarpeita, joihin yliopistolla voidaan vastata. Hyvinvointitietoa koskevan tutkimuksen osalta todettiin olevan yhteistyötarpeita ja -mahdollisuuksia. Yliopiston moniammatillisen klinikkatoiminnan osalta sovittiin tiivistettävän tiedonvaihtoa. Syksyllä 2012 Turun yliopistossa tehtiin päätös sosiaalityön koulutuspaikkojen lisäämiseksi kaksinkertaiseksi nykyisestä. Jo syksyllä 2013 sosiaalityön opiskelupaikkoja on 32. Vastuuhenkilö: Merja Anis 10

11 Harjoittelu- ja opinnäyteyhteistyö Turun yliopiston sosiaalitieteiden, Turun ammattikorkeakoulun sekä diakoniaammattikorkeakoulun hyvinvointialan opiskelijoiden työharjoittelujaksot Vassossa sisältävät verkosto- ja työryhmätyöskentelyyn osallistumista sekä selvitysten, muistioiden ja yhteenvetojen laatimista. Lisäksi opiskelijoilla on erikseen sovittu päätehtävä, josta laaditaan raportti. Vasso ja kehittämishankkeet tarjoavat ja välittävät yhteistyötahoilta opiskelijoille aiheita ja materiaaleja opinnäytetöihin. Opiskelijatöinä tehtävät selvitykset ja tutkimukset suunnitellaan ja niitä tuetaan yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Harjoitteluyhteistyössä sosiaalialan opintoihin tulee mukaan kehittämistyön näkökulmaa. Vuonna 2012 Vasson harjoittelija- ja pro gradu opinnäytetyönä julkaistiin kyselytutkimus vammaispalveluihin liittyvän henkilökohtaisen avun myöntämisestä sekä laadittiin selvitykset nuorten työttömien hyvinvoinnista sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden ennaltaehkäisevästä työstä. Erillisenä Turun ammattikorkeakoulun toimeksiantona Vasson harjoittelija toteutti Selvä suunta hankkeen prosessinarviointityön. Sosiaalialan koulutuksen kehittämiseen osallistutaan alueellisten ja valtakunnallisten työryhmien toiminnassa. Toimitusjohtaja kuului sosiaalialan osaamiskeskusten edustajana Sosiaalialan yliopistoverkoston (SOSNET) Sosiaalialan koulutuksen työelämälähtöisyys - hankkeen ohjausryhmään. Hankkeessa on tarkoitus luoda valtakunnallisia rakenteita sosiaalityön käytännön opetuksen organisoitumiselle työelämässä ja lisätä koulutuksen ja työelämän vastavuoroisuutta. Kokouksia oli vuoden aikana kaksi. Hankkeessa tuotettiin julkaisu: Sosiaalityön käytännön opetus liikkeessä (2012), toim. Noora Tuohino, Anneli Pohjola ja Mari Suonio. 4c9e-bc b45034e Vastuuhenkilö: Merja Anis ja Hanna Inkeroinen Rahoitus: Vasso, yliopistot ja ammattikorkeakoulut Täydennyskoulutusyhteistyö Täydennyskoulutusyhteistyön tavoitteena on, että täydennyskoulutus vastaisi mahdollisimman hyvin kuntien henkilöstön tarpeita. Vasson kehittämistyössä ja asiantuntijapalveluiden kautta kertyy tietoa koulutustarpeista ja lisäksi Vasso toteuttaa täydennyskoulutuksen tarvekyselyt joka toinen vuosi, viimeksi vuonna Kyselyn toteutustapaa kehitetään jatkossa entistä paremmin toimivaksi. Vasso osallistuu myös täydennyskoulutuksen sisältöjen suunnitteluun ja toteutukseen resurssien puitteissa. Vuonna 2012 koulutuksen suunnittelu- ja toteutusyhteistyötä tehtiin mm. Turun yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean kanssa kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä koulutusohjelmassa. Toimitusjohtaja oli ohjelman tieteellisenä asiantuntijana. Vasson verkkosivujen koulutus- ja tapahtumakalenterissa julkaistaan alueellisia ja valtakunnallisia koulutustietoja. Sähköpostitse tiedotetaan tapahtumista ja koulutuksista alueelle laajasti. Vastuuhenkilö: Hanna Inkeroinen ja Merja Anis Rahoitus: Vasso, koulutusorganisaatiot, koulutuksen järjestämisessä kunnat 11

12 3.3. Avoimet foorumit kehittämiselle Vuonna 2012 Vasson verkostotyön painopistettä muutettiin kehittämistyöryhmistä avoimempiin kehittämisfoorumeihin. Ajankohtaisten teemojen aikuissosiaalityö sekä päihdeja mielenterveystyö - puitteissa järjestettiin aamupäivätilaisuuksia, joihin pyydettiin alustajia sovitusta teemasta keskustelun pohjaksi. Aihealueet valittiin niin, että ne ovat ajankohtaisia myös Kaste-ohjelman alueellisessa kehittämishankevalmistelussa. Aamupäivätilaisuuksissa syntyi kehittämis- ja yhteistyöaloitteita ja yhteisten kehittämistarpeiden koontia ja keskustelua. Tilaisuudet vauhdittivat verkostoitumista ja hankevalmistelua. Aamupäivä aikuissosiaalityölle -foorumiin osallistui noin 50 henkilöä ja aamupäivä mielenterveys- ja päihdetyölle foorumiin noin 80 henkilöä. Aikuissosiaalityön foorumissa koottiin hankesuunnitteluryhmä, joka kokoontui myöhemmin suunnittelemaan Kaste-kehittämishanketta (ks. 7.2.) Sosiaalihuollon tietohallinnan kehittämistyötä aloitettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Operatiivisen yksikön kanssa. Vuonna 2012 järjestettiin kaksi koulutuksellista kehittämistilaisuutta, jossa esiteltiin valtakunnallisesti Tikesos-hankkeessa toteutettua kehittämistyötä ja tuotettuja materiaaleja sekä keskusteltiin alueellisen kehittämistyön mahdollisuuksista. Vastuuhenkilö: Hanna Inkeroinen Rahoitus: Vasso ja muut kehittämisorganisaatiot ja/tai kunnat 3.4. Asiantuntijatyö ja -palvelut Sosiaaliasiamies Vassossa on toiminut Varsinais-Suomen kuntien yhteisesti käytettävissä oleva sosiaaliasiamies alkaen. Tavoitteena on kehittää toimintakäytäntöjä, joilla edistetään asiakkaiden oikeuksien toteutumista tasapuolisesti, tarjotaan puolueetonta sovitteluapua asiakkaan ja henkilökunnan välillä sekä tuotetaan päätöksentekoa tukevaa tietoa asiakkaiden asemasta. Sosiaaliasiamies palvelee sopimuksen tehneiden kuntien asukkaita ja työntekijöitä kaikissa sosiaalihuollon asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvissä asioissa. Vuoden 2012 aikana sosiaaliasiamiestoiminnassa oli mukana kahdeksan kuntaa, joiden yhteinen asukaspohja on noin asukasta. Sopimuskunnat/kaupungit ovat Kaarina, Laitila, Kustavi, Taivassalo, Somero, Koski TL, Uusikaupunki ja Vehmaa. Vuoden 2013 aikana Vasson sosiaaliasiamies toimii lisäksi Raision/Ruskon sosiaaliasiamiehenä alkaen Tällöin ylittyy asukkaan väestöpohja. Sosiaaliasiamiehelle asiakaslaissa (23 ja 24 ) säädetyt tehtävät ovat: 1. Neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa 2. Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä 3. Tiedottaa asiakkaan oikeuksista 4. Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi 5. Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnan/kaupunginhallitukselle 12

13 Sosiaaliasiamiehen toimintatapoja ovat puhelinneuvonta, henkilökohtaiset tapaamiset sekä tarvittaessa kotikäynnit ja sovittelijana toimiminen sosiaalitoimistojen asiakaspalavereissa. Sosiaaliasiamies järjestää tarvittaessa koulutusta kuntien henkilöstön koulutustarpeiden mukaan. Tarkoitus on toimia muutoinkin asiakaslaissa sosiaaliasiamiehelle säädettyjen tehtävien mukaisesti eli asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Vasson sosiaaliasiamies toimii myös yhteistyössä muiden sosiaalialan osaamiskeskusten, kuntien sosiaaliasiamiesten, eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa toiminnan kehittämiseksi. Sosiaaliasiamies teki vuoden 2012 aikana yhteensä 33 kuntakäyntiä sopimuskuntiin ja - kaupunkeihin. Luku sisältää asiakaskäynnit ja henkilökunnan yhteiset palaverit. Kuntakäyntien lisäksi asiakkaat ovat käyneet henkilökohtaisesti Vassossa tapaamassa sosiaaliasiamiestä. Sosiaaliasiamies täyttää asiakasyhteydenotoista sosiaaliasiamies-asiatapahtumalomakkeen. Sosiaalialan osaamiskeskusten sosiaaliasiamiesten tilastointitapa asiakasyhteydenotoista perustuu valtakunnalliseen kehittämishankkeen loppuraporttiin ( ). Vuoden 2012 aikana sosiaaliasiamies tilastoi yhteensä 264 tehtäväalueen yhteydenottoa kaikista sopimuskunnista. STM:n selvityksen mukaan sosiaaliasiamiestoiminnasta saadun kokemuksen mukaan noin asukkaan väestöpohjalla sosiaaliasiamiehelle tulleet yhteydenotot ovat olleet 400 yhteydenotosta ylöspäin asukkaan väestöpohja yhdelle sosiaaliasiamiehelle on myös STM:n suosituksen mukainen. Eniten yhteydenottoja on tullut lastensuojeluasioista, yli 60 kappaletta. Toiseksi eniten vammaispalveluista, yli 50 kappaletta ja kolmanneksi eniten toimeentulotukiasioista, yli 40 kappaletta. Muut asiaryhmät ovat olleet ikääntyneiden palvelut, muu palvelu, perheasiat, päihdehuoltoasiat ja omaishoidon tuki. Vähiten yhteydenottoja tai ei ollenkaan kysymyksiä ja yhteydenottoja on tullut kehitysvammahuollosta, kotipalvelusta ja lasten päivähoidosta. Yhteydenotoista noin joka viides on johtanut asiakkaan henkilökohtaiseen tapaamiseen ja asian selvittelyyn tai avustamiseen laajemmin kuin puhelinkeskusteluun. Asiakasta on siten voitu avustaa muun muassa muistutuksen laatimisessa, oikaisuvaatimus- kantelu tai valitusasiaan liittyen. Sosiaaliasiamiehen vuosittaiset kuntakohtaiset selvitykset ovat luettavissa Vasson nettisivuilta. Vuoden 2012 selvitykset ovat luettavissa Vasson sivuilta kevään 2013 aikana. Selvityksissä on kerrottu muun muassa tilastointimenetelmästä. Vastuuhenkilö: Terhi Alinen Rahoitus: sopimuskunnat 13

14 Lastensuojelun edunvalvonnan kehittäminen Vasson sosiaaliasiamies on koordinoinut lastensuojelun edunvalvonnan toimintamallin kehittämistä Varsinais-Suomessa. Lastensuojelun edunvalvonnassa tarvitaan alueellista toimintamallia, jotta edunvalvojien koordinaatio olisi mahdollisimman hyvin organisoitu ja eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä sovittu. Palvelun kehittäminen ja toimintamallin käynnistäminen on alkuvaiheessa ollut kunnille maksutonta, ja se on tarkoitettu kaikille Varsinais-Suomen kunnille. Toiminnan tavoitteena on tarjota alueen lapsille yhtäläinen mahdollisuus saada tarvittaessa itselleen edunvalvoja lastensuojelu- tai rikosasiaan, lisätä tietoisuutta lastensuojelun edunvalvonnasta tiedottamalla ja kouluttamalla kuntien henkilöstöä sekä kehittää osaamista ja yhteistyötä eri viranomaistahojen ja kuntien kesken Varsinais-Suomessa. Lastensuojelun edunvalvoja vahvistaa lapsen osallisuutta, lapsen edun toteutumista ja lapsen puhevallan käyttöä lastensuojelun päätöksenteossa. Lastensuojelun edunvalvonta perustuu lastensuojelulakiin (22 ). Kehittämistyön tavoitteena on toimia yhteyshenkilönä kuntien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden, lastensuojelun edunvalvojien ja oikeudellisten tahojen välillä lastensuojelun edunvalvontaan liittyvissä asioissa sekä ylläpitää ja päivittää alueellista rekisteriä käytettävissä olevista edunvalvojista ja välittää tiedot heistä kunnille, maistraateille, poliisille, käräjäoikeudelle ja hallinto-oikeudelle. Vasso pitää yhteyttä alueella toimiviin edunvalvojiin tiedottamalla ja järjestämällä työkokouksia. Mahdollisuuksien mukaan tarjotaan myös ohjausta ja neuvontaa eri tahoihin lastensuojelun edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Vuonna 2012 järjestettiin alueellinen lastensuojelun edunvalvonnan kehittämispäivä. Tilaisuuden kohderyhmänä olivat perusturva- ja sosiaalijohtajat, lastensuojelun johtavat sosiaalityöntekijät ja lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja muut valtion ja kuntien työntekijät, joiden tehtävät liittyvät lastensuojelun edunvalvontaan. Kehittämispäivän tavoitteena oli osaamisen ja yhteistyön kehittäminen sekä toimintatapojen yhtenäistäminen lastensuojelun edunvalvonnassa Varsinais-Suomessa. Tilaisuudessa järjestettiin paneelikeskustelu, jossa oli edustettuna Turun hallinto-oikeus, Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Lounais-Suomen maistraatti, lastensuojelun edunvalvoja, Turun kaupungin sosiaalitoimi ja Varsinais-Suomen poliisilaitos. Lisäksi Pela:n lastensuojelun edunvalvontahankkeen projektikoordinaattori piti tilaisuudessa luento-osuuden. Osallistujia tilaisuudessa oli eri kunnista ja kaupungeista yhteensä 33. Vasson sosiaaliasiamies järjesti vertaistapaamisia lastensuojelun edunvalvojille Vasson tiloissa. Lisäksi sosiaaliasiamies osallistui Pelastakaa Lapset ry:n järjestämiin lastensuojelun edunvalvonnan alueellisten rakenteiden työryhmän kokouksiin Helsingissä. Lisäksi toteutettiin puhelinneuvontaa kuntien työntekijöille. Vastuuhenkilö: Terhi Alinen Rahoitus: Vasso 14

15 Lastensuojelun asiantuntijatyö Vassossa toimi lastensuojelun juridinen asiantuntija ja lastensuojelun sosiaalityön asiantuntija. Pyrkimyksenä on vastata kuntien lastensuojelusta vastaavien johtavien viranhaltioiden ja sosiaalityöntekijöiden ammatillisiin ja koulutuksellisiin tarpeisiin ja näin vahvistaa lastensuojelun ammatillisia tukirakenteita alueella. Juridinen ja sosiaalityön asiantuntija toimivat tarvittaessa työparina. Tarkoituksena on luoda ja turvata toimivat alueelliset lastensuojelun tukirakenteet. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin uusi sopimusmalli kuntien kanssa ja palkattiin Vassoon päätoiminen lastensuojelun juridinen asiantuntija. Asiantuntijan työn tarkoituksena on vahvistaa lastensuojelun sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien asioiden oikeudellista osaamista alueella. Asiantuntijan antama apu ja tuki on koettu tärkeäksi lastensuojelutyön ja -päätöksenteon oikeudellistumiskehityksen vuoksi. Lastensuojelun juridisen asiantuntijan tehtävänä on toimia 1) ohjausta ja neuvontaa antavana konsulttina, 2) lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijatyöryhmien koordinoijana, 3) kouluttajana lastensuojelun ja lasten huolto- ja tapaamisasioiden juridisissa kysymyksissä sekä 4) lisäpalveluna toimia kuntaa edustavana lakimiehenä lastensuojelun tuomioistuinkäsittelyissä. Kuntien lastensuojelusta vastaavat ovat käyttäneet asiantuntijaa pääasiassa lastensuojelua ja lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien lakien tulkintaa ja soveltamista koskevissa asioissa sekä apuna hakemus-, valitus- ja kanteluasioissa. Yhteydenpito on tapahtunut tarpeen mukaan joko puhelimitse, sähköisen viestinnän avulla tai henkilökohtaisesti tapaamalla joko kunnassa tai Vasson tiloissa. Lastensuojelulain mukaisten moniammatillisten asiantuntijaryhmien toiminnan koordinointi kolmella alueella ohjattiin Vassoon kuntien toivomuksesta. Pyrkimyksenä on muokata asiantuntijaryhmien toimintaa siten, että niiden avulla voitaisiin tukea aikaisempaa paremmin lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä heidän työssään ja kynnys ryhmän tarjoaman asiantuntijuuden käyttöön olisi mahdollisimman alhainen. Juridinen asiantuntija on vastannut lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien koollekutsumisesta ja kokoontumisista. Lastensuojelun juridinen asiantuntija on jäsenenä Sosiaaliportin Lastensuojelun käsikirjan lakimiestyöryhmässä (THL) ja osaamiskeskusten lastensuojeluverkostossa. Työryhmät kokoontuvat keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2012 alusta maaliskuun loppuun Vasson kanssa sopimuksen tehneet kunnat käyttivät palvelua siten, että Vasso laskutti kutakin palvelua käyttänyttä kuntaa asiantuntijan työajan mukaan. Sopimuskunnat: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Koski, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Oripää, Pyhäranta, Pöytyä, Somero, Tarvasjoki, Uusikaupunki. Huhtikuun alusta lokakuun loppuun palvelua ei ollut käytettävissä. Vuoden 2012 marraskuun alusta lukien lastensuojelun juridinen asiantuntija on työskennellyt Vassossa päätoimisesti. Yksi kuntayhtymä ja yhdeksän kuntaa tekivät Vasson kanssa sopimuksen, jossa kunnat sitoutuvat maksamaan asiantuntijan palkkaus- ja toimintakulut kunnan asukasluvun mukaisesti jyvitettynä. Sopimuskunnat: Perusturvakuntayhtymä Akseli, Kustavi, Laitila, Lieto, Marttila, Pyhäranta, Taivassalo, Tarvasjoki, Uusikaupunki, Vehmaa. Vastuuhenkilö: Eeva Valjakka Rahoitus: sopimuskunnat; Vasso asiantuntijatyöryhmien koordinaation osalta 15

16 Lastensuojelun sosiaalityön asiantuntijatyö alkoi Vasson toimintana vuoden 2012 elokuussa. Lastensuojelun sosiaalityön asiantuntijalla on puhelinaika kerran viikossa, jolloin on mahdollista sopia konsultaatioajasta. Sosiaalityön asiantuntija opastaa lastensuojelutyöntekijöitä muun muassa työprosesseissa ja lastensuojelun sisällöllisissä kysymyksissä. Lastensuojelun sosiaalityön asiantuntija on ollut kuntien käytettävissä tarpeen mukaan puhelimitse, sähköisen viestinnän avulla tai henkilökohtaisella tapaamisella. Toiminnan tavoitteena on ollut vahvistaa lastensuojelun sekä huolto- ja tapaamisasioiden sosiaalityön osaamista alueella, vastata lastensuojelutyöntekijöiden sosiaalityön kehittämistarpeisiin sekä vahvistaa lastensuojelun ammatillisia tukirakenteita alueella. Tavoitteisiin on pyritty joko yksittäisen kunnan tai useamman kunnan yhteisesti järjestämien keskustelu- ja kehittämistilaisuuksien avulla sekä tarjoamalla lastensuojelutyöntekijöille ja lastensuojelun sosiaalityöstä vastaaville mahdollisuus keskusteluun yksittäistä tapausta koskien. Joulukuusta 2012 alkaen lastensuojelun sosiaalityön asiantuntija on voinut toimia työparina Vasson juridisen asiantuntijan kanssa konsultaatiotilanteissa, koulutustilaisuuksissa sekä vahvistamassa lastensuojelun ammatillisia tukirakenteita alueella. Vastuuhenkilö: Helena Tiheäsalo Rahoitus: sopimuskunnat; Vasso asiantuntijatyöryhmien koordinaation osalta Monikulttuurisuustyön kehittäminen Tavoitteena on monikulttuurisen ja kotouttamistyön osaamisen sekä yhteistyön vahvistuminen hyvinvointipalveluissa. Lisäksi tarjotaan asiantuntija- ja koulutusapua. Vasson koordinoima monikulttuurisuustyön kehittämisverkosto (Moniku) edistää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa pääasiassa maahanmuuttajatyön kehittämisessä. Verkostoon kuuluu noin 50 monikulttuurisuus- ja maahanmuuttajatyön alueellista toimijaa - kuntien, järjestöjen, aluehallinnon sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kehittämishankkeita ja toimijoita. Vuonna 2012 verkostokokouksia pidettiin kaksi kertaa. Kokouksissa esiteltiin meneillään olevia kehittämishankkeita ja sovittiin yhteistyöstä hankkeiden kesken. Verkostossa toimivien kehittämishankkeiden koonteja kerättiin Vasson kotisivuille. Vasson toimitusjohtaja on jäsenenä ja Vasson hallituksen varapuheenjohtaja varajäsenenä Varsinais-Suomen maahanmuuttoasiain toimikunnassa toimikautena Toimikunnan nimeää Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, ja toimikunnan tehtävänä on kotouttamisen kehittäminen ja suunnittelu sekä työvoiman maahanmuuttoon liittyvät kysymykset. Toimikunnan kokouksia oli vuonna 2012 kaksi kertaa. Toimitusjohtaja oli lisäksi kahden kehittämishankkeen ohjausryhmän jäsen MLL:n Monikulttuurisen perhekuntoutuksen kehittäminen ja Ehjä ry:n Onnistuneeseen perheenyhdistämiseen hanke. Kokouksia vuoden aikana oli yhteensä neljä. Vuonna 2012 tehtiin sosiaalialan osaamiskeskusten, Socca, Pikassos ja Vasso, yhteistyönä Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta suunnitelma Kotouttamisen verkosto-ohjauksen valtakunnalliseksi malliksi. Verkosto-ohjauksen mallin tarkoituksena on kotouttamistyöhön tarvittavan tiedon ja osaamisen välittäminen asiakastyössä toimivalle eri alojen henkilöstölle. Suunnitelmaan kuuluu muun muassa sähköisen käsikirjan tekeminen sekä verkkokonsultaation toteuttaminen. Mallissa on tarkoitus hyödyntää valtakunnallista sosiaalialan osaamiskeskusverkostoa tiedon ja osaamisen välittämiseen. Toimitusjohtaja 16

17 esitteli verkosto-ohjauksen mallin suunnitelmaa Moniku-verkoston kokouksessa sekä Lastensuojelun keskusliiton kiertueseminaarissa Turussa Vasso laati yhdessä Siirtolaisuusinstituutin kanssa TEM:n toimeksiantoon sisältyvän kansainvälisen raportin kotouttamistyön informaatio-ohjauksen malleista Norjassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Portugalissa. Hankkeen puitteissa oli tapaaminen TEM:ssä Jos TEM myöntää verkosto-ohjauksen mallin toteuttamiselle rahoituksen, se voi alkaa vuonna 2013 (ks. kpl 7.1.). Hankkeen valmistelua koordinoi Socca. Vastuuhenkilö: Merja Anis Rahoitus: Vasso, TEM Varhaiskasvatuksen koulutus ja kehittäminen Varhaiskasvatuksen kehittäminen on pitkään ollut osa Vasson toimintaa. Sivutoiminen asiantuntija on koordinoinut varhaiskasvatuksen kehittämistä. Varhaiskasvatuksen kehittämisverkostot ja koulutustoiminta ovat alueella koonneet runsaan osallistujajoukon. Koulutusta on järjestetty kuntarahoitteisesti. Vuoden 2013 alusta varhaiskasvatus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Hallituksen esityksessä päivähoitolain muuttamisesta on rajattu päivähoidon kehittämisvastuu jatkossa pois sosiaalialan osaamiskeskusten lakisääteisistä tehtävistä. Vassossa toiminta loppui marraskuun 2012 alussa pidetyn seminaarin myötä. Osana Kaste-ohjelmaa sekä lasten ja perheiden hyvinvoinnin monialaista kehittämistoimintaa varhaiskasvatuksen rooli on luonnollisesti jatkossakin tärkeä myös esimerkiksi osaamiskeskusten koordinoimissa hankevalmisteluissa. Vuonna 2012 toiminnan tavoitteena oli olla mukana lisäämässä varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista koordinoimalla alan koulutushankkeita sekä vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen eri toimijoiden verkostoitumista levittämällä olemassa olevaa tutkimustietoa ja käytännön tietotaitoa sekä tarjoamalla kollegiaalisen ja monialaisen tuen foorumeita varhaiskasvatuksen johdolle ja henkilöstölle. Tärkeää on myös ollut pitää yllä keskustelua varhaiskasvatuksen merkityksestä sosiaalihuollon kumppanina, ennaltaehkäisevänä toimintana ja elinikäisen oppimispolun alkuna. Varhaiskasvatuksen maakunnallinen kehittämisryhmä, joka koostuu seutukuntien, Folkhälsanin, Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Aluehallintoviraston edustajista, kokoontui neljä kertaa. Keskustelun teemoina ja kehittämistoiminnan painopisteinä pidettiin edelleen osaamisen ja ammattitaidon kehittämistä, joita tukevia seminaareja ja koulutuksia valmisteltiin ja arvioitiin ko. ryhmässä. Vasson varhaiskasvatustoiminnan päättyessä ryhmä päätti pitää yllä sähköpostiverkostoa ja kokoontua oma-aloitteisesti seuraavan kerran keväällä 2013 tarkastelemaan varhaiskasvatuksen tilannetta. Aluehallintoviraston kanssa järjestettiin yhteistyössä toukokuussa työseminaari Varsinais- Suomen ja Satakunnan varhaiskasvatuksen toimijoille. Seminaarin aiheena oli yksityisten sosiaalipalveluiden valvonta varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Työseminaariin osallistuneet toimijat olivat: Aura, Eura, Kaarina, Lieto, Loimaa, Pori, Raisio, Rauma, Salo, Turku, Ulvila sekä noin 25 yksityisen päivähoidontuottajan edustajat. Yhteensä n. 80 osallistujaa. Vasson varhaiskasvatuksen asiantuntija osallistui valtakunnallisen varhaiskasvatusverkoston työseminaariin keväällä Vuoden aikana Vasso osallistui vuonna 2011 alkaneen Taaperopedagogiikka -koulutuksen (prosessi alle kolmivuotiaiden lasten hoitajille) suunnitteluun, sisällön tuottamiseen ja organisointiin. Koulutusprosessi saatiin päätökseen kesäkuussa Koulutukseen 17

18 osallistuneet tulivat seuraavista kunnista: Aura, Kaarina, Lieto, Loimaa, Masku, Mynämäki, Naantali, Raisio, Salo, Sauvo, Turku, Uusikaupunki. Koulutettavina oli yhteensä 72 hoitajaa. Yksittäisinä koulutuspäivinä järjestettiin toukokuussa Varsinais-Suomen varhaiskasvatusseminaari. Seminaarin teemana oli Johtajuus ajan muutoksessa. Seminaariin osallistuneet olivat seuraavista kunnista: Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Paimio, Parainen, Raisio, Rusko, Salo sekä Folkhälsan. Yhteensä 61 osallistujaa. Seminaarin taustamateriaaliksi lähetettiin Varsinais-Suomen kuntiin huhtikuussa kysely, Muutoksen tuulet Varsinais-Suomen varhaiskasvatuksessa. Kyselyyn vastasi 14 kuntaa: Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Laitila, Lieto, Loimaa, Masku, Nousiainen, Oripää, Raisio, Rusko, Salo, Taivassalo, Vehmaa järjestettiin Vasson varhaiskasvatustoiminnan päätösseminaari. Seminaariin osallistuneet oivat seuraavista kunnista: Mynämäki, Nousiainen, Turku, Rusko, Salo, Sauvo, Uusikaupunki, Vehmaa. Avoimen varhaiskasvatuksen verkosto kokoontui kaksi kertaa. Syksyn kokoontumiskerralla sovittiin verkoston omaehtoisesta jatkumisesta tavoitteenaan tietotaidon jakaminen ja mahdollisten yhteisten koulutusten järjestäminen. Avoimen varhaiskasvatuksen verkostoon osallistuneet olivat seuraavista kunnista: Kaarina, Lieto, Marttila, Naantali, Nousiainen, Parainen, Turku sekä lisäksi MLL. Nettijulkaisu Avoin varhaiskasvatus Varsinais-Suomessa valmistui helmikuussa Vastuuhenkilö: Maija-Liisa Rantanen Rahoitus: Vasso ja koulutuksen osalta kunnat Asiantuntijarekisteri Vasson kotisivuilla on asiantuntijarekisteri 4 Varsinais-Suomen sosiaalialan asiantuntijoista, jotka ovat halunneet antaa tietonsa rekisteriin. Asiantuntijat ovat pyydettäessä valmiita järjestämään konsultaatiota, koulutusta, ryhmätyöskentelyä tai työnohjausta. Rekisteriin voi ilmoittautua asiantuntijaksi sähköisellä lomakkeella, jonka perusteella ilmoittautujaan otetaan yhteyttä. Asiantuntijarekisterin ylläpitämisellä pyritään sosiaalialan asiantuntijapalvelujen ja erityisosaamisen saatavuuden edistämiseen ja osaamisen välittymiseen. Vastuuhenkilö: Erja Annala Rahoitus: Vasso, asiantuntijapalvelujen käyttäjät siltä osin kuin palvelut ovat maksullisia