Taideteokset vieraisilla hoitolaitoksessa Ihmisen osa Anssi Taulun veistoksia Hämeenlinnan Taidemuseo - Aluetaidemuseo

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taideteokset vieraisilla hoitolaitoksessa Ihmisen osa Anssi Taulun veistoksia Hämeenlinnan Taidemuseo - Aluetaidemuseo"

Transkriptio

1 Taideteokset vieraisilla hoitolaitoksessa Ihmisen osa Anssi Taulun veistoksia Hämeenlinnan Taidemuseo - Aluetaidemuseo

2 ANSSI TAULU Ihmisen osa, 2009 Teokset: Oma kuva (halk. 23,6 x 5 cm), Silta (24 x 41 x 11 cm) ja Sisaruus (9,5 x 33 x 10 cm) maalattu lujitemuovi Teokset on valmistettu kolmena toisintona ja eri värivariaatioina. Ne kuuluvat Hämeenlinnan Taidemuseon opetuskokoelmaan. Kansikuva: osakuva teoksesta Oma kuva Viereisen sivun kuva: kuvanveistäjä Anssi Taulu valmistelee Oma kuva -teoksen muottia

3 Taideteokset vieraisilla hoitolaitoksessa IHMISEN OSA Anssi Taulun veistoksia Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisuja 3/2009

4 SISÄLLYS Kuvataidepalveluita hoitolaitoksiin 3 Ihmisen osa - Anssi Taulun veistoksia 5 Parhaimmillaam seikkailua 8 Kuvanveistäjän ammatissa 11 Ei ainoastaan leivästä 13

5 KUVATAIDEPALVELUITA HOITOLAITOKSIIN Hämeenlinnan Taidemuseo haluaa kehittää vanhusten ja kaikkien hoitolaitoksissa asuvien taidepalveluita ja edistää kulttuuripalveluiden saavutettavuutta. Vuonna 2008 valmistui kuvataiteilija Salla Laurinollin Hetkiä -teoskokonaisuus, joka on viiden pienen öljymaalauksen sarja. Teoksissaan taiteilija käsitteli vuodenaikoja, muistoja ja tunnelmia. Teokset ovat vierailleet hoitolaitoksissa ja erilaisissa päivätoimintaryhmissä. Vuonna 2009 Hämeenlinnan Taidemuseo sai museovirastolta avustuksen kuvataidepalvelujen edelleen kehittämiseksi. Mukaan tuli myös Hämeen taidetoimikunta. Kuvanveistäjä Anssi Taulu ja kuvataiteilija Anne Tamminen kutsuttiin hankkeen taiteilijoiksi. He innostuivat teoskokonaisuuksien suunnittelusta laitoksissa asuvien iloksi ja hoitotyön avuksi. Kokonaisuudet valmistuivat hoitolaitosten, päivätoimintaryhmien ja kerhojen lainattavaksi joulukuussa Ihmisen osa on Anssi Taulun kolmen veistoksen kokonaisuus. Silta, Sisaruus ja Oma kuva sopivat pienoisnäyttelyksi yhteisiin tiloihin. Pienimmät teokset voi keveytensä ja materiaalinsa puolesta ottaa myös käteen ja syliin tarkasteltavaksi. Teoskokonaisuudet liittyvät yhteistyöhön Pia Strandmanin kanssa ja ovat osana hänen tutkimustaan, jossa hän tarkastelee taidepalveluiden kehittämistä hoitolaitoksille. Hämeenlinnan Taidemuseon puolesta esitän kiitokset tutkijalle, taiteilijoille, rahoittajatahoille ja kaikille hankkeessa mukana olleille hoitolaitoksille. Hämeenlinnassa 30. marraskuuta 2009 Päivi Viherluoto 3

6 Anssi Taulu: Oma kuva, 2009 maalattu lujitemuovi 23,6 x 5 cm

7 IHMISEN OSA Anssi Taulun veistoksia Aiheen kehittelyä Kuvanveistäjä Anssi Taulu käsittelee Ihmisen osa -teoskokonaisuudessaan yhteisyyden tunnetta. Kädet heijastelevat läheisyyttä ja ihmisten keskinäistä yhdessäoloa. Hän halusi tuoda taidekokonaisuuteen mukaan havainnollisuutta, mutta samalla myös vertauskuvallisuutta. Ajatus eri-ikäisten ihmisten käsistä ja sillasta tulivat melko varhaisessa vaiheessa lähtökohdaksi. Siltaa työstäessäni hahmottelin aluksi toisesta päästä levenevän, toisesta kapeamman epäsymmetrisen sillan. Se muuttui kuitenkin pienoismallin ja kokeilujen jälkeen toisenlaiseksi sillaksi, käsien ketjuksi ja kaareksi, selvittää Anssi Taulu työskentelynsä vaiheita. Lähdin liikkeelle myös käsitettävyys-sanasta. Pohdin sitä, miten lapsi oppii käsittämään ja tunnistamaan erilaisia asioita. Kosketusaisti on avainasia, sillä lapsi ottaa kaiken käteensä ja tutkii materiaaleja. Käsin tutkiminen on samalla myös ajattelua. Käsi-aiheessa taiteilijaa viehättää se, että se on vanhimpia kuvallisia merkkejä ihmisestä ja kädellisten kulttuurin kehittymisestä. Luolamaalausten tekijät maalasivat kallioon käsiensä jälkiä. Kädellä on myös vahva uskonnollinen viesti. Esimerkiksi ikoneissa tai intialaisissa pronssiin valetuissa uskonnollisissa veistoksissa käsien asennoilla on tärkeä merkitys. Anssi Taulu työskentelee yleensä niin, että hän tutkii ja kokeilee monia vaihtoehtoja eikä hänellä ole alkuvaiheessa teoksesta valmista mielikuvaa. Tekeminen ohjaa työskentelyä. Nyt ajattelin paljon myös käyttäjiä, teosten hahmottamista ja sitä että teoksiin voi samaistua. Halusin myös, että teoksia on helppo esitellä erilaisissa paikoissa ja tilanteissa, hän kertoo. Elämänvoiman kaari Taiteilija otti muotteja läheisten ihmisten käsistä. Heistä nuorin on kolmevuotias ja vanhin kahdeksankymmentä. Silta-aiheessa on mukana koko ihmisen elinkaari. Taiteilijan mielessä pyörivät myös Simon & Garfunkelin Silta yli synkän virran -laulun teemat (The Bridge Over Troubled Water). Ihmistä Anssi Taulu on kuvannut tätä ennen viimeksi Kankaanpään taidekoulun lopputyössään 5

8 vuonna Hänen teoksissaan on aina kuitenkin mukana ihmisen suhde ympäristöön ja yhteiskuntaan. Ihminen on läsnä, vaikka hän ei kuvaisikaan ihmisen hahmoa. Hän käsittelee ihmistä historian virrassa, hänen suhdettaan yhteiskuntaan, hänen tekojaan ja niiden seurauksia. Kun muistelen, niin ensimmäisessa rautaan valamassani teoksessa käytin myös aiheena käsiä. Olen näköjään palannut tuttuun aiheeseen, toteaa taiteilija. Ihmisen osa -teoskokonaisuutta tehdessään Anssi Taulu mietti omaa paikkaansa sukupolvien välisessä ketjussa. Varhaisemman tuotannon keskeiset teemat, kuten pelon ja suojautumisen käsittely ovat viime aikojen teoksissa jääneet taakse ja hän on pyrkinyt kohti keveyttä ja valoisampia ajatuksia. Ihmisen osa -kokonaisuuden teoksissaan taiteilija kertoo rakkaudesta elämään ja oman paikan löytämisen ilosta. Hän näkee elämän kuin palapelinä, yhdenkin palan poistaminen muuttaa kokonaisuuden erilaiseksi. Ihmisen elämänkaaren kautta pohdin omaa suhdettani yhteisöön ja läheisiin. Omakohtainen tunnetila on teosteni lähtökohta. Paikkani elämänkaaressa sijoittuu vanhempieni ja omien lasten väliin ja tiedostan osani sukupolvien jatkumossa, kertoo taiteilija. Mukana on myös luontosuhteen pohdiskelua. Täällä maalla asuessa näkee läheltä uuden syntymisen, versojen puhkeamisen, kasvun, kukoistuksen ja kuihtumisen. Elämä ei ole suoralinjaista, vaan syklistä, ja siinä on erilaisia vaiheita, pohtii taiteilija oma suhdettaan veistosten aiheisiin. Päivi Viherluoto Lähde: Keskustelut Anssi Taulun kanssa, ja Hämeenlinnan Taidemuseon äänitearkisto. 6

9 Anssi Taulu: Silta, 2009 maalattu lujitemuovi 24 x 41 x 11 cm

10 ANSSI TAULU Parhaimmillaan seikkailua Käsittelen teoksissani tiedostettuja ja tiedostamattomia havaintojani ja kokemuksiani. Puen ne ei-sanalliseen muotoon ja kerron asioista kuin barokkiajan taiteilija, tunteen kautta. Työskentelyni on yhteiskunnallista kommentointia ja heijastelen omia reaktioitani ympäröivään todellisuuteen. Taideteoksen ei aina tarvitse olla ikuista. Kierrätysmateriaaleista tehdyt ympäristöteokset saattavat kestää vain hetken ja ne on helppo purkaa pois. Kaikki materiaali on veistäjälle yhtä merkittävää ja haastavaa. Haluan tehdä taidetta gallerioiden ja museoiden lisäksi myös paikkoihin, joissa ei taidetta yleensä nähdä. Minua kiinnostavat ränsistyneet alueet maaseudun ja kaupungin rajamailla. Parhaimmillaan teosten tekeminen on seikkailua, jonka lopputuloksesta ei voi olla varma etukäteen. Teoksillani haluan tuoda ajatuksia muiden kanssa jaettavaksi. Taideteos syntyy silloin, kun se jaetaan toisten kanssa. Syntyy yhteinen kokemus. Anssi Taulun haastattelut ja , Päivi Viherluoto. Hämeenlinnan Taidemuseon äänitearkisto. 8

11 Anssi Taulu: Sisaruus, 2009 maalattu lujitemuovi 9,5 x 33 x 10 cm

12 Anssi Taulu valmistelee Sisaruus-teoksen valumuottia

13 KUVANVEISTÄJÄN AMMATISSA Anssi Taulu on syntynyt vuonna 1969 Jyväskylän maalaiskunnassa. Hän asuu perheineen Tuuloksessa Juttilan kylässä, jossa hänellä on myös työhuone. Kuvanveistäjäkollegojen kanssa hänellä on myös Siperian Valimo Hämeenlinnan Poltinaholla Taidekasarmeilla. Hän on Suomen kuvanveistäjäliiton, Ars Häme ry:n sekä Hämeenlinnan Taiteilijaseuran jäsen ja Siperian taidevalimoyhdistyksen puheenjohtaja. Anssi Taulu valmistui Kankaanpään taidekoulun kuvanveistolinjalta vuonna Sitä ennen hän opiskeli Kuusamon kansanopistossa graafista ilmaisua. Monipuolisesti materiaaleja käyttävän kuvanveistäjän ammattitaidon pohjana ovat myös rakennusartesaanin ja hirsirakentajan opinnot. Hänellä on ammatillisen opettajan pätevyys ja hän on toiminut kuvataideopettajana. Taiteilija teki pitkään raskaita ja isokokoisia valurautaveistoksia, mutta on viimeisimmissä näyttelyissään siirtynyt kevyisiin valkoisiin, lähes läpinäkyviin veistoksiin. Hän kokoaa näyttelynsä yleensä tilateoksen tapaan. Yksittäiset teokset muodostavat keskenään yhden kokonaisuuden, oman avaruutensa ja maailmansa. Oman taiteellisen työskentelynsä ohella Anssi Taulu on mielellään mukana yhteishankkeissa muiden kuvataiteilijoiden kanssa. Tuloksena on syntynyt mittavia ympäristö- ja tilataideteoksia. Hämeenlinnan Harvoilanmäen kaupunginosaan, Harvoilanpuistoon, valmistui vuonna 2007 Punainen aurinko -teos. Se koostuu pronssiveistoksista, luonnonkivien muodostamasta tähtikartasta, väribetonisesta kehästä ja punaisista tiilimurskapoluista. Musta aurinko -teos valmistui samana vuonna Hämeenlinnan Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaalle. Teos on koottu lämpiön lattian väribetonikehään upotetuista sadoista metalliesineistä. Metallinpalat on koottu talteen Poltinahon entiseltä kasarmialueelta. Teosten tekijöinä Anssi Taulun ohella olivat kuvanveistäjä Olli Larjo ja kirjailija Olli Jalonen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Anssi Taulu on tehnyt myös lukuisia performansseja yhdessä Olli Larjon kanssa. Anssi Taulu on kiinnostunut myös liikkuvasta kuvasta ja äänestä. Päivi Viherluoto 11

14 Veistosten valmistamisessa on useita teknisiä työvaiheita: mallin ottaminen, valumuotin teko ja valaminen, muotin irroittaminen sekä viimeistelyvaiheet ja lopullinen pintakäsittely. Silta-teoksen muotin toinen puolikas valmiina.

15 EI AINOASTAAN LEIVÄSTÄ - taidekokemuksia hoitolaitoksen arjen mausteeksi Suosikkinäytelmä kesäteatterissa, valoteos keskellä marraskuun harmautta, maalaus taidenäyttelyssä, oman lapsen tanssiesitys, kuoron esiintymismatka, joululahjakirja, rakkaita muistoja, tärkeitä kokemuksia. Tuntuu hyvältä muistella niitä vuosienkin päästä. Silloin kun taide on jättänyt jäljen, se on noussut arjen yläpuolelle. Kokemukset kumpuavat syvältä omasta elämästä ja mieltymyksistä. Taide ei välttämättä ole hienoa ja tavoittamatonta, vaan ihmisen perustarve. Suomalaisten elämäkertoja tutkinut Tuija Saresma puhuu taiteesta arjen mausteena, jokapäiväiseen toimintaan liittyvänä asiana. Erilaisia kokemuksia Taiteen kokemista on tutkittu paljon. Se määritellään syvällistä tyydytystä tuottavaksi ja omakohtaisesti koetuksi, täyttymyksen kaltaiseksi olotilaksi. Tunteet ovat mukana kokemuksessa. Taideteoksen tarkastelu edellyttää katsojaltaan aktiivisuutta: katsoja tavallaan täydentää teosta omien aiempien kokemustensa perusteella. Sama taideteos saattaa tuoda hyvinkin erilaisia asioita eri ihmisten mieleen. Toiset suhtautuvat taiteeseen tunnepohjaisesti, toiset tiedollisten asioiden kautta. Ei ole olemassa oikeita eikä vääriä tulkintoja, vaan erilaisia tulkintoja, tuntemuksia ja mielikuvia. Taide on henkilökohtainen ja yksilöllinen asia ja se tarjoaa myös mahdollisuuksia yhdessä olemiseen. Muutostilanteissa, esimerkiksi silloin, kun hoitolaitoksesta tulee pysyvä koti, saattavat yhteydet siihenastisiin yhteisöihin katketa. Silloin kollektiivisesti koettu taide ja jaetut taidekokemukset voivat tulla tärkeiksi. Taiteen tarkastelu ja kokemuksista puhuminen luo yhteisöllisyyttä: keskusteleminen saattaa olla yhtä tärkeää kuin itse kokemus. Hoitolaitos on asukkaiden, heidän omaistensa ja henkilökunnan yhteisö. Taide hoitotyön arjessa voi merkitä myös henkilökunnalle tärkeitä henkilökohtaisia kokemuksia. Taide rikkoo arjen rutiineja, se on uusiin asioihin tutustumista ja rakkaiden muistojen pariin palaamista. Työvälineenä taide ja taidelähtöiset menetelmät voivat tarjota uudenlaisia kohtaamisia hoitolaitosyhteisössä ja uutta tietoa asukkaiden elämästä, tarpeista ja kyvyistä. Taidekokemukset ovat omiaan lisäämään työhyvinvointia ja parantamaan työssä viihtymistä. 13

16 Taide vaikuttaa Taiteelta haetaan usein eheyttävää kokemusta. Viime vuosina taide- ja kulttuuritoiminnan merkityksiä on tutkittu paljon. Taiteella on todettu olevan monenlaisia vaikutuksia hyvinvointiin. Taide merkitsee elämyksiä, kokemuksia, nautintoa ja virikkeitä. Se voi edistää koettua terveyttä, työkykyä ja viihtyvyyttä. Taiteen harrastamisen myötä syntyvä yhteisöllisyys vähentää osaltaan syrjäytymistä. Taiteen avulla myös luodaan viihtyisämpää elinympäristöä. Ennaltaehkäisevänä sosiaali- ja hoitotyön menetelmänä kulttuuri- ja taidetoiminta on tulossa yhä suositummaksi. Tarve uudenlaisten työmenetelmien löytämiseen on suuri. Kaikkia taiteelle esitettyjä tehtäviä taide ei kuitenkaan kykene täyttämään. Ellei taiteen vastaanottaja koe taidetta henkilökohtaisesti tärkeäksi, se jää merkityksettömäksi. Taiteen merkityksiä ei voi ennakoida eikä säätää; taide ei toimi lääkkeen tavoin, vaan taiteen tavoin, yllätyksellisestikin. Ihminen kantaa mukanaan koko elämänkokemustaan. Taide rikkoo parhaimmillaan arjen muuttumattomuutta. Osallistumalla taidetoimintaan ihminen voi rakentaa itsestään kuvaa aktiivisena ja hyödyllisenä yksilönä: taide on yksi identiteetin rakennuspalikka. Taide voi tarjota sen maailman, josta henkilö voi itse päättää ja päästä itselle rakkaimman taidemuodon pariin, omaan yksityiseen maailmaansa tärkeine muistoineen ja tunnelmineen. Pia Strandman Lähteitä ja kirjallisuutta Hohenthal-Antin, L Luvan ottaminen ikäihmiset teatterin tekijöinä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 191. Jyväskylän Yliopisto: Jyväskylä. Hyyppä, M. T. ja Liikanen, H.-L Kulttuuri ja terveys. Edita Prima Oy: Helsinki. Liikanen, H.-L Taide kohtaa elämän Arts in Hospitals -hanke ja kulttuuriroiminta itäsuomalaisten yksiköiden arjessa ja juhlassa. Helsinki. Parantava taide Toim. I. Ukkola. Toimihenkilöiden sivistysliitto TJS: Helsinki. Saresma, T Häivähdys kauneutta. Taide suomalaisten arjessa. Helsinki: Kansanvalistusseura. Taide keskellä elämää Toim. Marjatta Bardy, Riikka Haapalainen, Merja Isotalo & Pekka Korhonen. Kiasma: Like. Taide- ja virikeryhmät psykososiaalisena kuntoutuksena. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke Toim. K. Pitkälä, P. Routasalo, L. Blomqvist. Tutkimusraportti 5. Vanhustyön keskusliitto: Helsinki. 14

17 Silta-teoksen silikonimuotin valaminen meneillään.

18 Taideteokset vieraisilla hoitolaitoksessa Anssi Taulu, Ihmisen osa, 2009 Teokset Oma kuva, Silta ja Sisaruus Hämeenlinnan Taidemuseon opetuskokoelman teoskokonaisuus Hämeenlinnan Taidemuseon julkaisuja 3/2009 Toimitus Päivi Viherluoto Tekstit Päivi Viherluoto, Pia Strandman Kuvat Anssi Taulu Graafinen suunnittelu Reima Määttänen Kirjapaino Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 2009 ISBN ISSN-L ISSN Hämeenlinnan Taidemuseo Aluetaidemuseo Viipurintie 2, FIN Hämeenlinna puh ,

19

20

Vertaistoiminta KANNATTAA

Vertaistoiminta KANNATTAA Vertaistoiminta KANNATTAA Vertaistoiminta KANNATTAA Kustantaja: Asumispalvelusäätiö ASPA www.aspa.fi Toimitus: Tanja Laatikainen Graafinen suunnittelu ja taitto: Marja Muhonen Paino: SOLVER palvelut Oy

Lisätiedot

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry

Parasta oli kaikki. Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta. Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015. Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Kulttuurilla osalliseksi 2012 2015 Parasta oli kaikki Fiiliksistä vaikutuksiin taiteen ja kulttuurin kautta Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry Tekstit ja toimitus: Katri Mäkeläinen Kuvat: Fahima Rezaei,

Lisätiedot

Taiteellinen prosessi ja sen sanallistaminen

Taiteellinen prosessi ja sen sanallistaminen Taiteellinen prosessi ja sen sanallistaminen Taidekasvatuksen seminaarityö Jari Vesterinen TaiK, TKO 17.4.2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 PROSESSIN SANALLISTAMISEN TUTKIMINEN... 1 3 HUUMAANTUMINEN... 3

Lisätiedot

Jotta jokaisella olisi hyvä

Jotta jokaisella olisi hyvä Jotta jokaisella olisi hyvä Voimavaroja vahvistava vanhustenkeskus METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA SARJA C: ARTIKKELIT 1 Toimittaneet Elisa Mäkinen ja Marianne Roivas Elisa Mäkinen ja Marianne

Lisätiedot

Ei tarvittukaan parasetamolia

Ei tarvittukaan parasetamolia Kirsti Nieminen ja Eila Sainio (toim.) Ei tarvittukaan parasetamolia KUVAUKSIA MENTOROINNISTA JA TAIDETOIMINNASTA HOIVASSA Kirsti Nieminen ja Eila Sainio (toim.) Ei tarvittukaan parasetamolia KUVAUKSIA

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot

KuvAn residenssi. Projisointikurssi18 Jyrki Siukonen taiteilija, kirjailija, Maisterin opinnäytteen tarkastustilaisuus Kuinka tehdä taidetta

KuvAn residenssi. Projisointikurssi18 Jyrki Siukonen taiteilija, kirjailija, Maisterin opinnäytteen tarkastustilaisuus Kuinka tehdä taidetta Kuvalehti nro 2 2013 Eiköhän mun teokset toimi Venetsiassa ihan samalla tavalla kuin muuallakin4 Mitä puut tekevät Miten opiskelijat Venetsiassa?7 voivat vaikuttaa taideyliopiston asioihin?11 Maisterin

Lisätiedot

AVOIMUUS - LUOTTAMUS - YHTEISTYÖ

AVOIMUUS - LUOTTAMUS - YHTEISTYÖ AVOIMUUS - LUOTTAMUS - YHTEISTYÖ Avaimia omaisten ja henkilökunnan hyvään vuorovaikutukseen Uppsalankaaressa Tuula Heinänen Oppaan kirjoittaja: Tuula Heinänen Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 (Palvelujen,

Lisätiedot

Taidetta ikä kaikki Selvitys ikäihmisten hoivayhteisöjen kulttuuritoiminnasta Helsingissä

Taidetta ikä kaikki Selvitys ikäihmisten hoivayhteisöjen kulttuuritoiminnasta Helsingissä 1 «SÄHKÖINEN TEKSTIVERSIO» Jenni Varho ja Mauri Lehtovirta (toim.) Taidetta ikä kaikki Selvitys ikäihmisten hoivayhteisöjen kulttuuritoiminnasta Helsingissä Konst för livet En utredning om kulturverksamheten

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN TAIDEMUSEO ALUETAIDEMUSEO

HÄMEENLINNAN TAIDEMUSEO ALUETAIDEMUSEO HÄMEENLINNAN TAIDEMUSEO ALUETAIDEMUSEO LAINATTAVAT TAIDE- JA VIRIKEKOKONAISUUDET HOITOLAITOKSILLE, PÄIVÄTOIMINTARYHMILLE, OMAISHOITAJILLE Hämeenlinnan Taidemuseo tarjoaa kuvataidepalveluja hoitolaitoksissa

Lisätiedot

VERTAISTUKI VOIMAANTUMISEN VÄLINEENÄ SOSIAALITYÖSSÄ Miten NOVAT ryhmä auttaa ja tukee, kun naisella on paha olo?

VERTAISTUKI VOIMAANTUMISEN VÄLINEENÄ SOSIAALITYÖSSÄ Miten NOVAT ryhmä auttaa ja tukee, kun naisella on paha olo? VERTAISTUKI VOIMAANTUMISEN VÄLINEENÄ SOSIAALITYÖSSÄ Miten NOVAT ryhmä auttaa ja tukee, kun naisella on paha olo? Helena Palojärvi Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan laitos Sosiaalityön ammatillinen

Lisätiedot

Nyt se on se väylä löytyny Toimintatutkimus ikääntyvien yliopiston taidepiiristä

Nyt se on se väylä löytyny Toimintatutkimus ikääntyvien yliopiston taidepiiristä Nyt se on se väylä löytyny Toimintatutkimus ikääntyvien yliopiston taidepiiristä Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta Kuvataidekasvatus Kevät 2012 Soila Mikkonen Elina Partanen Lapin yliopisto, taiteiden

Lisätiedot

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS

Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS Toimitaan yhdessä! NUORTEN OSALLISTAVA KOULUTUS SISÄLLYS I Alkusanat 1 II Nuorten osallistavan koulutuksen taustaa 3 Mitä nuorten osallistaminen tarkoittaa? 3 Mikä on ohjaajan rooli osallistavassa koulutuksessa?

Lisätiedot

HYVÄ ARKI VANHUUDESSA? Toimintamalleja hengellisiä tarpeita huomioivaan vanhustyöhön

HYVÄ ARKI VANHUUDESSA? Toimintamalleja hengellisiä tarpeita huomioivaan vanhustyöhön Mikkola, Arto HYVÄ ARKI VANHUUDESSA? Kirkkopalvelujen julkaisuja n:o 11 Copyright: Kirkkopalvelut ry 2 SISÄLLYS ESIPUHE 4 I ORIENTAATIOKSI OPPAAN KÄYTTÄJÄLLE 6 1. TOIMEKSIANTO 6 2. ORIENTAATIOPERUSTA TOIMINTAMALLIA

Lisätiedot

Mä tanssin kuin myrsky!

Mä tanssin kuin myrsky! Sanna Lepoaho Mä tanssin kuin myrsky! Tanssi-ilmaisu osana päiväkodin varhaiskasvatusta Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi Opinnäytetyö 07.04.2015

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA

DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA DIALOGINEN YHTEISTYÖ JA OSALLISTAMINEN VERKOSTOSSA Pro gradu- tutkielma Terhi Törmänen 0233123 Kasvatustieteiden tiedekunta / Kasvatustiede Lapin yliopisto Syksy 2013 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Nuorisotyö,

Lisätiedot

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat

Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat Kun tiedostaminen ja oivallus kohtaavat - TYÖKIRJA PK-YRITYKSEN HILJAISEN TIEDON JAKAMISEKSI Katri Helin Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Hyvinvointia Nääs-hanke Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Kun tiedostaminen

Lisätiedot

Tunnin jälkeen kaikki ovat tyytyväisiä

Tunnin jälkeen kaikki ovat tyytyväisiä Tunnin jälkeen kaikki ovat tyytyväisiä Näkökulmia musiikin aineenopettajien ja oppilaiden väliseen toimivaan vuorovaikutukseen Outi Puupponen Kasvatustieteen ja musiikkikasvatuksen pro gradu tutkielma

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Miten lähestyä käymättömiä? Ei-kävijyyden esitarkastelua asiantuntijahaastattelujen valossa Tutkimusraportti

Miten lähestyä käymättömiä? Ei-kävijyyden esitarkastelua asiantuntijahaastattelujen valossa Tutkimusraportti Miten lähestyä käymättömiä? Ei-kävijyyden esitarkastelua asiantuntijahaastattelujen valossa Tutkimusraportti Päivi Karhio Toukokuu 2003 Sisällys 1. Tutkimuksen tavoitteet ja tausta...3 2. Haastateltavat...4

Lisätiedot

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus

Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön. Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön Opetushallitus Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön 2007 Yhteistyöryhmässä ovat olleet mukana: Krisse Hannén (Utbildningsstyrelsen), Martti Hellström (Auroran koulu,

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

OLI NIINKU VAIKEA SANOA SANAA SEKSI

OLI NIINKU VAIKEA SANOA SANAA SEKSI OLI NIINKU VAIKEA SANOA SANAA SEKSI Ikääntyneiden miesten seksuaalisuus ja sen tukeminen kotisairaanhoitajien näkökulmasta Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Hämeenlinna

Lisätiedot

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus LAPSET PUHEEKSI - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia Manuaali ja lokikirja Tytti Solantaus 1 SISÄLLYS LAPSET PUHEEKSI -TYÖMENETELMÄN TAUSTA JA PERIAATTEET... 3 JOHDANTO... 3 TOIMIVA LAPSI&PERHE

Lisätiedot

Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa

Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010. s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin. s. 14 Riippukeinu rauhoittaa Eteva kuntayhtymän sidosryhmälehti 1 / 2010 1/2010 s. 9 Miten vaikutat, jos et puhu? s. 12 Yritys työllisti Heikin s. 14 Riippukeinu rauhoittaa Uutisia syksyltä 2010 Nauru raikui Elojuhlissa Pekka Elomaa

Lisätiedot

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja

Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23. Sanni Mäkelä & Elina Peltonen. Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu C KATSAUKSIA JA AINEISTOJA 23 Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Sanni Mäkelä & Elina Peltonen Nuorten vapaaehtoistoiminnan käsikirja Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot