MIKROYRITYSTEN MATKA SÄHKÖISEEN TALOUSHALLINTOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKROYRITYSTEN MATKA SÄHKÖISEEN TALOUSHALLINTOON"

Transkriptio

1 MIKROYRITYSTEN MATKA SÄHKÖISEEN TALOUSHALLINTOON Case Keuruun Yrittäjät ry Jarmo Nieminen Opinnäytetyö Elokuu 2012 Liiketalouden koulutusohjelma Uudistuvan yritystoiminnan, markkinoinnin ja talousjohtamisen suuntautumisvaihtoehto

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Uudistuvan yritystoiminnan, markkinoinnin ja talousjohtamisen suuntautumisvaihtoehto NIEMINEN, JARMO: Mikroyritysten matka sähköiseen taloushallintoon Case Keuruun Yrittäjät ry Opinnäytetyö 60 sivua, josta liitteitä 2 sivua Elokuu 2012 Vuonna 1997 voimaan tullut kirjanpitolaki mahdollisti paperittoman kirjanpidon ja sähköisen viranomaisraportoinnin. Suomi on pitkään ollut sähköisen taloushallinnon kärkimaita. Viimeisimpien tutkimusten mukaan varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kehitys on ollut ennakoitua hitaampaa. Tämän opinnäytetyön aihe oli mikroyritysten suhde sähköiseen taloushallintoon ja sen toimeksiantaja oli Keuruun Yrittäjät ry. Opinnäytetyön empiirinen tutkimus perustuu taloushallinnon eri prosesseihin. Tutkimuksessa selvitetään, miten mikroyritykset toteuttavat taloushallintonsa sekä sähköisen taloushallinnon käyttöä ja hyötyjä niille. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavat olivat Keuruun Yrittäjien jäsenyrityksiä. Tutkitut yrittäjät pitivät taloushallintoa tärkeänä rakennettaessa kannattavaa liiketoimintaa. Yrittäjille tärkeimmiksi sidosryhmiksi tutkimuksessa nousivat pankit, verottaja ja tilitoimistot. Tilitoimistojen merkitys korostui, koska enemmistö mikroyrityksistä on ulkoistanut lakisääteiset taloushallinnon osa-alueet tilitoimistoille. Verkkolasku ja e-lasku olivat ensimmäinen askel kohti sähköistä taloushallintoa. Osa oli edennyt pidemmälle ottamalla käyttöönsä laajempia sähköisen taloushallinnon ohjelmistoja. Sähköisen taloushallinnon hyödyt tunnettiin kohtalaisen hyvin. Työajan säästö nousi niistä tärkeimmäksi. Sähköisen taloushallinnon kustannukset eivät olleet monenkaan tutkitun tiedossa. Tämän opinnäytetyön tuloksilla Keuruun Yrittäjät pystyy auttamaan jäsenyrityksiään kehittämään taloushallinnon prosessejaan ja siten parantamaan toimintamahdollisuuksiaan. Tutkimuksen avulla myös mikroyrittäjät voivat kehittää taloushallinnon prosessejaan. Asiasanat: sähköinen taloushallinto, mikroyritys, verkkolasku, taloushallinnon prosessit

3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Business Administration Innovative Business, Marketing and Financial Management NIEMINEN, JARMO: The way to Electronic Financial Administration at Microenterprises Case Keuruun Yrittäjät ry Bachelor's thesis 60 pages, appendices 2 pages August 2012 In 1997 the Accountancy Act came into force that allowed paperless accounting and electronic reporting to the authorities. Finland has long been among the leading countries in electronic financial administration. According to recent studies, however, the development in small and medium-sized enterprises in particular, has been slower than anticipated. The subject of this bachelor s thesis was to study microenterprises and their attitude to the electronic financial administration. This thesis was commissioned by Keuruun Yrittäjät ry. The empirical study is based on the various financial processes. The aim of the study was also to find out how microenterprises perform their financial management and use electronic financial administration, and to examine the benefits of electronic financial administration. The data was gathered through interviews and analyzed by using qualitative content analysis. The interviewees represented the member companies of Keuruun Yrittäjät. Keuruun Yrittäjät will be able to use the result of this study in order to help its member companies developing their financial management processes and thereby improving their scope for action. The study will also help microentrepreneurs to develop their financial management processes. Key words: microenterprise, electronic financial administration, electronic invoice, financial management processes

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustat Tutkimuksen tavoitteet Toimeksiantaja Keuruun Yrittäjät ry Tutkimuksen teoreettinen tausta KESKEISET KÄSITTEET Mikroyritys ja yrittäjyys Taloushallinto Sähköinen ja digitaalinen taloushallinto Verkkolasku ja e-lasku Taloushallinnon prosessit Aikaisemmat tutkimukset EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineisto Haastattelut Aineiston analysointi TALOUSHALLINTO MIKROYRITTÄJÄN ARJESSA Taloushallinnon merkitys Yrittäjät tekevät itse Tilitoimiston tehtävät KOHTI SÄHKÖISTÄ TALOUSHALLINTOA Kokemukset sähköisestä taloushallinnosta Tiedonlähteet Hyödyt ja hidasteet Sähköistä taloushallintoa käyttävien kokemuksia Katse tulevaisuuteen JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus Pohdinta LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Teemahaastattelurunko Liite 2. Taustatiedot... 60

5 5 1 JOHDANTO Kauppalehti uutisoi Puolet pk-yrityksistä jättää paperin kolmessa vuodessa (Mäkinen & Vuorio 2002, 82). Vuonna 1997 voimaan tullut uusi kirjanpitolaki mahdollisti paperittoman kirjanpidon ja sähköisen viranomaisraportoinnin. Sitä täydensi voimaan tullut Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös käytettävistä kirjanpidon menetelmistä. Sähköinen taloushallinto oli saanut alkunsa Suomessa. Sähköisestä taloushallinnosta puhuttaessa korostetaan sen hyötyjä yrityksille. Perinteinen kirjanpito sisältää paljon rutiineja, jotka tehdään käsityönä. Sähköisen taloushallinnon ydin on verkkolasku. Konekielisen tiliotteen kanssa se mahdollistaa automatisoidun kirjanpidon ja reskontrien ylläpidon. Suurimpana etuna sähköisessä taloushallinnossa pidetään verkkolaskujen automaation mahdollistamia pienentyneitä laskujen käsittelykustannuksia paperilaskuihin verrattuna. Verkkolaskut ovat paperilaskuja nopeammin perillä ja ne tallentuvat sähköiseen arkistoon, josta niiden hakeminen on helppoa. Luvatuista hyödyistä huolimatta pieniä ja keskisuuria yrityksiä tutkittaessa on havaittu sähköisen taloushallinnon käytön olevan odotettua vähäisempää. Kauppalehden ennustus ei ole toteutunut vielä vuonna 2012, vaikka Suomi on ollut sähköisen taloushallinnon käyttöönoton kärkimaita. Viimeisimpien tutkimusten mukaan suomalaiset yritykset ovat sähköistymisessään eurooppalaista keskitasoa (Itella 2010). Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Keuruun Yrittäjät ry, jonka jäsenyrityksistä enemmistö on mikroyrityksiä, aivan kuten Suomen yrityksistäkin. Aikaisemmissa tutkimuksissa mikroyrityksiä on tutkittu osana pk-yrityksiä, ei omana joukkonaan. Mikroyritykset työllistävät yhdestä yhdeksään työntekijää, siten niiden taloushallintoon ja sen kehittämiseen käytettävät resurssit ovat suurempia yrityksiä rajallisemmat. Tässä työssä tutkitaan Keuruun Yrittäjien jäsenyrityksistä mikroyritysten taloushallintoa ja sähköisen taloushallinnon käyttöä. Taloushallintoa käydään läpi erillisten osaprosessien avulla, jotta siitä saataisiin selkeämpi kuva.

6 6 1.1 Tutkimuksen taustat Sähköisestä taloushallinnosta on kirjoitettu kymmeniä, ellei satoja, ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ja yliopistojen pro graduja useista eri näkökulmista. Pohtiessani oman työni viitekehystä ja tutkimusongelmaa, mietin uutta näkökulmaa aiheeseen. Olin ammatinharjoittaja 1990-luvulla melkein kymmenen vuotta. Muistelin, miten itse hoidin taloushallintoni. Laskut tulivat paperisina postilaatikkoon ja lähtivät paperisina. Maksut hoidin pankin kassalla. Kun tiliote oli tullut pankista, toimitin tositenipun tilitoimistoon. Kirjanpitäjä teki pääkirjanpidon, alv-ilmoitukset ja veroilmoitukset. Työskennellessäni kesällä 2011 keuruulaisessa tilitoimistossa seurasin, kun yrittäjät kävivät kerran kuukaudessa mukanaan kirjekuori tai mappi, jonka he jättivät kirjanpitäjälleen. Hetken rupateltuaan he poistuivat. Minähän tein aivan samoin 1990-luvulla. Ainoa ero näytti olevan, että nykyään yrittäjät maksavat paperilaskunsa nettipankissa. Taloushallinnon prosessien toimintatavat eivät näyttäneet muuttuneen paljoakaan, vaikka taloushallinnon vallankumousta on julistettu jo 15 vuotta. Olin löytänyt tutkimusongelmani, jonka esittelin tutkimussuunnitelmassani Keuruun Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tapani Paasulle. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Sähköisen taloushallinnon käyttöä ovat tutkineet monet yritysmaailmaan liittyvät tahot. Niistä käy ilmi, että sähköisen taloushallinnon käyttö on yleisempää isoissa yrityksissä. Mikroyritysten osuus tutkimuksessa ei aina täysin selviä. Niitä ei tutkita omana joukkonaan vaan osana pk-yrityksiä. Niistä ei ole tehty erillistutkimusta omana ryhmänään, vaikka niiden osuus kaikkien yritysten määrästä on merkittävä. Niiden työntekijämäärien kuin liikevaihdonkin ero jopa keskisuureen yritykseen on huomattava, myös taloushallintoon käytettävät resurssit ovat rajallisemmat. Lahden ja Salmisen mukaan (2008, 26) yli 90 prosenttia Suomen tilitoimistoista toimii perinteisesti tarjoamatta sähköisiä taloushallinnon palveluja. Suomen Taloushallintoliiton (2009, 2) mukaan yli 90 % yrityksistä on ulkoistanut muun muassa talous-, vero- ja

7 työantajavelvoitteiden hoidon tilitoimistoille. Enemmistö mikroyrityksistä käyttää tilitoimistopalveluja, mutta ei sähköisesti vaan perinteisillä paperilaskuilla. 7 Tässä opinnäytetyössä selvitetään mikroyritysten suhdetta sähköiseen taloushallintoon: Miksi mikroyritykset eivät käytä sähköistä taloushallintoa? Mikä hidastaa sähköisen taloushallinnon käyttöönottoa mikroyrityksissä? Ovatko ne halukkaita käyttämään sähköisiä taloushallinnon palveluja? Mitkä ovat sähköisen taloushallinnon hyödyt mikroyrityksille? Kokonaisvaltaiset ERP-järjestelmät (Enterprise Resource Planning) eli toiminnanohjausjärjestelmät soveltuvat suurille ja keskisuurille yrityksille. Ne ovat liian kalliita mikroyrityksille. Mikroyrityksille sopivia taloushallinnon valmisohjelmistoja on olemassa paljon ja internetin yleistyminen on tuonut mukaan kohtuuhintaiset selainpohjaiset sovellukset. Tässä tutkimuksessa ohjelmistot ja niiden vertailu on rajattu pois. 1.3 Toimeksiantaja Keuruun Yrittäjät ry Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Keuruun Yrittäjät ry, joka on Suomen Yrittäjät ry:n paikallisyhdistys. Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenilleen vaikutuskanavan kunnalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen sekä toimialakohtaiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Yrittäjäjärjestön toiminta muodostuu paikallisyhdistyksistä, aluejärjestöistä ja toimialajärjestöistä. (Suomen Yrittäjät ry 2012c.) Yrittäjäjärjestön tehtävänä on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen edellytyksiä. Yrittäjäjärjestö tarjoaa jäsenyrityksilleen muun muassa koulutus-, neuvonta- ja tiedotuspalveluja, rahanarvoisia jäsenetuja sekä palkitsee menestyneitä yrityksiä. (Suomen Yrittäjät ry 2012a.) Yrittäjäjärjestön etujen lisäksi Keuruun Yrittäjät ry järjestää jäsenyrityksilleen virkistystoimintaa ja jäseniltoja. Nuorten kesätyökampanjassa Keuruun Yrittäjät on välittänyt työpaikka nuorille jo kahdenkymmenen vuoden ajan (Keuruun Yrittäjät ry 2012a). Keuruun markkinat on ollut Keuruun Yrittäjien suurponnistus vuosittain jo 28 kertaa. Keuruun markkinat ovat kaiken kansan markkinat, joka on saavuttanut vahvan

8 aseman yhtenä Suomen suurimmista markkinatapahtumista yli 200 myyjällä ja reilulla markkinavieraalla. (Keuruun Yrittäjät ry 2012b.) 8 Suurin osa pienyrityksistä toimii paikallisesti omalla seutukunnallaan. Nekään eivät välty globaaleilta muutoksilta. Viime vuosikymmenen lopulla Yhdysvalloista finanssikriisinä alkanut taantuma vaikutti koko Suomen talouselämään. Työttömyys ja konkurssien määrä lisääntyivät. Euroopan unionin talousalueella on suuria ongelmia, jotka vaikuttavat Suomessakin. Näistä eivät mikroyrityksetkään jää osattomaksi. Puolustusvoimien rakennemuutos vaikuttaa suoraan Keuruun talousalueelle. Keuruun Pioneerirykmentti työllistää noin 300 henkilöä. Sen toiminta lakkautetaan vuoden 2014 lopussa. Näihin haasteisiin Keuruun Yrittäjätkin pyrkii vastaamaan. Se toimii monella tavalla kehittäen jäsenyritystensä toimintaympäristöä ja -edellytyksiä. Se tekee aktiivisesti työtä yrittäjien aseman parantamiseksi ja yrittäjyyteen kannustamiseksi. Lisääntyvä epävarmuus, muutospaineet ja kiristyvä kilpailu ajavat yrityksiä tehostamaan toimintaansa. Pystyäkseen kilpailemaan muuttuvassa toimintaympäristössä yritysten tulee uudistaa toimintojaan yhä tehokkaammiksi ja keskittyä ydinosaamiseensa. Erityisesti pienissä yrityksissä resurssien rajallisuus asettaa haasteen selviytymiselle. Taloushallinto on yksi yritystoiminnan kulmakivistä. Se on perusta, jolle rakennetaan kannattava yritystoiminta. Keuruun Yrittäjät tukee jäsenyrityksiään monin tavoin. Tämän opinnäytetyön tuloksilla se pystyy auttamaan yrityksiä kehittämään taloushallinnon prosessejaan ja siten yritysten toimintamahdollisuudet ja kilpailukyky paranevat. Tutkimuksen avulla myös yrittäjät voivat tarkastella oman yrityksensä erillisiä taloushallinnon prosesseja ja havaita niissä mahdollisia kehityskohteita. 1.4 Tutkimuksen teoreettinen tausta Empiirinen tutkimus perustuu taloushallinnon eri prosesseihin. Tarkastelen taloushallintoa sen eri prosessien kautta. Tutkin miten mikroyritykset toteuttavat ja hoitavat taloushallintonsa. Verkkolaskua pidetään kulmakivenä sähköisessä taloushallinnossa. Selvitän kuinka paljon mikroyritykset käyttävät sitä. Tutkin pääsisivätkö ne sen avulla askelta lähemmäksi sähköistä taloushallintoa.

9 9 Teoreettisen osan aineisto koostuu kirjallisuudesta ja Internet-artikkeleista sekä aiheeseen liittyvistä tutkimuksista. Niiden pohjalta luon kuvan siitä, mitä on taloushallinto ja sähköinen taloushallinto. Tutkimusten kautta kartoitan sähköisen taloushallinnon nykytilaa, mahdollisuuksia ja hyötyjä, joita se tarjoaa mikroyrityksille. Selvitän, mitä sähköisen taloushallinnon käyttö merkitsee mikroyrityksille ja miten se vaikuttaa niiden jokapäiväiseen toimintaan. Selvitän, ovatko väitetyt hyödyt todellisia ja mikä hidastaa taloushallinnon sähköistymistä mikroyrityksissä.

10 10 2 KESKEISET KÄSITTEET 2.1 Mikroyritys ja yrittäjyys Enemmistö niin Suomen yrityksistä kuin Keuruun Yrittäjien jäsenyrityksistä on mikroyrityksiä. Yleisin yhteinen tekijä määriteltäessä mikroyrityksiä on niiden koko. Euroopan komission (2003) määritelmän mukaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten eli pk-yritysten luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Suomessa oli vuoden 2010 lopussa yritystä (Tilastokeskus 2011). Jos maa-, metsä- ja kalatalous jätetään pois, yrityksiä oli Niistä alle 10 työntekijän yrityksiä oli eli 93,4 prosenttia (Suomen Yrittäjät ry 2011). Mikroyritykset ovat erittäin heterogeeninen joukko. Kattavaa yhtäläisyyttä niistä on vaikea löytää. Pieni koko aiheuttaa toiminnalle ja johtamiselle omat erityispiirteensä verrattuna samallakin toimialalla toimiviin suurempiin yrityksiin. Mikroyrittäjä voi olla omistajayrittäjä, omistajajohtaja, toimitusjohtaja, yksinyrittäjä ja itsensä työllistäjä (Kallio 2002, 37 38). Erilaisia yrittäjätyyppejä on useita. Yrittäjälle ja yrittäjyydelle ei ole yhtä yleistä määritelmää tai teoriaa (Kallio 2002, 39). Mikroyrittäjyydessä on keskeistä yrittäjä itse. Pyykkö (2011, 47) näkee yksinyrittäjällä neljä roolia. Hän on sijoittaja, johtaja, myyjä ja tekijä. Hänen on oltava yleismies, joka hallitsee kaikki roolit. Tutkimuksessa haastateltu perheyrityksessä yli 20 vuotta toiminut yrittäjä kuvasi yrittäjyyttä ja yrittäjiä osuvasti Meidät on neuvolassa rokotettu väärällä neulalla. 2.2 Taloushallinto Taloushallinto tuottaa yrityksen taloutta kuvaavia tietoja. Sen tehtävänä on toteuttaa yrityksen lakisääteinen kirjanpito, jonka perusteella tuotetaan tilinpäätökset ja muita talousraportteja. (Kinnunen, Laitinen, Laitinen, Leppiniemi & Puttonen 2004, 11). Talo-

11 11 ushallinto on myös johtamisen väline. Sen avulla muodostetaan raportteja yrityksen johtamisen ja valvonnan avuksi sekä sidosryhmien päätöksenteon tueksi (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, 12). Lahti ja Salminen määrittelevät taloushallinnon järjestelmäksi, jolla organisaatio seuraa taloudellisia tapahtumiaan niin, että se kykenee raportoimaan toiminnastaan sidosryhmilleen. (Lahti& Salminen 2008, 14). Taloushallinto on laajempi kokonaisuus ja järjestelmä kuin yrityksen laskentatoimi. Yrityksen laskentatoimi jaetaan tavallisesti yleiseen ja johdon laskentatoimeen. Yleisen laskentatoimen tarkoitus on tuottaa taloustietoa yrityksen ulkoisille sidosryhmille muun muassa rahoittajille ja viranomaisille. Sen päätehtävä on kirjanpito ja siitä muodostettu tilinpäätös. Tilinpäätöstietoja käytetään yrityksen voitonjakopäätökseen ja ne muodostavat perustan yrityksen verotukselle. Yrityksen laskentatoimi perustuu vahvasti lakeihin ja asetuksiin ja on hyvin samanlaista eri yrityksissä. Johdon laskentatoimen tehtävä on tuottaa tietoa yritysjohdon taloudellisen päätöksenteon tueksi. Johdon laskentatoimen laskelmat ovat erilaisia suunnittelu- ja tarkkailulaskelmia. Niitä ovat esimerkiksi investointilaskelmat ja budjetit. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, 13 14, 33.) Laskentatoimi jaetaan myös kahteen päätehtävään. Rekisteröintitehtävän avulla kerätään ja tallennetaan yrityksen taloustietoja. Hyväksikäyttötehtävän avulla tuotetaan tiedoista raportteja taloudellisen päätöksenteon tueksi. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, 13.) Yrittäjyys vaatii monien eri taitojen hallitsemista, myös taloushallinnon taitojen osaamista. Yritystoimintaa säädellään monilla laeilla ja asetuksilla. Yhtenä tärkeimpänä yrittäjän velvollisuutena on hoitaa tietyt taloushallinnon osa-alueet. Suomen Taloushallintoliitto (2010, 9) esittää yrittäjälle kolme tapaa järjestää taloushallintonsa. Yrittäjä voi tehdä kirjanpitonsa itse. Hän voi ulkoistaa lakisääteisen kirjanpidon ja kolmantena hän voi ulkoistaa talousohjauksen. Kaikissa tavoissa on hyvät ja huonot puolensa. Yrittäjän on tehtävä valinta siitä, mikä on paras ratkaisu hänen yritykselleen. Taloushallinnon ulkoistamisella tarkoitetaan palvelujen ostamista ulkopuoliselta yritykseltä. Suomen Taloushallintoliitto (2010, 6) jakaa taloushallinnon ulkoistamisen neljään

12 12 osaan. Ulkoistettaessa tilinpäätös ja juokseva kirjanpito tilitoimisto tekee peruskirjanpidon. Siihen kuuluu tositteiden käsittely sekä kuukausittaiset ja vuosittaiset kirjanpitotoimet, kuten kuukausiraportit, alv-raportit, tilinpäätökset ja veroilmoitukset. Toiseksi voidaan ulkoistaa sisäinen laskenta eli johdon laskentatoimi. Sisäisen laskennan palvelut ovat luonteva lisä kirjanpidon peruspalveluihin. Kun palkanlaskenta ulkoistetaan, niin tilitoimisto laskee palkat ja työnantajasuoritukset. Palveluun kuuluu lisäksi palkkalaskelmien lähettäminen ja viranomaisilmoitukset kuukausittain ja vuosittain. Neljäntenä talouden ulkoistamisen muotona Suomen Taloushallintoliitto esittää osto- ja myyntilaskujen sähköisen käsittelyn, johon kuuluu olennaisena osana verkkolaskupalvelut. (Suomen Taloushallintoliitto ry 2010, 6.) 2.3 Sähköinen ja digitaalinen taloushallinto Sähköinen taloushallinto voidaan määritellä usealla tavalla. Se nähdään usein ainoastaan laskujen sähköisenä käsittelynä. Lahden ja Salmisen (2008, 13) mukaan sähköisellä ja digitaalisella taloushallinnolla tarkoitetaan varsinkin puhekielessä samaa, vaikka niiden välillä on pieni määritelmäero. Digitaalisuudella ymmärretään kaikki sähköisessä muodossa oleva tieto, joka käsitellään, siirretään, varastoidaan ja esitetään ohjelmistoilla, jotka ovat myös sähköisiä. (Lahti& Salminen 2008, 17.) Digitaalisen taloushallinnon Lahti ja Salminen (2008, 19) määrittelevät kaikkien tietovirtojen ja käsittelyvaiheiden automatisoinniksi ja käsittelyksi digitaalisessa muodossa. Suppeasti ymmärrettynä se on vain sähköisiä myynti- ja ostolaskuja. Tiivistetyin määritelmä sille on automaattinen taloushallinto, koska digitaalisen taloushallinnon eri prosessien tapahtumat suoritetaan mahdollisimman automaattisesti ilman paperia. Jotta taloushallinto olisi digitaalista, eikä sähköistä, niin kaikki taloushallinnon aineisto on käsiteltävä sähköisesti sen kaikissa prosesseissa. (Lahti& Salminen 2008, 19, ) Aiemmin 1990-luvulla puhuttiin myös paperittomasta kirjanpidosta. Termillä tarkoitetaan kirjanpidon tositteiden esitystapaa sähköisessä muodossa. Koska digitaalinen taloushallinto on paperitonta, niin tähän tilaan voidaan päästä skannaamalla manuaali-

13 sesti paperiset tositteet. Tämä ei kuitenkaan täytä digitaalisen taloushallinnon automaattisuuden vaatimusta. (Lahti & Salminen 2008, 22.) 13 Kuvio 1 selventää sähköisen taloushallinnon kehitystä paperittomasta kirjanpidosta digitaaliseen taloushallintoon. Digitaalinen Paperiton kirjanpito Sähköinen taloushallinto taloushallinto 1990-luku 2000-luku 20xx-luku KUVIO 1. Sähköisen taloushallinnon kehitys Suomessa (Lahti & Salminen 2008, 22) Lahti ja Salminen (Lahti & Salminen 2008, 21.) määrittelevät sähköiselle taloushallinnolle seitsemän ominaisuutta: Kaikki kirjanpitomateriaali käsitellään sähköisessä muodossa ja tositteet ovat konekielisiä. Tieto siirretään eri osapuolien, järjestelmien, ja osaprosessien välillä sähköisesti. Yrityksen sisällä ja eri sovellusten välillä tietoa käsitellään sähköisessä muodossa. Arkistointi on sähköisessä muodossa. Tietoon päästään käsiksi sähköisesti. Toistuvat työvaiheet on automatisoitu. Eri järjestelmät yli sidosryhmärajojen on integroitu prosesseihin. (Lahti & Salminen 2008, 21.) Sähköinen taloushallinto on askel kohti automatisoitua, digitaalista taloushallintoa. Digitaalisessa muodossa oleva tietoa voidaan yleensä käsitellä tehokkaammin ja nopeammin kuin esimerkiksi perinteistä paperia (Lahti & Salminen 2008, 18). Digitaalinen

14 14 taloushallinto antaa monia etuja verrattuna perinteiseen paperiseen manuaalisesti hoidettuun taloushallintoon. Suurimpia hyötyjä ovat prosessien tehostuminen ja nopeutuminen. Toiminta on joustavampaa ja toiminnan laatu ja virheet vähenevät. Sähköinen toiminta on myös ympäristöystävällisempi ratkaisu. (Lahti & Salminen 2008, 27). Sähköisen taloushallinnon järjestelmät toimivat usein Internetissä, jolloin palvelua voidaan käyttää sieltä missä on tietokone ja Internet-yhteys. Automatisointi tuo toimintaan ajantasaisuuden, millä on nykyään suuri merkitys yritysjohdolle, joka näkee taloustiedot milloin ja mistä tahansa. Raportoinnin nopeutuessa talouden muutoksiin voidaan reagoida nopeammin ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyä aiemmin. (Lahti & Salminen 2008, 28). 2.4 Verkkolasku ja e-lasku Verkkolasku on sähköinen lasku, joka käsitellään automaattisesti. Siitä saadaan tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava kuva. Laskut voidaan noutaa suoraan taloushallinnon ohjelmaan ilman käsin tehtävää tiedon syöttöä. Tällöin laskun tulostaminen on tarpeetonta. Verkkolasku on tarkoitettu yritysten välisten laskujen siirtämiseen. E-lasku on pankkien kuluttajille suuntaama sähköinen lasku, joka vastaanotetaan verkkopankkiin. Se soveltuu myös pienemmille yrittäjille. E-lasku on kehitetty korvaamaan tammikuun 2014 lopussa päättyvä suoraveloitus ja se soveltuu niin kuluttajille kuin yrityksille. Verkkolasku on oleellinen osa sähköistä ja digitaalista taloushallintoa ja se on myös merkittävin tehokkuutta edistävä yksittäinen taloushallinnon osa. Verkkolaskutuksessa myyjä lähettää laskunsa ostajalle konekielisessä eli sähköisessä muodossa internetin välityksellä. Vastaanottajalle lähetetään sähköisessä muodossa niin laskun tiedot kuin laskun kuva. Sähköinen laskutieto mahdollistaa tietojen tallentumisen ilman manuaalista tallennusta. Tietokoneen näytöllä esitettävä laskun kuva helpottaa laskun tarkastamista ja kierrättämistä. (Lahti& Salminen 2008, 57.)

15 15 Verkkolaskut lähetetään ja vastaanotetaan verkkolaskuoperaattoreiden tai pankkien välityksellä. Operaattorit ovat palveluntarjoajia, jotka välittävät verkkolaskuja ja muuttavat ne eri järjestelmien ymmärtämään muotoon. (Lahti & Salminen 2008, ) Verkkopankissa tapahtuvaa verkkolaskutusta ei voi yhdistää suoraan taloushallintojärjestelmään, vaan laskut on käsiteltävä kirjanpitoa varten erikseen. (Finanssialan keskusliitto 2012.) Sähköinen laskutus voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Lasku voidaan lähettää suoraan kirjanpito-ohjelmasta vastaanottajalle. Toinen tapa on lähettää se kirjanpitoohjelmasta operaattorin palveluja käyttäen. Operaattorit tarjoavat myös Internetselaimella käytettäviä verkkolaskupalveluita. Operaattori tutkii laskun vastaanottajan ja toimittaa laskun sähköisenä, jos vastaanottaja siihen pystyy, jollei niin operaattori tulostaa laskun ja lähettää sen paperisena. Pankkien verkkolaskupalveluita käytetään joko pankkiyhteysohjelmalla tai verkkopankissa. Lasku voidaan lähettää myös sähköpostin liitteenä pdf-muotoisella laskulla. Tätä tapaa ei voida pitää sähköisenä laskuna, koska laskun tiedot eivät siirry automaattisesti järjestelmiin, vaan ne on kirjattava käsin. (Lahti& Salminen 2008, 60.) Suurilla yrityksillä on ollut käytössä jo pidempään EDI-laskut (Electronic Data Interchange). Se on yksi vanhimpia standardeja, jota on käytetty organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa. EDI on kallis ja sitä on käytetty tavallisesti kahden toimijan välisessä tiedonsiirrossa. Se onkin korvautumassa Internet-pohjaisilla järjestelmillä. (Lahti & Salminen 2008, 60.) Verkkolaskut pienentävät huomattavasti laskujen käsittelykustannuksia paperilaskuun verrattuna. Sähköiset laskut ovat nopeammin perillä ja ne tallentuvat automaattisesti sähköiseen arkistoon. Vastaanottaja hyötyy verkkolaskusta, kun se kirjautuu automaattisesti oikealle tilille ilman manuaalitallennusta, samalla virheet vähenevät. Laskujen hyväksyminen nopeutuu, kun ne voidaan kierrättää ja hyväksyttää sähköisesti. Taloushallinnon työ tehostuu ja on mielekkäämpää.

16 Taloushallinnon prosessit Lahti ja Salminen (2008, 15) ovat jakaneet taloushallinnon kokonaisuuden pienempiin palasiin, osaprosesseiksi, jotta sitä on helpompi käsitellä ja havainnollistaa. Seuraavassa kuviossa on esitetty, miten eri prosessit liittyvät pääkirjanpitoon ja muodostavat taloushallinnon kokonaisuuden. Raportointi Laskutus- ja myyntireskontra Käyttöomaisuusreskontra Ostoreskontra Pääkirjanpito Matkareskontra Rahaliikennejärjestelmä Vaihto-omaisuus Ja tuotanto Palkkakirjanpito Projektilaskenta Arkistointi KUVIO 2. Taloushallinnon prosessit (Lahti & Salminen 2008, 17) Tämän opinnäytetyön empiirisessä tutkimuksessa tärkeimmiksi prosesseiksi mikroyrityksille nousivat pääkirjanpito, ostolaskut, myyntilaskut, rahaliikenne, raportointi, arkistointi ja palkkakirjanpito. Kahdessa ensimmäisessä haastattelussa käsiteltiin kaikkia prosesseja projektilaskentaa lukuun ottamatta. Myöhemmissä haastatteluissa keskityttiin vain edellä mainittuihin tärkeimmiksi havaittuihin osaprosesseihin. Taloushallinnon näkökulmasta ostolaskuprosessin työvaiheet ovat ostolaskun saapuminen, laskun maksaminen, kirjanpitoon kirjaaminen sekä lopuksi arkistointi (Lahti &

17 Salminen 2008, 48). Kun ostolaskuja käsitellään paperisena alusta loppuun, käsittely ei poikkea merkittävästi 1960-luvun toiminnasta (Mäkinen & Vuorio 2002, 113). 17 Koska kaikki yritykset eivät ole siirtyneet sähköiseen laskutukseen, laskut on muutettava sähköiseen muotoon. Skannaamalla laskusta otetaan digitaalinen kuva. Skannauksessa laskutieto ei tallennu digitaaliseksi. Se on tallennettava käsin tai hyödyntäen älyskannausta, jolloin skannausohjelma tunnistaa laskulla olevat tiedot (Lahti & Salminen 2008, 56; Mäkinen & Vuorio 2002, 17). Sähköisesti ostolaskuja voidaan vastaanottaa verkkolaskuina yrityksen ostolaskujärjestelmään tai e-laskuna verkkopankkiin. Myyntilaskuprosessi sisältää vaiheet laskun laatimisesta maksusuoritukseen, arkistointiin ja pääkirjanpidon kirjauksiin. Prosessiin kuuluu olennaisena myyntireskontra ja saatavien perintä (Lahti & Salminen 2008, 73). Perinteisesti myyntilaskut tulostetaan paperille, pannaan kirjekuoriin, lisätään postimerkki ja toimitetaan postin kuljetettavaksi (Mäkinen Vuorio 2002, 93). Sähköinen myyntilasku laaditaan manuaalisesti laskutusohjelmalla tai muodostamalla se järjestelmien tiedoista (Lahti& Salminen 2008, 77). Yleisimmät tavat lähettää sähköisiä laskuja ovat aikaisemmin mainitut verkkolasku ja e- lasku, joita välittävät useat operaattorit ja pankit. Myyntilasku- ja ostolaskuprosessit voidaan nähdä käänteisinä prosesseina toisilleen. Yrityksen maksuliikenteellä tarkoitetaan maksutapahtumien välittämistä pankin ja yrityksen välillä sekä maksutapahtumien käsittelyä yrityksen sisällä. Maksuliikenne kattaa maksutapahtumien, viitesuoritusten ja muiden tiliotetapahtumien käsittelyn. Mukaan lasketaan myös eri maksukorttitapahtumat, kassa- ja käteistapahtumien käsittely sekä mobiili- ja Internet-maksut. (Lahti & Salminen 2008, 73, 109.) Maksuliikenne on joko uloslähtevää tai sisääntulevaa. Kirjanpitolain (1997) mukaan jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on tästä toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitoa ei pidetä vain viranomaisten määräysten takia. Myös yritys hyötyy siitä, että toiminta on yksityiskohtaisesti rekisteröity niin, että yrityksen kannattavuutta pystytään seuraamaan. Kirjanpito on siten yritystä koskevien taloudellisten tapahtumien muistiin merkitsemistä. Se on taloushallinnon ydintoiminto, joka kerää yhteen myyntilaskuista, ostolaskuista, palkoista ja

18 18 maksuista saatavan tiedon. Samalla se on yhteenveto niistä taloudellisista tapahtumista, joissa yritys on ollut osallisena. (Kinnunen ym. 2004, 12; Mäkinen & Vuorio 2002, 86.) Perinteisellä kirjanpidolla tarkoitetaan kirjanpitoa, jossa laskut sekä saapuvat että lähtevät paperisena ja ne kirjataan manuaalisesti osakirjanpitoihin tai suoraan pääkirjanpitoon. Sähköisessä taloushallinnossa myyntilaskujen, saapuneiden verkkolaskujen, skannattujen ostolaskujen ja tiliotteiden tiedot siirtyvät automaattisesti kirjanpitoon. (Lahti& Salminen 2008, 133; Mäkinen & Vuorio 2002, 143.) Perinteisesti tiliotteet on kirjattu kirjanpitoon käsin paperitiliotteen tiedoista. Tiliotteet on standardoitu (TITO-standardi) ja ne voidaan saada pankista konekielisinä. Suurin osa sähköisen tiliotteen tapahtumista voidaan kirjata tietojärjestelmään automaattisesti. (Lahti& Salminen 2008, 115; Mäkinen & Vuorio 2002, 142.) Palkka voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Eri työehtosopimuksissa on tarkemmat määräykset palkkatasoista ja korvauksista. Palkka on maksettava sovitusti ja sen pitää olla kohtuullinen korvaus. Työntekijöille on järjestettävä myös eläketurva, jota maksavat niin työnantajat kuin työntekijät. Työnantaja maksaa koko maksun, mutta perii työntekijän osuuden palkasta. Työnantajat on velvoitettu maksamaan ja tilittämään palkoista sivukulut, joita ovat työeläkemaksut (TyEL), työttömyysvakuutusmaksu, työtapaturvamaksu, ryhmähenkivakuutus ja sosiaaliturvamaksu. (Järvensivu 2009, ) Raportointiprosessi kerää kaikista muista edellä mainituista prosesseista saatavan tiedon ja muodostaa niistä sidosryhmille jaettavat raportit. Sen voidaan käsittää alkavan siitä, mihin muut osaprosessit päättyvät. Raportit voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin raportteihin. Ulkoisia raportteja tuotetaan yrityksen lakisääteisen raportoinnin tarpeisiin. Yleisin niistä on tuloslaskelma ja tase. (Lahti & Salminen 2008, 147). Tase kuvaa tilikauden päättymispäivän taloudellista asemaa. Tuloslaskelma kuvaa, miten tilikauden tulos on muodostunut (Kinnunen ym. 2004, 14). Muita lakisääteisiä raportteja ovat pää- ja päiväkirjat. Viranomaisilmoitukset sisältyvät ulkoisiin raportteihin. Niitä ovat mm. arvonlisäveroilmoitus, veroilmoitus ja työnantajailmoitukset. Ne voidaan ilmoittaa

19 19 sähköisesti tyvi-operaattorien (tietovirrat yritysten ja viranomaisten välillä) tai verohallinnon verotilin kautta. Sisäisen laskennan raportit ovat lähinnä toteumaraportteja, budjetteja, ennuste- ja vertailuraportteja. Arkistoinnin merkitys on oleellinen, sillä sen tarkoitus on säilyttää kaikki kerätty tieto luotettavasti ja toimivasti. Uusi kirjanpitolaki (1997) sallii tositteiden säilyttämisen konekielisenä. Ainoastaan tasekirja on tulostettava ja säilytettävänä paperisena. Arkistoinnissa saavutetaan säästöjä, kun laskuja ei tulosteta (Mäkinen & Vuorio 2002, 94). Samalla säästyy fyysistä varastointitilaa kun tositeaineisto on digitaalisessa muodossa. 2.6 Aikaisemmat tutkimukset Sähköisestä taloushallinnosta on tehty monia eritasoisia tutkimuksia. Tekijöinä ovat yleensä yritysten sidosryhmiin kuuluvia järjestöjä tai kaupallisia yrityksiä. Tavallisesti ne ovat kvantitatiivisia eli määrällisiä tutkimuksia, kuten Helsingin seudun kauppakamarin tutkimukset (2010, 5), joissa se on selvittänyt vuosina 2001, 2003, 2006 ja 2010 pkyritysten tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan tarpeita. Osana tutkimuksia on selvitetty muun muassa yritysten käyttämiä sähköisiä viranomaispalveluja ja verkkolaskutusta. Selvityksen kohdejoukkona olivat kauppakamarin pienet ja keskisuuret jäsenyritykset. Vuoden 2009 tutkimukseen vastasi 371 yritystä, joista henkilöstön määrän mukaan oli 56 % mikroyrityksiä. Valitettavasti tutkimuksen liikevaihdot oli luokiteltu niin, ettei mikroyritysten tarkka määrä liikevaihdon mukaan selviä. Osuus on kuitenkin noin 60 %. Selkeästi käytetyin sähköinen viranomais- ja järjestöpalvelu oli verohallinnon sähköiset palvelut 89 %:n osuudella. Verkkolaskuja käytti laskujen vastaanottamiseen 52 % ja lähettämiseen 44 % vastaajista. Ainoastaan verkkolaskuja vastaanottavien asiakkaiden osuus oli suurimmalla osalla (59 %) tutkituista yrityksistä alle 20 prosenttiin kaikista asiakkaista. Samoin oli yleisin (60 %) vastaanotettavien verkkolaskujen osuus alle 20 % kaikista saapuvista laskuista. Mitä suurempi yrityksen liikevaihto oli, sitä suurempi oli verkkolaskuja vastaanottavien asiakkaiden osuus. Sähköistä arkistointia käytti 38 % vastanneista. Sähköisen taloushallinnon koki melko tai hyvin ajankohtaiseksi 61 % yri-

20 tyksistä. Melko tai hyvin ajankohtaisena pidettiin www-sivuja, intranetiä ja ekstranettiä 79 %:n osuudella. (Helsingin seudun kauppakamari 2010, ) 20 Sekä verkkolaskujen lähettävien että vastaanottavien pk-yritysten osuus on nousussa. Kuitenkin niistä yrityksistä, jotka jo vastaanottavat verkkolaskuja, on sähköisen laskutuksen osuus tällä hetkellä 23 % laskujen lukumäärästä. Vastaavasti verkkolaskuja lähettävien sähköisten laskujen keskimääräinen osuus kaikista laskuista on 37 %, joskin peräti puolet näistä yrityksistä lähettää ainoastaan alle viidenneksen kaikista laskuistaan verkkolaskuina. Merkittävää on, että vastaavasta selvityksestä vuodelta 2006 niin vastaanotto kuin lähetysvalmiudet ovat kasvaneet vain muutamalla prosenttiyksiköllä. Sähköinen taloushallinto koetaan merkittäväksi, mutta sähköinen laskutus ei ole vieläkään pääasiallisin laskutuskäytäntö eikä edes kovin lähellä sellaista. (Helsingin seudun kauppakamari 2010, 49). Kauppakamarit järjestivät marras- joulukuussa 2011 verkkolaskua koskevia Viisas valitsee verkkolaskun -tilaisuuksia 20 paikkakunnalla. Niissä alan palveluntarjoajat Basware, Itella ja Nordea kertoivat verkkolaskuun siirtymisestä ja sen hyödyistä. Tilaisuuteen osallistuneille noin 800 yritykselle tehtiin kysely, johon vastasi vajaa 200 yritystä. Työntekijämäärän mukaan mikroyrityksiä vastanneista oli hieman yli kolmasosa (73/193).(Keskuskauppakamari 2012.) Kyselyn mukaa verkkolaskuun siirtyminen on edelleen hidasta. Niitä vastaanotti kolmasosa (33 %) ja lähetti hieman enemmän (42 %) vastanneista. Tärkeimmiksi syiksi verkkolaskun käyttöönotolle ilmoitettiin asiakkaiden vaatimus (60 %) ja oman toiminnan tehostaminen (50 %). Verkkolaskun hyödyt suhteessa paperilaskuihin koettiin vähäiseksi (37 %) sekä käyttöönotto hankalaksi (30 %). Yli 40 % vastaajista ei osannut sanoa, ovatko verkkolaskun kustannukset sopivat. Noin kolmasosa piti niitä sopivina (35 %). Hieman alle puolet ilmoitti että, verkkolasku toimii hyvin (46 %) ja hieman alle kolmasosa ei osannut sanoa (31%) toimivuudesta. (Keskuskauppakamari 2012.) Yritysten on vaikea vertailla verkkolaskutukseen kustannuksia. Yleensä hinnat eivät ole julkisesti esillä. Suomen Yrittäjät teki toukokuussa 2009 kyselyn verkkolaskupalveluiden hinnoista pankeille ja verkkolaskuoperaattoreille. Palveluiden sisällöissä ja hinnoit-

verkkolasku.fi 2.1.2011

verkkolasku.fi 2.1.2011 palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen

Lisätiedot

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012 Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa Ajankohta helmikuu 2012 Taustatiedot Yli 1000 500-999 50-499 10-49 Alle 10 Neljäs kysely helmikuussa 2012 Toteutettiin

Lisätiedot

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi

Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi A Basware Presentation Kuluttajat mukaan verkkolaskujen vastaanottajiksi Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Baswaren verkkolaskupalvelut Kuluttajat mukaan verkkolaskujen

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen

E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen E-laskusta helpotusta yrityksen arkeen Matti Mäkinen matti.makinen@sampopankki.fi Päiväys 13.06.2012 Sähköinen asiointi Sampo Pankin tarjoamat sähköisen asioinnin ja liiketoiminnan peruskomponentit Verkkopalkka

Lisätiedot

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010

Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa. Ajankohta helmikuu 2010 Tutkimus verkkolaskutuksesta, automaatiosta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa Ajankohta helmikuu 2010 Seurantakysely verkkolaskutuksesta ja tietojen välityksestä toimittajaverkostossa 41 Yli

Lisätiedot

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla

Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskujen vastaanotto Tampereen kaupungilla Verkko ostolaskut Tampereen kaupunki siirtyi 1.1.2011 alkaen kokonaan verkkolaskujen vastaanottoon ja paperilaskujen käsittelystä luovutaan kaupungin

Lisätiedot

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007

Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007 Verkkolaskupalvelut automatisoinnista lisäarvoa 11.4.2007 1. Muuttunut toimintaympäristö 2 Muuttunut toimintaympäristö Tietotekninen kehitys on pysyvästi muuttanut yritysten liiketoimintaympäristöä kuluttajien

Lisätiedot

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet

Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Taloushallinnon kehitystrendit ja ulkoistamistarpeet Kvantitatiivinen tutkimus - Tiivistelmäraportti Kari Elkelä, Itella Oyj Pekka Törrönen, AddValue Oy Research series - Tutkimussarja 37/009.10.009 1

Lisätiedot

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004

Sähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Sähköinen laskutus etenee Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Mikä on verkkolasku? laskun tiedot suoraan laskuttajan laskutusjärjestelmästä vastaanottajan järjestelmään lasku visualisoidaan sähköistä arkistointi-

Lisätiedot

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo

1 (4) 28.11.08. Maksujärjestelmät. Sisällysluettelo Finvoice. Palvelukuvaus 28..2008 (4) 28..08 Sisällysluettelo Finanssialan keskusliiton suosituksen mukaisen Fincoice-sanoman yleisperiaatteet... Taustaa... 2 Mikä on Finvoice... Kuluttajan e-lasku... 2

Lisätiedot

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Visma Netvisor. Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen. RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet Visma Netvisor Kaikki mitä pk-yritys tarvitsee liiketoiminnan ohjaamiseen CRM JA MYYNTI PROJEKTINHALLINTA TYÖAIKA JA KULUT AUTOMATISOITU LASKUTUS RAPORTOINTI Asiakashallinta Myynnin seuranta Myynnin ennusteet

Lisätiedot

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2)

Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) 1. Nykytila...2 1.1 Ostolaskut...2 1.2 Myyntilaskut (tulostuspalvelu)...2 1.3 Palkkalaskelmat (tulostuspalvelu)...2 2. Tavoitetila...2 2.1 Sähköisten ostolaskujen

Lisätiedot

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä

Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ. Tiivistelmä SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ 2008 Risto Suominen/16.4.2008 SÄHKÖISEN LASKUN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ Tiivistelmä Suomen Yrittäjät tiedusteli jäseniltään sähköisen laskun käyttöä ja näkymiä suomalaisissa

Lisätiedot

ProCountor: Tehokasta sähköistä taloushallintoa 13.2.2013

ProCountor: Tehokasta sähköistä taloushallintoa 13.2.2013 ProCountor: Tehokasta sähköistä taloushallintoa 13.2.2013 11 30 160 3.500 10.000 95 % 1.400.000 3.800.000 Yli 50 % vuotta työntekijää tilitoimistoa asiakasta käyttäjää pääkäyttäjistä suosittelee vientiä

Lisätiedot

Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta 1.4.2009 klo 17.00-20.00

Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta 1.4.2009 klo 17.00-20.00 Audit Auer Oy Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta klo 17.00-20.00 Sähköinen taloushallinto kuinka ja miten? KHT, JHTT, KTM Leila Auer 1 YRITYKSEN ESITTELY Audit Auer Oy KHT, JHTT, KTM Leila Auer 100 % omistus

Lisätiedot

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Haastattelututkimusten tuloksia toukokuu 2012

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Haastattelututkimusten tuloksia toukokuu 2012 YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Haastattelututkimusten tuloksia toukokuu 2012 1 VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Finanssialan Keskusliiton

Lisätiedot

MATKALLA DIGITAALISEEN TALOUSHALLINTOON

MATKALLA DIGITAALISEEN TALOUSHALLINTOON Pikaopas MATKALLA DIGITAALISEEN TALOUSHALLINTOON Sähköinen vs. digitaalinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien, kuten

Lisätiedot

Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta

Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta Myyntilasku: 100 % lähteviä laskuja verkkolaskuina Joustavat ratkaisut omien asiakkaittesi valmiuksista riippumatta Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Rohkeus liiketoiminnan kehittämiseen Lahti Esityksen

Lisätiedot

Missä mennään ja mitä on tulossa

Missä mennään ja mitä on tulossa Verkkolaskutus: Missä mennään ja mitä on tulossa Tampereen kaupunki 1 Tampereen kaupunki: verkkolaskutus käyttöön Tampereen kaupungin ostolaskut Verkkolaskujen vastaanotto, nykytila Miten Tampereen kaupungille

Lisätiedot

SÄHKÖINEN LASKUTUS ALAVUDEN KAUPUNGISSA

SÄHKÖINEN LASKUTUS ALAVUDEN KAUPUNGISSA SÄHKÖINEN LASKUTUS ALAVUDEN KAUPUNGISSA Talousjohtaja Timo Ketola Alavuden kaupunki Rakentava kaupunki Elinkeinopolitiikan ykkönen valtakunnassa Elinkeinopoliittinen mittaristo 2008, Suomen Yrittäjät ry

Lisätiedot

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin B-to-B -yrityksissä Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy Sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Oy Kysely Kyselyn vastaukset Avoimet kysymykset

Lisätiedot

Helposti sähköiseen laskutukseen. Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö

Helposti sähköiseen laskutukseen. Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö Helposti sähköiseen laskutukseen Sami Nikula Tuotemarkkinointipäällikkö Helposti sähköiseen laskutukseen Miksi verkkolaskutus kannattaa aloittaa jo tänään? Poista paperilaskut yhtälöstä Ratkaisut lähetykseen

Lisätiedot

ValueFrame Laskuhotelli

ValueFrame Laskuhotelli ValueFrame Laskuhotelli ValueFramen käyttäjäpäivät 30.11.2010 Harri Kanerva, ValueFrame Oy Esityksen sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Laskuhotelli - taustaa Laskuhotelli-palvelun käyttöönotto Laskuhotelli-palvelun

Lisätiedot

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management

Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Mikä on verkkolasku? Verkkolasku on lasku, joka: Lähetetään ja/tai vastaanotetaan sähköisesti Sisältää

Lisätiedot

haluaa verkkolaskuja

haluaa verkkolaskuja Lappeenrannan kaupunki haluaa verkkolaskuja Saimaan talous ja tieto Oy Taloushallinto Technopolis Kareltek, Laserkatu 6, 53850 Lappeenranta, p. (05) 616 3360 Tietohallinto Snellmaninkatu 3 A, 53100 Lappeenranta,

Lisätiedot

BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager

BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Johdanto Palvelutarjooma Pakettiratkaisut verkkolaskujen lähettämiseen

Lisätiedot

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla

E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 1 E-laskun asiakasarvo pk-sektorilla 2 Esityksen sisältö Miksi tutkimus tehtiin? Mitä haluttiin selvittää? Tutkimuksen suoritus Tulokset Koetut hyödyt ja haitat Miksi pk-yritys siirtyi käyttämään e-laskua

Lisätiedot

tutkimukset Verkkolaskupalvelut 2009

tutkimukset Verkkolaskupalvelut 2009 tutkimukset Verkkolaskupalvelut 2009 VERKKOLASKUPALVELUT 2009 Suomen Yrittäjät ry Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Tiivistelmä...3 1 Johdanto...4 2 Verkkolaskutus...5 2.1 Verkkolaskutusratkaisut ja

Lisätiedot

Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti

Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti Tilitoimistojen käyttämät verkkolaskutuksen välineet ja kokemukset tutkimusraportti 2010-2011 n=320 Vastaajan asema tilitoimistossa 1 Tilitoimiston sijainti 2 Jäsenyys Taloushallintoliitossa ja tilitoimistotoiminnan

Lisätiedot

Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja. Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut

Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja. Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut Lpr kaupunkikonserni haluaa vastaanottaa verkkolaskuja Saimaan talous ja tieto Oy Sirpa Ojansuu Palvelupäällikkö, ostolaskut o Oma esittely; Sirpa Ojansuu V.2000 Lpr kaupunki; ostoreskontran pääkäyttäjä

Lisätiedot

SÄHKÖINEN OSTOLASKUJEN KÄSITTELY, PK-YRITYKSEN RATKAISU. Hannu Katila Markkinointipäällikkö

SÄHKÖINEN OSTOLASKUJEN KÄSITTELY, PK-YRITYKSEN RATKAISU. Hannu Katila Markkinointipäällikkö SÄHKÖINEN OSTOLASKUJEN KÄSITTELY, PK-YRITYKSEN RATKAISU Hannu Katila Markkinointipäällikkö Avoin verkko mahdollistaa globaalin kaupankäynnin ja yhteistyön 1,9 miljoonaa potentiaalista toimittajaa ~800,000

Lisätiedot

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA ENEMMÄN AIKAA TYÖLLE, JOLLA ON MERKITYSTÄ Tiimien erilaiset toimintatavat ja tiedon tarpeet aiheuttavat usein turhaa selvittelytyötä ja samaa tietoa

Lisätiedot

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013

YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ. Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013 YRITYSTEN VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Verkkokyselyjen tuloksia Kesäkuu 2013 1 VERKKOLASKUTUKSEN JA SUORAVELOITUKSEN KÄYTTÖ Finanssialan Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Keskusliiton kysely

Lisätiedot

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön

Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä ihmeen e-lasku? E-laskutietoa yritysten käyttöön Mikä e-lasku on? Hei olen Bill Virtanen, e-laskuasiantuntija. Tutustutaan yhdessä e-laskuun tositarkoituksella! E-lasku on kuluttajille tarjottava

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Miljardiluokan tuottavuusloikka. reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin

Miljardiluokan tuottavuusloikka. reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin Miljardiluokan tuottavuusloikka reaaliaikaisen talouden (RTE) keinoin Reaaliaikainen talous uusi paradigma Keskeiset piirteet: Internal 1. Automatisoidaan kaupallisia ja hallinnollisia tietovirtoja maksimaalisesti

Lisätiedot

Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA

Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA Tampereen Tilitoimisto Oy Tomas Ruotsalainen KOKEMUKSIA YRITYSTEN SEPA- PROJEKTEISTA TAMPEREEN TILITOIMISTO OY Täyden palvelun tilitoimisto Kaikki taloushallinnon palvelut PK-yrityksille Kirjanpidot Palkanlaskennat

Lisätiedot

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA

TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emma Oy TOIMIVIA TALOUSHALLINNON RATKAISUJA Tilitalo Emman erikoisosaamista ovat taloushallinnon palvelut asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöille. Palvelemme mielellämme myös pieniä ja keskisuuria

Lisätiedot

Verkkolasku tavoittaa kuluttajat tehokkaasti vuonna 2009. It-viikko Seminaari Matti Villikka Sampo Pankki Oyj 20.11.2008

Verkkolasku tavoittaa kuluttajat tehokkaasti vuonna 2009. It-viikko Seminaari Matti Villikka Sampo Pankki Oyj 20.11.2008 Verkkolasku tavoittaa kuluttajat tehokkaasti vuonna 2009 It-viikko Seminaari Matti Villikka Sampo Pankki Oyj 20.11.2008 Sisältö Tausta Yritys- ja yhteisökenttä Kuluttajaverkkolaskutuksen näkymät Yhteenveto

Lisätiedot

Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto. Jorma Jolkkonen 29.9.2009

Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto. Jorma Jolkkonen 29.9.2009 Verkkolaskutukseen valmistautuminen ja käyttöönotto Jorma Jolkkonen 29.9.2009 Muutama kysymys pohdittavaksi... Kuinka moni hoitaa itse yrityksen laskutuksen? Onko käytössäsi laskutusohjelma? Harmittaako

Lisätiedot

ProOffice -kasvukonsepti. Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon

ProOffice -kasvukonsepti. Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon ProOffice -kasvukonsepti Siirrä asiakkaasi sähköiseen taloushallintoon Sisällysluettelo ProOffice-kasvukonseptilla menestyt 3 Pysy mukana tilitoimistoalan muutoksessa 4 ProOffice-kasvukonsepti 5 Markkinoinnin

Lisätiedot

Sähköinen lasku Suomessa ja maailmalla

Sähköinen lasku Suomessa ja maailmalla Sähköinen lasku Suomessa ja maailmalla Maksufoorumi Anssi Rusi Director, Connectivity Basware Oyj Agenda Johdanto Basware tänään Sähköinen lasku Mikä se on? Onko verkkolaskutuksen läpimurto tapahtunut?

Lisätiedot

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012

Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Suoraveloituksesta verkkolaskuun, e-laskuun tai suoramaksuun 2011-2012 Viestintäsuunnitelma/luonnos SEPA-ydinryhmän kokous 25.10.2011/ Kristiina Siikala Kyselytutkimukset verkkolaskun ja e-laskun käytöstä

Lisätiedot

Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011

Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011 SEPA seurantakysely kesällä 2011 Suomen SEPA-foorumin ydinryhmä 25.10.2011 Seurantakysely: SEPA-valmiudet organisaatioissa Kahdeksas kysely kesällä 2011 Toteutettiin web-kyselynä Yhteensä 297 vastausta

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lahti 11.5.2011 11.5.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

1 SÄHKÖISEN TALOUSHALLINNON PIKAOPAS

1 SÄHKÖISEN TALOUSHALLINNON PIKAOPAS 1 SÄHKÖISEN TALOUSHALLINNON PIKAOPAS 2 / 9 1. Mitä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallinnon, kuten myyntilaskujen laatimisen ja lähettämisen,

Lisätiedot

1 Ostolaskupalvelu...2

1 Ostolaskupalvelu...2 Palvelukuvaus Luottamuksellinen 1 (6) 7.8.2014 Heeros Pääkäyttäjäpalvelun palvelukuvaus SISÄLLYSLUETTELO 1 Ostolaskupalvelu...2 1.1 Yleiskuvaus... 2 1.2 Paperilaskujen vastaanotto ja skannaus... 2 1.3

Lisätiedot

KAIKKI KERRALLA Yrityksen uusi matematiikka

KAIKKI KERRALLA Yrityksen uusi matematiikka KAIKKI KERRALLA Yrityksen uusi matematiikka KAIKKI KERRALLA Kaikki kerralla on järjestelmä- ja palvelukokonaisuus, joka mahdollistaa yrityksellesi taloushallinnon järjestelmän ja laskutusprosessin toteuttamisen

Lisätiedot

Verkkolaskupalvelut 2009

Verkkolaskupalvelut 2009 Verkkolaskupalvelut 2009 Johanna Hietamäki Ekonomisti 12.10.2009 1 Verkkolaskupalveluiden k l l hintavertailu t il Verkkolaskuoperaattorit (8 kpl) Basware, Enfo, Maventa, Norfello, Notebeat, Palanet, TeliaSonera,

Lisätiedot

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin

Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Suoraveloituksesta uusiin palveluihin Henna Sopanen 31/10/2012 Kotimainen suoraveloitus loppuu Kotimaiset euromääräiset suoraveloitukset päättyvät 31.1.2014 EU lainsäädäntö Suomessa suoraveloitusta käyttäville

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 7.11.2013 Satu Norema Sovelluskonsultti ProCountor International Oy Esityksen sisältö Sähköinen taloushallinto Verkkokaupan liittäminen

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Yhteenveto Taloushallintoliiton käyttäjätutkimuksesta tilitoimistojen sähköisten ostolaskujen käsittelystä

Yhteenveto Taloushallintoliiton käyttäjätutkimuksesta tilitoimistojen sähköisten ostolaskujen käsittelystä Yhteenveto Taloushallintoliiton käyttäjätutkimuksesta tilitoimistojen sähköisten ostolaskujen käsittelystä Julkaistu 14.6.2011 Taloushallintoliiton Kesäpäivillä Taloushallintoliiton käyttäjätutkimus tilitoimistojen

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

SIIRRÄ ASIAKKAASI VERKKOLASKUUN

SIIRRÄ ASIAKKAASI VERKKOLASKUUN SIIRRÄ ASIAKKAASI VERKKOLASKUUN Lähetä kaikki myyntilaskusi yhdellä ratkaisulla Basware e-invoicing Forum 24.10.2013 Anssi Rusi Sales Director Basware Oyj Tilauksesta maksuun ja hankinnasta maksuun prosessien

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY. Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala SUORAVELOITUS PÄÄTTYY Viestinnän toimenpiteet syksy 2013 SEPA-ydinryhmä Kristiina Siikala 1 2 YDINVIESTEJÄ TERÄVÖITETTY MIGRAATIO ETENEE HITAASTI Suoraveloitusvaltakirjoista vasta 3 prosenttia on muunnettu

Lisätiedot

TietotiliOnline TALOUSHALLINTO. Älä johda sumussa

TietotiliOnline TALOUSHALLINTO. Älä johda sumussa TietotiliOnline TALOUSHALLINTO Älä johda sumussa Sisällysluettelo 2 2. Sisällysluettelo 3. TietotiliOnline järjestelmän esittely 4. Myyntilaskutus 5. Saatavien valvonta 6. Osto- ja kululaskut 7. Maksuliikenne

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia SEPA-muutoksista. Hannu Katila, Basware Oyj

Käytännön kokemuksia SEPA-muutoksista. Hannu Katila, Basware Oyj Käytännön kokemuksia SEPA-muutoksista Hannu Katila, Basware Oyj SEPA on suurempi muutos kuin euroon siirtyminen 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % joulu 07 kesä 08 tammi 09 elo 09 tammi 10

Lisätiedot

Talouden johtaminen verkkokauppaliiketoiminnassa

Talouden johtaminen verkkokauppaliiketoiminnassa Talouden johtaminen verkkokauppaliiketoiminnassa Verkkokauppa-Akatemia Antti Liimatainen TietoAkseli Yhtiöt Asiakkuusjohtaja, KTM TietoAkseli Yhtiöt Kannattavan liiketoiminnan kehittäjä Asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa

Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa Kirjanpitotoimisto Mattilan tarjoaa sähköiset palvelut Helppoa, tehokasta ja ajantasaista. Missä tahansa ja milloin tahansa Modernit sähköiset työvälineet mahdollistavat uuden tavan tehdä asioita ja seurata

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN?

SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? SUORAVELOITUS PÄÄTTYY MITEN LASKUT MAKSETAAN? Piia-Noora Kauppi 17.1.2013 1 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund Mitä suoraveloituksen tilalle 2 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens

Lisätiedot

HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN. Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012

HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN. Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012 HELPOSTI SÄHKÖISEEN LASKUTUKSEEN Jaakko Laurila E-invoicing forum 31.10.2012 Basware verkkolaskuoperaattorina Yli 25 vuoden kokemus laskujen käsittelystä ja hankinnasta maksuun -prosessista Avoin verkko

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

TILITOIMISTOPALVELUT Tietopyyntö 12.8.2014

TILITOIMISTOPALVELUT Tietopyyntö 12.8.2014 TILITOIMISTOPALVELUT Tietopyyntö 12.8.2014 1 Sisällys 1 Johdanto... 2 1.1 Organisaation perustiedot... 2 2 Nykytilanteen kuvaus... 2 3 Tietopyyntöön sisältyvän kartoituksen laajuus... 2 4 Tietopyyntöön

Lisätiedot

Taloushallinnon ulkoistaminen

Taloushallinnon ulkoistaminen visma.fi/tietopankki Taloushallinnon ulkoistaminen Opas taloushallinnon ulkoistamisen vaihtoehtoja pohtivalle Sisällysluettelo Lukijalle 3 Miksi taloushallinto kannattaa ulkoistaa? 4 Sähköinen taloushallinto

Lisätiedot

Verkkolaskujen hyödyt ja käyttöönotto. Pikaopas paperitonta laskutusta harkitseville yrityksille

Verkkolaskujen hyödyt ja käyttöönotto. Pikaopas paperitonta laskutusta harkitseville yrityksille Verkkolaskujen hyödyt ja käyttöönotto Pikaopas paperitonta laskutusta harkitseville yrityksille Sisällysluettelo Lukijalle 3 Mitä tarkoitetaan verkkolaskutuksella? 4 Ajankäytön säästöt yhden laskun käsittelyssä

Lisätiedot

Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011

Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 Basware Käyttäjäpäivät 20.-21.9.2011 CASE Valtiokonttori: Kokemukset verkkolaskuista Voiko toimittajan pakottaa lähettämään verkkolaskuja? Miten verkkolasku tehostaa ostolaskujen käsittelyä? Kristiina

Lisätiedot

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa

Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Kuluttajaverkkolaskutus ja esilläpitopalvelu Suomessa Palvelun kuvaus sivu 1/7 Tiedon asiakirjat: tekijänoikeudet Tämän asiakirjan sisältöä tai mitään sen osaa ei saa jäljentää yrityksenne ulkopuolella

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä. Ari Saloranta 09.09.2004 Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen Päijät-Hämeen pk-yrityksissä Ari Saloranta 09.09.2004 datatiimi - Tietojenkäsittely Päijät-Hämeen suurin tietotekniikan yrityskouluttaja Yrityksen henkilöstökoulutus

Lisätiedot

MavaSoft-ohjelmistolla voidaan hoitaa lähes kaikki tarpeet, mitä pk-yrityksellä on. MavaSoft hallitsee uusimmat standardit, SEPA ja Web Services.

MavaSoft-ohjelmistolla voidaan hoitaa lähes kaikki tarpeet, mitä pk-yrityksellä on. MavaSoft hallitsee uusimmat standardit, SEPA ja Web Services. MavaSoft-ohjelmisto MavaSoft-ohjelmistolla voidaan hoitaa lähes kaikki tarpeet, mitä pk-yrityksellä on. MavaSoft hallitsee uusimmat standardit, SEPA ja Web Services. MavaSoft pitää sisällään myynnistä

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi

Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Digi Roadshow 20.4.2015 OneWay Sanomanvälitys Oy Jukka Sippola OneWay Sanomanvälitys Oy / Rauhala Yhtiöt Oy OneWay Sanomanvälitys Oy Perustettu 1.1.2013

Lisätiedot

Verkkolaskutuksen kustannukset yritykselle

Verkkolaskutuksen kustannukset yritykselle Verkkolaskutuksen kustannukset yritykselle Ristola, Juha 2015 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Verkkolaskutuksen kustannukset yritykselle Juha Ristola Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet

Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet Viritä talousprosessit huippukuntoon - SEPAn ja sähköistämisen mahdollisuudet Basware Käyttäjäpäivät 21.9.2011 Riku Louho Liiketoiminnan kehittäminen Sampo Pankki Viritä talousprosessit huippukuntoon 1)

Lisätiedot

tannuksissa. Sähköisen

tannuksissa. Sähköisen 1 (6) Front-running digital invoicing Verkkolasku sisältäää samat tiedot kuin paperilasku ja koostuu laskun tietokentistä sekä laskun kuvasta. Verkkolasku voidaan vastaanottaa suoraan sähköiseen ostolaskujenkäsittelyjärjestelmään,

Lisätiedot

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen

Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu. BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Kansallinen suoraveloitus poistuu tilalle yhtä helppokäyttöinen e-lasku ja suoramaksu BASWARE E-INVOICING FORUM 29.3.2012 Inkeri Tolvanen Sisältö SEPA end-date asetus tilastotietoa suoraveloituksen tilalle

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Rovaniemi 17.11.2010 Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä lyhyellä

Lisätiedot

Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer

Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer Helppo ottaa käyttöön, helppo käyttää Basware Virtual Printer Hannu Katila, Marketing Manager Basware Experience User Forum Collaborate. Innovate. Succeed. Australia Denmark Finland France Germany Netherlands

Lisätiedot

Asiakashallintaan tehokkuutta maksuvalvonnan ja perinnän ulkoistuksella. It-viikko Seminaari Juha Pihlajamäki Intrum Justitia Oy 20.11.

Asiakashallintaan tehokkuutta maksuvalvonnan ja perinnän ulkoistuksella. It-viikko Seminaari Juha Pihlajamäki Intrum Justitia Oy 20.11. Asiakashallintaan tehokkuutta maksuvalvonnan ja perinnän ulkoistuksella It-viikko Seminaari Juha Pihlajamäki Intrum Justitia Oy 20.11.2008 Sisältö Intrum Justitia lyhyesti Yleisen taloustilanteen kehittymisen

Lisätiedot

1 Ohjeet. 1.1 Verkkolasku

1 Ohjeet. 1.1 Verkkolasku 1 1 Ohjeet 1.1 Verkkolasku Verkkolaskun lähettämiseen tarvittavien tietojen täyttäminen Verkkolaskujen lähettämiseksi on ensin tehtävä sopimus verkkolaskuoperaattorin (välittäjän) kanssa. Esim. kaikki

Lisätiedot

Laskun elinkaari ja hiilijalanjälki = Ympäristöystävällinen verkkolasku

Laskun elinkaari ja hiilijalanjälki = Ympäristöystävällinen verkkolasku Laskun elinkaari ja hiilijalanjälki = Ympäristöystävällinen verkkolasku Finanssialan Keskusliitto ry, Raportin kirjoittajat: Jonne Hellgren, Natural Interest Maija Tenhunen, Aalto-yliopisto Finanssialan

Lisätiedot

Talouden tiikerinloikka Talousjohtajan dilemma: kannattaako ulkoistaa vai sisäistää Verkkolasku pieni suuri askel automaation polulla

Talouden tiikerinloikka Talousjohtajan dilemma: kannattaako ulkoistaa vai sisäistää Verkkolasku pieni suuri askel automaation polulla A Basware Presentation Talouden tiikerinloikka Talousjohtajan dilemma: kannattaako ulkoistaa vai sisäistää Verkkolasku pieni suuri askel automaation polulla Ilkka Sihvo 31.5.2011 Talousjohtajan dilemma:

Lisätiedot

Taloushallinnon ulkoistaminen ja konserniraportoinnin järjestäminen ICECAPITAL -konsernissa. Jussi Hyrylä CFO, ICECAPITAL Pankkiiriliike Oy

Taloushallinnon ulkoistaminen ja konserniraportoinnin järjestäminen ICECAPITAL -konsernissa. Jussi Hyrylä CFO, ICECAPITAL Pankkiiriliike Oy Taloushallinnon ulkoistaminen ja konserniraportoinnin järjestäminen ICECAPITAL - Jussi Hyrylä CFO, ICECAPITAL Pankkiiriliike Oy Taloushallinnon ulkoistaminen ja konserniraportoinnin järjestäminen ICECAPITAL

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Sähköisen laskutuksen työryhmä

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Sähköisen laskutuksen työryhmä Sähköisen laskutuksen edistämistoimet Suomessa ja EU:n laajuisesti Taru Rastas Kehityslinjaa 2009 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan Sähköisen laskutuksen työryhmä Hallituksen asettamat tavoitteet

Lisätiedot

KIRJANPIDON AJOKORTTI (peruskurssi)

KIRJANPIDON AJOKORTTI (peruskurssi) KIRJANPITO-OSAAJAN VALMENNUSKOKONAISUUS Jaksot: 15. 16.9. Kirjanpidon ajokortti (peruskurssi) 20.-21.10. Kirjanpidon jatkokurssi Paikka: Helsingin seudun kauppakamarin koulutustila Metropoli, Kalevankatu

Lisätiedot

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen

Varmista asiakastyytyväisyytesi. ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Varmista asiakastyytyväisyytesi ValueFramelta tilitoimistojen oma toiminnanohjaus- ja asiakaspalvelujärjestelmä pilvipalveluna. Suuntaa menestykseen Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan.

Lisätiedot

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE

DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 1 (6) DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 2 (6) CONTENTS 1. DOCUMENT MANAGER... 3 2. DOCUMENT MANAGER - KUVAUS... 3 2.1 Tuotteet... 4 2.1.1 Data Management... 4 2.1.2 ipost Letter...

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Kohti reaaliaikaista taloutta

Kohti reaaliaikaista taloutta Split payment: Kohti reaaliaikaista taloutta Maksufoorumi Johanna Kotipelto, Verohallinto Tavoite: Yrityksen sähköinen elinkaari Yrityksen perustaminen Yrityksen oma perustoiminta Yrityksen veroasiat Raportointi

Lisätiedot