MIKROYRITYSTEN MATKA SÄHKÖISEEN TALOUSHALLINTOON

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKROYRITYSTEN MATKA SÄHKÖISEEN TALOUSHALLINTOON"

Transkriptio

1 MIKROYRITYSTEN MATKA SÄHKÖISEEN TALOUSHALLINTOON Case Keuruun Yrittäjät ry Jarmo Nieminen Opinnäytetyö Elokuu 2012 Liiketalouden koulutusohjelma Uudistuvan yritystoiminnan, markkinoinnin ja talousjohtamisen suuntautumisvaihtoehto

2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Uudistuvan yritystoiminnan, markkinoinnin ja talousjohtamisen suuntautumisvaihtoehto NIEMINEN, JARMO: Mikroyritysten matka sähköiseen taloushallintoon Case Keuruun Yrittäjät ry Opinnäytetyö 60 sivua, josta liitteitä 2 sivua Elokuu 2012 Vuonna 1997 voimaan tullut kirjanpitolaki mahdollisti paperittoman kirjanpidon ja sähköisen viranomaisraportoinnin. Suomi on pitkään ollut sähköisen taloushallinnon kärkimaita. Viimeisimpien tutkimusten mukaan varsinkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kehitys on ollut ennakoitua hitaampaa. Tämän opinnäytetyön aihe oli mikroyritysten suhde sähköiseen taloushallintoon ja sen toimeksiantaja oli Keuruun Yrittäjät ry. Opinnäytetyön empiirinen tutkimus perustuu taloushallinnon eri prosesseihin. Tutkimuksessa selvitetään, miten mikroyritykset toteuttavat taloushallintonsa sekä sähköisen taloushallinnon käyttöä ja hyötyjä niille. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavat olivat Keuruun Yrittäjien jäsenyrityksiä. Tutkitut yrittäjät pitivät taloushallintoa tärkeänä rakennettaessa kannattavaa liiketoimintaa. Yrittäjille tärkeimmiksi sidosryhmiksi tutkimuksessa nousivat pankit, verottaja ja tilitoimistot. Tilitoimistojen merkitys korostui, koska enemmistö mikroyrityksistä on ulkoistanut lakisääteiset taloushallinnon osa-alueet tilitoimistoille. Verkkolasku ja e-lasku olivat ensimmäinen askel kohti sähköistä taloushallintoa. Osa oli edennyt pidemmälle ottamalla käyttöönsä laajempia sähköisen taloushallinnon ohjelmistoja. Sähköisen taloushallinnon hyödyt tunnettiin kohtalaisen hyvin. Työajan säästö nousi niistä tärkeimmäksi. Sähköisen taloushallinnon kustannukset eivät olleet monenkaan tutkitun tiedossa. Tämän opinnäytetyön tuloksilla Keuruun Yrittäjät pystyy auttamaan jäsenyrityksiään kehittämään taloushallinnon prosessejaan ja siten parantamaan toimintamahdollisuuksiaan. Tutkimuksen avulla myös mikroyrittäjät voivat kehittää taloushallinnon prosessejaan. Asiasanat: sähköinen taloushallinto, mikroyritys, verkkolasku, taloushallinnon prosessit

3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Business Administration Innovative Business, Marketing and Financial Management NIEMINEN, JARMO: The way to Electronic Financial Administration at Microenterprises Case Keuruun Yrittäjät ry Bachelor's thesis 60 pages, appendices 2 pages August 2012 In 1997 the Accountancy Act came into force that allowed paperless accounting and electronic reporting to the authorities. Finland has long been among the leading countries in electronic financial administration. According to recent studies, however, the development in small and medium-sized enterprises in particular, has been slower than anticipated. The subject of this bachelor s thesis was to study microenterprises and their attitude to the electronic financial administration. This thesis was commissioned by Keuruun Yrittäjät ry. The empirical study is based on the various financial processes. The aim of the study was also to find out how microenterprises perform their financial management and use electronic financial administration, and to examine the benefits of electronic financial administration. The data was gathered through interviews and analyzed by using qualitative content analysis. The interviewees represented the member companies of Keuruun Yrittäjät. Keuruun Yrittäjät will be able to use the result of this study in order to help its member companies developing their financial management processes and thereby improving their scope for action. The study will also help microentrepreneurs to develop their financial management processes. Key words: microenterprise, electronic financial administration, electronic invoice, financial management processes

4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustat Tutkimuksen tavoitteet Toimeksiantaja Keuruun Yrittäjät ry Tutkimuksen teoreettinen tausta KESKEISET KÄSITTEET Mikroyritys ja yrittäjyys Taloushallinto Sähköinen ja digitaalinen taloushallinto Verkkolasku ja e-lasku Taloushallinnon prosessit Aikaisemmat tutkimukset EMPIIRISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmät Tutkimusaineisto Haastattelut Aineiston analysointi TALOUSHALLINTO MIKROYRITTÄJÄN ARJESSA Taloushallinnon merkitys Yrittäjät tekevät itse Tilitoimiston tehtävät KOHTI SÄHKÖISTÄ TALOUSHALLINTOA Kokemukset sähköisestä taloushallinnosta Tiedonlähteet Hyödyt ja hidasteet Sähköistä taloushallintoa käyttävien kokemuksia Katse tulevaisuuteen JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Johtopäätökset Tutkimuksen luotettavuus Pohdinta LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Teemahaastattelurunko Liite 2. Taustatiedot... 60

5 5 1 JOHDANTO Kauppalehti uutisoi Puolet pk-yrityksistä jättää paperin kolmessa vuodessa (Mäkinen & Vuorio 2002, 82). Vuonna 1997 voimaan tullut uusi kirjanpitolaki mahdollisti paperittoman kirjanpidon ja sähköisen viranomaisraportoinnin. Sitä täydensi voimaan tullut Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös käytettävistä kirjanpidon menetelmistä. Sähköinen taloushallinto oli saanut alkunsa Suomessa. Sähköisestä taloushallinnosta puhuttaessa korostetaan sen hyötyjä yrityksille. Perinteinen kirjanpito sisältää paljon rutiineja, jotka tehdään käsityönä. Sähköisen taloushallinnon ydin on verkkolasku. Konekielisen tiliotteen kanssa se mahdollistaa automatisoidun kirjanpidon ja reskontrien ylläpidon. Suurimpana etuna sähköisessä taloushallinnossa pidetään verkkolaskujen automaation mahdollistamia pienentyneitä laskujen käsittelykustannuksia paperilaskuihin verrattuna. Verkkolaskut ovat paperilaskuja nopeammin perillä ja ne tallentuvat sähköiseen arkistoon, josta niiden hakeminen on helppoa. Luvatuista hyödyistä huolimatta pieniä ja keskisuuria yrityksiä tutkittaessa on havaittu sähköisen taloushallinnon käytön olevan odotettua vähäisempää. Kauppalehden ennustus ei ole toteutunut vielä vuonna 2012, vaikka Suomi on ollut sähköisen taloushallinnon käyttöönoton kärkimaita. Viimeisimpien tutkimusten mukaan suomalaiset yritykset ovat sähköistymisessään eurooppalaista keskitasoa (Itella 2010). Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Keuruun Yrittäjät ry, jonka jäsenyrityksistä enemmistö on mikroyrityksiä, aivan kuten Suomen yrityksistäkin. Aikaisemmissa tutkimuksissa mikroyrityksiä on tutkittu osana pk-yrityksiä, ei omana joukkonaan. Mikroyritykset työllistävät yhdestä yhdeksään työntekijää, siten niiden taloushallintoon ja sen kehittämiseen käytettävät resurssit ovat suurempia yrityksiä rajallisemmat. Tässä työssä tutkitaan Keuruun Yrittäjien jäsenyrityksistä mikroyritysten taloushallintoa ja sähköisen taloushallinnon käyttöä. Taloushallintoa käydään läpi erillisten osaprosessien avulla, jotta siitä saataisiin selkeämpi kuva.

6 6 1.1 Tutkimuksen taustat Sähköisestä taloushallinnosta on kirjoitettu kymmeniä, ellei satoja, ammattikorkeakoulujen opinnäytetöitä ja yliopistojen pro graduja useista eri näkökulmista. Pohtiessani oman työni viitekehystä ja tutkimusongelmaa, mietin uutta näkökulmaa aiheeseen. Olin ammatinharjoittaja 1990-luvulla melkein kymmenen vuotta. Muistelin, miten itse hoidin taloushallintoni. Laskut tulivat paperisina postilaatikkoon ja lähtivät paperisina. Maksut hoidin pankin kassalla. Kun tiliote oli tullut pankista, toimitin tositenipun tilitoimistoon. Kirjanpitäjä teki pääkirjanpidon, alv-ilmoitukset ja veroilmoitukset. Työskennellessäni kesällä 2011 keuruulaisessa tilitoimistossa seurasin, kun yrittäjät kävivät kerran kuukaudessa mukanaan kirjekuori tai mappi, jonka he jättivät kirjanpitäjälleen. Hetken rupateltuaan he poistuivat. Minähän tein aivan samoin 1990-luvulla. Ainoa ero näytti olevan, että nykyään yrittäjät maksavat paperilaskunsa nettipankissa. Taloushallinnon prosessien toimintatavat eivät näyttäneet muuttuneen paljoakaan, vaikka taloushallinnon vallankumousta on julistettu jo 15 vuotta. Olin löytänyt tutkimusongelmani, jonka esittelin tutkimussuunnitelmassani Keuruun Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Tapani Paasulle. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet Sähköisen taloushallinnon käyttöä ovat tutkineet monet yritysmaailmaan liittyvät tahot. Niistä käy ilmi, että sähköisen taloushallinnon käyttö on yleisempää isoissa yrityksissä. Mikroyritysten osuus tutkimuksessa ei aina täysin selviä. Niitä ei tutkita omana joukkonaan vaan osana pk-yrityksiä. Niistä ei ole tehty erillistutkimusta omana ryhmänään, vaikka niiden osuus kaikkien yritysten määrästä on merkittävä. Niiden työntekijämäärien kuin liikevaihdonkin ero jopa keskisuureen yritykseen on huomattava, myös taloushallintoon käytettävät resurssit ovat rajallisemmat. Lahden ja Salmisen mukaan (2008, 26) yli 90 prosenttia Suomen tilitoimistoista toimii perinteisesti tarjoamatta sähköisiä taloushallinnon palveluja. Suomen Taloushallintoliiton (2009, 2) mukaan yli 90 % yrityksistä on ulkoistanut muun muassa talous-, vero- ja

7 työantajavelvoitteiden hoidon tilitoimistoille. Enemmistö mikroyrityksistä käyttää tilitoimistopalveluja, mutta ei sähköisesti vaan perinteisillä paperilaskuilla. 7 Tässä opinnäytetyössä selvitetään mikroyritysten suhdetta sähköiseen taloushallintoon: Miksi mikroyritykset eivät käytä sähköistä taloushallintoa? Mikä hidastaa sähköisen taloushallinnon käyttöönottoa mikroyrityksissä? Ovatko ne halukkaita käyttämään sähköisiä taloushallinnon palveluja? Mitkä ovat sähköisen taloushallinnon hyödyt mikroyrityksille? Kokonaisvaltaiset ERP-järjestelmät (Enterprise Resource Planning) eli toiminnanohjausjärjestelmät soveltuvat suurille ja keskisuurille yrityksille. Ne ovat liian kalliita mikroyrityksille. Mikroyrityksille sopivia taloushallinnon valmisohjelmistoja on olemassa paljon ja internetin yleistyminen on tuonut mukaan kohtuuhintaiset selainpohjaiset sovellukset. Tässä tutkimuksessa ohjelmistot ja niiden vertailu on rajattu pois. 1.3 Toimeksiantaja Keuruun Yrittäjät ry Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on Keuruun Yrittäjät ry, joka on Suomen Yrittäjät ry:n paikallisyhdistys. Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenilleen vaikutuskanavan kunnalliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen sekä toimialakohtaiseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Yrittäjäjärjestön toiminta muodostuu paikallisyhdistyksistä, aluejärjestöistä ja toimialajärjestöistä. (Suomen Yrittäjät ry 2012c.) Yrittäjäjärjestön tehtävänä on parantaa yrittäjien asemaa ja yrittämisen edellytyksiä. Yrittäjäjärjestö tarjoaa jäsenyrityksilleen muun muassa koulutus-, neuvonta- ja tiedotuspalveluja, rahanarvoisia jäsenetuja sekä palkitsee menestyneitä yrityksiä. (Suomen Yrittäjät ry 2012a.) Yrittäjäjärjestön etujen lisäksi Keuruun Yrittäjät ry järjestää jäsenyrityksilleen virkistystoimintaa ja jäseniltoja. Nuorten kesätyökampanjassa Keuruun Yrittäjät on välittänyt työpaikka nuorille jo kahdenkymmenen vuoden ajan (Keuruun Yrittäjät ry 2012a). Keuruun markkinat on ollut Keuruun Yrittäjien suurponnistus vuosittain jo 28 kertaa. Keuruun markkinat ovat kaiken kansan markkinat, joka on saavuttanut vahvan

8 aseman yhtenä Suomen suurimmista markkinatapahtumista yli 200 myyjällä ja reilulla markkinavieraalla. (Keuruun Yrittäjät ry 2012b.) 8 Suurin osa pienyrityksistä toimii paikallisesti omalla seutukunnallaan. Nekään eivät välty globaaleilta muutoksilta. Viime vuosikymmenen lopulla Yhdysvalloista finanssikriisinä alkanut taantuma vaikutti koko Suomen talouselämään. Työttömyys ja konkurssien määrä lisääntyivät. Euroopan unionin talousalueella on suuria ongelmia, jotka vaikuttavat Suomessakin. Näistä eivät mikroyrityksetkään jää osattomaksi. Puolustusvoimien rakennemuutos vaikuttaa suoraan Keuruun talousalueelle. Keuruun Pioneerirykmentti työllistää noin 300 henkilöä. Sen toiminta lakkautetaan vuoden 2014 lopussa. Näihin haasteisiin Keuruun Yrittäjätkin pyrkii vastaamaan. Se toimii monella tavalla kehittäen jäsenyritystensä toimintaympäristöä ja -edellytyksiä. Se tekee aktiivisesti työtä yrittäjien aseman parantamiseksi ja yrittäjyyteen kannustamiseksi. Lisääntyvä epävarmuus, muutospaineet ja kiristyvä kilpailu ajavat yrityksiä tehostamaan toimintaansa. Pystyäkseen kilpailemaan muuttuvassa toimintaympäristössä yritysten tulee uudistaa toimintojaan yhä tehokkaammiksi ja keskittyä ydinosaamiseensa. Erityisesti pienissä yrityksissä resurssien rajallisuus asettaa haasteen selviytymiselle. Taloushallinto on yksi yritystoiminnan kulmakivistä. Se on perusta, jolle rakennetaan kannattava yritystoiminta. Keuruun Yrittäjät tukee jäsenyrityksiään monin tavoin. Tämän opinnäytetyön tuloksilla se pystyy auttamaan yrityksiä kehittämään taloushallinnon prosessejaan ja siten yritysten toimintamahdollisuudet ja kilpailukyky paranevat. Tutkimuksen avulla myös yrittäjät voivat tarkastella oman yrityksensä erillisiä taloushallinnon prosesseja ja havaita niissä mahdollisia kehityskohteita. 1.4 Tutkimuksen teoreettinen tausta Empiirinen tutkimus perustuu taloushallinnon eri prosesseihin. Tarkastelen taloushallintoa sen eri prosessien kautta. Tutkin miten mikroyritykset toteuttavat ja hoitavat taloushallintonsa. Verkkolaskua pidetään kulmakivenä sähköisessä taloushallinnossa. Selvitän kuinka paljon mikroyritykset käyttävät sitä. Tutkin pääsisivätkö ne sen avulla askelta lähemmäksi sähköistä taloushallintoa.

9 9 Teoreettisen osan aineisto koostuu kirjallisuudesta ja Internet-artikkeleista sekä aiheeseen liittyvistä tutkimuksista. Niiden pohjalta luon kuvan siitä, mitä on taloushallinto ja sähköinen taloushallinto. Tutkimusten kautta kartoitan sähköisen taloushallinnon nykytilaa, mahdollisuuksia ja hyötyjä, joita se tarjoaa mikroyrityksille. Selvitän, mitä sähköisen taloushallinnon käyttö merkitsee mikroyrityksille ja miten se vaikuttaa niiden jokapäiväiseen toimintaan. Selvitän, ovatko väitetyt hyödyt todellisia ja mikä hidastaa taloushallinnon sähköistymistä mikroyrityksissä.

10 10 2 KESKEISET KÄSITTEET 2.1 Mikroyritys ja yrittäjyys Enemmistö niin Suomen yrityksistä kuin Keuruun Yrittäjien jäsenyrityksistä on mikroyrityksiä. Yleisin yhteinen tekijä määriteltäessä mikroyrityksiä on niiden koko. Euroopan komission (2003) määritelmän mukaan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten eli pk-yritysten luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Suomessa oli vuoden 2010 lopussa yritystä (Tilastokeskus 2011). Jos maa-, metsä- ja kalatalous jätetään pois, yrityksiä oli Niistä alle 10 työntekijän yrityksiä oli eli 93,4 prosenttia (Suomen Yrittäjät ry 2011). Mikroyritykset ovat erittäin heterogeeninen joukko. Kattavaa yhtäläisyyttä niistä on vaikea löytää. Pieni koko aiheuttaa toiminnalle ja johtamiselle omat erityispiirteensä verrattuna samallakin toimialalla toimiviin suurempiin yrityksiin. Mikroyrittäjä voi olla omistajayrittäjä, omistajajohtaja, toimitusjohtaja, yksinyrittäjä ja itsensä työllistäjä (Kallio 2002, 37 38). Erilaisia yrittäjätyyppejä on useita. Yrittäjälle ja yrittäjyydelle ei ole yhtä yleistä määritelmää tai teoriaa (Kallio 2002, 39). Mikroyrittäjyydessä on keskeistä yrittäjä itse. Pyykkö (2011, 47) näkee yksinyrittäjällä neljä roolia. Hän on sijoittaja, johtaja, myyjä ja tekijä. Hänen on oltava yleismies, joka hallitsee kaikki roolit. Tutkimuksessa haastateltu perheyrityksessä yli 20 vuotta toiminut yrittäjä kuvasi yrittäjyyttä ja yrittäjiä osuvasti Meidät on neuvolassa rokotettu väärällä neulalla. 2.2 Taloushallinto Taloushallinto tuottaa yrityksen taloutta kuvaavia tietoja. Sen tehtävänä on toteuttaa yrityksen lakisääteinen kirjanpito, jonka perusteella tuotetaan tilinpäätökset ja muita talousraportteja. (Kinnunen, Laitinen, Laitinen, Leppiniemi & Puttonen 2004, 11). Talo-

11 11 ushallinto on myös johtamisen väline. Sen avulla muodostetaan raportteja yrityksen johtamisen ja valvonnan avuksi sekä sidosryhmien päätöksenteon tueksi (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, 12). Lahti ja Salminen määrittelevät taloushallinnon järjestelmäksi, jolla organisaatio seuraa taloudellisia tapahtumiaan niin, että se kykenee raportoimaan toiminnastaan sidosryhmilleen. (Lahti& Salminen 2008, 14). Taloushallinto on laajempi kokonaisuus ja järjestelmä kuin yrityksen laskentatoimi. Yrityksen laskentatoimi jaetaan tavallisesti yleiseen ja johdon laskentatoimeen. Yleisen laskentatoimen tarkoitus on tuottaa taloustietoa yrityksen ulkoisille sidosryhmille muun muassa rahoittajille ja viranomaisille. Sen päätehtävä on kirjanpito ja siitä muodostettu tilinpäätös. Tilinpäätöstietoja käytetään yrityksen voitonjakopäätökseen ja ne muodostavat perustan yrityksen verotukselle. Yrityksen laskentatoimi perustuu vahvasti lakeihin ja asetuksiin ja on hyvin samanlaista eri yrityksissä. Johdon laskentatoimen tehtävä on tuottaa tietoa yritysjohdon taloudellisen päätöksenteon tueksi. Johdon laskentatoimen laskelmat ovat erilaisia suunnittelu- ja tarkkailulaskelmia. Niitä ovat esimerkiksi investointilaskelmat ja budjetit. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, 13 14, 33.) Laskentatoimi jaetaan myös kahteen päätehtävään. Rekisteröintitehtävän avulla kerätään ja tallennetaan yrityksen taloustietoja. Hyväksikäyttötehtävän avulla tuotetaan tiedoista raportteja taloudellisen päätöksenteon tueksi. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, 13.) Yrittäjyys vaatii monien eri taitojen hallitsemista, myös taloushallinnon taitojen osaamista. Yritystoimintaa säädellään monilla laeilla ja asetuksilla. Yhtenä tärkeimpänä yrittäjän velvollisuutena on hoitaa tietyt taloushallinnon osa-alueet. Suomen Taloushallintoliitto (2010, 9) esittää yrittäjälle kolme tapaa järjestää taloushallintonsa. Yrittäjä voi tehdä kirjanpitonsa itse. Hän voi ulkoistaa lakisääteisen kirjanpidon ja kolmantena hän voi ulkoistaa talousohjauksen. Kaikissa tavoissa on hyvät ja huonot puolensa. Yrittäjän on tehtävä valinta siitä, mikä on paras ratkaisu hänen yritykselleen. Taloushallinnon ulkoistamisella tarkoitetaan palvelujen ostamista ulkopuoliselta yritykseltä. Suomen Taloushallintoliitto (2010, 6) jakaa taloushallinnon ulkoistamisen neljään

12 12 osaan. Ulkoistettaessa tilinpäätös ja juokseva kirjanpito tilitoimisto tekee peruskirjanpidon. Siihen kuuluu tositteiden käsittely sekä kuukausittaiset ja vuosittaiset kirjanpitotoimet, kuten kuukausiraportit, alv-raportit, tilinpäätökset ja veroilmoitukset. Toiseksi voidaan ulkoistaa sisäinen laskenta eli johdon laskentatoimi. Sisäisen laskennan palvelut ovat luonteva lisä kirjanpidon peruspalveluihin. Kun palkanlaskenta ulkoistetaan, niin tilitoimisto laskee palkat ja työnantajasuoritukset. Palveluun kuuluu lisäksi palkkalaskelmien lähettäminen ja viranomaisilmoitukset kuukausittain ja vuosittain. Neljäntenä talouden ulkoistamisen muotona Suomen Taloushallintoliitto esittää osto- ja myyntilaskujen sähköisen käsittelyn, johon kuuluu olennaisena osana verkkolaskupalvelut. (Suomen Taloushallintoliitto ry 2010, 6.) 2.3 Sähköinen ja digitaalinen taloushallinto Sähköinen taloushallinto voidaan määritellä usealla tavalla. Se nähdään usein ainoastaan laskujen sähköisenä käsittelynä. Lahden ja Salmisen (2008, 13) mukaan sähköisellä ja digitaalisella taloushallinnolla tarkoitetaan varsinkin puhekielessä samaa, vaikka niiden välillä on pieni määritelmäero. Digitaalisuudella ymmärretään kaikki sähköisessä muodossa oleva tieto, joka käsitellään, siirretään, varastoidaan ja esitetään ohjelmistoilla, jotka ovat myös sähköisiä. (Lahti& Salminen 2008, 17.) Digitaalisen taloushallinnon Lahti ja Salminen (2008, 19) määrittelevät kaikkien tietovirtojen ja käsittelyvaiheiden automatisoinniksi ja käsittelyksi digitaalisessa muodossa. Suppeasti ymmärrettynä se on vain sähköisiä myynti- ja ostolaskuja. Tiivistetyin määritelmä sille on automaattinen taloushallinto, koska digitaalisen taloushallinnon eri prosessien tapahtumat suoritetaan mahdollisimman automaattisesti ilman paperia. Jotta taloushallinto olisi digitaalista, eikä sähköistä, niin kaikki taloushallinnon aineisto on käsiteltävä sähköisesti sen kaikissa prosesseissa. (Lahti& Salminen 2008, 19, ) Aiemmin 1990-luvulla puhuttiin myös paperittomasta kirjanpidosta. Termillä tarkoitetaan kirjanpidon tositteiden esitystapaa sähköisessä muodossa. Koska digitaalinen taloushallinto on paperitonta, niin tähän tilaan voidaan päästä skannaamalla manuaali-

13 sesti paperiset tositteet. Tämä ei kuitenkaan täytä digitaalisen taloushallinnon automaattisuuden vaatimusta. (Lahti & Salminen 2008, 22.) 13 Kuvio 1 selventää sähköisen taloushallinnon kehitystä paperittomasta kirjanpidosta digitaaliseen taloushallintoon. Digitaalinen Paperiton kirjanpito Sähköinen taloushallinto taloushallinto 1990-luku 2000-luku 20xx-luku KUVIO 1. Sähköisen taloushallinnon kehitys Suomessa (Lahti & Salminen 2008, 22) Lahti ja Salminen (Lahti & Salminen 2008, 21.) määrittelevät sähköiselle taloushallinnolle seitsemän ominaisuutta: Kaikki kirjanpitomateriaali käsitellään sähköisessä muodossa ja tositteet ovat konekielisiä. Tieto siirretään eri osapuolien, järjestelmien, ja osaprosessien välillä sähköisesti. Yrityksen sisällä ja eri sovellusten välillä tietoa käsitellään sähköisessä muodossa. Arkistointi on sähköisessä muodossa. Tietoon päästään käsiksi sähköisesti. Toistuvat työvaiheet on automatisoitu. Eri järjestelmät yli sidosryhmärajojen on integroitu prosesseihin. (Lahti & Salminen 2008, 21.) Sähköinen taloushallinto on askel kohti automatisoitua, digitaalista taloushallintoa. Digitaalisessa muodossa oleva tietoa voidaan yleensä käsitellä tehokkaammin ja nopeammin kuin esimerkiksi perinteistä paperia (Lahti & Salminen 2008, 18). Digitaalinen

14 14 taloushallinto antaa monia etuja verrattuna perinteiseen paperiseen manuaalisesti hoidettuun taloushallintoon. Suurimpia hyötyjä ovat prosessien tehostuminen ja nopeutuminen. Toiminta on joustavampaa ja toiminnan laatu ja virheet vähenevät. Sähköinen toiminta on myös ympäristöystävällisempi ratkaisu. (Lahti & Salminen 2008, 27). Sähköisen taloushallinnon järjestelmät toimivat usein Internetissä, jolloin palvelua voidaan käyttää sieltä missä on tietokone ja Internet-yhteys. Automatisointi tuo toimintaan ajantasaisuuden, millä on nykyään suuri merkitys yritysjohdolle, joka näkee taloustiedot milloin ja mistä tahansa. Raportoinnin nopeutuessa talouden muutoksiin voidaan reagoida nopeammin ja tarvittaviin toimenpiteisiin ryhtyä aiemmin. (Lahti & Salminen 2008, 28). 2.4 Verkkolasku ja e-lasku Verkkolasku on sähköinen lasku, joka käsitellään automaattisesti. Siitä saadaan tietokoneen näytölle paperilaskua muistuttava kuva. Laskut voidaan noutaa suoraan taloushallinnon ohjelmaan ilman käsin tehtävää tiedon syöttöä. Tällöin laskun tulostaminen on tarpeetonta. Verkkolasku on tarkoitettu yritysten välisten laskujen siirtämiseen. E-lasku on pankkien kuluttajille suuntaama sähköinen lasku, joka vastaanotetaan verkkopankkiin. Se soveltuu myös pienemmille yrittäjille. E-lasku on kehitetty korvaamaan tammikuun 2014 lopussa päättyvä suoraveloitus ja se soveltuu niin kuluttajille kuin yrityksille. Verkkolasku on oleellinen osa sähköistä ja digitaalista taloushallintoa ja se on myös merkittävin tehokkuutta edistävä yksittäinen taloushallinnon osa. Verkkolaskutuksessa myyjä lähettää laskunsa ostajalle konekielisessä eli sähköisessä muodossa internetin välityksellä. Vastaanottajalle lähetetään sähköisessä muodossa niin laskun tiedot kuin laskun kuva. Sähköinen laskutieto mahdollistaa tietojen tallentumisen ilman manuaalista tallennusta. Tietokoneen näytöllä esitettävä laskun kuva helpottaa laskun tarkastamista ja kierrättämistä. (Lahti& Salminen 2008, 57.)

15 15 Verkkolaskut lähetetään ja vastaanotetaan verkkolaskuoperaattoreiden tai pankkien välityksellä. Operaattorit ovat palveluntarjoajia, jotka välittävät verkkolaskuja ja muuttavat ne eri järjestelmien ymmärtämään muotoon. (Lahti & Salminen 2008, ) Verkkopankissa tapahtuvaa verkkolaskutusta ei voi yhdistää suoraan taloushallintojärjestelmään, vaan laskut on käsiteltävä kirjanpitoa varten erikseen. (Finanssialan keskusliitto 2012.) Sähköinen laskutus voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Lasku voidaan lähettää suoraan kirjanpito-ohjelmasta vastaanottajalle. Toinen tapa on lähettää se kirjanpitoohjelmasta operaattorin palveluja käyttäen. Operaattorit tarjoavat myös Internetselaimella käytettäviä verkkolaskupalveluita. Operaattori tutkii laskun vastaanottajan ja toimittaa laskun sähköisenä, jos vastaanottaja siihen pystyy, jollei niin operaattori tulostaa laskun ja lähettää sen paperisena. Pankkien verkkolaskupalveluita käytetään joko pankkiyhteysohjelmalla tai verkkopankissa. Lasku voidaan lähettää myös sähköpostin liitteenä pdf-muotoisella laskulla. Tätä tapaa ei voida pitää sähköisenä laskuna, koska laskun tiedot eivät siirry automaattisesti järjestelmiin, vaan ne on kirjattava käsin. (Lahti& Salminen 2008, 60.) Suurilla yrityksillä on ollut käytössä jo pidempään EDI-laskut (Electronic Data Interchange). Se on yksi vanhimpia standardeja, jota on käytetty organisaatioiden välisessä tiedonsiirrossa. EDI on kallis ja sitä on käytetty tavallisesti kahden toimijan välisessä tiedonsiirrossa. Se onkin korvautumassa Internet-pohjaisilla järjestelmillä. (Lahti & Salminen 2008, 60.) Verkkolaskut pienentävät huomattavasti laskujen käsittelykustannuksia paperilaskuun verrattuna. Sähköiset laskut ovat nopeammin perillä ja ne tallentuvat automaattisesti sähköiseen arkistoon. Vastaanottaja hyötyy verkkolaskusta, kun se kirjautuu automaattisesti oikealle tilille ilman manuaalitallennusta, samalla virheet vähenevät. Laskujen hyväksyminen nopeutuu, kun ne voidaan kierrättää ja hyväksyttää sähköisesti. Taloushallinnon työ tehostuu ja on mielekkäämpää.

16 Taloushallinnon prosessit Lahti ja Salminen (2008, 15) ovat jakaneet taloushallinnon kokonaisuuden pienempiin palasiin, osaprosesseiksi, jotta sitä on helpompi käsitellä ja havainnollistaa. Seuraavassa kuviossa on esitetty, miten eri prosessit liittyvät pääkirjanpitoon ja muodostavat taloushallinnon kokonaisuuden. Raportointi Laskutus- ja myyntireskontra Käyttöomaisuusreskontra Ostoreskontra Pääkirjanpito Matkareskontra Rahaliikennejärjestelmä Vaihto-omaisuus Ja tuotanto Palkkakirjanpito Projektilaskenta Arkistointi KUVIO 2. Taloushallinnon prosessit (Lahti & Salminen 2008, 17) Tämän opinnäytetyön empiirisessä tutkimuksessa tärkeimmiksi prosesseiksi mikroyrityksille nousivat pääkirjanpito, ostolaskut, myyntilaskut, rahaliikenne, raportointi, arkistointi ja palkkakirjanpito. Kahdessa ensimmäisessä haastattelussa käsiteltiin kaikkia prosesseja projektilaskentaa lukuun ottamatta. Myöhemmissä haastatteluissa keskityttiin vain edellä mainittuihin tärkeimmiksi havaittuihin osaprosesseihin. Taloushallinnon näkökulmasta ostolaskuprosessin työvaiheet ovat ostolaskun saapuminen, laskun maksaminen, kirjanpitoon kirjaaminen sekä lopuksi arkistointi (Lahti &

17 Salminen 2008, 48). Kun ostolaskuja käsitellään paperisena alusta loppuun, käsittely ei poikkea merkittävästi 1960-luvun toiminnasta (Mäkinen & Vuorio 2002, 113). 17 Koska kaikki yritykset eivät ole siirtyneet sähköiseen laskutukseen, laskut on muutettava sähköiseen muotoon. Skannaamalla laskusta otetaan digitaalinen kuva. Skannauksessa laskutieto ei tallennu digitaaliseksi. Se on tallennettava käsin tai hyödyntäen älyskannausta, jolloin skannausohjelma tunnistaa laskulla olevat tiedot (Lahti & Salminen 2008, 56; Mäkinen & Vuorio 2002, 17). Sähköisesti ostolaskuja voidaan vastaanottaa verkkolaskuina yrityksen ostolaskujärjestelmään tai e-laskuna verkkopankkiin. Myyntilaskuprosessi sisältää vaiheet laskun laatimisesta maksusuoritukseen, arkistointiin ja pääkirjanpidon kirjauksiin. Prosessiin kuuluu olennaisena myyntireskontra ja saatavien perintä (Lahti & Salminen 2008, 73). Perinteisesti myyntilaskut tulostetaan paperille, pannaan kirjekuoriin, lisätään postimerkki ja toimitetaan postin kuljetettavaksi (Mäkinen Vuorio 2002, 93). Sähköinen myyntilasku laaditaan manuaalisesti laskutusohjelmalla tai muodostamalla se järjestelmien tiedoista (Lahti& Salminen 2008, 77). Yleisimmät tavat lähettää sähköisiä laskuja ovat aikaisemmin mainitut verkkolasku ja e- lasku, joita välittävät useat operaattorit ja pankit. Myyntilasku- ja ostolaskuprosessit voidaan nähdä käänteisinä prosesseina toisilleen. Yrityksen maksuliikenteellä tarkoitetaan maksutapahtumien välittämistä pankin ja yrityksen välillä sekä maksutapahtumien käsittelyä yrityksen sisällä. Maksuliikenne kattaa maksutapahtumien, viitesuoritusten ja muiden tiliotetapahtumien käsittelyn. Mukaan lasketaan myös eri maksukorttitapahtumat, kassa- ja käteistapahtumien käsittely sekä mobiili- ja Internet-maksut. (Lahti & Salminen 2008, 73, 109.) Maksuliikenne on joko uloslähtevää tai sisääntulevaa. Kirjanpitolain (1997) mukaan jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on tästä toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitoa ei pidetä vain viranomaisten määräysten takia. Myös yritys hyötyy siitä, että toiminta on yksityiskohtaisesti rekisteröity niin, että yrityksen kannattavuutta pystytään seuraamaan. Kirjanpito on siten yritystä koskevien taloudellisten tapahtumien muistiin merkitsemistä. Se on taloushallinnon ydintoiminto, joka kerää yhteen myyntilaskuista, ostolaskuista, palkoista ja

18 18 maksuista saatavan tiedon. Samalla se on yhteenveto niistä taloudellisista tapahtumista, joissa yritys on ollut osallisena. (Kinnunen ym. 2004, 12; Mäkinen & Vuorio 2002, 86.) Perinteisellä kirjanpidolla tarkoitetaan kirjanpitoa, jossa laskut sekä saapuvat että lähtevät paperisena ja ne kirjataan manuaalisesti osakirjanpitoihin tai suoraan pääkirjanpitoon. Sähköisessä taloushallinnossa myyntilaskujen, saapuneiden verkkolaskujen, skannattujen ostolaskujen ja tiliotteiden tiedot siirtyvät automaattisesti kirjanpitoon. (Lahti& Salminen 2008, 133; Mäkinen & Vuorio 2002, 143.) Perinteisesti tiliotteet on kirjattu kirjanpitoon käsin paperitiliotteen tiedoista. Tiliotteet on standardoitu (TITO-standardi) ja ne voidaan saada pankista konekielisinä. Suurin osa sähköisen tiliotteen tapahtumista voidaan kirjata tietojärjestelmään automaattisesti. (Lahti& Salminen 2008, 115; Mäkinen & Vuorio 2002, 142.) Palkka voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä. Eri työehtosopimuksissa on tarkemmat määräykset palkkatasoista ja korvauksista. Palkka on maksettava sovitusti ja sen pitää olla kohtuullinen korvaus. Työntekijöille on järjestettävä myös eläketurva, jota maksavat niin työnantajat kuin työntekijät. Työnantaja maksaa koko maksun, mutta perii työntekijän osuuden palkasta. Työnantajat on velvoitettu maksamaan ja tilittämään palkoista sivukulut, joita ovat työeläkemaksut (TyEL), työttömyysvakuutusmaksu, työtapaturvamaksu, ryhmähenkivakuutus ja sosiaaliturvamaksu. (Järvensivu 2009, ) Raportointiprosessi kerää kaikista muista edellä mainituista prosesseista saatavan tiedon ja muodostaa niistä sidosryhmille jaettavat raportit. Sen voidaan käsittää alkavan siitä, mihin muut osaprosessit päättyvät. Raportit voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin raportteihin. Ulkoisia raportteja tuotetaan yrityksen lakisääteisen raportoinnin tarpeisiin. Yleisin niistä on tuloslaskelma ja tase. (Lahti & Salminen 2008, 147). Tase kuvaa tilikauden päättymispäivän taloudellista asemaa. Tuloslaskelma kuvaa, miten tilikauden tulos on muodostunut (Kinnunen ym. 2004, 14). Muita lakisääteisiä raportteja ovat pää- ja päiväkirjat. Viranomaisilmoitukset sisältyvät ulkoisiin raportteihin. Niitä ovat mm. arvonlisäveroilmoitus, veroilmoitus ja työnantajailmoitukset. Ne voidaan ilmoittaa

19 19 sähköisesti tyvi-operaattorien (tietovirrat yritysten ja viranomaisten välillä) tai verohallinnon verotilin kautta. Sisäisen laskennan raportit ovat lähinnä toteumaraportteja, budjetteja, ennuste- ja vertailuraportteja. Arkistoinnin merkitys on oleellinen, sillä sen tarkoitus on säilyttää kaikki kerätty tieto luotettavasti ja toimivasti. Uusi kirjanpitolaki (1997) sallii tositteiden säilyttämisen konekielisenä. Ainoastaan tasekirja on tulostettava ja säilytettävänä paperisena. Arkistoinnissa saavutetaan säästöjä, kun laskuja ei tulosteta (Mäkinen & Vuorio 2002, 94). Samalla säästyy fyysistä varastointitilaa kun tositeaineisto on digitaalisessa muodossa. 2.6 Aikaisemmat tutkimukset Sähköisestä taloushallinnosta on tehty monia eritasoisia tutkimuksia. Tekijöinä ovat yleensä yritysten sidosryhmiin kuuluvia järjestöjä tai kaupallisia yrityksiä. Tavallisesti ne ovat kvantitatiivisia eli määrällisiä tutkimuksia, kuten Helsingin seudun kauppakamarin tutkimukset (2010, 5), joissa se on selvittänyt vuosina 2001, 2003, 2006 ja 2010 pkyritysten tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan tarpeita. Osana tutkimuksia on selvitetty muun muassa yritysten käyttämiä sähköisiä viranomaispalveluja ja verkkolaskutusta. Selvityksen kohdejoukkona olivat kauppakamarin pienet ja keskisuuret jäsenyritykset. Vuoden 2009 tutkimukseen vastasi 371 yritystä, joista henkilöstön määrän mukaan oli 56 % mikroyrityksiä. Valitettavasti tutkimuksen liikevaihdot oli luokiteltu niin, ettei mikroyritysten tarkka määrä liikevaihdon mukaan selviä. Osuus on kuitenkin noin 60 %. Selkeästi käytetyin sähköinen viranomais- ja järjestöpalvelu oli verohallinnon sähköiset palvelut 89 %:n osuudella. Verkkolaskuja käytti laskujen vastaanottamiseen 52 % ja lähettämiseen 44 % vastaajista. Ainoastaan verkkolaskuja vastaanottavien asiakkaiden osuus oli suurimmalla osalla (59 %) tutkituista yrityksistä alle 20 prosenttiin kaikista asiakkaista. Samoin oli yleisin (60 %) vastaanotettavien verkkolaskujen osuus alle 20 % kaikista saapuvista laskuista. Mitä suurempi yrityksen liikevaihto oli, sitä suurempi oli verkkolaskuja vastaanottavien asiakkaiden osuus. Sähköistä arkistointia käytti 38 % vastanneista. Sähköisen taloushallinnon koki melko tai hyvin ajankohtaiseksi 61 % yri-

20 tyksistä. Melko tai hyvin ajankohtaisena pidettiin www-sivuja, intranetiä ja ekstranettiä 79 %:n osuudella. (Helsingin seudun kauppakamari 2010, ) 20 Sekä verkkolaskujen lähettävien että vastaanottavien pk-yritysten osuus on nousussa. Kuitenkin niistä yrityksistä, jotka jo vastaanottavat verkkolaskuja, on sähköisen laskutuksen osuus tällä hetkellä 23 % laskujen lukumäärästä. Vastaavasti verkkolaskuja lähettävien sähköisten laskujen keskimääräinen osuus kaikista laskuista on 37 %, joskin peräti puolet näistä yrityksistä lähettää ainoastaan alle viidenneksen kaikista laskuistaan verkkolaskuina. Merkittävää on, että vastaavasta selvityksestä vuodelta 2006 niin vastaanotto kuin lähetysvalmiudet ovat kasvaneet vain muutamalla prosenttiyksiköllä. Sähköinen taloushallinto koetaan merkittäväksi, mutta sähköinen laskutus ei ole vieläkään pääasiallisin laskutuskäytäntö eikä edes kovin lähellä sellaista. (Helsingin seudun kauppakamari 2010, 49). Kauppakamarit järjestivät marras- joulukuussa 2011 verkkolaskua koskevia Viisas valitsee verkkolaskun -tilaisuuksia 20 paikkakunnalla. Niissä alan palveluntarjoajat Basware, Itella ja Nordea kertoivat verkkolaskuun siirtymisestä ja sen hyödyistä. Tilaisuuteen osallistuneille noin 800 yritykselle tehtiin kysely, johon vastasi vajaa 200 yritystä. Työntekijämäärän mukaan mikroyrityksiä vastanneista oli hieman yli kolmasosa (73/193).(Keskuskauppakamari 2012.) Kyselyn mukaa verkkolaskuun siirtyminen on edelleen hidasta. Niitä vastaanotti kolmasosa (33 %) ja lähetti hieman enemmän (42 %) vastanneista. Tärkeimmiksi syiksi verkkolaskun käyttöönotolle ilmoitettiin asiakkaiden vaatimus (60 %) ja oman toiminnan tehostaminen (50 %). Verkkolaskun hyödyt suhteessa paperilaskuihin koettiin vähäiseksi (37 %) sekä käyttöönotto hankalaksi (30 %). Yli 40 % vastaajista ei osannut sanoa, ovatko verkkolaskun kustannukset sopivat. Noin kolmasosa piti niitä sopivina (35 %). Hieman alle puolet ilmoitti että, verkkolasku toimii hyvin (46 %) ja hieman alle kolmasosa ei osannut sanoa (31%) toimivuudesta. (Keskuskauppakamari 2012.) Yritysten on vaikea vertailla verkkolaskutukseen kustannuksia. Yleensä hinnat eivät ole julkisesti esillä. Suomen Yrittäjät teki toukokuussa 2009 kyselyn verkkolaskupalveluiden hinnoista pankeille ja verkkolaskuoperaattoreille. Palveluiden sisällöissä ja hinnoit-

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta 1.4.2009 klo 17.00-20.00

Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta 1.4.2009 klo 17.00-20.00 Audit Auer Oy Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta klo 17.00-20.00 Sähköinen taloushallinto kuinka ja miten? KHT, JHTT, KTM Leila Auer 1 YRITYKSEN ESITTELY Audit Auer Oy KHT, JHTT, KTM Leila Auer 100 % omistus

Lisätiedot

MATKALLA DIGITAALISEEN TALOUSHALLINTOON

MATKALLA DIGITAALISEEN TALOUSHALLINTOON Pikaopas MATKALLA DIGITAALISEEN TALOUSHALLINTOON Sähköinen vs. digitaalinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien, kuten

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 24.10.2012 Tanja Kaisaniemi Palvelujohtaja, konsultointi ProCountor International Oy Esityksen sisältö Perinteinen vs. sähköinen

Lisätiedot

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen

Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin. Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy. Suuntaa menestykseen Taloushallinnon käytänteitä PKsektorin B-to-B -yrityksissä Tieke ebusiness Forum, 23.-24.5.2012 Harri Kanerva ValueFrame Oy Sisältö 1 2 3 4 5 ValueFrame Oy Kysely Kyselyn vastaukset Avoimet kysymykset

Lisätiedot

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO KIRJANPITO Kirjanpito On tietojärjestelmä, jossa ylläpidetään tietoa yrityksen tai yhteisön taloudellisesta toiminnasta. On sitä, että kerätään ja järjestetään tositteet, rekisteröidään niiden tiedot tietyn

Lisätiedot

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA ENEMMÄN AIKAA TYÖLLE, JOLLA ON MERKITYSTÄ Tiimien erilaiset toimintatavat ja tiedon tarpeet aiheuttavat usein turhaa selvittelytyötä ja samaa tietoa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012

Perheyritysbarometri Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Perheyritysbarometri 2012 Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Joulukuu 2012 Esityksen sisältö 1. Taustatiedot Aineisto Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne Kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät

Lisätiedot

Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen

Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen 1 Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen Johdanto Maksujen kirjaaminen Odoo ssa on selväpiirteinen toimenpide, ja sen avulla voi myös seurata yrityksen tuloksen kehittymistä on-line. Erääntyneiden maksujen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 7.11.2013 Satu Norema Sovelluskonsultti ProCountor International Oy Esityksen sisältö Sähköinen taloushallinto Verkkokaupan liittäminen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Verkkolaskupalvelut 2009

Verkkolaskupalvelut 2009 Verkkolaskupalvelut 2009 Johanna Hietamäki Ekonomisti 12.10.2009 1 Verkkolaskupalveluiden k l l hintavertailu t il Verkkolaskuoperaattorit (8 kpl) Basware, Enfo, Maventa, Norfello, Notebeat, Palanet, TeliaSonera,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö

Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Opin oven ja Savon Yrittäjien yhteistyö Mia Hakulinen 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä Yritysten lukumäärän (263 001 kpl) jakautuminen kokoluokittain vuonna 2008 Keskisuuret

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006

MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 MATALAPALKKATUKI 54 VUOTTA TÄYTTÄNEILLÄ TUEN KÄYTTÖ VUONNA 2006 Verohallinnon ennakkotietojen mukaan ensimmäisenä tuen soveltamisvuonna 2006 matalapalkkatukea käytettiin 90 miljoonaa euroa. Vuoden viimeisinä

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Ajankohtaisia terveisiä Verohallinnosta. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Ajankohtaisia terveisiä Verohallinnosta. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Ajankohtaisia terveisiä Verohallinnosta Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Vero.fi/tilitoimistot 2 Palvelunumero tilitoimistoille 020 697 072 / suomeksi 020 697 073 / ruotsiksi Yksi

Lisätiedot

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä

Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä Kesätyöntekijät ja lomat pk-yrityksissä YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin ovat

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

ASTERI JOHDON RAPORTOINTI - LISÄOSAN ESITE

ASTERI JOHDON RAPORTOINTI - LISÄOSAN ESITE ASTERI JOHDON RAPORTOINTI - LISÄOSAN ESITE Atsoft Oy Mäkinen www.atsoft.fi Puh (09) 350 7530 atsoft@atsoft.fi 2 ASTERI JOHDON RAPORTOINTI OHJELMA Asteri Johdon raportointi -ohjelma on sisäisen laskennan

Lisätiedot

Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen

Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen Budjetoinnista enemmän apua liiketoiminnan kehittämiseen ja ohjaamiseen Tutkimusraportti keskisuurten ja suurten suomalaisten yritysten talouden suunnittelusta ja budjetoinnista Elokuu 2016 Budjetoinnista

Lisätiedot

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi

YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Tiedotustilaisuus 22.9.2011 Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi SEPA-maat Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund 22.9.2011 2 Yhtenäisen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2.0 yritysten sähköinen talousraportointi XBRL-muodossa. Ohjelmistotalopäivä Minna Rintala

Tilinpäätös 2.0 yritysten sähköinen talousraportointi XBRL-muodossa. Ohjelmistotalopäivä Minna Rintala Tilinpäätös 2.0 yritysten sähköinen talousraportointi XBRL-muodossa Ohjelmistotalopäivä 17.11.2016 Minna Rintala Standardoitu talousraportointi automatisoi yritysten ilmoittamista Yritysten standardoidun

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9

SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ JOHDANTO YRITTÄJIEN LOMAT KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 4 2 YRITTÄJIEN LOMAT... 6 3 KESÄTYÖNTEKIJÄT... 9 Tämän raportin on koonnut ekonomisti Petri Malinen Suomen

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät

Työturvallisuus- ja työterveysasiat. Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät Työturvallisuus- ja työterveysasiat Kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveysministeriö & Suomen Yrittäjät 8.3.2016 1 Kyselystä Kysely lähetettiin 4.2.2016 yhteensä 4784 jäsenyrittäjälle Yritykset valittiin

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Nopeat toimialoittaiset ja alueittaiset suhdannetiedot yritysten toimintaympäristön seurantaan Seinäjoki 22.04.2008 Satu Elho (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Rahastonhoitajana yhdistyksessä

Rahastonhoitajana yhdistyksessä Rahastonhoitajana yhdistyksessä Sisältö Rahastonhoitaja Yhdistyksen toiminta: lait ja säännöt Rahastonhoitaja on yksi keskeisistä toimijoista Rahastonhoitajan tehtävät ja vastuut Talousarvio Kirjanpito

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Digitaalinen taloushallinto yritysten kasvun ja kehittymisen tukena

Digitaalinen taloushallinto yritysten kasvun ja kehittymisen tukena Digitaalinen taloushallinto yritysten kasvun ja kehittymisen tukena Tutkimus digitaalisen taloushallinnon nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista pk-yrityksissä 1 / 33 Tutkimuksen toteuttivat Yhteistyössä

Lisätiedot

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja,

Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille. Hyvä vastaanottaja, Liite 3. Loppukysely työhönkuntoutukseen osallistuvien henkilöiden esimiehille Hyvä vastaanottaja, Sinua pyydetään vastaamaan työhönkuntousta koskevaan loppukyselyyn. Se lähetetään kaikille niille esimiehille,

Lisätiedot

B2B Cloud. Virtaviivaista sähköistä liiketoimintaa ja yhteistyötä. Basware e-invoicing Forum

B2B Cloud. Virtaviivaista sähköistä liiketoimintaa ja yhteistyötä. Basware e-invoicing Forum B2B Cloud Virtaviivaista sähköistä liiketoimintaa ja yhteistyötä Basware e-invoicing Forum 29.3.2012 Sisältö Basware lyhyesti Transaktiokaaos Mikä ihmeen B2B Cloud Basware lyhyesti Historia Perustettu

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä

Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V

Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY V KYSELYLOMAKE. NUORTEN TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN OPPIMISEN EDISTÄMINEN JA TYÖN JA KOULUTUKSEN

Lisätiedot

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016

#vibes2016 TERVETULOA. Enfo Digital Dimension Vibes 2016 TERVETULOA Enfo Digital Dimension Vibes 2016 LOISTE OY DIGITALISAATION AVULLA UUTTA LIIKETOIMINTAA - CASE LOISTE EERO LUHTANIEMI AGENDA Loiste-konserni Digitalisaatio Kehityshaasteet energiayhtiössä Talousprosessien

Lisätiedot

Uusi kirjanpitolaki, sää1ölaki ja tekniset innovaa1ot - harmeja vai helpotusta taloushallinnossa?

Uusi kirjanpitolaki, sää1ölaki ja tekniset innovaa1ot - harmeja vai helpotusta taloushallinnossa? Uusi kirjanpitolaki, sää1ölaki ja tekniset innovaa1ot - harmeja vai helpotusta taloushallinnossa? Suomen Sää)ö)lipalvelu Terhi Leviäkangas Sää1öt ja sijoitusrahastot 50% Sijoitusyh1öt 40% Yritykset, yhdistykset,

Lisätiedot

1 Ostolaskupalvelu... 2

1 Ostolaskupalvelu... 2 Palvelukuvaus Luottamuksellinen 1 (7) 01.01.2017 Heeros Pääkäyttäjäpalvelun palvelukuvaus SISÄLLYSLUETTELO 1 Ostolaskupalvelu... 2 1.1 Yleiskuvaus... 2 1.2 Paperilaskujen vastaanotto ja skannaus... 2 1.3

Lisätiedot

SAAPUVAT PAPERILASKUT VERKKOLASKUIKSI. Tiina Heikkilä Financial Developer Nokian Renkaat Oyj

SAAPUVAT PAPERILASKUT VERKKOLASKUIKSI. Tiina Heikkilä Financial Developer Nokian Renkaat Oyj SAAPUVAT PAPERILASKUT VERKKOLASKUIKSI Miksi Nokian Renkaat haluaa vastaanottaa verkkolaskuja? Mitä on tehty? Tiina Heikkilä Financial Developer Nokian Renkaat Oyj Basware e-invoicing Forum 24.10.2013 Nokian

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Ostolaskujen sähköistäminen ja verkkolaskujen vastaanotto Case Pohjois-Haagan Kiinteistöt

Ostolaskujen sähköistäminen ja verkkolaskujen vastaanotto Case Pohjois-Haagan Kiinteistöt Ostolaskujen sähköistäminen ja verkkolaskujen vastaanotto Case Pohjois-Haagan Kiinteistöt Oy Rancken, Sofia 2009 Laurea Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Ostolaskujen sähköistäminen

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Maksaminen digitalisoituvassa taloudessa -hankkeet

Maksaminen digitalisoituvassa taloudessa -hankkeet Kari Kemppainen Suomen Pankki Maksaminen digitalisoituvassa taloudessa -hankkeet Maksuneuvoston kokous Julkinen 1 Maksaminen digitaalisessa taloudessa - raportti Selvittää ja tunnistaa meneillään olevien

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Keminmaan kunta. Tilintarkastus 2012

Keminmaan kunta. Tilintarkastus 2012 Tel: +358 (0)9 7711 Fax: +358 (0)20 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Ltd Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Finland Keminmaan kunta Tilintarkastus 2012 Tuula Roininen JHTT 28.5.2013 BDO

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake

Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmien koontilomake Liite Näyttötoimikunta 29.9.2016 Koulutusala Ammatillinen perustutkinto Koulutusohjelma Tutkintonimike Näytön Suoritusajankohta numero /hyväksymispäivä 1 1. lukuvuoden Liiketalous ja kulttuuri Liiketalouden

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

TALENOM OYJ TILINPÄÄTÖS 2015 MUUTOSTEN VUOSI

TALENOM OYJ TILINPÄÄTÖS 2015 MUUTOSTEN VUOSI TALENOM OYJ TILINPÄÄTÖS 2015 MUUTOSTEN VUOSI 1.1.-31.12.2015 Toimitusjohtaja Harri Tahkola, 18.2.2016 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Tämän tiedotteen tietyt lausunnot ovat ennusteita ja perustuvat yhtiön ja johdon

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry

TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry 1 / 9 TASEKIRJA Suomen Lähetysneuvosto ry Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 9 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase... 3

Lisätiedot

Yritysbarometri Q1/2016. Julkaisuvapaa

Yritysbarometri Q1/2016. Julkaisuvapaa Yritysbarometri Q1/2016 Julkaisuvapaa 19.4.2016 Yritysbarometri lyhyesti Uusi tapa tuottaa ajantasaista taloustietoa Kattava taustalla tuhansien suomalaisten pkyrityksien taloutta koskevat tiedot Ajantasainen

Lisätiedot

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA

NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA NELJÄ HELPPOA TAPAA TEHDÄ TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖSTÄ JOUSTAVAMPAA Vie yrityksesi pidemmälle Olitpa yrityksesi nykyisestä suorituskyvystä mitä mieltä tahansa, jokainen yritysorganisaatio pystyy parantamaan tuottavuuttaan

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 11. Mitä on digitaalinen taloushallinto?... 15. Järjestelmät... 34. Ostolaskut... 52

Sisällys. Lukijalle... 11. Mitä on digitaalinen taloushallinto?... 15. Järjestelmät... 34. Ostolaskut... 52 Sisällys 1 2 3 Lukijalle................................................. 11 Mitä on digitaalinen taloushallinto?....................... 15 1.1 Johdanto............................................ 15 1.2

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

7 Sähköinen taloushallinto yrityksen liiketoiminnassa

7 Sähköinen taloushallinto yrityksen liiketoiminnassa 112 7 Sähköinen taloushallinto yrityksen liiketoiminnassa Luvussa 7 kerromme tarkemmin sähköisen taloushallinnon hyödyistä pk-yritykselle. Annamme myös yleisiä vinkkejä siihen, miten sähköiseen taloushallintoon

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

CERTUM ACCOUNTING KOKONAISUUS RATKAISEE

CERTUM ACCOUNTING KOKONAISUUS RATKAISEE CERTUM ACCOUNTING KOKONAISUUS RATKAISEE CERTUM YRITTÄJÄN TUKENA JURIDIIKKA PERINTÄ YRITTÄJÄ LASKUTUS RAHOITUS SIJOITUKSET Oma liiketoiminta ja ydinprosessit Asiakkuudet Henkilöstö Yhteistyökumppanit KIRJANPITO

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

KIRJANPITO JA RESKONTRA

KIRJANPITO JA RESKONTRA KIRJANPITO JA RESKONTRA Ketjutukset ja ajastukset 30.5.2016 1 KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Ketjutus Yleistä Käyttöönotto Ketjujonot Ketjuttaminen Ajastukset Yleistä Ajastettavia toimintoja Eräajot ja lokit NetTikon

Lisätiedot

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä

AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä AINEETON PÄÄOMA JA ARVONLUONTI katsaus projektiin ja tuloksia suomalaisista yrityksistä 6.6.2014 Tietojohtamisen teemapäivä, Helsinki Mika Vanhala tutkijatohtori, projektipäällikkö Henri Inkinen nuorempi

Lisätiedot

Taloushallinnon kevätseminaari

Taloushallinnon kevätseminaari Taloushallinnon kevätseminaari Minna Korpela Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Sisältö Tilinpäätöksen sujuvuus Ajankohtaista Palkeista Sisäinen valvonta Kirjanpidossa

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. syyskuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset syyskuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 656-409 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 14,9-0,4 ALLE 25 VUOTIAAT 425-13 TYÖVOIMA

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo

TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset. joulukuu Salon seutukunta / Salo TILANNEKATSAUS Työllisyyskatsaus/perustetut yritykset joulukuu 2016 Salon seutukunta / Salo Tommi Virtanen TYÖMARKKINAT VÄKILUKU 53 560-388 TYÖTTÖMYYS- PROSENTTI 17,5-0,8 ALLE 25 VUOTIAAT 548-23 TYÖVOIMA

Lisätiedot