7/2011 CP-LEHTI. Rauhallista joulua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7/2011 CP-LEHTI. Rauhallista joulua"

Transkriptio

1 7/2011 CP-LEHTI Rauhallista joulua

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2011:7 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki - puh , fax keskus klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Marju Silander p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Jäsenasiat p , Aikuistoiminta Suunnittelija Ismo Kylmänen p , Liikuntatoiminta Suunnittelija Tiia Kantanen p , MMC HC- toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Sopeutumisvalmennus Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Elina Perttula p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Aluesihteerit Aira Eklöf p , Lemminkäisenkatu A, Turku Jari Turku p , Pellervonkatu 9, huone 1014,33540 Tampere Merja Partanen p , Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio Elina Seppänen p Isokatu 47, Oulu Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju p , Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Turku/Halinen Vastaava ohjaaja Anne Holmberg p Paavinkatu 14 D 15, Turku Päivätoiminta Vastaava ohjaaja Jaana Raitio p , Malmin kauppatie 26, Helsinki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin Koordinaattori Sari Laiho p Malmin kauppatie 26, Helsinki Liiku, opi, osallistu Projektipäällikkö Jarno Purtsi, p , Pyynikinkatu 25, Tampere Muuttuvat tulkkipalvelut Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Malmin kauppatie 26, Helsinki CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti vuosikerta - Päätoimittaja Tomi Kaasinen - Toimittaja Sini Pälikkö - Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Tomi Kaasinen, Marju Silander, Sini Pälikkö - Kannet Paula Vuori - Tilaukset, osoitteenmuutokset Julkaisija Suomen CP-liitto ry - Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e, ISSN-L Painopaikka Forssa Print 2011 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2012 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen HEDELMÖITYSHOITO Onko CP-vammaisesta äidiksi? Tiina ja Jukka Kumpuvuori VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Kannanotto: Vammaisilla on oltava yhdenvertainen oikeus vanhemmuuteen ja perheeseen Polku itsenäiseen elämään Anne Holmberg Yhden käden maisema-arkkitehtuuria Riikka Leinonen Vammaisten saatava tehdä itse omat päätökset Riku Laurila Nuoret vierailulla YLE Oulu radiossa Suvi Koskela & Akseli Harmaala Terveisiä Oulusta Elina Seppänen Satuja Syväsenvaarassa Sini Pälikkö Tiedettä ja taidetta Napapiirillä Sari Holappa Teoriasta käytäntöön Elina Hakkarainen Liiku opi osallistu juhlaseminaari Marju Silander Tulkkipalvelut muutoksessa Pirkko Jääskeläinen Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? Anja Saarinen IN MEMORIAM Kauko Könönen Antti Penttinen TEEMASEMINAARIT Vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea Kotkassa Jari Turku Yhdessä me jaksetaan Merja Partanen & Petra Peltonen MMC HC Viisi päivää Iiriksessä Ulla Pelkkikangas KOLUMNI Klikkaa netissä Satu Järviö LIIKUNTA AJANKOHTAISTA Kokemuksia ja tunnelmia Apuvälinemessuilta Marju Silander Sopeutumisvalmennuskurssit 2012 YHDISTYSTOIMINTA Kallavedellä Annamari Pulliainen Pohjois-Savon CP-yhdistyksen juhlaa Marja Pulliainen

3 CP-LEHTI 2011:7 PÄÄKIRJOITUS 3 KATSAUS MENNEESEEN JA KURKISTUS TULEVAAN Olemme vuoden vaihdetta lähestymässä, ja uusi vuosi tuo taas tullessaan paljon mahdollisuuksia ja haasteita järjestömaailmalle. Menneenkin vuoden aikana tapahtui paljon kolmannella sektorilla. Tapahtumien ja asioiden joukossa oli paljon hyvää ja positiivista, mutta mukaan mahtui myös asioita jotka olisivat voineet olla tapahtumattakin. Negatiivisista asioista mieleen jää päällimmäiseksi Raha-automaattiyhdistykseen kohdistunut hyvin tarkoitushakuinen mustamaalaaminen. Myös vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen kilpailutuksiin liittyvät epäkohdat ja hankintalain sovellukset herättivät suurta huolta. Vapaaehtoistoiminnan teemavuosi toi hyvin näkyviin vapaaehtoistoiminnan arvoa suomalaisessa yhteiskunnassamme. Vuoden 2011 järjestöbarometri kertoo, että suomalaisten paikallisyhdistysten kokonaistilanne on koettu hyvin positiiviseksi. Yhdeksän yhdistystä kymmenestä on todennut toimintansa joko pysyneen ennallaan tai lisääntyneen. Kuluneena vuonna tehdyt tutkimukset osoittavat eri tavoin vapaaehtoistoiminnan hyötyjä sekä yksilöille että yhteisöille. Järjestöt ja yhdistykset vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreina tekevät siis edelleen erittäin tärkeää työtä Suomessa. Ensi vuonna on kuntavaalit syksyllä. Vaalit ovat hyvä keino vaikuttaa alue- ja paikallistason elämään ja arkeen. Vaalien kautta on löydettävissä ne valtuutetut, jotka esimerkiksi haluavat turvata riittävät palvelut kotikuntiimme. Vaikuttaminen on myös Suomen CP-liitto ry:n vuoden teema ensi vuonna. Liitto pyrkii vaikuttamistyöllään osaltaan saamaan suomalaisesta yhteiskunnasta sellaisen, jossa kaikki kansalaiset voivat elää ja toimia täysipainoisesti. Kiitos teille kaikille CP-lehden lukijoille kuluneesta vuodesta. Toivotan teille kaikille oikein hyvää ja rauhoittavaa joulun aikaa sekä oikein onnellista vuotta 2012.

4 4 HEDELMÖITYSHOITO CP-LEHTI 2011:7 Ultraäänikuvassa näkyy ilmakuplia Onko CP-vammaisesta äidiksi? Teksti: Tiina & Jukka Kumpuvuori Kuvat: AVA-klinikka ja Jukka Kumpuvuori Miehen tie naistenklinikalle Tiina on CP-vammainen ja Jukka selkäydinvammainen. Otsikon kysymystä emme oikeastaan olleet miettineet aiemmin. Olimme toki kuulleet tarinoista, joissa lapsia on huostaan otettu vammaisilta vanhemmilta tai adoptioprosessissa on tullut ongelmia. Kysymyksestä muodostui kuitenkin ratkaiseva omassa elämässämme. Kaikki alkoi siitä, kun Jukka puhui TYKSn selkäydinvammapoliklinikalla 2010 keväällä siitä, että raskaus ei tunnu perinteisillä menetelmillä alkavan. Vastaus olikin selvä; selkäydinvammaisten siittiöt ovat tutkitusti huonoja liikkumaan, eikä raskautta todennäköisesti saada alkamaan ilman hedelmöityshoitoja. Jukka oli tuolloin ollut 20 vuotta selkäydinvammainen, eikä kukaan ollut tätä hänelle aiemmin kertonut. Mieleen tuli, olisiko joku voinut tästä mainita sairaala vastasi tähän, että asiaa ei oteta esiin, koska se on niin arkaluonteinen. Jassoo, pissa- ja kakkajutut kyllä käydään aina läpi mutta tämä nyt sitten on lääkäreille liian vaikea asia. Nyt oltiin sitten tosiasioiden edessä, ja Jukan ensimmäinen lähete naistenklinikalle kopsahti postilaatikkoon parin kuukauden päästä. Tohtori tiedustelee hankalia Aika yliopistosairaalan lapsettomuusklinikalle oli kesäkuussa, juuri ennen juhannusta Mietimme pitkään, pitäisikö Tiinan pyörätuoli jättää kotiin, kun Tiina kuitenkin pääsee jonkin verran kävelemään. Ajattelimme, että lääkärille voisi olla liikaa kaksi pyörätuolia. Jätimme tuolin kotiin. Jukan jalat eivät kanna, joten se valinta oli helpompi. Muistamme klinikan kolkon aulan, tunnelma oli odottava ja jännittynyt. Näin jälkeenpäin muistelemme, että tilanne oli jopa innostunut. Innostus tyrmättiin kuitenkin äkkiä. Lääkäri istui pöytänsä takana nousematta kättelemään. Tunnelma jäätyi. Ojensimme viimeisimmät kuntoutuskeskuksen kuntoutusselosteet, joita lääkäri alkoi lukea. Tunnelma jäätyi entisestään. Sitten alkoi kuulustelu. Tuntui, että Jukan lapsenhoitokyky sivuutettiin täysin, hänhän istui pyörätuolissa. Myöhemmin kanteluvastineissa lääkäri kirjoittaa, että Jukka tuijotteli seiniin mitäpä siinä tilanteessa muutakaan voi tehdä. Kysymykset jatkuvat, nyt tulee se pahin: Tiina, osaatko sinä juosta? Tiina vastaa asiallisesti, että

5 CP-LEHTI 2011:7 HEDELMÖITYSHOITO 5 Synkkiä tunnelmia en. Lääkäri toistaa kysymyksensä lisäten siihen elementtejä: Ymmärrätkö sinä, että 3-vuotias lapsi juoksee!? Lääkäri toteaa samaan hengenvetoon, että hän tulee kysymään kysymyksiä, jotka eivät ole meille mieleisiä. Peli kääntyy kovaksi ja toteamme, että mekin tulemme kysymään häneltä kysymyksiä, jotka eivät ole hänelle mieluisia. Tulee kliinisen tutkimuksen aika. Jukka ohjataan ulos huoneesta, tilaa ei kuulemma ole. Jälkeenpäin tämä tuntuu oudolta, tilaa olisi vaikka 10 hengen kandiryhmälle; yksi pyörätuoli ei kuitenkaan mahdu huoneeseen. Tiina ohjataan korkealle tutkimuspöydälle. Tiina ottaa tukea käsillään tähän lääkäri tulee vetoamaan jatkossa, tilanne 1-0 lääkärille. Lääkäri kurkottaa sinne minne gynekologi kurkottaa. Spastisuus tekee tilanteesta hankalan; varsinkin kun tilanne on tällainen, assosiatiivinen spastisuus lisääntyy. Lääkäri artikuloi äänekkäästi: rentouta jalkasi!. Tilanne on nöyryyttävä. Tiina kuitenkin näpäyttää takaisin ja kysyy onko lääkäri erikoistumisvaiheessa, vaikka tietää, että näin ei ole. Lääkäri toteaa myös kolmeen kertaan, että meillä pitää olla kunnollinen asunto. Yritämme kertoa, että meillä on ihan asianmukainen omistusasunto Turun keskustassa. Tätä lääkäri ei tunnu kuuntelevan vaan heittäytyy ennakkoluulojensa kuljetettavaksi. Kunnon asunto pitää olla. Käynnin lopuksi lääkäri toteaa, että hoidoista ei voida vielä päättää, vaan pitää hankkia lisäselvityksiä. Selvitys siitä, että emme vaaranna lapsen tasapainoista kehitystä. Hedelmöityshoitolain kohdan mukaan hedelmöityshoitoa ei saa antaa, jos on ilmeistä, ettei lapselle voida turvata tasapainoista kehitystä. Lääkärin mielestä on perusteltua epäillä että tällainen tilanne voi olla. Hän vaatii siis asiasta lisäselvityksiä. Käynnin jälkeen olemme muutaman päivän shokissa. Pohdimme pitäisikö olla hiljaa tyytyä tilanteeseen ja lopettaa koko prosessi. Vai, pitäisikö alkaa tuttuun tapaan taistelemaan asiasta. Ratkaisu tehdään ja vastarintaan lähdetään. Hankimme lausuntoja meidät tuntevilta lääkäriltä, fysioterapeutilta ja sosiaalityöntekijältämme. Toimitamme nämä naistenklinikalla. Vastassa on hirmumyrsky, lähetämme satoja sähköposteja koko kesän. Loppukesästä olemme väsyneitä asiaan ja varaamme ajan yksityiseltä klinikalta. Toteamme TYKSiin että haluamme lähetteen yksityiselle, koska on selvää, että emme voi enää mennä TYKS naistenklinikalle hoitoon, emmekä usko että siellä halutaan meitä hoitaa. Taistelun jälkeen tulee kirje naistenklinikalta. Nyt on todettu, että emme vaaranna lapsen tasapainoista kehitystä ja että voimme mennä yksityiselle sairaalaan lähetteellä. Erävoitto. Yksityisellä klinikalla sävy on toinen avaruustiede tulee tutuksi Ensikäynti yksityisellä klinikalla. Vastaanotto on lämmin, kukaan ei syrji, kaikki ovat tervetulleita. Kyse ei ole rahasta vaan asenteesta. Vammaisuudesta ei puhuta kuin siihen sävyyn, miten parhaiten voidaan auttaa. Esimerkiksi Tiinan tutkimukset tehdään toisessa huoneessa kuin normaalisti, koska tässä huoneessa on säädettävä tutkimuspöytä. Hoidot aloitetaan heti. Edessä on termimyrsky; inseminaatio, IVF, ICSI, FET, PAS. Mitä nämä tarkoittavat? Lääkäri selittää asiat rauhallisesti ja käy ilmi, että lapsenteko on melkoista avaruustiedettä. Valinta kohdallamme on hard core ICSI. Se tarkoittaa sitä, että ensin munarakkuloita kasvatetaan hormonien avulla muutaman viikon ajan. Jukka pistää joka ilta Tiinaa mahaan. Munarakkuloiden kasvua seurataan ultrakäynneillä. Kun rakkulat ovat riittävän suuria, ne kerätään punktiossa jossa munarakkulat imuroidaan munasarjoista. Yleensä se tehdään paikallispuudutuksella, mutta spastisuuden vuoksi Tiinan nukutetaan. Sitten jännitetään, onko munarakkuloiden sisällä munasoluja. Jukka odottaa purkin kanssa käytävässä. Klinikoilla on tätä miehistä suoritusta varten huone, jossa on asianmukaiset DVD- ja lehtivalikoimat. Ensimmäisellä kerralla keräyksessä löytyy kuusi

6 6 HEDELMÖITYSHOITO CP-LEHTI 2011:7 munarakkulaa, joista kaksi sisältää munasolun. Jukka saa käskyn toimia. Sitten embryologi plokkaa munasolut munarakkulanesteestä ja käsittelee Jukan siemennesteen siten, että sieltä erottautuu ne liikkuvat siittiöt. Yksi siittiö yhteen munasoluun on pelin kulku. Lähdemme klinikalta ja jäämme jännittämään seuraavaa vaihetta, lähteekö munasolu jakautumaan. Soitto seuraavana aamun kertoo, että näin on käynyt molempien munasolujen kohdalla. Seuraava vaihe, alkion siirto seuraavana päivänä. Saavumme klinikalle; alkio siirretään 60 cm pitkällä katetrilla Tiinan kohtuun. Itse alkiota ei näy ultrassa (kuva s. 4), mutta lääkäri kertoo, että ilmakuplista näkyy että toimitus on mennyt oikeaan osoitteeseen. Toinen alkio menee pakkaseen. Molemmatovat 8-soluisia.. Tästä alkaa kahden viikon piinapenkki; onko raskaus alkanut vai ei. Kuulostelemme raskauden alkumerkkejä. Niitä ei kuulu. Teemme testejä jo viikon jälkeen, negaa näyttää. Kahden viikon kohdalla toivo on jo mennyt ja mittaus tuokin negan, taas. Asia varmistetaan vielä verikokeella ja ilmoitetaan klinikalle surullinen lopputulos. Prosessi jatkuu, valmistaudutaan pakastetun alkio siirtoon. Siihenkin pitää valmistautua viikon ajan lääkitsemällä kehoa niin, että kohdun limakalvosta tulee varmasti riittävän paksu. Tulee päivä, jolloin alkiota herätellään pakkasesta. Mahdollisuudet siitä, että alkio selviää pakkasesta ovat 50/50. Tietenkin kohdallamme lopputulos on se huonompi. Siirtoa ei tule. Toiveet valuvat lääkityksen vahvistaman limakalvon mukana vessanpyttyyn. Uusi yhteys sairaalaan Edessä on uusi yhteys TYKSiin. Haluamme toisen mahdollisuuden. Saamme sen pitkällisen taivuttelun jälkeen. Toinen kerta on huonompi, munarakkuloita päästään keräämään, mutta tällä kertaa Jukan vierailulle miesten virikehuoneeseen ei ole tarvetta. Munasoluja ei tule. Edessä on uusi yhteys TYKSiin. Meille ilmoitetaan keväällä 2011, että leikki on nyt loppu; uusia lähetteitä ei enää tule. Jos lähetettä vielä halutaan, seuraava hoitopaikka on psykiatrian klinikka, sinne saisimme lähetteen. Olemme hämillämme. Meillä on ollut käsitys, että kolme kertaa saa yrittää. Näin ei kuulemma kohdallamme ole. Alkaa musertava taistelu byrokratian kanssa. Prosessi on jatkunut kesästä 2010 lähtien, nyt vuoden 2011 tullessa loppuun, on TYKSn kanssa vaihdettu tuhansia sähköposteja. Taistelu on ollut äärimmäisen raskas, mutta se on ollut pakko käydä ja se jatkuu edelleen. Meitä kohdeltiin väärin vastaanotolla ja siitä on saatava lääkäri vastuuseen. Asian käsittely Aluehallintovirastossa jatkuu ja ratkaisu on tulossa keväällä Hoidot jatkuvat kolmannella ICSIllä syksyllä Omalla rahalla. Lopputulos on sama kuin toisella yrittämällä. Munasoluja ei tule. Nyt edessä on harkinta siitä, mitä seuraavaksi. Klinikka on valmis jatkamaan hoitoja, keinoja on vielä. Aikaakin on vielä melkein viisi vuotta. Toivoa siis on. Hoidot sujuivat mutkitta syrjintä on raskasta Hedelmöityshoidot sinällään ovat sujuneet meillä kivuttomasti. Vammaiset ovat usein tottuneita lääketieteellisiin interventioihin, pistoksiin ynnä muuhun. Hoidoissa vaikeinta oli odotus; toivon ja epätoivon välinen ristiriita. Se, että itse voi tehdä niin vähän asioiden edistämiseksi. Pahinta ja raskainta tässä kaikessa on kuitenkin se, että meitä on kohdeltu kuin roskapussia sen vuoksi, että olemme vammaisia. Erityisesti CP-vammaan liittyvä stigma on ottanut asiassa yliotteen. On täysin mahdotonta asioida lääkärien kanssa asiallisesti, kun vastassa on ennakkoluulojen muuri, jonka mukaan vammaiset, erityisesti CP-vammaiset, eivät kuule eivätkä ymmärrä, eivätkä ainakaan pysty huolehtimaan lapsesta. Lapsettomuus on tabu. Vammaisten lapsettomuus on vielä suurempi tabu. Meilläkin meni yli vuosi ennen kuin aloimme puhua asiasta julkisesti. Nyt on löytynyt paljon kohtalotovereita, heidän kanssaan asioista on täysin luonnollista ja helppo puhua. Muutkin voivat puhua aiheesta. Siitä on pakko puhua. Ota yhteyttä jos kaipaat vertaistukea tai haluat kommentoida juttua

7 CP-LEHTI 2011:7 KANNANOTTO 7 VAMMAISILLA OLTAVA YHDENVERTAINEN OIKEUS VANHEMMUUTEEN JA PERHEESEEN YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 23. artikla korostaa henkilöihin kohdistuvan syrjinnän poistamista kaikissa avioliittoon, perheeseen, vanhemmuuteen ja henkilökohtaisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Sopimuksen mukaan on muun muassa tunnustettava kaikkien avioliittoikäisten vammaisten oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe sekä vammaisten henkilöiden oikeudesta päättää vapaasti ja vastuullisesti lastensa määrästä ja ikäeroista. Lisäksi on varmistettava vammaisten henkilöiden oikeudet ja vastuut, jotka liittyvät muun muassa lasten adoptointiin. Suomen peruslain 6 kieltää syrjinnän muun muassa vammaisuuden perusteella ja edellyttää henkilöiden yhdenvertaista kohtelua. Muun lainsäädännön ja arkikäytäntöjen on oltava alisteisia tälle laille. Vammaispoliittisen ohjelman VAMPO:n tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema myös käytännössä. Sen mukaan vammaisilla vanhemmilla on oikeus kaikkiin perheille suunnattuihin palveluihin. Konkreettisena toimena on saattaa adoptiota koskeva ohjaus vastaamaan nykyaikaisen vammaispolitiikan periaatteita. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamiseksi (HE 47/2011). Esitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Esityksessä 2 :ssä korostetaan, että lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota etenkin siihen, miten voidaan parhaiten turvata pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, joka ei kasva omassa perheessään. Sekä hedelmöityshoitopalveluissa että adoptiossa on tärkeää, ettei vanhemman vammaisuutta nähdä tekijänä, joka vaarantaa lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin. Vammainen vanhempi on lapsen edun sekä pysyvän perheen, tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin varmistamisen kannalta yhtä hyvä kuin vammaton vanhempi. Käytännön elämä on jo vuosikymmeniä osoittanut, että CP-vammaisilla, MMC-vammaisilla ja hydrokefaliavammaisilla äideillä ja isillä on lähtökohtaisesti samat edellytykset kuin vammattomilla vanhemmilla huolehtia lapsistaan hyvin ja turvata tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsilleen. Lainsäädäntöä ja siihen liittyvää ohjeistusta toteuttavat ja tulkitsevat hedelmöityshoitojen ja adoption osalta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Hyväkään lainsäädäntö ei turvaa syrjimättömyyttä vammaisille henkilöille, jos työntekijöillä ei ole riittävästi tietoa vammaisten ihmisten elämästä tai heillä on asenteellisia käsityksiä vammaisten henkilöiden kyvyistä ja oikeuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee oikean tiedon lisäksi myös asenteisiin vaikuttamista. Henkilön vammaisuus sinänsä ei koskaan saa olla perusteena erilaiselle kohtelulle. Suomen CP-liitto ry:n liittokokous kiinnittää huomiota siihen, että vammaisten ihmisten yhdenvertainen oikeus hedelmöityshoitoihin ja adoptioon toteutuu samoin perustein kuin vammattomilla ihmisillä. Edellytyksiä vanhemmuuteen on aina tarkasteltava kokonaisuutena, jossa vammaisuus on vain eräs hakijan elämäntilanteeseen ja ympäristöön vaikuttava seikka. Tiedotuksella ja ohjauksella on vaikutettava siihen, että hedelmöityshoitojen ja adoption kanssa työskentelevien asenteet ja ennakkoluulot tai tietämättömyys vammaisuuteen liittyvistä asioista ei johda vammaisia ihmisiä syrjivään kohteluun. Rovaniemellä Suomen CP-liitto ry:n liittokokous

8 8 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2011:7 Henri pitää erittäin tärkeänä sitä, että voi itse päättää menoistaan. Tiina päättää nykyään itse mitä haluaa syödä ja sopii sen valmistuksesta avustajan kanssa. Polku itsenäiseen elämään Teksti ja kuvat: Anne Holmberg Itsenäinen asuminen ei tarkoita vain asuntoa vaan siihen liittyy mm. lähipalvelut, työ- ja opiskelu, vapaa-aika, sosiaaliset suhteet, tulot koko ihmisen elämän kokonaisuus. Vammaisen ihmisen kohdalla tuohon kokonaisuuteen kuuluu myös monenlaisia ammattilaisia, erityispalveluja ja apuvälineitä. Näistä kaikista yhdessä muodostuu yksilöllisesti räätälöity itsenäinen asuminen. Itsenäisen elämän polku on kaikilla monihaarainen ja välillä voi edessä olla umpitie, jolloin joutuu kääntymään takaisin ja etsimään uutta tietä. Itsenäisyys sisältää sekä vapautta että vastuuta. Muuttaessa on kutkuttava tunne vapaudesta, mutta arjen tullessa pitää ottaa vastuu omasta kodista ja oppia sietämään yksinäisyyttä. WCpaperi ei ilmesty itsestään siihen telineeseen eikä joka ilta ole toista ihmistä paikalla, jolle voisi kertoa päivän tapahtumista. Joillekin voi oman arjen pyörittäminen olla vaivatonta ja yksinäisyys nautinto, mutta toiset voivat tarvita varsinkin aluksi apua rutiinien luomiseen ja oman näköisen vapaa-ajan käyttöön. Mulla meni melkein vuosi ennen kuin opin huolehtimaan kaikesta omassa kodissa. Ensimmäiset kuukaudet ihan pelotti, mutta pikkuhiljaa sain tuntuman että rupesin luottamaan itseeni. Ehdottoman hyvä juttu on että voi itse päättää, minne menee ja mihin rahansa käyttää. Tilitapahtumia pitää kuitenkin tarkkaan seurata, ettei pääse rahat loppumaan. Vastuu on aika suuri. - Henri, Halisen palveluasunnot- Unelmista totta? Lähes jokainen nuori unelmoi omasta kodista. Miten nämä unelmat realisoituvat? Ovatko unelmat realistisia? Jokainen meistä joutuu tekemään elämässään valintoja ja miettimään, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja mistä olen valmis tinkimään. Taloudelliset resurssit jo usein asettavat raamit elämälle. Ei kaikilla ole varaa luksushuvilaan ja maailmanympärysmatkaan. Miten sitten rakentaa oman näköinen elämä silloinkin, kun rajoitteita on muitakin kuin raha? Ja miten erottaa todelliset rajoitteet niistä, jotka voidaan ratkaista? Itsenäisen elämän polku tulisi alkaa huolella tehdystä avuntarpeen arvioinnista, jotta ei tarvitsisi koluta kovin montaa umpitietä. Oman avuntar-

9 CP-LEHTI 2011:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO 9 peen arvioinnin apuna voivat olla kuntoutusohjaajat, toimintaterapeutit, fysioterapeutit ja läheiset. Joillekin hyödyllisiä ovat myös lyhytaikaiset arvioivat asumispalvelut, joissa voidaan kokeilla muutama viikko vanhempien luota poissa asumista. Näiden lyhytaikaisten arviointijaksojen lisäksi monet hyötyvät myös asumisvalmennuksesta jossain yksikössä. Hyödyllisintä asumisvalmennus on kuitenkin silloin, kun valmennus toteutetaan muuton yhteydessä ja se tuodaan siihen asuntoon, jossa olisi tarkoitus asua pitempään. Tuolloin asumisvalmennuksella voidaan varmistaa uusien rutiinien löytyminen juuri siinä lähiympäristössä. Onko oma koti vapautta vai vankilaa? Jotta oma koti ei olisi vankila, eikä arjen pyörittäminen kävisi ylivoimaiseksi, kannattaa hyödyntää meille kaikille tarjolla olevia palveluja. Esim. laskut voi laittaa suoraveloituksena ja apteekista hankkia lääkkeet jaettuna. Asumispalvelujakin on jo nykyään tarjolla monenlaisia, mutta niiden vertailu on vaikeaa. Olennaista on oman sosiaalityöntekijän kanssa palvelusuunnitelmaa tehdessä yhdessä miettiä millaista apua tarvitsen, mihin vuorokauden aikaan avun tarvetta on ja miten palvelu voi joustaa minun elämäni mukaan. Kenenkään ei pidä tyytyä asumispalveluun jossa talon tavat määräävät, milloin ja mitä syödään, milloin mennään nukkumaan tai milloin voi omassa kodissaan tavata ystäviä. Tulevaisuudessa vammaiset ihmiset asuvat nykyistä enemmän normaalissa asuntokannassa tavallisissa asunnoissa ja saavat apua sinne. Asumispalvelu on silloin hyvää, kun se on juuri minun elämääni sopivaa. Asuin ennen palvelutalossa, josta kävin vain vähän töiden lisäksi muualla, koska en saanut riittävästi apua. Jos en ollut paikalla esim. päivällisaikaan, piti hankkia jotain nopeasti lämmitettävää ruokaa kotiin. Nyt täällä Halisissa voin vapaammin päättää menoistani ja laittaa ruokaa silloin kun minulle sopii. Nyt käyn enemmän reissuissa, pyörätuolitansseissa, CP-yhdistyksen tilaisuuksissa ja avustajien kanssa kaupoissa. Tiina, Halisen palveluasunnot- Mielekäs vapaa-aika on olennainen osa asumisen hyvinvointia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että naapurien kanssa pitäisi päivittäin viettää aikaa asumisyksikössä, vaan jokaisen tulisi voida elää omaa elämää myös yksikön ulkopuolella. Toki on mukavaa, jos naapurissa on samanhenkinen kaveri josta saa joskus seuraa. Ystävien, henkilökohtaisen vapaa-ajan avustajan tai vapaaehtoistyöntekijän kanssa voi harrastaa monenlaista sekä kotona että kodin ulkopuolella. Usein sanotaan että vain mielikuvitus on rajana. Ja ehkä tiedon puute. Tietoa tarjolla olevista asumisen ja vapaa-ajan mahdollisuuksista pitää aktiivisesti etsiä ja uskaltautua kokeilemaan. Apua voi saada omalta sosiaalityöntekijältä, järjestöiltä ja vertaistuen kautta. CP-liitto ry:n Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hankkeesta voi myös saada neuvoja ja tukea. Hyviä kokemuksia kannattaa aina kierrättää myös muille vinkiksi. **** Kirjoittaja on CP-liitto ry:n Halisen palveluasuntojen ts. vastaava ohjaaja. Hän aloitti työnsä Turussa elokuussa ja on aiemmin työskennellyt Asumispalvelusäätiö ASPAssa asumisen palvelujen kehittäjänä. Asunto vapaana Turussa Halisissa on vapaana tukiasunto, joka on tarkoitettu palveluasumista tarvitsevalle henkilölle. Apua on tarjolla päivittäin klo 7-22 välillä ja avustajina toimivat palveluasuntojen avustajat. Asunto (n. 40 m 2 ) sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä varsinaisista palveluasunnoista, tavallisessa kerrostalossa ja sopii myös pyörätuolia käyttävälle. Jos tarvitset ns. kevyemmän palvelun palveluasumista tai muuten itsenäisempää asumismuotoa, ota rohkeasti yhteyttä Halisen palveluasuntojen ts. vastaavaan ohjaajaan Anne Holmbergiin p

10 10 CP-LEHTI 2011:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Metsänhoidon kertauskurssilla Yhden käden maisema-arkkitehtuuria Teksti ja kuvat: Mais.ark.yo Riikka Leinonen Kun olin vielä pieni, isälläni oli tapana ennustaa minun ja siskoni ammatteja. Pikkusiskostani hän ennusti ulosottomiestä niin tomera siskoni oli sekä fyysiseltä että henkiseltä olemukseltaan. Muistikuvat ennustusten ajankohdasta ovat pitkälti hämärtyneet, mutta epäilen käyneeni ala-asteen puoltaväliä. Minusta isäni povasi pappia tai maisema-arkkitehtiä. Henkinen seesteisyyteni ja maailmankatsomukseni olisivat epäilemättä tehneet minusta hyvän papin. Tyrmäsin kuitenkin ajatuksen teologisesta urasta lähinnä sillä perusteella, että pappien piti laulaa nsa edessä. Minä kun en yksinkertaisesti osannut laulaa.sittemmin sain tosin tietää, että pappi voi laulamisen sijaan lausua aamenet ja herransiunaukset. Myös maisema-arkkitehdin ammatti herätti ristiriitaisia ajatuksia.jo ala-asteiässä epäilin isäni lähteitä ja kyseenalaistin koko ammattikunnan olemassaolon. Kuinka moni oli kuullut 10 vuotta sitten maisema-arkkitehdeistä? Tuskin yksikään lähipiirissäni oleva ihminen ja harva nykyäänkään, ellen puhuisi alasta itse.hautasin siis ajatuksen maisema-arkkitehtuurista melko pitkäksi aikaa. Entä, jos on CP-vamma, mikä minusta sitten tulee isona? Mitä tulee vammaisuuteen, satun olemaan itse vähän väliinputoaja-asemassa. Vammani on niin lievä, ettei se vaikuta merkittävästi esim. kävelyyn. Vain ani harva osaa epäillä mitään. 1,5-vuotiaana diagnosoitu CPvammani on kuitenkin tekijä, jonka joudun ottamaan huomioon sekä arjessa että juhlassa. Merkittävin haitta lievästä hemiplegiastani on hienomotoriikan puute vasemman käden toiminnoissa. Spastisuus sinänsä ei ole ollut koskaan suuri ongelma, vaikka huomaankin sen monesti. Oikein toteutettu kuntoutus on johtanut siihen, että käytän vasenta kättäni arjessa sujuvasti apukätenä. Mihinkään itsenäisiin toimiin siitä ei juuri ole. Siispä teini-iässä laskelmoin, että kaikenlainen kaksikätinen tekeminen on käytännössä ammatinvalintakysymysten ulkopuolella. Aluksi se ei tuntunut ongelmalta, sillä suuntasin automaattisesti lukioon. Jälkikäteen ajateltuna jouduin jo tuolloin sivuuttamaan useita kokonaisia aloja. Totesin, että hyvin todennäköisesti edes taskurahan tienaaminen tarjoilijana ei onnistuisi ja siivoaminenkin voisi käydä raskaaksi.

11 CP-LEHTI 2011:7 Ensimmäistä kertaa ristesin oman alani kanssa yläasteen lopussa, kun pohdin jonkin aikaa klassista arkkitehdin ammattia. Siihen aikaan sain koulussa kiitettävästi kuvataiteellista arvostusta. Pian totesin arkkitehdin ammattikentän jollain tasolla tylsäksi ja etten jaksaisi laskea matematiikkaa tarpeeksi. Lukiossa koin ensimmäisen todellisen ammattiin liittyvän eksistentialistisen kriisin. Vaikka olin alkanut vaihteeksi pitää matemaattisista aineista, pidin myös liudasta muita aineita. Teoreettisista, yliopistossa opiskeltavista aineista ainoastaan kielet tuntuivat mahdottomilta. Niistäkin sain hyviä numeroita, mutta tunsin, että minulta puuttui tietty auditiivinen ymmärrys. Olin hyvin selvillä neurologisista asioista osittain vammani takia ja osasin päätellä, että kielenhahmottamiseen liittyvät lievät ongelmani olisivat luultavasti aivoihin ja vammaan liittyviä. Asiaa tutkittiin neuropsykologisin testein ja lieviä kielenhahmiottamisvaikeuksia todettiin olevan. VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Brunssilla arkkitehtuurin laitoksella. 11 Omasta päättelykyvystäni ihastuneena rupesin haaveilemaan neurologin ammatista jopa opinto-ohjaajani selvitteli asiaa. Oma lastenneurologinikin oli todennut, että melkein mikä vain voi olla mahdollista. Ymmärsin onneksi siirtyä melko pian pohtimaan muuta. Sen lisäksi, että lääketieteelliset perusopinnot olisivat olleet fyysisesti mahdottomia, en ollut identiteetiltäni lähelläkään lääkäriä paitsi siinä mielessä, että kaikenlainen monitieteellisyys kiehtoi minua. Kukkien kerääjästä maisemaarkkitehdiksi Isäni ennustukset alkoivat kummitella mielessäni. Olin aivan varma, että jossain nurkan takana odottaisi juuri se oikea, monitieteellinen ala. Olin kiinnostunut visuaalisista asioista ja kaipasin itseilmaisua, vaikken pelkkä taiteilija sielultani ollutkaan. Ympäristöasiat kiinnostivat minua sekä ekologiselta että sosiologiselta kannalta. Lisäksi äitini oli jaksanut hehkuttaa pienestä pitäen kuinka nautin luonnosta ja toin kotiin kauniita kukkaasetelmia. Tulevan ammattini ainekset alkoivat siis muotoutua päässäni ja lopulta muistinkin maisemaarkkitehtuurin. Lopulta käsiini päätyi jättimäinen esite nimeltä Yliopisto-opinnot. Uteliaisuuttani tarkistin, että mahtaisiko Suomessa sittenkin olla maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaa. Jännityksekseni löysin hakemistosta oikean kohdan. Koulutusohjelmaan ja ammattiin liittyvän kuvauksen luettuani suorastaan puhkuin tyytyväisyyttä. Lupaukset alan monitieteellisyydestä taiteellisuuden, luonnontieteiden ja teknisyyden yhdistymisestä herättivät mielenkiintoni. Ilman sen kummempaa tietämystä alasta päätin, että tuonne minä menen. Ymmärsin toki, ettei maailma olisi niin yksinkertainen paikka ainakaan CP-vammaiselle nuorelle. Vastassa oli monta haastetta. Ensinnäkin, maisema-arkkitehtuuria pystyi opiskelemaan ainoastaan Espoon Otaniemessä, Teknillisessä korkeakoulussa (nykyisessä Aalto-yliopistossa). En alun perin halunnut yhtään pääkaupunkiseudulle, lähinnä periaatesyistä. Toisaalta huomattavaa oli, että opiskelemaan otettiin vuosittain vain 15 tai 18 ihmistä. Ei siis ollut läheskään varmaa, että pääsisin sisälle. Sisäänpääsyprosessiin sisältyneet vaatimukset, kuten kolmiulotteinen hahmottaminen, piirtäminen ja maalaaminen eivät sinällään olleet ongelma, koska olin niissä hyvä. Oikea käteni toimi erinomaisesti, koska kompensoin sillä paljon vasemman käden puutteita. Todellinen haaste olisi alan opiskelu itsessään. Ennen sisäänpääsyä ymmärsin, että piirustusten ja muiden kuvien lisäksi opinnoissa tehtäisiin myös pienoismalleja ja harjoitteluita vihertyömaalla ja ne vasta ongelma olisivatkin.

12 12 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2011:7 Kasvitieteelliseen puutarhaan tutustumassa. Päätin siis ottaa päättäväisen kokeilevan asenteen. Itse asiassa - tunsin suurta huojennusta siitä, että harva pääsi sisään arkkitehtuurin laitokselle ensimmäisellä yrittämällä, suoraan lukiosta. Se oli hyvä ajatus, sillä sen avulla en stressannut liikaa pääsykokeissa. Lopputuloksena oli täpärästi ansaittu opiskelupaikka syksystä 2008 alkaen. Omasta kodista kohti uusia yhteisöjä Nyt olen 21-vuotias ja jatkan opintojeni neljättä vuotta. Kolmen ja puolen opiskeluvuoden aikana olen oppinut omasta alastani paljon mutta ennen kaikkea olen oppinut paljon itsestä ja elämästä. Kaukana omasta perheestään asuminen on tietysti askel kohti aikuisuutta, mutta se on myös avain ympäröivän yhteiskunnan ja sen sisältämien yhteisöjen hahmottamiseen. Olen siinä mielessä erittäin onnekkaassa asemassa, että omat opintoni ovat hyvin sosiaalisia. Ensimmäisenä opiskeluvuonna sekä arkkitehdit että maisema-arkkitehdit opiskelevat fyysisesti samassa tilassa, jota kutsutaan piirrustussaliksi. Piirrustussalissa vietetään lukemattomia tunteja yhdessä päivällä että yöllä. Lisäksi ensimmäinen opiskeluvuosi sisältää paljon ryhmätöitä. Yhdessä nämä kaksi asiaa ovat merkittävimpiä yhteisöllisyyden syntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Juuri yhteisöllisyyteen kiteytyy mielessäni maisemaarkkitehtuurin opiskelu. Koulu, kuten arkkitehtuurin laitosta tapaamme nimittää, muodostaa tällä hetkellä elämäni kodin, perheen ja työn. Toisinaan ei tunnu tarkoituksenmukaiselta yhdistää kaikkea samaan paikkaan. Koulu tarjoaa kuitenkin tärkeän tukiverkoston vastaavanlaisen kuin oman perheen parissa. Perheelläni on ollut äärimmäisen tärkeä merkitys nykyisen elämäntilanteeni mahdollistumisessa. Olen sen avulla oppinut kertomaan vammastani avoimesti muille. Avoimuudella ollut iso rooli siinä, että olen oppinut hyväksymään vamman osana itseäni. On helpompaa pyytää apua, kun on sinut asioiden kanssa. Kyky pyytää ja vastaanottaa apua onkin yksi tärkeimmistä elämän aikana oppimistani asioista. Nyt, kun elän omaa elämääni erilaisessa ympäristössä kuin kotona, olen joutunut tukeutumaan mitä suuremmissa määrin ystäviini. Kaikki opiskeluyhteisössäni eivät tiedä vammastani. Se johtuu lähinnä siitä, että kaikissa tilanteissa tietoisuus CP-vammastani ei ole asioiden sujuvuuden kannalta tarpeellista. Mutta kun se on tarpeellista, tuon asian esille. Arkielämää arkkitehtuurin laitoksella Avuntarve voi olla hyvin yksinkertainen ja pieni, mutta se on avuntarve yhtä kaikki. Joskus tarvitsen apua vaikkapa limsapullon avaamiseen - mutta on avuntarpeita tietysti isompiakin. Alallamme on tapana tehdä niin kutsuttuja plansseja (kovalle alustalle asetettuja tulosteita) sekä pie-

13 CP-LEHTI 2011:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO 13 noismalleja. Molempia tehtäessä leikataan pahvia mattoveitsellä. Tavalliselle arkkitehti- tai maisema-arkkitehtiopiskelijalle planssien ja pienoismallien tekeminen on melko kivuton osa arkea - vaikka se tapahtuukin usein valvotun yön jälkeen, juuri ennen deadlinea. Itselleni on vaikeaa pelkästään metalliviivaimen paikallaan pitäminen, oikean käden käyttäessä mattoveistä. Onneksi aamun pikkutunneillakin löytyy yleensä joku, joka kokee auttamisen mahdollisuudekseen. Kukaan laitoksemme professoreista, tuntiopettajista jne. ei käsittääkseni tiedä vammastani. Opiskeluun liittyvät haasteeni ovat usein käytännönläheisiä, eivätkä liity usein itse oppimisprosessiin. Opinnoissa tärkeintä on itse suunnitteluprosessi ja kehittyminen suunnittelijana - planssien tai pienoismallien teko on vain pakollinen sivuosa sitä. Siksi en ole toistaiseksi tuntenut tarvetta ilmoittaa asiasta. Mikä ihmeen esteettömyys? Viime aikoina olen alkanut miettiä esteettömyyttä laajemmaltakin kannalta. Koulussamme vilisee terveitä, hoikkia ja nuoria ihmisiä. Sellaisten ihmisten keskellä unohtaa helposti, kuinka erilaisia ihmisiä maailmassa loppujen lopuksi onkaan. On ollut mielenkiintoista seurata, kun yhä useampi havahtuu esteettömyyden puutteseen ihan omassa koulussamme, kun siitä vaan mainitsee heille. Vaikka koulumme saavutettavuus vaikkapa pyörätuolilla on heikkoa tasoa, on esteettömyys alallamme koko ajan läsnä. Suunnitelluille rakennuksille ja julkisille ulkotiloille on laissa säädetyt määräykset esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Jokaisella käymällämme kurssilla jaksetaan muistuttaa siitä. Silti opiskelijalle jää hyvin epämääräinen käsitys asiasta. Onko esteettömyys sitä, että joku satunnainen tyyppi vierailee suunnittelemassani rakennuksessa tai puistossa ja tarvitsee rampin pyörätuolilleen? Pyörätuoli on tietysti yksi osa esteettömyyttä, muttei ainoa. Harva suunnittelija hahmottaa tai tulee ajatelleeksi kaikkia pieniä asioita, joita vaikkapa lievä vamma voi vaikeuttaa. Kyse ei aina ole edes liikuntavammasta. Viimeisten viikkojen aikana olen saanut selville miellyttäviä asioita opinahjostani. Iso osa Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen päärakennuksesta on mennyt tänä syksynä remonttiin. Ennen remontointia koko päärakennukselle on tehty esteettömyyskartoitus, joka toivottavasti näkyy myös lopputuloksessa. Lisäksi koko yliopistossa on useita saavutettavuutta edistäviä hankkeita, jotka ottavat huomioon opiskelijoiden henkilökohtaisia haasteita aina lukihäiriöstä pyörätuolissa liikkumiseen saakka. Näitä asioita miettimään on palkattu ihmisiä, mikä ilahduttaa. Vielä uuden yliopiston lupaukset eivät juuri näy opiskelijoiden arjessa. Uskon kuitenkin, että paljon hyvää on vielä edessä. Oma arkkitehtuurin laitoksemmekin joutuu kokemaan paljon muutosta ja myllerrystä. Muodostamme vuoden 2012 alusta alkaen yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa uuden korkeakoulun yliopiston sisälle. Samalla saanemme joskus tulevaisuudessa yhteisen rakennuksen. Toivottavasti opiskelijoiden todelliset toiveet ja tarpeet pääsevät esille uudessa rakennuksessa. Olen aika tyytyväinen, että isäni osasi ehdottaa minulle tällaista ammattia. Suunnittelijana minulla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, vaikka yhteiskunnan rattaita onkin usein hidasta laittaa pyörimään. Maisema-arkkitehti * analysoi maisemaa sen elollisten ja elottomien tekijöiden mukaan * suunnittelee rakennusten väliin jääviä tiloja ja viheralueita: pihoja, puistoja, aukioita ja laajempia viheralueita * voi toimia myös kaavoittajana Suomessa ollut koulutusta alalle 22 vuotta

14 14 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2011:7 Vammaisten on saatava tehdä itse omat päätöset Menin tekemään juttua CP-liiton seminaariin Pienellä avulla kuviot kohdilleen, jonka järjesti Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä. Valmistauduin tehtävään tutustumalla seminaarin ohjelmaan, mutten oikein tiennyt mitä oli tulossa. Seminaari kuitenkin koski oman vammaryhmäni asioita, joten oli todella mielenkiintoista kuunnella ihmisten kokemuksia arjesta ja siitä miten he kokevat oman vammansa. Hankkeen tarkoitus on kartoittaa sellaisten lievästi CP, MMC-vammaisten ja hydrokefaliavammaisten toimintarajoitteita jotka eivät kuulu asumispalvelujen piiriin ja myös muilla elämän alueilla. Hankkeen tarkoitus on kehittää toimintamalleja ja välineitä, jotta nämä ongelmat löydettäisiin Ehdin paikalle juuri, kun seminaari oli alkanut. Alussa oli pieniä ongelmia parkkipaikan löytämisessä. Seminaari-tilaan tullessani mietin, että mihin olin tullut. Paikka tuntui aluksi hämyisen pimeältä. Seuraavaksi kaikki jutun tekoa varten tarvittavat tavarat kuten lehtiö ja kynä olivat hukassa. Tarpeeksi laukkua pengottua tavarat löytyivät. Tässä vaiheessa tilanne rauhoittui ja pääsin kuuntelemaan seminaarin antia. Paikalla oli myös vieraita Pietarista. He kuuntelivat mielenkiinnolla miten vammaisasiat on järjestetty meillä Suomessa. Puhe tulkattiin suomesta venäjäksi, joten minulla oli hyvää aikaa tehdä muistiinpanoja. Yksi puhujista oli maisema -arkkitehtuuria opiskeleva Riikka Leinonen. Hän puhui oman tarinansa miten hänestä on tullut iloinen aikuinen nainen ja miten hän on pärjännyt lievän CP-vammansa kanssa. Hän puhui ystävien ja muiden läheisten merkityksestä arjessa. Riikka puhui omien valintojen tarpeellisuudesta ja siitä ettei pidä antaa muiden tehdä valintoja, jotka koskevat omaa elämää. Näinhän sen juuri pitääkin olla. Koin esityksen aikana hyvin samankaltaisia asioita omassakin elämässä vaikka vammani on vaikeampi kuin Riikalla. Juristi Jukka Kumpuvuori puhui vammaisten ihmisoikeuksista ja siitä miten vammaisten ihmisten tulisi pitää omista oikeuksistaan huolta. Hän kertoi myös YK:n vammaisoikeussopimuksesta, jota Suomi ei ole vielä ratifioinut. Vaarana on, että vammainen ihminen ei jaksa tai kykene pitämään huolta omista oikeuksistaan. Päätöksistä valittaminen on joskus aika haastavaa. Jukan esityksessä oli sopivasti huumoria tärkeän asian höysteenä, Turkulaisvitseistä vammaishuumoriin. Minuun Jukan huumori upposi ihan täysin. Asumispalvelusäätiön Raija Mansikkamäki puhui siitä miten asumispalveluissa tulisi kiinnittää huomiota lievästi vammaisten asumiseen, jotta myös heidän tarvitsemansa palvelut turvattaisiin yksilöllisesti. Anne Holmberg CP-liitosta puhui erilaisista avuntarpeen kartoitusmenetelmistä. Kaikkien puheenvuoroissa tuli esiin miten tärkeää on olla itse selvillä mitä omassa elämässä tapahtuu ja tehdä itse omat päätökset.tällaisissa tilaisuuksissa näkee aina jonkun tutun ihmisen ja se tuo minun mielestäni eräänlaista yhteenkuuluvuutta asiaa kohtaan. Tauolla oli mukava vaihtaa tuttujen kanssa kuulumisia ja tavata uusia ihmisiä. Illanviettoa musiikin tahdissa Virallinen osuus loppui kello 16 palvelupäällikkö Ilona Toljamon loppusanoihin, jossa hän kiitti seminaariväkeä osallistumisesta ja erityisesti paikalla olleita pietarilaisia vieraita. Virallisen osuuden jälkeen menimme syömään kuka mihinkin.onneksi Kulttuurikeskus Caisa sijaitsee paikassa, josta löytyvät monet ruokapaikat, joten siirtyminen oli helppoa, kun ei tarvinnut mennä ulkokautta mihinkään.tauko oli kaksi ja puolituntia joten siinä ajassa ehti syödä ja keskustella lisää tuttujen kanssa. Henkilökohtaisesti pidän väljistä aikatauluista. Taukojen aikana syntyy parhaimpia keskusteluja, joista ainakin itse saan paljon irti. Illalla pääsimme kuuntelemaan kolmen bändin soittoa. Musisoinnista vastasivat CP-liiton päivätoiminnan musaryhmä Päivi ja Tiinapriitta, WOODOO FISH bändi ja Let s Eat Them bändi. Riku Laurila

15 CP-LEHTI 2011:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Salamavaloissa Caisassa Riikka Leinonen ja oikealla Sari Laiho. 15 Helsingin vammaisasiamies Reija Lampinen oli yleisön joukossa. Pietarilaisia vieraita. Jaana Raitio antoi Päivätoiminnan muistolahjat pietarilaisille. Päivätoiminnan bändi esiintyi iltabileissä. Kuvat:Heikki Kakko

16 16 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2011:7 Nuoret vierailulla YLE Oulu radiossa Teksti: Suvi Koskela ja Akseli Harmaala Kuvat: Elina Seppänen CP-liiton nuorisotoiminta järjesti vierailun YLE Oulun aluetoimitukseen Vierailun tarkoituksena oli päästä tutustumaan toimitukseen sekä radio- ja tv-studioihin. Paikalle saapui väkeä Nurmeksesta, Rovaniemeltä ja Oulusta. Mukana oli myös Celestan henkilökuntaa, kaksi yleisavustajaa ja Suomen CP-liiton Pohjois-Suomen aluesihteeri Elina Seppänen. Vierailijoita oli vastaanottamassa Oulun aluetoimituksen varauutispäällikkö Ari-Pekka Sirviö, joka kertoi mehutarjoilun lomassa Ylen eri toiminnoista ja tämänhetkisestä tilanteesta. Ari- Pekka esitteli meille Yle Areenasta löytyvää sisältöä. Katsoimme myös hauskoja videoklippejä Elävän arkiston kätköistä. Nauroimme makeasti mm. uutisankkureiden möhläyksille ja Jope Ruonansuun sketseille. Kävimme tutustumassa myös Akuutin toimitukseen. Tuottaja-toimitussihteeri Karin Mariola esitteli meille ohjelman tekijät, tulevan Akuutti jakson aiheet ja ohjelman tekemisen vaiheet. Hän kertoi aiheiden tulevan ajankohtaisista terveysalan teemoista ja joskus myös yksittäisten ihmisten pyynnöistä. Osa vierailijoista oli esiintynytkin Akuutissa aiemmin esteetöntä tanssia koskevassa jutussa. Saimme mukaamme akuutti-aiheisia kotiin viemisiä, mm. kortteja ja avainkaulanauhat. Pääsimme tutustumaan Pohjois-Suomen uutisten ja Akuutin lavasteisiin. Ne näyttivät muuten paljon pienemmiltä kuin televisiossa! Ari-Pekka kertoi kuinka uutislähetykseen valmistaudutaan ja uutiset kuvataan. Uutistenluvussa ajoitus on erityisen tärkeää, sillä lähetyksen keston tulee olla sekunnilleen 10 minuuttia. Osa pääsi kokeilemaan, miltä tuntuisi olla uutistenlukijana pöydän takana kameroiden edessä.

17 CP-LEHTI 2011:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO 17 Radiossa: YLEISRADIO YLE Yle Radio 1 Sivistysradio Yle Radio Suomi paikallisradiokanavat Yle Puhe pelkkää puhetta YleX erityisesti nuorille Yle Radio Vega suomenruotsalainen aikuistenkanava Yle Radio X3M ruotsinkielistä ohjelmaa nuorille Pääsimme katselemaan ja kuuntelemaan myös suoraa radiolähetystä lasin takaa. Toimituksessa näkyi tuttuja kasvoja, kun Timo Nykyri juonsi ensimmäisen vierailun aikana suoraa lähetystä ja toisen aikana teki töitä työpisteensä ääressä. Saimme seurata, kun aluetoimituksen työntekijät päivittivät Yle Oulun internetsivuja aiheenaan Kärppien aamujää ennen Saipa -peliä. Tämä olikin mieluisa uutinen mukana olleille Kärppäfaneille. Kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä vierailuun ja se olikin oikein hyvin organisoitu. Oli mielenkiintoista käydä Ylen aluetoimituksessa ja nähdä konkreettisesti kuinka tv-ohjelmia tehdään ja kuinka monesta asiasta tv-ohjelmien tekeminen koostuu. Vierailun myötä tulee varmasti seurattua laajemmin Ylen tarjontaa ja tv:tä ehkä katselee nyt hieman eri silmin. Tällaisia jännittäviä ja mielenkiintoisia vierailuja voisi olla enemmänkin näin kommentoi vierailulla mukana ollut Joni Loukkola. Iso kiitos siis Ari-Pekka Sirviölle ja Karin Mariolalle mielenkiintoisista esittelyistä. Oli erittäin mukavaa päästä näkemään, mitä kaikkea Yleisradion ovien takana tapahtuu. Ja muistakaahan maksaa ne tv-luvat! Yle televisiossa: TV 1 Asiaa monipuolisesti ja luotettavasti TV 2 Lastenohjelmat, koko perheen ohjelmia, urheilua ja paikallislähetyksiä Teema kulttuurikanava FST 5 ruotsinkielistä ohjelmaa Seuratuimmat ohjelmat ovat Linnan juhlat, tv-uutiset, euroviisut ja MM-jääkiekko Yle.fi Yle Areena lähetyksiä televisiosta ja radiosta Elävä arkisto tarinoita matkan varrelta, vanhimmat arkistonkätköt vuodelta 1906 Lasten Yle sisältöä lapsille ja meille lapsenmielisille. Yleisradion rahatilanne on todella tiukka. Henkilökuntaa joudutaan vähentämään ja tarjontaa karsimaan, sillä yllättävän moni jättää televisioluvan maksamatta. Televisiolupamaksulle mietitään kuumeisesti uusia vaihtoehtoja, että Ylen rahatilanne saataisiin kuntoon ja palveluita pystyttäisiin parantamaan. Pitäisi muistaa, että televisiolupamaksu ei tarkoita pelkästään tv-kanavien ylläpitoa.ylen tarjonta on paljon muutakin. Päivittäin noin 82 prosenttia suomalaisista käyttää Ylen palveluita hyödyksi ja viikoittain palvelunkäyttäjiä on 98 prosenttia. Kirjoittajat olivat yleisavustajina vierailulla. He opiskelevat koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoa Pohjola-opistossa Oulussa.

18 Marju Silander 18 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2011:7 Sami Seppänen CP-viikon tapahtumiin, joiden tiimoilta olenkin jo saanut tavata useita CP-liiton toimijoita ja jäseniä. Tulevan vuoden aikana tulemme varmasti tapaamaan usein antoisan yhteistyön merkeissä. Sitä ennen on kuitenkin aika rauhoittua Joulun ajan tunnelmiin. Hyvää Joulua Onnellista uutta vuotta toivottaen, Elina Elina Seppänen Terveisiä Oulusta! Olen Elina Seppänen, Suomen CP-liiton Pohjois- Suomen uusi aluesihteeri. Olen aloittanut työt lokakuun puolessa välissä, Sanna Saarimaan jäädessä äitiyslomalle. Elina Seppänen Suomen CP-liitto Pohjois-Suomen aluesihteeri Isokatu 47, 4krs Oulu p Lapin CP-yhdistyksen 40-vuotisjuhlissa Olen 31-vuotias, oululainen perheenäiti. Poikani on innokkaana aloittanut opintien tänä syksynä ja tyttäreni on topakka tarhalainen, menossa mukana myös aviomies Sami. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK). Lisäksi minulla on kirkon työntekijän virkakelpoisuus. Olen myös tänä syksynä aloittanut harrastusmielessä sosiaalityön opinnot avoimessa yliopistossa. Työkokemusta minulle on kertynyt seurakunnan diakoniatyöstä ja järjestöpuolelta työskennellessäni Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset yhdistyksessä. Vapaa-ajasta menee suurin osa lasten kanssa touhutessa, mutta tykkään myös leipoa erilaisia herkkuja ja vastapainona tälle harrastan monenlaista liikuntaa. Toimin myös vapaaehtoisena rikos- ja riita-asioiden sovittelijana. Uudenlaiset, mielenkiintoiset työkuviot täällä Oulun toimistolla ovat lähteneet vauhdikkaasti käyntiin. Pääsin heti mukaan valtakunnallisen Aluesihteeri Elina Seppänen ja Lapin yhdistyksen entinen puheenjohtaja Jaakko Runtti myöhäilevissä tunnelimissa Lapin CP-yhdistyksen 40-vuotisjuhlavastaanotolla.

19 CP-LEHTI 2011:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO 19 Lapset odottivat sadun alkamista. Satuja Syväsenvaarassa Teksti: Sini Pälikkö Kuvat: Elina Seppänen & Marju Silander Oli perjantai-iltapäivä klo Rovaniemeläisen Syväsenvaaran päiväkodin Puolukat ja Karpalot lapsiryhmät olivat kokoontuneet kuuntelemaan Mimmin ja Petteri Pyörätuolin seikkailuja kaupunkiviidakossa ja tunturilla. Pääsin sivustaseuraajaksi ja kuuntelijaksi ryhmään, jolle Lapin CP-yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Jaakko Runtti luki Mimmin ja Petteri Pyörätuolin seikkailuja hoivatunturilla, jossa Joulupukki oli sairaana. Elävästi Jaakko Runtti johdatti niin lapset kuin aikuisetkin sadun kiehtovaan maailmaan. Sadun edetessä kirjan sivujen kääntyessä ja kuvien vaihtuessa, Jaakko otti lapset mukaan kertomaan mitä kuvassa tai kuvissa tapahtui. Lapset kommentoivat spontaanisti kuvien tapahtumia ja selvästi jännittyneinä odottivat kuinka satu jatkui. Kun satu oli luettu, lapset pääsivät kokeilemaan oikeaa pyörätuolia, miltä siinä tuntui istua, kuinka sillä lii- Jaakko Runtti vie kuulijat tunturiin. kutaan eteen- ja taaksepäin sekä miten tuolilla voi kääntyä ympäri. Lapset olivat innokkaita, mutta rauhallisesti he odottivat omaa vuoroaan, joita jakoi toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen. Ensimmäisenä jonossa oli Veeti, joka näppärästi ajeli pyörätuolilla kuin vanha tekijä. Jälkeenpäin ilmeni, että pyörätuoli oli pojalle ennestään tuttu menopeli. Pikkuinen tyllihelma heilahti, kun pieni tyttö istahti tuoliin ja tuolin kyydissä mentiin huoneesta toiseen. Kas vain parin leikkikaverin jälkeen, pyörätuoliin istahti uudestaan vaaleanpunainen tyllihameinen tyttö, josta pyörätuolilla ajelu oli ilmiselvästi hauskaa.kaikki lapset, jotka halusivat, pääsivät kokeilemaan pyörätuolia. Satutuokiolla Lapin CP-yhdistys ja Suomen CP-liitto osallistuivat osaltaan EU:n Vapaaehtoistoiminnan vuoden viettoon. Liitto luovutti Angela Oker-Blomin ja Anita Aution Mimmi ja Petteri Pyörätuoli-satukirjat kaikkiin rovaniemeläisiin päiväkoteihin. Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen ja päiväkodin johtaja Silja Jaakkola.

20 20 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2011:7 Järjestöpäällikkö Marju Silander Tiedettä ja taidetta Napapiirillä Teksti: Sari Holappa Kuvat: Suomen CP-liitto ry Päivien lähtölaukaus tapahtui jo perjantaina satutuokiona Syväsenvaaran päiväkodissa, jossa Mimmin ja Petteri-pyörätuolin seikkailuja olivat lukemassa Jaakko Runtti ja tämän jutun näppäilijä, lisäksi mukana olivat CP-liiton toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen, järjestöpäällikkö Marju Silander, Sini Pälikkö, tiedottaja, Pohjois-Suomen uunituore aluesihteeri Elina Seppänen sekä Marja-Leena Runtti. Satutuokion jälkeen lapset, jotka olivat iältään 3-6-vuotiaita, saivat vielä itse kokeilla pyörätuolilla kelaamista. Vastaanotto päiväkodissa oli oikein lämmin ja ystävällinen, vastaavanlaista tapahtumaa toivottiin jatkossakin. Tämän vuoden teemana oli Tiedettä ja taidetta Napapiirillä, tiede ja taide kulkivat sulassa sovussa rinnakkain aurinkoisena lauantaina juuri remontoidussa hotelli Pohjanhovissa. Taidetta saimme ihailla Lapin CP-yhdistyksen jäsenten Susanna Holmiston ja Jari Juotasniemen tekeminä hotellin kabinetin seinillä. Lauantai alkoi tutulla kaavalla päivien avauksella CP-liiton hallituksen puheenjohtaja Jaakko Paateron tervehdyksellä yhdistysväelle ja Rovaniemen kaupungin terveiset toi päiville apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala. Hänen jälkeensä Lapin CP-yhdistyksen terveiset esitti yhdistyksen puheenjohtaja Susanna Holmisto ja toivotti Susanna Holmisto ja Sari Laiho improvisaatioteatterissa.

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN

ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN SOPIVIN PALVELUIN Lievästi liikuntavammaisten aikuisten itsenäiseen asumiseen ja mielekkään elämän kokonaisuuteen liittyvien palvelutarpeiden selvittäminen ja palvelukokonaisuuksien

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

POP- Paremman Oppimisen Puolesta

POP- Paremman Oppimisen Puolesta POP- Paremman Oppimisen Puolesta PedaForum 20.8.2013 Elina Lehkonen Elsa Mannila Jukka Parviainen Sisältö POP esittely Ryhmätehtävä: Vuorovaikutuksellisen opetuksen kehittäminen Palauteryhmät ja POP Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo

Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE. omakotitalo rivitalo kerrostalo palvelutalo 1 Kelan kehittämishanke: Aivohalvauspotilaiden tehostetun käden käytön kuntoutus KOTIKÄYNTILOMAKE Pvm Kuntoutujan nimi: Sos.turvatunnus: Palveluntuottaja Kurssinumero: Kunta: Kotikäynti nro Kohdat 1-4

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:

Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä: Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut-

Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut- Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut- Suvi Lakkala, yliopistonlehtori, kasvatustiede Erkki Kuure, tutkija, sosiaalityö Lapin yliopisto 20.4.2015 Koulusiirtymä alakoulu-yläkoulu

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen ja Päivi Kirjavainen

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen ja Päivi Kirjavainen Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen 13.5.2013 ja 22.5.2013 Päivi Kirjavainen Taustaa Tandem-projekti 2011-2015 Mieli 2009 Kokemuslähtöinen palveluiden kehittäminen Asumista tukevien palveluiden

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot