7/2011 CP-LEHTI. Rauhallista joulua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "7/2011 CP-LEHTI. Rauhallista joulua"

Transkriptio

1 7/2011 CP-LEHTI Rauhallista joulua

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2011:7 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki - puh , fax keskus klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Marju Silander p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Jäsenasiat p , Aikuistoiminta Suunnittelija Ismo Kylmänen p , Liikuntatoiminta Suunnittelija Tiia Kantanen p , MMC HC- toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Sopeutumisvalmennus Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Sosiaalisen kuntoutuksen asiantuntija Elina Perttula p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Aluesihteerit Aira Eklöf p , Lemminkäisenkatu A, Turku Jari Turku p , Pellervonkatu 9, huone 1014,33540 Tampere Merja Partanen p , Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio Elina Seppänen p Isokatu 47, Oulu Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju p , Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Turku/Halinen Vastaava ohjaaja Anne Holmberg p Paavinkatu 14 D 15, Turku Päivätoiminta Vastaava ohjaaja Jaana Raitio p , Malmin kauppatie 26, Helsinki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin Koordinaattori Sari Laiho p Malmin kauppatie 26, Helsinki Liiku, opi, osallistu Projektipäällikkö Jarno Purtsi, p , Pyynikinkatu 25, Tampere Muuttuvat tulkkipalvelut Koordinaattori Pirkko Jääskeläinen p , Malmin kauppatie 26, Helsinki CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti vuosikerta - Päätoimittaja Tomi Kaasinen - Toimittaja Sini Pälikkö - Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Tomi Kaasinen, Marju Silander, Sini Pälikkö - Kannet Paula Vuori - Tilaukset, osoitteenmuutokset Julkaisija Suomen CP-liitto ry - Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 7 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e, ISSN-L Painopaikka Forssa Print 2011 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2012 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen HEDELMÖITYSHOITO Onko CP-vammaisesta äidiksi? Tiina ja Jukka Kumpuvuori VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Kannanotto: Vammaisilla on oltava yhdenvertainen oikeus vanhemmuuteen ja perheeseen Polku itsenäiseen elämään Anne Holmberg Yhden käden maisema-arkkitehtuuria Riikka Leinonen Vammaisten saatava tehdä itse omat päätökset Riku Laurila Nuoret vierailulla YLE Oulu radiossa Suvi Koskela & Akseli Harmaala Terveisiä Oulusta Elina Seppänen Satuja Syväsenvaarassa Sini Pälikkö Tiedettä ja taidetta Napapiirillä Sari Holappa Teoriasta käytäntöön Elina Hakkarainen Liiku opi osallistu juhlaseminaari Marju Silander Tulkkipalvelut muutoksessa Pirkko Jääskeläinen Tulkkipalvelut muutoksessa mikä muuttui? Anja Saarinen IN MEMORIAM Kauko Könönen Antti Penttinen TEEMASEMINAARIT Vapaaehtoistoimintaa ja vertaistukea Kotkassa Jari Turku Yhdessä me jaksetaan Merja Partanen & Petra Peltonen MMC HC Viisi päivää Iiriksessä Ulla Pelkkikangas KOLUMNI Klikkaa netissä Satu Järviö LIIKUNTA AJANKOHTAISTA Kokemuksia ja tunnelmia Apuvälinemessuilta Marju Silander Sopeutumisvalmennuskurssit 2012 YHDISTYSTOIMINTA Kallavedellä Annamari Pulliainen Pohjois-Savon CP-yhdistyksen juhlaa Marja Pulliainen

3 CP-LEHTI 2011:7 PÄÄKIRJOITUS 3 KATSAUS MENNEESEEN JA KURKISTUS TULEVAAN Olemme vuoden vaihdetta lähestymässä, ja uusi vuosi tuo taas tullessaan paljon mahdollisuuksia ja haasteita järjestömaailmalle. Menneenkin vuoden aikana tapahtui paljon kolmannella sektorilla. Tapahtumien ja asioiden joukossa oli paljon hyvää ja positiivista, mutta mukaan mahtui myös asioita jotka olisivat voineet olla tapahtumattakin. Negatiivisista asioista mieleen jää päällimmäiseksi Raha-automaattiyhdistykseen kohdistunut hyvin tarkoitushakuinen mustamaalaaminen. Myös vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen kilpailutuksiin liittyvät epäkohdat ja hankintalain sovellukset herättivät suurta huolta. Vapaaehtoistoiminnan teemavuosi toi hyvin näkyviin vapaaehtoistoiminnan arvoa suomalaisessa yhteiskunnassamme. Vuoden 2011 järjestöbarometri kertoo, että suomalaisten paikallisyhdistysten kokonaistilanne on koettu hyvin positiiviseksi. Yhdeksän yhdistystä kymmenestä on todennut toimintansa joko pysyneen ennallaan tai lisääntyneen. Kuluneena vuonna tehdyt tutkimukset osoittavat eri tavoin vapaaehtoistoiminnan hyötyjä sekä yksilöille että yhteisöille. Järjestöt ja yhdistykset vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreina tekevät siis edelleen erittäin tärkeää työtä Suomessa. Ensi vuonna on kuntavaalit syksyllä. Vaalit ovat hyvä keino vaikuttaa alue- ja paikallistason elämään ja arkeen. Vaalien kautta on löydettävissä ne valtuutetut, jotka esimerkiksi haluavat turvata riittävät palvelut kotikuntiimme. Vaikuttaminen on myös Suomen CP-liitto ry:n vuoden teema ensi vuonna. Liitto pyrkii vaikuttamistyöllään osaltaan saamaan suomalaisesta yhteiskunnasta sellaisen, jossa kaikki kansalaiset voivat elää ja toimia täysipainoisesti. Kiitos teille kaikille CP-lehden lukijoille kuluneesta vuodesta. Toivotan teille kaikille oikein hyvää ja rauhoittavaa joulun aikaa sekä oikein onnellista vuotta 2012.

4 4 HEDELMÖITYSHOITO CP-LEHTI 2011:7 Ultraäänikuvassa näkyy ilmakuplia Onko CP-vammaisesta äidiksi? Teksti: Tiina & Jukka Kumpuvuori Kuvat: AVA-klinikka ja Jukka Kumpuvuori Miehen tie naistenklinikalle Tiina on CP-vammainen ja Jukka selkäydinvammainen. Otsikon kysymystä emme oikeastaan olleet miettineet aiemmin. Olimme toki kuulleet tarinoista, joissa lapsia on huostaan otettu vammaisilta vanhemmilta tai adoptioprosessissa on tullut ongelmia. Kysymyksestä muodostui kuitenkin ratkaiseva omassa elämässämme. Kaikki alkoi siitä, kun Jukka puhui TYKSn selkäydinvammapoliklinikalla 2010 keväällä siitä, että raskaus ei tunnu perinteisillä menetelmillä alkavan. Vastaus olikin selvä; selkäydinvammaisten siittiöt ovat tutkitusti huonoja liikkumaan, eikä raskautta todennäköisesti saada alkamaan ilman hedelmöityshoitoja. Jukka oli tuolloin ollut 20 vuotta selkäydinvammainen, eikä kukaan ollut tätä hänelle aiemmin kertonut. Mieleen tuli, olisiko joku voinut tästä mainita sairaala vastasi tähän, että asiaa ei oteta esiin, koska se on niin arkaluonteinen. Jassoo, pissa- ja kakkajutut kyllä käydään aina läpi mutta tämä nyt sitten on lääkäreille liian vaikea asia. Nyt oltiin sitten tosiasioiden edessä, ja Jukan ensimmäinen lähete naistenklinikalle kopsahti postilaatikkoon parin kuukauden päästä. Tohtori tiedustelee hankalia Aika yliopistosairaalan lapsettomuusklinikalle oli kesäkuussa, juuri ennen juhannusta Mietimme pitkään, pitäisikö Tiinan pyörätuoli jättää kotiin, kun Tiina kuitenkin pääsee jonkin verran kävelemään. Ajattelimme, että lääkärille voisi olla liikaa kaksi pyörätuolia. Jätimme tuolin kotiin. Jukan jalat eivät kanna, joten se valinta oli helpompi. Muistamme klinikan kolkon aulan, tunnelma oli odottava ja jännittynyt. Näin jälkeenpäin muistelemme, että tilanne oli jopa innostunut. Innostus tyrmättiin kuitenkin äkkiä. Lääkäri istui pöytänsä takana nousematta kättelemään. Tunnelma jäätyi. Ojensimme viimeisimmät kuntoutuskeskuksen kuntoutusselosteet, joita lääkäri alkoi lukea. Tunnelma jäätyi entisestään. Sitten alkoi kuulustelu. Tuntui, että Jukan lapsenhoitokyky sivuutettiin täysin, hänhän istui pyörätuolissa. Myöhemmin kanteluvastineissa lääkäri kirjoittaa, että Jukka tuijotteli seiniin mitäpä siinä tilanteessa muutakaan voi tehdä. Kysymykset jatkuvat, nyt tulee se pahin: Tiina, osaatko sinä juosta? Tiina vastaa asiallisesti, että

5 CP-LEHTI 2011:7 HEDELMÖITYSHOITO 5 Synkkiä tunnelmia en. Lääkäri toistaa kysymyksensä lisäten siihen elementtejä: Ymmärrätkö sinä, että 3-vuotias lapsi juoksee!? Lääkäri toteaa samaan hengenvetoon, että hän tulee kysymään kysymyksiä, jotka eivät ole meille mieleisiä. Peli kääntyy kovaksi ja toteamme, että mekin tulemme kysymään häneltä kysymyksiä, jotka eivät ole hänelle mieluisia. Tulee kliinisen tutkimuksen aika. Jukka ohjataan ulos huoneesta, tilaa ei kuulemma ole. Jälkeenpäin tämä tuntuu oudolta, tilaa olisi vaikka 10 hengen kandiryhmälle; yksi pyörätuoli ei kuitenkaan mahdu huoneeseen. Tiina ohjataan korkealle tutkimuspöydälle. Tiina ottaa tukea käsillään tähän lääkäri tulee vetoamaan jatkossa, tilanne 1-0 lääkärille. Lääkäri kurkottaa sinne minne gynekologi kurkottaa. Spastisuus tekee tilanteesta hankalan; varsinkin kun tilanne on tällainen, assosiatiivinen spastisuus lisääntyy. Lääkäri artikuloi äänekkäästi: rentouta jalkasi!. Tilanne on nöyryyttävä. Tiina kuitenkin näpäyttää takaisin ja kysyy onko lääkäri erikoistumisvaiheessa, vaikka tietää, että näin ei ole. Lääkäri toteaa myös kolmeen kertaan, että meillä pitää olla kunnollinen asunto. Yritämme kertoa, että meillä on ihan asianmukainen omistusasunto Turun keskustassa. Tätä lääkäri ei tunnu kuuntelevan vaan heittäytyy ennakkoluulojensa kuljetettavaksi. Kunnon asunto pitää olla. Käynnin lopuksi lääkäri toteaa, että hoidoista ei voida vielä päättää, vaan pitää hankkia lisäselvityksiä. Selvitys siitä, että emme vaaranna lapsen tasapainoista kehitystä. Hedelmöityshoitolain kohdan mukaan hedelmöityshoitoa ei saa antaa, jos on ilmeistä, ettei lapselle voida turvata tasapainoista kehitystä. Lääkärin mielestä on perusteltua epäillä että tällainen tilanne voi olla. Hän vaatii siis asiasta lisäselvityksiä. Käynnin jälkeen olemme muutaman päivän shokissa. Pohdimme pitäisikö olla hiljaa tyytyä tilanteeseen ja lopettaa koko prosessi. Vai, pitäisikö alkaa tuttuun tapaan taistelemaan asiasta. Ratkaisu tehdään ja vastarintaan lähdetään. Hankimme lausuntoja meidät tuntevilta lääkäriltä, fysioterapeutilta ja sosiaalityöntekijältämme. Toimitamme nämä naistenklinikalla. Vastassa on hirmumyrsky, lähetämme satoja sähköposteja koko kesän. Loppukesästä olemme väsyneitä asiaan ja varaamme ajan yksityiseltä klinikalta. Toteamme TYKSiin että haluamme lähetteen yksityiselle, koska on selvää, että emme voi enää mennä TYKS naistenklinikalle hoitoon, emmekä usko että siellä halutaan meitä hoitaa. Taistelun jälkeen tulee kirje naistenklinikalta. Nyt on todettu, että emme vaaranna lapsen tasapainoista kehitystä ja että voimme mennä yksityiselle sairaalaan lähetteellä. Erävoitto. Yksityisellä klinikalla sävy on toinen avaruustiede tulee tutuksi Ensikäynti yksityisellä klinikalla. Vastaanotto on lämmin, kukaan ei syrji, kaikki ovat tervetulleita. Kyse ei ole rahasta vaan asenteesta. Vammaisuudesta ei puhuta kuin siihen sävyyn, miten parhaiten voidaan auttaa. Esimerkiksi Tiinan tutkimukset tehdään toisessa huoneessa kuin normaalisti, koska tässä huoneessa on säädettävä tutkimuspöytä. Hoidot aloitetaan heti. Edessä on termimyrsky; inseminaatio, IVF, ICSI, FET, PAS. Mitä nämä tarkoittavat? Lääkäri selittää asiat rauhallisesti ja käy ilmi, että lapsenteko on melkoista avaruustiedettä. Valinta kohdallamme on hard core ICSI. Se tarkoittaa sitä, että ensin munarakkuloita kasvatetaan hormonien avulla muutaman viikon ajan. Jukka pistää joka ilta Tiinaa mahaan. Munarakkuloiden kasvua seurataan ultrakäynneillä. Kun rakkulat ovat riittävän suuria, ne kerätään punktiossa jossa munarakkulat imuroidaan munasarjoista. Yleensä se tehdään paikallispuudutuksella, mutta spastisuuden vuoksi Tiinan nukutetaan. Sitten jännitetään, onko munarakkuloiden sisällä munasoluja. Jukka odottaa purkin kanssa käytävässä. Klinikoilla on tätä miehistä suoritusta varten huone, jossa on asianmukaiset DVD- ja lehtivalikoimat. Ensimmäisellä kerralla keräyksessä löytyy kuusi

6 6 HEDELMÖITYSHOITO CP-LEHTI 2011:7 munarakkulaa, joista kaksi sisältää munasolun. Jukka saa käskyn toimia. Sitten embryologi plokkaa munasolut munarakkulanesteestä ja käsittelee Jukan siemennesteen siten, että sieltä erottautuu ne liikkuvat siittiöt. Yksi siittiö yhteen munasoluun on pelin kulku. Lähdemme klinikalta ja jäämme jännittämään seuraavaa vaihetta, lähteekö munasolu jakautumaan. Soitto seuraavana aamun kertoo, että näin on käynyt molempien munasolujen kohdalla. Seuraava vaihe, alkion siirto seuraavana päivänä. Saavumme klinikalle; alkio siirretään 60 cm pitkällä katetrilla Tiinan kohtuun. Itse alkiota ei näy ultrassa (kuva s. 4), mutta lääkäri kertoo, että ilmakuplista näkyy että toimitus on mennyt oikeaan osoitteeseen. Toinen alkio menee pakkaseen. Molemmatovat 8-soluisia.. Tästä alkaa kahden viikon piinapenkki; onko raskaus alkanut vai ei. Kuulostelemme raskauden alkumerkkejä. Niitä ei kuulu. Teemme testejä jo viikon jälkeen, negaa näyttää. Kahden viikon kohdalla toivo on jo mennyt ja mittaus tuokin negan, taas. Asia varmistetaan vielä verikokeella ja ilmoitetaan klinikalle surullinen lopputulos. Prosessi jatkuu, valmistaudutaan pakastetun alkio siirtoon. Siihenkin pitää valmistautua viikon ajan lääkitsemällä kehoa niin, että kohdun limakalvosta tulee varmasti riittävän paksu. Tulee päivä, jolloin alkiota herätellään pakkasesta. Mahdollisuudet siitä, että alkio selviää pakkasesta ovat 50/50. Tietenkin kohdallamme lopputulos on se huonompi. Siirtoa ei tule. Toiveet valuvat lääkityksen vahvistaman limakalvon mukana vessanpyttyyn. Uusi yhteys sairaalaan Edessä on uusi yhteys TYKSiin. Haluamme toisen mahdollisuuden. Saamme sen pitkällisen taivuttelun jälkeen. Toinen kerta on huonompi, munarakkuloita päästään keräämään, mutta tällä kertaa Jukan vierailulle miesten virikehuoneeseen ei ole tarvetta. Munasoluja ei tule. Edessä on uusi yhteys TYKSiin. Meille ilmoitetaan keväällä 2011, että leikki on nyt loppu; uusia lähetteitä ei enää tule. Jos lähetettä vielä halutaan, seuraava hoitopaikka on psykiatrian klinikka, sinne saisimme lähetteen. Olemme hämillämme. Meillä on ollut käsitys, että kolme kertaa saa yrittää. Näin ei kuulemma kohdallamme ole. Alkaa musertava taistelu byrokratian kanssa. Prosessi on jatkunut kesästä 2010 lähtien, nyt vuoden 2011 tullessa loppuun, on TYKSn kanssa vaihdettu tuhansia sähköposteja. Taistelu on ollut äärimmäisen raskas, mutta se on ollut pakko käydä ja se jatkuu edelleen. Meitä kohdeltiin väärin vastaanotolla ja siitä on saatava lääkäri vastuuseen. Asian käsittely Aluehallintovirastossa jatkuu ja ratkaisu on tulossa keväällä Hoidot jatkuvat kolmannella ICSIllä syksyllä Omalla rahalla. Lopputulos on sama kuin toisella yrittämällä. Munasoluja ei tule. Nyt edessä on harkinta siitä, mitä seuraavaksi. Klinikka on valmis jatkamaan hoitoja, keinoja on vielä. Aikaakin on vielä melkein viisi vuotta. Toivoa siis on. Hoidot sujuivat mutkitta syrjintä on raskasta Hedelmöityshoidot sinällään ovat sujuneet meillä kivuttomasti. Vammaiset ovat usein tottuneita lääketieteellisiin interventioihin, pistoksiin ynnä muuhun. Hoidoissa vaikeinta oli odotus; toivon ja epätoivon välinen ristiriita. Se, että itse voi tehdä niin vähän asioiden edistämiseksi. Pahinta ja raskainta tässä kaikessa on kuitenkin se, että meitä on kohdeltu kuin roskapussia sen vuoksi, että olemme vammaisia. Erityisesti CP-vammaan liittyvä stigma on ottanut asiassa yliotteen. On täysin mahdotonta asioida lääkärien kanssa asiallisesti, kun vastassa on ennakkoluulojen muuri, jonka mukaan vammaiset, erityisesti CP-vammaiset, eivät kuule eivätkä ymmärrä, eivätkä ainakaan pysty huolehtimaan lapsesta. Lapsettomuus on tabu. Vammaisten lapsettomuus on vielä suurempi tabu. Meilläkin meni yli vuosi ennen kuin aloimme puhua asiasta julkisesti. Nyt on löytynyt paljon kohtalotovereita, heidän kanssaan asioista on täysin luonnollista ja helppo puhua. Muutkin voivat puhua aiheesta. Siitä on pakko puhua. Ota yhteyttä jos kaipaat vertaistukea tai haluat kommentoida juttua

7 CP-LEHTI 2011:7 KANNANOTTO 7 VAMMAISILLA OLTAVA YHDENVERTAINEN OIKEUS VANHEMMUUTEEN JA PERHEESEEN YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 23. artikla korostaa henkilöihin kohdistuvan syrjinnän poistamista kaikissa avioliittoon, perheeseen, vanhemmuuteen ja henkilökohtaisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Sopimuksen mukaan on muun muassa tunnustettava kaikkien avioliittoikäisten vammaisten oikeus solmia avioliitto ja perustaa perhe sekä vammaisten henkilöiden oikeudesta päättää vapaasti ja vastuullisesti lastensa määrästä ja ikäeroista. Lisäksi on varmistettava vammaisten henkilöiden oikeudet ja vastuut, jotka liittyvät muun muassa lasten adoptointiin. Suomen peruslain 6 kieltää syrjinnän muun muassa vammaisuuden perusteella ja edellyttää henkilöiden yhdenvertaista kohtelua. Muun lainsäädännön ja arkikäytäntöjen on oltava alisteisia tälle laille. Vammaispoliittisen ohjelman VAMPO:n tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema myös käytännössä. Sen mukaan vammaisilla vanhemmilla on oikeus kaikkiin perheille suunnattuihin palveluihin. Konkreettisena toimena on saattaa adoptiota koskeva ohjaus vastaamaan nykyaikaisen vammaispolitiikan periaatteita. Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamiseksi (HE 47/2011). Esitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Esityksessä 2 :ssä korostetaan, että lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota etenkin siihen, miten voidaan parhaiten turvata pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, joka ei kasva omassa perheessään. Sekä hedelmöityshoitopalveluissa että adoptiossa on tärkeää, ettei vanhemman vammaisuutta nähdä tekijänä, joka vaarantaa lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin. Vammainen vanhempi on lapsen edun sekä pysyvän perheen, tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin varmistamisen kannalta yhtä hyvä kuin vammaton vanhempi. Käytännön elämä on jo vuosikymmeniä osoittanut, että CP-vammaisilla, MMC-vammaisilla ja hydrokefaliavammaisilla äideillä ja isillä on lähtökohtaisesti samat edellytykset kuin vammattomilla vanhemmilla huolehtia lapsistaan hyvin ja turvata tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsilleen. Lainsäädäntöä ja siihen liittyvää ohjeistusta toteuttavat ja tulkitsevat hedelmöityshoitojen ja adoption osalta sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Hyväkään lainsäädäntö ei turvaa syrjimättömyyttä vammaisille henkilöille, jos työntekijöillä ei ole riittävästi tietoa vammaisten ihmisten elämästä tai heillä on asenteellisia käsityksiä vammaisten henkilöiden kyvyistä ja oikeuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tarvitsee oikean tiedon lisäksi myös asenteisiin vaikuttamista. Henkilön vammaisuus sinänsä ei koskaan saa olla perusteena erilaiselle kohtelulle. Suomen CP-liitto ry:n liittokokous kiinnittää huomiota siihen, että vammaisten ihmisten yhdenvertainen oikeus hedelmöityshoitoihin ja adoptioon toteutuu samoin perustein kuin vammattomilla ihmisillä. Edellytyksiä vanhemmuuteen on aina tarkasteltava kokonaisuutena, jossa vammaisuus on vain eräs hakijan elämäntilanteeseen ja ympäristöön vaikuttava seikka. Tiedotuksella ja ohjauksella on vaikutettava siihen, että hedelmöityshoitojen ja adoption kanssa työskentelevien asenteet ja ennakkoluulot tai tietämättömyys vammaisuuteen liittyvistä asioista ei johda vammaisia ihmisiä syrjivään kohteluun. Rovaniemellä Suomen CP-liitto ry:n liittokokous

8 8 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2011:7 Henri pitää erittäin tärkeänä sitä, että voi itse päättää menoistaan. Tiina päättää nykyään itse mitä haluaa syödä ja sopii sen valmistuksesta avustajan kanssa. Polku itsenäiseen elämään Teksti ja kuvat: Anne Holmberg Itsenäinen asuminen ei tarkoita vain asuntoa vaan siihen liittyy mm. lähipalvelut, työ- ja opiskelu, vapaa-aika, sosiaaliset suhteet, tulot koko ihmisen elämän kokonaisuus. Vammaisen ihmisen kohdalla tuohon kokonaisuuteen kuuluu myös monenlaisia ammattilaisia, erityispalveluja ja apuvälineitä. Näistä kaikista yhdessä muodostuu yksilöllisesti räätälöity itsenäinen asuminen. Itsenäisen elämän polku on kaikilla monihaarainen ja välillä voi edessä olla umpitie, jolloin joutuu kääntymään takaisin ja etsimään uutta tietä. Itsenäisyys sisältää sekä vapautta että vastuuta. Muuttaessa on kutkuttava tunne vapaudesta, mutta arjen tullessa pitää ottaa vastuu omasta kodista ja oppia sietämään yksinäisyyttä. WCpaperi ei ilmesty itsestään siihen telineeseen eikä joka ilta ole toista ihmistä paikalla, jolle voisi kertoa päivän tapahtumista. Joillekin voi oman arjen pyörittäminen olla vaivatonta ja yksinäisyys nautinto, mutta toiset voivat tarvita varsinkin aluksi apua rutiinien luomiseen ja oman näköisen vapaa-ajan käyttöön. Mulla meni melkein vuosi ennen kuin opin huolehtimaan kaikesta omassa kodissa. Ensimmäiset kuukaudet ihan pelotti, mutta pikkuhiljaa sain tuntuman että rupesin luottamaan itseeni. Ehdottoman hyvä juttu on että voi itse päättää, minne menee ja mihin rahansa käyttää. Tilitapahtumia pitää kuitenkin tarkkaan seurata, ettei pääse rahat loppumaan. Vastuu on aika suuri. - Henri, Halisen palveluasunnot- Unelmista totta? Lähes jokainen nuori unelmoi omasta kodista. Miten nämä unelmat realisoituvat? Ovatko unelmat realistisia? Jokainen meistä joutuu tekemään elämässään valintoja ja miettimään, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä ja mistä olen valmis tinkimään. Taloudelliset resurssit jo usein asettavat raamit elämälle. Ei kaikilla ole varaa luksushuvilaan ja maailmanympärysmatkaan. Miten sitten rakentaa oman näköinen elämä silloinkin, kun rajoitteita on muitakin kuin raha? Ja miten erottaa todelliset rajoitteet niistä, jotka voidaan ratkaista? Itsenäisen elämän polku tulisi alkaa huolella tehdystä avuntarpeen arvioinnista, jotta ei tarvitsisi koluta kovin montaa umpitietä. Oman avuntar-

9 CP-LEHTI 2011:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO 9 peen arvioinnin apuna voivat olla kuntoutusohjaajat, toimintaterapeutit, fysioterapeutit ja läheiset. Joillekin hyödyllisiä ovat myös lyhytaikaiset arvioivat asumispalvelut, joissa voidaan kokeilla muutama viikko vanhempien luota poissa asumista. Näiden lyhytaikaisten arviointijaksojen lisäksi monet hyötyvät myös asumisvalmennuksesta jossain yksikössä. Hyödyllisintä asumisvalmennus on kuitenkin silloin, kun valmennus toteutetaan muuton yhteydessä ja se tuodaan siihen asuntoon, jossa olisi tarkoitus asua pitempään. Tuolloin asumisvalmennuksella voidaan varmistaa uusien rutiinien löytyminen juuri siinä lähiympäristössä. Onko oma koti vapautta vai vankilaa? Jotta oma koti ei olisi vankila, eikä arjen pyörittäminen kävisi ylivoimaiseksi, kannattaa hyödyntää meille kaikille tarjolla olevia palveluja. Esim. laskut voi laittaa suoraveloituksena ja apteekista hankkia lääkkeet jaettuna. Asumispalvelujakin on jo nykyään tarjolla monenlaisia, mutta niiden vertailu on vaikeaa. Olennaista on oman sosiaalityöntekijän kanssa palvelusuunnitelmaa tehdessä yhdessä miettiä millaista apua tarvitsen, mihin vuorokauden aikaan avun tarvetta on ja miten palvelu voi joustaa minun elämäni mukaan. Kenenkään ei pidä tyytyä asumispalveluun jossa talon tavat määräävät, milloin ja mitä syödään, milloin mennään nukkumaan tai milloin voi omassa kodissaan tavata ystäviä. Tulevaisuudessa vammaiset ihmiset asuvat nykyistä enemmän normaalissa asuntokannassa tavallisissa asunnoissa ja saavat apua sinne. Asumispalvelu on silloin hyvää, kun se on juuri minun elämääni sopivaa. Asuin ennen palvelutalossa, josta kävin vain vähän töiden lisäksi muualla, koska en saanut riittävästi apua. Jos en ollut paikalla esim. päivällisaikaan, piti hankkia jotain nopeasti lämmitettävää ruokaa kotiin. Nyt täällä Halisissa voin vapaammin päättää menoistani ja laittaa ruokaa silloin kun minulle sopii. Nyt käyn enemmän reissuissa, pyörätuolitansseissa, CP-yhdistyksen tilaisuuksissa ja avustajien kanssa kaupoissa. Tiina, Halisen palveluasunnot- Mielekäs vapaa-aika on olennainen osa asumisen hyvinvointia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että naapurien kanssa pitäisi päivittäin viettää aikaa asumisyksikössä, vaan jokaisen tulisi voida elää omaa elämää myös yksikön ulkopuolella. Toki on mukavaa, jos naapurissa on samanhenkinen kaveri josta saa joskus seuraa. Ystävien, henkilökohtaisen vapaa-ajan avustajan tai vapaaehtoistyöntekijän kanssa voi harrastaa monenlaista sekä kotona että kodin ulkopuolella. Usein sanotaan että vain mielikuvitus on rajana. Ja ehkä tiedon puute. Tietoa tarjolla olevista asumisen ja vapaa-ajan mahdollisuuksista pitää aktiivisesti etsiä ja uskaltautua kokeilemaan. Apua voi saada omalta sosiaalityöntekijältä, järjestöiltä ja vertaistuen kautta. CP-liitto ry:n Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hankkeesta voi myös saada neuvoja ja tukea. Hyviä kokemuksia kannattaa aina kierrättää myös muille vinkiksi. **** Kirjoittaja on CP-liitto ry:n Halisen palveluasuntojen ts. vastaava ohjaaja. Hän aloitti työnsä Turussa elokuussa ja on aiemmin työskennellyt Asumispalvelusäätiö ASPAssa asumisen palvelujen kehittäjänä. Asunto vapaana Turussa Halisissa on vapaana tukiasunto, joka on tarkoitettu palveluasumista tarvitsevalle henkilölle. Apua on tarjolla päivittäin klo 7-22 välillä ja avustajina toimivat palveluasuntojen avustajat. Asunto (n. 40 m 2 ) sijaitsee muutaman minuutin kävelymatkan päässä varsinaisista palveluasunnoista, tavallisessa kerrostalossa ja sopii myös pyörätuolia käyttävälle. Jos tarvitset ns. kevyemmän palvelun palveluasumista tai muuten itsenäisempää asumismuotoa, ota rohkeasti yhteyttä Halisen palveluasuntojen ts. vastaavaan ohjaajaan Anne Holmbergiin p

10 10 CP-LEHTI 2011:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Metsänhoidon kertauskurssilla Yhden käden maisema-arkkitehtuuria Teksti ja kuvat: Mais.ark.yo Riikka Leinonen Kun olin vielä pieni, isälläni oli tapana ennustaa minun ja siskoni ammatteja. Pikkusiskostani hän ennusti ulosottomiestä niin tomera siskoni oli sekä fyysiseltä että henkiseltä olemukseltaan. Muistikuvat ennustusten ajankohdasta ovat pitkälti hämärtyneet, mutta epäilen käyneeni ala-asteen puoltaväliä. Minusta isäni povasi pappia tai maisema-arkkitehtiä. Henkinen seesteisyyteni ja maailmankatsomukseni olisivat epäilemättä tehneet minusta hyvän papin. Tyrmäsin kuitenkin ajatuksen teologisesta urasta lähinnä sillä perusteella, että pappien piti laulaa nsa edessä. Minä kun en yksinkertaisesti osannut laulaa.sittemmin sain tosin tietää, että pappi voi laulamisen sijaan lausua aamenet ja herransiunaukset. Myös maisema-arkkitehdin ammatti herätti ristiriitaisia ajatuksia.jo ala-asteiässä epäilin isäni lähteitä ja kyseenalaistin koko ammattikunnan olemassaolon. Kuinka moni oli kuullut 10 vuotta sitten maisema-arkkitehdeistä? Tuskin yksikään lähipiirissäni oleva ihminen ja harva nykyäänkään, ellen puhuisi alasta itse.hautasin siis ajatuksen maisema-arkkitehtuurista melko pitkäksi aikaa. Entä, jos on CP-vamma, mikä minusta sitten tulee isona? Mitä tulee vammaisuuteen, satun olemaan itse vähän väliinputoaja-asemassa. Vammani on niin lievä, ettei se vaikuta merkittävästi esim. kävelyyn. Vain ani harva osaa epäillä mitään. 1,5-vuotiaana diagnosoitu CPvammani on kuitenkin tekijä, jonka joudun ottamaan huomioon sekä arjessa että juhlassa. Merkittävin haitta lievästä hemiplegiastani on hienomotoriikan puute vasemman käden toiminnoissa. Spastisuus sinänsä ei ole ollut koskaan suuri ongelma, vaikka huomaankin sen monesti. Oikein toteutettu kuntoutus on johtanut siihen, että käytän vasenta kättäni arjessa sujuvasti apukätenä. Mihinkään itsenäisiin toimiin siitä ei juuri ole. Siispä teini-iässä laskelmoin, että kaikenlainen kaksikätinen tekeminen on käytännössä ammatinvalintakysymysten ulkopuolella. Aluksi se ei tuntunut ongelmalta, sillä suuntasin automaattisesti lukioon. Jälkikäteen ajateltuna jouduin jo tuolloin sivuuttamaan useita kokonaisia aloja. Totesin, että hyvin todennäköisesti edes taskurahan tienaaminen tarjoilijana ei onnistuisi ja siivoaminenkin voisi käydä raskaaksi.

11 CP-LEHTI 2011:7 Ensimmäistä kertaa ristesin oman alani kanssa yläasteen lopussa, kun pohdin jonkin aikaa klassista arkkitehdin ammattia. Siihen aikaan sain koulussa kiitettävästi kuvataiteellista arvostusta. Pian totesin arkkitehdin ammattikentän jollain tasolla tylsäksi ja etten jaksaisi laskea matematiikkaa tarpeeksi. Lukiossa koin ensimmäisen todellisen ammattiin liittyvän eksistentialistisen kriisin. Vaikka olin alkanut vaihteeksi pitää matemaattisista aineista, pidin myös liudasta muita aineita. Teoreettisista, yliopistossa opiskeltavista aineista ainoastaan kielet tuntuivat mahdottomilta. Niistäkin sain hyviä numeroita, mutta tunsin, että minulta puuttui tietty auditiivinen ymmärrys. Olin hyvin selvillä neurologisista asioista osittain vammani takia ja osasin päätellä, että kielenhahmottamiseen liittyvät lievät ongelmani olisivat luultavasti aivoihin ja vammaan liittyviä. Asiaa tutkittiin neuropsykologisin testein ja lieviä kielenhahmiottamisvaikeuksia todettiin olevan. VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Brunssilla arkkitehtuurin laitoksella. 11 Omasta päättelykyvystäni ihastuneena rupesin haaveilemaan neurologin ammatista jopa opinto-ohjaajani selvitteli asiaa. Oma lastenneurologinikin oli todennut, että melkein mikä vain voi olla mahdollista. Ymmärsin onneksi siirtyä melko pian pohtimaan muuta. Sen lisäksi, että lääketieteelliset perusopinnot olisivat olleet fyysisesti mahdottomia, en ollut identiteetiltäni lähelläkään lääkäriä paitsi siinä mielessä, että kaikenlainen monitieteellisyys kiehtoi minua. Kukkien kerääjästä maisemaarkkitehdiksi Isäni ennustukset alkoivat kummitella mielessäni. Olin aivan varma, että jossain nurkan takana odottaisi juuri se oikea, monitieteellinen ala. Olin kiinnostunut visuaalisista asioista ja kaipasin itseilmaisua, vaikken pelkkä taiteilija sielultani ollutkaan. Ympäristöasiat kiinnostivat minua sekä ekologiselta että sosiologiselta kannalta. Lisäksi äitini oli jaksanut hehkuttaa pienestä pitäen kuinka nautin luonnosta ja toin kotiin kauniita kukkaasetelmia. Tulevan ammattini ainekset alkoivat siis muotoutua päässäni ja lopulta muistinkin maisemaarkkitehtuurin. Lopulta käsiini päätyi jättimäinen esite nimeltä Yliopisto-opinnot. Uteliaisuuttani tarkistin, että mahtaisiko Suomessa sittenkin olla maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaa. Jännityksekseni löysin hakemistosta oikean kohdan. Koulutusohjelmaan ja ammattiin liittyvän kuvauksen luettuani suorastaan puhkuin tyytyväisyyttä. Lupaukset alan monitieteellisyydestä taiteellisuuden, luonnontieteiden ja teknisyyden yhdistymisestä herättivät mielenkiintoni. Ilman sen kummempaa tietämystä alasta päätin, että tuonne minä menen. Ymmärsin toki, ettei maailma olisi niin yksinkertainen paikka ainakaan CP-vammaiselle nuorelle. Vastassa oli monta haastetta. Ensinnäkin, maisema-arkkitehtuuria pystyi opiskelemaan ainoastaan Espoon Otaniemessä, Teknillisessä korkeakoulussa (nykyisessä Aalto-yliopistossa). En alun perin halunnut yhtään pääkaupunkiseudulle, lähinnä periaatesyistä. Toisaalta huomattavaa oli, että opiskelemaan otettiin vuosittain vain 15 tai 18 ihmistä. Ei siis ollut läheskään varmaa, että pääsisin sisälle. Sisäänpääsyprosessiin sisältyneet vaatimukset, kuten kolmiulotteinen hahmottaminen, piirtäminen ja maalaaminen eivät sinällään olleet ongelma, koska olin niissä hyvä. Oikea käteni toimi erinomaisesti, koska kompensoin sillä paljon vasemman käden puutteita. Todellinen haaste olisi alan opiskelu itsessään. Ennen sisäänpääsyä ymmärsin, että piirustusten ja muiden kuvien lisäksi opinnoissa tehtäisiin myös pienoismalleja ja harjoitteluita vihertyömaalla ja ne vasta ongelma olisivatkin.

12 12 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2011:7 Kasvitieteelliseen puutarhaan tutustumassa. Päätin siis ottaa päättäväisen kokeilevan asenteen. Itse asiassa - tunsin suurta huojennusta siitä, että harva pääsi sisään arkkitehtuurin laitokselle ensimmäisellä yrittämällä, suoraan lukiosta. Se oli hyvä ajatus, sillä sen avulla en stressannut liikaa pääsykokeissa. Lopputuloksena oli täpärästi ansaittu opiskelupaikka syksystä 2008 alkaen. Omasta kodista kohti uusia yhteisöjä Nyt olen 21-vuotias ja jatkan opintojeni neljättä vuotta. Kolmen ja puolen opiskeluvuoden aikana olen oppinut omasta alastani paljon mutta ennen kaikkea olen oppinut paljon itsestä ja elämästä. Kaukana omasta perheestään asuminen on tietysti askel kohti aikuisuutta, mutta se on myös avain ympäröivän yhteiskunnan ja sen sisältämien yhteisöjen hahmottamiseen. Olen siinä mielessä erittäin onnekkaassa asemassa, että omat opintoni ovat hyvin sosiaalisia. Ensimmäisenä opiskeluvuonna sekä arkkitehdit että maisema-arkkitehdit opiskelevat fyysisesti samassa tilassa, jota kutsutaan piirrustussaliksi. Piirrustussalissa vietetään lukemattomia tunteja yhdessä päivällä että yöllä. Lisäksi ensimmäinen opiskeluvuosi sisältää paljon ryhmätöitä. Yhdessä nämä kaksi asiaa ovat merkittävimpiä yhteisöllisyyden syntymiseen vaikuttavia tekijöitä. Juuri yhteisöllisyyteen kiteytyy mielessäni maisemaarkkitehtuurin opiskelu. Koulu, kuten arkkitehtuurin laitosta tapaamme nimittää, muodostaa tällä hetkellä elämäni kodin, perheen ja työn. Toisinaan ei tunnu tarkoituksenmukaiselta yhdistää kaikkea samaan paikkaan. Koulu tarjoaa kuitenkin tärkeän tukiverkoston vastaavanlaisen kuin oman perheen parissa. Perheelläni on ollut äärimmäisen tärkeä merkitys nykyisen elämäntilanteeni mahdollistumisessa. Olen sen avulla oppinut kertomaan vammastani avoimesti muille. Avoimuudella ollut iso rooli siinä, että olen oppinut hyväksymään vamman osana itseäni. On helpompaa pyytää apua, kun on sinut asioiden kanssa. Kyky pyytää ja vastaanottaa apua onkin yksi tärkeimmistä elämän aikana oppimistani asioista. Nyt, kun elän omaa elämääni erilaisessa ympäristössä kuin kotona, olen joutunut tukeutumaan mitä suuremmissa määrin ystäviini. Kaikki opiskeluyhteisössäni eivät tiedä vammastani. Se johtuu lähinnä siitä, että kaikissa tilanteissa tietoisuus CP-vammastani ei ole asioiden sujuvuuden kannalta tarpeellista. Mutta kun se on tarpeellista, tuon asian esille. Arkielämää arkkitehtuurin laitoksella Avuntarve voi olla hyvin yksinkertainen ja pieni, mutta se on avuntarve yhtä kaikki. Joskus tarvitsen apua vaikkapa limsapullon avaamiseen - mutta on avuntarpeita tietysti isompiakin. Alallamme on tapana tehdä niin kutsuttuja plansseja (kovalle alustalle asetettuja tulosteita) sekä pie-

13 CP-LEHTI 2011:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO 13 noismalleja. Molempia tehtäessä leikataan pahvia mattoveitsellä. Tavalliselle arkkitehti- tai maisema-arkkitehtiopiskelijalle planssien ja pienoismallien tekeminen on melko kivuton osa arkea - vaikka se tapahtuukin usein valvotun yön jälkeen, juuri ennen deadlinea. Itselleni on vaikeaa pelkästään metalliviivaimen paikallaan pitäminen, oikean käden käyttäessä mattoveistä. Onneksi aamun pikkutunneillakin löytyy yleensä joku, joka kokee auttamisen mahdollisuudekseen. Kukaan laitoksemme professoreista, tuntiopettajista jne. ei käsittääkseni tiedä vammastani. Opiskeluun liittyvät haasteeni ovat usein käytännönläheisiä, eivätkä liity usein itse oppimisprosessiin. Opinnoissa tärkeintä on itse suunnitteluprosessi ja kehittyminen suunnittelijana - planssien tai pienoismallien teko on vain pakollinen sivuosa sitä. Siksi en ole toistaiseksi tuntenut tarvetta ilmoittaa asiasta. Mikä ihmeen esteettömyys? Viime aikoina olen alkanut miettiä esteettömyyttä laajemmaltakin kannalta. Koulussamme vilisee terveitä, hoikkia ja nuoria ihmisiä. Sellaisten ihmisten keskellä unohtaa helposti, kuinka erilaisia ihmisiä maailmassa loppujen lopuksi onkaan. On ollut mielenkiintoista seurata, kun yhä useampi havahtuu esteettömyyden puutteseen ihan omassa koulussamme, kun siitä vaan mainitsee heille. Vaikka koulumme saavutettavuus vaikkapa pyörätuolilla on heikkoa tasoa, on esteettömyys alallamme koko ajan läsnä. Suunnitelluille rakennuksille ja julkisille ulkotiloille on laissa säädetyt määräykset esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Jokaisella käymällämme kurssilla jaksetaan muistuttaa siitä. Silti opiskelijalle jää hyvin epämääräinen käsitys asiasta. Onko esteettömyys sitä, että joku satunnainen tyyppi vierailee suunnittelemassani rakennuksessa tai puistossa ja tarvitsee rampin pyörätuolilleen? Pyörätuoli on tietysti yksi osa esteettömyyttä, muttei ainoa. Harva suunnittelija hahmottaa tai tulee ajatelleeksi kaikkia pieniä asioita, joita vaikkapa lievä vamma voi vaikeuttaa. Kyse ei aina ole edes liikuntavammasta. Viimeisten viikkojen aikana olen saanut selville miellyttäviä asioita opinahjostani. Iso osa Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksen päärakennuksesta on mennyt tänä syksynä remonttiin. Ennen remontointia koko päärakennukselle on tehty esteettömyyskartoitus, joka toivottavasti näkyy myös lopputuloksessa. Lisäksi koko yliopistossa on useita saavutettavuutta edistäviä hankkeita, jotka ottavat huomioon opiskelijoiden henkilökohtaisia haasteita aina lukihäiriöstä pyörätuolissa liikkumiseen saakka. Näitä asioita miettimään on palkattu ihmisiä, mikä ilahduttaa. Vielä uuden yliopiston lupaukset eivät juuri näy opiskelijoiden arjessa. Uskon kuitenkin, että paljon hyvää on vielä edessä. Oma arkkitehtuurin laitoksemmekin joutuu kokemaan paljon muutosta ja myllerrystä. Muodostamme vuoden 2012 alusta alkaen yhdessä Taideteollisen korkeakoulun kanssa uuden korkeakoulun yliopiston sisälle. Samalla saanemme joskus tulevaisuudessa yhteisen rakennuksen. Toivottavasti opiskelijoiden todelliset toiveet ja tarpeet pääsevät esille uudessa rakennuksessa. Olen aika tyytyväinen, että isäni osasi ehdottaa minulle tällaista ammattia. Suunnittelijana minulla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, vaikka yhteiskunnan rattaita onkin usein hidasta laittaa pyörimään. Maisema-arkkitehti * analysoi maisemaa sen elollisten ja elottomien tekijöiden mukaan * suunnittelee rakennusten väliin jääviä tiloja ja viheralueita: pihoja, puistoja, aukioita ja laajempia viheralueita * voi toimia myös kaavoittajana Suomessa ollut koulutusta alalle 22 vuotta

14 14 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2011:7 Vammaisten on saatava tehdä itse omat päätöset Menin tekemään juttua CP-liiton seminaariin Pienellä avulla kuviot kohdilleen, jonka järjesti Itsenäiseen elämään sopivin palveluin -hanke Kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä. Valmistauduin tehtävään tutustumalla seminaarin ohjelmaan, mutten oikein tiennyt mitä oli tulossa. Seminaari kuitenkin koski oman vammaryhmäni asioita, joten oli todella mielenkiintoista kuunnella ihmisten kokemuksia arjesta ja siitä miten he kokevat oman vammansa. Hankkeen tarkoitus on kartoittaa sellaisten lievästi CP, MMC-vammaisten ja hydrokefaliavammaisten toimintarajoitteita jotka eivät kuulu asumispalvelujen piiriin ja myös muilla elämän alueilla. Hankkeen tarkoitus on kehittää toimintamalleja ja välineitä, jotta nämä ongelmat löydettäisiin Ehdin paikalle juuri, kun seminaari oli alkanut. Alussa oli pieniä ongelmia parkkipaikan löytämisessä. Seminaari-tilaan tullessani mietin, että mihin olin tullut. Paikka tuntui aluksi hämyisen pimeältä. Seuraavaksi kaikki jutun tekoa varten tarvittavat tavarat kuten lehtiö ja kynä olivat hukassa. Tarpeeksi laukkua pengottua tavarat löytyivät. Tässä vaiheessa tilanne rauhoittui ja pääsin kuuntelemaan seminaarin antia. Paikalla oli myös vieraita Pietarista. He kuuntelivat mielenkiinnolla miten vammaisasiat on järjestetty meillä Suomessa. Puhe tulkattiin suomesta venäjäksi, joten minulla oli hyvää aikaa tehdä muistiinpanoja. Yksi puhujista oli maisema -arkkitehtuuria opiskeleva Riikka Leinonen. Hän puhui oman tarinansa miten hänestä on tullut iloinen aikuinen nainen ja miten hän on pärjännyt lievän CP-vammansa kanssa. Hän puhui ystävien ja muiden läheisten merkityksestä arjessa. Riikka puhui omien valintojen tarpeellisuudesta ja siitä ettei pidä antaa muiden tehdä valintoja, jotka koskevat omaa elämää. Näinhän sen juuri pitääkin olla. Koin esityksen aikana hyvin samankaltaisia asioita omassakin elämässä vaikka vammani on vaikeampi kuin Riikalla. Juristi Jukka Kumpuvuori puhui vammaisten ihmisoikeuksista ja siitä miten vammaisten ihmisten tulisi pitää omista oikeuksistaan huolta. Hän kertoi myös YK:n vammaisoikeussopimuksesta, jota Suomi ei ole vielä ratifioinut. Vaarana on, että vammainen ihminen ei jaksa tai kykene pitämään huolta omista oikeuksistaan. Päätöksistä valittaminen on joskus aika haastavaa. Jukan esityksessä oli sopivasti huumoria tärkeän asian höysteenä, Turkulaisvitseistä vammaishuumoriin. Minuun Jukan huumori upposi ihan täysin. Asumispalvelusäätiön Raija Mansikkamäki puhui siitä miten asumispalveluissa tulisi kiinnittää huomiota lievästi vammaisten asumiseen, jotta myös heidän tarvitsemansa palvelut turvattaisiin yksilöllisesti. Anne Holmberg CP-liitosta puhui erilaisista avuntarpeen kartoitusmenetelmistä. Kaikkien puheenvuoroissa tuli esiin miten tärkeää on olla itse selvillä mitä omassa elämässä tapahtuu ja tehdä itse omat päätökset.tällaisissa tilaisuuksissa näkee aina jonkun tutun ihmisen ja se tuo minun mielestäni eräänlaista yhteenkuuluvuutta asiaa kohtaan. Tauolla oli mukava vaihtaa tuttujen kanssa kuulumisia ja tavata uusia ihmisiä. Illanviettoa musiikin tahdissa Virallinen osuus loppui kello 16 palvelupäällikkö Ilona Toljamon loppusanoihin, jossa hän kiitti seminaariväkeä osallistumisesta ja erityisesti paikalla olleita pietarilaisia vieraita. Virallisen osuuden jälkeen menimme syömään kuka mihinkin.onneksi Kulttuurikeskus Caisa sijaitsee paikassa, josta löytyvät monet ruokapaikat, joten siirtyminen oli helppoa, kun ei tarvinnut mennä ulkokautta mihinkään.tauko oli kaksi ja puolituntia joten siinä ajassa ehti syödä ja keskustella lisää tuttujen kanssa. Henkilökohtaisesti pidän väljistä aikatauluista. Taukojen aikana syntyy parhaimpia keskusteluja, joista ainakin itse saan paljon irti. Illalla pääsimme kuuntelemaan kolmen bändin soittoa. Musisoinnista vastasivat CP-liiton päivätoiminnan musaryhmä Päivi ja Tiinapriitta, WOODOO FISH bändi ja Let s Eat Them bändi. Riku Laurila

15 CP-LEHTI 2011:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO Salamavaloissa Caisassa Riikka Leinonen ja oikealla Sari Laiho. 15 Helsingin vammaisasiamies Reija Lampinen oli yleisön joukossa. Pietarilaisia vieraita. Jaana Raitio antoi Päivätoiminnan muistolahjat pietarilaisille. Päivätoiminnan bändi esiintyi iltabileissä. Kuvat:Heikki Kakko

16 16 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2011:7 Nuoret vierailulla YLE Oulu radiossa Teksti: Suvi Koskela ja Akseli Harmaala Kuvat: Elina Seppänen CP-liiton nuorisotoiminta järjesti vierailun YLE Oulun aluetoimitukseen Vierailun tarkoituksena oli päästä tutustumaan toimitukseen sekä radio- ja tv-studioihin. Paikalle saapui väkeä Nurmeksesta, Rovaniemeltä ja Oulusta. Mukana oli myös Celestan henkilökuntaa, kaksi yleisavustajaa ja Suomen CP-liiton Pohjois-Suomen aluesihteeri Elina Seppänen. Vierailijoita oli vastaanottamassa Oulun aluetoimituksen varauutispäällikkö Ari-Pekka Sirviö, joka kertoi mehutarjoilun lomassa Ylen eri toiminnoista ja tämänhetkisestä tilanteesta. Ari- Pekka esitteli meille Yle Areenasta löytyvää sisältöä. Katsoimme myös hauskoja videoklippejä Elävän arkiston kätköistä. Nauroimme makeasti mm. uutisankkureiden möhläyksille ja Jope Ruonansuun sketseille. Kävimme tutustumassa myös Akuutin toimitukseen. Tuottaja-toimitussihteeri Karin Mariola esitteli meille ohjelman tekijät, tulevan Akuutti jakson aiheet ja ohjelman tekemisen vaiheet. Hän kertoi aiheiden tulevan ajankohtaisista terveysalan teemoista ja joskus myös yksittäisten ihmisten pyynnöistä. Osa vierailijoista oli esiintynytkin Akuutissa aiemmin esteetöntä tanssia koskevassa jutussa. Saimme mukaamme akuutti-aiheisia kotiin viemisiä, mm. kortteja ja avainkaulanauhat. Pääsimme tutustumaan Pohjois-Suomen uutisten ja Akuutin lavasteisiin. Ne näyttivät muuten paljon pienemmiltä kuin televisiossa! Ari-Pekka kertoi kuinka uutislähetykseen valmistaudutaan ja uutiset kuvataan. Uutistenluvussa ajoitus on erityisen tärkeää, sillä lähetyksen keston tulee olla sekunnilleen 10 minuuttia. Osa pääsi kokeilemaan, miltä tuntuisi olla uutistenlukijana pöydän takana kameroiden edessä.

17 CP-LEHTI 2011:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO 17 Radiossa: YLEISRADIO YLE Yle Radio 1 Sivistysradio Yle Radio Suomi paikallisradiokanavat Yle Puhe pelkkää puhetta YleX erityisesti nuorille Yle Radio Vega suomenruotsalainen aikuistenkanava Yle Radio X3M ruotsinkielistä ohjelmaa nuorille Pääsimme katselemaan ja kuuntelemaan myös suoraa radiolähetystä lasin takaa. Toimituksessa näkyi tuttuja kasvoja, kun Timo Nykyri juonsi ensimmäisen vierailun aikana suoraa lähetystä ja toisen aikana teki töitä työpisteensä ääressä. Saimme seurata, kun aluetoimituksen työntekijät päivittivät Yle Oulun internetsivuja aiheenaan Kärppien aamujää ennen Saipa -peliä. Tämä olikin mieluisa uutinen mukana olleille Kärppäfaneille. Kaikki tuntuivat olevan tyytyväisiä vierailuun ja se olikin oikein hyvin organisoitu. Oli mielenkiintoista käydä Ylen aluetoimituksessa ja nähdä konkreettisesti kuinka tv-ohjelmia tehdään ja kuinka monesta asiasta tv-ohjelmien tekeminen koostuu. Vierailun myötä tulee varmasti seurattua laajemmin Ylen tarjontaa ja tv:tä ehkä katselee nyt hieman eri silmin. Tällaisia jännittäviä ja mielenkiintoisia vierailuja voisi olla enemmänkin näin kommentoi vierailulla mukana ollut Joni Loukkola. Iso kiitos siis Ari-Pekka Sirviölle ja Karin Mariolalle mielenkiintoisista esittelyistä. Oli erittäin mukavaa päästä näkemään, mitä kaikkea Yleisradion ovien takana tapahtuu. Ja muistakaahan maksaa ne tv-luvat! Yle televisiossa: TV 1 Asiaa monipuolisesti ja luotettavasti TV 2 Lastenohjelmat, koko perheen ohjelmia, urheilua ja paikallislähetyksiä Teema kulttuurikanava FST 5 ruotsinkielistä ohjelmaa Seuratuimmat ohjelmat ovat Linnan juhlat, tv-uutiset, euroviisut ja MM-jääkiekko Yle.fi Yle Areena lähetyksiä televisiosta ja radiosta Elävä arkisto tarinoita matkan varrelta, vanhimmat arkistonkätköt vuodelta 1906 Lasten Yle sisältöä lapsille ja meille lapsenmielisille. Yleisradion rahatilanne on todella tiukka. Henkilökuntaa joudutaan vähentämään ja tarjontaa karsimaan, sillä yllättävän moni jättää televisioluvan maksamatta. Televisiolupamaksulle mietitään kuumeisesti uusia vaihtoehtoja, että Ylen rahatilanne saataisiin kuntoon ja palveluita pystyttäisiin parantamaan. Pitäisi muistaa, että televisiolupamaksu ei tarkoita pelkästään tv-kanavien ylläpitoa.ylen tarjonta on paljon muutakin. Päivittäin noin 82 prosenttia suomalaisista käyttää Ylen palveluita hyödyksi ja viikoittain palvelunkäyttäjiä on 98 prosenttia. Kirjoittajat olivat yleisavustajina vierailulla. He opiskelevat koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoa Pohjola-opistossa Oulussa.

18 Marju Silander 18 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2011:7 Sami Seppänen CP-viikon tapahtumiin, joiden tiimoilta olenkin jo saanut tavata useita CP-liiton toimijoita ja jäseniä. Tulevan vuoden aikana tulemme varmasti tapaamaan usein antoisan yhteistyön merkeissä. Sitä ennen on kuitenkin aika rauhoittua Joulun ajan tunnelmiin. Hyvää Joulua Onnellista uutta vuotta toivottaen, Elina Elina Seppänen Terveisiä Oulusta! Olen Elina Seppänen, Suomen CP-liiton Pohjois- Suomen uusi aluesihteeri. Olen aloittanut työt lokakuun puolessa välissä, Sanna Saarimaan jäädessä äitiyslomalle. Elina Seppänen Suomen CP-liitto Pohjois-Suomen aluesihteeri Isokatu 47, 4krs Oulu p Lapin CP-yhdistyksen 40-vuotisjuhlissa Olen 31-vuotias, oululainen perheenäiti. Poikani on innokkaana aloittanut opintien tänä syksynä ja tyttäreni on topakka tarhalainen, menossa mukana myös aviomies Sami. Koulutukseltani olen sosionomi (AMK). Lisäksi minulla on kirkon työntekijän virkakelpoisuus. Olen myös tänä syksynä aloittanut harrastusmielessä sosiaalityön opinnot avoimessa yliopistossa. Työkokemusta minulle on kertynyt seurakunnan diakoniatyöstä ja järjestöpuolelta työskennellessäni Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset yhdistyksessä. Vapaa-ajasta menee suurin osa lasten kanssa touhutessa, mutta tykkään myös leipoa erilaisia herkkuja ja vastapainona tälle harrastan monenlaista liikuntaa. Toimin myös vapaaehtoisena rikos- ja riita-asioiden sovittelijana. Uudenlaiset, mielenkiintoiset työkuviot täällä Oulun toimistolla ovat lähteneet vauhdikkaasti käyntiin. Pääsin heti mukaan valtakunnallisen Aluesihteeri Elina Seppänen ja Lapin yhdistyksen entinen puheenjohtaja Jaakko Runtti myöhäilevissä tunnelimissa Lapin CP-yhdistyksen 40-vuotisjuhlavastaanotolla.

19 CP-LEHTI 2011:7 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO 19 Lapset odottivat sadun alkamista. Satuja Syväsenvaarassa Teksti: Sini Pälikkö Kuvat: Elina Seppänen & Marju Silander Oli perjantai-iltapäivä klo Rovaniemeläisen Syväsenvaaran päiväkodin Puolukat ja Karpalot lapsiryhmät olivat kokoontuneet kuuntelemaan Mimmin ja Petteri Pyörätuolin seikkailuja kaupunkiviidakossa ja tunturilla. Pääsin sivustaseuraajaksi ja kuuntelijaksi ryhmään, jolle Lapin CP-yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Jaakko Runtti luki Mimmin ja Petteri Pyörätuolin seikkailuja hoivatunturilla, jossa Joulupukki oli sairaana. Elävästi Jaakko Runtti johdatti niin lapset kuin aikuisetkin sadun kiehtovaan maailmaan. Sadun edetessä kirjan sivujen kääntyessä ja kuvien vaihtuessa, Jaakko otti lapset mukaan kertomaan mitä kuvassa tai kuvissa tapahtui. Lapset kommentoivat spontaanisti kuvien tapahtumia ja selvästi jännittyneinä odottivat kuinka satu jatkui. Kun satu oli luettu, lapset pääsivät kokeilemaan oikeaa pyörätuolia, miltä siinä tuntui istua, kuinka sillä lii- Jaakko Runtti vie kuulijat tunturiin. kutaan eteen- ja taaksepäin sekä miten tuolilla voi kääntyä ympäri. Lapset olivat innokkaita, mutta rauhallisesti he odottivat omaa vuoroaan, joita jakoi toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen. Ensimmäisenä jonossa oli Veeti, joka näppärästi ajeli pyörätuolilla kuin vanha tekijä. Jälkeenpäin ilmeni, että pyörätuoli oli pojalle ennestään tuttu menopeli. Pikkuinen tyllihelma heilahti, kun pieni tyttö istahti tuoliin ja tuolin kyydissä mentiin huoneesta toiseen. Kas vain parin leikkikaverin jälkeen, pyörätuoliin istahti uudestaan vaaleanpunainen tyllihameinen tyttö, josta pyörätuolilla ajelu oli ilmiselvästi hauskaa.kaikki lapset, jotka halusivat, pääsivät kokeilemaan pyörätuolia. Satutuokiolla Lapin CP-yhdistys ja Suomen CP-liitto osallistuivat osaltaan EU:n Vapaaehtoistoiminnan vuoden viettoon. Liitto luovutti Angela Oker-Blomin ja Anita Aution Mimmi ja Petteri Pyörätuoli-satukirjat kaikkiin rovaniemeläisiin päiväkoteihin. Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen ja päiväkodin johtaja Silja Jaakkola.

20 20 VALTAKUNNALLINEN CP-VIIKKO CP-LEHTI 2011:7 Järjestöpäällikkö Marju Silander Tiedettä ja taidetta Napapiirillä Teksti: Sari Holappa Kuvat: Suomen CP-liitto ry Päivien lähtölaukaus tapahtui jo perjantaina satutuokiona Syväsenvaaran päiväkodissa, jossa Mimmin ja Petteri-pyörätuolin seikkailuja olivat lukemassa Jaakko Runtti ja tämän jutun näppäilijä, lisäksi mukana olivat CP-liiton toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen, järjestöpäällikkö Marju Silander, Sini Pälikkö, tiedottaja, Pohjois-Suomen uunituore aluesihteeri Elina Seppänen sekä Marja-Leena Runtti. Satutuokion jälkeen lapset, jotka olivat iältään 3-6-vuotiaita, saivat vielä itse kokeilla pyörätuolilla kelaamista. Vastaanotto päiväkodissa oli oikein lämmin ja ystävällinen, vastaavanlaista tapahtumaa toivottiin jatkossakin. Tämän vuoden teemana oli Tiedettä ja taidetta Napapiirillä, tiede ja taide kulkivat sulassa sovussa rinnakkain aurinkoisena lauantaina juuri remontoidussa hotelli Pohjanhovissa. Taidetta saimme ihailla Lapin CP-yhdistyksen jäsenten Susanna Holmiston ja Jari Juotasniemen tekeminä hotellin kabinetin seinillä. Lauantai alkoi tutulla kaavalla päivien avauksella CP-liiton hallituksen puheenjohtaja Jaakko Paateron tervehdyksellä yhdistysväelle ja Rovaniemen kaupungin terveiset toi päiville apulaiskaupunginjohtaja Matti Ansala. Hänen jälkeensä Lapin CP-yhdistyksen terveiset esitti yhdistyksen puheenjohtaja Susanna Holmisto ja toivotti Susanna Holmisto ja Sari Laiho improvisaatioteatterissa.

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

CP-viikolla tapahtuu! Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012

CP-viikolla tapahtuu! Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012 Valtakunnallinen CP-viikko 22.-28.10.2012 Valtakunnallista CP-viikkoa vietetään vuosittain kalenteriviikolla 43. CP-viikon tarkoituksena on nostaa esille CP-vammaan liittyviä asioita, sekä tuoda esille

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille

Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF

MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF MAAHANMUUTTOVIRASTON TURVAPAIKKAPUHUTTELU ERF Tämä esite on Edustajana turvapaikkamenettelyssä -julkaisun kuvaliite. Pakolaisneuvonta ry Kuvat: Teemu Kuusimurto Taitto ja paino: AT-Julkaisutoimisto Oy,

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi

SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi SAAVUTETTAVUUS KANSAINVÄLISESSÄ VAIHDOSSA? Paula Pietilä, Turun yliopisto Email: vammaisasiamies@utu.fi SAAVUTETTAVUUDESTA SANOTTUA Suomen vammaispoliittinen ohjelma toteutettava toimenpide nro 68: - Toimenpidesuositus:

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu YHDESSÄ - Liiku terveemmäksi -päivän teema vuodelle 2011 Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen

Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen Koulun keinot haastavaan käyttäytymiseen häiriökäyttäytymistä ehkäisemään Huomio pitää kohdistaa kasvatukseen, nuorten heitteillejättöön, rajojen asettamiseen, koveneviin arvoihin, ydinperheiden pirstoutumiseen,

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Individuell serviceplanering

Individuell serviceplanering Palvelusuunnittelu perheen näkökulmasta Pia Jättömäki Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 6.6.2013 Individuell serviceplanering ur familjens perspektiv Pia Jättömäki Miina Weckroth

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot