KANNATTAVUUSTUTKIMUS - Mukkulan kartanoalue, Lahti
|
|
- Katariina Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KANNATTAVUUSTUTKIMUS - Mukkulan kartanoalue, Lahti Yhteistyössä Lahden kaupunki, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES, Vanajanlinna Oy ja
2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PROJEKTIN TAUSTAT Taustaa Kohde Tavoite Aikataulu KOHDE Alueen tiedot Kohteen nykytila Kohteen kehittämiselle asetetut tavoitteet Alueen historia SIJAINTIKUNTA/KAUPUNKI Lahti pähkinänkuoressa Kunnan/Kaupungin elinkeinoelämä ja sen kehitysnäkymät Kunnan kaupallinen profiili Visio ja strategia Tärkeimmät kaupalliset ja infraan liittyvät kehityshankkeet Lahti osana Päijät-Hämeen matkailustrategiaa MATKAILUTOIMIALATIETOA Matkailutoimialan tilastotietoa Suomen tilastotietoa Lahden matkailutilastotietoa johtopäätökset tilastojen perusteella Matkailutoimialan erityispiirteet Toimialan rakenne Suomessa Majoitusalan investoinnit Matkailutoimialan trendit ja tulevaisuus Matkailun kehittymiseen liittyvät megatrendit Sidosryhmähaastattelut Lahden alueella Haastattelun tarkoitus ja kysymykset Yhteenveto haastatteluista ALUEEN POTENTIAALI Sijaintinäkökulma Palvelutarjontanäkökulma Mukkula SWOT KEHITYSEHDOTUKSET Ehdotusten taustaa Alueen käsittely Ehdotukset Kartanoniemi Kartano Portti Alueen yhtenäisyys ja saavutettavuus Kokonaisehdotus kuvana Suunnitelmien yhteyksiä eri strategioihin KOHDERYHMÄT Kokous- ja kongressiasiakkaat Ulkomaiset vapaa-ajan matkustajat (81)
3 7.3 Liikematkustajat Kotimaiset vapaa-ajan matkustajat Lahden kaupungin asukkaat KAAVOITUS- JA LUPAKÄYTÄNTÖ Yleiskaava Asemakaava Asemakaavamuutos Tutkimusalue VP/s Tutkimusalue ALO Asemakaavamuutosprosessin vaiheet Lahden yleiskaava Rakennuslupa Rakennushankkeen vaiheet rakennusvalvonnassa HANKKEEN RISKIT HANKKEEN JATKOTOIMENPITEET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET (81)
4 1 PROJEKTIN TAUSTAT 1.1 Taustaa Tämä selvitys Mukkulan kartanon alueen kehittämisestä on tehty yhteistyössä Lahden kaupungin ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKESIN sekä kiinteistökehitysyhtiö :n ja matkailualaa edustavan Vanajanlinna Oy:n kesken. Jotta Vanajanlinna Oy voisi sitoutua pitkän tähtäimen liiketoimintaan alueella, on kaupungin kanssa sovittu selvitettävän Mukkulan kartanoalueen kaupallinen ja hyvinvoinnillinen potentiaali sekä kaupungin maineen rakentumista tukevat mahdollisuudet. Tätä varten on laadittu aluetta koskeva laaja tarveselvitys ja konseptisuunnitelma, jossa kaupungin kanssa sovitut asukkaita ja matkailijoita koskevat tavoite- ja tahtotilat toteutuisivat. 1.2 Kohde Mukkulan kartano on Lahden kaupungin omistuksessa oleva ja Vesijärven rannalla sijaitseva kartanoalue. Kartanon alueeseen sisältyvät itse kartanorakennuksen ja sen oheisrakennusten lisäksi Mukkulanranta, jonka ranta on uimarantakäytössä ja jonka laiturin päässä sijaitsevassa tanssipaviljongissa järjestetään kesäviikonloppuisin tansseja. Mukkulan rannassa on lisäksi pieni kioski, venelaituri, tenniskenttä ja mini-golfrata. Mukkulan alueen kauniissa niemenkärjessä toimii leirintäalue. (Selvityksessä nimetty KARTANO-alueeksi) Mukkulan laajempaan kartanoalueeseen kuuluu tällä hetkellä leirintäaluekäytössä pääasiallisesti oleva kaunis niemen kärki, joka on selvityksessä nimetty alueeksi KARTANONIEMI. PORTTI-alue on kartanoalueelle tultaessa keskeinen teiden risteymäkohta, jossa tällä hetkellä on huonokuntoinen opiskelija-asuntokokonaisuus. Tämän lisäksi alueella on luonnonsuojelualue, joka on myös siksi kokonaisuuden käsittelyssä nimetty. Mukkulan alue on yksi Lahden kauneimmista alueista, jonka rantaviiva vilkkaan Vesijärven rannalla on suurelta osin hyödyntämättä. Vesijärveä vesialueena on kohennettu niin veden puhtauden kuin muiden ranta-alueiden osalta parina viime vuosikymmenenä kovastikin. Alueen luonnonsuojelukohteet tarjoavat luontoelämyksiä niitä haluaville. Virkistys- ja matkailukäyttöön tarkoitetut osat Mukkulan kartanoalueesta ovat olleet pitkään vailla erityisiä perusparannustoimenpiteitä luvun palveluiden vaateet ja mahdollisuudet ovat alueella täyttymättä. 4 (81)
5 Mukkulan kartanoalueen selvityksessä huomioidut osa-alueet: 1.3 Tavoite 1.4 Aikataulu Kannattavuustutkimuksen tavoitteena on laatia koko Mukkulan kartanoaluetta koskeva innovatiivinen ja alueen mainetta, virkistyksellistä ja taloudellista arvoa nostava kehityssuunnitelma, joka tukee kaupungin elinkeinostrategiaa. Aluekehityksessä on huomioitu erityisesti Lahden matkailullisen vetovoiman ja jatkuvasti kasvavan väestöpohjan hyvinvointitarpeet. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää alueen kaupallisten toimintojen elinkelpoisuus ja public-private-yhteistyön reunaehdot. Kannattavuustutkimuksen avulla pyritään selvittämään Lahden Kaupungin tahtotila esitetyn hankkeen osalta ja näin selvitys toimisi päätöksenteon tukena. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille eri sidosryhmien näkemykset Lahden kaupungin palvelukehityksen tarpeesta sekä tuoda laskelmilla varustettu toimenpide-ehdotus kaupungille. Selvityksen voimin pyritään saamaan alueen kehittymiselle elintärkeät sijoittajat kiinnostumaan Mukkulan alueesta sijoituskohteena. Hanke tulisi kokonaisuudessaan olemaan ainutlaatuinen public-private-yhteistyö, joka toisi paikkakunnalle uusia toimijoita ja osallistaisi jo paikkakunnalla toimivat yritykset sekä kaupungin organisaatiot yhteistyöhön. Kannattavuustutkimuksen toteutusaikataulu on huhtikuu elokuu (81)
6 2 KOHDE 2.1 Alueen tiedot Mukkula on Lahden kaupunginosa noin 5 km etäisyydellä keskustasta. Aluetta rajaavat etelässä Niemen teollisuusalue, lännessä Vesijärvi, pohjoisessa Kilpiäisten asuinalue ja idässä Vääksyntie eli valtatie 24. Mukkula on kuulunut Hollolaan, josta sen kunta liitettiin Lahteen Mukkulan palveluihin kuuluvat muun muassa peruskoulu (lukio lakkautettiin vuonna 2007). Mukkulassa on myös kirjasto, ostoskeskus, Keski-Lahden seurakuntaan kuuluva Mukkulan kirkko, päiväkoti, 1700-luvun lopulla rakennetun Mukkulan kartanon yhteydessä toimiva leirintäalue ympäröivine puistoineen. Mukkulan kartanon alue tarjoaa mahdollisuuden virkistyskäyttöön kesällä ja talvella. 6 (81)
7 Pyörätiet ja bussiyhteydet Lahden keskustaan ovat hyvät. Linja 30 ajaa Niemenkadun kautta Mukkulaan ja kääntyy ostoskeskukselta Pilkotunmäelle, linjat 31 ja 32 ajavat Mukkulankatua ohi. Näillä busseilla pääsee ilman vaihtoa Liipolaan (30), Patoniittyyn (31) ja Saksalaan (32). Mukkulan läpi kulkee tieyhteys sekä pyöräily- ja retkeilyreitti Kilpiäisten kautta Hollolan Kukkilan kylään. Väylän kautta ajetaan Lahden ja Kalliolan välisiä linja-autovuoroja. Vääksyntien (Vt 24) pysäkeiltä pääsee lähiliikenteen busseilla Vääksyn suuntaan. Merrasjärven pikavuoropysäkiltä pääsee pikavuoroilla suoraan Helsinkiin, Jämsään, Jyväskylään ja Hartolaan. Merrasjärven pysäkkiä käyttävät myös Helsinki-Jämsä- Jyväskylä -erikoispikavuorot, jotka ohittavat Lahden keskustan. Mukkulan laidalla Holman pikavuoropysäkiltä pääsee linja-autolla Heinolan suuntaan. Etäisyyksiä Kaupunkeihin km Satamiin km Helsinki 100 Vuosaari 99 Tampere 126 Loviisa 79 Turku 213 Hamina 108 Jyväskylä 167 Kotka 109 Lappeenranta 148 Hanko 233 Kouvola 62 Turku 268 Hämeenlinna 73 Oulu 505 Lentoasemalle km Pietari 314 Helsinki-Vantaa 93 7 (81)
8 Autolla Helsinkiin ajaa noin tunnin, junalla pääsee alle 50 minuutissa. Helsinki- Vantaan lentoasemalle kestää autolla noin 50 minuuttia ja suorat vuorot bussilla lähtevät päivittäin tunnin välein. Vuoden 2010 lopussa nopea junayhteys Pietariin aukeaa. Aluksi välimatka taittuu n. 3,5 tunnissa vähentyen toiminnan optimoinnin myötä 2,5 tuntiin. 2.2 Kohteen nykytila Mukkulan kartanon aluetta on ehostettu sen historian aikana useaan otteeseen, mutta viimeiset kymmenen vuotta alue on ollut vailla suurempia kunnostustöitä. Keväällä 2009 päättyi kartanossa toiminta yrittäjän mennessä konkurssiin. Puistoja hoidetaan kaupungin toimesta, mutta rakennusten merkittävät kunnostukset ovat toistaiseksi jääneet tekemättä. Mukkulan matkailu- ja virkistysalueen niemenkärjessä toimii leirintäalue 2024 päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Leirintäalueen vuokralaisena toimii Mukkula Club Oy. Leirintäalue toimii pääsääntöisesti kesäkaudella, joskin toimijalla on alueella yksittäisiä ympärivuotisessa käytössä olevia vuokrattavia mökkejä. Leirintäalueen pääasiallisena käyttäjänä toimivat caravaanarit. Toiminta ei ole ollut kaikilta osin maanvuokrasopimuksen ja viranomaisten lupien mukaista, minkä johdosta siihen on puututtu. 8 (81)
9 2.3 Kohteen kehittämiselle asetetut tavoitteet Mukkulan alue on kiistatta Lahden kauneinta seutua. Kartanon ympäristö kartanorakennuksineen ja nurmikenttineen luo arvokkaan vaikutelman, jonka säilyttäminen uudistetussa käyttötarkoituskokonaisuudessa otetaan huomioon. Alueen matkailu- ja virkistyskäyttö yhdistettynä koko Mukkulan alueen vetovoimaisuuden kasvattamiseen ovat tavoiteasetannan perustana. Alueen merkitystä Lahden kaupungille kaupallista potentiaalia ajatellen on tarkasteltu nimenomaan matkailun ja hyvinvointipalveluiden näkökannalta. Lisäksi kaupallisten tavoitteiden rinnalla on tasavertaisesti Lahden mielikuvallinen kehittyminen sekä asukkaiden viihtyvyyden lisääminen alueen luontoa, historiaa ja sijaintitekijöitä hyödyntäen. 2.4 Alueen historia Mukkula Mukkulan kaupunginosa, joka muodostuu pääosin Mukkulan kartanon maista, liitettiin kaupunkiin Alueelle laadittiin väljä kaava, minkä vuoksi kaupunginosaa alettiin kutsua puutarhakaupungiksi. Mallina puutarhakaupungin mahdollistavalle asemakaavalle oli Espoon Tapiola. Mukkulan rakentamisen yhteydessä luvulla saivat loputkin vanhat rakennukset väistyä kaavoituksen mukaisen rakentamisen alta. Mukkulan kartano Näkymä Vesijärveltä Mukkulan kartanolle. Mukkulan kartanon kukoistuskausi alkoi kun kapteeni Arndt Johan von Hausen osti tilan Christian Hasselilta vuonna Kartanon tilakeskuksen rakenne muotoutui uudestaan 1800-luvun aikana. Päärakennus seisoi edelleen alkuperäisellä paikallaan, ja sittemmin Insinöörskän taloksi kutsuttu asuinrakennus rakennettiin vuo- 9 (81)
10 den 1843 tienoilla. Tiilimestarin talo eli palvelijoiden asuinrakennus valmistui todennäköisesti 1800-luvun lopulla. Uusi navetta valmistui 1882 ja talli rakennettiin 1890-luvulla. Näistä rakennuksista vain päärakennus, Insinöörskän talo ja palvelijoiden asuinrakennus, joskin muutettuna, ovat säilyneet nykypäivään asti. Lahden kaupunki osti kartanon vuonna 1959 ja muutti sen matkailu- ja vapaaajankeskukseksi. Kartanopuisto muuttui julkiseksi viheralueeksi ja se otettiin yleiseen käyttöön. Päärakennuksessa toimi aluksi retkeilymaja ja 1970-luvulta lähtien hotelli- ja ravintolakoulu. Myöhemmin sen toiseen kerrokseen tehtiin muutoksia ja tilat otettiin Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen käyttöön alakerran jäädessä ravintolakäyttöön. Ranta toimi uimapaikkana ja puistoon rakennettiin yleisen uimarannan pukusuoja, tennis- ja lentopallokenttä sekä minigolfrata. Lisäksi kartanokeskuksen tuntumaan perustettiin leirintä- ja luonnonsuojelualue ja rakennettiin opiskelija-asuntola. Vanha laituri korvattiin uudella, melko massiivisella laiturilla, jonka päässä on nykyisin katettu tanssilava. Vuonna 1997 rantaan rakennettiin laaja maaterassi tanssi- ja oleskelupaikaksi. Kellarimäki kuului kartanopuistoon ns. luonnonalueena. Vuodesta 1962 Kellarimäki on ollut rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Suojelupäätöksessä Ritamäen luonnonsuojelualue todettiin edustavan rehevää lehtometsäaluetta, joka puustollisesti on arvokas ja näyttävä kokonaisuus paikallisella sekä maakunnallisella tasolla. Kartanoa on peruskorjauksissa muutettu huomattavasti ulkoasultaan 1898 ja 1937 sekä 1985 ja Laajimmillaan kartano on ollut 1900-luvun alussa, jolloin sen pinta-ala oli 360 hehtaaria, josta 110 hehtaaria peltoa. 10 (81)
11 Kartanoalueen päärakennus 3 SIJAINTIKUNTA/KAUPUNKI 3.1 Lahti pähkinänkuoressa Lahti sijaitsee Vesijärven eteläpäässä Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Lahden kaupungin väkiluku ylitti asukkaan rajan 11/2008. Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki ja Lahden seutu on kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Lahti on nuorin Suomen vanhoista kaupungeista (perustettu ). Lahden väestörakenne noudattaa Suomen keskiarvoja: 0-7-v. on 6,7 %, 7-18-v. on 12,6 %, v. on 62,3 % ja yli 65-v. on 18,4% väestöstä (2009). Lahti ympäristökaupunkina Kaupungilla on vahva asema ympäristöliiketoiminnan sekä ympäristöalan koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena. Lahtea kehitetään Suomen johtavaksi ympäristökaupungiksi ottamalla kestävän kehityksen periaatteet huomioon kokonaisvaltaisesti kaikessa kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnassa. Sijainti Lahti sijaitsee Etelä-Suomessa, sata kilometriä pohjoiseen Suomen pääkaupungista Helsingistä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on vain tunnin ajomatkan päässä. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Lahteen on helppo tulla. Suora junayhteys Helsingistä tuo perille noin 45 minuutissa. Kaupunkien välillä on myös suora moottoritieyhteys. Lahden rajanaapurikunnat ovat Hollola lännessä ja pohjoisessa, Nastola idässä ja Orimattila etelässä. 11 (81)
12 3.2 Kunnan/Kaupungin elinkeinoelämä ja sen kehitysnäkymät Kunnan kaupallinen profiili Elinkeinorakenne Lahden alueen elinkeinoelämän vahvuus on sen monipuolisessa rakenteessa. Alueella on pitkät yrittäjyyden perinteet, vahva teollinen osaaminen ja runsaasti eri alojen pkyrityksiä, joiden joukossa on useita kansallisesti ja kansainvälisestä merkittäviä perheyrityksiä. Vuonna 2005 Lahden alueen kehittämisen kärjeksi valittiin ympäristöklusteri, mikä perustui alueella toimivien yritysten ja yliopistojen ympäristöosaamiseen. Lahden alue on pääkaupunkiseudun ohella Suomen merkittävin ympäristöliiketoiminnan keskittymä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 0,5 miljardia euroa, mikä on noin 12 % kokonaisliikevaihdosta Suomessa. Ympäristöliiketoiminnan kasvu Lahden alueella on tällä hetkellä noin 17 prosenttia vuodessa. Vuonna 2007 Lahti sai kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin vetovastuun. Mekatroniikka- ja viljaklusterit sekä puu ja asuminen -klusteri ovat alueen kehityksen ja kasvun kannalta kivijalkaklustereita, jotka ovat vuosikymmenien ajan muodostaneet alueen taloudellisen perustan. Hyvinvointipalvelut ovat myös yksi vahva osaamisalue Lahden seudulla. Hyvinvointipalveluihin luetaan sekä liikunta-, matkailu-, tapahtuma- ja vapaa-ajan varustetuotantotoimialat. Kaiken kaikkiaan Päijät-Hämeessä on noin yritystä ja uusien yritysten perustamismäärät ovat jatkuvasti kasvaneet. Vuonna 2007 maakunnassa perustettiin yritystä. Yritysten määrän nettokasvu oli 606. Yrityshautomo- ja uusyrityskeskuspalvelut ovat Lahden alueella Suomen tehokkaimpien joukossa. Kauppa- ja palveluelinkeinot ovat avainasemassa Lahden alueen työllisyyskehityksen kannalta. Noin 60 % alueen kaikista työpaikoista ja lähes 80 % kaikista toimivista ja aloittavista yrityksistä on palveluelinkeinojen piirissä. Kaupan liikevaihdon kasvu oli vuonna 2007 Päijät-Hämeessä Suomen maakunnista kaikkein nopeinta: Päijät-Hämeessä 10,8 %, maakuntien keskimääräinen kasvu 5,6 %. Lahdessa toimii yliopistoyksiköitä, jotka edustavat Aalto-yliopiston Teknillistä korkeakoulua, Helsingin Yliopistoa, Tampereen teknillistä yliopistoa sekä Lappeenrannan teknillistä yliopistoa. Yliopistoyhteistyön vahvat tutkimus- ja opetusalat ovat ympäristöekologia, ympäristötekniikka, liike- ja tuotantotalous sekä hyvinvointiala. Lahden ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista, jossa on yli opiskelijaa. 12 (81)
13 LAHDEN SUURIMMAT YRITYKSET Lahdessa sijaitsevien työpaikkojen mukaan Osuuskauppa Peikko Finland Oy 313 Hämeenmaa Isku 643 Stora Enso 292 Fazer 573 UPM Kymmene 250 Hartwall 481 ISS Palvelut 245 ESA-konserni 415 Lahti Energia 231 Kemppi yhtiöt 400 Lassila & Tikanoja 212 Koiviston Auto -yhtymä 375 Teknoware 209 Itella Oyj 350 Oilon Suomi 186 L-Fashion Group 347 Stala Group 180 TeliaSonera 319 Lahti Precision 179 Lahden ja sen seutukuntien yhtenä kasvavana toimialana nähdään logistiikka. Lahden Kujalaan tulee uusi logistiikkakeskus, jonka toteutus on jo käynnistynyt pppyhteistyöllä. Vuosaaren sataman aukeaminen ja siihen liittyvä, mahdollisesti Hollolaan rakennettava logistiikkaterminaali tulevat lisäämään Lahden kautta kulkevan Venäjälle suuntaavaan raskaan liikenteen määrää. Asukkaat ja asuminen Päijät-Häme on vuodesta 2001 ollut muuttovoittoinen, ja vuoden 2007 lopussa maakunnan väestömäärä ylitti asukkaan rajapyykin. Lahden kaupunkiseudulla oli vuonna 2007 noin asukasta. Vuodesta 2000 koko Päijät- Hämeen väestömäärä on kasvanut noin asukkaalla ja Lahden kaupunkiseudun asukkaalla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan maakunnan väkiluku on vuoden 2030 lopussa asukasta. Lahden alue on moottoritien ja erityisesti Kerava-Lahti-oikoradan valmistuttua lähentynyt pääkaupunkiseutua ja kiinnostus alueen tarjoamia asumisen ja vapaaajan mahdollisuuksia kohtaan on kasvanut. Vuonna 2005 toteutettu muuttajatutkimus vahvistaa sen, että muuttajapotentiaali on pääkaupunkiseudulla ja Etelä- Suomessa. 13 (81)
14 LAHDEN KAUPUNGIN ASUKKAIDEN JAKAANTUMINEN KAUPUNGINOSA-ALUEITTAIN Oikorata linkittää Lahden yhä tiiviimmin pääkaupunkiseudun yhteyteen. Nopeimmillaan junat kulkevat Helsingin keskustaan reilussa kolmessa vartissa. Lahdessa uskotaankin asukasluvun kääntyvän nopeaan kasvuun. Siellä asuntojen hintataso on selvästi edullisempi ja oletus elämänlaadusta ruuhkaista ja hektistä pääkaupunkiseutua parempi. Tällä hetkellä n. 10 % Lahteen muuttavista tulee Helsingin seudulta. Sekä opiskelijoille, kansallisestikin yhä kasvavalle yksinasujakunnalle että perheille tulee olla mielekkäitä asuntoja, jotta muuttoliike jatkaisi kasvuaan. Uusia asuntoja rakennetaankin Lahden alueelle kiivaasti. Ydinkeskustan liepeillä on useita asuntokohteita rakenteilla (kts ). 14 (81)
15 Kulttuuri- ja liikuntakaupunki Lahdessa on tapahtumia ympäri vuoden. Konsertti- ja kongressikeskuksena toimiva Sibelius-talo sekä lukuisat muut instituutiot tarjoavat laajan valikoiman kulttuuritapahtumia. Sinfonia Lahti, kaupungin sinfoniaorkesteri on kansainvälisesti tunnettu ja tarjoaa musikaalisia mestariteoksia. Uudesta satama-alueesta ihastuttavine puistoineen on tullut kaupunkilaisten olohuone. Perinteisesti Lahdessa on kulttuuria edistetty voimaperäisellä rakentamisella alkaen Eliel Saarisen pikkukaupunkiin suunnittelemasta Lahden kaupungintalosta jatkuen Alvar Aallon suunnittelemaan Ristinkirkkoon sekä moniin muihin kohteisiin. Kulttuurihankkeita on perusteltu myös Suomen Chicagoksi nimitetyn kaupungin julkisen kuvan kirkastamiseksi. Lahti haki Euroopan kulttuurikaupungiksi 2011, unkarilaisen ystävyyskaupunki Pécskin rinnalla (Pécs on Unescon maailmanperintö kohde), mutta kisan Suomen voittajaksi selviytyi Turku. Lahti tunnetaan eritoten urheilukaupunkina. Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria, kansainvälisiä urheilutapahtumia mm. maailmanmestaruuskilpailuja ja vuosittaiset Salpausselän Kisat. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja. Lahden suurhalli oli Länsi-Euroopan ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva urheiluhalli. Siellä pidetään vuosittain perinteeksi muodostunut talviturnaus suomalaisten pääsarjatason joukkueiden välillä, Uusi Lahti Cup. Kortteliliiga on lahtelainen ilmiö, joka on tarjonnut vapaamuotoista harrastesarjatoimintaa sekä omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia ympärivuotisesti jo vuodesta 1969 alkaen. Aktiivitoiminnassa on yli 450 joukkuetta joiden lajeina on muun muassa jalkapallo, kaukalopallo, lentopallo, beach volley, tennis, squash, salibandy, petankki, rullakiekko ja mölkky. Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee naapurikunnassa Nastolassa, ja Suomen Urheiluopisto sijaitsee lähellä Vierumäellä Heinolassa. Vierumäen liikuntapalvelut ovat kehittyneet jatkuvasti ja alueelle avautui uusi hotelli vuonna Visio ja strategia Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia v Lahden alueen elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Lahden alueen elinkeinostrategiassa vuosille alueen elinkeinojen kehittäminen organisoitiin klusteripohjaisesti. Klusteritoiminta on keino rakentaa yritysten välistä, toimialarajat ylittävää ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia synnyttävää yhteistyötä. Klusterimalli on osoittautunut menestyksekkääksi tavaksi jäsentää yrityskenttää, profiloida aluetta tiettyihin vahvoihin aloihin sekä saattaa toisistaan 15 (81)
16 hyötyviä yrityksiä yhteen. Lahden alue on muutamassa vuodessa profiloitunut aivan uudella tavalla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan keskittymänä. Uuden kilpailukyky- ja elinkeinostrategian päämääränä on entistä vahvemmin rakentaa Lahden alueesta dynaaminen, kansainvälisen tason osaamiseen perustuva sekä elinkeino- ja työpaikkarakenteeltaan korkean jalostusarvon ja tuottavuuden talousalue. Strategiassa korostuvat klusteri- ja toimialarajat ylittävät osaamisen kärjet sekä keinot, joilla pyritään klusterista tai toimialasta riippumatta kasvattamaan yritysten jalostusarvoa. Strategiassa painotetaan näitä tavoitteita tukevan luovan ja houkuttelevan elinympäristön kehittämistä. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia vuosille on valmisteltu laajassa rintamassa elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa. Strategia kattaa koko Päijät-Hämeen maakunnan. Valmisteluprosessissa on syntynyt yhteinen näkemys siitä, miten Lahden aluetta ja koko maakuntaa kehitetään ja mitkä ovat elinkeinokehittämisen painopistealueet. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan päämääränä on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Strategia suuntaa varsinaisten yrityksille tarjottavien palvelujen lisäksi esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikan sekä koulutuspolitiikan ratkaisuja sikäli, kun ne kytkeytyvät olennaisesti yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Yrityksiä, joilla on kasvukykyä ja -halua, tuetaan niiden kasvussa ja kansainvälisille markkinoille pääsyssä. Kaikkia yrityksiä koskettavat peruspalvelut, kuten yritysneuvonta, varmistetaan. Strategiset kilpailukykytekijät Asiat, joiden varaan alueen ja sen yritysten kilpailukykyä lähdetään rakentamaan: Vahva teollinen ja perheyrittäjyysperinne Sijainti metropolialueella Logistisesti Suomen parhaalla paikalla; suora ja nopea yhteys Helsinki-Pietari-akselilla Erinomainen elämisen ja yritystoiminnan hinta-laatusuhde Toimiva infrastruktuuri Työntekijöiden vahva sitoutuminen alueella sijaitsevaan työpaikkaansa Mikään näistä ei tuo itsestään kilpailukykyä tai kasvua, vaan ne antavat mahdollisuuden, joka pitää osata hyödyntää. Lahden alueen osaamisen kärki rakentuu luovasta ja toimialojen rajoja rikkovasta yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä kehittäjäorganisaatioiden yhteydestä. Alueella on valittu yksi selkeä teknologinen kärki, ympäristöteknologia. Lisäksi Lahden alue tunnetaan muotoilun sekä uudenlaisen käytäntölähtöisen innovaatiomallin kansallisena ja kansainvälisenä osaajana. Hyvinvointitoimiala on yksi Päijät-Hämeen ja Lahden kasvualoista, jonka kehittäminen on organisoitu hyvinvointiklusteriksi. Klusteriin kuuluvat sosiaali- ja terveysala, liikunta, kulttuuri ja matkailu sekä näihin liittyvä väline- ja varustevalmistus. Myös muissa klustereissa kehitystyötä tehdään selvästi aiempaa jäsentyneemmin. 16 (81)
17 Visio ja siihen pohjautuvat strategiset painopisteet Visio: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin alue. Yritysten raaka-aineiden käytön, energiakulutuksen ja kierrätettävyyden lisäksi ympäristötehokkuus liittyy olennaisesti koko yhdyskuntarakenteeseen ja sen asumis- ja liikenneratkaisuihin. Yritysystävällisyydellä käytännössä tarkoitetaan julkisen päätöksenteon joustavuutta, nopeutta ja tehokkuutta esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikassa tai koulutuspolitiikassa sekä toisaalta yrityksille suunnatun palvelutarjonnan yrityslähtöisyyttä. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan käytännön toimenpiteet ja palvelukonsepti määritellään ja kohdennetaan aloittaville, toimiville ja alueelle sijoittuville yrityksille sekä erikseen kasvuyrityksille. Perusneuvontapalvelut tarjotaan kaikille alueen aloittaville ja toimiville yrityksille. Kasvu- ja innovaatiopalvelujen kohderyhmään kuuluvat lähtökohtaisesti kaikki alueen kasvuhaluiset ja -kykyiset aloittavat ja toimivat yritykset. Palvelutarjonnan painopiste on ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin keskittyneissä yrityksissä, joille tarjotaan syvällisempää erityisosaamista vaativaa palvelua. Aktiiviset toimet uusien potentiaalisten kasvuyritysten tunnistamiseksi ja niiden kasvun edistämiseksi kohdennetaan erityisesti yrityksiin, joiden liiketoiminnassa ympäristötehokkailla ratkaisuilla on keskeinen rooli. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan käytännön toteuttamisesta vastaavat kunnalliset elinkeinoyhtiöt ja - yhdistys: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES: elinkeinopolitiikan koordinointi sekä kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta, markkinointipalvelut ja yrityspalvelut Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy: kasvu- ja innovaatiopalvelut ja niihin liittyvät kansalliset ja kansainväliset sidosryhmäsuhteet, innovaatioympäristöjen kehittäminen ja operointi Lahti Travel Oy: matkailupalveluiden myynti ja markkinointi Lahden alueen uusyrityskeskus ry.: perustamisneuvonta. Visioon pohjautuvat strategiset painopisteet sekä painopistealueilla käynnistettävät seuraavat strategiset kehitysohjelmat, joille laaditaan konkreettiset toteuttamissuunnitelmat aikatauluineen ja vastuutahoineen. 1. Euroopan innovatiivisin alue ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa a. Suomen johtava ympäristöosaamisen keskittymä ( ). Vauhditetaan maamme johtavan ympäristöosaamisen keskittymän rakentumista Kartanonniemen alueelle b. Ympäristötehokkuuden kehitysohjelma ( ). Toteutetaan yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä uusien ympäristötehokkaiden ratkaisujen pilotointi- ja testausympäristöjä mm. asumisessa ja prosessiteollisuudessa sekä energiatuotannossa c. Kansainvälisten ympäristöalan yritysten houkuttelu ( ). Vahvistetaan ympäristöalan aktiivista, kansainvälistä invest in -toimintaa d. Kasvuyrityspalvelun kehittäminen ( ). Vahvistetaan nopean kasvun yritysten, erityisesti ympäristöteknologiayritysten, kasvua ja kansainvälistymistä edistävää palvelua. Keskeinen vastuutaho: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 17 (81)
18 2. Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskus a. Muotoiluosaaminen ( ) Muodostetaan alueelle yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoisen muotoiluosaamisen kansallinen solmukohta b. Muotoilun alueellisen ja kansallisen kehittämistyön organisointi ( ) Otetaan kansallinen johtorooli muotoilualan kehittämisessä erityisesti uusille sovellusaloille; organisoidaan alan kehitystyö alueellisesti ja kansallisesti Keskeinen vastuutaho: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy T&k-toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue a. Osaamisen kärjet ( ). Muodostetaan kärkialoille yritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteiset t&k-yhteisöt, edistetään systemaattisesti parhaiden tutkimusryhmien toimintaa ja kansainvälisiä yhteyksiä b. Innovaatiotoiminnan aktivointi ( ). Aktivoidaan systemaattisesti innovaatiotoimintaa ja -kulttuuria yritysten kasvun edistämiseksi; edistetään erityisesti toimialarajat ylittäviä innovaatioprosesseja c. Korkeakoulutoiminnan yhtenäistäminen ( ). Tiivistetään alueen korkeakoulutoimintaa nykyistä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi Keskeinen vastuutaho: Lahden yliopistokeskus 4. Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa a. Joustava koulutusmalli ( ) Toteutetaan organisaatiorajat ylittävä, joustava ja työelämän tarpeisiin vastaava koulutusmalli alueen oppilaitosten yhteistyöllä b. Maahanmuuttajien ja työvoimareservin hyödyntäminen ( ) Luodaan malli maahanmuuttajien ja paikallisen työvoimareservin tehokkaalle hyödyntämiselle Keskeinen vastuutaho: Päijät-Hämeen koulutuskonserni 5. Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta a. Kuntien elinkeinopoliittisen toiminnan kehittäminen ( ). Tehostetaan elinkeinopoliittisten päätösten valmisteluprosessia ja yritysvaikutusten arviointia; vahvistetaan kuntien oman toiminnan sekä kunnallisten elinkeinoyhtiöiden välistä yhteyttä b. Alueellinen yrityspalvelu ( ). Rakennetaan alueellinen perusyrityspalvelu asiakkaan kannalta selkeäksi kokonaisuudeksi yhdessä muiden alueen yrityspalvelutoimijoiden kanssa c. Alueellinen sijoittumis- ja toimitilapalvelu ( ). Yhtenäistetään alueellista sijoittumis- ja toimitilapalvelua alueen kuntien yhteistyönä; varmistetaan tehokas yhteistyö alueelle sijoittumisen tekemiseksi helpoksi ja houkuttelevaksi d. Innovatiiviset julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävät toimintamallit ( ). 18 (81)
19 Kehitetään ja toteutetaan living lab -ajattelua soveltavia pilotointikohteita uudenlaisten julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävien palvelujen ja toimintamallien kehittämiseksi erityisesti hyvinvointipalveluissa Keskeinen vastuutaho: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 6. Metropolialueen toinen kasvukeskus a. Lahden alueen kasvukeskusprofiilin vahvistaminen ( ). Profiloidaan viestinnällisesti Lahden aluetta metropolialueen toisena kasvukeskuksena b. Kaupallisten keskusten vahvistaminen ( ). Vauhditetaan Lahden keskustavision toteuttamista ja monipuolisen kaupallisten keskittymien verkoston rakentumista c. Kulttuuriin, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvien palveluiden kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen osana työ- ja tapahtumamatkustusta ( ). Vauhditetaan hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvien investointien toteutumista alueella; rakennetaan kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tuotekehitystä ja kansainvälistymistä tukevia kehittämishankkeita d. Logistisen aseman vahvistaminen ( ). Toteutetaan Lahden alueen logistisen sijainnin kannalta keskeiset liikenne- ja toimitilaratkaisut Keskeinen vastuutaho: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES Tärkeimmät kaupalliset ja infraan liittyvät kehityshankkeet 1) Lahti Cleantech Park/Ympäristökampus Vesijärven tuntumaan Niemen alueelle sijoittuneeseen ympäristökampukseen, Lahti Cleantech Parkiin on sijoittunut neljä ympäristöalan yliopistoyksikköä, Suomen johtava ympäristöteknologiaan erikoistunut teknologiakeskus sekä Suomen suurin ympäristöalan tutkimuslaboratorio. Alueesta on tarkoitus muodostaa yksi Euroopan johtavista ympäristöteknologiakeskittymistä. Aloitusalueen koemarkkinointi on onnistunut ja kohteessa on toteutettu ensimmäinen toimistoinvestointi 2008 ja vuonna 2010 on lähdössä liikkeelle kahden seuraavan toimistovaiheen investoinnit. Alueelle on ensi vaiheessa syntynyt m² toimistokeskittymä joka on laajenemassa vuoden 2010 vaiheiden käynnistymisen myötä noin m². Alueelle on Master planissa luonnosteltu m² toimistokeskittymää. 2) Teivaanrinteen hotelli Lahden Teivaanrinteeseen on suunnitelmissa hotellikylpylä, jossa olisi n. 180 huonetta, 240 lomaosaketta sekä laaja kylpyläosa. Majoittujia Lahteen havitellaan laajasti kansainvälisiltä markkinoilta. Kohteeseen on haettu asemakaavan muutosta jonka tavoitteena on mahdollistaa kylpylä-hotellin toteutuminen lisäämällä voimassa olevan korttelialueen rajoja ottaen huomioon alueen suojeluarvot. Hotellista on esitetty luonnoksia ja rakennusta on luonnehdittu moderniksi lasimonumentiksi. Hankesuunnitelman edistymisaikataulusta ei ole käytettävissä julkista tietoa. 19 (81)
LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia
LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin
LisätiedotLahden alueen elinkeinopolitiikan. yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, yy ja sen kautta synnyttää lisää
Lahden alueen elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, yy ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Strategian
LisätiedotMuotoilemme elämäämme kestäväksi
Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotKartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön
Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007
LisätiedotLahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Sari Hänninen 4.11.2009 Hyvinvointitoimialan kehittämisen alkutaival Päijät-Hämeessä LUT School of Innovation Alueelliset kehittäjäorganisaatiot
LisätiedotKESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015
KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotYritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi
Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja
LisätiedotKANTA-HÄMEEN MATKAILUN
KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotSuomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013
Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotHÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka
Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja
LisätiedotTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit
TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman
LisätiedotLYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.
1 LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.10 Juha Hertsi 2 LYHYT KATSAUS OSAAMISKESKUSOHJELMA 1999 2006 Ohjelmakausi
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotKeski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013
Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten
LisätiedotALUEELLINEN VETOVOIMA
ALUEELLINEN VETOVOIMA Antti Mykkänen 6.11.2017 Oulussa 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö - Veli Pelkonen 2 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 6.11.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiö 4 6.11.2017
LisätiedotHelsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY
Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan
LisätiedotPORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017
TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit
LisätiedotUtta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.
Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta
LisätiedotVetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle
Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015
Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua
LisätiedotKuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta
Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva
LisätiedotTAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.
LisätiedotE-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.
E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-
LisätiedotOhjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta
1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen
LisätiedotETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN
ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016
LisätiedotLahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015. Lyhentämätön versio
Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lyhentämätön versio Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa alueen
LisätiedotMatkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2
Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun
LisätiedotMatkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo
Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotKeski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008
KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotKotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia
Cursor Oy Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia Hyväksytty seutuvaltuustossa 18.6.2019 Tiivistelmä Tämä on Kotkan-Haminan seudun elinkeinostrategia. Strategialla
LisätiedotVientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi
Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017: MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI 20.3.2014 Pohjois-Pohjanmaan visio 2040 Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa Pohjois-Pohjanmaa
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotElinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp
Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotValkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017
Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten
LisätiedotHämeenlinnan seudun puheenvuoro
Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotMitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto
Mitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto KAMPISTA SAIMALLE Matkailuliikennepalveluiden kehittämis- ja tuotteistamispilotti Etelä-Savossa 2014 Matkailukohteiden
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotImatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi
Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km
Lisätiedotseminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotTahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio
Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435
LisätiedotKasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö
käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen
LisätiedotICER-hankkeen ensi askelten jälkeen...
2011/I. January ICER-hankkeen ensi askelten jälkeen... Hyvä lukija, luet 2010 tammikuussa alkaneen ICER - Innovative Concept of Eco-Accommodation approach in rural Regions: Public support policies for
LisätiedotLahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015
Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 1 sisällysluettelo 8 10 Lahden seutu Päijät-Häme Artjärvi Kärkölä Asikkala Lahti Hartola Nastola
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotKuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta
Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta
LisätiedotArktisen matkailun menestystarina
Arktisen matkailun menestystarina Jorma Terentjeff teollisuusneuvos toimitusjohtaja Hiihtokeskus Iso-yöte Oy Matkailun kansantaloudellinen merkitys Matkailu on globaalisti yksi nopeimmin kasvavista toimialoista
LisätiedotHÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009
HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä
LisätiedotOSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä
OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin
LisätiedotEtelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys
Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus
LisätiedotElinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö
Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari
LisätiedotParasta kasvua vuosille 2016-2019
Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotSaimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan
Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan. Saimaa on ollut myötätuulessapaljon
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotMatkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto
Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari 2.2.2016 Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Lähde: Lapin matkailun maankäyttöstrategia 2040 Lapin matkailun menestystarina Matkailuklusteri Lapissa
LisätiedotMukkulan matkailualueen kehittäminen
Mukkulan matkailualueen kehittäminen Sijainti kaupunkirakenteessa Yleiskaava 2025 Saavutettavuus, Sibeliustalo 2,5 km, keskusta alle 4 km, matkakeskus 5 km, ohikulkutie, vesireitti pohjoiseen ja itään
LisätiedotMiten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin
Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotMatkailutilasto Elokuu 2016
Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset
LisätiedotHotellin asiakasliikenne ja kannattavuus
Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotSaaristo-, rannikko- ja vesistömatkailu Suomen matkailussa. Saaristoasiain neuvottelukunta Hanna-Mari Kuhmonen
Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailu Suomen matkailussa Saaristoasiain neuvottelukunta 8.11.2017 Hanna-Mari Kuhmonen TEM ja matkailu Vastaa matkailupolitiikan painotuksista ja koordinoi kehittämistyötä
LisätiedotELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA
ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI
LisätiedotMatkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen
Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti
LisätiedotPaikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu
Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten
LisätiedotUuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007
Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn
LisätiedotVastuullisesti kasvava Lappi
Vastuullisesti kasvava Lappi Vastuullisesti kasvava Lappi kasvaa jokaisella toimialalla Lapin elinkeinoelämä on kuluvan vuosikymmenen puolivälin jälkeen kasvanut kaikilla toimialoilla. Lapin elinkeinoelämän
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotLapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut
Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotVihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva
Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotMetsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala
Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotHämePro tahtosopimus 2008
HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.
LisätiedotTERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotMetropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander
Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit
LisätiedotSuurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)
Lisätiedot