KANNATTAVUUSTUTKIMUS - Mukkulan kartanoalue, Lahti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANNATTAVUUSTUTKIMUS - Mukkulan kartanoalue, Lahti"

Transkriptio

1 KANNATTAVUUSTUTKIMUS - Mukkulan kartanoalue, Lahti Yhteistyössä Lahden kaupunki, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES, Vanajanlinna Oy ja

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 PROJEKTIN TAUSTAT Taustaa Kohde Tavoite Aikataulu KOHDE Alueen tiedot Kohteen nykytila Kohteen kehittämiselle asetetut tavoitteet Alueen historia SIJAINTIKUNTA/KAUPUNKI Lahti pähkinänkuoressa Kunnan/Kaupungin elinkeinoelämä ja sen kehitysnäkymät Kunnan kaupallinen profiili Visio ja strategia Tärkeimmät kaupalliset ja infraan liittyvät kehityshankkeet Lahti osana Päijät-Hämeen matkailustrategiaa MATKAILUTOIMIALATIETOA Matkailutoimialan tilastotietoa Suomen tilastotietoa Lahden matkailutilastotietoa johtopäätökset tilastojen perusteella Matkailutoimialan erityispiirteet Toimialan rakenne Suomessa Majoitusalan investoinnit Matkailutoimialan trendit ja tulevaisuus Matkailun kehittymiseen liittyvät megatrendit Sidosryhmähaastattelut Lahden alueella Haastattelun tarkoitus ja kysymykset Yhteenveto haastatteluista ALUEEN POTENTIAALI Sijaintinäkökulma Palvelutarjontanäkökulma Mukkula SWOT KEHITYSEHDOTUKSET Ehdotusten taustaa Alueen käsittely Ehdotukset Kartanoniemi Kartano Portti Alueen yhtenäisyys ja saavutettavuus Kokonaisehdotus kuvana Suunnitelmien yhteyksiä eri strategioihin KOHDERYHMÄT Kokous- ja kongressiasiakkaat Ulkomaiset vapaa-ajan matkustajat (81)

3 7.3 Liikematkustajat Kotimaiset vapaa-ajan matkustajat Lahden kaupungin asukkaat KAAVOITUS- JA LUPAKÄYTÄNTÖ Yleiskaava Asemakaava Asemakaavamuutos Tutkimusalue VP/s Tutkimusalue ALO Asemakaavamuutosprosessin vaiheet Lahden yleiskaava Rakennuslupa Rakennushankkeen vaiheet rakennusvalvonnassa HANKKEEN RISKIT HANKKEEN JATKOTOIMENPITEET JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET (81)

4 1 PROJEKTIN TAUSTAT 1.1 Taustaa Tämä selvitys Mukkulan kartanon alueen kehittämisestä on tehty yhteistyössä Lahden kaupungin ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKESIN sekä kiinteistökehitysyhtiö :n ja matkailualaa edustavan Vanajanlinna Oy:n kesken. Jotta Vanajanlinna Oy voisi sitoutua pitkän tähtäimen liiketoimintaan alueella, on kaupungin kanssa sovittu selvitettävän Mukkulan kartanoalueen kaupallinen ja hyvinvoinnillinen potentiaali sekä kaupungin maineen rakentumista tukevat mahdollisuudet. Tätä varten on laadittu aluetta koskeva laaja tarveselvitys ja konseptisuunnitelma, jossa kaupungin kanssa sovitut asukkaita ja matkailijoita koskevat tavoite- ja tahtotilat toteutuisivat. 1.2 Kohde Mukkulan kartano on Lahden kaupungin omistuksessa oleva ja Vesijärven rannalla sijaitseva kartanoalue. Kartanon alueeseen sisältyvät itse kartanorakennuksen ja sen oheisrakennusten lisäksi Mukkulanranta, jonka ranta on uimarantakäytössä ja jonka laiturin päässä sijaitsevassa tanssipaviljongissa järjestetään kesäviikonloppuisin tansseja. Mukkulan rannassa on lisäksi pieni kioski, venelaituri, tenniskenttä ja mini-golfrata. Mukkulan alueen kauniissa niemenkärjessä toimii leirintäalue. (Selvityksessä nimetty KARTANO-alueeksi) Mukkulan laajempaan kartanoalueeseen kuuluu tällä hetkellä leirintäaluekäytössä pääasiallisesti oleva kaunis niemen kärki, joka on selvityksessä nimetty alueeksi KARTANONIEMI. PORTTI-alue on kartanoalueelle tultaessa keskeinen teiden risteymäkohta, jossa tällä hetkellä on huonokuntoinen opiskelija-asuntokokonaisuus. Tämän lisäksi alueella on luonnonsuojelualue, joka on myös siksi kokonaisuuden käsittelyssä nimetty. Mukkulan alue on yksi Lahden kauneimmista alueista, jonka rantaviiva vilkkaan Vesijärven rannalla on suurelta osin hyödyntämättä. Vesijärveä vesialueena on kohennettu niin veden puhtauden kuin muiden ranta-alueiden osalta parina viime vuosikymmenenä kovastikin. Alueen luonnonsuojelukohteet tarjoavat luontoelämyksiä niitä haluaville. Virkistys- ja matkailukäyttöön tarkoitetut osat Mukkulan kartanoalueesta ovat olleet pitkään vailla erityisiä perusparannustoimenpiteitä luvun palveluiden vaateet ja mahdollisuudet ovat alueella täyttymättä. 4 (81)

5 Mukkulan kartanoalueen selvityksessä huomioidut osa-alueet: 1.3 Tavoite 1.4 Aikataulu Kannattavuustutkimuksen tavoitteena on laatia koko Mukkulan kartanoaluetta koskeva innovatiivinen ja alueen mainetta, virkistyksellistä ja taloudellista arvoa nostava kehityssuunnitelma, joka tukee kaupungin elinkeinostrategiaa. Aluekehityksessä on huomioitu erityisesti Lahden matkailullisen vetovoiman ja jatkuvasti kasvavan väestöpohjan hyvinvointitarpeet. Tutkimuksen tavoitteena on myös selvittää alueen kaupallisten toimintojen elinkelpoisuus ja public-private-yhteistyön reunaehdot. Kannattavuustutkimuksen avulla pyritään selvittämään Lahden Kaupungin tahtotila esitetyn hankkeen osalta ja näin selvitys toimisi päätöksenteon tukena. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on tuoda esille eri sidosryhmien näkemykset Lahden kaupungin palvelukehityksen tarpeesta sekä tuoda laskelmilla varustettu toimenpide-ehdotus kaupungille. Selvityksen voimin pyritään saamaan alueen kehittymiselle elintärkeät sijoittajat kiinnostumaan Mukkulan alueesta sijoituskohteena. Hanke tulisi kokonaisuudessaan olemaan ainutlaatuinen public-private-yhteistyö, joka toisi paikkakunnalle uusia toimijoita ja osallistaisi jo paikkakunnalla toimivat yritykset sekä kaupungin organisaatiot yhteistyöhön. Kannattavuustutkimuksen toteutusaikataulu on huhtikuu elokuu (81)

6 2 KOHDE 2.1 Alueen tiedot Mukkula on Lahden kaupunginosa noin 5 km etäisyydellä keskustasta. Aluetta rajaavat etelässä Niemen teollisuusalue, lännessä Vesijärvi, pohjoisessa Kilpiäisten asuinalue ja idässä Vääksyntie eli valtatie 24. Mukkula on kuulunut Hollolaan, josta sen kunta liitettiin Lahteen Mukkulan palveluihin kuuluvat muun muassa peruskoulu (lukio lakkautettiin vuonna 2007). Mukkulassa on myös kirjasto, ostoskeskus, Keski-Lahden seurakuntaan kuuluva Mukkulan kirkko, päiväkoti, 1700-luvun lopulla rakennetun Mukkulan kartanon yhteydessä toimiva leirintäalue ympäröivine puistoineen. Mukkulan kartanon alue tarjoaa mahdollisuuden virkistyskäyttöön kesällä ja talvella. 6 (81)

7 Pyörätiet ja bussiyhteydet Lahden keskustaan ovat hyvät. Linja 30 ajaa Niemenkadun kautta Mukkulaan ja kääntyy ostoskeskukselta Pilkotunmäelle, linjat 31 ja 32 ajavat Mukkulankatua ohi. Näillä busseilla pääsee ilman vaihtoa Liipolaan (30), Patoniittyyn (31) ja Saksalaan (32). Mukkulan läpi kulkee tieyhteys sekä pyöräily- ja retkeilyreitti Kilpiäisten kautta Hollolan Kukkilan kylään. Väylän kautta ajetaan Lahden ja Kalliolan välisiä linja-autovuoroja. Vääksyntien (Vt 24) pysäkeiltä pääsee lähiliikenteen busseilla Vääksyn suuntaan. Merrasjärven pikavuoropysäkiltä pääsee pikavuoroilla suoraan Helsinkiin, Jämsään, Jyväskylään ja Hartolaan. Merrasjärven pysäkkiä käyttävät myös Helsinki-Jämsä- Jyväskylä -erikoispikavuorot, jotka ohittavat Lahden keskustan. Mukkulan laidalla Holman pikavuoropysäkiltä pääsee linja-autolla Heinolan suuntaan. Etäisyyksiä Kaupunkeihin km Satamiin km Helsinki 100 Vuosaari 99 Tampere 126 Loviisa 79 Turku 213 Hamina 108 Jyväskylä 167 Kotka 109 Lappeenranta 148 Hanko 233 Kouvola 62 Turku 268 Hämeenlinna 73 Oulu 505 Lentoasemalle km Pietari 314 Helsinki-Vantaa 93 7 (81)

8 Autolla Helsinkiin ajaa noin tunnin, junalla pääsee alle 50 minuutissa. Helsinki- Vantaan lentoasemalle kestää autolla noin 50 minuuttia ja suorat vuorot bussilla lähtevät päivittäin tunnin välein. Vuoden 2010 lopussa nopea junayhteys Pietariin aukeaa. Aluksi välimatka taittuu n. 3,5 tunnissa vähentyen toiminnan optimoinnin myötä 2,5 tuntiin. 2.2 Kohteen nykytila Mukkulan kartanon aluetta on ehostettu sen historian aikana useaan otteeseen, mutta viimeiset kymmenen vuotta alue on ollut vailla suurempia kunnostustöitä. Keväällä 2009 päättyi kartanossa toiminta yrittäjän mennessä konkurssiin. Puistoja hoidetaan kaupungin toimesta, mutta rakennusten merkittävät kunnostukset ovat toistaiseksi jääneet tekemättä. Mukkulan matkailu- ja virkistysalueen niemenkärjessä toimii leirintäalue 2024 päättyvällä maanvuokrasopimuksella. Leirintäalueen vuokralaisena toimii Mukkula Club Oy. Leirintäalue toimii pääsääntöisesti kesäkaudella, joskin toimijalla on alueella yksittäisiä ympärivuotisessa käytössä olevia vuokrattavia mökkejä. Leirintäalueen pääasiallisena käyttäjänä toimivat caravaanarit. Toiminta ei ole ollut kaikilta osin maanvuokrasopimuksen ja viranomaisten lupien mukaista, minkä johdosta siihen on puututtu. 8 (81)

9 2.3 Kohteen kehittämiselle asetetut tavoitteet Mukkulan alue on kiistatta Lahden kauneinta seutua. Kartanon ympäristö kartanorakennuksineen ja nurmikenttineen luo arvokkaan vaikutelman, jonka säilyttäminen uudistetussa käyttötarkoituskokonaisuudessa otetaan huomioon. Alueen matkailu- ja virkistyskäyttö yhdistettynä koko Mukkulan alueen vetovoimaisuuden kasvattamiseen ovat tavoiteasetannan perustana. Alueen merkitystä Lahden kaupungille kaupallista potentiaalia ajatellen on tarkasteltu nimenomaan matkailun ja hyvinvointipalveluiden näkökannalta. Lisäksi kaupallisten tavoitteiden rinnalla on tasavertaisesti Lahden mielikuvallinen kehittyminen sekä asukkaiden viihtyvyyden lisääminen alueen luontoa, historiaa ja sijaintitekijöitä hyödyntäen. 2.4 Alueen historia Mukkula Mukkulan kaupunginosa, joka muodostuu pääosin Mukkulan kartanon maista, liitettiin kaupunkiin Alueelle laadittiin väljä kaava, minkä vuoksi kaupunginosaa alettiin kutsua puutarhakaupungiksi. Mallina puutarhakaupungin mahdollistavalle asemakaavalle oli Espoon Tapiola. Mukkulan rakentamisen yhteydessä luvulla saivat loputkin vanhat rakennukset väistyä kaavoituksen mukaisen rakentamisen alta. Mukkulan kartano Näkymä Vesijärveltä Mukkulan kartanolle. Mukkulan kartanon kukoistuskausi alkoi kun kapteeni Arndt Johan von Hausen osti tilan Christian Hasselilta vuonna Kartanon tilakeskuksen rakenne muotoutui uudestaan 1800-luvun aikana. Päärakennus seisoi edelleen alkuperäisellä paikallaan, ja sittemmin Insinöörskän taloksi kutsuttu asuinrakennus rakennettiin vuo- 9 (81)

10 den 1843 tienoilla. Tiilimestarin talo eli palvelijoiden asuinrakennus valmistui todennäköisesti 1800-luvun lopulla. Uusi navetta valmistui 1882 ja talli rakennettiin 1890-luvulla. Näistä rakennuksista vain päärakennus, Insinöörskän talo ja palvelijoiden asuinrakennus, joskin muutettuna, ovat säilyneet nykypäivään asti. Lahden kaupunki osti kartanon vuonna 1959 ja muutti sen matkailu- ja vapaaajankeskukseksi. Kartanopuisto muuttui julkiseksi viheralueeksi ja se otettiin yleiseen käyttöön. Päärakennuksessa toimi aluksi retkeilymaja ja 1970-luvulta lähtien hotelli- ja ravintolakoulu. Myöhemmin sen toiseen kerrokseen tehtiin muutoksia ja tilat otettiin Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen käyttöön alakerran jäädessä ravintolakäyttöön. Ranta toimi uimapaikkana ja puistoon rakennettiin yleisen uimarannan pukusuoja, tennis- ja lentopallokenttä sekä minigolfrata. Lisäksi kartanokeskuksen tuntumaan perustettiin leirintä- ja luonnonsuojelualue ja rakennettiin opiskelija-asuntola. Vanha laituri korvattiin uudella, melko massiivisella laiturilla, jonka päässä on nykyisin katettu tanssilava. Vuonna 1997 rantaan rakennettiin laaja maaterassi tanssi- ja oleskelupaikaksi. Kellarimäki kuului kartanopuistoon ns. luonnonalueena. Vuodesta 1962 Kellarimäki on ollut rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Suojelupäätöksessä Ritamäen luonnonsuojelualue todettiin edustavan rehevää lehtometsäaluetta, joka puustollisesti on arvokas ja näyttävä kokonaisuus paikallisella sekä maakunnallisella tasolla. Kartanoa on peruskorjauksissa muutettu huomattavasti ulkoasultaan 1898 ja 1937 sekä 1985 ja Laajimmillaan kartano on ollut 1900-luvun alussa, jolloin sen pinta-ala oli 360 hehtaaria, josta 110 hehtaaria peltoa. 10 (81)

11 Kartanoalueen päärakennus 3 SIJAINTIKUNTA/KAUPUNKI 3.1 Lahti pähkinänkuoressa Lahti sijaitsee Vesijärven eteläpäässä Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Lahden kaupungin väkiluku ylitti asukkaan rajan 11/2008. Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki ja Lahden seutu on kuudenneksi suurin kaupunkiseutu. Lahti on nuorin Suomen vanhoista kaupungeista (perustettu ). Lahden väestörakenne noudattaa Suomen keskiarvoja: 0-7-v. on 6,7 %, 7-18-v. on 12,6 %, v. on 62,3 % ja yli 65-v. on 18,4% väestöstä (2009). Lahti ympäristökaupunkina Kaupungilla on vahva asema ympäristöliiketoiminnan sekä ympäristöalan koulutuksen ja tutkimuksen keskuksena. Lahtea kehitetään Suomen johtavaksi ympäristökaupungiksi ottamalla kestävän kehityksen periaatteet huomioon kokonaisvaltaisesti kaikessa kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnassa. Sijainti Lahti sijaitsee Etelä-Suomessa, sata kilometriä pohjoiseen Suomen pääkaupungista Helsingistä. Helsinki-Vantaan lentokenttä on vain tunnin ajomatkan päässä. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta Lahteen on helppo tulla. Suora junayhteys Helsingistä tuo perille noin 45 minuutissa. Kaupunkien välillä on myös suora moottoritieyhteys. Lahden rajanaapurikunnat ovat Hollola lännessä ja pohjoisessa, Nastola idässä ja Orimattila etelässä. 11 (81)

12 3.2 Kunnan/Kaupungin elinkeinoelämä ja sen kehitysnäkymät Kunnan kaupallinen profiili Elinkeinorakenne Lahden alueen elinkeinoelämän vahvuus on sen monipuolisessa rakenteessa. Alueella on pitkät yrittäjyyden perinteet, vahva teollinen osaaminen ja runsaasti eri alojen pkyrityksiä, joiden joukossa on useita kansallisesti ja kansainvälisestä merkittäviä perheyrityksiä. Vuonna 2005 Lahden alueen kehittämisen kärjeksi valittiin ympäristöklusteri, mikä perustui alueella toimivien yritysten ja yliopistojen ympäristöosaamiseen. Lahden alue on pääkaupunkiseudun ohella Suomen merkittävin ympäristöliiketoiminnan keskittymä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto on noin 0,5 miljardia euroa, mikä on noin 12 % kokonaisliikevaihdosta Suomessa. Ympäristöliiketoiminnan kasvu Lahden alueella on tällä hetkellä noin 17 prosenttia vuodessa. Vuonna 2007 Lahti sai kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin vetovastuun. Mekatroniikka- ja viljaklusterit sekä puu ja asuminen -klusteri ovat alueen kehityksen ja kasvun kannalta kivijalkaklustereita, jotka ovat vuosikymmenien ajan muodostaneet alueen taloudellisen perustan. Hyvinvointipalvelut ovat myös yksi vahva osaamisalue Lahden seudulla. Hyvinvointipalveluihin luetaan sekä liikunta-, matkailu-, tapahtuma- ja vapaa-ajan varustetuotantotoimialat. Kaiken kaikkiaan Päijät-Hämeessä on noin yritystä ja uusien yritysten perustamismäärät ovat jatkuvasti kasvaneet. Vuonna 2007 maakunnassa perustettiin yritystä. Yritysten määrän nettokasvu oli 606. Yrityshautomo- ja uusyrityskeskuspalvelut ovat Lahden alueella Suomen tehokkaimpien joukossa. Kauppa- ja palveluelinkeinot ovat avainasemassa Lahden alueen työllisyyskehityksen kannalta. Noin 60 % alueen kaikista työpaikoista ja lähes 80 % kaikista toimivista ja aloittavista yrityksistä on palveluelinkeinojen piirissä. Kaupan liikevaihdon kasvu oli vuonna 2007 Päijät-Hämeessä Suomen maakunnista kaikkein nopeinta: Päijät-Hämeessä 10,8 %, maakuntien keskimääräinen kasvu 5,6 %. Lahdessa toimii yliopistoyksiköitä, jotka edustavat Aalto-yliopiston Teknillistä korkeakoulua, Helsingin Yliopistoa, Tampereen teknillistä yliopistoa sekä Lappeenrannan teknillistä yliopistoa. Yliopistoyhteistyön vahvat tutkimus- ja opetusalat ovat ympäristöekologia, ympäristötekniikka, liike- ja tuotantotalous sekä hyvinvointiala. Lahden ammattikorkeakoulu on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista, jossa on yli opiskelijaa. 12 (81)

13 LAHDEN SUURIMMAT YRITYKSET Lahdessa sijaitsevien työpaikkojen mukaan Osuuskauppa Peikko Finland Oy 313 Hämeenmaa Isku 643 Stora Enso 292 Fazer 573 UPM Kymmene 250 Hartwall 481 ISS Palvelut 245 ESA-konserni 415 Lahti Energia 231 Kemppi yhtiöt 400 Lassila & Tikanoja 212 Koiviston Auto -yhtymä 375 Teknoware 209 Itella Oyj 350 Oilon Suomi 186 L-Fashion Group 347 Stala Group 180 TeliaSonera 319 Lahti Precision 179 Lahden ja sen seutukuntien yhtenä kasvavana toimialana nähdään logistiikka. Lahden Kujalaan tulee uusi logistiikkakeskus, jonka toteutus on jo käynnistynyt pppyhteistyöllä. Vuosaaren sataman aukeaminen ja siihen liittyvä, mahdollisesti Hollolaan rakennettava logistiikkaterminaali tulevat lisäämään Lahden kautta kulkevan Venäjälle suuntaavaan raskaan liikenteen määrää. Asukkaat ja asuminen Päijät-Häme on vuodesta 2001 ollut muuttovoittoinen, ja vuoden 2007 lopussa maakunnan väestömäärä ylitti asukkaan rajapyykin. Lahden kaupunkiseudulla oli vuonna 2007 noin asukasta. Vuodesta 2000 koko Päijät- Hämeen väestömäärä on kasvanut noin asukkaalla ja Lahden kaupunkiseudun asukkaalla. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan maakunnan väkiluku on vuoden 2030 lopussa asukasta. Lahden alue on moottoritien ja erityisesti Kerava-Lahti-oikoradan valmistuttua lähentynyt pääkaupunkiseutua ja kiinnostus alueen tarjoamia asumisen ja vapaaajan mahdollisuuksia kohtaan on kasvanut. Vuonna 2005 toteutettu muuttajatutkimus vahvistaa sen, että muuttajapotentiaali on pääkaupunkiseudulla ja Etelä- Suomessa. 13 (81)

14 LAHDEN KAUPUNGIN ASUKKAIDEN JAKAANTUMINEN KAUPUNGINOSA-ALUEITTAIN Oikorata linkittää Lahden yhä tiiviimmin pääkaupunkiseudun yhteyteen. Nopeimmillaan junat kulkevat Helsingin keskustaan reilussa kolmessa vartissa. Lahdessa uskotaankin asukasluvun kääntyvän nopeaan kasvuun. Siellä asuntojen hintataso on selvästi edullisempi ja oletus elämänlaadusta ruuhkaista ja hektistä pääkaupunkiseutua parempi. Tällä hetkellä n. 10 % Lahteen muuttavista tulee Helsingin seudulta. Sekä opiskelijoille, kansallisestikin yhä kasvavalle yksinasujakunnalle että perheille tulee olla mielekkäitä asuntoja, jotta muuttoliike jatkaisi kasvuaan. Uusia asuntoja rakennetaankin Lahden alueelle kiivaasti. Ydinkeskustan liepeillä on useita asuntokohteita rakenteilla (kts ). 14 (81)

15 Kulttuuri- ja liikuntakaupunki Lahdessa on tapahtumia ympäri vuoden. Konsertti- ja kongressikeskuksena toimiva Sibelius-talo sekä lukuisat muut instituutiot tarjoavat laajan valikoiman kulttuuritapahtumia. Sinfonia Lahti, kaupungin sinfoniaorkesteri on kansainvälisesti tunnettu ja tarjoaa musikaalisia mestariteoksia. Uudesta satama-alueesta ihastuttavine puistoineen on tullut kaupunkilaisten olohuone. Perinteisesti Lahdessa on kulttuuria edistetty voimaperäisellä rakentamisella alkaen Eliel Saarisen pikkukaupunkiin suunnittelemasta Lahden kaupungintalosta jatkuen Alvar Aallon suunnittelemaan Ristinkirkkoon sekä moniin muihin kohteisiin. Kulttuurihankkeita on perusteltu myös Suomen Chicagoksi nimitetyn kaupungin julkisen kuvan kirkastamiseksi. Lahti haki Euroopan kulttuurikaupungiksi 2011, unkarilaisen ystävyyskaupunki Pécskin rinnalla (Pécs on Unescon maailmanperintö kohde), mutta kisan Suomen voittajaksi selviytyi Turku. Lahti tunnetaan eritoten urheilukaupunkina. Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria, kansainvälisiä urheilutapahtumia mm. maailmanmestaruuskilpailuja ja vuosittaiset Salpausselän Kisat. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja. Lahden suurhalli oli Länsi-Euroopan ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva urheiluhalli. Siellä pidetään vuosittain perinteeksi muodostunut talviturnaus suomalaisten pääsarjatason joukkueiden välillä, Uusi Lahti Cup. Kortteliliiga on lahtelainen ilmiö, joka on tarjonnut vapaamuotoista harrastesarjatoimintaa sekä omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia ympärivuotisesti jo vuodesta 1969 alkaen. Aktiivitoiminnassa on yli 450 joukkuetta joiden lajeina on muun muassa jalkapallo, kaukalopallo, lentopallo, beach volley, tennis, squash, salibandy, petankki, rullakiekko ja mölkky. Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee naapurikunnassa Nastolassa, ja Suomen Urheiluopisto sijaitsee lähellä Vierumäellä Heinolassa. Vierumäen liikuntapalvelut ovat kehittyneet jatkuvasti ja alueelle avautui uusi hotelli vuonna Visio ja strategia Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia v Lahden alueen elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Lahden alueen elinkeinostrategiassa vuosille alueen elinkeinojen kehittäminen organisoitiin klusteripohjaisesti. Klusteritoiminta on keino rakentaa yritysten välistä, toimialarajat ylittävää ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia synnyttävää yhteistyötä. Klusterimalli on osoittautunut menestyksekkääksi tavaksi jäsentää yrityskenttää, profiloida aluetta tiettyihin vahvoihin aloihin sekä saattaa toisistaan 15 (81)

16 hyötyviä yrityksiä yhteen. Lahden alue on muutamassa vuodessa profiloitunut aivan uudella tavalla valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä ympäristöosaamisen ja -liiketoiminnan keskittymänä. Uuden kilpailukyky- ja elinkeinostrategian päämääränä on entistä vahvemmin rakentaa Lahden alueesta dynaaminen, kansainvälisen tason osaamiseen perustuva sekä elinkeino- ja työpaikkarakenteeltaan korkean jalostusarvon ja tuottavuuden talousalue. Strategiassa korostuvat klusteri- ja toimialarajat ylittävät osaamisen kärjet sekä keinot, joilla pyritään klusterista tai toimialasta riippumatta kasvattamaan yritysten jalostusarvoa. Strategiassa painotetaan näitä tavoitteita tukevan luovan ja houkuttelevan elinympäristön kehittämistä. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia vuosille on valmisteltu laajassa rintamassa elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa. Strategia kattaa koko Päijät-Hämeen maakunnan. Valmisteluprosessissa on syntynyt yhteinen näkemys siitä, miten Lahden aluetta ja koko maakuntaa kehitetään ja mitkä ovat elinkeinokehittämisen painopistealueet. Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan päämääränä on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Strategia suuntaa varsinaisten yrityksille tarjottavien palvelujen lisäksi esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikan sekä koulutuspolitiikan ratkaisuja sikäli, kun ne kytkeytyvät olennaisesti yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Yrityksiä, joilla on kasvukykyä ja -halua, tuetaan niiden kasvussa ja kansainvälisille markkinoille pääsyssä. Kaikkia yrityksiä koskettavat peruspalvelut, kuten yritysneuvonta, varmistetaan. Strategiset kilpailukykytekijät Asiat, joiden varaan alueen ja sen yritysten kilpailukykyä lähdetään rakentamaan: Vahva teollinen ja perheyrittäjyysperinne Sijainti metropolialueella Logistisesti Suomen parhaalla paikalla; suora ja nopea yhteys Helsinki-Pietari-akselilla Erinomainen elämisen ja yritystoiminnan hinta-laatusuhde Toimiva infrastruktuuri Työntekijöiden vahva sitoutuminen alueella sijaitsevaan työpaikkaansa Mikään näistä ei tuo itsestään kilpailukykyä tai kasvua, vaan ne antavat mahdollisuuden, joka pitää osata hyödyntää. Lahden alueen osaamisen kärki rakentuu luovasta ja toimialojen rajoja rikkovasta yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä kehittäjäorganisaatioiden yhteydestä. Alueella on valittu yksi selkeä teknologinen kärki, ympäristöteknologia. Lisäksi Lahden alue tunnetaan muotoilun sekä uudenlaisen käytäntölähtöisen innovaatiomallin kansallisena ja kansainvälisenä osaajana. Hyvinvointitoimiala on yksi Päijät-Hämeen ja Lahden kasvualoista, jonka kehittäminen on organisoitu hyvinvointiklusteriksi. Klusteriin kuuluvat sosiaali- ja terveysala, liikunta, kulttuuri ja matkailu sekä näihin liittyvä väline- ja varustevalmistus. Myös muissa klustereissa kehitystyötä tehdään selvästi aiempaa jäsentyneemmin. 16 (81)

17 Visio ja siihen pohjautuvat strategiset painopisteet Visio: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin alue. Yritysten raaka-aineiden käytön, energiakulutuksen ja kierrätettävyyden lisäksi ympäristötehokkuus liittyy olennaisesti koko yhdyskuntarakenteeseen ja sen asumis- ja liikenneratkaisuihin. Yritysystävällisyydellä käytännössä tarkoitetaan julkisen päätöksenteon joustavuutta, nopeutta ja tehokkuutta esimerkiksi kaavoitus- ja tonttipolitiikassa tai koulutuspolitiikassa sekä toisaalta yrityksille suunnatun palvelutarjonnan yrityslähtöisyyttä. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan käytännön toimenpiteet ja palvelukonsepti määritellään ja kohdennetaan aloittaville, toimiville ja alueelle sijoittuville yrityksille sekä erikseen kasvuyrityksille. Perusneuvontapalvelut tarjotaan kaikille alueen aloittaville ja toimiville yrityksille. Kasvu- ja innovaatiopalvelujen kohderyhmään kuuluvat lähtökohtaisesti kaikki alueen kasvuhaluiset ja -kykyiset aloittavat ja toimivat yritykset. Palvelutarjonnan painopiste on ympäristötehokkaisiin ratkaisuihin keskittyneissä yrityksissä, joille tarjotaan syvällisempää erityisosaamista vaativaa palvelua. Aktiiviset toimet uusien potentiaalisten kasvuyritysten tunnistamiseksi ja niiden kasvun edistämiseksi kohdennetaan erityisesti yrityksiin, joiden liiketoiminnassa ympäristötehokkailla ratkaisuilla on keskeinen rooli. Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan käytännön toteuttamisesta vastaavat kunnalliset elinkeinoyhtiöt ja - yhdistys: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES: elinkeinopolitiikan koordinointi sekä kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta, markkinointipalvelut ja yrityspalvelut Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy: kasvu- ja innovaatiopalvelut ja niihin liittyvät kansalliset ja kansainväliset sidosryhmäsuhteet, innovaatioympäristöjen kehittäminen ja operointi Lahti Travel Oy: matkailupalveluiden myynti ja markkinointi Lahden alueen uusyrityskeskus ry.: perustamisneuvonta. Visioon pohjautuvat strategiset painopisteet sekä painopistealueilla käynnistettävät seuraavat strategiset kehitysohjelmat, joille laaditaan konkreettiset toteuttamissuunnitelmat aikatauluineen ja vastuutahoineen. 1. Euroopan innovatiivisin alue ympäristötehokkaiden ratkaisujen kehittämisessä ja soveltamisessa a. Suomen johtava ympäristöosaamisen keskittymä ( ). Vauhditetaan maamme johtavan ympäristöosaamisen keskittymän rakentumista Kartanonniemen alueelle b. Ympäristötehokkuuden kehitysohjelma ( ). Toteutetaan yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä uusien ympäristötehokkaiden ratkaisujen pilotointi- ja testausympäristöjä mm. asumisessa ja prosessiteollisuudessa sekä energiatuotannossa c. Kansainvälisten ympäristöalan yritysten houkuttelu ( ). Vahvistetaan ympäristöalan aktiivista, kansainvälistä invest in -toimintaa d. Kasvuyrityspalvelun kehittäminen ( ). Vahvistetaan nopean kasvun yritysten, erityisesti ympäristöteknologiayritysten, kasvua ja kansainvälistymistä edistävää palvelua. Keskeinen vastuutaho: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 17 (81)

18 2. Suomen kiinnostavin teollisen muotoilun keskus a. Muotoiluosaaminen ( ) Muodostetaan alueelle yliopisto- ja ammattikorkeakoulutasoisen muotoiluosaamisen kansallinen solmukohta b. Muotoilun alueellisen ja kansallisen kehittämistyön organisointi ( ) Otetaan kansallinen johtorooli muotoilualan kehittämisessä erityisesti uusille sovellusaloille; organisoidaan alan kehitystyö alueellisesti ja kansallisesti Keskeinen vastuutaho: Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy T&k-toiminnan tuottavuudeltaan Suomen paras alue a. Osaamisen kärjet ( ). Muodostetaan kärkialoille yritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden yhteiset t&k-yhteisöt, edistetään systemaattisesti parhaiden tutkimusryhmien toimintaa ja kansainvälisiä yhteyksiä b. Innovaatiotoiminnan aktivointi ( ). Aktivoidaan systemaattisesti innovaatiotoimintaa ja -kulttuuria yritysten kasvun edistämiseksi; edistetään erityisesti toimialarajat ylittäviä innovaatioprosesseja c. Korkeakoulutoiminnan yhtenäistäminen ( ). Tiivistetään alueen korkeakoulutoimintaa nykyistä yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi Keskeinen vastuutaho: Lahden yliopistokeskus 4. Osaavan työvoiman saatavuus kansallista kärkitasoa a. Joustava koulutusmalli ( ) Toteutetaan organisaatiorajat ylittävä, joustava ja työelämän tarpeisiin vastaava koulutusmalli alueen oppilaitosten yhteistyöllä b. Maahanmuuttajien ja työvoimareservin hyödyntäminen ( ) Luodaan malli maahanmuuttajien ja paikallisen työvoimareservin tehokkaalle hyödyntämiselle Keskeinen vastuutaho: Päijät-Hämeen koulutuskonserni 5. Suomen yritysystävällisin päätöksentekokulttuuri ja palvelutarjonta a. Kuntien elinkeinopoliittisen toiminnan kehittäminen ( ). Tehostetaan elinkeinopoliittisten päätösten valmisteluprosessia ja yritysvaikutusten arviointia; vahvistetaan kuntien oman toiminnan sekä kunnallisten elinkeinoyhtiöiden välistä yhteyttä b. Alueellinen yrityspalvelu ( ). Rakennetaan alueellinen perusyrityspalvelu asiakkaan kannalta selkeäksi kokonaisuudeksi yhdessä muiden alueen yrityspalvelutoimijoiden kanssa c. Alueellinen sijoittumis- ja toimitilapalvelu ( ). Yhtenäistetään alueellista sijoittumis- ja toimitilapalvelua alueen kuntien yhteistyönä; varmistetaan tehokas yhteistyö alueelle sijoittumisen tekemiseksi helpoksi ja houkuttelevaksi d. Innovatiiviset julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävät toimintamallit ( ). 18 (81)

19 Kehitetään ja toteutetaan living lab -ajattelua soveltavia pilotointikohteita uudenlaisten julkisen ja yksityisen sektorin rajat ylittävien palvelujen ja toimintamallien kehittämiseksi erityisesti hyvinvointipalveluissa Keskeinen vastuutaho: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 6. Metropolialueen toinen kasvukeskus a. Lahden alueen kasvukeskusprofiilin vahvistaminen ( ). Profiloidaan viestinnällisesti Lahden aluetta metropolialueen toisena kasvukeskuksena b. Kaupallisten keskusten vahvistaminen ( ). Vauhditetaan Lahden keskustavision toteuttamista ja monipuolisen kaupallisten keskittymien verkoston rakentumista c. Kulttuuriin, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvien palveluiden kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen osana työ- ja tapahtumamatkustusta ( ). Vauhditetaan hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvien investointien toteutumista alueella; rakennetaan kulttuuri-, liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tuotekehitystä ja kansainvälistymistä tukevia kehittämishankkeita d. Logistisen aseman vahvistaminen ( ). Toteutetaan Lahden alueen logistisen sijainnin kannalta keskeiset liikenne- ja toimitilaratkaisut Keskeinen vastuutaho: Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES Tärkeimmät kaupalliset ja infraan liittyvät kehityshankkeet 1) Lahti Cleantech Park/Ympäristökampus Vesijärven tuntumaan Niemen alueelle sijoittuneeseen ympäristökampukseen, Lahti Cleantech Parkiin on sijoittunut neljä ympäristöalan yliopistoyksikköä, Suomen johtava ympäristöteknologiaan erikoistunut teknologiakeskus sekä Suomen suurin ympäristöalan tutkimuslaboratorio. Alueesta on tarkoitus muodostaa yksi Euroopan johtavista ympäristöteknologiakeskittymistä. Aloitusalueen koemarkkinointi on onnistunut ja kohteessa on toteutettu ensimmäinen toimistoinvestointi 2008 ja vuonna 2010 on lähdössä liikkeelle kahden seuraavan toimistovaiheen investoinnit. Alueelle on ensi vaiheessa syntynyt m² toimistokeskittymä joka on laajenemassa vuoden 2010 vaiheiden käynnistymisen myötä noin m². Alueelle on Master planissa luonnosteltu m² toimistokeskittymää. 2) Teivaanrinteen hotelli Lahden Teivaanrinteeseen on suunnitelmissa hotellikylpylä, jossa olisi n. 180 huonetta, 240 lomaosaketta sekä laaja kylpyläosa. Majoittujia Lahteen havitellaan laajasti kansainvälisiltä markkinoilta. Kohteeseen on haettu asemakaavan muutosta jonka tavoitteena on mahdollistaa kylpylä-hotellin toteutuminen lisäämällä voimassa olevan korttelialueen rajoja ottaen huomioon alueen suojeluarvot. Hotellista on esitetty luonnoksia ja rakennusta on luonnehdittu moderniksi lasimonumentiksi. Hankesuunnitelman edistymisaikataulusta ei ole käytettävissä julkista tietoa. 19 (81)

Lahden alueen elinkeinopolitiikan. yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, yy ja sen kautta synnyttää lisää

Lahden alueen elinkeinopolitiikan. yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, yy ja sen kautta synnyttää lisää Lahden alueen elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksiä, yy ja sen kautta synnyttää lisää työpaikkoja sekä kasvattaa alueen verotuloja. Strategian

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy. Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kasvun ympäristö Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Sari Hänninen 4.11.2009 Hyvinvointitoimialan kehittämisen alkutaival Päijät-Hämeessä LUT School of Innovation Alueelliset kehittäjäorganisaatiot

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi

Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Yritysympäristöllä on merkitystä Lahti Business Region Kari Salmi Hallituksen puheenjohtaja, Ladec Oy Johtaja, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus LADEC Oy Syntyi vuoden 2013 alussa Lahden tiede- ja

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015. Lyhentämätön versio

Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015. Lyhentämätön versio Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lyhentämätön versio Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen elinkeinopolitiikan tavoitteena on vahvistaa alueen

Lisätiedot

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.

LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9. 1 LYHYT KATSAUS ÄLYKKÄÄN ERIKOISTUMISEN POLKUUN PÄIJÄT-HÄMEESSÄ Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen maakuntahallitusten yhteiskokous 9.10 Juha Hertsi 2 LYHYT KATSAUS OSAAMISKESKUSOHJELMA 1999 2006 Ohjelmakausi

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun.

Utta r. asiaan 2. Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta tulee kymmenestä suurimmasta kaupungista. Metropolialue joutuu entistä ankarampaan kilpailuun. Utta r asiaan 2, 1 / 6 5.6.2013 HE INOL AN E L INKE I NOT OIM IKUNN AN NÄ KE MYS HEINOLAN ELINKE INOSTRATE GIAN PERUSTE ET Heinolan elinkeinopolitiikka muutosten keskellä Kaksi kolmasosaa Suomen kansantulosta

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

ICER-hankkeen ensi askelten jälkeen...

ICER-hankkeen ensi askelten jälkeen... 2011/I. January ICER-hankkeen ensi askelten jälkeen... Hyvä lukija, luet 2010 tammikuussa alkaneen ICER - Innovative Concept of Eco-Accommodation approach in rural Regions: Public support policies for

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015

Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 1 sisällysluettelo 8 10 Lahden seutu Päijät-Häme Artjärvi Kärkölä Asikkala Lahti Hartola Nastola

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta. Aki Keskinen 5.9.2012 www.kehy.fi Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 30 vuotta Tervetuloa Imatralle! Imatra kartalla Helsinki 257 km Joensuu 197 km Jyväskylä 257 km Kotka 145 km Lappeenranta 37 km Oulu 528 km Rovaniemi 748 km Tampere 312 km

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Arktisen matkailun menestystarina

Arktisen matkailun menestystarina Arktisen matkailun menestystarina Jorma Terentjeff teollisuusneuvos toimitusjohtaja Hiihtokeskus Iso-yöte Oy Matkailun kansantaloudellinen merkitys Matkailu on globaalisti yksi nopeimmin kasvavista toimialoista

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys

MATKAILU. KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys MATKAILU KasvuKraft 13.3.2014 Jukka Punamäki Länsi-Uudenmaan matkailun aluekoordinaattori Uudenmaan liitto / Novago Yrityskehitys Globaali matkailu 1950 25 miljoonaa kansainvälistä saapumista 2012 1 miljardi

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa

Savonlinnan kaupungin matkailualueet. Tausta-aineistoa Savonlinnan kaupungin matkailualueet Tausta-aineistoa Savonlinnan matkailun kehittämisen lähtökohdat Savonlinna on Suomen järvimatkailun pääkaupunki Matkailu kehittyy myönteisesti ja kiinnostaa myös sijoittajia

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot