Kirkonseutu. Moottoripyörällä päräytetään messuun. Hautausmailla on nyt vuoden kiireisin aika. Kirkolliskokous oli koolla Turussa.

Transkriptio

1 Kirkolliskokous oli koolla Turussa Sivu 6 Hautausmailla on nyt vuoden kiireisin aika Sivu 8 Perennantaimia Levon vaihtotorilla Sivu 9 Kirkonseutu Numero 11 Keskiviikkona Markku Järvinen liittyi Gospel Ridersin jäseneksi 2004 eli samana vuonna jolloin tuli uskoon. Moottoripyörällä päräytetään messuun Sivu 7 pekka paloranta Seurakuntalehti jokaiseen kotiin Asikkalan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden ja Nastolan seurakunnat

2 2 Kirkonseutu 11/ Kirkonseutu 11/ vuosikerta ISSN Äänite Kustantaja Omnipress Oy puh Julkaisija Asikkalan seurakunta, puh. (03) , Heinolan seurakunta, puh. (03) , Hollolan seurakunta, puh. (03) , Kärkölän seurakunta, puh. (03) , Lahden seurakuntayhtymä, puh. (03) , Nastolan seurakunta, puh Päätoimittaja Markku Jalava, puh. (03) tai , Toimitussihteeri Laura Visapää, puh. (03) tai , Toimitus, Kirkkokatu 5, 1. krs., PL Lahti, Lahden seurakuntayhtymän ilmoitukset puh. (03) , fax (03) , Seuraava lehti ilmestyy 6.6. Ilmoitusaineistot toimitettava klo 12 mennessä Ilmoitusmyynti Paula Kontio, puh. (03) tai , phnet.fi Taitto Omnipress Oy, puh Painopaikka SLY-Lehtipainot Oy, Tuusula Painosmäärä kpl Jakelu Itella Oyj Jakelumuistutukset Omnipress Oy, puh asikkalanseurakunta.fi heinolanseurakunta.fi hollolanseurakunta.fi karkolanseurakunta.fi lahdenseurakuntayhtyma.fi nastolan.seurakunta.net Pyhänseutu Helluntaipäivä Pyhän Hengen vuodattaminen Helluntain aiheita ovat Pyhän Hengen saaminen ja Hengen toiminta sekä alkuseurakunnan ja koko Kristuksen kirkon synty. Helluntaina toimitettiin ensimmäiset kristilliset kasteet. Varhaisessa kirkossa helluntai oli pääsiäisen ohella toinen vuoden kastepäivistä. Helluntain raamatuntekstit puhuvat Pyhästä Hengestä lupauksena ja lahjana. Hänet on lähetetty meille puolustajaksi, auttajaksi ja lohduttajaksi. Pyhä Henki liittää maailman kaikki kristityt Kristuksen kirkkoon., yhteen Herraan Rukous ja yhteen uskoon. Liturginen väri: Punainen Tekstit: Ps. 68: 5-11, Joel 3:1-5, Ap.t. 2:1-13, Joh. 3:16-21 Pyhän Kolminaisuuden päivä 3.6. Salattu Jumala Helluntain jälkeistä sunnuntaita vietetään Pyhän Kolminaisuuden juhlana. Pyhäpäivän sanomassa kiteytyy kirkon opetus Jumalan kolmiyhteisyydestä. Pyhän Kolminaisuuden päivä on uskontunnustuksen päivä. Liturginen väri: Valkoinen Tekstit: Ps. 95: 1-2, 6-7, 4. Moos. 6:22-27 tai Jes. 66:1-2, Ef. 1:3-6, 11-14, Matt. 28:16-20 Rakas taivaallinen Isämme. Kiitos Pyhän Hengen lahjasta. Kiitos, että Henkesi tekee tänäkin päivänä työtään maailmassa: eksyneet kääntyvät omilta teiltäänsinun puoleesi, syntiset löytävät Jeesuksen, särkyneet tulevat ehjiksi ja sairaita paranee. Anna Pyhän Hengen tuoda koteihin rakkauden ja anteeksiannon mieltä. Anna meidän olla sinun käytössäsi. Kuule meitä Jeesuksen tähden. timo porthan Pääkirjoitus Kaikki kiinni elämään K uulin radion uutisissa viime viikolla, että Päijät- Hämeessä kantaväestöön kuuluvista vuotiaista lähes 5,5 prosenttia katsotaan syrjäytyneiksi. Tilastokeskuksen lukuihin perustuvassa arviossa syrjäytyneeksi nuoreksi katsotaan henkilö, jolla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, ja joka ei opiskele eikä käy myöskään töissä. Koko maassa heitä on 3,7 prosenttia. Vieraskielisistä nuorista syrjäytyneitä on tämän laskutavan mukaan 20 prosenttia. Haastatelluilla nuorilla ei ollut oikein tulevaisuuden suunnitelmaa, mutta jokin unelma eli. He eivät olleet toivottomia. Taustalla oli monenlaista elämän rikkonaisuutta. Elämät olivat alkaneet mennä pieleen ja vaikeudet kertautua. Asiantuntijat totesivat, että mitä varhaisemmin tällainen syrjäytymisen kierre saadaan katkaistua, sitä enemmän on toiveita paremmasta. Mainittu uutinen koski nuoria alle 30-vuotiaita, mutta elämän reunalla elää kaikenikäisiä ihmisiä. Meidän aikamme kiivas tahti ja vaateet edesauttavat syrjäytymistä ja sen tunnetta. Päijät-Hämeen korkeaan lukuun on yhtenä syynä varmaan pitkään muuta maata korkeampana pysynyt työttömyys. Lama kosketti 1990-luvulla erityisen kovasti juuri Lahden seutua, eikä siitä ole kokonaan toivuttu. Syrjäytymisen ehkäiseminen on yleisesti tunnustettu tavoite. Silti olen kuullut myös sanottavan, että kukin huolehtikoon itsestään. Sivistyskansan periaatteisiin kyllä kuuluu heikompaan asemaan joutuneista huolehtiminen. Ihmisarvoa on kunnioitettava. Toinen perustelu toisistamme huolehtimiselle on oma etu: saadaan kaikki mukaan yhteiskunnan rakentamiseen ja taataan yhteiskuntarauha. Lahden seurakuntayhtymän ensi vuoden yhdeksi painopisteeksi on asetettu syrjäytymisen ehkäiseminen. Kirkon toiminnan perusteisiin kuuluvat auttaminen, rinnalla kulkeminen ja toivon esillä pitäminen. Nyt on tarkoitus etsiä erityisesti syrjäytymisuhan alla olevia. Perustyö eri-ikäisten parissa tähtää jo sinänsä yhteiseen hyvään. Kirkon tehtäviin kuuluu myös yhteiskunnan omantunnon herkkänä pitäminen. Markku Jalava Hyvä paimen Mitä sydän puhuu? Vanha sananlasku sanoo, että suu puhuu sydämen kyllyydestä. Se tarkoittaa: ihminen puhuu siitä, mitä ajattelee syvällä sydämessään, mikä hänelle on tärkeää, mikä suututtaa tai mitä puuttuu. Onneksi kiitostakin kuulee joskus. Ihan kaikkea ei kannata sanoa ääneen. Jos näkisimme toistemme ajatukset, meillä ei olisi maailmassa ystäviä ei minulla ainakaan. Usein hätkähdän sitä, miten pahansuopia ajatuksia itsestäni löydän. Joskus ne lipsahtavat huuliltani. Auton ratissa muutun näennäisesti kiltistä ihmisestä aivan toiseksi. Viisas on se, joka hillitsee kielensä pahaa puhumasta. Ajatuksille emme ehkä voi mitään, mutta osaisipa edes pitää suunsa kiinni. Usein pyydän Jumalaa lähettämään enkelit vartioimaan puheitani. Jos en tietoisesti pidä varaani, huonosti käy. Rukous on sydämen puhetta Jumalalle. Hänen Henkensä valaisee sydämemme niin, että kaikki likaisetkin nurkat tulevat näkyviin: jokainen inhottava ajatus, jokainen pahaa tarkoittava toivomus. Ihmisten edessä voimme esittää muuta kuin olemme, Jumalan edessä emme. Lutherin viisas neuvo ajatusten karkailuun ja satunnaiseen lipsahteluun huulilta oli, että jos ei voikaan estää lintuja lentämästä pään yli, ei niiden pidä kuitenkaan antaa tehdä päähän pesää. Varteen otettava neuvo edelleen. Kun ihminen rukoilee, hän on riisutuimmillaan Jumalan edessä. Niin kus tierät voi olla pohjalaasen rukous, mutta omat rukoukseni muistuttavat enemmän puute- tai ostoslistaa. Joskus mouruan kuin lapsi, panen huulet mutrulle ja sanon: Mä haluun! En ole läheskään aina saanut, mitä olen halunnut, mutta tiedän, että Isä kuulee. Se riittää. Jeesuksen opetuslapset eivät osanneet omasta mielestään rukoilla. He pyysivät Jeesusta opettamaan heitä. Pyyntöön Jeesus vastasi antamalla Isä meidän rukouksen. Rukous kohdistuu Isälle. Tähän sisältyy se upea ajatus, että koska Jumala on Isä, me olemme hänen lapsiaan. Rukous alkaa sillä, että annetaan kunnia Jumalalle: pyhitetään hänen nimensä, toivotaan hänen valtakuntansa tulemista ja pyydetään hänen tahtonsa tapahtumista. Ei niin kuin mä haluun, vaan niin kuin Isä hyväksi näkee. Tällainen rukous vaatii nöyryyttä ja luottamusta Jumalaan ja siihen, että hänen tahtonsa on aina parhaaksemme. Vasta tämän jälkeen pyydetään kaikkia elämisen tarpeita. Kiitosmieli ei synny itsestään, mutta kiittämistä voi opetella. Kun huomaan olevani tyytymätön, listaan mielessäni kaikki asiat, jotka ovat elämässä hyvin. Se lista on pitkä. Kielteisten asioiden lista on lyhyt, lähes olematon. Voisi olla toisinkin. Siitä on hyvä muistuttaa itseään. Toisaalta, kiitosmieli ei ole kiinni olosuhteista. Paavali kirjoitti valoisan kirjeensä filippiläisille vankilasta. Siellä pimeässä, kosteassa ja tunkkaisessa loukossa Paavali ylisti Jumalaa yhdessä ystävänsä Silaksen kanssa ja pääsi vapaaksi maanjäristyksen aukaistua vankilan ovet. Pietarikin joutui vankilaan, mutta enkeli vei hänet vapauteen ohi roomalaisvartijoiden, koska ystävät rukoilivat hänen puolestaan. Rukous liikuttaa taivaallisen Isän kättä. Liikuta sinäkin. Kia Sammalkorpi, seurakuntapastori, Joutjärven seurakunta

3 Kirkonseutu 11/2012 mainitaan enkeli Raamatussa. Enkelit voivat ilmestyä ihmisille Jumalan viestintuojina. Raamatussa mainitaan 300kertaa myös suojelusenkelit. Virsimerkin saajien yhteislaulu kaikui reippaasti ja iloisesti. Iltapäiväkerholaiset lauloivat virsimerkin Laura Visapää Mukkulan kirkon iltapäiväkerholaiset saivat toukokuun puolivälissä pronssiset virsimerkit kunniakirjoineen. Takana oli kevätkauden mittainen harjoittelu kanttori Marjukka Liimataisen ja iltapäiväkerhon ohjaajien johdolla. Merkin saaminen edellyttää koululaiselta 10 virren osaamista. Tenttipäivä oli jo huhtikuussa, ja toukokuussa merkkiä juhlistettiin Mukkulan kirkossa, kun lapset lauloivat kotiväelleen oppimistaan virsistä malliksi Kuule Isä Taivaan pyyntö tää ja saivat virsimerkit. Laulutaito ei ratkaise suorituksen onnistumista, mutta tulee virren olla tunnistettavissa. Pienet epäpuhtaudet eivät estä suorituksen hyväksymistä. Virret lauletaan ilman säestystä, eikä virsiä tarvitse osata ulkoa. Virsimerkki voidaan suorittaa joko yksin tai 2-3 hengen ryhmissä. Kymmenen opeteltavaa virttä voi valita vapaasti. Liimataisen mukaan Mukkulan iltapäiväkerholaisten virsiksi valittiin tuttuja, mutta myös uusia virsiä. Virret olivat: 1. Hoosianna 2. Maa on niin kaunis 3. Lensi maahan enkeli 4. Jumala loi auringon, kuun 5.Ystävä sä lapsien 6. Nyt kulkee halki korpimaan 7. Jumalan kämmenellä 8. Kuule Isä taivaan pyyntö tää 9. Tule kanssani Herra Jeesus 10. Jo joutui armas aika Suomen Kirkkomusiikkiliitolla on pronssinen, hopeinen sekä kultainen virsimerkki ja virsitaitomerkki aikuisille ja lapsille. Merkeistä viimeisen, kultaisen virsitaitomerkin, saavuttaa osaamalla koko virsikirjan. Laura Ikävalko saamassa virsimerkkiä lastenohjaaja Minna Lehtiseltä. Suomalaiset haluavat Suvivirren juhliinsa Suuri enemmistö suomalaisista suhtautuu myönteisesti kristillisten kulttuuripiirteiden näkymiseen kouluissa. Valtaosan mielestä Suvivirsi kuuluu koulujen kevätjuhlaan ja kristillinen ohjelma joulujuhlaan. Tämä käy ilmi Kirkon tutkimuskeskuksen teettämässä kyselyssä, joka toteutettiin marraskuussa Kyselyyn osallistui lähes vastaajaa. Erittäin tai melko myönteisesti suvivirren laulamiseen koulun kevätjuhlissa suhtautui 84 prosenttia vastanneista. Lähes kolme neljäsosaa suhtautui myönteisesti myös koulujen joulujuhlien kristilliseen ohjelmaan. Vain neljä prosenttia suomalaisista suhtautuu suvivirteen kielteisesti. Kymmenesosa ei halua kristillistä ohjelmaa koulujen joulujuhlaan. Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista suhtautui myönteisesti myös koulujen uskonnonopetukseen. Vastaavasti noin 20 prosenttia vastanneista suhtautui siihen kielteisesti. KT Kirkonkirjat Asikkala Kastettu: Iida Leena Sorsila, Minja Emilia Kivistö, Kerttu Lilja Josefiina Ruini. Hautaan siunattu: Yrjö Olavi Virtanen 70 v, Tuovi Maria Kujala 87 v, Heikki Anton Teikari 82 v. Heinola Kastettu: Veikko Johannes Hassinen, Linnea Kerttu Karoliina Nieminen, Aarne Eero Samuel Uotila, Dani Eevert Johannes Salonen, Mandi Amanda Salonen Hautaan siunattu: Helvi Helena Luhtanen 85 v, Eino Aapeli Leinonen 84 v, Leo Joel Grön 83 v, Vuokko Onerva Salonen 79 v, Juhani Matias Emanuel Pöllä 72 v, Irma Helena Weiermayr 68 v, Ulla-Britt Viktoria Granqvist 64 v, Kari Tapani Anttonen 59 v. Hollola Kastettu: Anton Olli Oskari Koskinen, Eevi Inkeri Kurtti, Sylvia Sisko Papinkivi, Aida Veera Maaria Keto, Sisu Veikko Olavi Lundgren, Markus Mikael Moisio, Matias Henrik Nisula, Topias Mikael Pyykkönen, Eerik Vilhelm Rautakoski, Miikka Samuel Turunen. Hautaan siunattu: Sirkka-Liisa Lehtonen 90 v, Lempi Maria Vanhanen 89 v, Jalo Kustaa Mäkelä 82 v, Leila Mirjam Ounila 77 v, Niina Katariina Korju 38 v, Impi Tuulikki Kaivola 83 v, Maija Ritva Anneli Ahonen 59 v, Olli Veli Henrik Laurell 51 v. Kärkölä Kastettu: Vilma Ilona Maritta Valtonen Hautaan siunattu: Inkeri Irene Lehtonen 75 v Nastola Kastettu: Minka Ada Emilia Liukkonen, Emilia Anette Seppänen, Miro Henri Mikael Järvinen, Aatu Oliver Romo, Jaakko Viljami Kivimäki, Kerttu Hannele Salonen, Vilma Kristiina Kärkkäinen Avioliittoon vihitty: Erno Matti Kalevi Pyykönen ja Maija Kaisa Huikuri Hautaan siunattu: Birger Åke Broman 65 v., Helvi Kaarina Leikkola 78v., Jorma Rantonen 82 v., Toni Petteri Varis 36 v., Erkki Kalervo Äijälä 92 v., Teuvo Väinö Kalervo Marttila 67 v., Kirsi Marja Toivanen 59 v., Matti Juho Valta 65 v., Aarne Aulis Siltala 83 v. Keski-Lahti Kastettu: Saana Aurora Loman, Kaarlo Nikolas Paavilainen, Eliel Lasse Eric Leander, Atte Valtteri Räikkönen, Oona Tuulia Sofia Lehto, Eino Olavi Akseli Salonen, Aaro Väinö Juhani Lavikainen Avioliittoon vihitty: Markus Jere Petteri Leander ja Joniette Elise Kristiina Pajala, Eero Tapio Räihä ja Tanja Eveliina Kilpirinne-Toivanen Hautaan siunattu: Hilja Elina Virtanen 98 v, Kerttu Sinikka Tuominen 73 v, Eino Viktor Tuominen 84 v, Eila Mirjam Santanen 95 v, Orvo Ensio Saira 82 v, Vilma Annikki Mäki 86 v, Helvi Kaarina Leikkola 78 v, Jarkko Antero Kemppi 41 v, Helvi Kaisa Kyllikki Juutilainen 90 v, Raili Vuokko Hänninen 62 v, Erkki Johannes Halmevuo 85 v, Hannu Juhani Forsman 61 v. Taisto Sakari Sipi 80 v, Hanna Sisko Siikanen 75 v, Elli Sofia Kontto 94 v, Väinö Kokkonen 76 v, Kustaa Ilmari Kauppi 95 v, Eeva Maria Karkkonen 84 v Laune Kastettu: Crista Rosalin Oksanen, Artturi Vilhelmi Matkaniemi, Niilo Kalevi Halmejärvi, Wille Kasper Koivula, Natalie Karoliina Sahlman,Janna Inga- Mimosa Laaksonen Avioliittoon vihitty: Juha Kari Tapio Palkeinen ja Sari Anneli Kosonen, Jarkko Tapani Järvinen ja Kia Päivi Virtanen, Jani Johannes Koivula ja Eevi Hetariina Koskela Hautaan siunattu: Rauni Tuula Tellervo Hulkko 64 v, Kauko Holmström 88 v, Hilkka Anneli Hokkanen 69 v, Brita Susanna Peltonen 99 v, Anni Marjatta Järvinen 89 v, Seppo Sakari Mustonen 66 v 3 Joutjärvi Kastettu: Oliver Eliot Johannes Pihlajamäki, Iida Pauliina Veihtola, Jimi Valtteri Wiander, Nicholas Alexander Lindholm, Peetu Rasmus Liukkonen, Joanne Iida Emilia Saarenpää, Rasmus Onni Mikael Salonen, Onni Kalervo Viiperi Avioliittoon vihitty: Raimo Kalevi Lankinen ja Arja Liisa Niemelä, Markus Eero Mikael Salonen ja Katja Maija Inkeri Kärki Hautaan siunattu: Matti Tapani Helin 62 v, Erja Sylvia Ikävalko 55 v, Heimo Lennart Ylenius 88 v, Aili Marjatta Huhtaniemi 85 v, Helmi Kyllikki Pakarinen 80 v Salpausselkä Kastettu: Alma Seela Mikaela Heikkinen, Mathies Sami Elias van Herwaarden, Juulia Aino Sofia Hintsala, Anni-Maria Kangasniemi, Mico Antero Koskinen, Santtu Otto Ilari Laakkonen, Merete Annie Puhakka, Lari Benjamin Puolakka, Emilia Anna Olivia Rajaniemi, Eelis Oliver Viander Avioliittoon vihitty: Matti Sakari Kumpulainen ja Marja Kyllikki Tynjälä Hautaan siunattu: Sirkka-Liisa Lehtonen 90 v, Olga Sanelma Vuori 90 v, Pirkko Helena Tervo 76 v, Elli Maria Pulkkinen 66 v, Raimo Ensio Airikka 81 v, Pekka Nisse Jäntti 69 v.

4 4 Palvelut & tapahtumat NÄIN MINÄ HALUAN Aukioloaikamme ark la (sunnuntaisin suljettu) NYT 10ug tabl. 200 kpl Tarjous asti voimassa HAUTAUSTESTAMENTTI 5,00 euroa (norm. 8,15) PRISMAKESKUS LAUNE LAHTI PUH. (03) Sauna tai mökki kesäksi! äysin t s u t u v Luo ina! i m l a v ö käytt Noutakaa meiltä veloituksetta tietopaketti hautausasioiden ennakkosuunnittelua varten. Kirkonseutu 11/ Sinulle, Raamatusta kiinnostunut RAAMATUN MONIMUOTO-OPISKELU Vuoden aikana luomme kokonaiskuvaa Raamatusta ja luet sen läpi ohjatusti. Opiskelu koostuu lähi- ja etäjaksoista. Lähijaksoilla opastamme työskentelyyn ja annamme tietoa käsiteltävistä aiheista. Etäjaksoilla tutkit Raamattua kotona ja teet tehtäviä. Lähijaksot: (A) tai (B), , , , , Kurssimaksut 100 e/lähijakso, alku- ja päätösjaksot 25 e/pv. Kurssimaksuun sisältyy opetus ja ruokailut. Kurssi vastaa 15 opintopistettä (8 ov). Meiltä saat myös ideoita ja koulutusta raamattupiireille ja raamattukerhotyöhön. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Seudun vanhin hautaustoimisto KALLIOINEN HELSINGIN RAAMATTUKOULU Töölönkatu 7 A HELSINKI Puh. (09) toimisto@helsinginraamattukoulu.fi Hämeenkatu 11 Puh. (03) Näyttely Lahden Kodin Terran pihassa Renkomäessä Aimo Koskelo Simolanmutka 5 Ti-Pe 10-17, La KARIN HOITAVAT KÄDET Hartiat jumissa? Päätä särkee? Selkää kolottaa? Voimattomat jalat? Hieronnasta apua Monipuolisesti ja laadukkaasti Lahdessa Mariankadulla KÄDET JOTKA VÄLITTÄVÄT Ajanvaraukset: p P E O Perheniemen evankelinen opisto Ostoskatu 5, Lahti VAPAITA OPPILASPAIKKOJA Lahden kristillinen koulu aloittaa yläkouluopetuksen syksyllä Vielä on joitakin oppilaspaikkoja esiopetusryhmässä sekä luokilla 5-7. Lisätietoja rehtori Pekka Toivaiselta p ja nettisivuilta Hyvinvointia jonka huomaa. Hellää ja yksilöllistä PlusTerveyshuolenpitoa viihtyisällä perhevastaanotolla Valitse lapselle turvallinen ja yhtenäinen koulupolku esikoulusta yhdeksänteen luokkaan! PERUNKIRJOITUKSET, TESTAMENTIT JA KIRJANPIDOT Teitä palvelee luottamuksellisesti pitkäaikaisella kokemuksella Irmeli Vuorinen KNV-Kiinteistöt Oy Kuokkamaantie 21, Lahti Puh Jukka Rissanen Hammaslääkäri jukka.rissanen@plusterveys.fi Hyvän elämän Ajanvaraus: p Käyntiosoite: Rautatienkatu 14 B 8, Lahti Apua arkielämään Lahden Diakonialaitoksella tarjoamme apua, tukea ja turvaa ikääntyvien ihmisten arkipäivän tarpeisiin ammattitaitoisesti ja ihmistä kunnioittaen. Lisätietoja palveluistamme osoitteesta ja puhelimitse (03) Perheniemen opisto puolesta Palveluihimme kuuluvat Ç Ç Ç Ç kotihoito kuntoutus ateriapalvelut asumispalvelut Diakonialaitos Lahti Vuorikatu 4, Lahti (03) / Lahden Hierojakoulu Klassinen hieronta Mobilisoiva hieronta Lihasvenytykset Kylmä- ja lämpöhoidot Hinnat Osahieronta 25 min 15 Puolihieronta 50 min 20 NYT HIERONTAA MYÖS VIIKONLOPPUISIN! Kokohieronta 80 min 30 Lahden Hierojakoulun ammattitaitoiset hierojat palvelevat teitä nyt myös viikonloppuisin! Varaa aika ajanvarauksestamme p Ajanvaraus p Palvelemme ma-to klo 8-12 ja sekä pe 8-12, myös keskimäärin joka toinen viikonvaihde Karjalankatu 45, Ruolan ostoskeskus seutu Seuraava lehti ilmestyy ke Tervetuloa Perheniemen Lisätietoa osoitteesta opisto@perheniemi.com hyvän olon linjoille! puh fax Aineistot pe klo 12 mennessä osoitteella: kontio.paula@phnet.fi Varaa ilmoituksesi ajoissa tai (03)

5 Kirkonseutu 11/ Palvelut & tapahtumat Hopeavilla Uudisrakennus valmistuu 2013 keskeiselle, mutta rauhalliselle paikalle Lahden kaupungintalon puiston tuntumaan (osoite Puistokatu 3 c). Yhteisörakentamiskohde on tarkoitettu 55+ vuotiaille. Asukkaat osallistuvat erillisten yhteisö- ja vierastilojensa suunnitteluun. Perukirjat, jakokirjat, testamentit, edunvalvontavaltakirjat yms. Sinitilit Sinikka Tuominen Aleksanterink. 16 Lahti p sinikka.tuominen@asuntoverkko.com Kesäjuhlat kokoavat suomalaista Kirkollisten järjestöjen ja herätysliikkeiden järjestämät kesäjuhlat kokoavat tulevanakin kesänä ihmisiä hiljentymään, keskustelemaan ja tapaamaan tuttuja. Tuhannet ihmiset tekevät myös talkootyötä juhlapaikalla. Turku, Turku, Suomen Pipliaseura ja Turun seudun seurakunnat Asunto-osakeyhtiössä on kuusi asuntoa. Varaamatta ovat enää 56 sekä 112 neliön asunnot. Tavoitekeskihinta on 3900 e / huoneistoneliömetri. Tiedustelut ja varaukset: puh tai kotisivut i Tunteiden kertomaa Ulla Alastalo, perheneuvoja Rakkaus, kiitollisuus, ilo, intohimo, innostus vai viha, pettymys, syyllisyys ja pelko. Mikä sinua liikuttaa? Jokaista meitä nuo kaikki edellä mainitut ja monet muut tunteet eri tilanteissa elämämme aikana. Mutta olemmeko tietoisia tunteistamme ja siitä miten ne oikeasti liikuttavat meitä ja vaikuttavat, kun teemme valintojamme vaikkapa puolison, lastemme tai ystäviemme kanssa. Miten tunnistaa tunnetila, koska se joka tapauksessa ohjaa valintojamme elämämme hetkissä. Hahmotamme elämän hetket muutaman sekunnin jaksoina, meillä on siis aika usein mahdollisuus vaikuttaa siihen hetkeen jota elämme. Ja se miten elämme ja miltä elämämme tuntuu, on tietysti riippuvainen tunteistamme. Elämän vaikuttavissa juhlahetkissä ei aina ole välttämätöntä ruveta pohtimaan miltä minusta tuntuu, hetki vie mukanaan. Joskus on hyvä pysähtyä miettimään millaisessa tunnetilassa tekee jonkin omaan tai toisen elämään liittyvän tärkeän ratkaisun. Tai vaikkapa selvittelee erimielisyyttä puolisonsa kanssa eli toisin sanoen riitelee. Riitelyn lopputuloksen kannalta voisi olla hyödyllistä tarttua hetkeen ja kysyä itseltään, mitkä ovat ajatukseni ja tunteeni juuri nyt ja onko niistä jotain hyötyä tässä tilanteessa ja tämän riidan kannalta. Eli löydänkö sen viestin, joka on oman tunteeni takana. Tunteet voivat myös tulla esiin kehollisina tuntemuksina kuten sydämentykytyksenä, hengenahdistuksena, päänsärkynä tai epämääräisenä levottomuutena. Joskus tunnereagointimme on kohtuuttoman voimakas tilanteeseen nähden, silloin saatamme ehkä reagoida myös menneisyyden varastosta käsin. Toisen äänensävy esimerkiksi voi muistuttaa samankaltaisesta tilanteesta, joka on koettu vaikka lapsuudessa. Erityisesti näitä menneisyydestä tulevia tunneviestejä on joskus hyvä pysähtyä tunnistamaan ja tutkimaan tarkemmin. Tunteet antavat väriä elämäämme. Kun päätämme pysähtyä oman tunteemme ääreen ja ottamaan sen sisältämän viestin vastaan, empatiakykymme kasvaa toistenkin tunteiden vastaanottamiseen. Silloin riitatilanteessakin on helpompi kysyä, mitä tarpeita tai viestejä on vaikka puolisomme suuttumuksen takana. Tunneviestien vastaanottaminen kysymällä ja kuuntelemalla vähän herkemmälläkin tavalla lisää aina puolisoiden ymmärrystä toisiaan kohtaan. Ja silloin erimielisyyksienkin selvittäminen on helpompaa. Ja puolisoidenvälille syntyy koskettavaa jakamista. seurakunta Esikoislestadiolaisten juhannusseurat Järjestäjät: Esikoislestadiolaiset Lisätietoja: Raimo Airamo, p Valtakunnalliset Evankeliumijuhlat koilevaisen kansan yhdistys ry Rauhan Sanan Suvijuhlat Tornio Tornio, Lähetysyhdistys Rauhan Sana ja Laestadianernas Fridsföreningars Förbund r.f. Lisätietoja: toimistonhoitaja Kyösti Mäkikyrö, p Turku Järjestäjät: Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ja Mikaelin seurakunta Rukoilevaisten kesäseurat Suviseurat Kirkastusjuhlat Suomen Lähetysseura ja Haminan seurakunta Loppi , päävastuussa Helsingin Rauhanyhdistys. Järjestelyihin osallistuvat myös Espoon, Vantaan, Hyvinkään, Nurmijärven ja Lohjan Rauhanyhdistykset. Lähetyksen kesäpäivät Herättäjäjuhlat Lapinlahti Lapinlahti, Lestadiolainen Uusheräys ja Lapinlahden seurakunta Medialähetyspäivät Taivaan kosketus Forssa , Radiolähetysjärjestö Sanansaattajat, Forssan seurakunta ja Tammelan rovastikunta. Valtakunnalliset Lähetysjuhlat Hamina, , Imatra , Evankelisluterilainen Lähetysyhdistys Kylväjä ja Imatran seurakunta kesapaivat.blogspot.com, Missionsfest Kruunupyy , Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF) Sanan Suvipäivät Hämeenlinna , Kansan Raamattuseura ja Hämeenlinna-Vanajan seurakunta Evankeliset kesäjuhlat Kurikka, , Evankelinen Lähetysyhdistys ELY ry ja Kurikan Isokyrö , HerättäjäYhdistys, Isonkyrön seurakunta ja Isonkyrön kunta Lisätietoja: Isonkyrön kirkkoherra Artturi Kivineva, p sekä pääsihteerit Sirkku Rinnekari, p ja Varpu Saari, p Valtakunnalliset Kansanlähetyspäivät Pieksämäki , Pieksämäen kaupunki, Pieksämäen seurakunta ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys Länsi-Suomen Herännäisjuhlat Säkylä , Suomen ru- Luvia , LänsiSuomen Rukoilevaisten Yhdistys ry ja Luvian seurakunta Heinävesi , Kansan Raamattuseura ja Heinäveden seurakunta Uusheräyksen kesäseurat Hengen uudistus kirkossamme ry:n kesäjuhla Hyvinkää Hyvinkää, Hengen uudistus kirkossamme ry ja Hyvinkään seurakunta Orpokotijuhlat Parikkala, Saaren kirkko Parikkala, Saaren kirkko, Parikkalan seurakunta ja Parikanniemisäätiö Hengelliset syventymispäivät Helsinki Helsinki, Suomen Raamattuopiston Säätiö, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja Töölön seurakunta Uudenlainen televisiojumalanpalvelus Tervetuloa kirkkoon on ma- talan kynnyksen televisiojumalanpalvelus. Jumalanpalveluksen toimittajat ja muusikot istuvat nojatuoleissa, jotka on asetettu kirkon lattialle rinkiin. Sisältö rakentuu keskustelevaan tyyliin ja musiikki poikkeaa tavallisesta kirkkomusiikista. TV-katsoja pääsee omassa nojatuolissaan jumalapalveluspiiriin. Tv-lähetyksen aikana ja sen jälkeen jumalanpalveluksen toimittajat ovat keskustelemassa jumalanpalveluksesta ja sen herättämistä ajatuksista kirkon Facebook-sivulla (www. facebook.com/kirkkosuomessa). Sivulla on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti kirkon työntekijöiden kanssa. Tv-jumalanpalvelukseen haetaan uudistusta. Uudet ohjelmat tehdään suoraan tvkatsojille, kertoo toimittaja Päivikki Koskinen Kirkon tiedotuskeskuksesta. Tervetuloa kirkkoon on neljän jumalanpalveluksen sarja TV1:llä. Ensimmäinen jumalanpalvelus lähetettiin helatorstaina ja seuraavat ovat 27.5, 23.6 ja kello 10.

6 6 Kirkonseutu 11/ Kirkolliskokous on kuin pitkä rippikoululeiri Koolla oli satakunta kirkon aktiivia: pappeja ja maallikoita. Kirkolliskokous kokoontuu nykyään aina Turun kristillisellä opistolla. Opisto tarjoaa tilat niin täysistunnolle (kuva) kuin valiokuntakokouksille ja majoituksellekin. Markku Jalava Kirkolliskokous aloitti toissa viikolla merkittävän nelivuotiskauden: kirkolla on edessään suuria kysymyksiä kuten hallintojärjestelmän läpivalaisu. Ensimmäinen istuntoviikko oli järjestäytymistä ja tunnustelua, mutta tuleva asialistakin jo siellä vilahteli. Koolla oli eri puolilta Suomea satakunta kirkon aktiivia; pappeja ja maallikoita, seurakuntalaisia ja erilaisia elämänkokemuksia. Tuskin kukaan on täysi maallikko, vaikkei teologi olisikaan. Ja kaikki rakastavat tätä kirkkoa, emme muutoin täällä olisi. Internaattikokousviikko on intensiivinen kuin rippikoululeiri. Ollaan koolla aamusta iltaan. Täysistuntojen ja valiokuntien lomassa keskustelu agendasta jatkui käytävillä, ruokalassa, saunassa ja lenkillä. Tämä tuntui niin isolta revohkalta, että siitä pitäisi ottaa kaikki hyöty irti. Peruskysymyksenä pyöri mielessä, mitä on kirkollinen demokratia? Avajaispuheissa rakkautta ja varjoja Piispa Irja Askolan avajaismessun saarna Turun tuomiokirkossa antoi paljon evästä koko viikolle ja pidemmällekin. Rakkauden käytöskoodikseen hyväksynyt yhteisö ei tee työtään vain omien rakenteittensa hyväksi. Näkökenttä laajenee yli oman pihan, oman herätysliikkeen ja kansallisen edun; se jaksaa nähdä euroalueenkin tuolle puolen. Avajaisistunnossa arkkipiispa Kari Mäkinen käsitteli kirkon varjoja, sitä kuinka eräiden asioiden yhteydessä on vaikea katsoa peiliin. Hän otti esille erityisesti vanhoillislestadiolaisen liikkeen piirissä tapahtuneet lasten seksuaaliset hyväksikäytöt ja hoitokokoukset, mutta ajatuksista voi hänen mielestään ottaa oppia koko kirkko ja erilaiset hengelliset yhteisöt. Jokaisessa särkyneessä ihmisessä Kristus itse särkyy. Evästyksiä kirkolliskokoukselle Luin ennen kokousta Tampereen piispa Matti Revon päivityksen facebookissa, että kirkolliskokous on luonteeltaan pikemminkin synodi kuin parlamentti; sen edustajat kulkevat yhtä tietä eivätkä linnoittaudu eri intressipiireihin. Sanansaattaja-lehdessä Hannu Kippo totesi, että kirkolliskokouksessa työskentely vaatii herkkää omaatuntoa ja oikeaa nöyryyttä Jumalan sanan edessä. Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä kehotti katsomaan kokonaisuutta. Koskelo ja Särkiö Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeestä ovat kirkolliskokousedustajina kaudella maallikoista Aimo Koskelo ja papeista Pekka Särkiö. Aimo Koskelo nimettiin kokouksessa tärkeään valitsijamiehen tehtävään sekä talousvaliokuntaan, Pekka Särkiö perustevaliokuntaan. Oma paikkani on hallintovaliokunnassa. Puhetta siunauksesta ja vanhoista rakennuksista Vireillä oleva lakimuutos 50 vuotta vanhojen kirkollisten rakennusten suojelusta ei saanut varauksetonta kannatusta. Periaatteessa suojelu on hyvä asia, mutta siitä uhkaa tulla seurakunnille menoautomaatti sivutoimialalla. Myös museoviraston valta suhteessa seurakuntiin herätti epäluuloa. Toinen keskustelua herättänyt kysymys oli maksun periminen kirkkoon kuulumattomien vainajien hautaan siunaamisesta kappelissa. Ilmaista evankeliumia ja siunausta vastassa oli taloudellinen oikeudenmukaisuus. Lähetekeskustelussa oli myös aloite kasteopetuksen ja rippikoulun laajentamisesta, mikä ei tuntunut oikein saavan kannatusta. Nuo asiat lähtivät valiokuntakäsittelyyn. Viime vuoden tilien ja toimintakertomuksen yhteydessä käsiteltiin muun muassa kirkon sijoittamisen etiikkaa ja ulkosuhteiden hoitamista. Esille otettiin myös tv-jumalanpalvelusten katsojaluvut ja sukututkijoiden toive saada itse tutkia rekisteritietoja. Hallintovaliokunnassa käytiin periaatekeskustelua seurakuntarakenneuudistuksesta, joka tullee kirkolliskokouksen käsittelyyn syksyllä. Ministeri tarjosi kakkukahvit Toisen päivän kohokohtia oli kirkkoministeri Päivi Räsäsen vierailu. Ministeriö tarjosi kakkukahvit, mikä kuuluu kokouksen perinteisiin. Ministeri puhui kirkon ja valtion yhteistoiminnan tärkeydestä. Arkkipiispa Kari Mäkinen vastasi puheeseen vakuuttaen kirkon halukkuuden osaltaan palvella yhteiskuntaa. Nuorten ja perheiden asemaan kiinnittivät molemmat huomiota. Nauru, nuoret ja tulevaisuus Viides ja tällä erää viimeinen kokouspäivä päättyi nuorten esiinmarssiin, mikä tuntui rohkaisevalta. Kokouksen nuorin edustaja Katri Korolainen-Virkajärvi, 27, teki aloitteen valtakunnallisen isospankin perustamiseksi. Hyvä ajoitus; näin jäi päällimmäiseksi nuoret ja tulevaisuus. Toinen nuori edustaja Antti Siukonen muistuttikin, että nuoret eivät ole vain kirkon tulevaisuus, vaan myös Nuoret ovat kirkon tulevaisuus ja nykyisyys. nykyisyys. Viimeinen istunto päätyi leppoisasti nauruun, mikä sekin oli rohkaisevaa. Naurun kirvoittivat muutamat puhujat ja kenttäpiispa Hannu Niskasen läksiäispuhe. Hän on jäämässä eläkkeelle ennen seuraavaa istuntoa syksyllä. Edustaja Sari Behm lauloi vielä henkilökunnalle kiitokseksi laulun Elämälle kiitos. Se oli sen verran vahva laulu ja tulkinta, että se sai myös edustajien mielet liikkumaan syvissä vesissä. Kirkkoa katsotaan jäsenten silmin Erään aamun hartaudessa saatiin hyvä neuvo tilanteeseen, jossa asioiden paljous ahdistaa: Päivä vain ja hetki kerrallansa. Pitää tehdä siis asia kerrallaan. Riparitermiä käyttäen olimme viikon aikana ryhmäytyneet. Toivottavasti emme kuitenkaan muodostaneet jälleen kerran uutta sisäpiiriä. Ajattelen, että kirkolliskokouksessa on kirkkoa ja asioita katsottava jäsenten silmin. Kirkolliskokousedustajat odottelemassa avajaismessun alkamista Turun tuomiokirkossa. Portailla istuu ryhmä kirkkoon tutustuneita nuoria.