YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 15/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 89

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 15/2007/4 Dnro LSY 2005 Y 89 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJAT Maintaisenjärven kunnostus, Soini Tapio Rannila, Tuula Virtanen, Paula Ämmälä, Irma Nukarinen, Aarno Kari, Kaarina Kari, Alpo Rannila, Marja Liisa Rannila, Raija Liisa Ulvo, Unto Rannila, Oiva Rannila, Seija Mäkelä, Jukka Mäkelä ja Jarkko Mäkelä HAKEMUS Tapio Rannila (tilat Mainiemi RN:o 1:90, Peltoniemi I RN:o 1:97 ja osuus yht. 878:3), Tuula Virtanen, Paula Ämmälä ja Irma Nukarinen (tilat Tammela RN:o 1:145 ja Mäntyranta RN:o 1:131), Aarno Kari ja Kaarina Kari (tila Varjola RN:o 1:55 ja osuus yht. 878:3), Alpo Rannila ja Marja Liisa Rannila (tila Myllyharju RN:o 1:92 ja osuus yht. 878:3), Raija Liisa Ulvo (tila Rannila RN:o 1:132 ja osuus yht. 878:3), Unto Rannila (tila Kallioharju RN:o 1:135), Oiva Rannila (tila Onnela I RN:o 1:136 ja osuus yht. 878:3), Seija Mäkelä, Jukka Mäkelä ja Jarkko Mäkelä (tila Karhulahti RN:o 1:133) ovat ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Maintaisenjärven kunnostamiseen Ramboll Finland Oy:n laatiman päivätyn suunnitelman mukaisesti. Hakijat ovat pyytäneet pysyvää käyttöoikeutta veden alle jäävään alueeseen. Hakijat ovat pyytäneet lupaa Maintaisenjärven tilapäiseen kuivattamiseen ja vedenpinnan nostamiseen luusuaan rakennettavan luonnonmukaisen pohjapadon avulla. Toimenpiteiden tarkoitus on parantaa järven yleistilaa ja virkistyskäyttöarvoa sekä kylän maisemakuvaa. Hankkeesta koituu hyötyä rantatonteille parantuneiden virkistyskäyttömahdollisuuksien myötä. Haittaa aiheutuu vettymisen ja veden alle jäävien rakenteiden osalta. Hakijat omistavat veden alle jäävistä alueista 70 % ja rakenteiden alle jäävät alueet kokonaan. Hankkeelle voidaan hakijoiden käsityksen mukaan myöntää lupa vesilain 2 luvun 7 :n mukaan. Hanketta voidaan pitää myös yleisen tarpeen vaatimana. SUUNNITELMA Vesistötiedot Maintaisenjärvi sijaitsee Soinin kunnan Ulvon kylässä noin 25 km Soinin keskustasta Pylkönmäen suuntaan. Maintaisenjärvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueen latvavesistöön ja se sijaitsee Tyystän

2 Vedenkorkeudet ja virtaamat Vesistön nykytila ja veden laatu 2 joen valuma alueella (35.475). Maintaisenjärven pinta ala on noin 29 ha ja valuma alueen laajuus 1,71 km 2. Valuma alueen järvisyys on noin 6,5 %. Pääosassa järveä vesisyvyys vaihtelee välillä 0,5 0,9 m. Järven keskisyvvyys on noin 0, 8 m ja rantaviivan pituus noin 2,6 km. Järven suurin syvyys on 1,25 m ja tilavuus on arviolta noin 0,23 milj. m 3. Maintaisenjärveen laskee ylempänä olevasta Ulvotuisesta Alajoki, jonka kautta tulee pääosa valuma alueen vedestä järveen. Lisäksi järveen tulee vettä pienten ojien ja purojen kautta sekä pintavaluntana lähivaluma alueelta. Maintaisenjärvestä vedet laskevat Maintaisenjokea pitkin Tyystänjärveen ja sieltä edelleen Kivijärveen. Maintaisenjärven valuma alue on pääosin metsäinen. Järven rantaalueet ovat kokonaan metsää. Valuma alueella on myös joitakin peltoja. Maintaisenjärvi on erittäin karu järvi, jota ympäröi lähes kauttaaltaan rämerannat. Metsät ovat pääasiassa mäntymetsää. Kelluslehtisiä kasveja on harvakseltaan koko järven pinta alalla. Maintaisenjärvellä on tehty järven syvyyskartoitus syyskuussa 2004, jolloin järven vedenkorkeudeksi on mitattu N ,11 m ( ). Nykyisen luusuassa olevan kivipadon ansiosta vesipinta ei käytännössä laske alle tason N ,10 m. Nykyisin keskivedenkorkeuden arvioidaan olevan noin tasolla N ,10 m. Virtaamamittauksia alueella ei ole tehty. Maintaisenjärven valumaalueen virtaaman tunnusluvut on arvioitu seuraaviksi: m 3 / s NQ 0,02 (alivirtaama) MNQ 0,03 (keskialivirtaama) MQ 0,16 (keskivirtaama) MHQ 1,20 (keskiylivirtaama) HQ 2,05 (ylivirtaama) Järven luusuassa on vuonna 1992 kalastuskunnan toimesta rakennettu kivinen pohjapato, jonka avulla vedenpintaa on alun perin nostettu noin 50 cm. Pato on painunut, ja nykyään se on noin 20 cm alkuperäistä alempana. Padon rakentamisesta ei ole suunnitelmaa ja se on toteutettu kaikkien maanomistajien myötävaikutuksella. Maintaisenjärvi on kasvistoltaan ja luontotyypiltään erittäin vaatimatonta aluetta. Järven vesi on tummaa, johtuen valuma alueen soisuudesta. Järven pohja on pahoin liettynyt ja järvessä esiintyy vesikasvillisuuden liikakasvua. Järvestä on kerätty vesinäytteitä vuodesta 1988 lähtien ja viimeisin näyteanalyysi on vuodelta Näiden

3 Hankkeeseen kuuluvat työt 3 analyysien perusteella järven laadullinen yleisluokitus on välttävä ja virkistyskäyttökelpoisuus on tyydyttävä. Kalastus alueella on nykyisin pääosin kotitarvekalastusta sekä pienimuotoista virkistyskalastusta. Vuonna 2004 suoritetun saalistietokyselyn mukaan järven kalataloudellinen tila on tyydyttävä. Yleisimmät saaliskalat ovat hauki, lahna ja ahven. Järvessä ei tiettävästi ole rapuja. Järven pinta alaan nähden saatu saalismäärä on melko pieni ja järven kalakantaa voidaan pitää heikkona. Järvellä ei ole merkittävää lintuvesiarvoa. Järven tilapäinen tyhjentäminen Järvi tyhjennetään tilapäisesti Maintaisenjoen perkauksen avulla. Perkaus aloitetaan metsäautotieltä kohdasta, jossa Maintaisenjoki alittaa tien rummulla ø mm, jonka pohjan korkeus on N ,14 m. Paaluvälille rakennetaan tilavuudeltaan noin m 3 :n tasausallas. Paalulta 150 lähtien (korkeustaso N ,64 m) Maintaisenjoki perataan suunnitelman mukaan kaltevuuteen 0,5 %. Luusuasta kaivetaan järven pohjaan oja Alajoen suuhun. Ojan korkeustaso on kohdassa, missä Alajoki laskee Maintaiseen, tasolla N ,58 mm. Ojan avulla saadaan Maintaisenjärven alueelle kuivatussyvyyttä noin cm. Kuivatusoja rakennetaan pohjaltaan noin 2 m leveäksi, jotta keskimääräisessä ylivalumatilanteessa virtausnopeus uomassa ei ylitä 0,5 m/s. Tällöin virtaaman mukana oleva sedimentti kerääntyy Maintaisen alueelle eikä kuormita alapuolista vesistöä. Suunniteltu tasausallas on mitoitettu pintakuormalle noin 0,8 m/h, jolloin vedessä mahdollisesti oleva kiintoaine laskeutuu altaan pohjalle. Lisäksi metsäautotien rumpu padottaa virtaamaa peratussa uomassa hidastaen virtausta ja aiheuttaa uoman liettymistä. Järven alueelle rakennetaan lisäksi suunnitelman mukaisia kuivatusojia, jotka yhdistetään runko ojaan. Näiden avulla tehostetaan järven kuivattamista. Uimarannan sekä muiden rantojen kunnostaminen Järven ollessa tyhjennettynä kiinteistöjen omistajat voivat kunnostaa omia ranta alueitaan kuivatyönä. Lisäksi järven itärannalla olevalle yhteisomistuksessa olevalle maa alueelle kunnostetaan uimaranta.

4 Hankkeen vaikutukset Pohjapadon rakentaminen ja vedenpinnan nosto 4 Järven luusuaan rakennetaan pohjapato. Pohjapato rakennetaan maa aineksesta mahdollisimman luonnonmukaiseksi siten, että paikka muistuttaa luonnonkoskea. Padon harjalle ja kaltevuudeltaan 1:10 1:8 olevalle alavirran puoleiselle luiskalle tehtävän kiviheitokeverhoilun keskimääräinen vähimmäiskoko on 300 mm. Kiviheitokeverhous kiilataan kivettömällä moreenilla harjan tasoon. Harjaan ja luiskaan sijoitetaan lisäksi isompia luonnonkiviä (halkaisijaltaan mm) luonnonmukaisen vaikutelman aikaansaamiseksi. Myös padon yläpuolinen luiska, kaltevuudeltaan 1:2, verhoillaan luonnonkivin tai louheella kiviheitokkeena. Padon harjan korkeus on N ,25 m. Pato rakennetaan koko purku uoman leveydelle, jolloin sen harjan pituus virtausta kohtisuoraan on noin 12 m. Vaikutukset vedenpinnan korkeuteen ja virtaamiin Järven alimmat vedenkorkeudet tulevat padon rakentamisen jälkeen olemaan noin tasolla N ,25 m, joka on järven uusi keskivedenkorkeus. Kesäaikana lisäystä on noin 15 cm nykyisiin kesäaikaisiin alivedenkorkeuksiin. Nykyinen tulvakorkeus ei ylity. Purku uoma ennallistetaan vedenpinnan tilapäisen laskun jälkeen niin, että sen kapasiteetti riittää ylivirtaamien johtamiseen. Vedenpinnan korkeusvaihteluiden oletetaan järvessä vähenevän. Järven vedenpinnan nostolla ei tule olemaan mitään vaikutusta yläpuolella olevan Ulvotuisen järven vedenkorkeuksiin. Alajoessa vedenkorkeuden nosto vaikuttaa ainoastaan paikallisesti joen suulla, Maintaisenjärven ranta alueella. Maintaisenjärven vedenpinnan nosto lisää vähäisessä määrin Maintaisenjoen virtaamaa tulvatilanteessa. Maintaisenjokeen rakennettava, pysyväksi jäävä tasausallas tasaa virtaamia tulevaisuudessa, joten virtaaman muutoksen arvioidaan rajoittuvan tasausaltaan ja Maintaisen väliselle alueelle. Alapuoliseen vesistöön vähäisillä virtaaman muutoksilla ei katsota olevan vaikutusta. Vaikutukset maa ja vesialueisiin Vedenpinnan noston seurauksena veden alle jää maa alueita. Rantatonteille aiheutuu lisäksi vettymishaittaa. Hakemuksessa on esitetty tilakohtaiset vahinkoarviot keskiveden nousun vuoksi veden alle jäävistä maa alueista ja vettymishaitoista. Veden alle jäävästä maasta korvaus on esitetty maksettavaksi puolitoistakertaisena. Tilan RN:o 19:20 omistajat Reijo Katajamäki ja

5 Muut vaikutukset 5 Rauno Katajamäki eivät ole allekirjoittaneet suostumusta. Tilalle RN:o 19:20 on esitetty korvausta yhteensä 121 euroa. Hankkeen hyödyt ovat vaikeasti rahassa arvioitavissa, mutta niiden arvioidaan olevan moninkertaiset haittoihin verrattuna. Vedenpinnan nosto kasvattaa Maintaisen pinta alaa noin 1 hehtaarilla 28,8 hehtaarista 29,8 hehtaariin. Rantaviivan pituus pysyy suunnilleen entisellään. Järven tilavuus kasvaa noin 0,10 milj. m 3 (n. 5 %). Pohjasedimentin tiivistämisen ja vedenpinnan noston myötä kasvava vesisyvyys rajoittaa vesikasvillisuuden leviämistä ja järven umpeenkasvua. Järven tilapäinen kuivattaminen ja rantojen omaehtoinen kunnostus poistavat vesikasvillisuutta tehokkaasti. Järven kuivattamisen aikana menetetään järven kalakanta. Nykyinen kalakanta ja kalaston elinolosuhteet ovat kuitenkin heikot. Suunniteltujen toimenpiteiden jälkeen kalat pääsevät nousemaan Maintaisenjärveen alapuolisesta vesistöstä, mikä auttaa kalaston elpymistä. Järven vesitilavuuden kasvu parantaa kalojen elinolosuhteita. Järven vesitilavuuden kasvattaminen voi myös vähentää talviaikaisten kalakuolemien riskiä ja luoda siten paremmat edellytykset kalaistutuksille. Työn aikana aiheutuu rakennustyöstä vähäistä veden paikallista samentumista. Aikataulu Hanke on tarkoitus suorittaa lähitulevaisuudessa, käytettävissä olevan rahoituksen puitteessa. Toimenpiteet suoritetaan runsaan kahden vuoden aikana seuraavasti. 1. (1. vuosi, talvi) Järven tyhjentäminen aloitetaan perkaamalla Maintaisenjokea talviaikaan paaluvälillä (järven luusua). Työ aloitetaan tasausaltaan kaivamisella paaluvälille ja perkauksessa edetään vastavirtaan. 2. (1. vuosi, alkukesä) Kevättulvien jälkeen nykyistä pohjapatoa avataan vaiheittain siten, että padosta poistetaan kiviä noin viisi kertaa, noin viikon välein. Kerralla poistetaan kiviä sen verran, että vesi voi laskea noin 10 cm. 3. (1. vuosi, kesä ja syksy) Vedenpinnan laskun jälkeen jatketaan kuivatusojan kaivamista järven luusuan alueella. Vedenpinta järvessä lasketaan kuivatusojan kaivun avulla noin tasolle N ,90 203,80 m. 4. (2. vuosi, talvi) Seuraavan kevättalven aikana suoritetaan runkoojan sekä kuivatusojien kaivu Maintaisen alueella.

6 6 5. (2. vuosi, kesä ja syksy) Kesän ja syksyn aikana rakennetaan uimaranta ja kiinteistöjen omistajat voivat kunnostaa omia rantojaan. 6. (3. vuosi, talvi) Maintaisen alueella olevaa runko ojaa ja kunnostusojia kunnostetaan tarvittaessa. 7. (3. vuosi, kevättalvi) Rakennetaan pohjapato ja eroosiosuojaukset ennen kevättulvaa ja järven vedenpinnan nosto aloitetaan. Kun pato on valmis, aloitetaan Maintaisenjoen peratun osuuden ennallistaminen palauttamalla kivet takaisin uomaan. Olosuhteiden vuoksi kunnostustöiden aikataulua voidaan joutua pidentämään. Leuto ja runsasluminen talvi voi aiheuttaa, ettei järven alueella voida talviaikaan suorittaa järven kuivattamiseksi tarvittavia ojien kaivutöitä. Omistussuhteet Maintaisenjärven vesialue on yhteistä aluetta. Alueella toimii Soinin Vehunperän kalastuskunta. Suunnitellun pohjapadon pohjoisrannan kiinteistö kuuluu Kiinteistöyhtymän Ämmälä Paula omistamaan kiinteistöön RN:o 1:145 ja etelärannan kiinteistö Tapio Rannilan omistamaan kiinteistöön RN:o 1:97. Suunnitellun padon rantojen omistajat ovat suostuneet hankkeen toteuttamiseen korvauksetta. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Soinin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Ympäristölupavirasto on vielä päivätyllä kirjeellä varannut AA:lle vesilain 16 luvun 19 :n mukaisesti tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on katsonut, että Maintaisenjärven kunnostukseen voidaan myöntää lupa suunnitelman mukaisesti. Maintaisenjärven nykyinen kalakanta tullaan kunnostuksen myötä menettämään, mutta hankkeen kalataloudelliset vaikutukset tulevat pitkällä tähtäimellä olemaan todennäköisesti myönteiset. Kunnostukseen liittyvissä töissä tulee erityistä huomiota kiinnittää veden samentumisen mahdollisimman tehokkaaseen estämiseen ja vaikutusalueen rajaamiseen mahdollisimman pieneksi. Kalaston palautumista voidaan jouduttaa kalanpoikasten istutuksilla. Tätä varten tulee laatia suunnitelma, jota noudatetaan kunnostuksen jälkeen tilanteen normalisoiduttua. Kalaston palautumista järveen on

7 7 seurattava erillisen kalastustarkkailuohjelman mukaisesti ja ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava keskukselle ennen töihin ryhtymistä. HAKIJOIDEN SELITYS Ympäristölupavirasto on ja päivätyillä kirjeillä varannut hakijoille tilaisuuden selityksen antamiseen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnon johdosta. Selitystä ei ole ympäristölupavirastoon toimitettu. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Tapio Rannilalle tilojen Mainiemi RN:o 1:90 ja Peltoniemi I RN:o 1:97 omistajana, Tuula Virtaselle, Paula Ämmälälle ja Irma Nukariselle tilojen Tammela RN:o 1:145 ja Mäntyranta RN:o 1:131 omistajina, Aarno ja Kaarina Karille tilan Varjola RN:o 1:55 omistajina, Alpo ja Marja Liisa Rannilalle tilan Myllyharju RN:o 1:92 omistajina, Raija Liisa Ulvolle tilan Rannila RN:o 1:132 omistajana, Unto Rannilalle tilan Kallioharju RN:o 1:135 omistajana, Oiva Rannilalle tilan Onnela I RN:o 136 omistajana sekä Seija Mäkelälle, Jukka Mäkelälle ja Jarkko Mäkelälle tilan Karhulahti RN:o 1:133 omistajina luvan Maintaisenjärven kunnostukseen Soinin kunnassa Maintaisenjärven vedenkorkeuden nostamiseksi Ramboll Finland Oy:n laatiman ja päivätyn kunnostussuunnitelman mukaisesti. Maintaisenjärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 :n mukainen vesialueen raja maata vastaan, joka nyt on N ,10 m tulee padon rakentamisen jälkeen olemaan N ,25 m. Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden veden pinnan noston vuoksi vesialueeksi muuttuvaan tilaan RN:o 19:20 kuuluvaan 0,2002 ha:n suuruiseen alueeseen Ympäristölupavirasto määrää veden alle jäävästä maa alueesta sekä vettymishaitasta maksettavaksi korvausta lupamääräyksessä 9). Veden alle jäävän maa alueen korvauksessa on otettu huomioon vesilain 11 luvun 6 :n mukainen puolitoistakertaisuus. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1) Maintaisenjärven tyhjentämiseksi Maintaisenjokea perataan paaluvälillä suunnitelmakartan nro S sekä pituus ja poikkileikkauspiirustusten nrot S ja S mukaisesti. Paaluvä

8 8 lille rakennetaan laskeutusallas. Kaivumassat on sijoitettava maa alueille siten, etteivät ne valu takaisin vesistöön. 2) Kevättulvan jälkeen järven vedenpintaa lasketaan purkamalla järven lasku uomassa oleva pato vähitellen siten, ettei alapuolisessa vesistössä aiheudu vältettävissä olevia vahinkoja. Järven pohjaan kaivetaan suunnitelman mukaisesti runko oja ja kuivatusojia. 3) Luvan saajien on rakennettava viimeisen kuivatustalven jälkeisen kevään aikana järven luusuaan maarakenteinen pohjapato suunnitelman liitteenä olevan suunnitelmakartan nro S osoittamaan paikkaan ja piirustuksen S mukaisesti. Padon harjan leveys on noin 12 m ja harjan korkeus N ,25 m. Pohjapadon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:2 ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus noin 1:8 1:10. 4) Padon yhteyteen yleisölle helposti päästävään paikkaan on tehtävä vedenkorkeusasteikko. Työn suorittaminen 5) Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle sekä niin, ettei vettä tarpeettomasti padota. 6) Luvan saajilla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarpeelliset työmaatiet ja työpadot maanomistajien kanssa sovittaville alueille. Töiden valmistuttua työpadot ja maanomistajien vaatimuksesta työmaatiet on purettava sekä alueet saatettava asianmukaiseen kuntoon. 7) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito Korvaukset 8) Luvan saajien on pidettävä pohjapato suunnitelman mukaisessa kunnossa. 9) Luvan saajien on maksettava, mikäli ei toisin sovita, myönnetystä käyttöoikeudesta sekä metsämaan vettymishaitasta alla oleva korvaus. Korvaukseen sisältyy vesialueeksi muuttuvan maa alueen osalta vesilain 11 luvun 6 :n mukainen puolitoistakertaisuus. Kivijärven kylä Tilan nimi RN:o Ilmoitetut omistajat Veden alle Vettyvä Korvaus euroa ha ha 19:20 Tietoverkossa olevasta päätöksestä on poistettu omistajatiedot ja korvaussumma Edellä sanottu korvaus on maksettava ennen töihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta.

9 9 Eräpäivästä lähtien korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viivästyskorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 10) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 11) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saajat ovat vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Toimenpide Tarkkailu 12) Luvan saajien tulee istuttaa järveen kaloja vedenpinnan noston jälkeen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. 13) Luvan saajien on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia vesistön vedenkorkeuksiin ja virtaamiin vähintään viiden vuoden ajan pohjapadon rakentamisen jälkeen Länsi Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia kalaston palautumiseen Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelmat on toimitettava ympäristökeskukselle ja työvoimaja elinkeinokeskukselle ennen töiden aloittamista. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmassa sanotuin määräajoin Länsi Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. Luvan voimassaolo Ilmoitukset 14) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava kolmen ja saatettava olennaisin osin loppuun kahdeksan vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja myönnetty käyttöoikeus on muutoin katsottava rauenneiksi. 15) Luvan saajien on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla ilmoitettava töiden aloittamisesta asianomaisille maanomistajille, Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava ympäristölupavirastolle, Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Soinin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

10 Perustelut Luvan myöntäminen 10 Maintaisenjärven ongelmana on alhainen vedenkorkeus ja vesikasvillisuuden liikakasvu, jotka haittaavat järven virkistyskäyttöä. Vedenpinnan nostolla ja vesikasvillisuuden poistolla parannetaan järven virkistyskäyttömahdollisuuksia uimisen, kalastuksen ja veneilyn osalta. Hankkeen tarkoituksena on myös parantaa maisemaa ja estää vesikasvillisuuden leviäminen. Hankkeella halutaan myös laajentaa kalojen kutualueita sekä edistää luonnon monimuotoisuutta parantamalla kalaston ja linnuston elinolosuhteita järvellä. Hankkeen vaikutusalueella on 12 tilaa, joista 11 tilan omistajat ovat hankkeessa luvan hakijoina. Hankkeen seurauksena noin 0,2002 ha tilan RN:o 19:20 maa aluetta muuttuu vesialueeksi ja hanke aiheuttaa myös vettymishaittaa tilan metsämaalle. Hankkeesta saatavan hyödyn rahallista arvoa on vaikea arvioida. Muille kuin hakijoiden tiloille hankkeesta aiheutuvat ennalta arvioitavissa olevat vahingot ovat XX euroa. Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Käyttöoikeus Vahingot ja haitat Lainkohdat Hakijat hallitsevat omistusoikeuden nojalla vähintään 50 %:n osaa padon rakentamisen seurauksena veden tai rakenteiden alle jäävistä alueista. Pysyvä käyttöoikeus voidaan myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 1 momentin perusteella. Korvausta määrätään maksettavaksi sekä veden alle jäävästä alueesta että vettymisvahingosta tilan RN:o 19:20 omistajille. Ympäristölupavirasto hyväksyy tältä osin hakijoiden esityksen korvausperusteista ja yksikköhinnoista. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 7 sekä 11 luvun 3, 5, 6, 14 ja 14a ja 15 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto ottaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU 770 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista /1238

11 MUUTOKSENHAKU Liite 11 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Ulla Kuusiniemi Jukka Leinonen Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Ulla Kuusiniemi sekä ympäristöneuvokset Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Ulla Kuusiniemi. UK/sn

12 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.