KOMPOSITIO3 / Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Marraskuu 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOMPOSITIO3 / 2010. Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Marraskuu 2010"

Transkriptio

1 KOMPOSITIO3 / 2010 Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Marraskuu 2010

2 pääkirjoitus KOMPOSITIO 3 / 2010 Suomen Säveltäjät ry:n jäsenlehti Julkaisija Suomen Säveltäjät ry Runeberginkatu 15 A Helsinki Puh Fax Päätoimittaja Annu Mikkonen Puh Suomen Säveltäjät ry:n johtokunta Tapio Tuomela ( puheenjohtaja) Riikka Talvitie ( varapuheenjohtaja) Kimmo Hakola Veli-Matti Puumala Harri Suilamo Johan Tallgren Olli Virtaperko Taitto Susanna Raunio Keto / Kansikuva Lehdet. Kuva: susanna raunio. Sisällys Pääkirjoitus Rennolla otteella tanskalaisittain NMD 2010 ArtMusFair Varsovan Syksyssä Terveisiä Tšaikovskista Sata vuotta Erkki Aaltosen syntymästä Pieni viininosto-opas Tallinnaan Uudet jäsenet Kantaesityksiä Uusi cd Onnittelemme Don t call us. We call you. Sävellystulokysely Jäsenet saivat postissa pari viikkoa sitten kyselyn Säveltäjän taloudellinen asema, jonka avulla haluaisimme kerätä tietoa säveltäjien tulorakenteesta. Postitimme sen juuri nyt, koska päätökset vuoden 2009 verotuksesta ovat tulleet useimmille äskettäin. Toivomme kyselyn tuloksista myös osviittaa kevätkokouksen ympärille suunniteltavaan seminaariin, jonka aikana tarjoutuu jäsenille tilaisuus osallistua yhdistyksen tulevaisuuden suunnitteluun. Seminaarin teemoihin kuuluvat ainakin säveltäjän taloudellinen asema ja roolit tulevaisuudessa. Osallistuin viime viikolla Tukholmassa pidettyyn konferenssiin, joka käsitteli säveltäjän mahdollisia tulevia rooleja ja koulutuksen muutostarpeita. Perusasetelma useimmissa alustuksissa oli säveltämisen jakautuminen kahteen pääkategoriaan: note based ja sound based. Tietokoneitten ja ohjelmien kehitys ja halventuminen on johtanut siihen, että musiikkia voi tehdä yhä useampi ja entistä helpommin. Nuotittomalla puolella ei tarvita enää akustisen soittimen taitamista, ja yhä suurempi osa musiikista päätyy kuulijan korviin asti ilman muusikon myötävaikutusta. Lähdin omassa puheenvuorossani siitä, että musiikillisessa toimintaympäristössämme tapahtunut mullistus ei vielä näy koulutuksessa. Suurin osa opetustarjonnasta kohdistuu marginaalisoituneisiin musiikin lajeihin kuten klassiseen uuteen musiikkiin, jazziin ja kansanmusiikkiin. Monet musiikkioppilaitoksemme jättävät lähes huomiotta ne mahdollisuudet, jotka tekniikan kehittyminen on avannut tietokonepohjaiselle musisoimiselle ja sävellysharrastukselle. Uutta tietokone- ja äänitekniikkaa hyödynnetään kyllä joidenkin edistyksellisten musiikkiopistojen teoriaopetuksessa, mutta vanhemman polven klasarien on vaikea pysyä mukana yhteiskunnallisen ja musiikillisen arvomaailman muutoksessa. Nykyisten musiikkiopistolaisten vanhemmat elävät pätkätöiden maailmassa, jossa tuloksia odotetaan malttamattomasti ja joka ei entiseen tapaan tue pitkäjänteistä sitoutumista vaativaa klassisen musiikki-instrumentin soittoa. Tietokonepohjainen musiikkiharrastus vetää puoleensa yhä enemmän (lähinnä) poikia, joista parhaita emme musiikkiopistojen pääsykokeissa kenties vähään aikaan ole edes nähneet. Kiinnostavan ja asiantuntevan opetuksen tarjoaminen tälle kasvavalle joukolle on suuri haaste jo nyt eikä vain tulevaisuudessa. Nähdäkseni nyt tarvittaisiin musiikkioppilaitosten yhteistä tutkimusta luovan ja esittävän säveltaiteen harrastajien ja ammattilaisten tulevista toimenkuvista ja niiden edellyttämästä koulutustarpeesta. Sen jälkeen olisi helpompaa keskustella oppilaitosten välisestä työnjaosta ilman kilpailu- ja lakkautusmentaliteettia. Multimedian ja tietokoneavusteisen sävellyksen opetus saattaisi tarjota esimerkiksi koulutuksen ylitarjonnasta syytetyille ammattikorkeakouluille uuden toimintakentän ja henkiinjäämisen mahdollisuuden jos sopivia opettajavoimia onnistutaan rekrytoimaan. Musiikin tekemisen ja käytön kasvu konserttisalien ulkopuolella asettaa myös yhdistyksellemme haasteen. Casio Cowboyksi aikanaan kutsuttujen tekijöiden uusi sukupolvi saattaa hyvinkin tuottaa musiikkia, jonka olomuodosta tai levityskanavasta ei vielä ole tietoakaan, mutta jolla saattaa olla meille yhteisiä tavoitteita. Sen kautta voi yhdistykselle tulla tärkeää tietotaitoa ja taloudellista painavuutta. Kiinnostavaa nähdä, millaista seuraa yhdistyksessämme nyt vähemmistönä olevat elektroakustisen musiikin pioneerit saavat ja kuinka pian. Toivottavasti löydät aikaa kyselyyn vastaamiselle ja palautat sen mieluiten mennessä! Tapio Tuomela 02 KOMPOSITIO 3 / 2010

3 nmd 2010 Olli Virtaperko Rennolla otteella tanskalaisittain NMD 2010 Vuoden 2010 Pohjoismaiset musiikkipäivät pidettiin Kööpenhaminassa syyskuuta. Viime vuoden Oslon liki musiikittomien musiikkipäivien yhteydessä NMD 2010:n tanskalainen valmistelutyöryhmä vakuutti, että heidän festivaalinsa tulisi olemaan erilainen. He pitivät sanansa. NMD 2010 keskittyi norjalaisten performanssihörhöilyn sijaan musiikin, mutta tanskalaiseen luonteenlaatuun elimellisesti kuuluva perusveltto suurpiirteisyys oikeasti tärkeiden asioiden hoidossa jätti kokonaisuuteen ikävän sivumaun. Peter Bruun. KUVA: nmd Luvatun kansanmusiikkiteeman harvoja toteutumia: skandinaavisten nuorten Happy Folk -yhtye. KUVA: nmd Tanskalaissäveltäjä Peter Bruunin luotsaama NMD 2010 oli ennakkopuffeissaan nostanut yhdeksi keskeiseksi teemakseen kansanmusiikin ja nykymusiikin kohtaamisen. Musiikkifestivaalin suunnitteluprosessin koukerot olivat kuitenkin liudentaneet kansanmusiikkipainoituksen liki näkymättömiin lopullisesta ohjelmasta. Oivaltavasti nykymusiikkia ja kansanmusiikkia ohjelmavalinnoissaan yhdistellyt tanskalaistrio Gàman, skandinaavisten nuorten riemukas kansanmusiikkikollektiivi Happy Folk sekä kanteletaituri Eija Kankaanranta kantoivat päävastuun ennakkoon mainostetusta teemasta. Muutoin kansanmusiikin instrumentaalista tai tyylillistä viitekehystä heijastelevaa nykymusiikkia ei festivaalilla juurikaan kuultu. NMD 2010 esitteli teemoiltaan heterogeenisen otannan Pohjoismaissa viime aikoina sävelletystä musiikista, eli suomeksi sanottuna kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kuin klavikordia kuuntelisi ruuhkaisella Mannerheimintiellä Festivaalin musiikkitarjonnasta nauttimista eniten hankaloittanut seikka oli musiikin kuunteluun soveltuvien tilojen puute. Tanskalaiset halusivat välttää jäykkiä konserttisaleja ja -konventioita ja tehdä siten konserttikokemuksesta helpommin lähestyttävän niin sanotulle tavalliselle NMD 2010:n tärkein konserttipaikka, Den Grå Hall. KUVA: wikipedia. yleisölle. Kukaan festivaalijärjestäjistä ei kuitenkaan näkynyt uhranneen sekunnin murto-osaakaan sen pohdinnalle, miksi perinteiset taidemusiikin konserttitilat ylipänsä ovat muotoutuneet sellaisiksi kuin mitä ne ovat. Kerrattakoon asia siksi vielä tässä: hyviä konserttisaleja on olemassa siksi, että ihmiset voisivat nauttia musiikista hyvässä akustiikassa hiljaisuuden vallitessa ilman visuaalisia tai äänellisiä häiriöitekijöitä. Kapakoita puolestaan on olemassa siksi, että ihmiset voisivat humaltua, pitää mekkalaa ja sosialiseerata keskenään. Näiden kahden asian yhdistäminen on äärettömän haasteellista. Se ei yli vuosikymmenen kestoisesta näennäisestä yrittämisestä huolimatta ole onnistunut Helsingin Juhlaviikoilta, jossa on jääräpäisesti kieltäydytty ymmärtämästä, että Art ei kerta kaikkiaan kuulu Kapakkaan, eikä se liioin onnistunut NMD 2010:ssä kelpo tanskalaisiltakaan. Ei lähimainkaan. Jo avajaiskonsertti antoi esimakua siitä, mitä oli odotettavissa. Esitystilaksi oli valittu Kööpenhaminan sisällä sijaitsevan hippien huumehöyryisen onnelan, vapaakaupunki Kristianian jonkin- >> KOMPOSITIO 3 /

4 nmd 2010 moiseksi kulttuurikeskukseksi muutettu entinen ratsastustalli Den grå hal. Yhtenäisen, kuudenkymmenen metrin pituisen kapean ja suorakulmaisen tilan on raportoitu toimineen oivallisesti Motörhead-yhtyeen konserttipaikkana viime vuoden kesäkuussa, mutta Eija Kankaanrannan vahvistamattomaksi jäänyt kantele ei kyennyt tuottamaan kuulijassa samaa väkevän fyysisen kuuntelukokemuksen tuntua. Äänekkään ilmastoinnin ja takatilan baarin humaltuvan konserttiyleisön pitämän mekkalan kanssa urheasti taistellut Eija ei satuolento Väinämöisestä poiketen pystynyt soittamaan vastustajiaan suohon, vaan lopputulos oli kuin olisi kuunnellut klavikordikonserttia Mannerheimintiellä. Jukka Tiensuun sinfonietta-kanteleteoksessa Ikisyyt kantele onneksi jo kuului (kiitos Eijan tuossa kappaleessa itsensä kontrolloiman vahvistuksen ei syyshorteeseen vaipuneen tanskalaisen äänimiehen), mutta kantelesooloni Vaeltaja 32:n cagemainen 4 33-henkinen kantaesitys sai minut palaamaan masentuneena hotelliin metsästämään ensimmäistä mahdollista paluulentoa Helsinkiin. Todettuani seuraavan päivän instant-lentojen hintojen lähtevän puolesta tuhannesta eurosta ylöspäin palasin alkuperäiseen suunnitelmaan rattoisaan festivaalipuhteeseen Pohjoismaiden trendikkäimmässä pääkaupungissa. Ja tuohon trendikkyyteen pääsinkin sitten tutustumaan seuraavan neljän tunnin aikana yrittäessäni turhaan saada unta hotellihuoneessa, joka sijaitsi välittömästi teknohelvetiksi iltaisin muuttuneen sushiravintolan yläpuolella. Näissä lepposissa tunnelmissa alkoivat omat musiikkipäiväni. Myöhemmät konsertti-illat osoittivat, ettei Vaeltajan kohtalo ollut alkuunkaan poikkeuksellinen NMD 2010:n musiikin kuuntelun kannalta epäsoveltuvien tilojen aiheuttamien katastrofien joukossa. Kolmantena päivänä samaissa kristianialaisessa juottolassa pidetty neljän konsertin putki riisti suomalaissäveltäjistä Jarkko Hartikaiselta ja Antti Auviselta mahdollisuuden kuulla teoksistaan siedettävät esitysversiot Pohjoismaiden merkittävimmällä uuden musiikin foorumilla. Jarkko ja Antti pystyivät kuitenkin käsittelemään tilanteen raivostuttavuuden huomattavasti itseäni paremmin, ja kristianialaisissa kapakoissa riekutun yön jälkeiset lasiutuneet mutta tyytyväiset säveltäjänsilmät viestivät suvereenia tilanteen haltuun ottamista. Osansa voi kylläkin olla myös sillä, että berliniiläisen E nse m bl e Adapterin edellisen illan konsertti tarjosi jo neljännet esitykset heidän teoksistaan. Olosuhteiden aiheuttama yksittäisen esityksen epäonnistuminen lienee säveltäjästä siis siedettävämpää kuin ainutkertaisen kantaesityksen pilalle meno. Lisää kehnoja konserttitiloja, aikataulut pettävät Nelipäiväisten musiikkipäivien perusideana oli pitää kunkin päivän kaikki konsertit samassa tilassa. Hyvää tässä oli se, että festivaaliyleisö ei joutunut ravaamaan kieli vyön alla ympäri kaupunkia konsertista toiseen. Huonoa puolestaan oli se, että neljän päivän konserttimaratonit oli päätetty pitää kolmessa paikassa, jotka olivat vaativaan musiikinkuunteluun toinen toistaan epäsopivampia. Konserttiputken pitäminen yhdessä ja samassa paikassa ei myöskään kannustanut konserttijärjestäjiä olemaan huolissaan aikatalujen täydellisestä pettämisestä; väliäkös sillä jos kello 21:30 päättyväksi merkitty konsertti on vielä käynnissä klo 23 baaristahan saa olutta ja kun yleisö joka tapauksessa on jo paikalla, niin who cares! Eikä kukaan tosiaan välittänytkään. Kituliaan akateemisen nylkytyksen kuuntelu klo 01:00 humalaisen (mutta arvovaltaisen) kutsuvierasjoukon örveltäessä äänekkäästi viereisessä huoneessa lienee tanskalaisten ystäviemme käsityksen mukainen tapa järjestää hyvä konsertti-ilta. Moni oli kuitenkin eri mieltä ainakin päätellen myöhäisillan konserttien kiusallisesta yleisökadosta. Konserteissa ei aina ollut hauskaa... KUVA: nmd mutta toisaalta, paperiovien takaisissa pubeissa ei ollut koskan tylsää. KUVA: nmd Helmiä ja sikoja Toisen päivän ohjelma tapahtui Kööpenhaminan musiikkiteatterissa. Paikan erityispiirteisiin kuului olematon ilmanvaihto, klaustrofobinen ikkunattomuus sekä alakerrassa sijainnut vaatemyymälä, jonka soittama moderni R&B kilpaili tasavertaisesti black boxissa hikoilleen konserttiyleisön huomiosta sen yrittäessä keskittyä aikamme musiikin vaativimpiin ja hienovaraisimpiin ilmentymiin. Mutta niin ihmeellistä kuin se onkin, ilta tarjosi olosuhteista huolimatta musiikillisia elämyksiä. Niihin ei tosin kuulunut tämän vuoden Nordic Composers Prizen jostain minulta salatusta syystä saanut tanskalainen T h e peärls before swïne -yhtye, jonka musiikillisen konseptin syömähammas on lupaus keskittyä lyhyisiin ja ytimekkäisiin kappaleisiin. Todellisuudessa äärettömän tavanomainen, aivan normaalikestoisista 8 10 minutin ensemblekappaleista koostunut tylsä ja epäinnoittunut ohjelmakokonaisuus jätti ainakin minut täysin kylmäksi. Yhtyeen itsestään antamaa vaikutelmaa ei myöskään kohentanut yhtyeen nokkamiehen, röyhkeää rock-henkisyyttä tavoitelleen viulisti George Kentrosin arrogantti lavaesintyminen. Ikävä kyllä, Kentrosin kekkulointia joutui seuraamaan illan loppuun asti hänen toimiessaan konserttirupeaman toisena juontajana. Mitä mahtoikaan työpuhteestaan ajatella hänen juontajakollegakseen tuoksi illaksi epäonnisesti valittu aina elegantti ja asiansa osaava Catharina Backmann, joka tuskin sai suunvuoroa Kentrosin vuoroin riistäessä häneltä mikrofonia kesken lauseen, vuoroin pitäessä minuuttien kestoisia itseriittoisia monologeja? Kentrosin persoonan erityispiirteistä huolimatta ilta Kööpenhaminan 04 KOMPOSITIO 3 / 2010

5 Kentrosin juontajakollega Catharina Backmannilla Ruotsin NMD 2012:n taiteellisella johtajalla oli vähemmän hauska iltapuhde. KUVA: nmd Nordic Composers Prize 2010:n saaneen The peärls before swïne -yhtyeen nokkamies George Kentros mielipuuhassaan. KUVA: nmd nmd 2010 Festivaalin onnistujia: tanskalainen Esbjerg Ensemble ja kapellimestari Jesper Nordin. KUVA: nmd musiikkiteatterissa tarjosi myös myönteisiä hetkiä pääosin E s bj e rg Ensemblen ansiosta. Ruotsalaisen Matias Lysellin koloristinen Gilded Splinters soi esbjergiläisten tulkitsemana herkkänä ja koskettavana, eikä Kimmo Kuitusen tinkimättömän, informaationkäsittelykykyni rajoja kolkutelleen Triple Duos -kappaleen esitys jättänyt epäilyksiä yhtyeen iskukyvystä. Festivaalin yhdeksi kohokohdaksi nousi kuitenkin ensemblen tulkitsema L o t ta Wennäkosken bassoklarinetti-yhtyeteos Kuule II, jonka solistiksi hälytetty Heikki Nikula (konserttiohjelman mukaan Heikki Wennäkoski) äityi erinomaiseen vireeseen virtuoosisen ja ajoittain jopa free-jazziin päin kallellaan olleen tekstuurin suvereenina tulkitsijana. Takaisin hippien tyyssijaan Kolmannen päivän konsertit pidettiin jälleen avauspäivän tapaan hippihörhömö Kristianian Den grå hallissa. Festivaalin hauskimmaksi numeroksi osoittautui säveltäjäkollektiivi Dygongin paikallisten nuorten kanssa toteuttama performanssi-video-livemusiikkipläjäys Close Encounters. Dyongin taustalla häärivät tanskalaissäveltäjät Christian Winther Christensen, Regin Petersen, Nicolai Worsaae Rasmussen ja Simon Løffler onnistuivat yhdistämään ammattilaiseen säveltäjyydelliseen kokonaisnäkemykseen nuorten esittäjien innon ja luovan hulluuden. Lopputuloksena syntyi aidosti hauska kokonaisuus, joka pienistä rakenteellisista ja toteutuksellisista kökköyksistään huolimatta oli sekä riemukas että oivaltava. Ensemble Adapterin aiemmin käsitellemäni vahvistamattoman ja sitä kautta torsoksi jääneen kitkutuksen päätteeksi musiikilliset tapahtumat siirtyivät 50 metriä lounaaseen samassa avotilassa sijainneen baarin kupeeseen pystytetylle pikkulavalle, joka toimi berliniläisen jousikvartetti Kairos Quartettin esiintymisarenana. Vastoin kaikkia odotuksia musiikin siirtäminen juottamon ytimeen liki hiljensi kaljaa kittaavan humaliston. Ensemble Adapterista poiketen äänen vahvistamiseen luottanut Kairos onnistui tuottamaan kylliksi >> Harmonikansoittajatar lonkeroineen sekä aggressiivinen pianisti. Dyong-säveltäjäkollektivin Close encounters -performanssin visuaalista kuvastoa. KUVAt: nmd KOMPOSITIO 3 /

6 nmd 2010 melua kyetäkseen esittämään suhteellisen rauhassa ohjelmansa, jonka vaativimpana numerona oli S a m p o Haapamäen jousikvartetto Connection. Sampon oivallisen teoksen esitys olikin varsin onnistunut muistuttaen jälleen, että taidemusiikin elämyksellinen konserttikokemus ei loppujen lopuksi vaadi ihmeitä: tarvitaan vain hyvä sävellys, taitava esittäjä, siedettävät olosuhteet ja keskittyneeseen kuuntelemiseen halutessaan kykenevä yleisö. Tämän neliön osatekijöiden tärkeys korostui riipaisevasti viimeisen päivän annissa, jossa väsnyt festivaaliyleisö joutui sietämään osin kelvotonta musiikkia velttojen soittajien rääpimänä olosuhteissa, jotka olivat kaukana ideaalista. Festivaalin joutsenlaulu Päätöspäivän konsertit pidettiin Fredriksholmin kanaalin kupessa sijaitsevassa Borubs Højskolessa, vuonna 1885 rakennetussa koulurakennuksessa, jonka juhlasalissa koettiin festivaalin suurimmat tuskan hetket. Niistä päävastuun kantoi belgialainen Ensemble ON, jonka ohjelmistovalinnat saattoivat artikkelin kirjoittajan epätoivon partaalle. Juhlasalin höttöisten ovien toisella puolella äänekkäästi rupatellut ja ryypskellyt juhlaväki säesti ääntelyllään festivaalin kehnoimpien kappaleiden esityksiä, joista britti A lw y n n e Pritchardin kaksi pientä sävellysrääpälettä olivat luokattomimpia. Vailla järjen hiventä edenneiden musiikillisten miniatyyrien hyvänä puolena oli teosten mitätön kesto. Samaa ei ikävä kyllä voinut sanoa slovakialaisen M a r i a n Levajan preparoidulle pianolle ja sopranolle säveltämästä loputtoman pitkästä laulusarjasta Dickinson Songs, jonka kuuntelun aikana pohdin vakavissani ja vailla huumorin häivääkään kaikenlaisen musiikin tekemisen välitöntä lopettamista. Kuinka paljon sitä voikaan inhota musiikkia ylipänsä oli ainoa ajatus, jota pystyin teoksen noin puoleen tuntiin venytetyn substanssittoman keston aikana mietimään. Belgialaisten aneemisen annin lisäksi päätöspäivänä kuultiin myös toisenlaista ilmaisua. Jyrki Linjaman kahdelle gamballe ja cembalolle säveltämän barokkivaikutteisen Sarabanden esitys kärsi esittäjiensä tulkinnallisesta arkuudesta ja oven takaisen baariyleisön metelistä, mutta Tanskan harmonikkaylpeys Frode Andersen äityi oivalliseen vireeseen Tommi Kärkkäisen kuvallisen ja musiikin jatkuvuuselementtejä korostaneen Concordia Nebulosan tulkkina. Illan mieleenjäävimmästä musisoinnista vastasi lyömäsoitinyhtye Festivaalin parhaiten soitettua musiikkia: PACE percussion trio improvisoimassa. KUVA: nmd Kairos Quartett. KUVA: nmd PACE percussion trio, jonka esitys ruotsalaisen Patric Simmerudin maisemallisesta mutta äänenväreiltään rikkaasta teoksesta...to remember the still unseen days oli tarkka ja korvia hivelevä. Päätöspäivä tarjosi pacelaisille intensiivisen iltapuhteen sisältäen yksittäisten, pitkin iltaa ripoteltujen kappaleiden esittämisen lisäksi Borubs Højskolen pihalla tapahtuneen oman konsertin, joka todisti, kuinka pieni ero valmiiksi sävelletyllä ja improvisoidulla musiikilla voi olla. Tanskalaisen Poul Rudersin Regime oli kelpo teos, mutta pacelaisten polyrytminen yhteisimprovisaatio kuulosti vähintään yhtä hyvältä. Se muistutti itseäni siitä, kunka monilla eri tavoilla mielekästä musiikillista sisältöä on mahdollista luoda. Pohtiessani samalla festivaalin kokonaisantia tajusin, että pääsääntöisesti minua olivat eniten miellyttäneet teokset, jotka oli luonut kollektiivi joko etukäteen suunnitellusti, improvisoidusti tai näitä tekotapoja esitystilanteessa yhdistäen. Perinteisen säveltäjäkeskeisen säveltämisen metodein saavutetut tulokset esittelivät sen sijaan korvilleni turhan usein rikkaan ja monimuotoisen otannan tavoista tehdä sarja vääriä valintoja. Niiden pohjalta syntyi kehnoja kokonaismuotoja ja mätiä ajallisia jatkumoita, jotka onnistuivat jättämään kuulijansa kylmäksi niin älyllisellä, kehollisella kuin emotionaalisellakin tasolla. Extras Festivaalin ohjelmallinen oheistarjonta oli kiitettävän runsasta. Lotta Wennäkosken tehokkaasti ylityöllistänyt sävellysworkshop ja Veli- Matti Puumalan Memorial Fragment -kappaleen sisältänyt Tanskan radion konserttitalossa pidetty koululaiskonsertti kuuluivat ohjelmanumeroihiin, 06 KOMPOSITIO 3 / 2010

7 nmd 2010 joiden antiin en ehtinyt tutustua. Sen sijaan koin Sami Klemolan ääni-kuvainstallaatio Häiveen, jota seuranneen Réne Mogensenin sävellyskonsertin kuuntelin Jarkko Hartikaisen kanssa. Mogensenin konsertti sisälsi sooloteoksia elektronikalla höystetyille sellolle ja arpeggionelle, joita soitti belgialainen Nicolas Delateille. Konsertti ei noussut unohtumattomaksi elämykseksi, ja sen tärkein anti olikin mahdollisuus välittää tieto kahden uuden arpeggiosävellyksen olemassaolosta kotimaiselle arpeggion taitaja Markus Kuikalle. Audience engagement in new music Festivaalin yhteydessä järjestettiin myös konfrenssi Audience engagement in new music, johon Jarkon ja Annun kanssa osallistuimme. Audience engagement on Britanniasta lähtöisin oleva konsepti, jossa pyritään luomaan kestävät siteet eri kohderyhmiin ja paikallisiin yhteisöihin nuorten kanssa tehtävien yleisökasvatus- ja yhteistyöprojektien sekä kokonaisvaltaisen yhteisöllisen sitouttamisen kautta. Bergenin New Operan M a ry Millerin, moderaattorina toimineen taidekonsultti Heather Maitlandin, Lontoo Sinfoniettan Amy Majudmarin sekä Huddersfield Contemporary Music Festivalin Sheralyn Bonnerin puheenvuorojen kautta sai kattavan kuvan siitä, minkälaisiin surullisiin sirkustemppuihin kulttuuriset toimijat ovat hädän hetkellä valmiit turvautumaan. Brittiläisen niin sanotun uuden musiikkitieteen kanssa läheisessä suhteessa olevassa Audience engagementissa korostetaan ulkoisia puitteita sisällön kustannuksella. Mary Miller puki tämän ytimekkääseen sanalliseen muotoon puheenvuorossaan: Musiikkitapahtumissa tärkeää ei ole musiikki, vaan setting ja atmosphere. Brittiläisen uuden musiikkitieteen ilosanoma kohtasi otollisen vastaanottajan konfrenssiin osallistuneesta, kuulemastaan vaikuuttuneesta kriitikko Hannu-Ilari Lampilasta. Minun oli kuitenkin vaikea jakaa Lampilan intoa todistaessani omin silmin, kuinka kulttuurisia resursseja haaskataan puolivillaiseen pelleilyyn kirjaimellisesti kadulta poimittujen Street Geniousien (Lontoo Sinfoniettan mahti-idea) kanssa. Kun brittiesitelmöijien sinänsä viihdyttävästä puheenparresta kuori pois angloamerikkalaisen retorisen kerman, paljastui alta karu kuva todellisuudesta, jossa korkeakulttuurin on koko ajan käytävä veitsi kurkulla kauppaa olemassaolonsa oikeutuksesta ympäröivän vihamielisen yhteiskunnan kanssa. Ainoa esitelmöijä, jolla oli rohkeutta sanoa tämä ääneen, oli Hampurin Laeiszhalle und Elbphilharmonian yleisökasvatuksesta vastaava Annika Schmitz. Hänen selkeä, älykäs ja haastava puheenvuoronsa oli raikas poikkeus siitä brittiläisestä omakehusta, joka retorisen käärmeen lailla luikerteli ulos rutinoitujen puhujien itsepetoksellisista suista. Saksassa kulttuuristen rakenteiden alasajo on vuosia Isoa Britaniaa jäljessä, ja se näkyi hyvin myös Schmitzin videopresentaatiosta, jossa Saksan korkeakulttuuria (vielä) yleisesti arvostavassa hengessä vilahteli ajoittain jopa ihan oikea sinfoniaorkesteri soittamassa tavallista klassista musiikkia perinteisessä konserttisalissa. Brittiläisissä kuvamateriaalissa keskityttiin sen sijaan mieluummin esittelemään kulttuuritilojen lähistöillä ja liepeillä hengailevia nuoria, jotka skeittilautoineen ja rastoineen oli otettu kulttuurisen vaikutuksen piiriin. Osoituksena toteutetun yleisökasvatuksen tenhosta brittien presentaatiot pursusivat kuvia jotain tekevistä nuorista, iloisista vauvoista, soittimen koskettelun auvon hullaannuttamista lapsista ja julkisiin tiloihin tuoduista performansseista. Tavalliset aikuiset miehet, naiset ja vanhukset loistivat esityksissä poissaolollaan välittäen tehokkaasti tekijöidensä viestiä: Me olemme täysin kyvyttömiä antamaan Teille mitään sisällöllisesti relevanttia, mutta toisaalta, Tekin olette kadottaneet kykynne kokea mitään aitoa. Siksi näytämme Teille kuvia siitä hurmoksesta ja välittömyydestä, jota Te ette koskaan elämässänne koe, mutta jota Te voitte myötäelää meidän audience engagementimme viattomissa lapsissa ja välittömissä nuorissa herättämien elämyksellisten tuntojen kautta. Kuinka paljon syvemmälle sitä voi vajota? Ei varmaan kovin paljon syvemmälle, mutta hälyttävästä sisällöllisestä annistaan huolimatta olen tyytyväinen siihen, että osallistuin seminaariin. Tiedänpä taas piirun verran paremmin, minkälaisessa kulttuurisessa todellisuudessa elämme. Summa summarum Vaikka ylläoleva matkaraporttini koostuu pääosin epätyytyväisyyden ja äryyntyneisyyden purskahduksista, pidän silti NMD 2010 kokonaisantia myönteisenä. Tämän ehkä paradoksaaliselta tuntuvan ajatuksen taustalla on havainto siitä, että brittiläisen uuden musiikkitieteen ydinajatusta mukaillakseni musiikkifestivaalin tärkein anti ei ole siellä kuultu musiikki, vaan matkalla tavatut uudet ja vanhat tuttavuudet, heidän kanssaan käydyt keskustelut, arkielämän kaavamaisuuden katkaiseva festivaalielämä ja uusien kokemusten itsessä herättämät ajatukset. NMD:n kaltaisissa uuden musiikin tapahtumissa musiikki itsessään on lähinnä se välttämätön paha, joka luo muodolliset puitteet kaikelle muulle. Tämä ei tietenkään sulje pois festivaalin musiikkitarjonnan kiinnostavuuden ja merkityksellisyyden mahdollisuuta, mutta missään nimessä festivaalista nauttiminen ei edellytä sen sisältämästä musiikista nauttimista. Tanskalaiset tekivät NMD 2010:stä itsensä näköisen festivaalin, joka oli monin osin onnistunut. Konserttien ja vapaa-ajan suhde oli hyvä, ja yhdessä ja samassa paikassa pidetyt konsertit säästivät konserttivieraita ympäri kaupunkia ravaamisen stressiltä ja vaivalta. Festivaalin henkilökunta oli mukavaa ja ystävällistä, ja yleinen olemisen meininki oli rento ja positiivinen. Tanskalaiset olisivat voineet vaivautua tekemään tapahtumasta ohjelmakirjan, sijoittamaan konsertit musiikin kuuntelun kannalta parempiin esitystiloihin ja pitämään huolta ilmoittamiensa aikataulujen pitävyydestä. Mutta jokaisella festivaalilla on omat plussansa ja miinuksensa, ja kokonaisuutena NMD 2010:stä jäi enemmän myönteisiä kuin kielteisiä muistoja. Olli Virtaperko KUVA: olli virtaperko. KOMPOSITIO 3 /

8 Mikko Heiniö ArtMusFair Varsovan Syksyssä Varsovan Syksyn säteilevän kauniissa säässä järjestettiin nyt kolmannen kerran European Composers Forumin ArtMusFair, paikkana Frédéric Chopin -yliopisto. Kuten Helsingissä 2008 ja Glasgowissa 2009 tapahtuma oli nytkin pyritty yhdistämään festivaaliin. Valitettavasti vain ArtMusFairin omista konserteista, jotka esittelivät lähinnä Re:New Music -projektin hedelmiä ja norjalaista elektronimu siikkia, suurin osa meni päällekkäin Varsovan Syksyn ohjelman kanssa. Monet tulivatkin sanomaan, että parhaiten ArtMusFairin ja festivaalin kombinointi toimi Helsingissä (minkä Suomen Säveltäjät voi helposti lukea meriitikseen, konsa molemmat järjesti). Nuoriso musisoi ArtMusFairissa. kuva: Riitta Heiniö. Seminaarit jakautuivat kahteen osaan: puolet olivat konferensseja otsikon Electronic Meets Challenges of the 21th Century ja puolet paneelikeskusteluja aiheinaan mm. ruotsalaisten esittelemä nettiprojekti Creators Network (johon suosittelen liittymään), EU:n tekijänoikeusdirektiivi, nykymusiikki ja yleisradioyhtiöt sekä nykymusiikkiteokset nuorille esittäjille. Viimeksi mainittu teema tulee olemaan keskeinen seuraavassa ArtMusFairissa, Weimarissa huhtikuun lopulla 2011.(Jos tiedossanne on pedagogisen nykymusiikin hankkeita, ilmoittakaa niistä toimistoon! ECF kerää tällaisia tietoja.) ArtMusFairin alkuperäisenä ideana on ollut muodostua eräänlaiseksi taidemusiikin Midem-messuksi. Vertaus ontuu sikäli, että Midem on nimenomaan musiikkiteollisuuden ja -bisneksen tapahtuma, ArtMusFair taas lähinnä säveltäjien tai tarkemmin sanoen niiden 29 säveltäjäyhdistyksen edustajien tapahtuma jotka kuuluvat ECF:iin. Samaan aikaan paikalle tulee muidenkin genrejen edustajia, sillä siellä kokoontuvat myös ECSA:n kahden muun pilarin, kevyttä musiikkia edustavan APCOE:n ja elokuva- ja mediasäveltäjiä edustavan FFACE:n hallitus (edelliseen kuuluu Suomesta Jori Nummelin, jälkimmäiseen Heikki Elo). 08 KOMPOSITIO 3 / 2010

9 Mikko Heiniö yliopiston kirjaston kattopuutarhassa. kuva: Riitta Heiniö. Varsovan ArtMusFairin järjesti Puolan musiikin tiedotuskeskus, ja mic-väkeä oli luontevasti paikalla monesta muustakin maasta (ei Suomesta). On tietty ihan mukavaa käydä kansainvälistä, samanhenkistä keskustelua säveltäjien ja promoottorien kanssa uuden musiikin marginaalisesta näkyvyydestä. Lääkkeitä siihen ei vain löydy, ellei ArtMusFairiin saada mukaan esittävän puolen taiteilijoita ja portinvartijoita. Kiinnostaisi kovasti, mitä mieltä he olisivat esim. Norjan micin johtajan, M a rt i n Revheimin ajatuksesta, että kaikkien yhteiskunnan tukea nauttivien orkestereiden ohjelmistossa olisi pakko olla tietty vähimmäismäärä uutta musiikkia. Me harmaat herrat nyökyttelimme resignoituneesti. (Ja EBU:n musiikkiasioista vastaava radiomies Friedrich Spangenmacher kysyi, miten harmaat herrat ylipäätään pääsevät näkyviin maailmassa, joka on kiinnostunut vain nuorista säveltäjistä.) Mutta Revheimin ajatus kannattaa muistaa, jos todellakin toteutuu kulttuuriministeri Stefan Wallinin ihan äskettäin julkitullut hanke, jonka mukaan orkestereiden valtionosuuksista jopa prosenttia tultaisiin jakamaan laadun eikä pelkästään miestyövuosien mukaan. Siinä on totisesti luovalla säveltaiteella paikka yrittää muistuttaa, että innovatiivinen ohjelmistopolitiikka on olennainen laatukriteeri! Varsovan vierailuni lyhyys ei oikeuta arvioimaan, miten innovatiivista Syksyn tämänkertainen ohjelma oli. Sympaattisimpana jäi mieleen hollantilaisen Orkest de Ereprijsin konsertti, eritoten Marco Nikodijevicin ja Richard Ayresin kappaleet. Myös tuttavani vuosikymmenien takaa, Clarence Barlow ilahdutti sanan kirjaimellisessa merkityksessä kappaleellaan for retuned player piano. Epäsympaattisia teoksia ei parane muistella, mutta yksi oli tässä suhteessa niin ylitse muiden, että tapauksella voi olla yleisempääkin mielenkiintoa. Tarkoitan hollantilaisen Cornelis de Bondtin teosta Karkas, joka kuuluu kategoriaan millä-tahansa-kriteerillä-ylipitkä-kappale. Niitä oli kyllä muitakin kuten puolalaisen Wojciech Ziemowit Zychin Rótznia (Différance), josta Varsovan varsin asianja myötätunteva yleisö jaksoi yhden tai korkeintaan kaksi kolmannesta. Sitten oli niitä ylipitkiä erikoisuuksia, jotka hyvin esitettyinä saattoi kuunnella kerran, kuten Claude Vivierin Hiérophanie, Mauricio Kagelin In der Matratzengruft ja Nikolai Obukhovin La Livre de la vie: Préface. On rohkeata sijoittaa ohjelmaan Karkasin tapainen teos, vaikken minä siitä pitänytkään, kiitteli ECF:n puheenjohtaja Klaus Ager puolalaisia. Sana rohkea sinänsä on yksi latteimpia taiteen attribuutteja. Mutta de Bondtin Karkasiin se sopii kyllä sikäli, että on rohkeata nostattaa kuulijassa aito murhanhimo (suhteellisen kuvainnollisesti ilmaisten). Tunnin verran mekaanisia sforzatoiskuja ja niiden välissä lurituksia. 20 minuuttia ja mieluimmin siitä loppupäästä jossa oli jotain havaittavaa muuttumista olisi vielä hyvinkin mennyt. Kokoonpano oli kunnioitusta herättävä: 4 pianoa, 2 hammondia, 8 sähkökitaraa, kuusinkertaiset puut ja epäluku lyömäsoittimia. Ja koko porukka soitti enimmäkseen tutti, varmuuden vuoksi vielä vahvistettuna. Säveltäjä oli käyttänyt tähän kolme vuotta laskenta- ja kirjoitustyötä alun heiveröisillä tietokoneilla. Tämä laaja kuvaus siksi, että joku tästäkin teoksesta nyt vuoren varmasti kiinnostuu, kun se kerran kalkkista niin kovin järkytti. Hieman melodramaattisesti tekisi mieli tunnustaa, että koettuani ahdistavan akustisen vankilakokemuksen uskoni nykysäveltäjien työn merkityksellisyyteen notkahti, olletikin kun tällainen kappale tarittiin festivaalin päätöskonsertin lopuksi. 70-luvulla kuulin konsertissa vähän tökerösti kirjoitetun sävellyksen, jota kritisoin eräälle opiskelijakaverilleni. Hän siihen: Onko päivä pilalla, ellei vähintään yksi kollega ole haukuttu? Vastasin, että tässä hänellä oli ihan fundamentaalinen väärinkäsitys. Mikään ei innosta palaamaan sävellyspöydän ääreen samalla tavalla kuin se, että on kuullut vaikuttavan ja taitavan sävellyksen. Mistäpä muusta musiikki syntyisi? Musiikki syntyy musiikista. Niin kuin aina ennenkin. Mikko Heiniö KOMPOSITIO 3 /

10 Harri Wessman Terveisiä Tšaikovskista Mitä ihmettä?!? ihmettelin, kun sain kutsun matkustaa Tšaikovskiin ja ottaa mukaani kourallisen nuoria suomalaisia säveltäjiä, jotka osallistuisivat siellä sävellyskilpailuun sen ohessa, että Moskovan nykymusiikkiyhtye esittäisi konserteissaan venäläisen musiikin ohella suomalaisten aikalaissäveltäjien kamarimusiikkiteoksia. Mutta tuon niminen kaupunki on todella olemassa. Sen lähellä sijaitsevat Iževsk ja Perm, ja alueella asuu udmurtteja, suomalaisugrilaista kansaa, jota vanhemmissa koulukirjoissa nimitettiin myös votjakeiksi. Niin sitten olimme kesäkuun alussa matkalla Iževskin kautta Tšaikovskiin, seuralaisinani säveltäjät Heta Aho, Saara Kalliopuska, Tuomas Kettunen ja Valter Sallinen sekä heidän turvahenkilönään vielä Julia Heikkilä. Nuorten suomalaissäveltäjien työt pääsivät kaikki palkintosijoille, saivat hienoja esityksiä ja paljon kiitosta yleisöltä. Johonkin lähiaikojen Rondoon olen luvannut kirjoittaa matkastamme hiukan Votkinskissa Tšaikovskin patsaan edessä Harri Wessman, Valter Sallinen, Saara Kalliopuska, Tuomas Kettunen ja Heta Aho. Kuva: Julia Heikkilä. laajemminkin ja ihmetellä sitä, miksi sävellystä ei opeteta kaikissa suomalaisissa musiikkioppilaitoksissa. Venäjällä tämä asia näyttää olevan tavallaan paremmissa kantimissa. Tässä keskityn sen sijaan visioimaan asioita hiukan oraakkelin tavoin. Tšaikovskin matkalla meille järjestyi kaikenlaista ylimääristäkin ohjelmaa. Muun muassa Iževskissä lounaspöytäämme ilmestyi Italmas-nimisen soitin-, laulu- ja tanssiyhtyeen johtaja Anatoli Vasiljevitš Mamontov. Ihan oikea udmurtti hän on, ja udmurttilainen on myös hänen yhtyeensä. Hän ehdotti, että tulisimme alakertaan kuuntelemaan, kun hänen yhtyeensä esittäisi udmurtinkielisen laulun Oj, töl töla (Voi tuuli tuulee), jonka Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Y r jö Wichmann oli kirjoittanut muistiin 1900-luvun alussa ja jonka Mamontov oli sovittanut yhtyeelleen. Tyyliltään tuo musiikki oli sen verran lähellä venäläistä balalaikkaviihdettä, että sen erotti tuosta musiikinlajista vain, jos sattui osaamaan venäjää. Silloin tietysti huomasi heti, ettei ymmärrä sanoista mitään ja että kielessä, joka foneettisesti käyttäytyy jotenkin slaavilaisesti, on paljon merkillistä syvää ö-äännettä, jollaista ei venäjän kielessä esiinny. Tuo yhtye on sekä musisoinniltaan että tanssitaidoiltaan niin erinomainen, että toivoisi sen tulevan takaisin Suomeen esiintymään. Täällä meillä se on käynyt vierailemassa viimeksi joskus 80-luvulla. Reippaantäyteläisen ohjelman jälkeen, kun meidät oli jo kärrätty bussilla Tšaikovskin kaupunkiin, uni tietysti maistui makealta. Aamu-unissani kummitteli herra Mamontov, joka selitti minulle vakaumuksiaan oman aikamme musiikin estetiikasta. (Tässä vaiheessa maestro Mamontovilla ei luonnollisesti ole mitään vastuuta siitä, mitä tähän kirjoitan.) On tärkeätä, että nykyään tehdään ja kirjoitetaan kaikenlaista muutakin musiikkia kuin virallista nykymusiikkia, jota ihmiset joskus ovat taipuvaisia vieroksumaan. Nämä muut aikamme musiikit raivaavat tietä vaikka kuinka komplisoidun ja ekstreemin ymmärtämiselle. Eihän kaikki moderni ole korvia raastavan rumaa. Vaikkapa kansanmusiikin kautta kuulija oppii arvostamaan sointiväriä, mikä on oman aikamme taidemusiikkisäveltäjille niin rakas elementti. Suomalais-ugrilai sessa laulussa matkitaan metsän eläinten ja taivaan lintujen ääntelyä ja hyödynnetään näitä kiehtovia värimaailmoja. Mitähän vielä tuo Mamontov olisi sanonut, ellen olisi herännyt. Piti lähteä kukonlaulun aikaan bussiretkelle Votkinskiin, Pjotr Tšaikovskin syntymäkotiin, jonne oli muutaman peninkulman matka udmurttien asuinalueiden läpi. Harri Wessman 10 KOMPOSITIO 3 / 2010

11 Harri Wessman Sata vuotta Erkki Aaltosen syntymästä Säveltäjä Erkki Aaltonen ( ) täyttäisi tänä vuonna sata vuotta. Joltakin Suomen musiikin historian kurssilta opin aikoinaan, että Erkki Aaltonen oli kirjoittanut Hiroshima-nimisen sinfonian, joka koettiin erityisen merkitykselliseksi, kun sitä esitettiin toisen maailmansodan jälkeen eri puolilla maailmaa. Nuo esitykset huipentuivat suurta huomiota saaneeseen konserttiin itse Hiroshimassa toisen maailmansodan päättymisen kymmenvuotispäivänä. Hiroshima-sinfonia oli Erkki Aaltosen toinen hänen viidestä sinfoniastaan. Lisäksi hän kirjoitti konserttoja, kamarimusiikkia, lauluja, kansanmusiikkisovituksia sekä elokuva- ja kuunnelmamusiikkia. Hän yleensä johti itse omat teoksensa ja oli etevä muusikko. Leipätöikseen hän soitti pitkät ajat alttoviulua Helsingin kaupunginorkesterissa. Lisäksi hän hallitsi viulunsoiton, soitti pianoa ja urkuja sekä kornettia, mikä liittyi hänen asevelvollisuuteensa, jonka hän oli suorittanut vapaaehtoisena soittokunnassa. Ennen eläkepäiviään hän toimi Kemin musiikkiopiston rehtorina ja piti siellä yllä konserttisarjaa ja johti Suomen ensimmäisiin kuuluvia kesäkursseja, jonne kutsuttiin nimekkäitä ulkomaalaisia pedagogeja. Jotta hänen musiikkinsa saatettaisiin uudelleen arvioitavaksi, hankkeilla on Erkki Aaltonen -seuran perustaminen. Tämän seuran on tarkoituksena pitää huolta siitä, että hänen nuottinsa ja partituurinsa tulevat jälleen saataville, että hänen musiikkiansa äänitetään ja saatetaan konserttien ohjelmistoon. Hänen säveltäjän kynänjälkensä näyttää erinomaisen ammattitaitoiselta ja orkestrointi kuulostaa loisteliaalta. Hyvin merkillistä on, että vaikka hänen teoksiansa aikoinaan esitettiin toistamiseenkin hienoilla foorumeilla ja ne saivat hyviäkin arvosteluja, ne ovat merkillisellä tavalla vaipuneet unohduksiin. Radion nauhastosta löytyy cd-levyltä muutama Jorma Hynnisen esittämä Erkki Aaltosen laulu. Viimeinen suuren orkesteriteoksen esitys lienee ollut Hiroshimasinfonia, jonka Tampereen kaupunginorkesteri soitti Tuomas Ollilan (nyk. Hannikaisen) johdolla vuonna Tuosta esityksestä on säilynyt vain yksityiseen käyttöön tarkoitettu äänite, joka soi kiehtovan hyvin ja lupaa paljon siltä varalta, että Erkki Aaltosen musiikkia aletaan esittää nykyisen korkeatasoisen orkesterisoiton merkeissä. Jotta hänen musiikkinsa saatettaisiin uudelleen arvioitavaksi, hankkeilla on Erkki Aaltonen -seuran perustaminen. Tämän seuran on tarkoituksena pitää huolta siitä, että hänen nuottinsa ja partituurinsa tulevat jälleen saataville, että hänen musiikkiansa äänitetään ja saatetaan konserttien ohjelmistoon. Edition Tilli on jo osoittanut kiinnostusta. Jossakin Suomen Säveltäjien johtokunnan kokouksessa muistan E r k k i Salmenhaaran varsinaisten kokousaihepiirien ulkopuolelta huomauttaneen, että on täysin absurdia ja käsittämätöntä, miten jotkin sävellykset kulkeutuvat joillekuille esittäjille, tai sitten miten ne ehkä eivät kulkeudu oikein minnekään. Tähän samaan käsittämättömyyteen liittyy tämäkin: miten kokonaiset upeat säveltuotannot voivat noin vain joutua uppounohduksiin? Toivottavasti asia korjaantuu ainakin Erkki Aaltosen kohdalla. Harri Wessman KOMPOSITIO 3 /

12 Kirj. Viinikuriiri PIENI VIININOSTO-OPAS TALLINNAAN Monia suomalaissäveltäjiä yhdistää kaksi seikkaa: rakkaus viiniin (ja ehkä muihinkin alkoholijuomiin) sekä pienehköt ja usein epäsäännölliset tulot. Tämä on oloissamme hankala kombinaatio, sillä viini on Suomessa kallista, verrattiinpa hintoja sitten lähes mihin muuhun maahan tahansa. Suomen alkoholiverotus on nykyään EU-alueen huipputasoa, ja myös Alkon monopoliasemasta johtuva kilpailun puute pitää viinien vähittäismyyntihinnat maassamme korkeina. Tämä on väärin! Tulisiko taiteilijoiden tyytyä vain surkeimpiin viinilitkuihin, joita monopolimyymälästämme löytyy? Vai eikö pienituloisilla saisi olla oikeutta viiniin lainkaan? Mutta eipä hätää, ongelmaan on ratkaisu! Viron pääkaupunki Tallinna edullisine viininhintoineen on vain parin kolmen tunnin lauttamatkan päässä Helsingistä, ja viiniä (kuten muitakin alkoholijuomia) saa sieltä nykyään tuoda omiin tarpeisiin käytännössä rajattomasti. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat eivät tietenkään matkusta Tallinnaan aivan hetkessä, mutta useimmat heistäkin käynevät Helsingissä ainakin joskus, jolloin Tallinnanreissun yhdistäminen Helsingin-reissuun ei liene suuri ongelma. Maksatko hanaviinipakkauksesta mieluummin 9 vai 26 euroa? Onko Torresin Mas la Plana -punaviinin sopiva hinta mielestäsi 25 vai 39,90 euroa? Jos valitsit halvemmat vaihtoehdot, sinun kannattaa lähteä ostamaan viiniä Tallinnaan. Mutta mitä viinejä Tallinnasta kannattaisi hankkia ja mistä? Miten viinit tulisi pakata ja kuljettaa? Mitä muita asioita olisi syytä ottaa huomioon? Seuraavasta tekstistä löytyy vastauksia näihin kysymyksiin. Olen vuosina ostanut Tallinnasta viiniä yhdeksän eri matkan yhteydessä. Virosta Suomeen tuomieni viinien määrät ovat vaihdelleet muutamasta pullosta jopa kahdeksankymmenen pullon autolastiin. Kuten tiedämme, Virossa ei ole alkoholin vähittäismyyntimonopolia, joten viiniä voi Tallinnassa ostaa lähes mistä vain: ruokakaupoista, tavarataloista, viinien erikoisliikkeistä, muista yksityisistä alkoholikaupoista, ravintoloista, kioskeista ja huoltoasemilta. Kerron tässä tekstissä niistä kokemuksista, joita minulla on viiniä Tallinnassa myyvistä liikkeistä ollut. Tallinnaan ei kannata ensisijaisesti mennä hakemaan mitään grand cru -Bordeauxia tai muita arvoviinejä. Sellaisiakin kaupungista kyllä saa, lähinnä vanhan kaupungin kalliista erikoisliikkeistä sekä Stockmannin ja Kaubamajan viiniosastoilta. Mutta usein hinnat näissä ovat aika korkeat. Mielestäni Tallinnasta kannattaa ostaa ennen kaikkea ns. tasokkaita arkiviinejä ja edullisemman luokan laatuviinejä. Niissä valikoima on varsin hyvä ja hinnat edulliset. (Myönnän laatukäsitteideni epämääräisyyden ja pahoittelen asiaa. Käytän tässä kyseisiä käsitteitä seuraavassa summittaisessa merkityksessä: Tasokas arkiviini = viini, joka Alkossa maksaisi noin 8 15 euroa. / Edullisemman luokan laatuviini = viini, joka Alkossa maksaisi noin euroa.) Kuten yleensäkin vapaassa maailmassa (siis maissa, joissa ei ole monopolia), myös Tallinnassa yksittäisten kauppojen viinivalikoima ei useinkaan ole kovin kummoinen. Kun jokaisella liikkeellä kuitenkin on oma maahantuontinsa ja valikoimansa, saattaa viinien kokonaisvalikoima kaupungissa olla jopa parempi kuin Suomessa. Ja kuten vapaassa maailmassa yleensäkin, myös Tallinnassa ostajan oma vastuu korostuu verrattuna monopolimyymälään. Kokenutta ostajaa tämä ei varsinaisesti haittaa. Viime kädessähän entuudestaan tuntemattoman viinin ostaminen on aina jonkinlainen riski: etukäteen ei voi tietää, vastaako viini ainakaan omaa makua. Kannattaa muistaa, että viinikulttuuri ei Eestissä toistaiseksi ole ihan samalla tasolla kuin meillä. Sen rakentaminen nimittäin jouduttiin aloittamaan aivan nollasta neuvostoajan jälkeen ei siis kovin kauan sitten. Tallinnan viinivalikoimia ei siksi ole syytä pitää suoranaisena mallina siitä, millainen meidän tarjontamme tulisi olemaan, jos viinien vähittäismyynti Suomessa vapautettaisiin. (Kannatan muuten vahvasti viinien myynnin vapauttamista.) Seuraavia liikkeitä olen Tallinnassa käyttänyt: SuperAlko (lempinimi Viinaranta): Aivan ehdoton edullisempien viinien ostopaikka. Mitään kovin hienoja juomia ei sen sijaan kannata hakea. Hanapakkauksia löytyy jopa alle puolella Alkon hinnoista. (Tarvitaanhan niitä- 12 KOMPOSITIO 3 / 2010

13 kin juhlissa, mökillä tai ruuanlaittoon.) Esimerkiksi kolmen litran pakkaus espanjalaista Piqueras Monastrell-Syrah -viiniä, joka on ihan ok, maksaa 10,80 euroa, Alkossa 24,90 euroa. Vina Albali Barrel Aged näyttää maksavan kolmen litran pakkauksessa 13,80 euroa. Myymälät sijaitsevat sataman lähellä osoitteissa Lootsi 4 ja Uus-Sadama 19/11, näistä jälkimmäinen on isompi ja parempi. Varo edullisissa viineissä vanhoja vuosikertoja! Niitäkin on myynnissä. Liikkeeseen voi tehdä etukäteistilauksen, mutta vanhojen vuosikertojen riskin takia en tätä suosittele. Kaljaa ja viinaakin saa, tietysti. Eestiläinen portteri on tosi hyvää ja maksaa 0,80 euroa / 0,5 litran pullo. Ja tsekkiläistä ja saksalaista kaljaa on, jos suomalais-balttilainen ei tyydytä. Liikkeen tarjontaan voi tutustua nettisivuilla osoitteessa www. viinarannasta.ee Pari lisäviinivinkkiä SuperAlkoon: Punaviini La Chasse du Pape Côtes du Rhone Ranskasta maksaa 6,65 ja on tosi kiva. Myös samanmerkkinen valkoviini vuodelta 2006 oli hintaansa nähden erinomainen, mutta vuosikerta 2008 ei ollut: se oli aivan erilainen kuin edeltäjänsä, todella kireä, tympeä ja vastenmielinen. Pommery Brut Royal -samppanja maksaa 26,97 euroa. Tämä on edullinen hinta. Winestore: Tämä myymälä on Norde Center -kauppakeskuksessa sataman lähellä. Myös tämä on hyvä ja edullinen ostopaikka. Valikoima on ehkä vähän hienostuneempi kuin SuperAlkossa/ Viinarannassa, joten myös kalliimpia ja hienompia tuotteita löytyy. Joulukuussa 2009 ostin mm. Jerome Quiotin Chateauneuf-du-Papea, joka maksoi reilut pari kymppiä, viini oli muuten aivan upea! Ja Amaronea löytyy viidellätoista eurolla. (En ole kyseistä Amaronea vielä maistanut, mutta tuskinpa Amarone on koskaan pahaa.) Olen hankkinut Winestoresta myös mm. sveitsiläistä Fendant-valkoviiniä, joka on kiinnostava tuttavuus. Mutta kyllä myös kolmen litran hanapakkauksia saa kahdeksalla eurolla, jos niitä haluaa. (Aivan halvimmat eivät taida olla kovin hyviä, vaikka nekin ovat ihan juotavia.) Nettisivut osoitteessa ee Pari lisäviinivinkkiä Winestoreen: Il Feuduccio Ursonia Montepulciano d Abruzzo 2003 on hieno, iso ja voimakas punaviini toistaiseksi aliarvostetulta Italian Montepulciano d Abruzzon alueelta. Vuosikerta 2003 oli keväällä 2010 erinomaisessa vaiheessa. Hinta 14,38 euroa. Il Feuducco Cerasuolo Montepulciano d Abruzzo on saman firman roseeviini samalta alueelta. Iso ja voimakas viini, itse asiassa paras roseeviini, jota olen nauttinut (minusta jopa parempi kuin Tavel Ranskan Rhônesta). Hinta 8,24 euroa. Punaviini Il Feuduccio Montepulciano d Abruzzo Margae on sitten saman firman lippulaivaviini. Vuosikerta 2000 oli kymmenen vuoden ikäisenä täydessä vedossa ja luultavasti parhaimmillaan. Tässä on kaikki loistavan italialaisen viinin kvaliteetit. Mietin jopa, onko tämä tehty Amaronen tapaan kuivatetuista rypäleistä, mutta tuottajan sivujen mukaan näin ei ole. Vasta korkattuna viini on hieman kireä, mutta auettuaan upea. Hinta Winestoressa 25,50 euroa. Se on vähän, sillä Jenkeissä tämä maksaa Snooth-palvelun mukaan vähintään 58 dollaria pullo. Chablis Domaine Servin 2006 maksaa 11,44 euroa. Pullon tätä viiniä olen ostanut, mutta vielä en ole sitä maistanut. Joka tapauksessa hinta on Chablis-viinistä niin pieni, että koeosto kannattanee tehdä. Argentiinalaisen Pascual Toson viinit maksavat noin kuusi euroa ja ovat erinomaisia ostoksia. Syrahpunaviini oli voimakas, muheva ja mausteinen; Sauvignon Blanc -valkoviini raikas, hedelmäinen ja hyvärakenteinen. Sveitsiläinen pinot noir -viini (tuottajaa en muista) näyttää hintansa puolesta hyvältä ostokselta, mutta viini ei minua vakuuttanut. Rimi: Tämä on tavallinen iso ruokakauppa, joka on Norde Center -kauppakeskuksessa Wine Storen vieressä. Viiniosastolla löytyy jonkin verran myös tasokkaampaa ja hintavampaa tarjontaa mm. Ranskasta. Kokenut ostaja saattaa tehdä täältä löytöjä, mutta myös pettymyksiä voi tulla vastaan. Kaubamajan viiniosasto: Kaikista kokeilemistani Tallinnan viiniliikkeistä täältä löytyy Stockmannin ohella paras laatuviinien valikoima. Grand cru -Bordeauxia ja premier cru -Bourgognea siis löytyy. Samoin Chablista, hyviä saksalaisia valkoviinejä jne. Täältä voi tehdä hyviä ostoksia edullisesti, mutta ei välttämättä. Joidenkin hienojen tuotteiden hinnat (esimerkiksi Bollingerin samppanja) saattavat olla Alkoa korkeammat. Kannattaa siis olla tarkkana. Myös vanhojen vuosikertojen kunto hieman epäilyttää. Ostin täältä vuonna 2007 pullon Château Rauzan-Gassies punaviiniä (Bordeaux, Medoc, 2ème cru classé), ja se oli ihan hyvässä kunnossa. Mutta kun saman viinin sama vuosikerta oli kaupan hyllyssä vielä kaksi vuotta myöhemmin, tuli vain mieleen, olivatkohan ne samat pullot seisseet siinä kahden vuoden ajan. Eli vanhempien vuosikertojen kanssa kannattanee käyttää ns. tervettä järkeä. Stockmann: Stockmannin viinivalikoima on varsin hyvä ja edustava, kunnollisen Alkon myymälän veroinen. Sataman liikkeistä poiketen Stockmannilla saa myös asiantuntevaa palvelua. Myös tuotteiden laatu, kunto ja säilytysolosuhteet tuntuivat ehdottoman luotettavilta. Arvoviinejä varten Stockmannilla on jopa oikea viinikaappi. Hintataso Stockmannilla on kalliimpi kuin sata- >> KOMPOSITIO 3 /

14 man seudun liikkeissä, mutta halvempi kuin Alkossa. Hintaero suhteessa Alkoon vaihtelee tuotteesta riippuen; kaikissa viineissä se ei ole kovin iso. Joskus kuitenkin on. Erinomainen uusiseelantilainen kuohuviini Montana Chardonnay Pinot Noir Brut (paras tuntemani kuohuviini, joka ei ole aito samppanja) maksoi Stockmannilla vain 11 euroa, kun sen hinta Alkossa on 15,98 euroa. Stockmannilla kannattaa seurata tarjouksia. Ostin esimerkiksi Deutz Brut Classic samppanjaa, joka maksoi 30 euroa, kun sen hinta Alkon tilausvalikoimassa on 47,90 euroa! (Alko on kallis! Ja ei vain verojen vuoksi.) Myös Cattier Brut -samppanja löytyi 30:lla eurolla. Nederburgin viinejä Etelä-Afrikasta taas myytiin vähän yli neljällä eurolla. Jos ostat Stockmannilta jonkin tarjouksessa olevan viinin, niin se ainakin on todennäköisesti erinomainen ostos. Stockmann on lähinnä parempien viinien ostopaikka. Hanapakkaukset ja muut arkiset viinit löytyvät halvemmalla sataman läheltä Winestoresta tai Superalkosta, tai sitten jostakin Tallinnan Prismasta. Vanhankaupungin pienet viinien erikoisliikkeet: En ole näissä käynyt. On kuulemma tarkoitettu lähinnä uusrikkaille venäläisille turisteille. Ovat siis ilmeisesti kalliita kauppoja, mutta valikoimat voivat kuulemma olla kiinnostavat. Kannattaa varmaan siis katsastaa. Kerro, jos käyt. Gloria-ravintolan yhteydessä on enoteekki, joka myy viiniä ulos. Muut alkoholikaupat (esimerkiksi Liviko): Viinivalikoimat surkeat. Ei kannata käydä ostamassa viiniä. Prisma: En ole valitettavasti käynyt. Prismasta saa kai lähinnä bulkkitavaraa, mutta Winestorea ja SuperAlkoa hieman korkeammilla hinnoilla. Laatuviinejä taas ei kuulemma kannata hakea. Nordlandia-laiva/Eckerö Lines: Nordlandia-laivan viinivalikoima on pieni, mutta selvästikin asiantuntijan valitsema. Se kannattaa ehdottomasti katsoa läpi. Samppanjat ovat olleet edullisia: esimerkiksi Veuve Cliqcuot Brut on joskus ollut laivalla 35 euroa, Alkossa 47 euroa. Kannattaa muistaa, että myynnissä oleva Pommery Sec/Dry ei ole oikeasti kuivaa, koska se ei ole Brut. Torresin Mas la Plana -punaviini Espanjasta on maksanut 25 euroa, Alkossa 39,90 euroa. Myös halvempaa viinitarjontaa kuten hanapakkauksia löytyy. Konjakit ja mallasviskit ovat laivalla edullisia, halvempia kuin Tallinnassa. Pakastimesta löytyi aiemmin ankanrintoja edulliseen hintaan 16,80 euroa kilo. Ota matkalle S-etukortti mukaan, sillä laivalla tehdyistä ostoksista saa bonukset. Nordlandia on siis Tallinnaan matkaavalle viinituristille hyvä laivavalinta, joskin se on kumpaankin suuntaan matkattaessa noin tunnin Tallinkia hitaampi. Tallink/Tallinnan laivat En ole Viron EU-jäsenyyden aikana matkustanut Tallinkilla Tallinnaan. Nettisivujen perusteella Tallinkin viinivalikoima ei vaikuta kauhean kiinnostavalta, ei myöskään kovin edulliselta. Tosin hinnat ovat halvempia kuin Suomessa. Paras hinta laatu -suhde: Kaikkein parhaan hyödyn suhteessa Suomen hintoihin saisi, jos ostaisi Tallinnasta kirkasta viinaa. Puolen litran vodkapullosta ei 4,5 euroa ole paljon. Ikävä kyllä minä en saa vodkaa kurkusta alas, en edes lantrattuna. (No, ehkä kerran vuodessa jouluglögin yhteydessä.) Seuraavaksi paras kate tulee ostamalla hanaviinejä. Pakkaaminen: Jos aiot tuoda Tallinnasta ison erän viiniä, on ehdottoman käte- vää ottaa auto mukaan. Sinä ja kaverisi voitte tuoda viiniä molemmille vaikka puolen vuoden tai vuoden tarpeisiin, ja ei tunnu missään. Tällaisten erien kohdalla säästö suhteessa Suomen hintoihin on myös niin suuri, että kolmenkymmenen euron hinta autopaikasta laivalla on mitätön, varsinkin jos matkustajia on enemmän kuin yksi. Mutta kyllä viiniä Tallinnasta voi tuoda ilman autoakin. Tällöin maksimi lienee noin pulloa henkeä kohti. Olitpa liikkeellä sitten auton kanssa tai ilman, toimi pakkaamisessa seuraavasti. Ota mukaan iso vedettävä matkalaukku/matkalaukkuja, huopia ja pyyhkeitä. Pane matkalaukun pohjalle ensin kerros huopaa tai pyyhettä. Lado sen jälkeen pohjalle pulloja tiiviiseen riviin makaamaan. Voit pehmustaa pullojen välejä hieman. Vedä uusi huopatai pyyhekerros pullojen päälle, ja lado sitten laukkuun uusi rivi pulloja. Jatka, kunnes laukku on täynnä. Tällä tavalla isoon matkalaukkuun voi saada menemään noin parikymmentä pulloa. Pullot eivät hankaa toisiaan eivätkä mene rikki. Täysi laukku painaa kuin synti, mutta kyllä sen jaksaa kotiin vetää, kun motivaatiota on. Katukiveysten kanssa pitää olla tarkkana, niiden yli laukku pitää kantaa, mutta muuten laukun saa kulkemaan vetämällä suhteellisen ongelmattomasti. Lisäksi mukaan voi ottaa selkärepun, johon saa ainakin muutaman viinipullon. Myös auton kanssa liikuttaessa edellä selostettu pakkaussysteemi matkalaukkuineen, huopineen ja pyyhkeineen on ehdottoman hyvä. Juomia saa kulkemaan auton tavaratilassa ja takaistuimilla suuren määrän, pullot eivät pahemmin kolise ja keiku, ja teoreettisessa onnettomuustilanteessa ne eivät aiheuta vaaraa. Palaute: Jos teet viininostoretken Tallinnaan, kuulen mielelläni kokemuksistasi. Otan tästä oppaasta siis mielelläni vastaan palautetta, lisäehdotuksia ja kritiikkiä. Palautteet toivon osoitteeseen Iloisia viininostoreissuja! Tämä on hassu turismin laji, mutta ei sitä tarvitse hävetä. On normaalia kuluttajan logiikkaa ostaa sieltä, mistä halvimmalla saa. Viineissä on Suomen ja Viron välillä selkeä hintaero, ja tästä voimme syyttää vain Suomen valtiovaltaa. Kirj. Viinikuriiri 14 KOMPOSITIO 3 / 2010

15 Mikko Heiniö Alas kulttuurilaitokset ja taiteen ammattilaiset? Antti Järvi ja Tommi Laitio, Saa koskea. 10 konstia väkevämpään kulttuuriin. Tammi Niiltä osin eikä tämä ole vähäinen osa Saa koskea -pamflettia kuin Järven ja Laition näkemykset ja konstit ovat ihan kannatettavia, ne ovat voittopuolisesti eihän-kukaan-väitä-vastaan -kategoriaan kuuluvia teesejä, jotka on jossain muodossa kuultu aiemminkin. Eipä tässä niistä sen enempää. Nostelen lähinnä esiin yhtä jos toista, joka provosoi kuten lienee tarkoituskin taidemusiikin ammattilaista. Tekijät väittävät, että kirjoittajien oma maku hyvästä ja huonosta kulttuurista on tässä teoksessa toissijaista kysymyksille kulttuurisesta tasa-arvosta ja merkityksellisestä elämästä. Tämän voi uskoa vain, mikäli uskoo, etteivät syytökset korkea kulttuurin laitoksia ja ammattitaiteilijoita kohtaan kohdistu korkeakulttuurin sisältöihin sinänsä. Kirjoittajat tietävät mistä ihmeestä!?!, että kun korkeakulttuuria alettiin harrastaa Suomessa1800-luvulla, taustalla ei ollut niinkään halu hurmioitua taiteesta kuin tavoite erottautua rahvaasta. Vaikka yleisöpohja sittemmin laajeni eliitin ulkopuolelle, kulttuuri-instituutioiden komeat puitteet latistavat kansalaiset pieniksi alamaisiksi, osoittavat näin rahvaalle paikkansa päästämällä sen ajoittain kokemaan parempaa elämää. (Marxin tai Bourdieun teorioihin ei tässä viitata muttei liioin historiallisiin tutkimuksiin.) Kirjoittajat tietävät myös mistä!?!, että kaupunginorkestereissa on oboisteja, joiden aika kuluu enemmän hiihdellessä kuin orkesterimontussa, koska soitettavaa löytyy kenties kerran kuussa. Teattereiden ohella juuri orkesterit kuuluvat niihin vakituisiin kulttuurilaitoksiin, joiden perustamisessa kirjoittajat eivät näe kulttuuripoliittisesti mitään järkeä. Erityisen suuri virhe on kuulemma ollut niiden aseman sementointi vuonna 1993 säädetyllä teatteri- ja orkesterilailla, joka takasi pysyvät valtionavut. Viimeaikainen tuen lisääminen on ollut enemmänkin kuolevan saattohoitoa kuin haavoittuneen kuntoutusta. Pahinta valtionosuusjärjestelmässä on ollut vapaiden ryhmien jättäminen nuolemaan näppejään. Kun kirjassa muistutetaan, että Suomen Kansallisooppera saa 200 kertaa enemmän tukea kuin koko sirkuskenttä, niin onhan se tietty jo lukuna niin vaikuttava että syvempi analyysi sikseen. (Tosin en näistä laskelmista ihan aina tiedä, kun esim. Helsingin tuki vapaille teatteriryhmille on kymmenen kertaa pienempi kuin kaupunginteatterilleen.) Totta kai kulttuurilaitoksia saa ja pitää arvostella ankarasti; on ihan aiheellista kirjoittajien tapaan miettiä, onko orkestereita liikaa, kierrätetäänkö harjoiteltuja ohjelmia ihan liian vähän jne. Kyllä niihin Saa koskea eritoten nyt, jos toteutuu kulttuuriministerin pyrkimys ryhtyä jakamaan osa valtionavusta laatukriteereillä. Mutta Järven ja Laition kritiikille antaisi hiukan enemmän uskottavuutta, jos kirjoittajat edes ohimennen miettisivät, miksi joidenkin taidemuotojen harjoittaminen saattaa olla tarkoituksenmukaisinta juuri laitoksissa. Jospa on niin, että laadukkaiden ja säännöllisten sinfoniakonserttien ja oopperaesitysten tuottaminen edellyttää sellaista vakiintunutta, pitkäjänteistä ja ammattimaista toimintaa, jota Suomessa voivat tarjota vain (yhteiskunnan tukemat) laitokset? (Toki voidaan pohtia, tarvitaanko sellaista toimintaa ollenkaan, mutta se on sitten jo ihan eri agenda.) Mutta juuri laadusta puhuvat taiteen ammattilaiset ovat, kulttuurilaitosten ohella, kirjoittajien tulilinjalla. Pariin ulkomaiseen lähteeseen viitaten katsotaan, että taidepiirit puhuvat itsestään ja arvostaan samaan tapaan kuin yliopistoväki: Oman elinkeinon puolustus määritellään huoleksi laadusta. Ja: Taidepiirit teeskentelevät pitävänsä yllä tasoa, kun todellisuudessa he vain ylläpitävät omaa asemaansa. Vastakysymykset: Mitä pahaa millään alalla on oman elinkeinon puolustamisessa ja huolessa laadusta? Ja mistä näkyy, että huoli on teeskenneltyä? Johdonmukaisesti edellisestä seuraa, että kirjoittajien mielestä juuri kulttuurin alueella koulittu ammattilaisuus muodostuu yleisöä alistavaksi. Siksi yleisölle on sallittava oikeus ammentaa ammattilaisten tekemisestä ja rakentaa sen päälle. Kyse on tulkinnan ja tekemisen ammatillisuuden haastamisesta, eräänlaisesta paluusta 1800-luvun alun tilanteeseen, jolloin osaajia oli vähän ja eliitin keskuudessa yleisön ja tekijöiden roolit sekoittuivat eikä tekijänoikeuksista juurikaan välitetty. (Tämä ei ole edes yksin piraattipuolueelle ominaista jargonia. Suomessa on jopa juristeja, joiden mielestä yksi merkittävimpiä tekijänoikeuden aiheuttamia ongelmia internetissä on se, että amatöörit eivät saa toteuttaa siellä itseään käsittelemällä vapaasti ammattilaisten teoksia.) Rakkaat kollegat, älkää siis kouliko itseänne ammattitaitoisiksi! Fiiliksellä vaan liikenteeseen! Koska kulttuuri ei ole kuin terveydenhoito, meidän ei tarvitse menettää yöuniamme tekijöiden koulutuksellisen kompetenssin vuoksi, muistuttavat Järvi & Laitio. Valetaiteilijoita ei ole olemassa. Saa koskea vaikuttaa nopeasti kasatulta pamfletilta, jossa nähtävästi tyylilajin edellyttämät populistiset ja perustelemattomat heitot hautaavat alleen senkin, mikä kirjassa on hyvää. Tarkoitan eritoten kirjan lähtökohtiin kuuluvia kulttuurintutkija Lewis Hyden näkemyksiä, joiden mukaan taiteilijoiden ei pidä eristäytyä yleisöstään vaan heidän tulee osallistua avoimesti yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, mitä kulttuuri meille yhdessä tarkoittaa. Mikko Heiniö KOMPOSITIO 3 /

16 uudet jäsenet Jouni Hirvelä ILARI HONGISTO Muusikkotaustani on pianonsoitossa. Viimeistään lukioiässä se vei lopullisesti mukanaan, ja hakeuduin ammattiopintoihin Lahden AMK:n musiikinlaitokselle. Säveltäminen kyllä kiinnosti jo tuolloin, mutta oikeastaan vasta sivuaineiset sävellysopinnot Lahdessa Oliver Kohlenbergin kanssa toivat tarvittavan konkreettisen sysäyksen. Vuonna 2005 sitten hain ja pääsin Sibelius-Akatemiaan Tapio Nevanlinnan sävellysoppiin. Tavoitteellinen pianonsoitto jäi taka-alalle, lukuunottamatta sävellysprojektien välisiä terapeuttisia harjoittelujaksoja Beethovenin sonaattien parissa jotka yhä toisinaan toistuvat. Tapio oli opettajana innostava, ja hänen kanssaan käydyt polveilevat ja usein runollisesti värittyneet keskustelut ovat olleet tärkeä pohja oman estetiikan rakentamiselle. Tuona aikana oivalsin myös vanhempieni kuvataiteilijan ammatin merkityksen omaan kehitykseeni, ja löysin keinoja käyttää saamiani vaikutteita myös omissa töissäni. Kandivaiheen jälkeen siirryin Veli-Matti Puumalan sävellysluokalle. Tätä kirjoittaessani tasapainotan aikaani Sibelius-Akatemian kirjastossa suorittamani siviilipalveluksen ja Turun musiikkijuhlien sävellystilauksen välillä. Oma tuotantoni on usein ilmaisultaan tiivistä ja yksityiskohdiltaan rikasta, ja voisi kai sanoa että kuulun modernistiseen leiriin. Tyyli on tietysti monimutkainen asia joka kehittyy vuosien kuluessa erilaisten impulssien vaikutuksesta. Esimerkiksi neljän vuoden kokemus Korvat auki -yhdistyksen hallituksessa ja siitä avautunut näkymä moniarvoiseen nykymusiikkikenttään on jättänyt oman jälkensä kokemuksiini. Vastaavanlainen näköalapaikka jatkossa tulee olemaan UNM-festivaalin Suomen toimikunnassa työskentely. Toisenlaista näkökulmaa olen hakenut myös lukuisilta mestarikursseilta, esimerkiksi suomalaisille tutuilta Viitasaaren ja Sannäsin kursseilta mutta myös ulkomailta. Viimeisimpänä mainittakoon Darmstadtin uuden musiikin kurssit viime kesältä. Jouni Hirvelä. Kuva: Noora Puurula. Jouni Hirvelä Tätä tekstiä suunnitellessani huomasin, kuinka monen säveltäjän kanssa olenkaan saanut olla tekemisissä vuosien varrella. En ole 32-vuotista matkaani tältä kantilta koskaan ennen tarkastellut. Ensimmäinen säveltäjä, joka minua opetti, oli Martti Parkkari, jonka pianotunneille minut kuljetettiin 6-vuotiaana. Muutamia vuosia myöhemmin kiinnostuin rummuista ja lyömäsoittimista, ja niitä minulle muutaman vuoden ajan opetti Asko Hyvärinen. Yliopiston musiikkitieteen opinnoissa opettajinani toimivat Mikko Heiniö ja Jyrki Linjama. Perheeni kautta tutustuin muun muassa Lasse Jalavaan. Varsinaiset sävellysopintoni olen kuitenkin tehnyt Tuomo Teirilän ohjaamana, seitsemän vuoden aikana Turun konservatoriossa ja ammattikorkeakoulussa. Nyt jatkan opintojani Tukholmassa Bill Brunsonin ja Karin Rehnqvistin opissa. Olen aina ollut kiinnostunut kaikenlaisesta musiikista ja äänestä ylipäätään. Samoin kielestä, erityisesti suomen. Minulla on musiikkiopintojen ohella äidinkielenopettajan pätevyys. Työstän Turun yliopistossa väitöskirjaa, joka nivoo yhteen kiinnostuksen kohteitani: tutkin musiikin nimiä. Miksi sekä Nordgrenilla että Sibeliuksella on Vesipisaroita? Miksi pateettiset ja kohtalokkuudet? Haluan uskoa hokemaan, että musiikki on kieli ja kieli on musiikkia. Teen itse vokaaliteosteni tekstit. Se tuntuu luonnikkaalta. Karsastan kaikenmoisia rajoja, raja-aitoja ja vastakkainasetteluja. Olen soittanut sekä rytmimusiikkia että taidemusiikkia, säveltänyt ja sovittanut kumpaakin, ja lopulta tullut siihen tulokseen, että ääntä se kaikki vain on, eri lailla aseteltua. Minulla on hyllyssä sekä euroviisujen että UNMfestivaalien passit. Olen kotoisin Varsinais-Suomesta. Asuin lapsuuteni Turussa mutta vartuin Sauvossa, pienessä meren syleilemässä saaristokunnassa. Olen maalainen, vaikka Turussa nykyään asunkin. Veneilen ja kalastan, enkä oikein voi kuvitella eläväni kaukana merestä ja 16 KOMPOSITIO 3 / 2010

17 uudet jäsenet Tuomas Turriago Ilari Hongisto. Kuva: Kristiina Mauriala. saaristosta, siksi luontainen maailma se minulle on. Liikun mielelläni myös muualla luonnossa, väkijoukkoja kierrän. Tärkeintä on ystävät ja läheiset. Olen aina ollut kova tekemään töitä. Arvostan käsityöläisiä, ja koetan kuulua heihin: sekä säveltäjänä että harrastuksieni kautta. Pidän remontoinnista ja restauroinnista, en niinkään uudisrakentamisesta. Säveltäjänä pyrin kuitenkin aina uuteen. Etsin sitä lähinnä sointiväreistä yhdistelemällä synteettistä ja orgaanista, teknoa ja luomua. Usein mukana on uudeksi luonnehdittua teknologiaa. Myös äänen liike kiehtoo vanhan kansan spatiaalisuutta, sanotaan mutta sittenkin luulen, että jotain uutta siinäkin saattaa piillä. Koetan olla monipuolinen etsiessäni omaa ääntäni. Olen käyttänyt teoksissani lintujen, jäätyneen meren ja Hornet-hävittäjien ääniä. Konkreettista. Toisaalta myös synteettiset äänimaisemat avaavat uusia ulottuvuuksia. Perinteet kuitenkin velvoittavat: musiikki vaatii soittajia ja soittimia. Ehkä juuri tässä kosketuspinnassa, tekniikan ja tradition kahnauksessa, lymyää itse uusi. Myös improvisatorisuus ja sattumallisuus kiinnostavat yhdessä konetta vastaan. Teokseni ovat pärjänneet muutamissa sävellyskilpailuissa ja niistä on yleensä pidetty. Hyvä niin. Itse olen kuitenkin aina epäileväinen: Osaanko? Etsinkö liikaa tai liian kaukaa? Tiedä häntä, mutta tärkeää kai on, että ylipäätään etsii. Oli se sitten oma ääni tai uusi. Ilari Hongisto Muusikonurani painopiste on vaihdellut eri aikoina. Pienenä poikana halusin olla kapellimestari. Olin muusikkoperheen ainoa lapsi ja kotona soi hyvin usein klassinen musiikki ja jazz. Varsinkin orkesterimusiikki viehätti. Johdin noin neljän, viiden ikäisenä mm Sibeliuksen viidettä, Fallan Kolmikolkkahattua ja Brahmsin kakkosta, isän pumpuliset piipunpuhdistustikut saivat toimia tahtipuikkoina. Sitten ihastuin jazziin ja varsinkin Oscar Petersonin soittoon. Halusin jazzpianistiksi ja samalla halusin myös olla mustaihoinen, samaistuminen oli siis hyvin voimakasta! Sitten seitsemänvuotiaana aloitin pianonsoiton, joka tempaisi mukaansa tosi vauhdikkaasti. Edistyin nopeasti ja muut musiikilliset intohimot saivat jäädä vähäksi aikaa. Varhaisteini-iässä syntyi vähitellen voimakas halu säveltää, pianomusiikkia lähinnä. Tuolloisen kotijumalani Shostakovitshin vaikutus tuntuu ajan sävellysyritelmissäni hyvin vahvana. Itsekritiikkini oli kuitenkin tuolloin kova (ehkä kovempi kuin nykyään?) ja lannistuin nopeasti. Eräällä konserttimatkalla Yhdysvaltoihin vuonna 1996 sain käsiini Bernsteinin toisen sinfonian The Age of Anxiety partituurin. Musiikki puhutteli minua valtavasti, ja mikä tärkeintä, herätti minussa yhtäkkisen vastustamattoman halun säveltää. Tuolta vuodelta ovat peräisin ensimmäisen pianosonaattini (2000) ensimmäiset luonnokset, mm viimeisen osan viisijakoinen riffi. On erikoista että jälkeenpäin katsoen nykyisen tyylini pääpiirteet olivat yhtäkkiä jo läsnä: viehätys rytmiseen kompleksisuuteen, jazz-vaikutteet, hyvin ankara ja pelkistetty motiivityöskentely ja tiukka rakenteellisuus luvun alussa opiskelin pianoa Sibelius-Akatemiassa, vietin railakasta opiskelijaelämää ja keikkailin kyltymättömästi kamarimusiikkipianistina, soolopianistina, orkesteripianistina, mitä vaan ikinä oli tarjolla. Tuo kyltymätön asenne ei muuttunut vähääkään kun muutin Tampereelle vuonna 2004 ja Tuomas Turriago. kuva: Nea Ilmevalta. aloitin nykyisessä virassani säestyksen lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa musiikin koulutusohjelmassa. Muusikkouteni painopiste on edelleen pianonsoitossa. Tarve säveltää on kuitenkin säilynyt rinnalla lähes koko ajan, pientä kuollutta jaksoa ( ) lukuun ottamatta. Vuonna 2007 Mäntän musiikkijuhlat tilasi minulta teoksen saksofonille ja pianolle. Tätä teosta, Gravity Groove (2008), säveltäessäni tunsin yhtäkkiä osuneeni jonkinlaiseen kultasuoneen. Liekö mielentilaan vaikuttanut tieto pian syntyvästä Ilona-tyttärestäni (nyt jo 2-vuotias, valoisa ja vauhdikas tyttö) tai häämöttävä kolmekymppisyys, sitä en osaa sanoa. Mutta vuoden 2008 jälkeen sävellystyö on selvästi muuttunut minulle korvaamattoman rakkaaksi ja tärkeäksi, ja myös luontevammaksi kuin koskaan ennen. Lyhyessä ajassa, kiireisen pianistin ja perheenisän elämän lomassa, syntyneet toinen jousikvartetto (2008), sinfonia jousille Towards Lydian Light (2009) ja Through Corridors of Dream, Variations on a Theme by Schumann (2010), pianolle, tuntuvat onnellisella tavalla pitkän matkan alulta. Matkan, jonka määränpäällä ei ole väliä, mutta joka sisältää kiehtovia löytöretkiä sävellyksen maailmassa. Sävellän, koska minun on pakko. Olen kiitollinen, jos maailmasta löytyy ihmisiä jotka haluavat soittaa ja kuunnella teoksiani. Tuomas Turriago KOMPOSITIO 3 /

18 18 KOMPOSITIO 3 / 2010

19 kantaesitykset KANTAESITYKSIÄ 8.5. Paola Livorsi: Solo il silenzio vive. Ib Hausmann (klarinetti) ja Trio di Parma. Torino Uljas Pulkkis: Uusi teos barokkiyhtyeelle. Antti Tikkanen (viulu), Markku Luolajan-Mikkola (viola da gamba) ja Petteri Pitko (cembalo). Kempeleen vanha kirkko. Oulunsalo soi Kirmo Lintinen: UMO Lapset: Rytmimuurahainen-Eläinlauluja aakkosista. Teksti Mayvor Fridlund-Lintinen, ohj. Christian Lindblad. UMO, joht. Kirmo Lintinen, sol. Emma Salokoski, laulu. Kauniainen, Nya Paviljongen Maija Hynninen: Uusi teos huilulle ja harmonikalle. Daniel Agi (huilu) ja Andrea Kiefer (harmonikka). Sibelius- Akatemian konserttisali Maija Hynninen: Uusi teos huilulle ja harmonikalle, tanssiversio. Andrea Kneis, tanssi. Sibelius-Akatemian konserttisali Tomi Räisänen: Gatekeepers, duo klarinetille ja harmonikalle (uusi versio). Ingólfur Vilhjálmsson (klarinetti) ja Andrea Kiefer (harmonikka). Sibelius- Akatemian konserttisali Lauri Kilpiö: Twin Sweethearts (uusi versio). Emil Holmström ja Lauri Kilpiö (piano). Sibelius-Akatemia konserttisali Ilmari Mäenpää: Krypton. Oulu Sinfonia, joht. Anna-Maria Helsing. Oulu, Madetojan sali Olli Virtaperko: Glass Orifice kahdelle klarinetille. Mikko Raasakka ja Gregory Barrett. Helsinki, Temppeliaukion kirkko. Suomen Klarinettiseuran 30-vuotisjuhlakonsertti Max Savikangas: Spectroblaster. Suomalainen barytontrio (markus Kuikka, baryton, Markus Sarantola, alttoviulu ja Jussi Seppänen, sello). Saksa, Berliini, Soitinmuseo Maija Hynninen: Winnowing. Jaana Kärkkäinen (piano). Espoo, Sellosali Markus Fagerudd: D n A (harmonikkakonsertto). Kaartin soittokunta, joht. Jukka Myllys, sol. Veli Kujala. Temppeliaukion kirkko Markku Klami: FUME. Avanti! joht. Jani Telaranta, sol. Lauri Sallinen (klarinetti). Sibelius-akatemian konserttisali. UNM-festivaali Jyrki Linjama: Neljä etydiä sooloviululle. Sanna Parviainen (etydit 1 ja 2) ja Lea Tuuri (etydit 3 4). Sibeliusakatemian Viuluforum Mystery Variations. Variaatioita Giuseppe Colombin teokseen Chaconne soolosellolle säv. K i m mo H a kol a, Paavo Heininen, Jouni Kaipainen, Magnus Lindberg, Veli-Matti Puumala, Kaija Saariaho, Esa- Pekka Salonen, Tapio Tuomela ja Jukka Tiensuu. Syntymäpäivälahja Anssi Karttuselle, joka esittää variaatiot. Espoo, Sellosali Paavo Heininen: Huilukonsertto. Lappeenrannan kaupunginorkesteri, joht. Tibor Bogányi, sol. Mikael Helasvuo. Lappeenranta-sali Ilari Kaila: Shiva s Grief. Malini Srinivasan and Dancers. USA, New York Tomi Räisänen: Die Sauna der 7 Brüder. Anne Beer (huilu), Boglárka Pecze (klarinetti), Jonathan Shapiro (lyömäsoittimet), Eva Zöllner (harmonikka), Matthias Lassen (piano), Laura Traub (alttoviulu), Anton Lentz (sello), joht. Tomi Räisänen. Saksa, Lübeck, Neue Musik im Ostseeraum Teppo Hauta-aho: Capricepoemic. Dan Styffe, kontrabasso. Berliini, BASS Risto Pulkkinen: Rituals. Turun filharmoninen orkesteri, joht. Atso Almila, Tanssiteatteri ERI. Turun konserttitalo Perttu Haapanen: Kullervo Machine. Tokyo Philharmonic Chorus, joht. Chifuru Matsubara. Tokio, Tokyo Bunka Kaikan Paola Livorsi: Onde. Quatuor Diotima. Torino, Teatro Vittoria Teppo Hauta-aho: Octetto Basso d Opera. The Berlin 2010 Double Bass Festival Ensemble, joht. Florian Pertzborn. Berliini, Universität der Künste. BASS Juha Leinonen: Pianokonsertto. Avanti! Kamariorkesteri, joht. Dima Slobodeniouk, sol. Joonas Ahonen. Temppeliaukion kirkko. Focus Juha Leinonen Aki Yli-Salomäki: Odota. Petri Kumela, kitara. Mexico City Pasi Lyytikäinen: Necto. Kaartin soittokunta, joht. Jarkko Aaltonen. Temppeliaukion kirkko, klo KOMPOSITIO 3 /

20 kantaesitykset Vladimir Agopov: Modest Musorgskin Näyttelykuvia (sov. puhallinorkesterille). Kaartin soittokunta, joht. Jarkko Aaltonen. Temppeliaukion kirkko Jaakko Kuusisto: Leika. Sinfonia Lahti, joht. Okko Kamu. Lahti, Sibeliustalo, klo Asko Hyvärinen: Scelsius. Pori Sinfonietta, joht. Jari Hiekkapelto. Pori, Promenadikeskus Yrjö Hjelt: Ulvosi upehen jouhet. Mieskuoro Laulun Ystävät, joht. Teemu Honkanen. Turku, Akatemiatalo Osmo Tapio Räihälä: Työnhakuskeidaa. Helsingin kamarikuoro, joht. Nils Schwecken diek. Saksalainen kirkko. 5-vuotisjuhlakonsertti. HKK:n tilausteos Riikka Talvitie: Newsreel. Helsingin kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek. Saksalainen kirkko. 5-vuotisjuhlakonsertti. HKK:n tilausteos Markus Fagerudd: Elegifragment. Helsingin kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek. Saksalainen kirkko. 5-vuotisjuhlakonsertti. HKK:n tilausteos Tapio Lappalainen: Ruusunnuppu sekakuorolle ja nauhalle. Helsingin kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek. Saksalainen kirkko. 5-vuotisjuhlakonsertti. HKK:n tilausteos Johan Tallgren: The Anatomy of Angels. Helsingin kamarikuoro, joht. Nils Schwecken diek. Saksalainen kirkko. 5-vuotisjuhlakonsertti. HKK:n tilausteos Einojuhani Rautavaara: Unsere Liebe (sekakuorosovituksen kantaesitys). Helsingin kamarikuoro, joht. Nils Schweckendiek. Saksalainen kirkko. 5-vuotisjuhlakonsertti Tapio Tuomela: Noidan kirot. Elokuvakonsertti Noidan kirot (Suomi 1927), ohjaus Teuvo Puro. RSO, joht. Jan Söderblom. Finlandia-talo. Ylen tilaus Jan Mikael Vainio: New work for trio. Trio Mobile: Niclas Joensuu (huilu), Johan Cantell (klarinetti) ja Anne Juslin (kitara). Helsinki, Kulttuurikeskus Sandels Leif Segerstam: Sinfonia nro 212. You there! Me? To meet Where (Du-Da-mel, ) Göteborgs Symfoniker, joht. Leif Segerstam. Göteborg, Konserthuset Oliver Kohlenberg: Alkusoitto oopperaan Magdalena. Oulu Sinfonia, joht. Eduardo Moguillansky. Oulu, Madetojan sali, klo Sakari Raappana: Anti- Loop. Oulu Sinfonia, joht. Eduaardo Moguillansky. Oulu, Madetojan sali, klo Uuden Musiikin Lokakuu Tapio Tuomela: Antti Puuhaara, melodraama. Musicatreize (kertoja, 8 laulajaa, 6 soittajaa), joht. Roland Hayrabedian. Näyttämöversion (nukke- ja varjoteatteri) kantaesitys. Ranska, Marseille Oulun kamariorkesteri, joht. Matias Lahti ja Olli Heikkilä. Oulu, Tulindbergin Sali, klo Uuden Musiikin Lokakuu. Yrjö Mikkonen: Three Oriental Moods II. Juha Hakulinen: Syyskuvia op. 9. Antti Heikkilä: Suite Tapio Nevanlinna: Kiinankannel. Kiina, Shanghai, Conservatory of Shanghai Johanna Ruotsalainen: Jousikvartetto. Kirjo-kvartetti. Oulun kaupungintalon juhlasali, klo Uuden Musiikin Lokakuu Jouko Tötterström: Puhallinkvintetto nro 2 In Memoriam. Pohjan Sotilassoittokunnan puhallinkvintetti. Oulun kaupungintalon juhlasali, klo Uuden Musiikin Lokakuu Harri Wessman: Preludi ja Romanssi. Slaavilainen kvartetti sekä Sergio Carolino ja Harri Lidsle (tb) sekä Tuomas Turriago (pno). Kouvolan kaupungintalo klo Kymi Brass -tapahtuma Oliver Kohlenberg: Resposorium, DePatriarchis: O vos felices radices. Oulun Tuomio kirkko, klo Uuden musiikin lokakuu-festivaalin tilaus Risto Keinänen: Trio oboelle, klarinetille ja fagotille. Julien Weber (oboe), Mikko Raasakka (klarinetti) ja Sanna Hihnala (fagotti). Jyväskylä, Aalto-sali, klo Ilmari Mäenpää: Uusi teos. Oulu Sinfonia, joht. Juha Myllys. Luulaja, Kulturens Hus, klo Adina Dumitrescu: J ai trové les histoires. Alberto Portugheis (piano), Yuri Zhislih (viulu) ja London Schubert Players. Ranska, Pariisi Yrjö Hjelt: Uusi teos. Turun filharmoninen orkesteri, joht. Sian Edwards. Turku, Konserttitalo, klo KOMPOSITIO 3 / 2010

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011

Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011 Arviointikysely vanhemmille, kevät 2011 Kiitokset vanhemmille, jotka jaksoitte vastata kyselyymme! Peräti 72 % perheistä palautti lomakkeen. Opetusvälineitä kehuttiin ja myös tiloja pidettiin asianmukaisina,

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

PERUSRYPÄLETTÄ. Harri Juutilainen

PERUSRYPÄLETTÄ. Harri Juutilainen KOLME VALKOISTA PERUSRYPÄLETTÄ Harri Juutilainen 21.4.2008 2008 1 Lajikkeet ja valkoviinityypit Maailmassa on satoja viiniköynnöslajikkeita, mutta vain harvoilla on taloudellista merkitystä. Tänään maistelussa

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta 3 Numeeriset taidot Ubah oppaana selittää tehtävät. Erityisesti 3.1.3.3 merkit täytyy selittää + jos opiskelija ei ymmärrä, voi katsoa muutaman ensimmäisen koneen tekemänä Äänet: - 0-100 numerot + euro,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan.

Tärkein visiomme on johdattaa kaikenikäiset sekä taustaltaan erilaiset ihmiset taidemusiikin kiehtovaan maailmaan. Viva Classica on helmikuussa 2010 avattu klassisen musiikin ystäville suunnattu verkkopalvelu ja radiokanava, jota voi kuunnella valtakunnallisesti internetissä osoitteessa www.vivaclassica.fi sekä matkapuhelimella

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

I IV III. Viinin nimi Rypälelajike Tuottaja Myyjä Äänet Sijaluku. Vilkaise muutamaa, illan aikana kuultua kommenttia.

I IV III. Viinin nimi Rypälelajike Tuottaja Myyjä Äänet Sijaluku. Vilkaise muutamaa, illan aikana kuultua kommenttia. 1 2 3 4 5 6 Viinin nimi Rypälelajike Tuottaja Myyjä Äänet Sijaluku Zuccardi Serie A Torrontés Torrontés Zuccardi, Salta Alko Oy 590277 Terrazas de los Andes Reserva Chardonnay Chardonnay Terrazas de los

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholiostot Virosta

Suomalaisten alkoholiostot Virosta Suomalaisten alkoholiostot Virosta Haastattelututkimuksen tuloksia 1 2 Viron ja Suomen välinen laivaliikenne 4 laivayhtiötä TallinkSilja, VikingLine, Eckerö ja LindaLine Vuodessa noin 8,8 miljoonaa matkustajaa

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila Ilmoittautumisohjeet: EFEKTIn kautta tilattavat esitykset ja työpajat ovat kouluille ja päiväkodeille maksuttomia. Yksi henkilö voi hakea max. kolmea eri esityskokonaisuutta

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Viinikevät 2013. Fine Wine Finland Vin Nature. Agroksenmäen holvikellari ma 4.3. ja ti 5.3.2013. Ceestashop.fi ja Zalton viinilasit Itävallasta

Viinikevät 2013. Fine Wine Finland Vin Nature. Agroksenmäen holvikellari ma 4.3. ja ti 5.3.2013. Ceestashop.fi ja Zalton viinilasit Itävallasta Viinikevät 2013 Agroksenmäen holvikellari ma 4.3. ja ti 5.3.2013 Yhteistyössä: Fine Wine Finland Vin Nature Mukana myös: Ceestashop.fi ja Zalton viinilasit Itävallasta 1 Viinikevät 2013 Tervetuloa Viinikevät

Lisätiedot

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi!

Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Vastakeitettyä erikoiskahvia missä tahansa, milloin tahansa! Hyvien ulkoilmaelämysten tulisi alkaa liikkeestäsi! Coffeebrewer miten se toimii? Coffeebreweriä voidaan parhaiten kuvata kertakäyttöiseksi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu

Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu DocMus-yksikkö Juho Laitinen, sello Jouko Laivuori, piano Sirje Ruohtula, valosuunnittelu Juho Laitisen 3. jatkotutkintokonsertti lauantaina 12.3.2011 klo 21.00 Sibelius-Akatemian konserttisalissa Morton

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot