Salossa sulauduttiin organisaatioon. Sanni Anttilasta Vuoden sairaanhoitaja. Naistenklinikan seitsemän vuosikymmentä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Salossa sulauduttiin organisaatioon. Sanni Anttilasta Vuoden sairaanhoitaja. Naistenklinikan seitsemän vuosikymmentä"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Naistenklinikan seitsemän vuosikymmentä LUE LISÄÄ SIVULTA» 4 Åbolands sjukhus vårdar sina kontakter till skolorna LUE LISÄÄ SIVULTA» 9 Salossa sulauduttiin Tyksin organisaatioon LUE LISÄÄ SIVULTA» 10 Sanni Anttilasta Vuoden sairaanhoitaja LUE LISÄÄ SIVULTA» 15

2 2 Hospitaali SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS Pulssi koholla?...2 KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE MÅNADENS SKRIVELSE Hög puls?...2 Muistutus: jaksotyöuudistus kesällä Kunniaa ja menestystä sairaanhoitopiirin vuosijuhlassa Lennu Yläneva, Tyks Henkilökuntaneuvoston puheenjohtaja Åucs Personalrådets ordförande Sairaanhoitajilla kurssinsa 50-vuotisjuhla...3 Naistenklinikan seitsemän vuosikymmentä....4 T3-hankkeen rahoitus varmistui kaavamuutos etenee...5 U-sairaalan korjaukset etenevät...5 Psykiatrian päivystyspalvelut paranevat....6 UUTTA TUTKIMUSTA Tekstiviestit mielenterveyden tukena...6 Valtakunnallisen LASTA-hankkeen pilotointi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä...7 Ihminen tarvitsee riittävästi ravitsevaa unta...7 Leikkaukseen valmistautuvien sähköinen palvelu kehittyy....8 Tyks Mikrobiologia ja genetiikka sairaanhoitopiirin uusi sadan hengen palvelualue...8 Åbolands sjukhus vårdar sina kontakter till skolorna...9 Salossa sulauduttiin Tyksin organisaatioon...10 Sarvesta härkää Terveempänä työssä TUORE KASVO Uusi laitoshuoltopäällikkö Raija Reunanen: Nautin organisoinnista..12 MULTASORMELLA ON ASIAA Nyt on ihan jumalaton kiirus!...13 Palkinto tekemättömyydestä...13 Asiaa aivoista Aivoviikolla...14 Hoitajan työ vuosien takaa esillä T-sairaalassa...14 Sanni Anttilasta Vuoden sairaanhoitaja...15 Langaton keskossimulaattori muuttaa harjoittelun aidommaksi...15 Moniammatillista ajokyvyn arviointia...16 Sympa-HR tietojärjestelmä osaamisen johtamisen tukena...16»teemme kaikkemme, että täältä lähtee tyytyväisiä opiskelijoita»...17 Amanuenssuurit tärkeää oppia lääketieteen opiskelijoille...17 Vuoden oppimisympäristö Loimaan päiväkirurginen yksikkö..18 Saliharrastuksen alkuun helposti Savipuntissa Kansi: Kuntosalin avajaiset (Sanna-Mari Heinonen) Pulssi koholla? Tyksin Henkilökuntaneuvosto (HKN) teki syksyllä 2014 kyselyn toiminnastaan yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) henkilöstötoimiston ja aluesairaaloiden henkilöstöyhdistysten kanssa. Lähes 900 vastaajaa nosti suurimmaksi kehittämistarpeeksi tiedonsaannin toiminnasta. Lisäksi meiltä kysyttiin, keitä te olette siellä HKN:ssa? Myös tapahtumalippujen jaon oikeudenmukaisuutta perättiin. Eikö tieto kulje? Onko HKN:sta tullut kasvoton? Mistä lipputoimisto henkilöstölle? Uutena puheenjohtajana luin HKN:n 30-vuotishistoriikkia vuodelta Mieleen jäi toiminnan perusteet: HKN on eri ammattiryhmiä yhdistävänä foorumina henkilöstön puolestapuhuja työnantajan suuntaan. Historiikki kertoi, että vähintään kerran toimikaudessa julkaistiin yhteiskuva HKN:sta Tietyks lehdessä. Tietyks mainittiin hyväksi tiedonvälittäjäksi ajalla, jolloin ei kaikilla ollut tietokonetta käytössään. Myös tänä päivänä HKN ottaa kantaa yhteisiin ajankohtaisiin asioihin toimien työhyvinvoinnin nimissä. HKN:n näkyvyyden parantamiseksi olemme yhdessä sairaanhoitopiirin tiedottajien kanssa etsimässä uusia keinoja. Kasvot tulevat taas tutuksi henkilöstölehti Hospitaalin valokuvasta! Henkilöstön tapahtumat on tarkoitus nostaa omana kalenterina Santrassa yhä selkeämmin esiin. Henkilöstön alennuslippu- Hög puls? Åucs:s personalråd gjorde tillsammans med personalbyrån på Samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt och kretssjukhusens personalföreningar en enkät om sin verksamhet under hösten Nästan 900 personer som deltog lyfte fram tillgång till information om verksamheten som en utvecklingspunkt. Därtill blev vi tillfrågade, vilka vi egentligen är på personalrådet? Även rättvisheten i utdelningen av evenemangsbiljetterna lyftes fram. Når inte informationen fram? Har personalrådet blivit för anonymt? Varifrån ordnar man ett biljettkontor till personalen? Som ny ordförande läste jag personalrådets 30-årshistorik från Verksamhetens grunder blev kvar i minnet: Som ett forum som förenar olika yrkesgrupper för personalrådet personalens talan till arbetsgivaren. Historiken berättade att ett gruppfotografi på personalrådet publicerades minst en gång under verksamhetsperioden i tidningen Tietyks. Tietyks nämndes som en bra informationskälla från den tiden då alla inte hade en egen dator. Även idag tar personalrådet ställning till aktuella gemensamma frågor för att förbättra välbefinnandet på arbetsplatsen. För att förbättra personalrådets synlighet söker vi tillsammans med sjukvårdsdistriktets informatörer nya metoder. Ansiktena blir igen bekanta i och med fotografierna i personaltidningen Hospitaali! Det är meningen att ännu tydligare jen myynnissä meillä on kumppanina Arkea-yhtiö entisen oman kanttiinitoimintamme sijaan: tavoitteenamme on sujuva ja oikeudenmukainen lippujen myynti osana kahvilatoimintaa. Henkilöstökyselyn vastauksista kävi ilmi, että Salossa, Loimaalla ja Ukissa töitä tekevät myös virkistäytyvät mieluiten samoissa paikoissa. Alueelliset tyhy-rahat on jaettu vakanssien mukaan eri paikkakunnille. Rajoja saa halutessaan myös ylittää. Ensi vuoden henkilöstön työhyvinvointia tulemme pohtimaan yhdessä sairaanhoitopiirin henkilöstöyhdistysten kanssa heimoneuvosto kokoontuu! Uusi huolenaihe HKN:ssa on VSSHP:n Ympäristöohjelman toteutuminen. Henkilöstö eri toimialueilta on tuonut esiin hämmästyksensä siitä, ettei meillä Tyksissä juuri kierrätetä! Valtavasti käyttökelpoista, jopa uutta tavaraa heitetään menemään. 72 koulutettua ekotukihenkilöä eri osastoilla jäivät tyhjän päälle projektipäällikön työn loppuessa vuonna HKN on tehnyt esityksen sairaanhoitopiirin hallitukselle ympäristöohjelman seurannasta: ketkä ympäristöasioista vastaavat ja missä ympäristöraportti on luettavissa? Keskeistä on, että ympäristöohjelman toteuttamiseen on osoitettava riittävät resurssit ja jo koulutetut ekotukihenkilöt on otettava käyttöön! Sopivalla sykkeellä! lyfta fram personalens evenemang i kalenderformat i Santra. Nuförtiden har vi istället för vår egen kantinverksamhet bolaget Arkea som partner i försäljningen av personalens reabiljetter: vårt mål är en smidig och rättvis försäljning av biljetterna som en del av kaféverksamheten. Av svaren framgår att de som arbetar i Salo, Loimaa och Nystad gärna även tillbringar sin fritid på samma platser. De regionala pengarna för välbefinnande i arbetet har utdelats enligt tjänster till olika orter. Man får även överskrida gränserna om man vill. Inför nästa år kommer vi att fundera på personalens välmående i samarbete med sjukvårdsdistriktets personalföreningar - det är dags för stamrådets samling! Ett nytt orosmoment för personalrådet är förverkligandet av sjukvårdsdistrikts Miljöprogram Personalen på olika verksamhetsområden har tagit upp det förvånande faktum att vi på Åucs är så dåliga på att återvinna! Massor med användbara, till och med nya, saker slängs bort. 72 utbildade ekostödpersoner på olika avdelningar blev utan ledare då projektchefens arbete tog slut Personalrådet har gett sjukvårdsdistriktets styrelse ett förslag om uppföljning av miljöprogrammet: vem ansvarar för miljöfrågor och var kan man läsa miljörapporten? Det väsentliga är att man riktar tillräckliga resurser för miljöprogrammet och att de redan utbildade ekostödpersonerna får uppdrag! Med passlig puls! HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 9. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , Toimituspäällikkö Kristiina Andreasson, puh , Toimituskunta: (suluissa varajäsenet) Kristiina Andreasson, Esa Halsinaho, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä), Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 5 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy Aineistopäivä Mediatiedot: > Sairaanhoitopiiri > Media, tiedotteet, viestintä > Julkaisut > Hospitaali-lehdet

3 Vuoden Menestyjien edustus sairaanhoitopirin vuosijuhlassa. Hospitaali 3 Muistutus: jaksotyöuudistus kesällä astuu voimaan jaksotyöuudistus, joka koskee ainoastaan KVTES:n jaksotyöaikamuodon piirissä olevaa henkilöstöä. Keskeiset muutokset koskevat työaikajakson pituutta, työaikasuunnittelua, keskeytyneen työaikajakson määräyksiä sekä lisä- ja ylityön määritelmää. Viime vuoden lopulla kartoitimme kyselyllä mielipiteitä jakson pituudesta. Kolmen viikon jakso voitti neljän viikon jakson. Tämän huomioiden noudatamme VSSHP:ssä jaksosta 9/2015 eli alkaen kolmen viikon jaksoa. Tämä on meistä useimmille tuttu malli, jota noudatetaan pitkälti myös ympäri Suomea. Työaika on 3 viikon pituisena työaikajaksona enintään 114 tuntia 45 minuuttia. Lisä- ja ylityötunteja voi edelleen siirtää jaksolta toiselle, eli niitä koskevat ohjeet ovat voimassa. Joissain yksiköissä aiempaa lyhyempi jakso voi tuoda haasteita työvuorosuunnitteluun mm. arkipyhiä sisältävien jaksojen kohdalla. Yhteistyö muiden yksiköiden kanssa onkin tärkeää hyvien käytäntöjen löytämiseksi. Työaikapankin käyttöönottoa on valmisteltu jo jonkin aikaa yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Uskomme sen lisäävän joustomahdollisuuksia työaikasuunnittelussa kaikkiin suuntiin. Luonnos työaikapankkia koskevasta paikallisesta sopimuksesta on valmis ja olemme saaneet tarjouksen järjestelmän toimittajalta. Etenemme työaikapankin kanssa niin pian kuin mahdollista. Jaksotyöuudistuksesta järjestetään vielä yksi infotilaisuus: ma 4.5. klo T-sairaalan Lahesmaa-salissa. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita! Lisäksi Titania-pääkäyttäjämme käyvät tätäkin asia läpi kevään koulutuksissaan. Saana Leppä, neuvottelupäällikkö Kunniaa ja menestystä sairaanhoitopiirin vuosijuhlassa TEKSTI JA KUVAt» ESA HALSINAHO Perinteinen aprillipäivään ajoittuva vuosijuhla pidettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa koko sairaanhoitopiirin, eikä vain Tyksin Kantasairaalan juhlana. Juhlaan saivat kutsun eläkkeelle siirtyneet, tasavuoden saavuttaneet (20, 30 ja 40 vuotta palvelleet) sekä Tasavallan Presidentin myöntämän kunniamerkin saaneet. Myös Vuoden Menestyjä palkinnon saaneet ryhmät saivat valita tilaisuuteen edustajansa. Pienen järjestelyn jälkeen kaikki yli 50 paikalle tullutta menestyjää saatiin mahtumaan samaan valokuvaankin. Menestyjät on julkaistu Santrassa jo aiemmin ja heistä kerrotaan lisää sekä Santrassa että tulevissa Hospitaaleissa. Kunniamerkin saaneista olivat paikalla Päivi Nygren (vas.), Anneli Laine, Seija Nurmi, Pirjo Mäkilä, Anne Helminen, Outi Kalske ja Jorma Piha. Kunniamerkkien saajat Tyks Fincke Ulla Kristiina, sosiaalityöntekijä, Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitali Helminen Anne Helena, osastonhoitaja, Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitali kultaristein Jalonen Jouko Rainer, ylilääkäri, Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki Laine Mirja Anneli, johtava puheterapeutti, Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Mäkilä Pirjo Kaisa, perushoitaja, Suomen Valkoisen Ruusun mitali Psykiatria Piha Jorma Kalevi, ylilääkäri, Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan ritarimerkki Hallintokeskus Kalske Outi Johanna, materiaalipäällikkö, Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitali kultaristein Nurmi Seija Tuulikki, henkilöstösihteeri, Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitali Nygren Helena Päivi Iiris, hallintoylihoitaja; Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi Sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Aila Harjanne kiitteli juhlapuheessaan työntekijöitämme uhrautuvasta työstä ja epävarmuuden sietämisestä, mikä näkyy hänen mukaansa niin talouden ja tuottavuuden parantumisena kuin potilaiden tyytyväisyytenä palveluihimme. Kuvia vuosijuhlasta: fi/kuvat/vuosijuhla2015 Sairaanhoitajilla kurssinsa 50-vuotisjuhla TEKSTI JA KUVA» ESA HALSINAHO Turun sairaanhoitajaopiston kurssi 73 valmistui perjantaina Tasan 50 vuotta myöhemmin oli taas 13. päivä ja perjantai. Kurssilaiset kokoontuivat juhlimaan vuosipäivää entisen sairaanhoitajaopiston, nykyisen hallintokeskuksen tiloissa. Sieltä he jatkoivat Turun Tuomiokirkkoon ja Hus Lindmaniin. Tuomiorovasti Heimo Rinne ja kanttori Anu Åberg järjestivät ikimuistoisen, hartaan ja hienon hartaus- ja musiikkitilaisuuden, sillä kurssi oli lähes viimeinen, joka antoi sairaanhoitajavalan Tuomiokirkossa, Seija Paatero kertoo. Juuri tätä kurssia pitää»omanaan» 50 sairaanhoitajaa, vaikka he olisivat aloittaneet tai päättäneet opiskelunsa jonkun muun kurssin mukana. Valmistumis- Sairaanhoitajakurssi 73:n kurssilaiset tapasivat Tyksin mäellä iloisissa tunnelmissa 50 vuotta valmistumisensa jälkeen. kuvassa meitä oli 44. Nyt juhlapäivän tilaisuuksissa oli 36 osallistujaa ja hallintokeskuksen edessä otettuun ryhmäkuvaan saimme 31 kurssilaista. Kurssi 73 on ainutlaatuinen. Kaikki kurssilaiset ovat edelleen elossa. Kurssilla ei ole yhtään vanhaa piikaa, ja lapsiakin on yhteensä toista sataa. Jatko-opintoja kurssilaiset ovat suorittaneet tavanomaista enemmän. Merkittävintä kuitenkin on, että 96 prosenttia kurssilaisista on tehnyt täyspitkän elämäntyön sosiaali- ja terveydenhuollossa. He ovat tehneet elämäntyönsä murrosvaiheessa, jossa sisar hento valkoinen ei enää ollut työlleen omistautunut neiti-ihminen, vaan perheelämän ja palkkatyön, usein myös opiskelun yhteen sovittava monitaituri, toteaa Seija Paatero, joka jäi eläkkeelle hallintoylihoitajan virastaan helmikuussa 2007.

4 4 Hospitaali Synnytysten ja naistentautien hoitoa Turussa: 1816 Turkuun perustettiin synnytyslaitos kätilöiden kouluttamiseksi. Lääninsairaalan/Tyksin lisäksi Turussa on ennen vuotta 1995 synnytetty myös Heidekenillä, Seikolla ja Turunmaan sairaalan synnytysosastolla Lääketieteen yliopistollinen opetus alkoi uudelleen Turussa 1945 Synnytys- ja naistentautiopin professorin virka julistettiin haettavaksi. Lääninsairaalan osastot liitettiin yliopistosairaalan osastoiksi. Naistenklinikan käyttöön kolme osastoa (48 vuodepaikkaa) Kiinamyllynmäellä 1947 Dosentti Aaro Ritala nimitettiin professorin virkaan 1968 Naistenklinikka muutti U-sairaalaan, kuusi osastoa ja 160 vuodepaikkaa 2015 Naistenklinikka odottaa muuttoa tulevaan T3-sairaalaan. Käytössä neljä vuodeosastoa ja 89 vuodepaikkaa. Naistenklinikan johtotrio Marjo Kauppila (vas.), Seija Grenman ja Juha Mäkinen Naistenklinikan seitsemän vuosikymmentä Klinikan johdossa toimineet Ritalan jälkeen synnytys- ja naistentautien professoreina ovat toimineet Sakari Parviainen ( ) Lauri Rauramo ( ), Matti Grönroos ( ), Risto Erkkola ( ) sekä Juha Mäkinen (1998 ) ja Seija Grénman (2010 ). Ylihoitajat: yhteinen lastenklinikan kanssa. Helvi Soila ( ) Marja-Leena Pulkkinen ( ), Pia Ahonen ( ), Elli Luoma ( ), Marjo Saarenmaa ( ), Marjo Kauppila (2009 ) TEKSTI» TUULA VAINIKAINEN Rohkeinkaan visionääri ei olisi pystynyt ennakoimaan Naistenklinikan aloittaessa toimintaansa vuonna 1945, millaista sen toiminta on 2000-luvulla. Maailma on muuttunut ja synnytysten ja naistentautien hoito sen mukana. Klinikan asiakkaina on myös miehiä. Tiedämme paljon sikiöiden kohdun sisäisestä elämästä ja voinnista. Jopa 23-viikkoisella vastasyntyneellä voi olla hyvä ennuste ja lapsettomia pariskuntia voidaan auttaa useilla eri menetelmillä. Naistentautien leikkaushoidot ovat kehittyneet huimaa vauhtia, siitä kertoo myös keskimääräinen hoitoaika, joka 70 vuoden aikana on laskenut huikeasti, 9.1 vuorokaudesta 1, 5 vuorokauteen. Potilaat tulevat leikkauksiin toimenpidepäivän aamuna, kotiutuvat samana tai seuraavana päivänä ja lähes puolet toimenpiteistä tehdään päiväkirurgisesti. Endoskooppinen kirurgia mukaan lukien robottiavusteiset toimenpiteet ovat vakiinnuttaneet asemansa ja ultraäänilaite on gynekologin käden jatke, kuvailee ylilääkäri, toimialuejohtaja Seija Grénman. Klinikan ensimmäiset osastot sijaitsivat sairaalanmäellä. Vuonna 1968 rakennetusta U-sairaalasta, joka aikanaan merkitsi suurta edistysaskelta, klinikan henkilökunta olisi nyt enemmän kuin halukas luopumaan. Uudet tilat häämöttävät vuonna 2019 valmistuvassa T3-sairaalassa junaradan ja Helsingintien päällä. Monilla osa-alueilla Tyksin Naistenklinikka on noudattanut valtakunnallisia linjauksia. Oppia on haettu runsaasti myös ulkomailta, tutkimuksessa tiiviit kansainväliset ja oman kampuksen yhteydet ovat olleet suureksi avuksi. Post doc -tutkijat ovat tuoneet ulkomaan työjaksoiltaan mukanaan tärkeää osaamista. Tutkimuksen kautta hoitoa on voitu edelleen kehittää. Tällä hetkellä klinikalla on meneillään yli 60 tutkimusprojektia syventävien opintojen töistä väitöskirjoihin ja muihin jatko- tutkimuksiin. Tutkimusta tekee klinikalla aktiivisesti yhteensä 25 lääkäriä eli yli 2/3 koko lääkärikunnasta, kertoo professori Juha Mäkinen. Potilaina myös miehiä Tyksin Naistenklinikan toiminnan vahvuusalueita ovat raskauden ja synnytysten hoito mukaan lukien vaativa sikiödiagnostiikka, endometrioosi- ja syöpäkirurgia sekä vaativa lantionpohjan kirurgia ja miehen lapsettomuuden hoito. Nämä toiminnat on keskitetty Tyksin Naistenklinikalle Ahvenanmaalta sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueelta ja osittain myös valtakunnallisesti. Endometrioosin osaamisyksikkö on yksi klinikan lippulaivoista. Potilailta saamme eniten kiitosta henkilökunnan ammattitaidosta ja äidinkielellä annetusta hoidosta. Nämä taidot ja kyky kohdata erilaisia potilaita ovat tekijöitä, joita varmasti tarvitaan myös tulevina vuosikymmeninä, vaikka emme pystykään ennakoimaan, millaista toiminta on, kun T3-sairaalan käyttöikä loppuu, pohtivat ylihoitaja Marjo Kauppila ja toimialuejohtaja Seija Grénman. Naistenklinikalla asioi myös miespotilaita. Spermapankkiin kerätään spermaa käytettäväksi lapsettomuuden hoidossa. Klinikalla on oltu edelläkävijöinä kehittämässä kirurgista hoitoa niille miehille, joilla omia siittiöitä on hyvin niukasti. Hedelmöitykseen kelpaavia siittiöitä on uuden leikkaustekniikan turvin voitu etsiä kiveskudoksesta. Miehen lisääntymiseen liittyvät asiat eli andrologian tutkimus on myös aktiivista. Naistenklinikka 70 Cursus Morfar kevät 2015 Tutkimuksen, opetuksen ja hoidon kolmiyhteys Yliopistoklinikan tehtäviin kuuluvat naistentautien ja synnytysten hoidon lisäksi myös alan tutkimus ja opetus. Juha Mäkinen haluaakin nostaa esiin myös naistenklinikan perus- ja jatkokoulutusosaamisen. Meillä on vuosittain 140 kandiopiskelijaa, erikoistujaa ja viitisen lisäkoulutuksessa olevaa. Meidät on valittu tiedekunnan parhaaksi opetusyksiköksi ja lääketieteen opiskelijoilta saamamme palaute on ollut harvinaisen positiivista. Naistenklinikalla suorittaa vuosittain kliinistä harjoittelua myös terveysalan opiskelijaa. Kätilö- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden antama palaute on ollut kiitettävällä tasolla useiden vuosien ajan. Hoitohenkilökunta on hyvin motivoitunutta opettamaan opiskelijoita, ovathan he tulevia kollegoitamme, toteaa Marjo Kauppila. Hyvän koulutuspaikan maine takaa sen, että myös alalle erikoistuvia on jonossa. Synnytys- ja naistentauteihin erikois- tuneiden työtilanne on hyvä ja työmahdollisuuksia on sairaaloiden lisäksi myös yksityissektorilla. Yhteistä työtä Mikään klinikka ei toimi suuressa sairaalassa yksin. Synnyttäjien ja vastasyntyneiden hoidossa läheistä yhteistyötä tehdään luonnollisesti lastenklinikan kanssa. Imetyspoliklinikka ja keskosten kenguruhoito ovat tärkeitä arjen innovaatioita. Endometrioosin ja munasarjasyövän radikaalikirurgian kehittämiseksi naistenklinikalla ja gastrokirurgeilla on yhteinen virka. Gynekologisten syöpien hoidossa tehdään tiivistä yhteistyötä myös patologien ja onkologien kanssa. Tunnuslukuja vuonna 2014: Henkilökuntaa tällä hetkellä: lääkärit...34 hoitajat ja muu henkilöstö ,5 Synnytyksiä Vuodeosastohoitopäiviä Avohoitokäyntejä Toimenpiteitä Väitöskirjoja vuosittain

5 Tyksin Naistenklinikka - ensimmäisenä Suomessa Obstetriikka Kortikosteroidihoito sikiön keuhkojen kypsentämiseksi 1976 Lapsen napaveren happipitoisuuden määrittäminen 1985 Sikiön sydänfilmin (EKG) seuranta synnytyksen aikana 1990 Magnesiumhoidon käyttöönotto pre-eklampsiassa 1994 Gynekologia Ektooppisen raskauden konservatiivinen hoito 1989 Laparoskooppinen kohdunpoisto 1992 Lääkkeellinen keskeytys 2001 Kiveskirurgia lapsettomuushoidoissa 2008 Endometrioosi-tiimi työssä Maija Lavonius, Pia Suvitie ja Riikka Aaltonen T3-hankkeen rahoitus varmistui kaavamuutos etenee TEKSTI JA KUVA» ESA HALSINAHO Tyksin T3-sairaalahankeen rahoitus varmistui, kun sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi hankkeen leasingrahoittajaksi Kuntarahoitus Oyj:n Asemakaavan muutosehdotuksen kuulutus ja esilläpito päättyi Hankkeen rakennuttamisesta vastaavan kiinteistöpäällikkö Timo Seppälän mukaan kaavamuutosta käsiteltäneen Turun kaupunginvaltuustossa kesäkuussa. Kyseessä on 27 hehtaarin kokoinen eli varsin iso suunnittelualue, joka käsittää sairaala-alueen lisäksi vanhan asemanseudun, lääkehuoltorakennuksen ja läheistä Helsingintien ympäristöä. Saamme huhtikuussa kohteen suunnittelutarjoukset, jotka kiinteistöjaosto käsittelee toukokuun kokouksessaan. Kesäkuussa voimme aloittaa kohteen jatkosuunnittelun, Seppälä kertoo. T3:n rakennuspaikka on varsin vaikea, koska koko iso rakennus rakennetaan junaradan ja Helsingintien yläpuolelle tulevan betonikannen päälle. Saimme tammikuussa valmiiksi työtä varten vaadittavan toimenpideselvityksen, jossa muun muassa tuodaan esille kannen aiheuttamat haitat Kiinteistöpäällikkö Timo Seppälä vastaa T3-hankkeen rakentamisesta ja Raija Asola puolestaan toiminnallisesta suunnittelusta. liikenteelle ja rakennuspaikan aiheuttamat uhat tulevalle sairaalarakennukselle. Kansi ja nykyinen pysäköintirakennus muodostavat yhdessä noin 200 metriä pitkän tunnelin, mistä seuraa tiettyjä vaatimuksia kohteen rakentamiselle. Huomioon on otettava esimerkiksi liikenteen aiheuttama melu ja tärinä, mahdolliset sähkömagneettiset häiriöt sekä ilman laatu. Seppälän mukaan varsinaiset T3:n rakennustyöt alkavat vuoden 2016 keväällä. Hospitaali 5 T3:n viereen rakennettavan Medisiina D:n maanrakennustöihin päästäneen jo kuluvan vuoden elokuussa. T3-hankkeen suunnitteluun osallistuneille järjestetään tiedotustilaisuus eli tämän lehden ilmestymistä seuraavana päivänä. Lisää T3-hankkeesta voi lukea sen verkkosivulta sairaanhoitopiiri/t3. Kaikille avoimen Studia generalia -tilaisuuden yhteydessä on valokuvanäyttely ja mahdollisuus esittää tervehdyksiä. Tyksin Naistenklinikka 70 vuotta Ke Naistenklinikan luentosali ja aula videoneuvotteluyhteys viereiseen korvaklinikanluentosaliin U-sairaala (rak. 3), 12. kerros klo Tervehdykset ja kuohuviinitarjoilu Valokuvanäyttely: Non-stop valokuvanäyttelyssä yli 200 kuvaa / 20 min. klo Studia generalia Mitä tarjoamme? Naistenklinikka pähkinänkuoressa Seija Grénman, ylilääkäri, professori Hakekaa kätilö kutsukaa hoitaja! Marjo Kauppila, ylihoitaja Miehen lapsettomuuden hoito Antti Perheentupa, dos. Syöpäpotilaan fertiliteetin säilyttäminen Varpu Jokimaa, LT Kohdunsisäinen elämä Eeva Ekholm, dos. Alatiesynnytys vai keisarileikkaus? Nanneli Pallasmaa, LT Moderni endometrioosikirurgia Pia Suvitie, el Yöksi kotiin leikkauksen jälkeen? Riikka Aaltonen, LT Robottiavusteinen syöpäkirurgia Sakari Hietanen, dos. Naistenklinikka edelläkävijänä Juha Mäkinen, professori Tervetuloa! U-sairaalan korjaukset etenevät TEKSTI JA KUVA» KRISTIINA ANDREASSON Lähikuukausina tai ainakin jossain vaiheessa tänä vuonna U-sairaalan remontti tulee koskemaan silmäpoliklinikan, synnytysosaston, äitiyspoliklinikan ja naisten poliklinikan tiloja sekä henkilökunnan pukutiloja. Alkuvuonna U-sairaalassa ovat meneillään yhtäaikaisesti silmäpoliklinikan ja synnytysosaston peruskorjaukset. Kaikki synnytyssalit tullaan remontoimaan. Tällä hetkellä on remontissa sali 3 sekä pesutila. Synnytyssaleja on mahdollista korjata vain yksi kerrallaan, sanoo rakennuttajakonsultti Ilkka Hiltunen. Nyt tyhjillään olevista silmäpoliklinikan tiloista remontoidaan väistötilat äitiyspoliklinikalle. Äitiyspoliklinikan remontissa isoin asia tulee olemaan perusmuurien kuivatus sekä kosteuseristyksen uudistaminen. UA6:ssa nykyisin oleva silmäpoliklinikka muuttaa A-sairaalaan elo-syyskuussa. Silmäpoliklinikalta vapautuviin tiloihin siirtyy puolestaan naisten poliklinikka. Naisten poliklinikan remontissa keskitytään Hämeenkadun puoleisten tilojen sisäilmaa parantaviin korjauksiin. Tässä vaiheessa viimeisenä A-osalla remontoidaan U-sairaalan K-kerroksen pukutiloista tarvittava määrä. Meillä on vielä pukutilojen tarveselvitys kesken, sanoo sairaalainsinööri Tomi Kankare remonttiaikatauluista. Säännölliset infotilaisuudet Viestintää remonttitilanteesta on tehostettu mm. naisten poliklinikan ja synnytysosaston henkilöstölle suunnatuilla säännöllisillä infotilaisuuksilla. Ilkka Hiltusen mukaan henkilökuntaa tulee tilaisuuksiin melko runsaasti paikalle. Tomi Kankare kiittelee hoitohenkilöstöä hyvistä kysymyksistä. Infotilaisuuksia tullaan jatkamaan niin kauan kuin niille koetaan olevan tarvetta, lupaa Ilkka Hiltunen. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sai helmikuun alussa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta päätöksen, jossa velvoitetaan Turun yliopistollisen keskussairaalan U-sairaalassa käynnissä olevat sisäilmakorjaukset toteutettavaksi mennessä. Vaatimukseen liittyy euron uhkasakko. Silmäpoliklinikan remonttityömaalla sairaalainsinööri Tomi Kankare (vas.) ja rakennuttajakonsultti Ilkka Hiltunen. Silmäpoliklinikan tiloista remontoidaan väistötilat äitiyspoliklinikalle.

6 6 Hospitaali Turun yhteispäivystyksen mielenterveysja päihdeyksikön henkilöstö yhteiskuvassa. (Kuva: Suvi Lähteenmäki) Uutta tutkimusta Tekstiviestit mielenterveyden tukena TEKSTI» TUULA VAINIKAINEN Psykiatrian päivystyspalvelut paranevat TEKSTI JA KUVA» KRISTIINA ANDREASSON Turun yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikkö aloitti toimintansa helmikuussa. Yksikkö palvelee potilaita, joilla on äkillinen mielenterveyden kriisi, muu psyykkisesti erityisen kuormittava tilanne tai päihteiden käyttöön liittyvä kriisitilanne. Tässä oli taustalla valtakunnallinen muutos. Uuden päivystysasetuksen mukaan on jokaisessa sairaanhoitopiirissä oltava tarjolla vuorokauden ympäri avohoidollisia ja päivystyksellisiä psykiatrisia palveluja ja mahdollisuus psykiatrisen potilaan huolelliseen somaattiseen arviointiin, sanoo apulaisylilääkäri Silja Runsten. Mielenterveys- ja päihdeyksikkö on osa yhteispäivystystä. Potilaat tulevat (tai heidät tuodaan) yhteispäivystykseen, josta heidät ohjataan tarvittaessa edelleen mielenterveys- ja päihdeyksikköön. Potilaiden alaikäraja on 13 vuotta. Yksikössä työskentelee kymmenen sairaanhoitajaa, apulaisosastonhoitaja sekä apulaisylilääkäri. Uusia virkoja ei perustettu tätä varten. Henkilöstö rekrytoitiin sairaanhoitopiiristä ja Turun kaupungin psykiatriasta, sanoo apulaisosastonhoitaja Anna-Maija Rokka. Hallinnollisesti yksikkö kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen aikuispsykiatrian erityispalveluihin. Vain päivystyksellisiä asioita Lähes 60%:ssa kaikista päivystyksen potilaskäynneistä sivudiagnoosina on mielenterveys- tai päihdeongelma. Anna-Maijan Rokan mukaan psykiatriassa työskentelevä hoitohenkilöstö tuntee paremmin mm. hoitoonohjauksen. Silja Runsten on samoilla linjoilla: Hoitoonohjaus on iso osa suunnitelmassa. Potilaalle pitää tulla tunne, että hän on tullut oikeaan paikkaan. Täällä yritetään löytää hoitopolun alkupää. Ensimmäisen kuukauden aikana ( mennessä) yhteispäivystyksen mielenterveys- ja päihdeyksikössä kävi yhteensä 228 potilasta. Heistä yli puolet (133 potilasta) kotiutui ja valtaosalle heistä (80 %) järjestettiin avohoidon ensikontakti tai aktivoitiin olemassa oleva kontakti. Potilasmäärä on ollut noin 50 viikossa. Pieni osa potilaista selviää päivystyksessä saamallaan avulla, kun kyse on esimerkiksi elämäntilannekriisistä, sanoo Silja Runsten. Kaikki potilaat eivät välttämättä tapaa lääkäriä. Runstenin mukaan sairaanhoitajan itsenäisellä työllä onkin suuri osuus yksikössä. Meillä on ollut onni saada osaavaa ja kokenutta sairaanhoitajakaartia, sanoo Anna-Maija Rokka. Psykiatrian poliklinikoiden ja päihdeyksiköiden asiakkaiden muut kuin päivystykselliset asiat hoidetaan omassa hoitopaikassa. Pitkäaikaiseen lääkitykseen ei ole mielekästä puuttua päivystystilanteessa. Potilaan ei siis ole tarkoitus tulla esimerkiksi vaihdattamaan lääkitystä päivystykseen, sanoo Silja Runsten. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa Yhteispäivystyksen uuden mielenterveys- ja päihdeyksikön toivotaan lisäävän yhteistyötä alueen muiden psykiatristen hoitoyksiköiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Silja Runstenin mukaan tarkoitus on vähentää päällekkäistyötä. Yksikön toiminnan kehittämiseksi tehdään säännöllistä käytännön tason ja johdon arviointia. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos (EPLL) seurantaryhmässä tarkastellaan hoitoprosesseja. Tehdään, tarkastellaan ja hiotaan, tiivistää Anna-Maija Rokka kehittämisen kehän. Anna-Maija Rokka (vas.) ja Silja Runsten (Kuva: Kristiina Andreasson) Mobiiliteknologian hyödyntämismahdollisuuksista ollaan kiinnostuneita myös hoitotyössä. Hoitotieteen professori, ylihoitaja Maritta Välimäki työryhmineen selvittää voidaanko tekstiviesteillä tukea psykoosipotilaiden hoitoon sitoutumista. Tutkimus on yksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin jakaman valtion osoittaman tutkimusmäärärahan saajista. Psykiatrisesta sairaanhoidosta kotiutuvien potilaiden ongelmana on usein se, että koettuaan olonsa kohentuneen he lopettavat tarpeellisten lääkkeiden käytön, eivät käy kontrollitutkimuksissa ja laiminlyövät muutoinkin terveytensä hoitamista. Seurauksena on nopeasti päätyminen sairaalaan uudelle hoitojaksolle. Halusimme selvittää kuinka näiden potilaiden hoitoon sitoutumista voitaisiin tukea arjessa. Tekstiviestit vaikuttavat yksinkertaiselta, helppokäyttöiseltä ja halvalta menetelmältä. Tähän ei tarvita myöskään uutta kallista teknologiaa, sillä kännykkä on jo nykyisin lähes kaikilla, tiivistää Maritta Välimäki. Tutkimuksessa on mukana 45 osastoa 25 psykiatrisesta sairaalasta. Tutkimukseen otettiin jo suunnitteluvaiheessa mukaan psykiatrisia potilaita kokemusasiantuntijoina. He olivat pohtimassa millaista tekstiviestipalvelua he olisivat valmiita käyttämään ja millaisia viestejä siellä voisi olla tarjolla. Tämän perusteella laadittiin tekstiviestikirjasto, josta mukaan tulleet potilaat ovat voineet valita millaisia viestejä, milloin ja kuinka he usein he haluavat vastaanottaa. Laadimme selkeitä arjen selviämistä tukevia viestejä, jotka muistuttavat esimerkiksi lääkkeiden otosta, hoitoa koskevista tapaamisista, ulkoilusta»muistathan lääkkeesi»,»nyt ylös, ulos ja lenkille!». Potilaat olivat mukana tässä kokeilussa vuoden ajan. Tulokset ovat parhaillaan analyysivaiheessa. Seurantatieto kerättiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Hilmo-rekisteritietojen perusteella. Sieltä saatiin tietoa muun muassa potilaan mahdollisesta palaamisesta takaisin sairaalaan ja lääkityksestä. Näin haluttiin tutkia tekstiviestikokeilun vaikuttavuutta ilman, että tietojen hankinnalla vaivattiin potilaita. Tässä vaiheessa voimme sanoa, että yhteistyö mielenterveyspotilaiden potilasjärjestöjen kanssa on ollut sujuvaa ja olemme saaneet sieltä paljon asiantuntemusta projektin suunnittelussa. Potilaat pystyivät erinomaisesti mukana tutkimuksessa, vain muutama prosentti yli 500 potilaasta ilmoitti haluavansa keskeyttää tekstiviestikokeilun. Olemme myös käyttäneet potilaita kokemuskouluttajina mm. terveystieteen maisteriopintojen mielenterveystyön asiantuntijan suuntautumisvaihtoehdon opinnoissa, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Kokemusasiantuntijat toimivat myös tutoreina verkko-opintoina toteutettavissa täydennyskoulutuskursseissamme, kertoo Välimäki. Psykiatrisen sairaanhoidon ja mielenterveystyön kehittämisessä on suuri työmaa, joka kaipaa kipeästi uusia työkaluja varsinkin avohoidossa. Tekstiviestien kautta saatava tuki on helposti järjestettävä tapa kehittää tätä aluetta. Tutkimustulosten jälkeen selviää kuinka tekstiviestimenetelmää voitaisiin laajemminkin käyttää hyödyksi. Nykyiselläänhän esim. Turun terveyskeskus muistuttaa tekstiviesteillä hoitotapaamisista, mutta soveltamismahdollisuuksia lienee laajemminkin. Tutkimus on käynnistynyt vuonna Muita rahoittajia ovat olleet mm. Suomen Akatemia ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Tutkimuksesta on valmistunut useita julkaisuja sekä valmisteilla on kaksi väitöskirjaa. Maritta Välimäki on yksi neljästä Turun yliopiston hoitotieteen professorista, joilla on sivuvirka Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Hän on erikoistunut tutkimuksissaan mielenterveystyön ja informaatioteknologian yhdistämiseen. Välimäki on kiinnostunut vaikuttavuustiedon tuottamisesta sekä vaikuttavuustutkimuksin että Cochrane-katsausten avulla.

7 Valtakunnallisen LASTA-hankkeen pilotointi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä LASTA-hankkeen työntekijät (Kuvat: Esa Halsinaho) Hospitaali 7 Ihminen tarvitsee riittävästi ravitsevaa unta Tuula Vainikainen Uniongelmat liittyvät usein vuorotyöhön, mutta työn henkinen kuormittavuus tuo univaikeuksia myös päivätyötä tekeville. Näin käy silloin, kun työ ei jää työpaikalle, vaan tulee mukaan kotiin ja kotona jatkettuna sekoittaa normaalin päivärytmin. Ihminen tarvitsee rauhoittumista ja rentoutumista ennen nukkumaanmenoa. Ylimitoitetut työn vaatimukset rassaavat ihmistä. Vähäiset vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja siinä koettu liian vähäinen tuki heijastuvat myös uneen. Kyvyttömyys lakata huolehtimasta työasioista kotona saa monilla aikaan ylivireystilan, jossa nukahtaminen käy hankalaksi. Työhön vaikuttaminen parantaisi elämänlaatua sekä säännöllistä päivätyötä että vuorotyötä tekevillä. Hyvin nukkunut pystyy tekemään työssä parhaansa. TEKSTI» KRISTIINA ANDREASSON Moniammatillista Lastenasiaintalohanketta (LASTA) pilotoidaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella. Pilotti alkoi vuonna 2014 ja jatkuu vuoden 2016 loppuun asti. LASTA-hanke on valtakunnallisesti ohjattu, mutta alueellisesti johdettu ja toteutettu poikkihallinnollinen kehittämisprosessi, sanoo Pirjo Anttila. - Hanketta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Projektipäällikkönä toimii Minna Sinkkonen. Hanketta tukee kolmen ministeriötä: sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja sisäasianministeriö. LASTA-hankkeeseen on Tyksin lasten ja nuorten klinikalle palkattu neljä työntekijää: Arja Ahonen (erikoissosiaalityöntekijä), Pirjo Anttila (lastentautien erikoislääkäri), Aini Nybergh (perheterapeutti VET) sekä Terhi Punna (erikoispsykologi). Tiimiin kuuluu lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta erityisasiantuntija lastenpsykiatri Jukka Mäkelä. Noin kuukausittain kokoontuvassa LASTA-projektiryhmässä on lisäksi edustajat poliisista, syyttäjältä, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksiköstä, VASSO:sta ja sosiaalitoimesta. LASTA-hankkeen eräinä tavoitteina on viranomaisyhteistyön parantaminen, koordinaation tehostaminen ja tiedonvaihdon kehittäminen. Pilotoinnissa nähdään, mikä toimii ja mikä ei, sanoo erikoissosiaalityöntekijä Arja Ahonen. Valtakunnalliseen käyttöön malli tulee aikaisintaan vuonna Lapsen ääni tulee kuulluksi Kohderyhmänä LASTA-hankkeessa ovat alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret, joiden epäillään joutuneen pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi. Sisäänottokriteereitä on kuusi: 1. Sairaalaan tuodut akuutit pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön epäilyt. 2. Perheen sisäinen tai lähipiiriin kohdistunut epäily pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä. 3. Pienet lapset. 4. Edeltävä lastensuojelun asiakkuus. 5. Toistuva pahoinpitelyepäily tai erittäin törkeä tekotapa. 6. Epäily syntynyt pääosin lapsen omasta kertomasta ja tilanne vaikuttaa siten epäselvältä. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana käsittelyssä on ollut 54 tapausta. Tapaukset tulevat yleensä tietoon poliisin kautta. Perjantaiaamupäivisin poliisi lähettää konsultaatiopyynnöt LASTA-työryhmälle. LASTA-tii- missä nimetään käsiteltäville tapauksille LASTA-työntekijät ennen viikoittain kokoontuvaa moniammatillista LASTAtyöryhmäkokousta. LASTA-työryhmä (syyttäjä, poliisi, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian yksikkö, lastensuojelu ja LASTA-hankkeen työntekijät) käy tapaukset läpi ja päättää jatkotoimenpiteistä. Asiantuntijalääkäriä lukuun ottamatta LASTA-työntekijät eivät tutki lasta. Kyseessä on vasta epäily, kun tapaus tulee LASTA-työryhmän käsittelyyn, painottaa Terhi Punna. Tarkoitus on muodostaa kokonaiskuva tilanteesta, kun saadaan käytyä läpi eri ammattilaisten tiedot tapauksesta. Rikosta ei välttämättä olekaan tapahtunut. Syyttäjä ja poliisi tuovat omat päätöksensä LASTAtyöryhmään tiedoksi, sanoo Pirjo Anttila. Tuen ja hoidon tarve voi olla iso, mutta rikostutkinnan alkaessa perhe jää usein yksin, vaille tukea, sanoo Aini Nybergh. Tutkinta-aika on pitkä ja voi kestää kauan ennen kuin poliisi puhuttaa lasta. LASTA-hankkeessa tavoitteena on mahdollisesti väkivaltaa kokeneiden lasten tai nuorten auttaminen ja tukeminen sekä tutkinnan ja rikosprosessien toteuttaminen heidän parhaaksi edukseen ja oikeuksia kunnioittaen. Tässä mallissa pyritään varmistamaan, että lapsen ääni tulee kuulluksi ja lapsi tulee kohdatuksi, sanoo Terhi Punna. Haaveena oma Lastenasiaintalo Lastenasiaintalon idean juuret ovat Yhdysvalloissa, jossa lastenasiaintaloja on ollut jo kolmenkymmenen vuoden ajan. Siellä lapsi ei kulje eri viranomaisten luukulta luukulle vaan päinvastoin, Terhi Punna kuvaa mallia. Lastenasiaintalossa voi olla omat huoneet eri toimijoille. Myös Tyksissä LASTA-hankkeessa haaveena on oma erillinen Lastenasiaintalo. Talosta on tehty esitys, sillä nykyiset tilat ovat riittämättömät. LASTA-hanke on jo ehtinyt saada valtakunnallista huomiota aina Eduskunnan kyselytuntia myöten. Myös kaksi ministeriä on käynyt paikanpäällä tutustumassa hankkeeseen. Lisäksi hanke on kiinnostanut kolmannen sektorin toimijoita ja muita kaupunkeja. LASTA-hankkeen työntekijät ovat itse käyneet tutustumassa mm. oikeuspsykiatrian yksiköihin muualla Suomessa ja osallistuneet näiden kanssa yhteistapaamisiin. Rauhoittuminen ja rentoutuminen tuovat unen Normaaliin elämään tulisi kuulua tasapainoisesti työtä, rauhoittavaa akkujen latausta ja unta. Työstä ei ole hyvä siirtyä suoraan uneen. Leppoisa oleskelu tärkeiden ihmisten kanssa ja miellyttävien asioiden harrastaminen tekevät hyvää. Stressinhallintakyvyistä ja rentoutumisharjoituksista on hyötyä kaikille. Liikunnan harrastaminen on hyväksi, mutta raskasta liikuntaa ei suositella 3 4 tuntiin ennen nukkumaanmenoa. Kahvi, tupakka ja alkoholi haittaavat unta. Nukkumaan kannattaa mennä mahdollisimman säännöllisesti. Hyvä unihygienia sisältää sopivan viileän ja rauhallisen huoneen, jossa on mukava nukkua. Mikäli uni ei tule tai siitä herää kesken, kannattaa nousta sängystä. Vuorotyö haastaa elimistön Neljännes suomalaisista tekee vuorotyötä säännöllisesti ja moni silloin tällöin. Osa kokee vuorotyön nukkumiselle tarjoavan haasteen hankalana, toisilla ongelmia ei ole. Vuorotyö tuo usein mukanaan univajetta, sillä päivällä nukkuminen ei ole yhtä helppoa kuin yöllä. Työvuorojen laadinnassa tulisi noudattaa myötäpäivään kiertävää vuorojärjestystä. Se turvaa eniten palautumis- ja nukkumisaikaa vuorojen välissä, neuvoo neurologian erikoislääkäri Salla Lamusuo työvuorojen laatijoita. Aamulla työstä lähdettäessä kannattaa välttää kirkasta valoa, koska se katkaisee melatoniinin erityksen. Vastaavasti yötyössä tulisi hyödyntää kirkasta valoa. Ennen yöhön osuvaa työvuoroa kannattaa ottaa pienet nokoset iltapäivällä ennen työhön menoa ja mahdollisuuksien mukaan myös vuoron aikana. Viimeisen yövuoron jälkeen päiväunen määrää kannattaa rajoittaa, jotta pystyy nukkumaan yöllä riittävästi. Normaalisti aamulla heräävän kannattaa nousta sängystä. Sen jälkeen on hyvä nauttia riittävä aamupala valoisassa ja tehdä vaikka pieni aamujumppa. Hyvän unen ystävät: riittävä liikunta, ei kuitenkaan juuri ennen nukkumaanmenoa kahvin, tupakoinnin ja alkoholin välttäminen ennen nukkumaanmenoa rentoutuminen ja rauhoittuminen läheiset ihmiset ja mukavat harrastukset pienet päivätorkut tarvittaessa Juttu perustuu Salla Lamusuon alustukseen Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarjan tilaisuudessa, jonka teema oli Unen häiriöt.

8 8 Hospitaali Sivuista on tullut paljon positiivista palautetta, sanovat Riitta Danielsson-Ojala ja Sini Eloranta. Leikkaukseen valmistautuvien sähköinen palvelu kehittyy TEKSTI JA KUVAt» KRISTIINA ANDREASSON Sairaanhoitopiirin internetsivustolla on palveluosio leikkauksiin valmistautuville ja niistä kuntoutuville. Palvelun ensimmäinen versio otettiin käyttöön Uudistettu versio julkaistiin alkuvuodesta ja palaute on ollut positiivista. Palvelun taustalla oli alun perin Katja Heikkisen hoitotieteen alan väitöskirjatyö, minkä vuoksi käyttäjiltä vaadittiin aiemmin kirjautuminen. Sivut ovat nykyisin avoinna kaikille. Monet yksiköt olisivat kiinnostuneita tulemaan mukaan palveluun, sanoo suunnittelija Riitta Danielsson-Ojala. Mukaantulevien on käytävä läpi ja mietittävä osaston prosessit. Palvelun sisältöjen tekeminen ja muokkaus ovat moniammatillista toimintaa. Danielsson-Ojalan mukaan palveluun liittyy taustatoive käytäntöjen yhtenäistämisestä omassa sairaalassa: Tehdään asiat näkyviksi. Monenlaista hyötyä Leikkaukseen valmistautuvien sähköinen palvelu tukee potilaan omahoitoa. Palvelun avulla potilaat pystyvät itsenäisesti valmentautumaan leikkaukseen. Tämä tukee heidän osallisuuttaan omaan hoitoonsa, luettelee suunnittelija Sini Eloranta. Sivut tukevat sairaanhoitajan antamaa ohjeistusta, sanoo sairaanhoitaja Pirjo Sibakov Tyks Kirurgisesta sairaalasta. Sivut tehtiin, koska haluttiin kehittää potilasohjauksen monimuotoisia menetelmiä. Sivusisällöissä on pyritty yleisyyteen, jotta ne hyödyttäisivät laajasti leikkauspotilaita. Ajatus on, että potilas saa yhdeltä sivustolta tarvitsemansa tiedon liittyen koko leikkausprosessiin. Potilaita ohjataan käyttämään sähköistä palvelua ja sen käyttöä halutaan pystyä lisäämään, mutta esimerkiksi lääkityksistä ja tarvittavista laboratoriotutkimuksista potilaat saavat aina ohjeet erikseen. Sivustolle ei voi tehdä ohjeita niin kattavasti, sanoo Pirjo Sibakov. Leikkaukseen valmistautuvien sähköisessä palvelussa voi helposti käydä tarkistamassa asioita, sieltä löytyy vastaus vaikkapa kysymykseen saattajan tarpeellisuudesta. Kaikki leikkauspotilaat eivät ehkä halua tai voi käyttää sähköistä palvelua hyödykseen ja he saavat ohjeistuksensa muulla tavoin. Jatkokehityssuunnitelmia Uudistetuista sivuista on saatu positiivista palautetta hoitohenkilöstöltä. Sivujen päivittäminen ja kehittäminen ovat jatkuvaa toimintaa, monenlaisia ideoita on suunnitteilla tai jo toteutumassa: Esimerkiksi sivujen ruotsinnos on tulossa tämän kevään aikana. Danielsson-Ojala ja Eloranta ovat yhtä mieltä siitä, että myös englanninkielinen versio tarvitaan. Sivusisältöjä voidaan laajentaa ottamalla Sairaanhoitaja Pirjo Sibakov on ollut palvelun kehittämisessä mukana alusta asti. päiväkirurgian ja lyhytkirurgian lisäksi mukaan myös muihin elektiivisiin leikkauksiin. Sisältöjen kehittämisessä tullaan hyödyntämään ulkopuolisen tahon tekemää käytettävyysarviointia sekä sivuston kautta tulleita käyttäjien kysymyksiä ja kommentteja. Tekniset kehitysideat ovat riippuvaisia sairaanhoitopiirin internetsivuston rajoituksista. Suunnittelijoiden toiveissa on jatkossa saada sivuille interaktiivisuutta ja liitettyä siihen sähköinen esitietolomake. Tyks Mikrobiologia ja genetiikka sairaanhoitopiirin uusi sadan hengen palvelualue Teksti ja kuva» ESA HALSINAHO Vuoden vaihduttua muuttui 74 yliopistotyöntekijän työnantajaksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, kun Tyks-Sapa-liikelaitoksen uusi palvelualue Tyks Mikrobiologia ja genetiikka aloitti toimintansa. Se muodostettiin yhdistä- mällä lääketieteellisen tiedekunnan Utulabin laboratoriot ja Tykslabin kliinisen mikrobiologian laboratorio. Tällä Tyks-Sapan seitsemännellä palvelualueella työskentelee yhteensä 101 henkilöä. Sitä johtaa ylilääkäri Antti Hakanen apunaan ylihoitaja Benita Paloheinä. Meidän vahvoja alojamme ovat mikrobiologia, immunologia, virologia ja genetiikka. Fuusion jälkeen Turussa on entistä vahvempi näiden alojen osaamiskeskittymä, jopa ainutlaatuinen ainakin Suomen mittapuussa, Hakanen toteaa. Esimerkiksi palvelualueeseen liitettyä kliinisen virologian osastoa voidaan Hakasen mukaan pitää yhtenä Euroopan johtavista sen alan diagnostiikkaa ja tutkimusta tekevistä laboratorioista. Osaltaan fuusiota vauhditti kuntalain muutos, jonka takia Utulabin kaltaiset julkiset yksiköt eivät enää voi toimia kilpailluilla markkinoilla. Mutta saadaan fuusiosta ihan selviä hyötyjäkin, kuten laatujärjestelmän päivittämisestä koituva merkittävä kertaluotoinen taloudellinen hyöty. Nyt voimme laatia yhden ylätason laatujärjestelmän koko palvelualueelle, kun muutoin olisimme akkreditoineet uudelleen laboratorioiden neljä erillistä laatujärjestelmää. Siinä säästyy merkittävästi työaikaa, Hakanen kertoo. Tyks Mikrobiologia ja genetiikka -palvelualueen johtajana toimii kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, dosentti Antti Hakanen. Muita fuusiosta koituvia etuja ovat Hakasen mukaan tilojen järkevämpi käyttö, joidenkin päällekkäisten toimintojen poistuminen, alan työpaikkojen turvaaminen, tieteellisen tutkimuksen vahvistuminen, pitkäjänteisen kehitystyön turvaaminen, infektioiden parempi hallintamahdollisuus ja palvelujen saaminen entistä lähemmäksi potilaita varsinkin päivystyksessä. Nyt palvelualue toimii monessa eri osoitteessa, mutta silmissä siintää jo pääsy yhteisiin tiloihin lähivuosina valmistuvaan Medisiina D -rakennukseen. Tyks Mikrobiologia ja genetiikka, osastot johtajineen: Kliininen mikrobiologia ja immunologia, Mikro Ylilääkäri Erkki Eerola Kliininen mikrobiologia, TKS Ylilääkäri Kaisu Rantakokko-Jalava Kliininen virologia, Mikro Ylilääkäri Tytti Vuorinen Lääketieteellinen genetiikka, Medisiina Yligeneetikko Johanna Schleutker

9 Hospitaali 9 Åbolands sjukhus vårdar sina kontakter till skolorna text och bilder» MATHIAS LUTHER En vecka i mars just klockan 17 valde nästan alla landskapets sjukvårdsstuderande att trots solen sitta vid sin dator eller med sin läsplatta i hand. De snabbaste hade den bästa chansen att snappa åt sig praktikplatsen som de ville ha. Det gäller att sikta på direkt på den plats man vill ha då slussarna i webbtjänsten Jobstep öppnas. Det här racet till praktikplatserna upprepas varje termin och via det fördelas i princip alla praktikplatser i distriktets vårdinrättningar på de yrkeshögskolestuderande. Jag lyckades bra, jag kom hit varje gång, säger Emilia Suominen, 22. Hon siktade på Åbolands sjukhus då hon för flera år sedan skulle ut på sin första internmedicinska praktik, sedan på den kirurgiska avdelningen, sedan på psykiatriska avdelningen i Pargas. Sin sista praktikperiod under studierna i Novia gjorde hon på Åbolands sjukhus operationsavdelning. Och nu är hon sjukskötare på sjukhusets internmedicinska avdelning sedan början av Ett skolexempel på hur det gärna får gå. Många som har varit här som elever har upplevt att det här är en bra plats och då de sedan blir färdiga så söker de sig hit. Det strävar vi till. De är våra kommande kolleger, säger Åbolands sjukhus personal- och utvecklingschef Ann-Sofie Silvennoinen. Genom att sjukhuset behöver personal med utmärkt svenska kan det vara svårt med nyrekryteringen. Men Silvennoinen säger att Åbolands sjukhus har skapat sig ett rykte som trevlig arbetsplats. Det börjar med att man gör sig påmind hos de sjukvårdsstuderande, och det har burit frukt. Vi har flera sökande än förr, vi är riktigt nöjda, säger Silvennoinen. Mässa på skolan Hon räknar att ÅS behöver omkring fem nya sjukskötare plus vikarier årligen. Vårdpersonalen totalt är nu över hundra personer. Imagebyggandet sker inte bara inom de egna Bryggmanska väggarna på Kaskisgatan. Åbolands sjukhus samarbetar direkt med Novias vårdutbildning på Nunnegatan. Åbolands sjukhus håller sig framme till exempel genom att tillsammans med Novia varje år ordna en vårdkonferens och mässa. I höst ordnas den fjärde. Åbolands sjukhus inspirerar också studenterna då de gör sina projekt och examensarbeten. De kan göra sina examensbeten kring något som är konkret i arbetslivet. Det känns säkert mera meningsfullt då det finns en beställning på kunskapen, säger Ann-Sofie Silvennoinen. Ett flerårigt gemensamt projekt har gått ut på att utveckla den mångprofessionella handledningen. Examensarbetena har handlat om till exempel handledningsmetoder och ålder, audiovisuell handledning för äldre och handledning av unga med långtidssjukdom. Emilia Suominen har haft ett lärorikt första år på Åbolands sjukhus. Hon har också själv redan hunnit vara handledare för studerande. Fastän i princip alla praktikplatser fördelas via Jobstep behövs det då och då direkta kontakter för att ordna praktikplatser för eleverna, bland annat för att saker hinner hända under det halva året från Jobstepansökan tills praktiken skall börja. Då har det alltid varit lätt att ha att göra med Åbolands sjukhus. Jag vet alltid direkt vem jag skall ringa till, säger Minna Syrjäläinen-Lindberg och nickar mot Ann-Sofie Silvennoinen. Ann-Sofie Silvennoinen från Åbolands sjukhus och Minna Syrjäläinen-Lindberg (t h) från YH Novia möts ofta för att ordna saker som gynnar både sjukhuset och utbildningen. Skolan kan väcka intresset för att söka praktikplats och jobb på sjukhuset, sjukhuset kan bidra med inspiration till studier och övningar med förankring i arbetslivet. Åbolands sjukhus är rätt skala för Emilia Suominen. Det är alltid roligt att komma på jobb, säger hon. Make or break Praktikperioden är den tidpunkt då de studerande möter yrket på allvar och gör det definitiva beslutet om att fortsätta eller avbryta den utbildning de gett sig in på. Den första praktiken är avgörande för yrkesvalet, säger Novias utbildningsansvariga lektor Minna Syrjäläinen-Lindberg. Novia försöker hålla sina elever på kurs. De handledande lärarna besöker under praktikperioden var och en av de studerande ute på deras praktikplats och träffar då också den eller de handledare som arbetsplatsen avdelat. Vi har hållit kvar det här systemet och det har fått bra respons. Jag känner våra 170 studerande och kan se hur de utvecklas, säger Syrjäläinen-Lindberg. Åtminstone en timme får varje elev då vi är med och utvärderar praktiken tillsammans med eleven själv och den handledande sjukskötaren på arbetsplatsen. Rätt fokus Till trivseln och stämningen bidrar att Åbolands sjukhus vinnlägger sig om god och personlig vård. Man uppmuntrar eleverna att ta hand om patienterna framför allt och sköta blanketter och rutiner sedan. Det motsvarar också vad sjukvårdsstuderande väntar sig. Jag ville bli sjuksköterska för att jag ville hjälpa människor, säger Emilia Suominen då hon strövar längs korridoren på inremedicinska och hälsar på patienterna inför kvällsskiftet. Det här sjukhusets storlek är lämplig för mig. Och jag får använda mina båda språk här. Sanastoa Examensarbete lopputyö Handledning ohjaus Kvällsskifte iltavuoro Läsplatta tabletti, taulutietokone, lukulaite Mångprofessionell moniammatillinen Praktik harjoittelu Respons palaute Utvärdera arvioida Vårdutbildning hoitoalan koulutus

10 10 Hospitaali Tyks Salon sairaalan henkilökuntaa: (vasemmalta) Fysioterapeutti Ville Rahko, sh Kyösti Rania, sihteeri Marja-Liisa Pitkänen, oh Päivi Alarakkola, sh Maarit Jyrä, aoh Minna Ringborg, sihteeri Pia Breilin, lähihoitaja Teera Neuvonen, laitoshuoltaja Annikki Heikkilä, ylihoitaja Soile Nenonen ja sh Jaana Suominen sekä fysioterapeutti Markus Kultarinta. Salossa sulauduttiin Tyksin organisaatioon TEKSTI JA KUVAt» MARJO PELTONIEMI Vuoden alusta sairaanhoitopiirin aluesairaalat sulautuivat osaksi Tyksiä ja Salon aluesairaalasta tuli Tyks Salon sairaala. Samalla tämä tarkoitti muutoksia organisaatiorakenteessa. Toimi- ja palvelualueet ulottuvat nyt meillekin ja taloudellinen sekä toiminnallinen vastuu siirtyi toimija palvelualuejohtajille. Uutena nimikkeenä aluesairaaloihin tuli koordinoiva ylilääkäri ja siinä tehtävässä Salossa toimii Matti Helkiö. Hänestä tuli myös alueellisen Totekin (toimenpidepalvelut, tehohoito ja kivunhoito) vastuualuejohtaja. Ensiapu- ja päivystystoiminta siirtyi EPLL:n (Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos) osaksi ja yksi ylihoitajista siirtyi mukana. Leikkausyksiköstämme tuli osa Totekia ja yksi ylihoitaja siirtyi alueelliseen Totekin hoitotyön esimieheksi. Minä jäin tänne vuodeosastoista vastaavaksi ylihoitajaksi, johtava ylihoitaja Soile Nenonen kertoo. Lääkäreiden ja hoitajien sekä sihteereiden palkanmaksaja on nyt jokin toimi- tai palvelualue ja esimieskuviot muuttuivat jonkin verran myös yksiköiden sisällä. Uuden päivystysasetuksen voimaantulo on edellyttänyt toimintojen tarkastelua sekä myös muutoksia, jotka on voitu toteuttaa uuden organisaation puitteissa. Salossa muutokset eivät ole tarkoittaneet toimintojen karsimista vaan ennemminkin lisääntymistä. Synnytystoiminnalle saatiin poikkeuslupa kesään 2017 asti. Toiminnan jatkumisen ehtona on, että päivystysasetuksen kriteerit tulee täyttää synnytystoiminnan osalta mennessä. Se edellyttää muun muassa leikkausyksikömme siirtymistä vuorotyöhön, kun aiemmin systeeminä on ollut varallaolopäivystys. Vuorotyöhön siirtyminen koskee sekä hoitajia että yksikön lääkäreitä eli anestesialääkäreitä sekä gynekologeja, Nenonen sanoo. Tekonivelkirurgia on keskitetty Turun lisäksi Saloon ja se on yksi sairaalan erityisosaamisalue. Ylihoitaja kertoo, että kehittämisen painopiste tulee jatkossakin olemaan poliklinikkatoiminnassa, sillä erikoislääkäripalveluja ja hoitajavastaanottoja on todennäköisesti tarvetta lisätä useammallakin toimi- ja vastuualueella. Muun muassa verkkokalvorappeumapotilaiden pistoshoitoon on jo koulutettu hoitajia ja neurologisia hoitajavastaanottoja on myös suunniteltu lisättäviksi. Vaikka lääkäreiden osaaminen kehittyy yhä erikoistuneempaan suuntaan, hoitohenkilökunnalta edellytetään Salossa jatkossakin moniosaajuutta, kun moni työskentelee useammassa eri toimipisteessä, esimerkiksi sekä poliklinikalla että vuodeosastolla. Lähisairaaloiden poliklinikoilla ja vuodeosastoilla hoidetaan useamman toimialueen potilaita ja tämäkin edellyttää laaja-alaisesta osaamista. Opettelemme uudessa organisaatiorakenteessa toimimista ja luomme yhteistyösuhteita toimialueittain sekä esimies- että työntekijätasolla, jotta potilaiden hoitoa saadaan yhtenäistettyä ja palveluja kehitettyä. Sairaalan osavastuualueella asuu noin asukasta. Kaaviokuva kertoo, mitä palveluja sairaala tarjoaa. Kätilö Nina Laine katsomassa tuoretta äitiä ja vauvaa Synnytys- ja naistentautien osastolla. Synnytystoiminta jatkuu Salossa ainakin kesään 2017 saakka.

11 Hospitaali 11 Korvalääkäri Kaisa Erjala ja sairaanhoitaja Anne Purtsi tekevät potilaalle pientä toimenpidettä, ihomuutoksen poistoa korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla. Endoproteesihoitaja Hanna Koskinen esittelee proteesimalleja Jaana Mörskylle. Tekonivelleikkausten määrä on kasvanut Tyks Salon sairaalassa ja tekonivelpotilaiden parissa työskentelevä henkilökunta palkittiin myös sairaanhoitopiirin kannustepalkinnolla. SKOPIAYKSIKKÖ SYDÄNLABORATORIO NAISTENT. PKL 6. KRS SYÖPÄPKL GASTROPKL KARDIOL. PKL ÄITIYSPKL OSASTO NAISTEN VUODEOSASTO 5 5. KRS SYNNYTYSSALIT SYNNYTYSVASTAANOTTO OSASTO SISÄTAUTIEN VUODEOSASTO 4 4. KRS RUOKASALI KOKOUS- REUMAPKL HUONE VALVONTA LÄÄKEHOITOPKL DIALYYSI LEIKKAUSOSASTO OSASTO KIRURGIAN VUODEOSASTO 3 3.KRS PÄIKI-YKSIKKÖ LEIKO-VASTAANOTTO ENDOPKL EPLL POTILASMAKSUTOIMISTO POLIKLINIKKOJEN AJANVARAUS OSASTO LASTEN VUODEOSASTO 2 LABORATORIO 2. KRS SILMÄPKL KIRURGIAN PKL KUVANTAMINEN NEUROLOGIAN PKL LASTENT. PKL LASTENNEUR. PKL KORVAT. PÄIKI ARKISTO SISÄTAUTIEN PKL KEUHKOPKL KORVAPKL HEMATOL. PKL SOSTT 1. KRS FYSIATRIAN PKL AUDITORIO POTILASASIAMIES HALLINTO LÄÄKEKESKUS VÄLINEHUOLTO KANTTIINI SAIRAALAPAPPI TO1 TO2 TO3 TO4 TO5 TO6 TO7 TO8 TP1 TP2 Apulaisylilääkäri Jyrki Tikkanen (vas.) ja erikoistuva lääkäri Eero Latva-Rasku työskentelevät Salossa anestesialääkäreinä. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen Salon toimipisteessä työskentelevät laboratoriohoitaja Jaana Nikkanen (vas.) ja apulaisosastonhoitaja Jaana Valkonen ottavat potilaalta tarvittavia laboratorionäytteitä.

12 12 Hospitaali Terveempänä työssä JANNE SJÖLUND» JHL:n koordinoiva pääluottamusmies»työssä jokaisella meistä on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja toistemme työhyvinvointiin. Työhyvinvointi ei synny itsestään, vaan työyhteisöt ja työryhmät synnyttävät itse omaa työhyvinvointiaan.» Edellä oleva teksti on sairaanhoitopiirin työhyvinvointiohjelmasta ja vastuuttaa työnantajan lisäksi meitä jokaista osallistumaan oman ja työyhteisömme työhyvinvoinnin lisäämiseen. Miten sitten voimme? Eri työntekijät ja työyhteisöt vastaavat varmasti kovin eri tavoin, mutta tutkimusten mukaan kunta-alalla yleisesti moni asia on hyvinkin. Kyselyn mukaan suurin osa suosittelisi työpaikkaansa muillekin ja tuntee työssään innostusta ja työn iloa. Hyvät työtoverit ovat usein se tekijä, joka auttaa jaksamaan raskaassa työssä ja välillä jopa huonokuntoisissa työtiloissa. Työuraamme voisi verrata vaikkapa maratonin juoksemiseen eri vaiheineen. Ennen suoritusta pitää harjoitella ja opetella kuten ammattiin opiskellessa. Kun olemme valmiita suoritukseen ja lähdemme liikkeelle, yksilölliset piirteemme nousevat esiin. Voimme lähteä liikkeelle varovasti tunnustellen voimiamme ja omaa osaamistamme tai lähteä rivakkaan vauhdinpitoon heti alussa nuoruuden innolla ja varmuudella. Matka on kuitenkin pitkä ja voimia pitää osata jakaa koko työkaaremme ajalle. Onneksi matkalla on juottopisteitä, joilla voimme tankata osaamistamme, työssä kehittymistä, harrastuksia ja sovittaa yhteen kotielämän ja työn, lepotaukoja unohtamatta. Eläkeikärajan nouseminen ja tarve pidentää työuria lisäävät entisestään hyvien työolosuhteiden ja yksilön työkyvyn tukemisen merkitystä saavuttaaksemme maalin ja päättääksemme työkaaremme vielä hyvissä voimissa. Omien toimenpiteidemme lisäksi tarvitaan myös työnantajan toimenpiteitä ja tukea. Sairaanhoitopiirissä on koottu Santrasta löytyvään työkaarimalliin erilaisia toimia, joilla voidaan tukea jaksamista työuran eri vaiheissa. Usein suurin tuen tarve painottuu työuran viimeisiin vuosiin. Silloin korostuvat tukitoimet joilla jaksamme loppuun ja pääsemme vielä terveempänä eläkkeellekin. Erilaiset keinot kuten esim. osa-aikaeläke, jolle jääminen on mahdollista ennen 2016 loppua, ja työn keventäminen jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseksi, ovat hyväksi koettuja keinoja. Hyvän esimiestyön rooli on mielestäni keskeinen ja laadukkaiden kehityskeskustelujen kautta voidaan ajoissa huomioida yksilölliset tarpeet ja reagoida niihin. Jotta sana muuttuisi lihaksi tarvitaan erilaisten ohjelmien lisäksi konkreettisia tekoja, yhteistoiminnassa muutosten valmistelua ja myös taloudellista panostusta esim. TYHY-toimintaan, joka tutkitusti maksaa itsensä korkojen kera takaisin. Muistaen levon merkityksen toivon kaikille mukavaa lomanodotusta muutosten keskellä! TEKSTI JA KUVA» MARJO PELTONIEMI Raija Reunanen on työskennellyt aiemmin muun muassa laitoshuollon opettajana. TUORE KASVO Uusi laitoshuoltopäällikkö Raija Reunanen: Nautin organisoinnista Viime marraskuussa sairaanhoitopiirillä aloittanut Raija Reunanen luonnehtii itseään ongelmaratkaisukeskeiseksi: Hän nauttii organisoinnista ja siitä, kun saa asiat sujumaan. Tätä puolta hän saa toteuttaa hyvin laitoshuoltopäällikön työssään, sillä laitoshuoltopäällikön vastuulla on, että laitoshuolto toimii tuloksekkaasti ja tehokkaasti koko sairaanhoitopiirissä. Tuttaville olen sanonut, että olen varmaan vielä flow-vaiheessa. Ensimmäinen kuukausi uudessa työssä oli vauhdikasta, koska täällä oli tehty tiukasti koko viime vuosi suunnitelmia siitä, miten tuloksellisuutta saadaan lisättyä sekä erilaisia hankesuunnitelmia, joista useita oli jo aloitettukin. Joulukuussa esittelin ne hallitukselle ja siitä on jatkettu, Raija kertoo vauhdikkaasta alusta. Sisällöistä Reunanen kertoo, että toimintakulujen sopeuttamissuunnitelmat on jäsennelty neljään osatavoitteeseen: kehitetään entisestään asiakasyhteistyötä ja kokonaispalvelun laadun varmistusta, optimoidaan laitoshuollon palvelut ja resurssit, panostetaan työhyvinvointiin sekä esimiestyöhön ja johtamiseen. Kehitystyön johtamisen ohella päivät kuluvat erilaissa neuvotteluissa, suunnittelupalavereissa ja myös erilaisten hankintasuunnitelmien sekä henkilöstöhallinnon päätösten parissa. Näihin kuuluvat esimerkiksi erilaiset rekrytointi-, vuosiloma- ja muut poissaolopäätökset sekä ostolaskujen hyväksymiset. Työnjohtajat esittävät poissaolojen järjestämiseksi sijaisten palkkaamista ja sijaisuuksien suhteen pitää seurata, että ne menevät oikein ja hallitusti yksi yhteen vakanssien kanssa. Yhdessä työnjohtajien ja laitoshuollon suunnittelijoiden kanssa punnitsemme ratkaisut siten, että pysymme tavoitteissa ja pystymme tuottamaan hyvää kokonaispalvelua. Työhyvinvointipanostusten ohella tavoitteena on myös sairauspoissaolojen vähentäminen. Siihen liittyy usein erilaisia työhyvinvointipalavereja yhdessä työnjohdon ja työntekijöiden kanssa. Asioiden eteenpäin vieminen ja kehittäminen ovat ominta aluettani ja täällä saa hyvin vastakaikua myös työnjohdolta. Ainakaan vielä ei ole tullut vastaan sellaista, että täällä tehdään niin kuin on aina ennenkin tehty, Reunanen sanoo. Opetustausta Laitoshuolto kuuluu Teknisten- ja huoltopalvelujen tulosalueen Huoltopalvelujen tulosyksikköön. Laitoshuoltajia on eri sairaaloissa - aluesairaalat mukaan lukien reilut 400 ja heidän työnjohtajiaan 11. Palvelusopimusten päivittämisestä huolehtivat kaksi laitoshuollon suunnittelijaa. Lisäksi ostopalveluna tuotetaan suurin osa yleisten tilojen siivouksesta sekä lähes kaikki hallinto- ja toimistorakennusten siivoukset. Sairaanhoitopiirin ulkopuolelta tuleva Reunanen kertoo, että pääsi uusissa tehtävissään nopeasti»juonesta kiinni», koska sairaalat olivat jo ennestään tuttuja. Hän oli ennen sairaanhoitopiirillä aloittamistaan nimittäin Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa kymmenen vuotta laitoshuollon opettajana ja tuli tutuksi VSSHP:n kanssa, koska sairaaloihin tuli heiltä paljon opiskelijoita harjoittelemaan laitoshuoltotehtäviin. Kävimme täällä arvioimassa heidän tutkintojaan ja olin itsekin VSSHP:llä kaksi viikkoa tutustumassa, että voin opettaa oikeita asioita opiskelijoille. Vastaavia tehtäviä mitä nyt teen, tein ennen opettajanuraani siivouspäällikkönä Nurmijärven kunnalla, Raija kertoo työhistoriastaan. Koulutukseltaan Reunanen on restonomi (YAMK) ja hän on suorittanut myös muita alan tutkintoja. Koulutukset ovat olleet aina hyviä verkostoitumiskanavia ja hän kertookin, että vanhoja opiskelututtavuuksia tapaa työn merkeissä tämän tästä. Laitoshuoltopäällikkö ei muutenkaan linnoittaudu norsunluutorniin. Työnjohtajien kanssa kokoonnumme kantasairaalassa yhteiseen viikkopalaveriin viikoittain ja työnjohtoa tapaa muutoinkin päivittäin. Osallistun määräajoin työnjohdon omiin aluepalavereihin, jotta voin tavata myös laitoshuoltajia. Tietysti heitä tapaa vähän väliä tuolla osastoilla ja käytävilläkin. Aluesairaaloihin menoon liittyy yleensä aina joku palaveri tai asiasyy, jota mennään yhdessä ratkomaan, Reunanen sanoo. Raija asuu miehensä kanssa Paraisilla omakotitalossa ja perheen aikuinen poika asuu jo omillaan. Vapaa-aika liittyy pitkälti talonpitoon. Talviaika on mennyt lähinnä pienissä metsänhoidollisissa tehtävissä. Mökkikausi on juuri alkamassa ja sen lisäksi liikumme kesäisin paljon saaristossa. Hiihtäminen on mukavaa sellaisina talvina, kun hangille pääsee ja muuten pidän jooga- ja voimistelu-tyyppisestä liikunnasta. Harrastan myös vanhojen huonekalujen entisöintiä. Juuri tänä talvena olen veljen tyttären kanssa käynyt katsomassa useita näytöksiä Turun eri teattereissa, hän kertoo.

13 MULTASORMELLA ON ASIAA Palkinto tekemättömyydestä Hospitaali 13 TEKSTI JA KUVA» MARJO PELTONIEMI Myös siitä, mitä ei tehdä, voidaan palkita. Tämän todisti pieni pilke silmäkulmassa Uudenkaupungin aikuispsykiatrian poliklinikan väki, joka palkittiin koko moniammatillisen työtiimin savuttomuudesta. Hiekoituksen ohella tehtiin talvella muutakin, kuten nuorennusleikattiin Halikon 70 vuotta vanha omenatarha. Kuvassa Turusta siivoustalkoisiin tulleet Tommi Liukkonen (vas.), Pauli Piri ja Juha-Matti Sjöholm taustallaan osa jäteoksista. (kuva: Hannu Väinälä) Nyt on ihan jumalaton kiirus! Pekkohan se noin aikanaan totesi, ja pisti pappatunturiin kierroksia. Kierroksia ollaan mekin pistetty moninaisiin härveleihin. Varhaiskevät ei todellakaan ole ulkoalueista vastaavien parasta aikaa. Varsinkaan nykyään, kun ilmastonmuutos taitaa oikeasti olla käynnissä. Se hyvä asia tässä keväässä on, että»ledajan» tiedotussihteeri on löytynyt, ja tämä Hospitaalikin siis edelleen voimissaan. Näverin Markkuhan loi palstalleni nimen»multasormella on asiaa». En heti itse tajunnut miten hyvin tuo sopii minulle. Olen ollut aika kova arvostelemaan asioita kunnon suomalainen tapa. Tosiasia on, että sairaanhoitopiiri on raskas organisaatio, ja on vaikeaa löytää oikeita ihmisiä, vaikka oikeasti asiaa olisikin. Tämä lehti on hyvä keino vähän ylittää organisaatiorajoja ja saada ongelmat tietoisuuteen. Nyt tarkoituksena on saada Tyksiin talvihoitokoneille lämmintä tallitilaa. Tarvitsemme myös tuolle kirotulle sepelille kelvolliset varastot. Tästä nyt pitäisi rustata»anomus» tilatoimiryhmälle, vai mikä se oli? Peruste on aika yksinkertainen. H 2 O, eli vesi, on alkanut tulla ongelmaksi. Omassa työssäni sen olomuodon muutokset ovat pahin ongelma. Kiteinen muoto, eli lumi, on todella hienoa, mutta kun lämpötila ailahtelee, tuleekin jäätä. Talviliukkaus tuli todella ongelmaksi viime talvena. Eteläsuomessa ei paljon hiihdetty, tai luisteltu, mutta liukasta oli jalankulkijoille ja autoilijoille. Sepeliä kylvettiin Tyksin alueelle 140 tonnia, Halikon ja Salon sairaaloihin molempiin 20 tonnia. Toivottavasti peruskalliota riittää. Hyvää työtä tehtiin. Tyksissä ilmoitettiin vain neljä kaatumista, joista kolme parkkitalossa tai sen metallirappusissa ja yksi piha-alueella, joka on urakoitsijan vastuulla. Pahin tulee valitettavasti vastaan nyt keväällä eli katupöly. Tuo sepelin poistohan se puutarhurin kevään pilaa. Elämä varsinkin Tyksin uudella puolella on painajaismaista. Tuuli sopii sinne niin hienosti. Monesti ratkaisu ongelmiin on ongelmantekijä, niin tässäkin. Tulevaisuudessa on tuota pölyä alettava tehokkaammin torjumaan vedellä. On pakko hankkia vesipesulaitteisto meidän omille alueille, ja urakoitsijoiltakin pitää vaatia tehokkaampia laitteistoja pölyämisen estämiseksi. Minulta on usein kysytty, mitä puutarhuri tekee talvella. Monikaan ei tajua, että alueitten talvihoito on usein liitetty tähän ammattiin. Varsinkin Tyksin talvihoitoon liittyen on alkanut tulemaan mieleen ammatinvaihto, varhaiseläke jne. Kun tehtiin tiloja päätarkoitusta eli sairaanhoitoa varten, ei kaikkia oheispalveluja tullut huomioitua ihan loppuun asti. Tänä keväänä haukkaamme katupölyä paljon, eikä ongelma ole pelkästään Tyks ja Turku, vaan kaikki Etelä-Suomen kaupungit. Tässäkin asiassa Tyksin pitäisi olla etujunassa. Multasormi kaipaa nyt oikeasti apua, traktorin perässä olevaa pesulaitetta on käyttökaudella säilytettävä lämpimässä, ja lämmintä tilaa meillä ei tällä hetkellä ole. Hannu Väinälä Uudenkaupungin psykiatrisessa sairaalassa tarkistettiin viime vuonna hallinnollisen osastonhoitajan ja lähiesimiesten voimin Savuton sairaala -toimintaperiaatteen toteutumista. Aikuispsykiatrian poliklinikan käytännöissä ei ollut mitään muutettavaa, koska kukaan työryhmästä ei tupakoi. Työryhmää tietenkin kiiteltiin henkilöstöpalaverissa ja siinä yhteydessä nousi esille palkkion toive. Toive toteutettiin täytekakkukahvien ja kulttuurisetelien muodossa. Se on tässä juuri mainiota, että saa palkkion asiasta, jota ei tee, apulaisosastonhoitaja Tarja Marjander hymyilee. Mihinkään käytäntöihin ei tarvinnut kiinnittää huomiota juuri sen takia, ettei työryhmässä kukaan tupakoi. Marjanderin mukaan on myös vaikeaa verrata sitä, onko tästä syystä työryhmässä oltu tavallista terveempiä kuin muissa. Myöskään työajankäyttöön ei ole tarvinnut kiinnittää huomiota. Ymmärrystä riippuvuuksista potilastyöhön Positiivisena seikkana työryhmässä mietittiin myös, että ymmärrys riippuvuuksien merkityksestä on parantunut, kun työryhmä on muuttunut kokonaan savuttomaksi. Monen ryhmäläisen mielestä oikeastaan vasta lopettamisen kautta itseymmärrys riippuvuuksien olemuksesta kasvaa ja sitä voi hyödyntää myös potilastyössä. Ymmärrys on kasvanut miten vaikeaa lopettaminen on, mutta että se ei ole mah- dotonta, eräs tiimiläinen kiteyttää. Potilaskeskeisessä työssä tuoksu tulee tosi nopeasti läpi, joten on kohteliasta olla polttamatta. Jos antaa terveysneuvontaa, ei ole hyvää esimerkkiä, jos itse haisee tupakalle, toteaa toinen. Poliklinikka tarjoaa psykiatrisia erikoissairaanhoidon avohoitopalveluja alueen asukkaille. Aikuispsykiatrian moniammatillisessa työryhmässä on yhteensä 15 työntekijää, joihin kuuluu seitsemän hoitajaa, kaksi psykologia, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, osastosihteeri, sosiaalineuvoja ja ylilääkäri sekä osastonhoitaja. Puolet työryhmästä on tupakoinut jossain elämänsä vaiheessa, mutta viimeisenkin viimeinen tumppaaminen tapahtui vuonna Erikoista on Marjanderin mukaan sekin, että työryhmässä on viimeisten vuosien aikana ollut sijaisia lyhyemmän ja pidemmän aikaa eikä kukaan heistäkään ole tupakoinut. Tupakoinnista ei kysytä työhaastattelussa, mutta Savuton sairaala toimintaperiaate toki kerrotaan. Tupakoinnin suhteen kulttuurissa on tapahtunut suuri muutos, sillä esimerkiksi vielä 90-luvulla tupakointi oli tavallista sairaaloissakin. Nykyisin tupakointi on vähentynyt lähes joka paikassa, mutta esimerkiksi yhteiset kahvihetket ovat jääneet jäljelle monissa työpaikoissa niin myös Uudenkaupungin aikuispsykiatrian poliklinikalla. Meillä on säännölliset kahviajat, jolloin kynnelle kykenevät kokoontuvat yhteisen kahvipöydän ääreen, tiimiläiset kertovat. Uudenkaupungin aikuispsykiatrialla ei sauhutella. Kuvassa poliklinikan väkeä: (Ylärivi vasemmalta) sosiaalineuvoja Eeva Horko, sh Satu Oravasaari, sh Kaisa Salminen, osastonsihteeri Anu Virtanen, psykologi Juha Toivonen, sh Terhi Kutila, mielenterveyshoitaja Tanja Salminen, sh Anne Tähtinen, ylilääkäri Jan Kaitaniemi, fysioterapeutti Johanna Rytölä ja (alarivi vasemmalta) hallinnollinen oh Hely Kaitila-Wasiljeff, psykologi Emma Lamminpää, apulaisoh Tarja Marjander sekä sh Sanna Haalisto. Kuvasta puuttuu toimintaterapeutti Mia Heuru.

14 14 Hospitaali Asiaa aivoista Aivoviikolla Risto O. Roineen (vas.), Juha Rinteen, Seppo Soinilan ja Olli Tenovuon esitelmät muistisairauksista ja aivojen toiminnasta vetivät T-sairaalan kaksi isoa luentosalia täyteen kuulijoita. Kuva: Esa Halsinaho TEKSTI» TUULA VAINIKAINEN Tyks tutkii ja hoitaa -yleisöluentosarjan maaliskuun tilaisuus kokosi jälleen Risto Lahesmaa - ja Johan Haartman -salit ääriään myöten täyteen. Tiedonhaluista väkeä jäi vielä ovien ulkopuolellekin odottamaan neurologien monipuolisen tietopaketin uusintaa. Aivoviikon kunniaksi tilaisuudessa informaatiota jakoivat ja toimintaansa esittelivät Turun Hirvensalon Suvituulessa päämajaansa pitävä Aivoliitto ja aivotutkimusta rahoittava Aivosäätiö. Lue lisää tilaisuudesta > tiedotteet (http://www.vsshp.fi/fi/sairaanhoitopiiri/mediatiedotteet-viestinta/tiedotteet/sivut/asiaa-aivoistayleisoluentosarjassa.aspx) Aivojen hyvinvoinniksi! Vältä tarpeettomia riskitekijöitä käytä turvavyötä ja pyöräilykypärää Ehkäise ja hoida hyvin aivoterveyttä uhkaavat kohonnut verenpaine eteisvärinä diabetes veren poikkeavat rasva-arvot (kohonnut kolesteroli) Ole aktiivinen ylläpidä toimivaa sosiaalista verkostoa ja tapaa ystäviä harrasta mieluisia asioita: kuuntele musiikkia ja tanssi Huolehdi terveellisistä elämäntavoista nuku riittävästi pudota ylipainoa liiku riittävästi jumppaa säännöllisesti tee kaksi kertaa viikossa tunnin sauvakävelylenkki vältä liiallista alkoholinkäyttöä Hoitajan työ vuosien takaa esillä T-sairaalassa Näyttelyn ovat yhteistyönä suunnitelleet ja toteuttaneet Turun Lasarettimuseo, Museologia / Turun yliopisto, Käsityömuseo Miila, Turun Terveydenhuoltomuseo ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Kuvassa vasemmalta Milla Airosalmi, Heikki Aho, Riina Kotilainen, Krista Mamia, Silja Keltto, Sirkku Pihlman, Juha Lukala, Vilja Juvonen-Saukko, Topias Ahola, Miikka Wirtanen, Satu Rantala ja istumassa Mereca Victorzon. (kuva: Esa Halsinaho) TEKSTI JA KUVA» ESA HALSINAHO T-sairaalassa on esillä näyttely»tervetuloa osastolle! Sairaanhoitajan arkea 1900-luvun puolivälissä». G-osan 3. kerroksen aulatilaan pystytetyn näyttelyn pääosassa ovat hoitajat, heidän työnsä ja työvälineensä. Näyttelyn esineet ja valokuvat ovat pääosin Turun Lasarettimuseon kokoelmista. Näyttelyn avannut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) museotoimikunnan puheenjohtaja Heikki Aho totesi, että näyttelyllä juhlistetaan viime vuonna 40-vuotisjuhlaansa viettänyttä Turun Lasarettimuseota. VSSHP:n ylläpitämä museo tallentaa ja esittelee sekä sairaanhoitopiirin että lääketieteen ja hoitotyön historiaa. Näyttelyyn voi tutustua vuoden 2015 loppuun asti T-sairaalan ollessa avoinna. Lisätietoja näyttelystä saa Lasarettimuseon museonhoitaja Satu Rantalalta, puh , sähköposti Kotisivu: Kurkistus museon kokoelmiin Murtuman korjaamisessa käytetty metallilevy Turun Lasarettimuseossa on esillä pieni kapea rei itetty metallilevy ja kolme ruosteista pientä ruuvia. Tohtori Frans Lennart Peterson teki Viipurin kaupunginsairaalassa ensimmäisen levytyksen onnettomuudessa loukkaantuneelle nuorelle pyöräilijätytölle vuonna 1930 juuri näillä kyseisillä metalliosilla. Nämä murtuman korjanneet metallit ehtivät olla yli kuusikymmentä vuotta kyseisen naispotilaan vartalossa ennen kuin ne poistettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Tohtori Esa Sipola poisti kyseisessä levytyksessä laitetut metallit potilaalta Tyksissä vuonna Viipurin lääninsairaalan kehittäjänä tunnettu tohtori Frans Lennart Peterson ( ) toimi Viipurin lääninsairaalan ylilääkärinä vuosina Hän työskenteli aiemmin 14 vuotta Viipurin lääninsairaalassa alilääkärinä ja ylilääkärinä Viipurin kaupunginsairaalassa vuosina Petersonin aikana hänen alilääkärinään toimi Viipurin lääninsairaalassa muun muassa Turun lääninsairaalaan sittemmin ylilääkäriksi tullut A. R. Klossner. Hyväkuntoisena säilyneessä metallilevyssä on teksti M. Windler, Rostsicher. Se on siis valmistettu ruostumattomasta teräksestä ja onkin huomattavasti parempikuntoinen kuin kolme kauttaaltaan ruostunutta pientä ruuvia, joilla levy oli kiinnitetty potilaan luuhun. Leikkauksessa laitettavan levytyksen on ollut tarkoituksena pitää murtunut luu sellaisessa asennossa, jossa se luutuisi oikein. Potilaasta poistetut metallit on aikanaan otettu talteen ja ne on asetettu kehykseen, jossa ne säilyvät. Tämä kehys metallinpaloineen on esillä Turun Lasarettimuseon perusnäyttelyssä. Kuukauden esine on nähtävänä Turun Lasarettimuseossa. Museo on avoinna kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo sekä sopimuksesta muina aikoina. Yhteydenotot ja tiedustelut: museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski, p

15 Hospitaali 15 Sanni Anttilasta Vuoden sairaanhoitaja TEKSTI JA KUVA» MARJO PELTONIEMI»Sanni Anttila osallistuu aktiivisesti itsensä ja työyhteisönsä kehittämiseen ja hänen ammattitaitonsa heijastuu laajasti koko poliklinikalle», mainitaan Vuoden sairaanhoitaja -valinnan perusteissa. Sairaanhoitajaliiton Varsinais-Suomen alueyhdistys teki valinnan joulukuussa 2014 kuudennen kerran. Sanni on innostunut työstään IBDpotilaiden parissa (tulehdukselliset suolistosairaudet). Hän kertoo, että häntä inspiroivat niin potilaat, jotka tulevat tutuiksi, kuin auttavaiset työkaveritkin. Vuoden sairaanhoitajan tittelistä Sanni Anttila oli ensin hämillään, mutta se tuli iloisena yllätyksenä. Vahvat kliiniset taidot omaava Anttila on ollut merkittävällä panoksella kehittämässä poliklinikallaan hoitotyötä. Vuonna 1988 sairaanhoitajaksi valmistunut Anttila oli ensin töissä Tyksin thorax- ja verisuonikirurgian osastolla 15 vuotta, joista yhden vuoden kirurgian teholla, kun osasto oli remontissa. Syksyllä 2003 hän aloitti sijaisena sisätautipoliklinikalla, jossa työ on jatkunut aina näihin päiviin saakka. Gastroenterologian poliklinikka eriytyi tammikuussa 2006 omaksi poliklinikakseen, kun sisätautipoliklinikan gastroenterologien ja kirurgian poliklinikan gastrokirurgien työpanos yhdistettiin. Poliklinikalla aloitettiin vuonna 2011 IBD-hoitajavastaanotto, jossa Anttila toimii. Anttilan työpaikka, gastroenterologian poliklinikka, on toiminut nyt 3,5 vuotta Raision sairaalassa U-sairaalan homeongelmien vuoksi. Syyskuussa poliklinikan on tarkoitus muuttaa takaisin Tyksin mäelle A-sairaalaan. Homeesta aiheutuvat terveyshaitat Sanni Anttila sai U-sairaalassa kokea myös henkilökohtaisesti. Olen aina ollut terve enkä ole koskaan tupakoinut, mutta siellä minulle tuli kova yskä, joka jatkui puoli vuotta ja siihen ei löytynyt syytä. Lähdin silloin sijaiseksi Helsinkiin HUSin gastroenterologian poliklinikalle puoleksi vuodeksi. Kun olin ollut siellä kaksi viikkoa, yskä lakkasi, hän sanoo. Sanni kertoo, että vuodeosastolta poliklinikalle vaihtaessa suurin muutos oli, että potilaat vain käyvät ja lähtevät. Vuodeosastolla oli tottunut, että samoja potilaita hoidetaan useamman päivän. IBD-potilaat ovat usein nuoria ja tässä näkee koko heidän elämänkaarensa, kun he kasvavat aikuisiksi ja perustavat perheen. Työkavereiden kesken meillä vallitsee hyvä auttamisen kulttuuri - aina autetaan kun tarpeen, Sanni kiittelee. Tietotaidon jakaja ja hoitotyön kehittäjä IBD-potilaan hoitotyön asiantuntijakoulutus, jonka Sanni Anttila kävi Kuopiossa, oli hyvä verkostoitumiskanava ammattilaisiin eri puolelta Suomea ja konsultointia voikin kysyä mistä tahansa. Työn ohessa suoritettava 30 opintopisteen koulutus kesti yhteensä 1,5 vuotta. Anttila on jakanut IBD-potilaan ohjaukseen ja kohtaamiseen liittyvää tietotaitoaan yli toimialuerajojen ja pitää paljon luentoja sekä koulutustilaisuuksia. Tämän hän kokee myös itsensä kehittämisenä, kun tiedot on oltava aina ajan tasalla. Olen käynyt esimerkiksi vuodeosastolla sekä Crohn & Colitis ry:n koulutuspäivillä ja Suomen gastroenterologiahoitajien valtakunnallisilla koulutuspäivillä kertomassa IBD-potilaan hoidosta. Samalla saa itsekin uusia näkökulmia. Pidän huolta siitä, että pääsen aina kaikkiin mahdollisiin alan koulutuksiin. Vuoden sairaanhoitajan tittelistä ilahtunut Anttila osaa arvostaa myös omaa työtään. Sairaanhoitajan työ on arvokasta ja olen hyvin ylpeä siitä. Kun menin itse aikoinaan vuodeosastolle, ihailin vanhempia sairaanhoitajia kuinka heillä oli intoa ja energiaa tehdä ja kehittää kaikkea. Nyt huomaa, että kun perusasioihin ei kulu enää niin paljon energiaa, pystyy koko ajan oppimaan jotain uutta. Kasvavan potilasryhmän parissa Anttila on osallistunut suurella panostuksella tällä hetkellä neljän hoitajan voimin toimivan IBD-potilaan hoitajavastaanottotoiminnan kehittämiseen omalla poliklinikallaan. Potilasohjauksessa on puolestaan otettu käyttöön potilaan voimavaraistamisen tukemisessa käsitekartta, jonka tekemisessä Sanni on ollut isossa roolissa. Anttila on myös ollut aktiivisesti mukana IBD-potilaan alueellisen hoitoketjun työryhmässä suunnittelemassa ja kehittämässä potilaan hoitoa. Alueellisen hoitoketjun tekemisessä oli mukana Tyksin, Härkätien terveyskeskuksen, Salon sairaalan sekä Turun kaupungin sairaalan lääkäreitä sekä hoitajia laadittu hoitoketju päivitettiin viime vuonna taas ajan tasalle. Pääpaino Anttilan osaamisessa on sisätautien gastroenterologisen potilaan hoidossa ja lisäksi hänellä on valmiudet työskennellä myös gastrokirurgisen potilaan hoidossa. Gastroenterologiset potilaat ovat pääsääntöisesti potilaita, joilla on pitkäaikaissairaus ja heidän kontrollinsa poliklinikalla saattavat kestää vuosikausia. Gastrokirurgiset potilaat ovat yleensä lyhyemmän aikaa poliklinikalla hoidossa ja heihin kuuluvat leikkauspotilaat. Sanni kuuluu lisäksi kirjaamisen sekä polikliinisen hoitotyön hoitoisuuden kehittämisen työryhmiin ja pystyy antamaan kollegoilleen tukea myös kirjaamisessa. IBD-potilaat ovat kasvava ryhmä ja hoitajia tarvitaan koko ajan enemmän, koska lääkärit eivät pysty hoitamaan kaikkia potilaita. Biologiset hoidot kehittyvät ja uusia lääkkeitä tulee markkinoille koko ajan. Ajan tasalla pysyminen vaatii, että on silmät ja korvat auki. Meillä lääkärit pitävätkin hyvin ajan tasalla uusista lääkkeistä hoitajat, joiden vastuulla on potilaiden lääkeohjaus, Sanni toteaa. Langaton keskossimulaattori muuttaa harjoittelun aidommaksi TEKSTI JA KUVAt» KRISTIINA ANDREASSON Viime joulukuussa vietettiin langattoman keskossimulaattorin nimenantotilaisuutta. Pikku-Kalleksi nimetty Turun yliopiston opetustarkoitukseen hankkima simulaattori vastaa 2,5-kiloista, 34. raskausviikolla syntynyttä keskosta. Simulaattori on säännöllisessä opetuskäytössä. Hanna Soukka (vas.), Sirpa Toivonen, Elina Nieminen ja pikku-kalle Simulaatiossa opetellaan asioita mahdollisimman todentuntuisessa ympäristössä. Niinpä on-site -simulaatioissa Pikku-Kalle viritetään osastolla tai synnytyssalissa oikealle potilaspaikalle ja käytössä ovat oikeat välineet. Hoitosimulaatioihin pyritään saamaan myös oikea kokoonpano eli 3 4 hoitajaa ja lääkäri. Harjoituksen aluksi esitellään keskossimulaattori ja sen ominaisuudet osallistujille. Simulaatioharjoituksia on pidetty synnytysosastolla jo kymmenen vuoden ajan ja keskolassa pari vuotta. Aiemmin keskosta markkeerasi simulaatioharjoituksissa tavallinen vauvanukke. Nuken kanssa voi rauhassa harjoitella myös harvinaisia ja vaarallisia tilanteita, sanoo Hanna Soukka. Harjoituksien tilanteet ovat usein kuitenkin niitä, joita voi tulla työssä vastaan. Teknisten taitojen lisäksi simulaatioissa harjoitellaan mm. tiimityötä, johtamista ja kommunikaatiota. Simulaatioharjoitukset ovat rakenteeltaan aina samanlaisia, mutta niissä läpikäydyt tapaukset voivat sisällöltään olla sairaalaympäristössä hyvinkin erilaisia paloharjoituksista uusien laitteiden käyttöönottoon ja osaston muuttoon asti. Osaston koko henkilökunta osallistuu simulaatioihin. Osalla on alkuun ollut epäluuloja, mutta hekin ovat innostuneet, sanoo Sirpa Toivonen. Simulaatioissa keskeisintä ovat jälkikeskustelut, joissa pohditaan mitä tehtiin, mikä meni hyvin ja mitä olisi voinut parantaa. Yleensä ihmiset itse hoksaavat asioita, sanoo sairaanhoitaja Elina Nieminen. Simulaatioiden tärkeydestä ovat Hanna Soukka, Sirpa Toivonen ja Elina Nieminen yhtä mieltä. Kaikilla on simulaatio-ohjaajakoulutus. Hoitajat Toivonen ja Nieminen toivovat mahdollisuutta päästä myös jatkokoulutukseen.

16 16 Hospitaali Moniammatillista ajokyvyn arviointia TEKSTI» KRISTIINA ANDREASSON Tähän mennessä on ollut yksityisellä puolella vastaavaa palvelua, mutta missään muualla ei Suomessa ole julkisella puolella Ajopolia vastaavaa yksikköä. Tietyllä tavalla tämä on pilotti, sanoo Marja Huuskonen, joka työskentelee Ajopolin osa-aikaisena hankejohtajana tänä vuonna. Ajopolia alettiin valmistella v. 2014; aluksi mukana oli vain muutama henkilö. Nyt koossa on 30 hengen asiantuntijaryhmä, jossa on Tyksin lisäksi edustettuina Turun yliopisto, vakuutusyhtiö, Työterveyslaitos ja Turun kaupunki. Säännöllisesti kokoontuvassa asiantuntijaryhmässä on Marja Huuskonen (Kuva: Kristiina Andreasson) Liikennelääketieteen osaamiskeskus Ajopoli aloitti toimintansa tammikuussa. Ajopolissa käsitellään ongelmallisia ajokykytapauksia ja ajolupa-asioita moniammatillisesti. Ajopoli tarjoaa myös liikennelääketieteen konsultaatiopalveluita alueen terveydenhuollon alan ammattilaisille. aina mukana liikennelääkäri ja monialaisesti sekä tapauskohtaisesti tarvittavat erikoisalat. Ajopolin asiantuntijaraatiin ei ole tarvinnut osallistujia pakottaa mukaan. Kaikilla mukanaolevilla on pitkä kokemus yksintekemisestä. Yhteisesti tekeminen on hieno juttu, sanoo Marja Huuskonen. Huuskosen näkemystä tukee keuhkosairauksien erikoislääkäri Ulla Anttalainen: Ajopoli on tuonut helpotusta, kun ei välttämättä yksinään tarvitse miettiä ja päättää potilaan ajo-oikeutta. Tämä tuo myös potilaalle oikeudenmukaisuutta, kun ajokyky asia on usean ammattilaisen kanssa yhdessä mietitty. Onneksi konfliktitilanteita potilaan ja keuhkolääkärin välillä ajokykyasiassa on vain harvoin! Ulla Anttalaisen mukaan Ajopoli on huomattu ja kiinnostus asiaan on kasvava eli tarvetta tälle poliklinikalle on. Toiminnan uutuusluonteesta kertonee sekin, että maaliskuun alussa järjestetyssä koulutuspäivässä eräs suosituimmista kysymyksistä koski Ajopolia itseään: Mikä Ajopoli on? Ulla Anttalainen (Kuva: Tarja Saaresranta) Raadin kokoonpano tapauksen mukaan Ajopolilla on ollut tasaisesti tammikuusta alkaen tapauksia käsiteltävänä, vaikka emme ole markkinoineet kovin paljon tätä palvelua, sanoo Marja Huuskonen. Ajopolin kohderyhmäpotilaita löytyy teoriassa mopoautoilijoista ammattiautoilijoiden kautta ikääntyneisiin kuljettajiin. Keskeisin potilasryhmä ovat kuitenkin erityisesti maantie- ja raideliikenteen (tarvittaessa myös meriliikenteen) ammattikuljettajat. Toinen tärkeä ryhmä ovat ajokortti-ikään tulevat kroonisia sairauksia sairastavat nuoret aikuiset. Ongelmatilanteet koostuvat yleensä useammasta sairaudesta, jotka erikseen eivät välttämättä aiheuttaisi ajokieltoa, mutta useamman sairauden yhdistelmä voi sen jo aikaansaada. Tällöin yhden erikoisalan lääkärin voi olla yksinään vaikea arvioida sairauksien yhteisvaikutusta, sanoo Ulla Anttalainen. Tutkittavat tulevat Ajopoliin lähetteellä. Lähettäjänä voi olla esimerkiksi työterveyshuolto, terveyskeskus, Tyksin eri vastuualueet, mutta yhtä hyvin vaikkapa työnantaja tai vakuutusyhtiö. Joskus ulkopuolinen mielipide ajokyvystä on tarpeellinen potilas-lääkärisuhteen turvaamiseksi. Yksityinen ammatinharjoittaja voi olla yhteydessä suoraan keskukseen, mieluiten oman hoitavan lääkärin lähetteellä. Itse maksavia asiakkaita Ajopoli ei tutki. Tähän mennessä olemme toimineet moniammatillisena työryhmänä, jossa olemme käsitelleet eri klinikoista tulleita ongelmatilanteita ajo-oikeuden suhteen. Varsinaista potilasvastaanottotoimintaa ei ole vielä ollut, sanoo Ulla Anttalainen. Ajopolin raadin kokoonpano vaihtelee tapausten mukaan. Yksittäisen tapauksen käsittelyssä mukana on 6-8 asiantuntijaa. Raatilaiset saavat etukäteen tutustuttavakseen lähetteen ja tiedot mahdollisista Ajopolilla tehdyistä tutkimuksista. Jokaisesta tapauksesta raati tekee lausunnon, joka on puoltava tai kieltävä. Ajopoli hakee vielä muotoaan toimintaansa. Kysyntä selviää varmasti tämän vuoden aikana, jolloin jatkosuunnitelmia tehdään sen mukaisesti, Ulla Anttalainen sanoo. Ajokortti ja autolla ajamisen kyky ovat iso osa nykyihmisen arkea. Ajoterveys linkittyy isoihin kysymyksiin esimerkiksi asuinpaikan valinnasta, pohtii Marja Huuskonen. Huuskonen harmitteleekin sitä, ettei Suomessa ole käytössä rajoitettua ajokykyä. Ajokyvyn säilymiseksi autolla pitäisi ajaa vähintään tuhat kilometriä vuodessa, sanoo Huuskonen. Jos on tottunut ajamaan paljon, ei pelkkä ikääntyminen välttämättä huononna ajokykyä. Huuskonen heittääkin mainion ehdotuksen sukulaisen ajokyvystä huolestuneille: Mummolle voisi ostaa joululahjaksi muutaman ajotunnin! Sympa-HR tietojärjestelmä osaamisen johtamisen tukena Mikä on Sympa? 2015 alusta on otettu käyttöön osaamisen johtamista tukeva Sympa-HR tietojärjestelmä. Kehityskeskustelut ja niiden perusteella laadittavat kehittymissuunnitelmat kirjataan Sympaan. Lisäksi kehityskeskusteluihin liitetään osaamisen arviointi Sympaan tallennetun osaamiskartan pohjalta. Huhtikuun alusta alkaen Sympaan kirjataan myös erilaiset määräaikaiset luvat ja kortit. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) koulutuskalenteri, sisäisiin koulutuksiin ilmoittautuminen ja täydennyskoulutusten seuranta siirtyvät myös Sympaan. Nämä ominaisuudet otetaan käyttöön vuoden 2015 lopulla. Miten Sympaan pääsee? Sympa ei vaadi erillistä kirjautumista. Sinne mennään työpöydän»vsshp yleiset kuvakkeet» kautta Henkilöstöhallinnon vakiosovellukset Sympa HR. Mitä Sympassa on? Sympasta löytyy kolme osiota: 1. Tietokortti Työntekijän yhteystiedot ja organisaatiotiedot 2. Lomakkeet Kehityskeskustelut (valmistautumislomake, muistio ja seurantalomake) Määräajoin suoritettavat luvat ja kortit (esim. lääkehoidon luvat ja turvallisuuskortit) Sympa ilmoittaa lupien uusinnan tarpeesta esimiehelle ja työntekijä näkee lupansa Sympasta. voimassa olevat Lääkehoitoluvat siirretään keskitetysti Sympaan maaliskuun 2015 aikana ja 1.4. lähtien suoritetut lääkehoitoluvat voi lisätä itse suoraan Sympaan Henkilökohtaiset tiedot ja tutkinnot Työsuhdetiedot 3. Profiilit eli osaamiskartat osaamisen arviointiin VSSHP:n yhteinen osaamiskartta kaikille työntekijöille Toimi- ja palvelualueiden omia osaamiskarttoja Kuka pääsee näkemään tietoja Sympassa? Kaikki työntekijät pääsevät katsomaan omia tietojaan ja kaikkia VSSHP:ssä luotuja osaamiskarttoja Sympassa. Esimiehet näkevät omien alaistensa tiedot - kehityskeskustelun valmistautumislomaketta lukuun ottamatta - organisaatiorakenteen mukaisesti. Esimiestieto tulee lomakäsittelyohjelmasta (pääasiallinen esimies). Mitä uutta Miksi osaamista arvioidaan? Osaamisen arvioinnin tulee tukea VSSHP:n strategian mukaista toimintaa, jolloin osaamisvaateet lähtevät yksiköistä. Toimi-/palvelualueilla tehdään aluksi päätös miten osaamisen tunnistaminen jäsennetään. Osaamiskartan lähtökohdaksi voidaan ottaa esim. hoitoprosessit. Prosesseittain tehtyjen osaamiskarttojen avulla tuetaan myös työntekijöiden työkiertoa. Osaamisen arviointi on työkalu esimiehille suunniteltaessa työvuoroja, lomia, rekrytointeja ja koulutustarpeita. Sen avulla saadaan selville yksikön osaamisen vahvuudet ja heikot kohdat, jotka voidaan asettaa painopistealueiksi koulutuksia suunniteltaessa. Tämä on pohjana työntekijöiden henkilökohtaisille kehittymis- ja koulutussuunnitelmille. Osaamisen arviointi Sympan avulla on aiempaa systemaattisempaa. Arvioinnilla tarkastellaan mitä osaamista jo on, minkä tasoista osaaminen on ja mitä osaamista tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan. VSSHP:ssä on valmiina jo 16 osaamiskarttaa eri ammattiryhmille ja tekeillä olevia osaamiskarttoja on runsaasti. Kehityskeskustelun dokumentointi Sympaan Ennen kehityskeskustelua työntekijä täyttää Sympassa kehityskeskustelun valmistautumislomakkeen ja arvioi osaamisensa osaamiskartan (VSSHP:n yhteisen ja omaa yksikköään koskevan) perusteella. Kehityskeskustelussa asetetaan osaamisen tavoitetaso yhdessä esimiehen kanssa. Kehityskeskustelun jälkeen joko työntekijä itse tai esimies kirjoittaa kehityskeskustelumuistion, jonka lähettää toiselle osapuolelle Sympassa sähköisesti hyväksyttäväksi. Lisätietoja: koulutussuunnittelija Sirpa Saarni, ja vs.suunnittelija Weronica Gröndahl, Sympa-infot klo klo klo klo Paikka: Tyks, Johan Haartman -sali; videoyhteys tarvittaessa eri toimipisteisiin

17 »Teemme kaikkemme, että täältä lähtee tyytyväisiä opiskelijoita» Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijat voivat antaa palautetta harjoittelujaksonsa toteutumisesta CLESmittariin modifioiduilla kysymyksillä ( 2002 Saarikoski). Mittarin perusteella harjoittelupaikoille laskettava keskiarvo kuvaa harjoittelupaikan laatua. Tulosten perusteella myönnetään myös Vuoden oppimisympäristö -tunnustus. Syyskuussa 2014 Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella tehdyssä projektitutkimuksessa haastateltiin kahdentoista parhaimman CLES-keskiarvon saaneen yksikön osastonhoitajia. Tutkimuksessa kysyttiin heidän käsityksiään laadukkaasta oppimisympäristöstä ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Projektiin osallistuneiden yksiköiden keskiarvo oli 9,6 ja se vaihteli 9,5:n ja 9,8:n välillä asteikolla 1 10 (koko VSSHP:n keskiarvo 8,9). Osastonhoitajien mielestä oppimisympäristön laatu oli korkea heidän yksiköissään. Osastonhoitajat kertoivat yksikön opiskelijamyönteisen ilmapiirin ja henkilökunnan olevan tärkeimmät laadukkaan oppimisympäristön luomiseen yhteydessä olevat Hospitaali 17 tekijät. Ilmapiiri yksiköissä koettiin positiiviseksi ja sen uskottiin edistävän sitä, että opiskelija tunsi itsensä tervetulleeksi harjoittelupaikkaansa. Yksikön hyvä ilmapiiri näkyi henkilökunnan viihtymisenä työssä sekä positiivisena asenteena opiskelijoita ja heidän ohjaustaan kohtaan.»opiskelijat otetaan vastaan ihmisinä ja heillä on nimi. He saavat olla heti työyhteisön jäseniä.» Opiskelijat nähtiin positiivisena voimavarana ja heidät otettiin yksikön kaikkeen toimintaan mukaan. Opiskelijoita kohdeltiin mahdollisina tulevina kollegoina ja työkavereina, minkä arveltiin lisäävän ohjaajien motivaatiota opiskelijoitten ohjaamiseen. Opiskelijoihin suhtauduttiin yleisesti hyvin positiivisesti. Osastonhoitajat arvostivat oman henkilökuntansa positiivista suhtautumista opiskelijaohjaukseen.»meillä on ymmärretty se, että opiskeluaikana kylvetään se siemen opiskelijoihin, mikä sitten kasvaa ja saadaan heistä hyviä työkavereita.» Osastonhoitajat näkivät oman roolinsa lähinnä taustavaikuttajana; heidän tehtävänsä oli mahdollistaa opiskelijoitten ohjaus ja oppiminen. Osastonhoitajat pitivät tärkeänä omaa positiivista suhtautumistaan opiskelijoihin, opiskelijaohjaukseen ja opiskeluun. Vaikka osastonhoitajan rooli opiskelijoiden ohjauksessa ei ole kovin näkyvä, on se sitäkin tärkeämpi.»esimiehen tehtävänä on luoda edellytykset ohjaukselle, että opiskelijaohjaus on laadukasta ja opiskelijalla olisi hyvä oppia tässä yksikössä.» Osastonhoitajat olivat huolissaan opiskelijoiden riittävästä oppimisesta. Opiskelijoilla on nykyään paljon itsenäistä opiskelua samalla, kun harjoittelupaikoissa resurssit niukkenevat. Kaikki opiskelijat eivät saa mahdollisesti tarpeeksi ohjausta harjoittelunsa aikana, kun hoitajista on pulaa. Opetusresurssien vähetessä käytännön harjoittelun osuus korostuu. Osastonhoitajien mielestä opiskelijat pitäisikin nähdä»yhteisenä asiana niin koulussa kuin täällä työssä» yhteistyöllä päästään hyviin tuloksiin. Kati Kannisto, TtM- ja TtT-opiskelija, Turun yliopisto Tiina Tarr, TtM, VSSHP, opetuskoordinaattori Maija Hupli, THT, Turun yliopisto, lehtori Amanuenssuurit tärkeää oppia lääketieteen opiskelijoille TEKSTI JA KUVA» MARJO PELTONIEMI Lääketieteen opintoihin kuuluu sairaalaharjoittelu amanuenssin nimikkeellä. Opiskelijoilta vaadittavista 3,5 amanuenssuurista kirurgia ja sisätaudit ovat pakollisia ja muut kaksi voi valita oman kiinnostuksen mukaan. Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa amanuenssipaikkojen välittämisestä vastaava Sanni-Lotta Aaltonen kertoo millainen on amanuenssin»ammatti». Tyksissä on suurimmassa osassa yksiköitä koko ajan amanuensseja, joten hyvät ja selkeät toimenkuvat ovat Sanni-Lotta Aaltosen mukaan jo vakiintuneet. Se vaihtelee paljon yksiköstä riippuen, mitä amanuenssit pääsevät lääkärin työharjoittelussaan tekemään. Usein he pääsevät esimerkiksi kirjoittamaan potilastekstejä kuten tulotekstejä sekä epikriisejä ja monissa yksiköissä he osallistuvat myös potilaskierroille. Amanuenssit pääsevät usein myös tutkimaan potilaita, Sanni-Lotta kertoo. Hyöty on molemminpuolista, sillä amanuenssit ovat tärkeää työvoimaa sairaalalle ja toisaalta opiskelijat saavat korvaamatonta käytännön oppia ja pääsevät seuraamaan millaista työskentely eri erikoisaloilla on. Erikoistuva lääkäri on amanuenssin ohjaaja. Toimenpiteet tehdään hänen valvontansa alla ja hän tarkastaa ja hyväksyy muun muassa tekstit. Amanuenssin vastuu on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi lääkärin sijaisella. Tyksille noin 40 amanuenssia kuukaudessa Amanuenssipaikkoja välitetään opiskelijoille Turun lääketieteellisessä tiedekunnassa 44 kuukaudessa. Tähän sisältyvät myös loma-aikoina jaettavat paikat sekä sopimussairaaloiden ja -terveyskeskusten paikat. Tyksin eri osastoille amanuensseja menee kokonaismäärästä noin 40 kuukaudessa. Tyksiin otetaan ensisijaisesti vain Turun lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoita, mutta loma-aikoina heitä otetaan lisäksi muualtakin. Harjoitteluita pystyy tekemään patologiasta kirurgiaan. Yksikkökohtaisesti on määritelty monennenko opiskeluvuoden jälkeen missäkin yksikössä voi amanuenssuurin suorittaa. Esimerkiksi sisätaudeilla ja kirurgialla saa tehdä kurssien aikaisia amanuenssuureja, mutta lastentaudeilla vaaditaan, että lopputentti on suoritettu. On joitakin aloja kuten patologia, jonka saa suorittaa jo toisen opiskeluvuoden jälkeen. Tämä on turvallinen ja helppo tapa lääketieteen opiskelijalle päästä näkemään ja oppimaan lääkärin työtä ja myös siinä mielessä harjoittelijalle mieluinen, että hän saa siitä palkkaa, sanoo amanuenssipaikkojen välittämisestä vastaava Sanni-Lotta Aaltonen. Skaala laajenee vuosi vuodelta. Kolmannesta opiskeluvuodesta lähtien saa tehdä jo paljonkin erilaisia amanuenssuureja, esimerkiksi sisätaudeilla ja onkologialla, ja neljännestä vuodesta lähtien yhä useammissa yksiköissä, esimerkiksi korva-, nenä- ja kurkkutaudeilla sekä neurologialla. Kolmannen vuoden jälkeen, kun opiskelijat eivät vielä saa tehdä lääkärin sijaisuuksia, monet tekevät amanuenssuureja koko kesän. Turussa voi suorittaa myös puolikkaita amanuenssuureja Suurin osa kuukausittain jaettavista harjoittelupaikoista menee Tyksissä kirurgialle ja sisätaudeille. Kirurgialle otetaan maksimissaan 12 amanuenssia kuukaudessa ja sisätaudeille yhdeksän. Tosin sisätaudeilla ja psykiatrialla on myös puolikkaita amanuenssuureja. Opiskelijoiden pitää amanuenssityöstä huolimatta osallistua aina pakolliseen opetukseen, jos opinnot ovat kesken, joten amanuenssuurit 50 prosentin työajalla helpottavat tilannetta. Pakolliset 3,5 amanuenssuuria tarkoittavat usein käytännössä neljää, koska puolikkaita on tarjolla vain parissa yksikössä. Moni suorittaa enemmänkin. Amanuenssit voivat kerätä työtunteja myös päivystyksellä, vaikka koko amanuenssuuria ei voikaan suorittaa niillä. Esimerkiksi sisätautien päivystysamanuenssuuria on paljon kehuttu, että siinä pääsee itse tekemään ja tutkimaan potilaita ja oppii paljon, koska näkee niin erilaisia tapauksia, Sanni-Lotta toteaa. Hän on tehnyt itsekin yhden amanuenssuurin Vaasassa patologialla. Toimenkuvaan kuului muun muassa erilaisten kudosnäytteiden tekeminen ja ruumiinavauksiin osallistuminen. Hän koki harjoittelun mielenkiintoisena ja helppona tapana oppia. Tyksin systeemi toimii mielestäni tällä hetkellä hyvin. Riippuu paljon ohjaajasta, miten opettavaisena amanuenssi harjoittelun kokee. Opiskelijalle on tärkeää, että pääsee seuraamaan toimenpiteitä ja saa kysellä sekä oppia siinä samassa. Valmistuneita voi harmittaa, etteivät he ole ehtineet tekemään kaikkia toivomiaan amanuenssuureja, koska siinä pääsee vähän kurkistamaan lääkärintyön arkeen eri yksiköissä, mikä voi helpottaa oman erikoisalan valintaa. Kahden ja puolen vuoden opintojen jälkeen myös suuri osa opetuksesta tapahtuu pienryhmissä sairaalan osastoilla, kun lääketieteen opiskelijat siirtyvät niin sanottuun klinikkavaiheeseen. Kliininen opetustyö toteutetaan siten, että kullakin oppiaineella (esim. kirurgia ja neurologia) on omia kliinisiä opettajia, jotka järjestävät opetusta klinikassa. Klinikkavaiheessa opiskelijoiden on mahdollista saada käytännön oppia niin sairauksien hoidosta kuin potilaan kohtaamisestakin. Motivoiva ja ohjaava henkilökunta on korvaamattoman tärkeää, jotta oppimista voi tapahtua osaston muun toiminnan lomassa. Mikä on amanuenssuuri? Yksi amanuenssuuri eli harjoittelu kestää lääketieteen opiskelijalla kuukauden. Opiskelijan tulee suorittaa opiskelujensa aikana 3,5 amanuenssuuria. Amanuenssuurit voi suorittaa missä tahansa julkisella työnantajalla. Vähintään kaksi harjoitteluista on oltava loma-aikaisia. Amanuenssuureja voi tehdä, kun kyseisen oppiaineen opetus on käynnissä tai suoritettu kokonaan. Opiskelijat hakevat paikkoja itse. Tyksin amanuenssuurit välitetään Turun Lääketieteenkandidaattiseuran kautta. Paikat pyritään välittämään tasapuolisesti kiertävällä systeemillä, siten että jokainen pääsee tekemään tarvittavat harjoittelunsa.

18 18 Hospitaali Vuoden oppimisympäristö Loimaan päiväkirurginen yksikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin oppimisympäristöjen ja opiskelijaohjauksen laatuun oltiin erittäin tyytyväisiä vuonna Vuosittain sairaanhoitopiirissä myönnettävän vuoden oppimisympäristö -tunnustuksen sai tällä kertaa Loimaan aluesairaalan päiväkirurginen yksikkö. Vuoden oppimisympäristö -tunnustuksen tavoitteena on tuoda esille laadukasta terveysalan opiskelijaohjausta. Samalla annetaan tunnustusta osastoille ja ohjaajille heidän työstään opiskelijoiden ohjaajina, kannustajina, ammatillisen identiteetin kehittäjinä ja oppimisen arvioitsijoina. Valinta tehtiin sähköisesti CLES+ -mittarilla kerätyn opiskelijapalautteen perusteella; vastaajia oli Oppimisympäristön laatua kuvaava tunnusluku laskettiin kaikille osastoille, joilla vähintään viisi opiskelijaa oli vastannut kyselyyn. Vuoden oppimisympäristö -tunnustuksen saaneella Loimaan aluesairaalan päiväkirurgisella yksiköllä tunnusluku oli 9,78 asteikolla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuonna 2011 käyttöönotettujen Opiskelijaohjauksen laatusuositusten tarkoituksena on kehittää opiskelijoiden harjoittelun toteutusta sekä arviointia. Lisäksi tarkoituksena on yhtenäistää harjoitteluun liittyviä käytäntöjä organisaatioiden sisällä, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Laatusuositukset sisältävät kymmenen opiskelijoiden harjoitteluun liittyvää laatuvaatimusta ja -kriteeriä. Ne liittyvät sopimuksiin ja resursseihin, tiedottamiseen, harjoitteluyksikön toimintaan, perehdytykseen, teoriaan ja käytäntöön, opiskelijaan, ohjaajaan, ohjaajakoulutuksiin, ohjaavaan opettajaan ja arviointiin. Laatusuosituksen tavoitteena on taata opiskelijalle turvallinen ja laadukas harjoittelu terveydenhuollon eri toimintayksiköissä. Opetuskoordinaattori Tiina Tarr arvioi laatusuositusten toteutumisen sairaanhoitopiirissä Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä (n=139). Kysely lähetettiin ylihoitajilla, osastonhoitajille, ohjaajakouluttajille ja opiskelijavastaaville (N= 489). Tutkimuksen mittari laadittiin opiskelijaohjauksen laatusuositusten pohjalta (2010). Tulokset osoittivat, että kokonaisuudessaan opiskelijaohjauksen ja oppimisympäristöjen laatusuositukset toteutuvat hyvin tai erinomaisesti. Tuloksia hyödynnetään organisaation sisällä sekä alueen oppilaitoksissa ohjaajakoulutusten suunnittelussa, opiskelijaohjauksen rakenteiden suunnittelussa ja kehittämisessä sekä oppilaitosyhteistyön kehittämisessä ja tiivistämisessä. Vastaajat arvioivat harjoitteluyksikön toimintaan (keskiarvo =4.85) liittyvien laatukriteereiden toteutuvan parhaiten ja ohjaavaan opettajaan (keskiarvo=2.62) liittyvien heikoiten (asteikko 1-5). Vastaajien mielestä organisaation omaan toimintaan liittyvät kriteerit toteutuvat paremmin kuin toisen organisaation tai toisen organisaation kanssa yhdessä toteutettavien kriteereiden. Parhaimmat keskiarvot saivat harjoitteluyksikön toiminta harjoittelun aikana, siellä tapahtuva opiskelijaperehdytys sekä opiskelijoiden ohjaaminen yhdistämään teoriaa käytäntöön. Alhaisimmat keskiarvot olivat ohjaavan opettajan tai opiskelijan toiminnassa, tiedoissa ja taidoissa sekä sopimusasioissa, jotka suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Palautetta opiskelijalta Loimaan aluesairaalan päiväkirurgisesta yksiköstä:»haluan esittää suuren kiitoksen PÄIKI:n henkilökunnalle harjoittelujaksoni onnistumisesta. Koko henkilökunta edesauttoi minun oppimistani ja ottivat minut hyvin vastaan heti alusta alkaen ja siitä loppuun saakka. Harjoittelujaksolle asettamien tavoitteiden täyttyminen onnistui hyvin jakson aikana. PÄIKI:n henkilökunta on iloista ja potilaat sekä kollegat huomioon ottavia aurinkoja.» Tiina Tarr, Opetuskoordinaattori Louna-Jukola 2015 suunnistetaan ensi kesänä Paimiossa koe huikea tapahtuma talkoolaisena! Suomen suurin aikuisten kuntoliikuntatapahtuma Jukolan viesti suunnistetaan Turun kupeessa Paimiossa. Louna-Jukolan järjestelyistä vastaavat Turun Suunnistajat ja Paimion Rasti. Jukolan viesti on yöllä suunnistettava 7-osuuksinen viesti, johon voivat osallistua sekä miehet että naiset. Jukolat starttaavat lauantai-illalla klo 23. Venlojen viesti puolestaan on aiemmin päivällä juostava 4-osuuksinen naisten viesti. Tapahtuma on avoin myös harrastajajoukkueille, jotka pääsevät ottamaan mittaa maailman huippusuunnistajista samoilla rasteilla. Tänä vuonna tapahtumaan on tulossa ennätysmäärä osallistujia, jopa yli ! Viikonlopun aikana tapahtumapaikalla on yli urheilijaa, katsojaa ja toimitsijaa. Louna-Jukolan onnistuneet järjestelyt tarvitsevat talkoolaista erilaisiin tehtäviin: tarjolla on kaikenlaista puuhaa liikenteenohjauksesta makkaranmyyntiin. Jukolan viestin toimitsijaksi ilmoittautuminen ei edellytä suunnistusharrastusta tai suunnistustaitoa. Organisaatio huolehtii tapahtuman vaatimasta ensiavusta pääosin omatoimisesti. Ensiapuhenkilöstöä on ilmoittautunut jo varsin mukavasti, mutta joukkoon mahtuu edelleenkin hoitajia, lääkäreitä ja potilaskirjureita. Järjestämme ensiavun vuorot siten, että talkoolaisella on halutessaan mahdollisuus osallistua myös suunnistusviestiin. Ensiavun vastuuhenkilönä toimii erikoislääkäri Lotta Haavisto. Häneltä voi kysellä lisätietoja puhelimitse ( ) tai s-postilla fi tai Talkoolaiseksi ilmoittaudutaan nettilomakkeella: Talkoolaisille järjestetään koulutusta ja perehdytystä ennen tapahtumaa. Lisätietoa Louna-Jukolasta: Tervetuloa mukaan nauttimaan huipputapahtuman sykkeestä! Ote Sydänkeskuksen SYKE -työtilan Ajankohtaista -palstalta: Sydänkeskuksen monivuotinen curling-harrastus ja määrätietoinen lajiharjoittelu on tuottanut tulosta. Edustusjoukkueemme Curliologia saavutti Vierumäellä vieritetyissä 9. sairaaloiden SM-kisoissa kunniakkaan pronssimitalin voittaen pronssiottelussa Tampereen tylysti kivin Joukkueessa harjasivat tällä kertaa Antti Saraste, Jukka Järvinen, Juhani Airaksinen ja Juha Lund. Joukkueen valmentajana ja kapteenina toimii Juho Tammi. SuPerin Tyksin ammattiosaston sääntömääräinen kevätkokous klo alkaen Syöpäpoliklinikan ryhmäopetustila Tyks T sairaala 1. krs B-osa... Kokouksessa käsitellään ammattiosaston sääntöjen 10 :n mukaiset kevätkokousasiat: 1. vuoden 2014 toimintakertomuksen hyväksyminen 2. tilinpäätöksen vahvistaminen, toiminnantarkastajien lausunto, vastuuvapauden myöntäminen 3. mahdolliset SuPerille tehtävät aloitteet 4. hyväksytään ammattiosaston varojen käyttösuunnitelma 5. mahdolliset muut asiat.... Tarjoilun vuoksi kokoukseen tulee ilmoittautua viimeistään muista ilmoittaa mahdolliset ruoka-aine allergiat. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilökunta JHL 114 ry 70-vuotisjuhla klo Ruissalon kansanpuiston juhlatila Kansanpuistontie 76 Turku Ohjelmassa mm. maukas buffet-ruokailu ja murrerunoilija Heli Laaksonen 300 ensimmäistä mahtuu mukaan tilaisuuteen Omavastuu jäseniltä 20 ja avecilta 50 Ilmoittautumiset tilaisuuteen mennessä: Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoita yhteystietosi ja mahdolliset ruoka aineallergiat. Varmistuksen jälkeen maksut yhdistyksen tilille, viimeistään 28.5 mennessä tili no FI Mahdolliset peruutukset tulee tehdä 28.5 mennessä, jonka jälkeen omavastuun palautuksen saa vain lääkärintodistuksella

19 Hospitaali 19 Kiitos Hyvät työtoverit ja ystävät vuosikymmenien varrelta. Lämmin kiitos yhteistyöstä ja työtoveruudesta. Sain kulkea kanssanne elämäni kaarisiltaa ja tehdä perushoitajan työtäni omalla persoonallisella tavallani. Minulla oli kunnia edustaa omaa ammattiryhmääni sekä koko hoitohenkilöstöä erilaisissa työryhmissä saaden näin työhöni laajempaa näkökulmaa. Sain olla kehittämässä hoitotyötä sekä olla luomassa myönteistä julkikuvaa alueemme suurimmasta työnantajasta, VSSHP:sta. Vilpitön kiitos muistamisesta jäädessäni eläkkeelle ja etenkin gastroenterologian poliklinikan henkilökunnalle liikuttavasta, hämmentävästä ja unohtumattomasta viimeisestä työpäivästäni Voimia ja iloa elämäänne Irmeli Kuusela Sydämelliset kiitokset teille kaikille työtovereilleni viimeisestä työpäivästäni Päivä oli iloinen, lämmin, mutta myös haikea jättäessäni taakse teidät tykslabilaiset ja ennen kaikkea hemalaiset. Nyt lähden kohti uusia seikkailuja ja toivon teille kaikille iloa työssänne. Liisa Järvinen (os 933) TUORE KASVO TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Asiantuntijapalveluiden palvelualue Hirvonen Sanna, ravitsemusterapeutti Ilvesmäki Tero, fyysikko Keyriläinen Jani, apulaisylifyysikko Majuri Johanna, AAC-ohjaaja Mäkitalo Jaana, fyysikko Nyman Carita, kielenkääntäjä Medisiininen toimialue Kilpeläinen Maritta, osastonylilääkäri Santakivi Tiina, röntgenhoitaja Söderström Henrik, erikoistuva lääkäri Hieta Niina, erikoislääkäri Naistenklinikan toimialue Juva Virpi, osastonsihteeri Kankaanpää Kati, kätilö Kansa Kaisa, kätilö Kulovuori Nina, erikoistuva lääkäri Lunden Satu, erikoistuva lääkäri Oksjoki Sanna, erikoislääkäri Rautala Tuomas, kätilö Rouru Mira, osastonsihteeri Neuron toimialue Lehtinen Annina, sairaanhoitaja Louhi Laura, sairaanhoitaja Uusitalo Maria, sairaanhoitaja Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit Grönberg Sisko, osastonsihteeri Huotari Taija, sairaanhoitaja Kolehmainen Terttu, osastonsihteeri Lyyrtö Elisa, erikoislääkäri Mettälä Milva, osastonsihteeri Salminen Taina, hammashuoltaja Totek-palvelualue Heino Anssi, erikoistuva lääkäri Nordmyr Erica, sairaanhoitaja Koivisto-Kokko Kosti, erikoislääkäri Oförsagd Susanna, sairaanhoitaja Rikalainen-Salmi Riina, erikoislääkäri Scheinin Joonas, erikoistuva lääkäri Sirviö Riikka, sairaanhoitaja Sisa Katrin, erikoistuva lääkäri Suoraniemi Anu, sairaanhoitaja Söderholm Oki, erikoislääkäri Toivonen Mari, sairaanhoitaja Valo Marika, erikoislääkäri varahenkilö Totek/Hengitystukiyksikkö Laakso-Mänty Elise, lähihoitaja Lamminaho Sanna, lähihoitaja Mäki-Laurila Johanna, sairaanhoitaja Vähätalo Johanna, lähihoitaja TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Tykslab Helkearo Annika,, laboratoriohoitaja Jokimaa Salla,, laboratoriohoitaja Kokkoniemi Tiina,, laboratoriohoitaja Korenius Henna, laboratoriohoitaja Korkka Timo, laboratoriohoitaja Kuusela Reeta, laboratoriohoitaja Paloniemi Elina, laboratoriohoitaja Peltola Paula, laboratoriohoitaja Tuominen Mirva toimistosihteeri Varsinais-Suomen Kuvantamiskeskus Salonen Riia, röntgenhoitaja varahenkilö Välinehuollon palvelualue Luoma Soile, välinehuoltaja Väätäinen Matias, välinehuoltaja Hallintokeskus Hallinto Koski Vesa, sisäinen tarkastaja Viestintäyksikkö Andreasson Kristiina, tiedotustoimittaja Hankintatoimisto Jaakkola Jaana, hankintasihteeri Sankari Anniina, hankintasihteeri Talouspalvelut Lähteenmäki Heli, talouspäällikkö maaliskuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL, erikoislääkäri Maria Gardbergin väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Formiinit terveissä kudoksissa ja syövässä. Gardberg toimii erikoislääkärinä Tyks-SAPAssa. Väitös kuuluu patologian alaan. 16. tammikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Johanna Hynnisen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Levinnyt munasarjasyöpä: FDG PET/CT:n käyttö leikkausta edeltävässä arvioinnissa ja seerumin HE4:n muutos ensilinjan solusalpaajahoidon aikana. Hynninen työskentelee Tyksin syöpäklinikalla erikoislääkärinä. Väitös kuuluu naistentautien alaan. 16. tammikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Kaarina Mäkisen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Sienien β-(1,2)- sokerirakenteita muistuttavan adjuvantin kehittäminen. Mäkinen toimii erikoistuvana lääkärinä Tyksin silmäklinikalla. Väitös kuuluu keuhkosairausopin ja kliinisen allergologian alaan. 5. helmikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL, EL Eeva Koskimiehen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Synnynnäiset yläraajapuutokset Suomessa Koskimies toimii Tyksin lastenklinikalla erikoislääkärinä. Väitös kuuluu lastenortopedian alaan. Kristiina Andreasson on Hospitaalin uusi toimituspäällikkö FM Kristiina Andreasson aloitti maaliskuun alussa sairaanhoitopiirin uutena tiedotustoimittajana. Kristiina toimii Hospitaalin toimituspäällikkönä, joten häneen tulee ottaa yhteyttä Hospitaalia koskevissa asioissa. Sähköposti: kristiina. puh: Turussa asuva Kristiina toimi tätä ennen Helsingin yliopiston verkkotoimittajana (intran vastaava toimittaja). Aiemmin hän on työskennellyt Espoon kaupungin tiedotuspäällikkönä, Porin evankelisluterilaisen seurakunnan tiedottajana ja vs. tiedotuspäällikkönä sekä Tilastokeskuksessa tiedotussihteerinä ja julkaisutoimittajana. Kuva: Esa Halsinaho Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja vaihtuu Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen (EPLL) toimitusjohtaja Päivi Ylä- Kolu (ent. Lucenius) on irtisanoutunut tehtävästään niin, että hänen viimeinen työpäivänsä oli Hallitus päätti julistaa toimitusjohtajan viran haettavaksi. Päivi Ylä-Kolu on valittu Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen toimitusjohtajaksi ja vastaavaksi lääkäriksi. Seututerveyskeskus on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin omistama liikelaitos. Ylä-Kolu valittiin EPLL:n toimitusjohtajaksi vuoden 2011 tammikuussa jo ennen liikelaitoksen virallista perustamista, josta valtuusto päätti saman vuoden huhtikuussa. Varsinaisen toimintansa liikelaitos aloitti vuoden 2012 alusta. Päiviä olivat saattamassa uusiin haasteisiin hänen läheiset työtoverinsa ja yhteistyökumppaninsa T-sairaalan ruokalassa pidetyssä läksiäistilaisuudessa. 10. huhtikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Pilvi Riihilän väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Komplementtijärjestelmä ihon okasolusyövässä. Riihilä toimii erikoistuvana lääkärinä Tyksissä. Väitös kuuluu iho- ja sukupuolitautiopin alaan. VSSHP työsuojelu Hyvät jalkineet keventävät työpäivääsi Kevään 2015 Kenkäesittelyt Tyksissä Esillä useiden esittelijöiden mallistot ke U-sairaalan ruokasalin aula to T-kahvio klo

20 20 Hospitaali harrastuksena Avajaisissa oli juhlallinen nauhankatkaisu. (Avajaiskuvat: Sanna-Mari Heinonen) Saliharrastuksen alkuun helposti Savipuntissa TEKSTI» KRISTIINA ANDREASSON Kuntosali Savipuntti löytyy T-sairaalasta. Vasta-alkajat ja pidemmällekin edenneet saavat salilla halutessaan opastusta laitteiden käyttöön saliohjaajilta, tuttavallisemmin kuntosalimarkuilta ja -mirkuilta. Ohjaajat tunnistaa Savipuntti-paidoista. Kuntosalisalilaitteiden esittelykierrokselle voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista maanantai-iltapäivisin. Silloin paikalla on kaksi ohjaajaa kertomassa laitteista, neuvomassa oikeaa laitetta etsiviä ja vastaamassa myös pidempään treenanneiden kysymyksiin. Jos ajankohta ei sovi tai kaipaa henkilökohtaista opastusta tai ohjattua treenausta kaveriporukalla, osoitteella voi sopia ajan. Saliohjelmia kuntosaliohjaajat eivät tee, mutta Santrasta löytyy tietoja myös personal trainer -palveluista. Käyttäjät ovat salin jo hyvin löytäneet, erityisesti työvuorojen vaihtuessa treenaajia on paljon. Tänne on tullut uusia voimaharjoittelijoita ja jotkut pidempään treenanneet ovat siirtyneet muilta saleilta, sanoo kuntosaliohjaaja Eetu Myrskylä. Savipunttiin voi tulla myös fysioterapeutin tai personal trainerin kanssa, sanoo kuntosaliohjaaja Sami Hemling. Savipuntti on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Kuntosaliohjaajat opastavat salilla ainakin tämän vuoden loppuun asti. Nyrkkeilysäkillä eroon niskakivuista Lihaskuntotreenin aloittamiseen voi olla monia erilaisia syitä, esimerkiksi kuntoutuminen leikkauksesta, niska-hartiakipujen taltuttaminen, liikkuvuuden lisääminen tai lihaksien huoltaminen. Eetu Myrskylän mielestä ennen salitreenin aloittamista pitää päättää oma tavoite ja miettiä myös, löytyykö tarpeeksi motivaatiota. Kaverin kanssa on aina mukavampi lähteä salille, vinkkaa Myrskylä. Työpisteestä voi vaikka kerätä yhteisen treeniporukan, kannustaa Tuula Kukkonen. Treenikertojen määrään puolestaan vaikuttavat omat tavoitteet: Jos haluaa lisätä lihasmassaa, pitää treenata kolme kertaa viikossa, sanoo Sami Hemling. - Ylläpitävään treeniin riittää 1-2 kertaa viikossa. Perusvoiman hankkimiseksi ja lihaksiston kunnon parantamiseksi treeni on tehtävä 1-2 kertaa viikossa ja liikkeet on kohdistettava kokonaisvaltaisesti koko vartalolle. Lämmittelyn jälkeen ensin isot lihasryhmät ja sitten pienet lihakset, neuvoo kuntosaliohjaaja Tuula Kukkonen. Aikaa ylläpitävään treeniin kuluu noin tunti/kerta. Tuula Kukkosella on myös täsmävinkki: Mikään ei ole niin hyvä apu niska-hartiakipuihin kuin nyrkkeilysäkki! Salilla on nyrkkeilyhanskat, jos omia ei ole. Ohjaajat ovat yksimielisiä siitä, että kuntosalitreenissä pääsee pienellä alkuun: Tarvitaan t-paita (»Nuhjuinen on oikein hyvä salille!»), shortsit tai muut treeniin sopivat housut sekä kovapohjaiset kengät. (Kenkien tarpeellisuudesta saliohjaajat eivät tosin ole ihan yksimielisiä.) Hajusteita ei kannata laittaa salille tullessa. Lisätietoja Savipuntista Santrassa: Tietoa saliharjoittelusta kiinnostuneille: punttis.net, kuntosaliohjelma.fi Kuntosaliohjaajat auttavat treenaajia. Ohjaajat tunnistaa Savipuntti-paidoista. (Kuva: Kristiina Andreasson) Tuula Kukkonen näyttää mallia nyrkkeilysäkin käsittelyssä. (Kuva: Kristiina Andreasson)

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe

Kuntaneuvottelut 27.10.2015. Learning Cafe Kuntaneuvottelut 27.10.2015 Learning Cafe Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Ville Äärimaa, sihteeri ylihoitaja Hanna Vuorio TULES: toimialuejohtaja Ville Äärimaa, ylihoitaja Tuija Lehtikunnas Asiantuntijapalvelut:

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa

Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa Välinehuoltoala ja alan kehittäminen Varsinais-Suomessa 6.10.2015 Tarja Ruuskanen Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV välinehuoltokeskus Välinehuollon johtaja Toimistonhoitaja

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015

Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Varsinais-Suomen välinehuolto - ajankohtaista Välinehuoltajien alueelliset koulutuspäivät 19.5.2015 Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja

AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA. Pekka Jylhä Linjajohtaja AKUUTTI- JA KONSULTAATIOPSYKIATRIAN- LINJA Pekka Jylhä Linjajohtaja Akuutti- ja konsultaatiopsykiatrian linja LINJAESIKUNTA: Linjajohtaja Pekka Jylhä, Ylihoitaja Tuula Rajala, Professori Tiina Paunio Johtava

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke 1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä

Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu. Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon tuotteistus ja hinnoittelu Case Tyks-Sapa-liikelaitos Varsinais-Suomen välinehuolto Palvelualuejohtaja Hanna Mäkilä Välinehuollon nykytila vuonna 2015 välinehuoltokeskustoimintaa 79 % VSV

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike. 1.1.2009 lähihoitaja 1.1.2009. 1.1.2009 lähihoitaja

Lakkautettava virka/työsuhteen tehtävänimike. 1.1.2009 lähihoitaja 1.1.2009. 1.1.2009 lähihoitaja Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Tulosalueen esitys Vastuualue Tulosyksikkö Viran-/toimenhaltijan

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi

Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi Terveydenhuollon Atk-päivät 28.-29.5.2013, Turku Sessio 10 Viisi keinoa tuottavuuden parantamiseksi i k i Miten hyödyntää uutta teknologiaa terveydenhuollon asiantuntijakonsultaatioissa? 29.5.2013 Kari

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA

SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA SOPIMINEN VSSHP JA SATSHP PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSTEN JAOSTA Pirjo Immonen-Räihä Johtaja, perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP HALL PÄÄTÖS 12.12.2011 VSSHP HAL PÄÄTÖS 20.12.2012 Yhteisen yksikön

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA

LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA LASTEN JA NAISTEN SAIRAALA Kati Ojala Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri LT, perinatologi Projektipäällikkö LaNa-hankkeen toiminnallinen suunnittelu ESITYKSEN SISÄLTÖ Mikä on Lasten ja naisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Potilashoidon vuosikertomus 2015 Naistenklinikka Naistenklinikka 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Naistenklinikka vastaa synnytysten ja naistentautien hoidosta VSSHP:n alueella. Erityisvastuualueeseen kuuluvat

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009-

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009- Päivämäärä Koulutuksen nimi Kohderyhmä Laajuus 12.3.2014 MOD2 Ohjauksen erilaisia mahdollisuuksia 4/4 n, Itä-Suomen ja Tampereen yliopiston 11.3.2014 Moduuli 3 (Joensuu)

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

PERHEPESÄ Jorvin sairaala

PERHEPESÄ Jorvin sairaala PERHEPESÄ Jorvin sairaala Tervetuloa Perhepesään ONNEA UUDESTA VAUVASTA JA TERVETULOA PERHEPESÄÄN! Perhepesässä koko perhe saa olla yhdessä ja tutustua rauhassa toisiinsa ympäri vuorokauden. Perhepesässä

Lisätiedot

KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ

KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ ELLILÄ HEIKKI, ELORANTA SINI, FRANCK TEIJA, LAKANMAA RIITTA-LIISA, MYLLYMÄKI ANNUKKA, MÖRT SUSANNA, NUMMELIN MERJA JA WALTA LEENA TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010 Kuntayhtymähallitus 19 16.02.2010 Kuntayhtymävaltuusto 8 25.05.2010 Sosterin talouden ja toiminnan sopeuttaminen koskien osastoja 4 A, 4 B ja 5 A (hanke 17) sekä kirurgian, synnytys- ja naistentautien

Lisätiedot

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle

TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle TE toimintamallin toteuttaminen Esimerkkinä Elämän ILON Viikot henkilökunnalle Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 16.11.2010 Keski Suomen keskussairaala Maria Hallman Keiskoski,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo

Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti. Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 lääkelogistiikka-projekti Marjo Uusitalo Taysin uudistamisohjelma 2020 Kymmenen vuoden aikana uudistetaan toimintamalleja ja tiloja. Varaudutaan alueen väestökehityksessä

Lisätiedot

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja

Hoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA

TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTO Synnytys- ja naistentautioppi 2013 TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA LISÄKOULUTUS PERINATOLOGIA TURUN YLIOPISTON LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA YLIOPISTON ANTAMA

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.00 9.30 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.45 10.45 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

Lisätiedot

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA

AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA AVOIMEN YLIOPISTON KEVÄÄN KURSSITARJONTA 010851 TYÖHYVINVOINTI 5 op Salo 5.4.-1.6., 12 oppituntia AMK D113, Ylhäistentie 2 KTM Tiina Rantanen Kurssimaksu 62 sekä avoimen yliopiston maksu 50. Erikoiskurssi.

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa

Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa Yleissairaalapsykiatrian päivät Oulussa 10. 11.5.2012 Yleissairaalapsykiatrian päivien ohjelma Torstai 10.5.2012 8.15 9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvi 9.15 9.30 Yleissairaalapsykiatrian päivien avaus;

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN YHTEISTYÖSTÄ VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KANSSA KOSKEVA SOPIMUS 1.1.2012 LUKIEN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhtymähallituksen kokous 20.12.2011, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot