3.3 Toimintakulttuuri

Transkriptio

1 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Koulun tulisi olla yhteiskunta pienoiskoossa, eri ikäisten ja toimenkuvaltaan erilaisten ihmisten työyhteisö. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteet, arvoperusta sekä aihekokonaisuudet näkyvät kaikessa, mitä koulussa tapahtuu. Toimintakulttuuriin liittyvät tarkennukset tehdään koulukohtaisiin opetussuunnitelmiin. Tavoitteena on kouluyhteisö, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaat saavat osallistua sen kehittämiseen ja luomiseen omista lähtökohdistaan.

2 Koulun toimintakulttuurin kehittämisen haasteet Oppilaslähtöisyys Monipuolisuus Avoimuus Dynaamisuus Yhteisöllisyys opetuksen, oppimisen ja kasvatuksen lähtökohtana oppilaiden persoonalliset tarpeet sekä oppimistarpeet koulu hyödyntää toiminnassaan laaja-alaisesti opettajien erikoisosaamista koulu tarjoaa osaamistaan muille kasvatusalan ammattilaisille ja pitää ovet avoimina lähiympäristöön ja laajempiin yhteyksiin toiminnan jatkuva kriittinen tarkastelu ja siihen perustuva kehittäminen toimintalinjoista sovitaan yhteisesti ja työyhteisön jäsenet tukevat toisiaan työssä ja sen kehittämisessä Musiikinopiskelua Etelänummen koulussa, 9.luokka Toimintakulttuurin konkretisoimisen peruskysymykset kehittämisen tueksi Johtaminen ja yhteisöllisyys: kehityskeskustelut, pelisääntöjen laatiminen, avoin keskustelu, uusien jäsenten perehdyttäminen, opetussuunnitelmaan sitoutuminen? Päätöksenteko ja tiedonkulku: kirjoittamattomat säännöt, opettajainkokousten tehokkuus, palaute huoltajilta ja oppilailta? Vastuullisuus ja sitoutuminen: jaksaminen, ongelmatilanteiden ratkominen, projektit, pelisäännöt? Yhteistyö ja suunnittelu:resurssit, hankinnattyöjärjestykset, ops:nkäytö, kokeilut, epäkohtien käsittely? Pedagoginen kehittäminen ja arviointi: laatu vai määrä, nivelvaiheet, aihekoknaisuudet, opettajien erikoisosaaminen, täydennyskoulutus? Koulun tapahtumat, perinteet ja sidosryhmät: teemapäivät, juhlat, tempaukset, opintoretket, miten meidät tavoittaa, koulun ensivaikutelma?

3 Toimintakulttuurin kehittämisen haasteita Pietarsaaressa opettajien erityisosaamisen hyödyntäminen ja oppilaiden osallistuminen opettamiseen valinnaisuuden tarkoituksenmukainen kohdentaminen: vuosiluokaton opetus, tarkoituksenmukaiset ryhmäjaot erityistarpeiden huomioiminen koulutuksen suunnittelu tarpeita vastaavaksi, uuden tiedon ja taidon jakaminen koko työyhteisön käyttöön erityisopetus luonnollisena osana koulua esiopetuksen lähtötason hyödyntäminen valvonnan tarkoituksenmukaisen suunnittelu resurssien järkevä käyttö Kasvatus ja opetus yhteisten ryhmien ja opettajavoimien hyödyntäminen joustavasti (kielikylpy, lukio, ruotsinkieliset koulut) avoimuus ja tiedottaminen säännöllistä (koulusivusto, info-tv, tiedotteet, muu sähköinen viestintä ym.) tuotosten säännöllinen esitteleminen kouluyhteisöille työrauha ja käyttäytyminen tapakasvatus: ruokailu, juhlat, vapaahetket jne. yhteinen vastuu poissaolojen vähentäminen johdonmukainen arviointi ja tiedottaminen koulusta, myös oppilailla on mahdollisuus arvioida itse oppimistaan ja toimintaansa Koulun osana muut oppilaitokset, koti ja kouluyhdistys, elinkeinoelämä ja yritykset, tiedotusvälineet, yhdistykset ja järjestöt, seurakunta, kaupungin hallintoelimet, luottamushenkilöt, kirjasto, työväenopisto, nuorisotoimi, päiväkodit, partio, poliisi, pelastuslaitos, sosiaalitoimi, vanhainkodit jne

4 Yhteistyön mahdollisuuksia ja etuja koulun arjessa SIDOSRYHMÄT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT Osallistuminen opettamiseen ja koulun kasvatustyöhön, tukeminen (esim. sponsorointi), ylimääräinen resurssi, koulun liittäminen osaksi yhteiskuntaa ja työelämää Työryhmät toimivat itsenäisesti muiden ryhmien kanssa yhteistyössä, dokumentoivat ja tiedottavat toimistaan, jakavat tehtäviä ja seuraavat niiden toteutumista, arvioivat ja kehittävät omaa toimintaansa säännöllisesti TIIMIT JA TYÖRYHMÄT Hallinto: työsuunnitelmat, talous ja hankinnat, oppilashuolto, opettajavoimat, koulurakennus, kontaktit päättäjiin ja virkamiehiin, erityisopetus, koko kouluyhteisön toiminnan arviointi Opetusjärjestelyt: tuntijako, opetus, opetussuunnitelma, lukujärjestys, tilat, tiedottaminen, koulujen välinen yhteistyö Kouluyhteisö: ilmapiiri, vapaa ajan toiminta, henkilösuhteet, tapakasvatus, keke (viihtyisyys, ympäristö, lajittelu, piha, huolehtiminen, liikenne, terveys, välineet ja kalusteet, työrauha, siisteys ym.) Tapahtumat: retket ja juhlat, vierailut, kontaktit ulospäin ja tiedottaminen (sidosryhmät, tiedotusvälineet), koulun tuotosten esittelytilaisuudet, kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulu osaksi yhteiskuntaa Tieto ja viestintätekniikka: verkkooppiminen, projektit, mediateekki Kansainvälisyys: projektit ja opintomatkat Iltapäivätoiminta kattavaksi (välipala, läksyt, harrastukset, lepo) joustavat työajat kehittämiskohteet ja kasvatusprojektit, joiden toteutumista arvioidaan säännönmukaisesti TTT: tiedätkö työtoverisi työstä? tiede ja tutkimus tutuksi keskinäinen kouluttaminen ideoitten ja materiaalin jakaminen kaikkien koulujen kesken kieliryhmien yhteistyö Onnistuminen edellyttää sitoutunutta henkilökuntaa ja johtoa. Opettajat, siivoojat, vahtimestari, keittiöhenkilökunta ovat kaikki kasvattajia ja esimerkillisiä aikuisia.

5 3.3.2 Perusopetuksen yhtenäistäminen O petuksen yhtenäistämisellä saavutetaan kokonaisnäkemys peruskoulun opetuksesta pitkittäisnäkemys aineen oppisisällöstä oppilas kokee opetuksen jatkumon oppilaantuntemus kaikkien hyödyksi tutut opettajat ja turvaverkosto eri ikäiset yhdessä, pienille enemmän aikuiskontakteja asiantuntemus ja tieto toisen työstä jakoon yksi yhteinen linja ja kasvatusnäkemys erilaiset opettajat kohtaavat pelot ja ennakkoluulot vähenevät aineenopettaja opettaa samaa ainetta/oppilasta useita vuosia isommat oppivat vastuullisuutta pienempien kanssa opettajien erikoisosaamisen hyödyntäminen helpottuu erityisopetuksen suunnittelu helpottuu (0 9) alaluokkien kulttuuri ja kodikkuus läpi koko peruskoulun oppilas saa olla pidempään lapsi Yhtenäistämisen hyödyt oppilaan näkökulmasta tukee oppilaan kokonaiskehitystä tukee yksilöllistä kehittymistä tehostettujen tukitoimien helpotuttua sopeutumisvaikeudet vähenevät oppimisvaikeudet vähenevät erityisopetus yhtenäistyy kokonaisopetus ja vuosiluokkiin sitomaton opetus laajenee yhteiset, totutut rajat koko perusopetuksen ajan yhteiset koulutavat koulun turvallisuuden tunne lisääntyy pitkät, turvalliset opettajasuhteet kurssi ja ystävätoiminta laajenee oppilaskuntatoiminta aikaistuu koulu muistuttaa ikärakenteeltaan enemmän yhteiskuntaa Yhtenäistämisen hyödyt opettajan näkökulmasta oppilaat tunnetaan pidemmän aikaa ja kaikki kasvattavat yhteistyö lisääntyy tieto toisen työstä lisääntyy opetussuunnitelman työstäminen ja yhtenäistäminen helpottuu oppilaantuntemus ja kehityksen seuraaminen parantuu opettajien joustava käyttö tarpeen ja vahvuuksien mukaan mahdollistuu oppilaiden ryhmittely varsinkin nivelkohdissa helpottuu yhtenäisen opintoreitin suunnittelu helpottuu resurssien kohdentaminen helpottuu