Hiippakuntauutiset. Risto Lehto: Nuoria työntekijöitä pitää neuvoa. Maallisen ja hengellisen työn rajalla. Toimintakalenteri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiippakuntauutiset. Risto Lehto: Nuoria työntekijöitä pitää neuvoa. Maallisen ja hengellisen työn rajalla. Toimintakalenteri"

Transkriptio

1 Hiippakuntauutiset HELSINKI 1/12 Risto Lehto: Nuoria työntekijöitä pitää neuvoa 1 Maallisen ja hengellisen työn rajalla Toimintakalenteri 2013

2 Raine Haikarainen 2 i R J a n i k k U n a S t a Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli PL 142, Helsinki. Käyntiosoite: Bulevardi 16 B, 5. kerros Puh (keskus), faksi Puhelinvaihde ja pääsisäänkäynti ovat auki klo 9 15 Työntekijöiden sähköpostiosoitteet ovat muotoa Kotisivu: Piispa Irja Askola Piispan sihteeri Maritta Maununen Piispan teologinen erityisavustaja Päivi Linnoinen , Tuomiorovasti Matti Poutiainen (Tuomiokirkkosrk) Pappisasessori Anja Nurminen (Myrskylän srk) Pappisasessori Hannu Vapaavuori (Haagan srk) Lakimiesasessori Ritva Saario Notaari Heikki Hämäläinen Toimistosihteeri/talous Anniina Kaartinen Toimistosihteeri Ulla Aaltio Hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen Hiippakuntasihteeri (diakonia ja yhteiskunta, kansainvälinen diakonia) Kirsti Poutiainen Hiippakuntasihteeri (nuoriso-, rippikoulu- ja koulutyö, ympäristötyö, Hiippakuntauutiset) Raine Haikarainen Hiippakuntasihteeri (lapsi- ja perhetyö, työnohjaus, työyhteisöt) Jaana Räntilä Toimistosihteeri Birgitta Falenius (50 %) Kuurojenpappi Elina Jokipaltio Lähetyssihteeri (lähetys, evankeliointi) Hannu Lätti Hiippakuntakanttori Hanna Remes Lähetystoimisto (Suomen Lähetysseura) (vaihde) Sanan kirkko olemme; siihen on meitä opetettu. Tilastoissa ja kyselyissä kirkkomme kuva koostuu kuitenkin mielikuvista, asenteista ja niistä ihmisistä, joilla jossakin ohi kiitävässä hetkessä on kirkon kasvot. Saarnan sanat voittaa sävellaji. Valtionkirkkoa ei enää ole. Kansalaisyhteiskunnassa kirkko saa iloita kutsuista, joissa pyöreisiin pöytiin istahdetaan yhdessä, vailla turhia hierarkioita. Kysellään yhdessä ihmisen parasta siellä, missä pahuus on jo viemässä voiton. Niissä pöydissä meillä papeilla ei ole etuoikeutettua puheenvuoroa; on vain yhteinen sävellaji, johon saa soinnuttaa äänensä ja asiantuntemuksensa. Niissä pöydissä kohtaa kokonaisen kirkon tietopääoman. Suntio, kanslisti, lapsi-/nuorisotyönohjaaja, diakoni tai kanttori sanoittavat sitä, mitä kansalaisille kuuluu. He näkevät ja kokevat työssään, miten ihmisten arki kompuroi ja miksi juhlat ahdistavat. Heidän asiantuntemuksensa on kuntapäättäjille arvokasta, ja näitä näkemyksiä toivotetaan tervetulleiksi myös kansalaisfoorumeille. Kirkkomme tietopääoma laajenee, kun katselemme luottamushenkilöitämme. Kiinnostuisimmeko kysymään toisiltamme, mitä me yhdessä tiedämme, tahdomme ja osaamme? Kristittyinä olemme armon ja oikeudenmukaisuuden asialla. Näitä kahta Sanan kirkko ei toteuta pelkällä puhumisella. Kirkon genre on sanojen tuolla puolen. Asenne viestii puhetta enemmän. Teot tulkkaavat sanomisemme. ollaksemme totta ja tosissamme me tarvitsemme toisiamme. Myös heitä, joita emme ole tottuneet tarvitsemaan. Saarnan sanat vievät meidät etsimään sävellajia, jossa soi koko elämisen kirjo. Palveluosoitteet: Yleinen asiointi, nimikirjaotetilaukset, viranhaut: Koulutustiedustelut, peruutukset: Hiippakuntauutiset on Helsingin hiippakunnan tiedotuslehti. Se ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja jaetaan seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja tiedottajille. Julkaisija: Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli PL 142, Helsinki Päätoimittaja: Raine Haikarainen, p , faksi , gsm , Toimitussihteeri: Laura Pörsti, gsm , Osoitteenmuutokset: Ulla Aaltio, p , Taitto- ja painopaikka: Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli, Painos: kpl ISSN irja Sisällys 1/12 Irjan ikkunasta 2 Pääkirjoitus 3 Elävien ja kuolleiden puutarhuri 4 Maallista vai hengellistä työtä? 8 Meidät kaikki on kutsuttu pappeuteen 8 Suntion tehtävä on valmistaa tila 10 Perhetyö ei katso työalarajoja 12 Kapitulin väkeä 14 Tapahtuu Helsingin hiippakunnassa 15 Uudet luottamushenkilöt aloittivat tehtävissään 17 Dekantointia 18 Toimintakalenteri Aimo T. Nikolainen Ekumenian edelläkävijä 22 Kolme kirjaa kesään 24 Rippikouluvientiä Britanniaan 26 Ajankohtaista Diakonia ja yhteiskuntatyö 28 Kasvatus 30 Kirkkomusiikki ja 32 Lähetys ja evankeliointi 34 Työyhteisöt 36 Ihmisiä hiippakunnasta 37 Kansi: Kapitulin kokoustilan alttaritaulun Lähellä pyhyys on maalannut Christer Åberg. Kuva: Raine Haikarainen. Seuraava Hiippakuntauutiset ilmestyy Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä on Raine Haikarainen Tehtävä ja toivo yhdistävät Kaikki, mitä maailmassa tapahtuu, tapahtuu toivosta. Ei yksikään maamies kylväisi jyvää, ellei hän toivosi sen itävän. (Martti Luther: Pöytäpuheita) Maallisen ja hengellisen suhde on seurakuntatyössä mielenkiintoinen kysymys. Menneinä aikoina rajalinjat olivat varsin selvät. Jo pelkkä palkkaryhmä kertoi selkeästi työn luonteen. Viranhaltijatkin korostivat eri työtehtävien olemuksellista erilaisuutta. Suntion ei kuulunut liikkua pappien reviireillä ja papit pysyivät puolestaan visusti erossa sakraalitilojen hoidosta. Maallinen ja hengellinen olivat etäällä toisistaan. Aika ja ajattelutavat ovat kuitenkin muuttuneet. Muutos on heijastunut myös hiippakunnan koulutustoimintaan. Kirkonpalveluskunnan neuvottelupäivillä on viime vuosina käsitelty yhä enemmän kirkkotilaan ja messuun liittyviä teologisia aiheita. perinteiset hengellisen työn tekijät ovat puolestaan joutuneet opiskelemaan sekä teknisiä taitoja että maalliseen elämänpiiriin liittyviä johtamis- ja taloushallinnon oppeja. Taustalla on aistittavissa yleinen asenneilmaston muutos. ihmisten mielissä seurakunnan työntekijää ei entiseen tapaan määrittele hänen virkanimikkeensä, vaan hänet nähdään ensisijaisesti kirkon työntekijänä. Hän edustaa hengellistä yhteisöään, missä tehtävässä sitten palveleekin. Suntiot ja virastoihmiset kertovat yhä useammin, miten heidän työnsä on lähestynyt perinteisen hengellisen työn alueita. Tämän lehden haastattelussa puutarhaneuvos Risto Lehto pukee tämän kokemuksen sanoiksi: Meillä hautaustoimen väellä ei ole teologista koulutusta, mutta voimme olla parhaimmillaan ihmisiä ihmisille. Se merkitsee välittämistä ja kuuntelemista. Tulevaisuuden kirkossa moniammatillisuus lisääntyy entisestään. Samalla on entistä tärkeämpää korostaa eri työntekijäryhmien luontevaa vuorovaikutusta. Kirkko on uskon ja toivon yhteisö, jossa käytännön puurtaminenkin liittyy yhteiseen tehtävään. Jatkossa myös koulutustilaisuuksia ja neuvottelupäiviä olisi ehkä tarkoituksenmukaista järjestää entistä enemmän työntekijäryhmien rajat ylittävinä. Tulevien työntekijöiden rekrytoinnin kannalta ei ole vähämerkityksellistä myöskään se, että monen nuoren tie kirkon palvelukseen näyttää kulkevan juuri seurakunnan ei-hengellisen työn kautta. Kesätyö hautausmaalla, tuntisuntiona toiminen tai virastoavustaminen on monelle ollut ensimmäinen kokemus kirkosta työyhteisönä. Näissä tehtävissä toimivilla vakinaisilla työntekijöillä onkin siksi suuri merkitys nuorten ihmisten työelämään ohjaajina ja samalla aikuisen malleina. P i i S P a n J o U L U t e R V e H D Y S 3

3 Tekstit: Janne Villa Kuvat: Raine Haikarainen Elävien ja kuolleiden puutarhuri Risto Lehto on pantu paljon vartijaksi: laajojen viheralueiden varjelijaksi ja isojen ihmisjoukkojen kaitsijaksi. Suuri osa asiakkaista ei onneksi reklamoi eikä valita palvelun laadusta. Elävien sielujen kohtaaminen ja ohjastaminen on haasteellisempaa. 4 Noin vainajaa vuodessa. Helsingissä siunauksia ja hautauksia toimitetaan tasaisena virtana, työntekijöiden kannalta kuin liukuhihnalta. Silti jokaiseen asiakkaaseen tulee suhtautua kiireettömästi ja kunnioittavasti. Ainutlaatuisena tapauksena. Elämän aikana toiset olivat aina tasa-arvoisempia kuin toiset, kuten Neuvostoliitossa tavattiin kauniisti sanoa. Kuollessa kaikkia kohdellaan kerrankin tasaveroisesti ja hienotunteisesti. Hautajaiset ja hautapaikat voivat toki olla toinen toistaan komeampia, mutta hautausmaan työntekijät eivät erottele, onko arkun tai tuhkauurnan sisällä herra vai narri. Tästä vastaa Helsingin seurakuntayhtymän hautaustoimen päällikkö Risto Lehto. Me teemme ihmisten surutyön helpottamiseksi kaiken sen, mitä pystymme, Lehto vakuuttaa. Vihreän puhkeaminen tuo työtä Risto Lehdon hoidettavista, kuoleman puutarhan tuoreista asukkaista, 80 prosenttia tuhkataan. James Bond laitettiin kerran liukumaan krematorion uuniin, mutta sankari onnistui kuin ihmeen kaupalla palaamaan takaisin elävänä. Helsinkiläisten uuneista tullaan ulos tuhkana. Kuoleman lopullisuuden tuntua ja surua helpottaa hieman se kauneus ja rauha, joka hautausmaita ja vainajan viimeistä matkaa ympäröi. Kesäisin tunnelmalliset viheralueet vaativat paljon työtä, ja seurakuntayhtymä palkkaa kausityöntekijää. Nettihakemusten pohjalta esimiehet kutsuvat kiinnostavia ehdokkaita haastatteluun. Työnhakijalle on eduksi, jos hänellä on aiempaa työkokemusta ja harrastuksia, jotka osoittavat aktiivisuutta ja sosiaalisuutta. Rekrytoinnissa mietitään myös ryhmädynamiikkaa: kuka voisi pärjätä tietyssä kantaporukassa. Kehnoja rekrytointejakin tapahtuu. Joku ei ilmesty työpaikalle ajoissa, toiselle tulee paljon poissaoloja. Jotkut eivät ymmärrä, että he ovat tulleet töihin eivätkä kesää viettämään, Risto Lehto toteaa. 5

4 6 Untuvikko kohtaa kovat karjut Hortonomiksi, puistosuunnittelijaksi ja puutarhuriksi kouluttautuneessa Risto Lehdossa nähtiin johtajan ainesta jo nuorena. Heti puutarhurikoulusta valmistumisen jälkeen vuonna 1974 hänet valittiin työnjohtajaksi Lahden seurakuntayhtymän hautaustoimeen. Kaksikymppiselle kaverille oli aikamoinen haaste johtaa viisi kuusikymppisiä kovia sällejä ja karjuja, jotka olivat olleet sodassa. Alkuun he keksivät kaikenlaista jäynää tai eivät kuunnelleet. Onneksi sain homman kuitenkin toimimaan. Sen kokemuksen jälkeen ymmärsin, millaista on tulla nuorena työyhteisöön. Se ei ole aina helppoa. Kesätyö on monelle nuorelle ensimmäinen näkymä työelämään. He tulevat testaamaan, mitä on työ. On tärkeää, että ensikokemus työstä on positiivinen. Ilman perusteellista ohjausta, kasvatusta ja tukea ensikertalainen ei välttämättä osaa tehdä sitä työtä, johon hänet on palkattu, eikä tunne työpaikan sääntöviidakkoa. Kausityöntekijöihin täytyy suhtautua yhtä hyvin kuin vakinaisiin. He ovat helppoa riistaa, jos joku haluaa käyttää valtaansa väärin tai harrastaa nälvimistä. Nuori koettaa kestää kiltisti inhottavaa pomoa tai työtoveria sen pari kuukautta vastaan sanomatta, jotta pääsisi töihin seuraavanakin kesänä. Merkittävä rooli nuorten sopeuttamisessa on kausityöntekijöiden vanhalla kaartilla, joka palaa kesätöihin hautausmaalle vuodesta toiseen. Varttuneemmilta työntekijöiltä voi oppia oikeaa asennetta ja työnteon mallia. Luotettavien konkareiden seurassa oppii luonnostaan työmoraalia. Voi nähdä, miten tauolta palataan säntillisesti hommiin eikä jäädä istuskelemaan ja miettimään porukalla, mitähän kivaa sitä keksittäisiin viikonloppuna. Ihmistaimien kärsivällinen kasvattaja Esimiehillä ja työtovereilla on oltava kärsivällisyyttä ja aikaa aloittelijoiden kanssa, Risto Lehto painottaa. Joku ei tiedä, mitä tarkoittaa istutuskuokka. Toisen jäljiltä jää kuihtuneita kukkarivejä kuivan kesäviikonlopun jäljiltä, kun hän ei ole ymmärtänyt antaa kullekin kukkaselle enempää kuin pari pisaraa vettä. Kerran yksi nuori haravoi käytäväänsä kaukana muiden edellä. Pyysin katsomaan, mitä hän touhuaa. Hänellä oli haravan piikit pystyssä väärinpäin. Tajusin, että mehän tässä ollaan töpätty, kun ei olla osattu selvittää perusasioita. Kokemattomia nuoria sätitään usein ihan vääristä asioista, vaikka heitä on itse unohdettu neuvoa. Syyllistäminen voi olla nuorelle kova juttu. Hänelle saattaa syntyä käsitys omasta surkeudesta minä en osaa enkä opi mitään! Meidän vanhempien on ohjastettava aloittelijoita ystävällisesti. Nuoret ovat kuitenkin tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajia, jotka vastaavat minunkin dementiavaiheestani hoitokodissa, pohtii elävien ja kuolleiden lempeä puutarhuri. Risto Lehto kantaa huolta myös sosiaalisesta ulottuvuudesta. Hänen mielestään julkisen alan työnantajalla on vastuuta miettiä, voisiko se edistää vaikeasti työllistyvien ihmisten pääsemistä mukaan työelämään. Hän on antanut kausitekijöiden valitsijoille vapaat kädet rekrytoida haastaviakin persoonia, kunhan näiden tukemiseen sitoudutaan. Kovin monta vaikeaa tapausta tavallinen työyhteisö ei kestä. Palkkasin kerran yhden pikkurikoksia tehneen 16-vuotiaan pojan, josta sosiaalitoimi informoi. Kymmenen vuoden päästä kohtasin kaverin ostoskeskuksessa perheineen. Hän oli mennyt ammattikouluun ja oli hyvässä työssä. Hän pyysi anteeksi, että oli ollut niin hankala tapaus, ja kiitti siitä, että olin jaksanut hänen kanssaan ne pari kesää. Hartaita kohtaamisia haudan partaalla Perehdyttämisen jälkeen työntekijän tulisi tajuta, kuinka hautausmaalla toimitaan ja käyttäydytään säällisesti. Suomalaiset kokevat hautausmaan arvokkaaksi ja pyhäksi paikaksi, missä täytyy esiintyä arvokkaasti ja hienovaraisesti suhteessa omaisiaan muisteleviin tai sureviin ihmisiin. Hautausmailla on yllättävän iso vuorovaikutuspinta seurakunnan työntekijöiden ja vainajien omaisten välillä. Siellä tapahtuu päivittäin monenlaisia kohtaamisia, yhdessä ihmettelemistä ja keskustelua. Meillä hautaustoimen väellä ei ole teologista koulutusta, mutta voimme olla parhaimmillaan ihmisiä ihmisille. Se merkitsee välittämistä ja kuuntelemista. Kohtaamiset omaisten kanssa voivat olla hartaita ja työntekijöitäkin herkistäviä hetkiä. Hautausmaalla ihmiset purkavat kuolemaan liittyviä ajatuksiaan ja tunteitaan, joita meidän täytyy kunnioittaa, Risto Lehto kertoo. Hautakivillä ei sovi istuskella, eikä hautausmaalla meluta ja naureskella äänekkäästi. Työntekijät väistävät hautajaissaattueita ja keskeyttävät työt niiden läheisyydessä, ettei surevien rauhaa häiritä. Omaisten antama palaute on paras peilimme. Yritän saada kaikkia työntekijöitä miettimään toimiaan omaisten näkökulmasta ja ymmärtämään, että me teemme työtämme heitä varten. Jokainen oli jollekin tärkeä Vakinaisten työntekijöiden täytyy viestittää käyttäytymisellään, että nuoret ovat oikeasti tervetulleita työyhteisöön, Risto Lehto tähdentää. Kesätyö voi olla upea ja avartava kokemus niille nuorille, jotka eivät ole olleet juuri tekemisissä seurakunnan kanssa. He saattavat oivaltaa, että kirkkohan tekee hyvää työtä. Kausityö voikin olla kirkon näyteikkuna: tervetuloa meille! Seurakuntayhtymä ei ota työnhaussa huomioon sitä, kuuluvatko kausityöntekijät kirkkoon vai eivät, tai mikä on heidän katsomuksensa. Olen tuntenut kirkon työntekijöitä, jotka eivät ole kuitenkaan hyväksyneet kirkkoa työnantajana, vaan suhtautuminen kirkon toimintaan on ollut vihamielistä. Minä en voisi olla kirkon leivissä, ellen kunnioittaisi suuresti sitä, mitä kirkossa tehdään ihmisten hyväksi. Hautausmaalla tehdään kirkon työtä, Risto Lehto korostaa. Siellä tuetaan ihmisiä, jotka tulevat kuoleman kohtaamisen herkkään paikkaan, missä tunnelataukset ovat monesti vahvoja. Hautausmaita ylläpidetään ensisijaisesti eläviä varten, eikä heidän tunteisiinsa saa suhtautua piittaamattomasti ja välinpitämättömästi. Kuolleiden kunnioittaminen taas lähtee siitä ajatuksesta, että jokainen ihminen on ollut joskus jollekin tärkeä. Tässä työssä ei kovetu Hautausmaille tulevat kaikkien eri katsomusten edustajat. Siksi hautaustoimen työntekijöiden ei Risto Lehdon mielestä kannata ottaa ainakaan oma-aloitteisesti kovin vahvasti kantaa uskonnollisiin kysymyksiin, kuten siihen, mitä vainajille tapahtuu kuoleman jälkeen. Pikemminkin kannattaa kuulostella, kenen kanssa pitää puhua ja kenen kanssa vaieta. Yritän olla itse aina tasainen ja rauhallinen. Joskus koetan sanoa lohdun sanoja: elämä on hauras ja jokaiselle meistä voi tapahtua jotain äkillisesti... Vanhan ihmisen kuoleman tajuaa paremmin, mutta jos lapsi sairastuu tai jää auton alle, siihen on aika vaikea sanoa mitään. Joku voi tulla huutamaan vihaisena, miksi Jumala antoi lapsen kuolla. Olen vienyt pienen vauvan arkun tikapuilla haudan pohjalle. On pysähdyttävää nähdä sisarusten vakavat kasvot tuijottamassa haudan partaalla. Ei tämmöisessä hommassa koskaan kovetu. Elämä jatkuu tavalla tai toisella Hautaustoimen työntekijöiden tulee tukea ja vahvistaa ihmisissä toivon näkökulmaa, mihin katsomukseen se sitten perustuukin, Risto Lehto ajattelee. Moni näkee kuoleman rauhaan ja lepoon pääsemisenä. Joillekin kuolema on kaiken loppu. Toiset uskovat ylösnousemusta seuraavaan jälleennäkemiseen rakkaiden kanssa, toiset karman lain mukaiseen jälleensyntymiseen. Ajatus jälleennäkemisestä on upea. Minulla ei ole mitään ristiriitaa evankelisluterilaisen tunnustuksen kanssa. Itse olen agnostikko. En tiedä, mitä tuleman pitää. Näen, että elämäni jatkuu kuoleman jälkeen lapsissani ja siinä työssä, mitä olen tehnyt. Puutarhuri tietää, mikä on eri puulajien odotettavissa oleva biologinen ikä. Kun puiston puu on tehnyt tehtävänsä tässä ajassa ja näkyvässä maailmassa, tilalle istutetaan uusi puu. Kasvu jatkuu, filosofoi puutarhaneuvos Risto Lehto. Olen ihastunut ekoteologiaan. Alleviivaan sitä, että hautaustoimessakin meidän tehtävämme on varjella luomakuntaa, sanoo Risto Lehto. 7

5 Teksti ja kuva: Raine Haikarainen 8 Maallista vai hengellistä työtä? Seurakunnissa on perinteisesti erotettu toisistaan hengellisen ja ei-hengellisen työn tekijät. Suurin ero on muodostunut suhteessa työaikaan. Hengellisen työn viranhaltijoiden työaikaa ei ole vahvistettu eikä sitä seurata työtunteina. Ei-hengellisessä työssä toimivat taas tekevät työtään selkeiden työaikamääräysten alaisina. Työaika on vielä jaettu erilaisiin työaikamuotoihin. Työn sisältöä tarkasteltaessa jako ei kuitenkaan ole yhtä selvä. Eri tehtävät ovat lähentyneet toisiaan. Yhä useampi ei-hengellisen työn tekijä kokee tekevänsä aitoa kirkon työtä, joka ei ole vain varsinaisen työn tukitoimintaa. Ei-hengellisen työn tekijä on myös saattanut kouluttautua työssään tehtäviin, jotka lähestyvät seurakunnan perinteistä hengellistä työtä. Tämän asenteen voi katsoa nousevan aidosti luterilaisesta ihmiskäsityksestä. Luterilaiselle uskolle on aina ollut ominaista korostaa laaja-alaisesti ihmisen kutsumusta. Maallisen ja hengellisen raja ei ole muodostunut jyrkäksi. päinvastoin: maallisen kutsumuksen ja siihen liittyvän työn on katsottu olevan yhtä lailla arvokasta kuin varsinaisen hengellisen työn. Luterilainen näkemys on kuultavissa seuraavissa haastatteluissa, joissa pääsuntio Arto Kuronen Kallion seurakunnasta, perhetyöntekijä Tytti Malinen Korsosta ja seurakuntasihteeri Anne pircklén porvoon suomalaisesta seurakunnasta kertovat työstään. (RH) Anne Pircklén: MEidäT KAiKKi on KuTSuTTu pappeuteen Porvoon suomalaisen seurakunnan seurakuntasihteeri Anne Pircklén ei näe jyrkkää rajaa hengellisen ja maallisen elämänalueen välillä. Työura seurakunnassa voi joskus alkaa hyvin merkillisestä kohtaamisesta. porvoon suomalaisen seurakunnan sisäisestä tiedotuksesta vastaava seurakuntasihteeri Anne pircklén muistelee ohikiitävää tapaamista vuonna Naapurin rouva otti lasten hiekkalaatikolla uskonasiat puheeksi. Lyhyt kohtaaminen johti pircklénin kohdalla hengelliseen heräämiseen ja vei aikanaan töihin seurakuntaan. Matka on ollut kuitenkin pitkä ja mutkainenkin. Luterilaisuus avautui armoluennoilla Anne pircklén löysi ensimmäisen hengellisen kotinsa paikallisesta helluntaiseurakunnasta. Tunnepitoinen uskontulkinta ei kuitenkaan tuntunut läheiseltä ja mieli teki hakeutua luterilaisen seurakunnan yhteyteen. olin töissä Ylen Ykkösessä määräaikaisessa työsuhteessa ja tunsin kutsumusta seurakuntatyöhön. Sipoon suomalaisesta seurakunnasta avautuneella kanslistin paikalla sain tehdä kaikkea mahdollista virkatodistusten kirjoittamisesta lähetyssihteerin töihin. Silloinen nuorisopastori Jouko porkka piti luentoja armosta. Niiden kautta avautui tie luterilaiseen uskoon ja samalla kirkon jäsenyyteen. Sipoon jälkeen Anne pircklén oli töissä eri seurakunnissa ja välillä myös omaishoitajana. Sitten avautui nykyinen työpaikka porvoossa. Minulle on aina ollut tärkeää saada olla tekemisissä ihmisten kanssa, ja tämä työ vastaa hyvin tarpeeseen. Vaikka seurakuntasihteeri joutuu tekemään paljon myös hallinnollista työtä, samalla työ antaa mahdollisuuden ihmisten välittömään kohtaamiseen, pircklén kertoo. Avoin asenne hengellisyyteen Anne pircklénin työ on tyypillistä seurakuntasihteerin työtä. Kaikki mahdollinen pitää hallita, luottamuselinten pöytäkirjat kirjoittaa ja tehdyt päätökset saattaa tiedoksi asianosaisille. Lisäksi pircklén toimii lääninrovastin tehtäviä hoitavan kirkkoherra Heikki Hakamiehen sihteerinä. Kirkkoherra tukeutuu sihteerinsä ammattitaitoon ja tietämykseen. Yhteistyö näyttää ulkopuolisen silminkin luontevalta. Haastattelun aikana kirkkoherra tulee kohteliaasti kysymään, saisiko hän työpäivän päätteeksi poistua kotiinsa. Minua motivoi tässä työssä kirkkoherran upea persoona ja hyvä työyhteytemme. Koen tärkeäksi, etten ole vain pöytäkirjojen puhtaaksikirjoittaja, vaan saan olla myös mukana työn suunnittelussa ja ideoinnissa. Tiedän hyvin, ettei se ole mahdollista joka työpaikassa. Anne pircklén kehuu seurakuntansa myönteistä ja avointa asennetta hengellisistä asioista puhumiseen. Kävin aikoinaan rukousohjaajakurssin ja olen sen jälkeen osallistunut seurakunnassamme säännöllisesti kokoontuvaan aamurukouspiiriin. Kaikki työntekijät eivät ehkä koe tätä piiriä itselleen läheisimmäksi toiminnaksi, ja myös nämä erilaiset asenteet hyväksytään. Tätä pidän työyhteisössä arvokkaana asiana, pircklén sanoo. Jyrkkiä rajoja ei tarvita Anne pircklénin työssä käytännön sihteerityö ja hengellisen ohjaajan tehtävät näyttävät lomittuvan luontevasti toisiinsa. on sääli, jos raja hengellisen ja maallisen välillä on kovin jyrkkä. itse en ole osannut koskaan erottaa näitä kahta elämänaluetta toisistaan, pircklen sanoo. Anne Pircklén nauttii saadessaan seurakuntasihteerin töiden ohella ohjata hiljaisuuden retriittejä. Kirkossa on tässä asiassa tapahtunut myös paljon kehitystä. Takavuosina saatettiin ymmärtää, että maallista työtä tekevät R-palkkaluokkien ihmiset ovat jonkinlaista seurakunnallista roskasakkia. Nykyisin tällaisiin asenteisiin ei onneksi enää törmää. porvoon suomalaisessa seurakunnassa työnantajakin on tukenut hengellisen ja maallisen työn rajan häivyttämistä. Anne pircklén on saanut muun muassa retriitinohjaajan koulutuksen. Retriitinohjaajana toimiminen on ollut ammatillisen kehittymisen ja identiteetin näkökulmasta tärkeää. Vaikka olen luonnostani puhelias ja viihdyn aktiivisen tekemisen keskellä, tarvitsen hiljaisuutta ja haluan olla johdattamissa myös muita hiljaisuuden maailmaan. Nämä tehtävät edustavat käsitystäni pappeudesta, johon meidät kaikki on kutsuttu. Haluan elää todeksi ideaa yleisestä pappeudesta. itse asiassa voisin hyvin käydä jopa valepapista, toteaa Anne pircklén naurahtaen. 9

6 Teksti ja kuva: Laura pörsti Arto Kuronen: SuNTioN TEHTäVä on VALMiSTAA TiLA 10 Kallion seurakunnan pääsuntio Arto Kuronen venyy työpäivänsä aikana moneksi. Työn ytimessä ovat ihmisten palveleminen ja ylläpitotehtävät. Kallion kirkko täyttää tänä vuonna sata vuotta. Syyskuun alun juhlallisuuksissa seurakunnan suntioilla on muiden työntekijöiden ja vapaaehtoisten ohella iso rooli. Suntion yksi perustehtävä on valmistaa konkreettinen tila ihmisen ja Jumalan kohtaamiselle. Tilat kaunistetaan ja kaikki häiritsevät elementit pyritään poistamaan, Arto Kuronen kertoo. Suntion työstä voidaankin hyvin käyttää tuttuja sanoja tulkaa, sillä kaikki on valmistettu. Tilaisuuksien järjestelyt ovat silti vain yksi osa suntion työtä. usein hän saa olla myös kuuntelija. Siksi Kurosen mielestä suntio-nimike toimii vahtimestaria paremmin. Se paljastaa totuuden heti: tämä ihminen on kirkon työntekijä. Koen, että teemme myös hengellistä työtä, ja se saa näkyä nimikkeessä, Arto Kuronen sanoo. Ihmisten murheet tulevat tutuiksi Arto Kuronen on toiminut suntiona 15 vuotta: ensin Lauttasaaressa, sitten Alppilassa ja Alppilan ja Kallion seurakuntien yhdistyttyä Kalliossa. Kallio on hänen mielestään seurakuntana elämän näköinen. Ketään ei katsota kieroon. Täällä ryövärit, köyhät, rikkaat, rakkaat, nuoret, aikuiset ja ikäihmiset elävät rinnatusten. Seurakunta on sekalainen, ja näin tulee ollakin. Kaikki ovat tervetulleita juuri sellaisina kuin ovat, Kuronen sanoo. Suntio on useimmiten ensimmäinen ihminen, jonka kirkkoon tuleva tapaa. Kallion kirkko on avoinna joka päivä, ja kohtaamisia tulee paljon. Kun ihminen tulee keskustelemaan murheistaan, kysyn haluaisiko hän tavata papin tai diakonin. useimmiten riittää, että hän on saanut purkaa sydäntään jollekin. Arto Kuronen korostaa, että suntion on tärkeää olla seurakuntalaisille läsnä ja kuunnella, mitä heidän asiansa koskee. Koska Kallion kirkossa käy paljon turisteja, keskusteluja syntyy myös heidän kanssaan. Moni tulee puhumaan käytännön kysymyksistä, kuten äänen kuuluvuudesta, arkkitehtuurista, valaistuksesta tai tunnelmasta. Joku kertoo muiston kirkosta. Suntiot toimivat kirkon käyntikortteina, joten on tärkeää, että kaikki kohtaamiset hoidetaan hyvin, Arto Kuronen pohtii. Joskus suntio kohtaa tilanteita, joissa joku pyytää rukoilemaan kanssaan. Hän voi pyytää paikalle hengellisen työntekijän, mutta toisinaan asia on hoidettava itse. Näitä pyyntöjä tulee erityisesti iltaisin. Tällöin ei muita työntekijöitä ole yleensä paikalla. Perehdytystä tarvitaan Arto Kuronen kokee tekevänsä työtä, jonka tarkoitus on seurakuntalaisten ja Jumalan lisäksi palvella toisia työtekijöitä. Erityistä huolellisuutta tarvitaan jumalanpalveluksessa, kun mukana on kokematon työntekijä tai avustaja. Suntion kannattaa käyttää muutama tovi tämän perehdyttämiseen kirkon kuorisääntöä mukaillen. Myös Kallion seurakunnassa on tuntisuntioina teologian opiskelijoita. Kuronen pitää sitä erinomaisena tapana tutustua seurakunnan työn arkeen. Suntiot tehtävät auttavat ymmärtämään, että työ on muutakin kuin evankeliumin levittämistä. Niissä konkretisoituu se, mitä tilan valmistaminen tarkoittaa ja millaisia kohtaamisia arjessa tulee. Joskus suntio pääsee uskontokasvattajan hommiin. Kuronen on huomannut, että monelle lapselle jos aikuisellekin pyhän kunnioittaminen on vieras ajatus. Kastetilaisuudessa lapset saattavat mennä alttarikaiteen sisäpuolelle leikkimään ja juoksemaan. Jos vanhemmat eivät puutu tilanteeseen, suntion tulee puuttua. Kirkkotilan pyhyyden vaaliminen on yksi suntion tehtävistä, Kuronen sanoo. Arto Kurosen työpaikalla Kallion kirkossa on monta kuvauksellista soppea. Kuvauslupia pyydetäänkin aika usein. Kotikatu-sarjassa kirkko on vakituista rekvisiittaa. Häiriöistä eroon hienovaraisesti Avoimeen, keskellä Kalliota sijaitsevaan kirkkoon myös häiriköt löytävät tiensä. Silloin suntiolta vaaditaan pelisilmää. Suntion tulee puuttua kaikkiin häiriötekijöihin heti jämäkästi mutta arvokkaasti, Arto Kuronen linjaa. Hän toteaa, että vaikeistakin tilanteista selviää yleensä rauhallisuudella. Malttia ei pidä menettää missään kohtaa. Virassa toimiessamme meillä ei ole järjestyksenvalvojan oikeuksia, vaikka koulutus olisi käytykin. Tilanteista täytyy selvitä puhumalla. Yksi keinoni on pyytää häirikköä tupakalle, vaikka itse en poltakaan. parhaassa tapauksessa seurakuntalaiset eivät saa tietää mitään ongelmatilanteista. Ne hoidetaan näkymättömästi ja hienovaraisesti pois alta. Aika ajoin tulee tilanteita, että häirikköä ei saa yksin poistettua. Tällöin on kutsuttava vartijat tai poliisit paikalle, Kuronen toteaa. Uurnasaatto on tärkeä tehtävä Kallion kirkkoon valmistui vuonna 1990 kolumbaario eli uurnaholvi. Se kätkee sisäänsä jo lähes 700 uurnaa. Kolumbaariossa vallitsee hautarauha. omaiset pääsevät sinne pääsee vain kerran, uurnasaaton yhteydessä. Holviin haudattujen muistolaatat sijaitsevat kirkkosalin takaosassa. Muistopaikalla läheiset voivat hiljentyä, tuoda kukan ja sytyttää tuohuksen poisnukkuneille, Arto Kuronen kertoo. uurnasaatot ovat Kalliossa suntioiden työsarkaa. Vain silloin tällöin saaton toimittaa pappi yleensä omaisten pyynnöstä. uurnasaaton alussa kirkkosalissa on tapana viettää yhteinen hartaushetki. Tämän jälkeen suntio johtaa saattoväen kolumbaarioon, jossa läheiset voivat vielä hiljentyä, Kuronen kertoo. Hän pitää uurnasaattoa suntioille annettuna tärkeänä ja kunniakkaana hengellisenä tehtävänä. piispa Eero Huovinenkin taisi piispantarkastuksen yhteydessä vuonna 2000 mainita, että suntiot hoitavat tässä kirkossa hyvin tärkeää kirkollista toimitusta. Hän kutsui meitä tosi papeiksi, Kuronen muistelee. pyhäinpäivä ja jouluaatto ovat Kallion suntioille ruuhkahuippuja. Sadat ihmiset tulevat muistamaan uurnaholviin haudattuja läheisiään. Tällöin surevia seurakuntalaisia todella kohdataan, Arto Kuronen toteaa. 11

7 Teksti ja kuva: Raine Haikarainen Tytti Malinen: perhetyö Ei KATSo TYÖALARAJoJA Tytti Malinen etsii Korson seurakunnassa perhetyöhön uutta näkökulmaa. Syksyn enkelikokoontumisissa lapset ja vanhemmat saavat suunnitella yhdessä tulevan Joulupolun oheistoimintoja. 12 Korson seurakunnan perhekasvatustyöntekijä Tytti Malinen luotsaa kokeilua, jossa etsitään uutta tapaa tehdä lapsi-, varhaisnuoriso- ja perhetyötä. Vaikka arkinen puurtaminen on maallista, sen tavoitteet ovat hengelliset, hän linjaa. Korson seurakunta on lähtenyt rohkeasti kolmevuotiseen perhekasvatushankkeeseen, jonka pyrkimyksenä on päästä irti ahtaista työalarajoista ja nähdä kasvatustyössä perheen ratkaiseva merkitys. Hankkeen puuhanaisena on Tytti Malinen, joka on selvästi innostunut uudenlaisesta työotteesta. Hänen tiensä Korson seurakunnan perhekasvatustyöntekijäksi on kulkenut monipuolisen työ- ja elämänkokemuksen kautta: Malinen on toiminut varhaiskasvatuksessa niin kunnan kuin seurakunnan palveluksessa. omakohtaista tuntumaa työalaan ovat antaneet kotona kasvavat kolme lasta. Viime syksynä hän aloitti työnsä kehityshankkeessa, jossa hän saa panna peliin koko ammatillisen osaamisensa ja henkilökohtaiset vuorovaikutustaitonsa. Tarkoituksena on yhdistää melko hajanaista lapsi-, varhaisnuoriso- ja perhetyökenttää, Malinen selvittää. perhe on kaikille näille työaloille yhteinen asia. Mietimme, miten voisimme toimia mahdollisimman tehokkaasti perheitä tukien ja heitä varten. Hankkeen aloittamista joudutti seurakunnan kahden pitkäaikaisen kasvatuksen työntekijän jääminen eläkkeelle. oli aika pohtia, miten vuosikymmenten työtä voisi jatkaa mahdollisimman tehokkaasti. Perhe keskiöön kaikessa työssä Tytti Malinen lähti vetämään perhekasvatushanketta toisaalta tyhjältä pöydältä, toisaalta vahvan taustatuen saattelemana. Hän kertookin purjehtineensa viime syksyn ajan seurakunnan eri kasvatustyön kuvioissa sekä seikkailijana että tutustujana. Ensimmäiset havainnot kertoivat, että varsinkin varhaisnuorisotyötä tehdään vahvasti perinteisten ja käytännöllisten toimintojen kautta. Kerhoja pidetään ja joukkoja kootaan leireille sekä erilaisiin etappitapahtumiin, kuten kymppisynttäreille. Huomaan hahmottavani kasvatustyötä perheen näkökulmasta. Kysyn työntekijöiltä, miten perheen voisi eri tapahtumissa ottaa huomioon. Tämä näkökulma voi varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä olla uusi ja tuore, Malinen kertoo. Yhteistyöverkostossa on voimaa Tytti Malisen ei ole tarvinnut tehdä työtään yksin. Alusta lähtien hänellä on ollut tukena laajapohjainen ohjausryhmä, joka edustaa eri kasvatuksen alueita: vt. kirkkoherra Kimmo Saares, lapsityönohjaaja Lea Heikkilä, kasvatuksen työalajohtaja Tero Fleminch, Kirkon koulutuskeskuksen työalasihteeri Marja-Leena pesonen, Vantaan kaupungin nuorisotoimen päällikkö Katja Günther, Järvenpään kaupungin perheterapeutti Kirsi Heikinheimo sekä luottamushenkilöt Jani puskala ja Maija Tykkyläinen. ohjausryhmän merkitys on ollut minulle ja hankkeelle todella merkittävä. Se on tarjonnut mahdollisuuden pohtia seurakunnan perhetyötä moniammatillisesti. ilman syvällisempää pohdintaa hanke voisi jäädä vain sarjaksi joitakin käytännön tapahtumia, Malinen sanoo. Seurakunnalle on suuri rikkaus, että työtä voi tarkastella myös koulun, lastensuojelun ja nuorisotoimen näkökulmista. olen havainnut, että me kaikki tarvitsemme toisiamme. Seurakunta voi toimia luontevana yhteistyökumppania ja koollekutsujana. Alueellinen toiminta on tarpeen Korson perhetyön projektia on vielä kaksi vuotta jäljellä. Jo tässä vaiheessa Tytti Maliselle on muodostunut selvä kuva siitä, millaiselle työlle on tarvetta. ihmiset eivät sitoudu tänä päivänä kovin herkästi säännölliseen, kokoavaan toimintaan. Samaan aikaan on kuitenkin kasvava tarve keskinäiseen kohtaamiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen, hän toteaa. Malinen tietää, että Korson seurakunnan alueelle on muodostunut kylämäisiä yhteisöjä, joilla on oma identiteettinsä. Siksi Korsossa olisikin syytä kehittää erityisesti alueellista työtä. Leiri- ja kesätoiminta tarjoaa monia mahdollisuuksia juuri perhetyön näkökulmasta. Esimerkiksi saman alueen lapsille suunnatut leirit voisivat yhdistää myös vanhempia. Seurakunnassamme on hyviä kokemuksia lapsi- ja perhetyöntekijöiden läsnäolosta varhaisnuorten ja rippikoululaisten leireillä, Malinen visioi. Kysymykseen oman työnsä hengellisestä ja maallisesta olemuksesta Tytti Malisella on selvä näkemys: työn varsinainen tavoite on hengellinen, mutta käytännön työ on kuitenkin konkreettista ja arkipäiväistä puurtamista. Sellaisenaan se kuuluu maallisen elämänalueen piiriin. Jokainen haluaa tulla nähdyksi Tytti Malinen on vakuuttunut, että ennakoiva perheiden tukeminen on lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta entistä tärkeämpää. Yhteiskunnassamme tapahtuu suuri muutos, kun lapsi menee kouluun. Sen jälkeen perheelle ei ole enää tarjolla neuvolapalveluja, ja usein perheelle suunnattu kerhotoimintakin on vähäisempää. Vanhemmilla liittyy kuitenkin tähän elämänvaiheeseen paljon kasvukipuja, joten perheiden tukeminen olisi tälloin erityisen tärkeää. usein auttaa se, että on syy tulla luontevasti yhteen ja saada samassa elämäntilanteessa olevilta vertaistukea. Yksittäinen tapahtumakin voi toimia yllättävällä tavalla luontevana perheiden kokoajana. Tytti Malinen muistelee, miten Korson suositulla Joulupolulla on perinteisesti esitetty jouluevankeliumia nuorisotyön voimin. Hän keksi pyytää varhaisnuoria esiintymään Joulupolulla enkeliasuihin puettuina arjen kanssakulkijoina. Lapsityön puolelta lainattiin varusteita, ja niin saatiin suosittuun yleisötapahtumaan hienosti puettuja nuoria enkeleitä saattelemaan ja opastamaan polulle osallistuvia. Vanhemmat olivat ihastuneita nähdessään murkkuikäiset lapset kauniina enkeleinä ja halusivat tulla itsekin mukaan järjestelyihin. olemmekin päättäneet, että syksyllä järjestämme hyvissä ajoin enkelikokoontumisia, joissa vanhemmat voivat suunnitella yhdessä lastensa kanssa tapahtuman oheistoimintoja. Kun lapsi tulee näin nähdyksi, sillä on suuri merkitys sekä hänelle itselleen että hänen vanhemmilleen, toteaa perhekasvatustyöntekijä Tytti Malinen. 13

8 Raine Haikarainen 14 k a P i t U L i n V Ä k e Ä Kisti Hintikka Hienotunteista kiinteistönhoitoa Bulevardin seurakuntatalon yleinen puhtaus ja ammattitaidolla tehty siivous on Kirsti Hintikalle sydämen asia. Hän on hoitanut tehtäväänsä eleettömän tehokkaasti jo 1980-luvun alusta, vuodesta 1998 oman yrityksensä kautta. Tavoitteita pitkällä tähtäimellä Kirsti Hintikan tie on johtanut lapsuuden maisemista Kangasniemeltä Jyväskylän kautta Helsinkiin. Aviomies Jorma keskittyi ensimmäisinä yhteisinä vuosina vahvasti työhönsä turvallisuushallinnossa ja Kirsti hoiteli kotonaan lapsikatrasta. osapäivätyö alkoi kuitenkin kiinnostaa, ja aikanaan hän löysi itsensä siivoamasta toimistorakennusta. Työstä saatu hyvä palaute rohkaisi perustamaan oman yrityksen, joka huolehtii myös tuomiokapitulin tilojen hoidosta. Lama-aikana seurakunnat ulkoistivat siivouspalveluitaan. Se oli hyvä mahdollisuus kehittää omaa pienyritystä. Kävin kirkkoherrojen kanssa monia neuvotteluita, ja näin yhteistyö seurakuntien kanssa vakiintui, Kirsti Hintikka kertoo. Minulle on tärkeää toimia työssä pitkällä tähtäimellä. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. Tämä totuus pätee hyvin myös siivouksessa. puhunkin mieluummin kiinteistönhoidosta. Bulevardin seurakuntatalon uusissa tiloissakin pyrin toiminaan niin, että tilat näyttävät hyviltä vielä kymmenenkin vuoden jälkeen. Hienotunteisuus on tärkeää Kapitulissa Kirsti on totuttu tuntemaan ammattitaitoisena ja hienotunteisena työntekijänä. Tässä työssä on tärkeää säilyttää luottamus. parhaimmillaan siivooja tekee työtään tehokkaasti mutta huomaamattomasti. En mene huoneeseen, jos työntekijällä on puhelu kesken enkä myöskään puhu talon asioita ulkopuolisille. olen opettanut näitä asioita myös omille työntekijöilleni. otan mielelläni työntekijöiksi nuoria ihmisiä, jotka ovat valmiita oppimaan uusia asioita. Heidän rekrytoinnistaan minulla onkin hyvät kokemukset. Jotkut ovat vielä vuosien jälkeenkin muissa töissä ollessaan kyselleet, voisivatko joskus tulla auttamaan, Kirsti Hintikka muistelee. Lapset ja nuoret sydämellä Työ ei ole kuitenkaan Kirsti Hintikalle koko elämä. Viime vuosina elämästä lastenlasten kanssa on ollut yhä tärkeämpää. olen todellinen koris- ja hockeymummo. Vaihdoin vast ikään autonikin suurempaan, jotta pääsen paremmin kuljettamaan pieniä pelaajia harrastuksiinsa. pyrin ohjaaman heitä erityisesti omalla esimerkilläni. Tehdään yhdessä käytännön töitä ja opitaan niiden kautta. Tällä hetkellä lapsilla ja nuorilla on suuri tarve saada aikuisia ihmisiä lähelleen. Tällaisen läsnäolon näen tärkeänä tehtävänäni työni ulkopuolella, sanoo Kirsti Hintikka. (RH) Kapituli sai uuden alttaritaulun Kapitulin mittava korjaustyö saatiin symbolisesti päätöksen, kun uudessa koulutustilassa paljastettiin sinne erityisesti suunniteltu alttaritaulu. Alttaritaulun nimi on Lähellä pyhyys, ja siitä löytyvät kirkon vanhat symbolit kuten aurinko, kala ja simpukka. Taulussa on myös kuvattu eri kirkkovuoden teemat kuten Jeesuksen viittä haavaa kuvaavat viisi punaista ruusua. Samoin katsoja voi löytää kaupunkimaisemaa, Tuomiokirkon, pieniä ja suuria taloja, merta ja vihreyttä. Elämän koko kulku tummine ja valoisine väreineen on mukana. Maalauksen on tehnyt porvoolainen taidemaalari ja Lapinjärven ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Christer Åberg. Työssä on käytetty Uusia ritareita Yhteiset sekatekniikkaa sekä akryyli- ja öljyvärejä ja lehtikultaa. Vuonna 1951 syntynyt Åberg aloitti taideopinnot 1970-luvun alussa ja on harjoittanut kuvataiteita ammattimaisesti 1980-luvun puolesta välistä lähtien. Raine Haikarainen Kapitulin juhlaistunnossa kaksi uutta ritaria vastaanotti kunniamerkkinsä. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkin sai kirkkoherra Jaakko Simojoki ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkin kirkkoherra Hannu Vapaavuori. Raine Haikarainen Hän valmistui teologian maisteriksi vuonna Åbergin sakraalitöitä on esillä mm. Tukholman suomalaisessa kirkossa, Tammisaaren ja Korson kirkoissa sekä Haappusten kirkossa Raumalla. Julkisuuden hallinta ja mainekriisit Hiippakunnan viestintäpäivä ti klo , kirkkohallituksen juhlahuoneisto, Satamakatu 7 A, Helsinki Päivän aikana käsitellään mm. julkisuuden logiikkaa, mainekriisejä aiheuttaneita tapauskertomuksia sekä onnistumiskokemuksia. Mukana mm. piispa Irja Askola ja VTT Karoliina Malmelin. Viestintäpäivän hinta on 50 euroa. Ilmoittautumiset sakastin kautta. Verkkokoulutukseen mahtuu vielä Hengellinen elämä verkossa koulutusta on tarjolla kapitulin koulutustilassa ja Erityisryhmien työntekijöille säädetty versio Ilmoittautuminen Sakastin kautta. t a P a H t U U H e L S i n G i n H i i P P a k U n n a S S a 15

9 Uudet luottamushenkilöt aloittivat tehtävissään 16 Taizé tulee Helsinkiin Helsingissä järjestetään nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu ekumeeninen, kansainvälinen Taizé Helsinki tapahtuma. Tapahtuman koollekutsujina ovat luterilaisesta kirkosta Helsingin piispa Irja Askola sekä tuomiorovasti Matti Poutiainen, ortodoksisesta kirkosta metropoliitta Ambrosius ja katolisesta kirkosta piispa Teemu Sippo SCJ. Rauhaa rakentava yhteisö Ranskassa sijaitseva Taizén ekumeeninen yhteisö on 1940-luvulta lähtien rakentanut rauhaa Eurooppaan. Yhteisössä ja sen järjestämissä tapahtumissa vierailee vuosittain satojatuhansia ihmisiä. Yhteisön yksinkertaiset rukoushetket inspiroivat osallistujia rakentamaan kristittyjen yhteyttä, rauhaa, sovintoa ja luottamusta omassa elämänpiirissään. Yhteisöä arvostetaan laajasti Euroopan eri kirkoissa. Sen perustaja veli Roger palkittiin Unescon rauhankasvatuksen palkinnolla vuonna Taizé järjestää eri puolilla Eurooppaa kansainvälisiä kokoontumisia, joissa rauhan ja sovinnon teemat ovat vahvasti esillä. Ensi kertaa Suomessa järjestettävän tapahtuman osallistujiksi odotetaan yli tuhatta vuotiasta Suomesta ja lähialueilta, etenkin Pohjoismaista, Venäjältä ja Baltian maista. Vastaavia tapahtumia on Pohjoismaissa ollut aiemmin esimerkiksi Oslossa ja Tukholmassa. Taipuuko kirkko joogaan? klo 12 20, Mikael Agricolan kirkon krypta, Tehtaankatu 23, Helsinki Seminaari joogan ja kristinuskon suhteesta. Äänessä tutkijoita, joogaajia ja luterilaisen kirkon ihmisiä: Arto Antturi, Kati Kemppainen, Kimmo Ketola, Jyri Komulainen ja Rita Saari. Ilmoittautuminen: Järjestäjät: Helsingin hiippakunta, Helsingin seurakuntayhtymä, Kirkon lähetystyön keskus, Tuomasyhteisö Rippikoulua kaikille Majoittaisitko Taizé-nuoren? Tärkeä osa Taizé-tapahtumaa on se, että osallistujat majoittuvat isäntäperheissä eri puolilla pääkaupunkiseutua. Majoittajia etsitään parhaillaan. Tilaksi riittää kaksi neliömetriä ja tarjoamisiksi yksinkertainen aamiainen ja iltapala viikonlopun ajan (pe su). Nuoret tuovat itse makuupussinsa ja -alustansa. Vieraat saapuvat per- jantaina iltapäivällä ja lähtevät sunnuntaina vii- meistään iltapäivällä. Päivät ja illat he ovat keskustassa eikä heitä tarvitse viihdyttää. Kaikilla on HSL:n sponsoroima seutulippu. Kielitaitovaatimuksia ei ole, hymyllä ja käsiesperantolla pärjää! Jos haluat majoittajaksi, ilmoittaudu Maikki Viljaselle, maikki. p Muista talkoolaismahdollisuuksista tietää Pinja Kauko, p Tapahtumasta saa lisätietoja osoitteesta Tapahtuman ohjelma: löytyy sivulta Lisätietoja tapahtumasta: Facebook: Taizé Helsinki 2012 Lue myös tapahtuman järjestelijöihin kuuluvan Topi Haarlaan haastattelu sivulta 38. Rippikoulua pitäville työntekijöille järjestetään yhteinen neuvottelupäivä Korson kirkolla to Ks. Ajankohtaista kasvatuksesta. Helmikuisissa hiippakuntavaltuusto- ja kirkolliskokousvaaleissa valitut luottamushenkilöt aloittivat nelivuotiskautensa toukokuun alussa. Kirkolliskokousedustajat kokoontuivat kauden ensimmäiseen istuntoon Turussa Asialistalla olivat muun muassa kirkollisten rakennusten suojelua koskevien säännösten muuttaminen, Porvoon hiippakunnan hiippakuntavaltuuston esitys kirkkoon kuulumattoman hautaan siunaamisesta perittävästä maksusta, yhteistyöasiakirja Suomen ja Eteläisen Afrikan evankelis-luterilaisten kirkkojen välillä sekä kirkkohallituksen jäsenten vaali. Kirkolliskokouksen päätökset löytyvät verkkosivuilta sakasti.evl. fi /kirkolliskokous. Hiippakuntavaltuuston ensimmäinen ko kous on Kokouksessa käsi tellään muun muassa hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille sekä talousarvio vuodelle Hiippakuntavaltuuston kokouksista laadittavat tiedotteet löytyvät osoitteesta /hiippakunta/tiedotteet/hiippakuntatiedotteet. Luottamushenkilöt aloittivat perehtymisensä hiippakunnan asioihin jo ennen varsinaisen toimikautensa alkamista pidettiin Agricolan kirkolla tulevaisuusilta teemalla Mihin kirkkoa tarvitaan. Kirkolliskokousedustajat ja hiippakuntavaltuuston jäsenet pohtivat Hiippakuntavaltuuston jäsenet kokoontuivat valmistelevaan kokoukseen Piispa Askolan kanssa saman kuvaan mahtuivat (vas.) Veronica Saarela, Kaisa Heininen, Jorma Skyttä, Anneli Karhunen, Kirsi Hiilamo, Aulis Mölsä, Jaakko Weuro, Markus Kari, Johanna Korhonen ja Juha Luodeslampi. hiippakunnan strategian valossa sitä, mikä nyt on oleellista ja mitä pitäisi kuulla. Keskustelua jäsensivät hiippakunnan strategian painopisteet: hengellinen elämä vahvistuu; huolehdimme heikoimmista ja kannamme maailmanlaajaa vastuuta; vahvistamme kirkon jäsenyyden merki- Hiippakuntavaltuuston jäsenet kappalainen Arto Antturi yrittäjä Reino Halonen oppilaitospastori Kaisa Heininen johtava kappalainen Marja Heltelä sairaalapastori Kirsi Hiilamo lehtori, kieltenopettaja Anneli Karhunen oikeustieteen lisensiaatti, kauppatieteen maisteri Markus Kari lakimies, oikeustieteen lisensiaatti Lauri Kopponen toimittaja Johanna Korhonen pastori Juha Luodeslampi johtaja, diplomi-insinööri Jaakko Mikkola insinööri Aulis Mölsä kirkkoherra Hannu Pöntinen lääkäri Pekka Reinikainen opiskelija Veronica Saarela lääkintäkenraalimajuri, dosentti Timo Sahi dosentti, osastoylilääkäri Kaija Salmela kirkkoherra Pertti Simola professori Jorma Skyttä teologian ylioppilas Wiking Vuori lakimies, partiojohtaja Jaakko Weuro tystä; viemme viestiä; rakenteet palvelevat toimintaa. Hiippakuntavaltuuston jäsenet jatkoivat keskustelua näistä teemoista hiippakuntavaltuuston valmistelevassa kokouksessa Tilaisuuksien keskustelut pohjustavat hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman laatimista. Helsingin hiippakunnan kirkolliskokousedustajat fi losofi an maisteri Pirjo Ala-Kapee- Hakulinen raamattuteologian kouluttaja Mika Aspinen professori Jaana Hallamaa yrittäjä Reino Halonen tutkimusprofessori Heikki Hiilamo sairaalapastori Kirsi Hiilamo toimittaja Johanna Korhonen opiskelija Katri Korolainen-Virkajärvi hallintopäällikkö Sami Ojala lääkäri Pekka Reinikainen lääkintäkenraalimajuri, dosentti Timo Sahi kirkkoherra Pertti Simola Tekstit ja kuva: Raine Haikarainen 17

10 D e k a n t o i n t i a Puhuttelevaa puhumista 18 Oli puhuttelevaa osallistua messuun ensimmäistä kertaa uudessa paikassa ja tuntea itsensä tervetulleeksi. Vieras kieli ei haitannut, kun kieli oli yksinkertaista ja helposti seurattavaa. Rauhantervehdyksen aikana useimmat kirkkovieraat pitivät huolen, että varmasti jokaisen kanssa tervehdys tuli vaihdettua. Tämä tapahtui huhtikuussa Portsmouthissa, Englannissa. Kirkkoherra Karina Green korostaa inklusiivisuutta seurakunnan mottona. Hän on nähnyt vaivaa, että messun kieli on niin ymmärrettävää, että myös äskettäin maahan tulleiden kielitaito yltää siihen. Ehtoolliskutsuunkin tulee eri sävy, kun asetussanoissa ei muistella kavalluksen yötä vaan yötä, jolloin Jeesus oli viimeistä kertaa ystäviensä kanssa. Jumalanpalveluselämän kehittämisseurakunnissa tehdään jotain samansuuntaista. Nyt ei tehdä sellaista kehitystyötä, jossa vaihdetaan vuorolaulujen sävelmiä, vaan kannustetaan seurakuntia laajentamaan vuoropuhelua seurakuntalaisten ja oman alueen toimijoiden kanssa. Mottona on, että monet tekevät jotakin sen sijaan, että harvat tekevät kaiken. Seurakunta on oman alueensa paras asiantuntija. Tämä rooli korostuu, kun kuntien hallinnolliset rakenteet pistetään uusiksi. Paikka paikoin seurakunta jää oman alueensa identiteetin ainoaksi ylläpitäjäksi. Pääkaupunkiseudulla lähiöseurakunnan velvollisuutena on lukea oman alueensa elämää ja ihmisiä tuntea oman alueensa elämä. Käytän tässä sanaa seurakunta muussa kuin hallinnollisessa merkityksessä. Tarkoitan jumalanpalvelusyhteisöä. Jumalanpalveluselämän kehittämistä ei voi ajatella työmuotopohjaisesti. Se ei ole vain pappien ja kanttoreiden asia. Rukousta ja kohtaamista tapahtuu pitkin viikkoa monin eri tavoin se on jumalanpalveluselämää! Messu on tämän kokonaisuuden näkyvin merkki. Se on kukkatarhan korkein ja tuoksuvin kukka tai helminauhan näkyvin helmi. Messussa hengitetään niitä asioita, joita on viikon aikana eletty ja kuultu. Oman alueen äänet saadaan parhaiten esiin silloin, kun niitä ovat tuomassa mahdollisimman erityyppiset alueen ihmiset. Työntekijävoimin ei kaikkia ääniä tavoiteta. Juma- lanpalveluselämän kehittämiseen sisältyy tällainen sosiaalieettinen merkitys. Kohtaamme tässä melkoisen sosiologisen haasteen. Vastoin nykykulttuurin mantroja pyrimme kokoamaan erilaisia ihmisiä ja vielä pitämään nämä erilaiset koossa. Kirkko edustaa tässä vastakulttuurista voimaa. Meillä on tälle maailmalle erilainen viesti kuin muilla: kaikki yhteen! Tälle ei ole ristiriidassa se, että ydinkeskustaan syntyy ja halutaan jumalanpalvelusyhteisöjä, jotka keräävät väkeä rajatulla formaatilla. Nekin ilmentävät moninaisuutta, kun niissä iloitaan naapurin erilaisesta porukasta. Jumalanpalveluselämän kehittyminen on hidasta, koska kyseessä on kulttuurinmuutos. Kannattaa aloittaa siitä, mitä on jo olemassa. Toteuttajajoukon laajentaminen muuttaa työntekijöiden roolia. Vaaditaan asenteiden muutosta. Sille on toinenkin sana: hengellinen herääminen. Raine Haikarainen Reijo Liimatainen hiippakuntadekaani Englannin Portsmouthissa on panostettu siihen, että myös äskettäin maahan tulleet pysyvät kärryillä messussa. 19

11 2013 Täydennyskoulutus ja neuvottelupäivät Helsingin hiippakunnassa Ilmoittautuminen Koulutuksiin ilmoittaudutaan kirkon sähköisen henkilöstökoulutuskalenterin ilmoittautumisjärjestelmän kautta, ellei kalenterissa ole muutoin ilmoitettu. Kirkon sähköinen henkilöstökoulutuskalenteri 2013 julkaistaan kirkkohallituksen koulutussivustolla (sakasti. evl.fi/koulutus) tiistaina Sinne pääsee linkkiä pitkin myös tuomiokapitulin kotisivuilta (www.helsinginhiippakunta.evl.fi/ koulutus2013). Peruutusehdot Osallistumisen peruuntumisesta on ilmoitettava osoitteeseen fi viimeistään kahta viikkoa ennen koulutuksen alkua. Tämän jälkeen peruutettujen tai kokonaan peruuttamatta jääneiden koulutusten ja neuvottelupäivien kurssimaksut laskutetaan täysimääräisinä, ja lisänä laskutetaan 50 euron käsittelymaksu. 20 Kasvatus Helsingin ja Espoon hiippakuntien lapsi- ja perhetyön koulutus- ja neuvottelupäivä , Järvenpää, Seurakuntaopisto Kasvatuksen koulutuskoordinaatiokokous klo 12 14, Helsingin tuomiokapituli Lapsi- ja perhetyöstä vastaavien hiippakunnallinen areenatapaaminen klo 9 11, Seurakuntien talo, Kolmas linja Nuorisoteologien tapaaminen klo 9 12, Helsingin tuomiokapituli Varhaisnuorisotyöntekijöiden teemaseminaari Nuorisotyövastaavien tapaaminen klo Partiotyön seminaari , Helsinki Varhaisnuorten hiippakuntaleiri , Bengtsår, Hanko Porvoon rovastikunnan lapsityöstä vastaavien neuvottelupäivä klo 10 15, paikka ilmoitetaan myöhemmin Kasvatuksen painopisteseminaari kokousristeilynä Tukholmaan Varhaisnuorten kerhonohjaajapäivät , Malmin seurakunta, Helsinki Päivähoidon yhteistyö klo 9 16, Seurakuntien talo, Kolmas linja Rippikoulutyöstä vastaavien neuvottelupäivä Diakonian virkaan vihkiminen ja ordinaatiokoulutus Seminaaripäivät tuomiokapitulissa klo 9 16, jälkimmäisenä päivänä piispan tapaaminen. Ordinaatioretriitti Heponiemessä Karjalohjalla Vihkiharjoitus Kallion kirkossa klo ja diakonian virkaan vihkiminen Kallion kirkossa ja juhla Kallion seurakuntakodilla klo Diakonia ja yhteiskuntatyö, kansainvälinen diakonia Osallisuus ja toivo diakonian kaksiosainen teemaseminaari ja klo , Helsingin seurakuntayhtymä Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisen diakonian ajankohtaispäivä , Paavalin seurakunta, Helsinki Yhteisvastuukoulutus klo , Helsinki Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta Äänentoistolaitteiden, mikkilaulun, jumalanpalvelusmusiikin sovittamisen ja miksaamisen kurssi kanttoreille ja kirkkomuusikoille , Mikael Agricolan kirkon tilat, Helsinki. Koulutus järjestetään Helsingin ja Espoon hiippakuntien yhteistyönä. Kanttori ja rippikoulu -koulutuspäivä klo , Helsingin tuomiokapitulin koulutustila Enemmän kuin osaa odottaa jumalanpalveluselämän koulutuspäivät papeille, kanttoreille ja suntioille , Siuntion hyvinvointikeskus, Lepopirtintie 80, Siuntio Irti arjesta Helsingin hiippakunnan kanttoreiden neuvottelupäivä klo , paikka ilmoitetaan myöhemmin Lähetys Lähetysteologinen neuvottelupäivä klo 9 16, Suomen Lähetysseuran Pihasali Helsingin ja Espoon hiippakuntien lähetysseminaari klo 9 17, paikka ilmoitetaan myöhemmin Kirkonpalveluskunta Monikulttuurisuus leirillä ja pitopöydässä , Suomen Lähetysseuran Pihasali, järjestetään yhdessä koulutuskeskus Agricolan kanssa Asiakaspalvelua seurakunnassa suntioille ja kirkonpalveluskunnalle , Engel-sali ja risteily Tallinnaan, järjestetään yhdessä koulutuskeskus Agricolan kanssa Enemmän kuin osaa odottaa jumalanpalveluselämän koulutuspäivät papeille, kanttoreille ja suntioille , Siuntion hyvinvointikeskus, Lepopirtintie 80, Siuntio Työnohjaus ja muu ohjaustoiminta Ohjaajakoulutus kirkollisten alojen opiskelijaharjoittelun ohjaajina toimiville tai siitä kiinnostuneille , Helsingin tuomiokapitulin koulutustila Työnohjauksen vuosittaiset täydennyskoulutuspäivät maaliskuussa ja lokakuussa 2013 yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa, Seurakuntien talo, Kolmas linja Spiritualiteetti ja sielunhoito Enkelit ja uusi henkisyys. Koulutuspäivä uushenkisyydestä ja suositusta enkeliuskosta klo 10 15, Helsingin tuomiokapitulin koulutustila Sukella mysteeriin! Kolme koulutuspäivää spiritualiteetin monimuotoisuudesta: , Pyhän Laurin kappeli, Vantaa, , Vartiosaaren ekumeeninen luostariyhteisö, Helsinki ja , San Damianon osuuskunta, Lapinjärvi Palava pensas Helsingin ja Espoon hiippakuntien hengellisen ohjauksen neuvottelupäivä klo 9 18, Kellokosken juhlatila, Kellokoski Jumalan kasvot kolme koulutuksellista iltapäivää sielunhoidosta ja pastoraalispsykologiasta: 26.9., ja klo , Helsingin tuomiokapitulin koulutustila Pastoraalipsykologinen retriitti Heponiemen hiljaisuuden keskus, Karjalohja. Seurakuntaharjoittelu ja työssäoppimispaikat Taivaallinen työpaikka moniammatillinen päivä harjoittelujen ohjaajille ja kirkon työn opiskelijoille , Alppilan kirkko Teologian opiskelijoiden työssäoppimisjakson ohjaajien hiippakunnallinen neuvottelupäivä 2013, aika ja paikka ilmoitetaan ohjaajille myöhemmin Kaikille työntekijöille tarkoitettu hiippakunnallinen koulutus Ympäristötyön neuvottelupäivä , Helsinki Hiippakunnan viestintäpäivä , Helsinki Kristillinen elämäntapa STKS symposium , Helsingin yliopisto Hengellinen elämä verkossa, sosiaalisen median peruskoulutus kaikille työntekijäryhmille: , päiväkoulutus kapitulin koulutustilassa , päiväkoulutus kapitulin koulutustilassa , päiväkoulutus kapitulin koulutustilassa , Sopukka, Sipoo , Sopukka, Sipoo , päiväkoulutus kapitulin koulutustilassa Luottamushenkilöt Hiippakunnan luottamushenkilöiden neuvottelupäivät Orientoitumiskoulutus uusille työntekijöille Piispainkokouksen ohjeistama valmennus Osallisena kirkon uskosta ja tehtävästä on pakollinen ensimmäiseen seurakuntavirkaan vuonna 2012 tulleille diakoniatyöntekijöille, nuorisotyöntekijöille, kanttoreille ja lähetyssihteereille ja avoin myös muille työntekijäryhmille. Työskennellään pienryhmissä. Ryhmien yhteinen käynnistys , yhteinen päätös Pastoraalitutkinto ja pastoraalikurssit Raamattutieto ja , Espoo Raamattutieto 6.9., tuomiokapituli, Helsinki ja , Sopukka, Sipoo Kirkon tunnustus ja , Turku Kirkon tunnustus ja , Espoo Kirkon hallinto 12.2., tuomiokapituli, Helsinki ja , Sopukka, Sipoo Kirkon hallinto ja , Turku Seurakuntatyön johtamiskoulutus Haku erillisellä hakumenettelyllä lokakuun 2012 loppuun mennessä. Soveltuvuustutkimus keväällä lähijakso , Sopukka, Sipoo ja 2. lähijakso , Sopukka, Sipoo. Valtakunnalliset neuvottelupäivät Nuori 2013 lapsi- ja nuorisotyön neuvottelupäivät , Jyväskylä Kanttoreiden neuvottelupäivät , Lappeenranta Kirkon työnohjauksen neuvottelupäivät , Aulanko, Hämeenlinna 21

12 22 Aimo T. Nikolainen toimi Helsingin piispana Aarre Lauhan jälkeen ja ennen Samuel Lehtosta. Nykyään hän on tuomiokapitulissa läsnä maalauksena. Ennen piispavuosiaan helsinkiläissyntyinen Aimo Tauno Nikolainen ( ) teki pitkän uran yliopistossa. Hän väitteli teologian tohtoriksi jo 25-vuotiaana ja on vieläkin nuorin Suomessa teologian tohtoriksi väitellyt. 34-vuotiaana Nikolaisesta tuli Helsingin yliopiston uuden testamentin eksegetiikan professori, ja tässä virassa hän toimi runsaan neljännesvuosisadan. Samalla hän oli 15 vuotta teologisen tiedekunnan dekaani. Hän pyrki luennoissaan, esitelmissään ja kirjoissaan juurruttamaan sekä papistoon että seurakuntaväkeen raamattunäkemystä, jossa yhdistyisivät historiallinen ote ja kristillinen usko. Rakkaudet alkoivat E:llä Nikolaisen omien sanojen mukaan hänellä oli kolme E:llä alkavaa rakkautta: Eila, eksegetiikka ja ekumenia. Kultamitali kuului Eila-vaimolle. Eksegetiikka ja ekumenia taistelivat hopeasijasta. Nikolainen oli vuosikymmeniä maan merkittävin ekumeeninen vaikuttaja, kirkon ulkoministeri. Hän osallistui ainoana pohjoismaisena edustajana Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) viiteen ensimmäiseen yleiskokoukseen vuosina Lisäksi hän kuului kaksi vuosikymmentä järjestön keskustoimikuntaan. Eksegeettistä osaamistaan Nikolainen hyödynsi myös raamatunkäännöskomitean puheenjohtajana. Vuonna 1992 käyttöön otetun raamatunkäännöksen tekeminen käynnistyi Nikolaisen piispakaudella. Aimo T. Nikolainen EKuMENiAN EdELLäKäViJä Helsingin piispana vuosina toiminut Aimo T. Nikolainen tunnettiin tasokkaana teologina, Sanan taitavana käyttäjänä ja sanavalmiina humoristina. Hänen syntymästään tulee heinäkuussa kuluneeksi sata vuotta. Piispantarkastuksessa uimahalliin Helsingin oulunkylän seurakunnan pappina toimiva rovasti Heikki K. Järvinen tunsi Nikolaisen eksegeettisten tehtäviensä ja perheyhteyksien kautta. Järvinen toimi Nikolaisen autonkuljettajana piispantarkastusten aikana koko hänen virkakautensa ajan. Nikolainen sanoi minulle aikanaan, että saan kertoa hänen vitsejään ja tarinoita hänestä. Hän totesi, että mieshän muistetaan, kun hänestä kerrotaan juttuja. Joten, otetaanpa muutama valikoitu Nikolaista hyvin kuvaava esimerkki. Niistä ensimmäinen ajoittuu hänen professoriaikaansa. Siihen aikaan teologien piti ennen valmistumistaan suorittaa suullinen uuden testamentin tuntemustentti. Kun itse suoritin sitä, Nikolainen kysyi meiltä, mitä eläimiä uudessa testamentissa esiintyy. Tämäntyyppisiä tuntemustenttejä hänellä oli muutenkin. Ei niihin oikein voinut valmistautua. uusi testamentti piti tuntea, Järvinen kertoo. oulunkylän seurakunnan piispantarkastuksessa Nikolainen halusi mennä pirkkolan uimahalliin. Ensin teimme hikikävelyn pururadalla, sitten menimme saunaan. Tämän jälkeen Nikolainen piti sinisessä kylpyviitassaan puheen altaanreunalla. Sitten pulahdimme uimaan. Hän viihtyi juuri tämäntyyppisissä tilanteissa; siellä, missä ihmiset ovat. Kuva kaikista kirkoista papinemäntien kesäpäivillä kävivät tietysti papinemännät mutta myös Aimo T. Nikolainen. Hän oli paikalla Eilan kera, joi kahvit emäntien kanssa ja otti kuvia, Heikki K. Järvinen kertoo. Nikolainen oli ylipäätään innokas valokuvaaja. Hänellä oli valtavat työn puitteissa syntyneet kuva-arkistot. Kun ajoimme piispantarkastuksissa kirkon pihaan, Nikolainen saattoi todeta, että tästä kirkosta hän ei vielä olekaan ottanut kuvaa. Niin hän otti kuvan, laittoi kameran salkkuun, ja sitten menimme sisälle, Järvinen toteaa. piispantarkastusten koulukierroksilla jotkut piispat halusivat kysymykset etukäteen tietoonsa. Nikolainen ei kuitenkaan pelännyt epäonnistumisia ja halusi haastaa itseään. Hän halusi vastata kysymyksiin tuoreeltaan. Jos hän ei osannut johonkin kysymykseen vastata mitä taisi tapahtua aika harvoin hän sanoi, että ottaa asiasta selvää. Esitaistelijan ajatuksia Aimo T. Nikolainen edisti naispappeuden asiaa 1940-luvulta alkaen komiteoiden puheenjohtajana, esitelmissä ja kirjoituksissa. Hän totesi, että uusi testamentti antaa lähtökohdat erilaisille virkajärjestelyille, mutta katsoi naisen oikeuden pappeuteen sisältyvän kristilliseen ihmiskäsitykseen. Nikolaisen aikaan naispappeuden kannattaminen ei ollut vielä suosittua. Hän ei välittänyt yleisestä mielipiteestä vaan ajatteli itsenäisesti, Järvinen sanoo. Nikolainen oli Suomessa myös ekumenian esitaistelija. Ekumeenisilla matkoillaan Aimo T. Nikolainen vieraili vuosikymmenten mittaan lukuisissa maissa. Suomessa toimi matkatoimisto nimeltä Aimomatkat. Aimo sanoikin, että hänellä on oma matkatoimisto. Hän sanoi nähneensä melkein kaikki maailman maat Tulimaa piti vielä nähdä, Heikki K. Järvinen muistaa. Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin notaari Pilvi Keravuori perehtyi gradussaan Nikolaiseen ekumeenisena vaikuttajana. Suomalaisissa kirkollisissa piireissä liikkui sanonta: Ekumenia on sitä, että Aimo T. Nikolainen matkustaa! Nikolainen sai aineistonsa ekumeenisista kokouksista ja keskusteluista, mutta hänen huomionsa keskittyi kotimaahan ja KMN:n tunnetuksi tekemiseen Suomessa. Järvinen muistaa Nikolaisen luonnehtineen ekumeenista näkökulmaansakin humoristisesti. Hän totesi joskus ekumeniasta: Asiassa on kaksi puolta. Jotkut sanovat näin ja jotkut näin. Ja minä olen tässä keskellä muuten. Raamattu edellä Aimo T. Nikolainen oli nopeaälyinen ja tarmokas. Hän tunsi oman arvonsa mutta oli valmis myös kuuntelemaan muita. Saarnoissaan ja muissa puheissaan Nikolainen hyödynsi vankkaa raamatuntuntemustaan luvulta lähtien saarnat alkoivat olla kirkossamme temaattisia. Ne eivät nousseet suoraan raamatunkohdista, vaan niissä puhuttiin esimerkiksi armosta ja hyvyydestä. Nikolainen oli sen sijaan raamatullinen. Hän ei tehnyt vääryyttä tekstin alkuperäiselle merkitykselle eikä puhunut koskaan ulkokohtaisesti. Hän osasi soveltaa raamatunkohtia erilaisissa ympäristöissä ja erilaisille ihmisille, Heikki K. Järvinen luonnehtii. Jäätyään eläkkeelle piispantehtävästään Nikolainen jatkoi työtä Raamatun parissa. Hän julkaisi 12-osaisen, kansantajuisen uuden testamentin kommentaarisarjan, muistelmat sekä ylösnousemususkoa käsittelevän Rikas rakas Raamattu -teoksen. Se valmistui vuonna 1992 Nikolaisen ollessa 80-vuotias. Lähteet: Kalevi Toiviainen: Kirkon kaapin päällä. Sata vuotta 50 vaikuttajaa. Kirjapaja Aimo T. Nikolainen: Välähdyksiä. WSoY Heikki Räisänen: Aimo T. Nikolainen. Suomen Kansallisbiografia -verkkojulkaisu. Kapitulin väki oli Aimo T. Nikolaisen aikana miesvoittoista, mutta piispa puhui naispappeuden puolesta. Kuvassa vasemmalta asessori Jussi Talasniemi, tuomiorovasti Mauri Larkio, notaari Aino-Kaarina Koho, piispa Nikolainen, asessori Toivo Saarilahti sekä lakimiesasessori Pekka Leino. 23 Teksti: Juhani unkuri Kuvat: Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli ja Raine Haikarainen

13 Raine Haikarainen Ajankohtaisuutta 1500-luvulta 24 FalckMerja kirjaa 3kesään Toimittaja, diakoniatyöntekijä ja oppilaitospastori poimivat kirjahyllystään yhden suosikkinsa. Syvien kysymysten äärellä Kymmenvuotias Oscar kirjoittaa lastensairaalassa kirjeitä Jumalalle. Kirjeissä hän kuvaa kahtatoista päivää elämässään. Sairaalan leikkitäti Roosamamma täyttää lapsen päivät seikkailuilla oikeasta elämästä. Hän saa päiviin mahtumaan kokonaisen elämän. Oscarin kirjeissä Jumalalle ja keskusteluissa Roosamamman kanssa kiteytyvät ihmisen peruskysymykset Jumalasta ja ihmisenä olosta. Mieleen nousee kysymys: eikö jokainen elämä olekin täysi pituudestaan huolimatta? Kirjassa hengellinen ja maallinen kuuluvat yhteen. Teksti on vahvaa kuvausta sekä elämästä että sen päättymisestä. Sairaus on osa minua. Ei niiden tarvitse käyttäytyä eritavalla siksi että olen sairas, kommentoi Oscar. Niinpä! Miksi sitten teemme niin? Jos sanot sairaalassa sanan kuolla, kukaan ei kuule. Kaikki on kuin sairaalaan tultaisiin vain parantumaan, mutta tullaanhan tänne myös kuolemaan. Oscar uskaltaa puhua siitä mistä aikuiset eivät uskalla. Hän hakee lääketieteen sanakirjasta sellaisia sanoja kuin elämä, kuolema, usko ja Jumala. Hän ei löydä niitä, vaikka ne koskevat meitä kaikkia! Lääkäri saa Oscarilta suoria kommentteja: Heittäkää tuo syyllinen ilme kasvoiltanne. Ei ole teidän vika, jos joudutte kertomaan ihmisille huonoja uutisia, latinankielisiä sairauksia ja parantumattomia tauteja. Rentoutukaa hyvä tohtori. Löysätkää siimaa. Ette te ole Isä Jumala. Ette te hallitse luontoa. Te olette vain remonttimies. Nostakaa jalka kytkimeltä ja päästäkää paineet ulos, älkää pitäkö itseänne liian tärkeänä, muuten ette pysty jatkamaan työtänne enää pitkään. Katsokaa nyt miltä te jo näytätte. Oscarin ja Roosamamman suhde on mitä mainiointa kuvausta sielunhoidosta siitä, miten ihmisen elämässä kaikki saa olla läsnä eikä mitään tarvitse sulkea pois. Hengellisten kysymysten pohtimisen ei tarvitse olla monimutkaista. Kirja on yksinkertainen ja valloittava ja siksi niin mieleenpainuva. Se avaa silmät katselemaan maailmaa joka päivä kuin se olisi ensimmäinen. Oscar piti kolmena viimeisenä päivänään kylttiä yöpöydällään. Arvaa, mitä siinä luki? Merja Falck, diakoniatyöntekijä, Porvoon suomalainen seurakunta Eric-Emmanuel Schmitt: Oscar ja Roosamamma. Like Pelastusrengas Tämä on lapsellista, ja olen kertonut tämän niin monta kertaa, että toisia haukotuttaa. Mutta minulla on pelastusrengas, joka on varjellut sieluni ja ruumiini kuolemalta, vaikka se on vain sarja erivärisiä helmiä nauhassa. Muistan vielä, miten menin ensimmäiseen helmeen sisälle. Noin vain muutuin pieneksi ja astuin sisään kuin mato vattuun. Rakkaudenhelmessä oli jopa vadelmanpunainen valo. Autiomaanhelmessä heitti elämä hiekkaa päin näköä. Minähelmessä himersi itsensä kunnioittamisen salliva valo. Mutta hengissä minut piti soikea hiljaisuudenhelmi. Hengitin ulos levottomuutta ja yksinäisyyttä, sisään osallisuutta ja rauhaa. Rukousnauhan kokoamisohjeen löysin ruotsalaisen emerituspiispan Martin Lönnebon kirjasta Frälsarkransen. Minua hätkähdytti, millainen tähtipöly valui sen kirjan yksinkertaista lauseista kahvikuppini kylkeen. Olin yksinäisyyden kuilussa, elämän muuttumisen kauhuun pudonneena, enkä löytänyt mitään lohdutusta siitä, mitä kirkko yritti minulle sanassa ja sakramenteissa antaa. Kirjan lapsellisissa lauseissa humisivat korkeat holvit ja ihmisen ikiaikainen leikki ja ikävä. Minusta tuntui, etten ollut aikoihin lukenut mitään niin kirkasta ja raikasta, mitään niin tietämisestä ja selittämisestä puhdasta. Myöhemmin olen lukenut pientä rukoushelmikirjaa kriittisemmin silmin, mutta yhä se on minulle aukea, valoisa paikka ja siitä virtaa huolettomuuden varjoisa joki, joka vie liian tyhjää tai liian täyttä mieltäni vettä viistävien puiden ali. Se on tehnyt minut nälkäiseksi pyhälle ja harjoittanut minua hyvään juuri siinä, missä olen. Kaisa Raittila, toimittaja, Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Martin Lönnebo: Frälsarkransen. Verbum Ensikosketukseni Sisäiseen linnaan sain dogmatiikan graduseminaarissa. Tänä päivänä se avautuu minulle arkikirkon alttarilta katsottuna aivan uudella tavalla luvulla kirjoitettu kirja on edelleenkin ajankohtainen ja kykenee varmasti vieläkin viitoittamaan polun monelle kulkijalle. Pyhä Teresa sanoo kirjassaan, että Jumalan tunteminen lähtee itsen tuntemisesta. Tämä pätee nykypäivänäkin. Kuinka me voisimme olettaa tuntevamme Jumalan, kun emme oikein tunne itseämmekään? Osana työtäni ohjaan oppilaitoksissa elämäntaitokursseja, joissa opiskelijoilla on mahdollisuus syventää itsetuntemustaan. Näillä kursseilla olen huomannut, kuinka usein kysymme itseltämme: kuka minä olen ja mihin minä kuulun? Nämä ovat postmodernin ihmisen hengellisiä kysymyksiä. Synnin ja armon kaltaiset sanat ovat monille opiskelijoille jo vieraita eivätkä viittaa tai juurru oikein mihinkään heidän todellisuudessaan. Ne ovat korvautuneet puheella riittämättömyydestä, epäonnistumisista ja hyväksytyksi tulemisesta. On tärkeää kohdata ihmiset heidän omalla kielellään. Pyhä Teresa luonnehtii itseään oppimattomaksi ja lahjattomaksi naiseksi, jolle Herra ei ole antanut riittävää hengellisyyttä. Hän myös viittaa kirjassaan oppineisiin henkilöihin, joihin hän ei koe itse kuuluvansa. Samankaltainen on monen opiskelijan kokemus: omaa uskoa pitäisi osata sanoittaa jotenkin kirkkokelpoisesti ennen kuin siitä uskaltaa puhua kirkon työntekijälle. Arkikirkon alttarilla työskenteleminen on kasvattanut minut näkemykseen, jossa en erottele hengellisyyttä muusta elämästä erilliseksi osa-alueeksi. Hengellisyys on minulle kaiken elämän lävistävä todellisuus. Koen tärkeänä, että kirkon työntekijöinä olemme mukana ihmisten arjessa niin ilon kuin surunkin hetkinä. Hanna Liedes, oppilaitospastori, Vantaan seurakunnat Pyhä Teresa: Sisäinen linna. Kirjaneliö Heikki Heikurinen 25

14 26 Rippikouluvientiä Britanniaan Joukko Helsingin ja Espoon hiippakuntien kasvatustyöläisiä sai vaihtokaupassa ideoita vapaaehtoistyöhön. Anglikaaniyhteyksiä olivat rakentamassa (vas.) Reijo Liimatainen, Jarmo Kokkonen, Hanna Vaittinen, Jouko Porkka, Salla Poropudas, Mika Nurmi ja Raine Haikarainen. Raine Haikarainen Suomalainen rippikoulu on viime vuosina kiinnostanut anglikaanisen kirkon kasvatusihmisiä. Uutuuskirjassa Reconnecting with Confirmation (Church House Publishing 2011) esitellään varsin laajasti kirkkomme rippikoulukäytäntöä ja sen vahvuuksia. Oli siis korkea aika käydä kertomassa laajemminkin brittikollegoille suomalaisesta menestystarinasta. Samalla seitsemän Helsingin ja Espoon kasvatustyöläistä saivat itse uutta ajateltavaa. Uusimuotoista työntekijäkoulutusta Anglikaanisen hiippakunnan talous perustuu pitkälti seurakuntien jäsenten vapaaehtoiseen kannatusmaksuun. Käytännössä pari prosenttia alueen asukkaista saattaa rahoittaa toimintaa. Tuloja saadaan myös kirkollisten toimitusten maksuista sekä tilojen vuokraamisesta. Merkittäviä tulonlähteitä ovat viime vuosina olleet vapaaehtois- ja ammatillisen koulutuksen kurssimaksut. Perinteisten yliopistotutkintojen rinnalle oli luotu järjestelmä, jossa kirkko itse järjestää työntekijöiden koulutusta hiippakuntien kautta. Diakonia-ammattikorkeakoulun kouluttajat Jouko Porkka ja Salla Poropudas vierailivat dekaani Reijo Liimataisen kanssa alan oppilaitoksessa Guilfordissa. Hiippakunta suunnittelee ja toteuttaa kirkon alan opiskelijoiden koulutuksen. Opintosuunnitelma ja toteutussuunnitelmat hyväksytetään yliopistolla, ja opiskelijat saavat myös tutkintotodistuksensa yliopistosta. Kirkolle koulutetaan kahdenlaisia työntekijöitä: Readereitä eli Licenced Lay Ministereitä (LLM) ja Ordinated Local Ministereitä (OLM). LLMkoulutuksen tarkoitus on kouluttaa kirkon vapaaehtoisia työskentelemään lehtorin tehtävissä omassa paikallisseurakunnassaan. OLM-koulutuksen kautta valmistuu puolestaan vapaaehtoisia pappeja paikallisseurakuntien palvelukseen. Olisi korkea aika pohtia myös omassa kirkossamme, millaista täydentävää koulutusta voisimme järjestää vapaaehtoisina toimiville eri alojen ammattilaisille, jotka tahtoisivat työskennellä kirkossa pitkän työuran ohella tai sen jälkeen, toteaa Salla Poropudas. Lehtori Jouko Porkan havainto oli, että koulutus on korkeatasoista ja tehokasta ja suorassa yhteydessä seurakuntatyöhön. Samalla tuli selväksi, että meidän nykyinen kirkon työhön ja työntekijäkoulutukseen liittyvä tilanne on Englannista katsoen erinomainen. Silti katson, että opiskelijoiden into ja vapaaehtoisten suuri rooli seurakunnissa on meille malli, päämäärä ja unelma. Toivottavasti pystymme löytämään tämän hyvän kirkkoomme ennen kuin on pakko, toteaa Jouko Porkka. Elävää jumalanpalveluselämää Korson seurakunnan rippikoulupappi Hanna Vaittinen pani matkan aikana merkille, että Englannin anglikaanisessa kirkossa pohdittiin paljon samoja kysymyksiä kuin Suomessakin. Pastori Ben Mizen piti matkan inspiroivimman luennon aiheenaan sukupolvet kirkossa. Luento oli osuva muistutus siitä, miten eri sukupolvet ovat ehkä eläneet samoissa taloissa tai tehneet töitä samoissa toimistoissa, mutta eläneet silti eri maailmoissa. Luento antoi toivoa siihen, että kirkon on mahdollista tavoittaa myös x-, y- ja z-sukupolvet, jos se vain ottaa huomioon heidän lähestymistapansa kirkkoon, Jumalaan ja seurakuntaan. Suomalaisten joukko jakaantui viikonloppuna eri perheisiin. Jokainen osallistui Portsmouthin kaupungin alueella järjestettyihin erilaisiin messuihin. Kirjo kattoi kaiken epämuodollisesta perhemessusta katedraalin loisteliaaseen mutta lämpimään päämessuun. Perhemessussa liturgian kieli oli ymmärrettävää, helppoihin virsiin oli mukava osallistua, saarnassa oli mukana näytelmää ja esirukoukseen saivat kaikki tuoda omat aiheensa. Ehtoollinen asetettiin sanoilla sinä iltana, kun Jeesus oli kokoontunut ystäviensä kanssa, mikä on huomattavasti lähestyttävämpi mielikuva kuin sinä yönä, jona hänet kavallettiin. Piirissä nautitussa ehtoollisessa tuntui sellainen yhteisöllisyys, mitä en ollut edes tiennyt kaipaavani, kertoo Hanna Vaittinen. Espoon hiippakuntasihteeri Mika Nurmi vietti viikonlopun paikallisen papin Michael Tristamin vieraana. Tuo lyhyt visiitti teki suuren vaikutuksen. Se, miten paikalliset työntekijät, erityisesti papisto, ovat sitoutuneet työhönsä seurakunnassa, oli puhuttelevaa. Sain seurata pienen välähdyksen verran Michaelin työtä. Sunnuntaina hän oli ehtinyt käydä toimittamassa messun nunnaluostarissa ennen yhteistä aamupalaamme. Aamupalan jälkeen osallistuimme messuun kello Se vastasi hyvin pitkälti meikäläistä kympin messua. Pienen tauon jälkeen Michael toimitti messun kello 11 ja vielä neljännen illalla kuudelta. Tuolloin me suomalaiset olimme jo Lontoossa, kertoo Mika Nurmi. Dekaani Reijo Liimatainen kertoo omasta messukokemuksestaan tämän lehden kolumnissaan (s. 18). Lisääntyvää yhteydenpitoa 1990-luvulla hiippakunnassamme järjestettiin yhteinen luterilais-anglikaaninen rippikoululeiri. Sen jälkeen yhteydenpitoa on jatkettu työntekijätasolla. Naapurihiippakunta Tampere on rakentanut säännölliset kontaktit ystävyyshiippakuntaansa Manchesteriin ja muun muassa yhteisistä rippikoululeireistä on jo tullut perinne. Kirkkohallituksen rippikoulutyöstä vastaava työalasihteeri Jarmo Kokkonen on ilahtunut lisääntyneestä yhteistyöstä kirkkojen välillä. Anglikaaneja kiinnostaa suomalaisen rippikoulun yhteisöllisyys ja leirielämän toimivuus. Suomalaiset voivat oppia anglikaaneilta vapaaehtoistyön kehittämisestä ja monikulttuurisuuden kohtaamisesta. Usein kirkkojen yhteistyö ja ekumenia uhkaavat jäädä ylätason asioiksi ja virallisten virkamiesyhteyksien varaan. Aina kun nuoret elävät ja toimivat yhdessä, syntyy arjen dialogia, joka ravitsee nuoren kasvua, hän toteaa. 27

15 ajankohtaista... Diakonia ja yhteiskuntatyö Koonnut Kirsti Poutiainen 28 Humanitaarinen työ Kirkon Ulkomaanavun ajankohtaispäivä To klo , Haagan seurakunta, Tolarintie 1, Helsinki Ajankohtaispäivä antaa osallistujalle valmiuksia ja materiaalia kansainvälisen diakonian esillä pitämiseen eri-ikäisten ja erilaisten kohderyhmien parissa. Koulutus lisää tietoa Kirkon Ulkomaanavun hankkeiden eri vaiheista ja ajankohtaisista kampanjoista ja tukee kansainvälisen diakonian toteuttamista seurakuntien kaikilla työaloilla. Koulutukseen ovat tervetulleita diakoniatyöntekijät, lähetyssihteerit, lapsityöntekijät, nuorisotyöntekijät, papit, viestintätehtävissä toimivat ja muut seurakuntien työntekijät. Osallistumismaksu: Koulutus on ilmainen. KUA tarjoaa lounaan. Ilmoittautuminen: Marjatta Saloranta, mennessä Yhteyshenkilöt: Kirkon Ulkomaanavussa Petra Teittinen, seurakuntayhteyksien koordinaattori, p , ja Haagan seurakunnassa Mari Järvinen, seurakuntapastori, p. (09) , Järjestäjät: Kirkon Ulkomaanapu, Haagan seurakunta ja Helsingin hiippakunta Yhteisvastuukeräyksen startti -koulutuspäivä Keräyspäälliköiden ja vastuuhenkilöiden koulutus- ja neuvottelupäivä la klo , Suomen Lähetysseura, Pihasali, Tähtitorninkatu 18, Helsinki Koulutuksessa on mukana Jenni Immanen Yhteisvastuutoimistosta. Ohjelma: 9.30 Aamukahvia ja -teetä tarjolla Aamuhartaus ja aloitus, Kirsti Poutiainen Tervetuloa Lähetysseuraan, hiippakunnan lähetyssihteeri Hannu Lätti Vuoden 2012 keräyksen jälkipuintia ja keräysideoita Yhteisvastuukeräys 2013: Yhteisvastuu etsii syrjäytyneitä ja yksinäisiä vanhuksia. Toteutetaan Kirkkopalvelujen Kehittämiskeskus Tyynelän ja seurakuntien diakoniatyön kanssa Lounas, basaari on auki Kansainvälisen diakonian esimerkkikohteena on Kambodža. Perehdymme maan nykytilanteeseen yhteisvastuukeräyksen näkökulmasta. Viestintä: Mitä välineitä löytyy työkalupakista Materiaalin esittelyä Avoimia kysymyksiä Päätösvirsi Kustannukset: Matkakulut, hiippakunta tarjoaa kahvin, teen ja lounaan Ilmoittautuminen: mennessä, koulutus.helsinki. Järjestäjät: Helsingin hiippakunta, YV-keräystoimisto, Kirkon Ulkomaanapu Lisätietoja: Kirsti Poutiainen, p. (09) tai , Hengellinen työ verkossa erityisryhmien parissa toimiville työntekijöille (1 op) , Helsingin tuomiokapitulin kokoussali, Bulevardi 16 B, 5. krs Kurssi järjestetään erityisryhmien, esim. eri vammaisryhmien ja erilaisten kieliryhmien ja maahanmuuttajien parissa työskenteleville työntekijöille kirkon saavutettavuusohjelman mukaan. Koulutuksen jälkeen osallistuja osaa arvioida ja käyttää sosiaalisen median palveluita osana omaa perustyötään. Hän on oppinut verkkokeskusteluiden perustaidot ja rohkaistunut osallistumaan niihin. Koulutus on osa Hengellinen työ verkossa -hanketta. Ilmoittautuminen: mennessä, Klikkaa oikealta Henkilöstökoulutus 2012 ja hae Hengellinen työ verkossa -peruskoulutus Lisätietoja: Kirsti Poutiainen, p tai ja Reijo Liimatainen, p. (09) Kustannukset: Matkakulut. Osallistumismaksun ja täysihoidon kustantaa kirkkohallitus. Mikäli ei pääsekään osallistumaan ja peruuta ilmoittautumistaan tuomiokapituliin kahta viikkoa ennen kurssin alkua, joutuu maksamaan käsittelymaksun 50 euroa. Järjestäjä: Helsingin hiippakunta yhteistyössä kirkkohallituksen kanssa Hiippakunnan diakonia-avustusten käsittely Seurakuntien diakonia-avustusten käsittelyajankohdat ovat syksyllä , 5.10., ja Keväällä 2013 ne ovat 11.1., 1.2., 1.3., 5.4., 6.5. ja 7.6. Anomuksen tulee olla perillä hiippakunnassa viikkoa ennen käsittelyä, os. Kirsti Poutiainen, Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, PL 142, Helsinki. Hiippakunnan avustuslomake löytyy verkosta: www. helsinginhiippakunta.evl.fi /aineistot/lomakkeet. Valitse diakonia-avustuslomake. Anomuksessa tulee olla mukana sosiaalitoimen lausunto ja asiakkaan allekirjoittama suostumuslomake mahdollista yhteydenottoa varten. Tietämys sosiaaliturvasta päivittyi Sosiaaliturvan päivitys -koulutukseen osallistui noin 70 diakoniatyöntekijää toukokuun alussa. Kouluttajana oli eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa esittelijäneuvoksena toimiva Tapio Räty. Mikä jäi mieleen, Porvoon suomalaisen seurakunnan diakoniajohtaja Pasi Nieminen? Diakoniatyön ja sosiaalitoimen yhteistyön tärkeys. Diakoniatyöntekijöiden tulee rohkaista asiakkaitaan odottamaan kirjallisia tukipäätöksiä ja tehdä omat päätöksensä vasta niiden perusteella. Ilman kirjallisia dokumentteja ollaan täysin puheiden varassa. Lisäksi diakoniatyöntekijöiden olisi hyvä vaatia sosiaalitoimea tekemään yhteisille asiakkaille kunnolliset palvelusuunnitelmat. Tällöin ihmisten tilanne ja tarpeet voidaan huomioida kokonaisvaltaisesti. Miten diakoniatyön ja sosiaalitoimen yhteistyötä voisi parantaa? Olisi hyvä, että diakoniatyön ja sosiaalitoimen työntekijöillä olisi säännöllisiä tapaamisia, joissa tutustuttaisiin ja keskusteltaisiin työn arvoista ja tilanteesta. Tällöin yhteydenotot olisivat puhelimitsekin helpompia. Diakoniatyöntekijöiden pitää perehtyä lainsäädäntöön ja asiakkaan tilanteen faktoihin ja esittää rohkeasti kysymyksiä sosiaalitoimelle. Hyökkäävyydestä ei kuitenkaan ole hyötyä. Miten suhteita asiakkaisiin on paras hoitaa? Kasvotusten. Se on vuorovaikutuksen ja asiakkaan kohtaamisen kannalta mielekkäämpää. Asiakkaiden tilanteita ei pidä käsitellä sähköpostitse, sillä tietovuodon riski on iso. Lisäksi sähköposti on dokumentti: jos siinä on tullut luvattua asioita liian varhain, asiakas voi vedota siihen. (LP) Koulutuksen kaikki aineistot ovat verkossa: /koulutus_ja_toiminta/. Valitse kohta Sosiaaliturvan päivitys. 29

16 ajankohtaista Kasvatus Koonnut Raine Haikarainen Kasvatuksen teemaseminaari Laajapohjainen seminaari järjestetään kokousristeilynä Tukholmaan Mukaan kutsutaan kasvatuksen kaikkien työalojen edustajat. Seminaari keskittyy teemaan Vieraanvaraisuuden kirkko. Kustannukset: Hyttivaihtoehdosta riippuen n euroa Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta, jonne on linkki tuomiokapitulin kotisivulta Tiedustelut: Raine Haikarainen, raine Jumalan kasvot Kolme iltapäivää sielunhoidosta ja pastoraalipsykologiasta , ja klo , Helsingin tuomiokapitulin koulutustila, Bulevardi 16 B, 5. krs Alustajana ja keskusteluun johdattelijana pastori ja psykoterapeutti Jaana Räntilä. Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta, jonne on linkki tuomiokapitulin kotisivulta Varhaisnuorten hiippakuntaleiri Leiri järjestetään Hangon Bengtsårin merellisissä maisemissa Tutustumisretki paikan päälle maanantaina Lisätietoja / koulutukset/. Perhe puheeksi! Varhaista tukea lapsiperheille Scott Liddell / sxc.hu Porvoon rovastikunnan lapsityöstä vastaavien neuvottelupäivä klo 10 15, Pornainen Mukana Otso-hankkeen työntekijä Kaisa Humaljoki. Puhumme myös koulutusuudistuksesta ja muista ajankohtaisista asioista. Lounas- ja kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen: mennessä sähköisen koulutuskalenterin kautta, jonne on linkki tuomiokapitulin kotisivuilta Lisätiedot: Jaana Räntilä, p Uskontojenvälinen dialogi päivähoidon arjessa klo 9 16, Seurakuntien talo, Engel-sali, 2. krs, Kolmas linja 22, Helsinki Koulutuspäivä seurakuntien työntekijöille. Lounas- ja kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen: mennessä, Tiedustelut: Jaana Räntilä, , Helsingin seurakuntayhtymä / Päivi Vuorelma, fi, p. (09) Lumoa vai lamaannusta? Rippikoulun koulutuspäivä Espoon ja Helsingin hiippakunnan työntekijöille klo , Korson kirkko ja Lumo-keskus Päivään kutsutaan mukaan kaikki rippikoulutyötä tekevät työntekijät. Ohjelma: 9.30 Aamukahvit Päivänavaus Terveisiä Korsosta Kolme näkökulmaa rippikouluun: kirkkoherran, opettajan ja vanhemman ajatuksia Lounas Lumo-toimintakeskuksessa (omakustanteinen) Kanavat ja materiaalinäyttely Miten käynnistän ryhmän? Rippikoulun hartaus- ja rukouselämä Rippikoulun suunnitelman teologiset perusteet: pitäisikö päivittää? Onko lähetystyö menneisyyttä? Elävää sakramenttiopetusta Konfi rmaatio ei vain pappien tehtävä Isoset opettajatiimiläisinä Mediakasvatus ja rippikoulu Koulutuspäivän päätös Kahvit Yksityiskohtainen ohjelma hiippakunnan kotisivuilla. Päivä on osallistujille ilmainen. Ilmoittautuminen: sähköisen koulutuskalenterin kautta mennessä (Helsingin hiippakunta/koulutus/2012) Lisätietoja: hiippakuntasihteeri Raine Haikarainen, p Varhaisnuorten kerhonohjaajapäivä Yhdessä Espoon hiippakunnan ja PTK:n piirin kanssa järjestettävä päivä lauantaina Lohjalla. Lisätietoja Sakastista tai /koulutukset/. Vuonna 2013 tapahtuu Jo nyt kannattaa laittaa kalenteriin seuraavat kasvatustyön koulutukset ja neuvottelupäivät. Tarkemmat, jatkuvasti päivittyvät tiedot löytyvät hiippakunnan kotisivuilta. Palava pensas Helsingin ja Espoon hiippakuntien hengellisen ohjauksen päivä pe klo 9 18, Kellokosken juhlatila, Kellokoski Ilmoittautumiset: mennessä sähköisen koulutuskalenterin kautta, jonne on linkki tuomiokapitulin kotisivuilta Alustava hinta: 40 euroa + matkakulut. Lisätiedot: Jaana Räntilä, p Sukella mysteeriin! Kolme koulutuspäivää spiritualiteetin monimuotoisuudesta kaikille: Paastonajan spiritualiteetti klo 10 17, Pyhän Laurin kappeli, Vantaa; Eero Voutilainen Pyhästä rististä sisäiseen linnaan karmelittaspiritualiteetti klo 10 17, Vartiosaaren ekumeeninen luostari; sisar Hannele Kivinen de Fau. Adventin spiritualiteetti ja fransiskaaninen seimitraditio klo 10 17, San Damianon osuuskunta, Lapinjärvi; Pauli Annala Hinta: 40 euroa + matkakustannukset / päivä aterioineen Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta, jonne on linkki tuomiokapitulin kotisivulta Tiedustelut: Jaana Räntilä, p Ohjaajakoulutusta Koulutusta kaikille kirkollisten alojen työssäoppijoiden ohjaajille ja siitä kiinnostuneille tuomiokapitulin koulutustilassa (Bulevardi 16 B, 5. krs). Mukana mm. Hannu Pöntinen, Mika Nurmi ja Jaana Räntilä. Ilmoittautuminen: Sähköisen koulutuskalenterin kautta, jonne on linkki tuomiokapitulin kotisivulta Lisätiedot: Jaana Räntilä, p

17 ajankohtaista... Kirkkomusiikki Koonnut Hanna Remes Virsivisa tulee taas! Kanttoreiden rovastikunnalliset kokoukset 2012 Adventin ja joulun ajan kuoromusiikin sävellyskilpailu Virsivisan tavoitteena on saada lapset laulamaan virsiä ja tutustuttaa heidät virsikirjaan hauskojen tehtävien avulla. Visa on suunnattu peruskoulun luokkalaisille, ja se tukee koulun ja seurakuntien työalojen välistä yhteistyötä. Virret ovat osa suomalaisuutta ja kulttuuriperintöämme ja tärkeä osa koulujen jumalanpalveluselämää. Virsikasvatus on seurakunnan tehtävä ja siitä tulee pitää huolta. Virsivisa on oiva apuväline koulutyöhön ja virsien opetteluun. Se on mahdollisuus seurakunnan työalojen väliselle yhteistyölle ja helppo tapa kehittää yhteistyötä koulujen kanssa. Virsivisaa voi tehdä seurakunnassa kanttori, nuorisotyöntekijä, kaikki koulutyötä tekevät tai kuka tahansa innostunut yhdessä koulun opettajan kanssa. Virsivisan järjestää Seurakuntien Lapsityön Keskus. Mukana yhteistyössä ovat PTK Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus, Opetushallitus, kirkkohallitus ja hiippakunnat. Aikataulu: Virsivisan virret on julkaistu verkkosivulla Visaan on ilmoittauduttava Koulukohtainen visa käydään viikolla 7/2013. Paikallisvisa käydään seurakunnittain viikolla 11/2013. Aluevisa käydään hiippakunnittain Helsingin hiippakunnan aluevisa järjestetään Paavalin kirkolla klo 13. Valtakunnallinen fi naali on Lue lisää: Helsingin tuomiokapitulin kokoustila, Bulevardi 16 B, 5. krs ti klo Vartiokylän rovastikunnan kanttoreiden kokous ti klo Huopalahden rovastikunnan kanttoreiden kokous ti klo Vantaan rovastikunnan kanttoreiden kokous ti klo Porvoon rovastikunnan kanttoreiden kokous Hiippakunnallinen jumalanpalveluselämän neuvottelupäivä To klo Paikka ja päivän teema tiedotetaan syksyn alussa sähköpostilla. Laulakaa Herralle! Virsipäivä klo , tuomiokapitulin koulutustila, Bulevardi 16 B, 5. krs Adventin ja joulun ajan virsien koulutuspäivän kouluttajana toimii Pekka Kivekäs. Ilmoittautumiset sähköisen koulutuskalenterin kautta. Yhteiskustannus (Suomen Kanttori-urkuriliitto ja Suomen Kirkkomusiikkiliitto) julistaa adventin ja joulun ajan kirkolliseen käyttöön soveltuvan kuoromusiikin sävellyskilpailun. Kilpailussa on kaksi sarjaa: 1) a cappella -kuoroteos (kaikki kuoromuodot mahdollisia) 2) säestyksellinen kuoroteos (kaikki kuoromuodot mahdollisia; soitinkokoonpanoa ei rajoiteta, mutta säestys tulee voida esittää myös 1 4 soittajalla) Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Osallistuja voi osallistua korkeintaan kolmella sävellyksellä. Osallistuja hankkii itse oikeudet tekstin käyttöön. Kilpailusävellysten kieli on vapaa (jos teksti on muulla kielellä kuin suomeksi, säveltäjän tulee liittää sävellyksen yhteyteen tekstin käännös). Sävellysten tulee olla ennen julkaisemattomia ja ennen esittämättömiä ja kestoltaan maksimissaan kuusi minuuttia. Sävellykset toimitetaan nuotinkirjoitusohjelmalla kirjoitettuna ja nimimerkillä varustettuna joko sähköpostitse pdf-tiedostona osoitteeseen tai kirjeitse osoitteeseen Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry/hanna Remes, Hietalahdenranta 13, 3.krs, Helsinki. Sähköpostin otsikkokenttään tai kirjekuoren päälle merkintä Sävellyskilpailu. Kilpailuaika päättyy Materiaalin lähettämisen yhteydessä säveltäjän tulee ilmoittaa yhteystietonsa joko suljetussa kirjekuoressa tai lisäämällä yhteystiedot sähköpostiviestiin. Tuomaristo ei saa tietoonsa osallistuneiden säveltäjien nimiä ennen tulosten julkistamista. Kilpailun palkintosumma on yhteensä euroa. Tuomaristo päättää summan jakamisesta. Tuomariston valitsemat kilpailuteosten parhaat esitetään Suomalaisen musiikin päivänä klo 16 Paavalinkirkossa (Sammatintie 5, Helsinki) adventin ajan iltamusiikkitilaisuudessa. Esiintyjänä on Yhteiskustannuksen valitsema kuoro (sekä tarvittaessa soittajia). Tilaisuuden yhteydessä julkaistaan myös kilpailun tulokset. Yhteiskustannus pidättää oikeuden julkaista valitsemansa kilpailusävellykset nuotteina. Lisätietoja sävellyskilpailusta antaa Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n toiminnanjohtaja, Yhteiskustannuksen julkaisutoimikunnan sihteeri Hanna Remes, p , Arto Kuronen 33 Hiippakunnalliset neuvottelupäivät ja koulutukset 2013 Katso tiedot tämän lehden sivuilta ja merkitse jo kalenteriisi! Kirkonpalvelijoiden koulutuspäivät teemalla Jumalanpalvelukset kirkkovuoden juhla-aikoina pidettiin Samalla tutustuttiin Tukholman suomalaiseen seurakuntaan.

18 ajankohtaista... Lähetys ja evankeliointi Koonnut Hannu Lätti Taiteiden yö Lähetyskirkossa To klo 16 23, Tähtitorninkatu 18, Helsinki Ohjelmassa Tasaus-keräykseen liittyvä esitys, improvisaatioteatteria sekä tanssin ja musiikin työpajoja. Tarjolla kahvia ja etnoiltapalaa. Vapaa pääsy. Lisätiedot: Raija Kotaviita, p. (09) tai , 34 Uusi koulutus: Seurakunta ja maahanmuuttajat ja , virkistyskoti Päivölä, Nummela Koulutus syventää osanottajien ymmärrystä maahanmuuton eri muodoista ja prosesseista sekä maahanmuuttajaperheiden elämästä ja kriisivaiheista. Kristillisten kirkkojen työntekijöille, opiskelijoille ja seurakuntien vapaaehtoisille tarkoitetussa koulutuksessa osanottaja rohkaistuu moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen, lisää avoimuutta kulttuuriseen moninaisuuteen ja kehittää uskontodialogisia valmiuksiaan. Koulutus on tietopainotteinen ja perehdyttää monikulttuurisen työn erityisosaamiseen. Koulutus koostuu kahdesta lähiopiskelujaksosta ja etäopiskelutehtävistä sekä mentoroinnista. Koulutusmoduuli (5 op) on osa ev.lut. kirkon kansainvälisen työn erityiskoulutusta (25 op). Se sopii vapaavalintaiseksi kirkon muihin pitkiin erityiskoulutuksiin. Osallistumismaksu: 150 euroa koko kurssi, täysihoito n. 200 euroa/lähijakso Tiedustelut ja ilmoittautumiset: mennessä, / monikulttuurisuus Kirkon todistus ja muuttuva maailma Missiologinen symposiumi , Maneesi, Kadettikoulunkatu 6, Hamina Puheenjohtajina toimivat TT Mari Pöntinen ja dosentti Jaakko Rusama. Ohjelma: 8.45 Ilmoittautuminen, kahvi/tee 9.30 Symposiumin avaus, piispa Seppo Häkkinen 9.45 Etelän kristillisyys puhuu osaako pohjoisen kristillisyys kuunnella? dosentti Risto Jukko Kokonaisvaltainen todistus luterilaisissa kirkoissa tänään, pääsihteeri Martin Junge (LML) Kommentit: opetusneuvos Kaisa Rönkä, pastori Kirsi Anna Hämäläinen Lounas, Varuskuntakerhon noutopöytä Lähetyslauluja yhteisvoimin Kuinka Kambodžaan syntyi luterilainen kirkko? lähetysjohtaja Sally Lim (Singaporen ev.lut. kirkko) Diakonian merkitys kirkon todistuksessa Malawissa, piispa Joseph P. Bvumbwe (Malawin ev.lut. kirkko) Mistä löytyy luottamus erilaisten kristittyjen kohtaamiseen? pääsihteeri Pirjo-Liisa Penttinen Kirkon tuska ja ilo? dosentti Pauli Annala Maailma muuttuu, muuttuuko Suomen Lähetysseura? lähetysjohtaja Seppo Rissanen Kahvi/tee Muutokset mahdollisia. Tarkempi ohjelma: /ohjelma/symposiumi. Ilmoittautuminen: mennessä mieluiten sähköpostitse, p. (09) klo 9 15 tai , postitse: Helsingin ja Espoon hiippakuntien lähetystoimisto/raija Kotaviita, PL 154, Helsinki. Ilmoittautumisen yhteydessä mainittava laskutustiedot ja mahdolliset ruokavaliota koskevat rajoitukset. Osallistumismaksu: 40 euroa Järjestäjät: SLS ja Haminan seurakunta Seurakunnan palkkiotoimisten ja vapaaehtoisten lähetyssihteerien koulutus Suomen Lähetysseuran kurssikeskus Päiväkumpu, Längelmäki 1. osa: Lähetys yhteinen usko, yhteinen tehtävä osa: Kirkon lähetystyö ja lähetysjärjestöt osa: Seurakunnan lähetystyö Kustannukset: 100 euroa/osio (2 hh) tai 140 euroa/osio (1 hh) Ilmoittautuminen: /paivakumpu/tapahtumat/ilmoittautumiset/ lomake_17/ Järjestäjät: KLK, hiippakunnat ja SLS Hiippakunnallinen lähetysseminaarimatka Pietariin Ohjelmassa tutustumista Inkerin kirkkoon ja Kelton koulutuskeskukseen. Tarkempi matkaohjelma julkaistaan hiippakunnan verkkosivuilla myöhemmin. Hinta-arvio: 450 euroa Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Helsingin ja Espoon hiippakuntien lähetystoimisto, tai p. (09) Tiedustelut myös hiippakunnan lähetyssihteeri Hannu Lätiltä, p Järjestäjät: Helsingin ja Espoon hiippakunnat Lähetysjärjestöjen kesäjuhlia Suomen Pipliaseuran 200-vuotisjuhla , Turku Pää pyörällä Suomen Lähetysseuran Valtakunnalliset Lähetysjuhlat , Hamina Taivaan kosketus Radiolähetysjärjestö Sanansaattajien medialähetyspäivät , Forssa Yhtä perhettä Kylväjän lähetyksen kesäpäivät , Imatra Sleyn Evankeliumijuhla , Turun Kupittaa Raamatun valossa Kansanlähetyksen Kansanlähetyspäivät , Pieksämäen jäähalli Lähetyksen esikoulutuskurssi syksyllä 2012 Monipuolista tutustumista lähetystyöhön viiden viikonlopun ajan: , , , ja Kurssin jälkeen mahdollisuus hakea 2 3 kk ulkomaanharjoitteluun. Kurssin voi myös jakaa syksylle 2012 ja keväälle Porkkanamarkkinat La klo 10 14, Helsingin tuomiokirkon portaiden edusta Tue lähetystyötä ostamalla vihanneksia, hilloja, mehuja, käsitöitä, porkkanakeittoa! Lähde liikkeelle -koulutus , ja , Lähetystalo, Helsinki Haluatko lähteä lyhytaikaiseen vapaaehtoistyöhön ulkomaille esimerkiksi vuorotteluvapaalla tai oletko muuten kiinnostunut lähetystyöstä? Koulutus antaa mahdollisuuden tutustua tämän päivän lähetystyöhön ja pohtia omaa paikkaa palvella kotimaassa ja ulkomailla. Kurssin teemoina ovat mm. Raamattu ja lähetys, kristittynä kulttuurien ja uskontojen keskellä, tutustuminen lähetystyön arkeen kotimaassa ja ulkomailla ja paikkani lähetystyössä. Kurssimaksu: 65 euroa/lähijakso (sis. ruokailut) Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Kasvatussihteeri Kirsti Kosonen, p. (09) , mission.fi. Järjestäjä: SLS LähetysSafari Helsingin ja Espoon hiippakunnan rippikoululeirejä kiertävä toiminnallinen tutustuminen lähetystyöhön. Sisältää lähetysoppitunnin ja rastit, kesto n. 3 t. Hinta: 75 euroa + matkat. Tiedustelut ja varaukset: ilari. tai mission.fi, p Kysy Elinalta myös Lähetyspäiviä tai -työskentelyitä syksylle

19 36 ajankohtaista... Työyhteisöt Koonnut Jaana Räntilä Retriitti tukee jaksamista ja työhyvinvointia Useissa seurakunnissa järjestetään työntekijöille omia hiljaisuuden retriittejä. Ne tukevat mitä parhaiten työhyvinvointia ja ovat loistavia mahdollisuuksia lepoon, ajatteluun ja rukoukseen. Hiljaisuuden retriittiä kannattelevat yhteinen ja yksityinen meditaatio ja rukous. Se, mitä rukoushiljaisuudessa tapahtuu, on salattua. Retriitissä heittäydytään Jumalan varaan ja luotetaan siihen, että Hän toimii sananharjoittamiseen ja ehtoolliseen sitoutuen. Retriitissä ollaan vaatimuksista vapaalla vyöhykkeellä. Retriittikokemuksesta ei tarvitse raportoida kenellekään, jos ei halua. Silti ihminen yleensä saa retriitistä sen, mitä on tullut hakemaan ja mitä kaipaa. Vieraanvaraisuus on ensimmäinen asia, joka tulee retriittiin vetäytyvää vastaan. Omaa yksityisyyttä kunnioitetaan siten, että jokaisella on oma huone käytössään pyhä tila, jonne ei kukaan muu tule. Huoneet ovat yksinkertaisia ja pelkistetyllä tavalla kauniita. On ylellisyyttä käydä valmiiseen pöytään, syödä hyvin ja terveellisesti ja kuunnella kaunista musiikkia. Päivää rytmittävät rukoushetket, virret, laulut ja rukoushiljaisuus, ohjaajan virikesanat, lepo ja ulkoilu. Saat jättää työasiat, arkiset huolet ja vaatimukset mielestäsi. Ei tarvitse tarkistaa sähköpostia eikä pitää puhelinta auki. Saat olla omissa oloissasi, kuunnella hiljaisuutta, kulkea luonnossa ja rukoilla yhdessä toisten kanssa. Kaikki on yksinkertaista ja helppoa. Seuraat vain päivän ohjelmaa. Aluksi hiljaisuuteen laskeutuminen on hankalaa. Ajatukset kuljettavat sinua ehkä työpaikalle, kotiin, tekemättömien töitten ääreen tai syvälle oman sielun syövereihin. Hiljaisuutesi onkin yhtäkkiä kovin äänekästä ja levotonta. Miten tässä nyt ollaan? Mitä pitäisi ajatella? Miten vaikea onkaan rukoilla. Tunti tunnilta mieli alkaa rauhoittua. Huomaat nauttivasi kävelylenkeistä. Kun puhuminen vaikenee, muut aistit heräävät. Luonto ympärilläsi tuoksuu, kuulet hiljaiset rasahdukset, erotat lintujen ääniä ja maiseman värejä. Yöllä ihmettelet tähtien paljoutta. Vuodenajat puhuvat retriittiin vetäytyjälle omaa kieltään. Hiljaisuus ei olekaan tyhjyyttä, tylsyyttä eikä pitkäveteisyyttä. Se on syvää lepoa ja oikeutta olla puhumatta. Retriittiin tullessasi et tiedä, mitkä ajatukset ja tunteet nousevat esiin. Mikä on elämässäsi juuri nyt tärkeää? Onko jotain, jonka olet arjessa työntänyt syrjään ja joka hiljaisuudessa saakin tilaa? Väsymyksen määrä voi yllättää. Kuinka unta voi riittää sekä päivällä että yöllä? Retriitin virkistävä ja hoitava vaikutus viipyy mielessä ja ruumiissa pitkään. Työmotivaatio on palautunut ja näet ehkä työyhteisönkin uusin silmin. Muutenkin elämästä jotain oleellista on tullut esiin. Se on suuri kiitoksen aihe. Kannattaa tulla kokeilemaan! Seija Riekkinen päätoiminen työnohjaaja, pastori Helsingin seurakuntayhtymä Työnohjaajien tapaamiset vuosittain Suomen työnohjaajat ry:n (STO ry) valtakunnalliset työnohjauskonferenssit pidetään kesäkuussa, seuraavan kerran Tampereella Ne ovat joka toinen vuosi kaksipäiväiset ja välivuosina yksipäiväiset. Helsingin seurakuntayhtymä järjestää työnohjaajille joka vuosi kaksi puolen päivän koulutusta. Toinen on keväällä maalis huhtikuussa ja toinen syksyllä lokakuussa, seuraavan kerran klo Koulutusaamupäivät ovat avoimia kaikille hiippakunnan työnohjaajille. Valtakunnalliset kirkon työnohjaajien neuvottelupäivät pidetään joka toinen vuosi. Seuraavat neuvottelupäivät ovat Aulangolla, Hämeenlinnassa. Helsingin ja Espoon yhteinen Hiippakunnallinen neuvottelupäivä on myös joka toinen vuosi, seuraavan kerran toukokuussa lähetystä ja uskonnonpetusta Helsingin ja Espoon hiippakunnat ovat saaneet uuden lähetyksen kasvatussihteerin. Elina Ruoko pitää esillä lähetyksen asiaa lapsi- ja nuorisotyössä. Hänet tunnetaan myös aktiivisena uskonnonopetuksen puolestapuhujana. Ruoko valmistui pari vuotta sitten teologian maisteriksi. opintojen aikana hänellä oli vahva ajatus suuntautua kouluun ja toisaalta haave monipuolisesta järjestötyöstä. Tässä tehtävässä yhdistyvät hienosti maailmanparannusvimma, usko Jeesukseen ja käytännön työ. Saan olla paljon tekemisissä sekä seurakunnan työntekijöiden, opettajien että nuorten kanssa, Elina Ruoko kertoo. Ei hän ole uskonnonopetustakaan unohtanut. Hän on Suomen uskonnonopettajain liiton toiminnanjohtaja ja seuraa aktiivisesti katsomusaineista käytävää keskustelua. Erilaisten kulttuurien ja elämäntapojen maailmassa hän pitää katsomusaineiden opetusta hyvin tärkeänä. Kulttuurinlukutaito on yksi yleissivistävän koulutuksen tärkeimmistä tehtävistä. Se lähtee oman perinteen ymmärtämisestä ja kriittisestäkin tarkastelusta. Katsomusaineille pitäisi olla lisää tilaa, jotta faktan lisäksi olisi enemmän aikaa keskustelulle ja pohdinnalle. lähetyksen kiehtova maailma Elina Ruoko korostaa, että lähetystyö on tänä päivänä monipuolista ja avaa elämään maailmanlaajan näkökulman. Monelle tulee uutena tietona, että kristinusko on edelleen maailman nopeimmin kasvava uskonto. Kirkko tekee julistustyön lisäksi upeaa palvelutyötä. on hienoa, kuinka ihmisten elämät muuttuvat ja vaikutus kasvaa kokonaisia yhteisöjä koskevaksi. Toivoisin, että voisimme kuulla paremmin kumppanikirkkojemme ääniä eri puolilta maailmaa. Niiden esiin nostaminen on lähetysjärjestöjen tehtävä, jos halutaan puhua todellisesta maailmanlaajasta Kristuksen kirkosta, toteaa Elina Ruoko. Kasvatustyössä on tärkeää lähteä liikkeelle konkreettisista asioista. Niiden takana on kuitenkin Jumalan todellisuus, joka toivottavasti avautuu ja kasvattaa suurempaan vastuuseen maailmasta. Ajan kuluessa he voivat olla merkittävillä paikoilla päättämässä yhteisistä asioista. uskon, että vain Jeesus antaa meille voiman siirtää itsekkyyttä syrjään, luopua omasta ja toteuttaa asioita, jotka ovat oikein ja hyviä. Elina Ruoko nauttii selvästi työstään, jossa saa nähdä toivon merkkejä eri puolilla maailmaa ja tavata yhteiseen tehtävään sitoutuneita ihmisiä. Mielenkiinnonkohteeni ovat samalla työtäni. Jaksamisen kannalta on kuitenkin tärkeää pitää myös vapaat ja lomat. Lenkki Seurasaaressa karistaa helposti maailman huolet oikeaan osoitteeseen! (RH) Elina Ruoko pitää katsomusaineita äärimmäisen tärkeinä kulttuurinlukutaidon kehittymisen kannalta. Lähetysseuran tarjontaa lapsi- ja nuorisotyölle LähetysSafari. Lähetysoppitunti ja rastityöskentely sopii ripareille ja muille leireille hyvin. Voidaan toteuttaa lyhyempänä myös nuortenillassa tai isoskoulutuksessa. Lähetyspäivä. Nuorille tarkoitetussa päivässä lähetystyö ja musiikki tai muu taide ovat esillä. Voidaan toteuttaa toiveiden, ideoiden ja budjetin mukaan. Lähetysoppitunti. Vierailu Lähetysseuraan tai työntekijä seurakuntaan puhumaan lähetystyöstä ja kansainvälisestä diakoniasta. Mahdollisuus myös museokäyntiin ja työpajoihin. Työntekijäkoulutus. Toiveiden mukainen koulutuspäivä esimerkiksi siitä, kuinka pitää maailman asioita esillä nuorisotyössä. Taideryhmät. Maailman asioita musiikin, tanssin tai teatterin keinoin. Katso: Teksti: Raine Haikarainen Kuva: Erne Hakala i H M i S i Ä H i i P P a k U n n a S t a 37

20 Topi Haarlaa järjestää vapaaehtoisena Taizén kansainvälistä tapahtumaa omille opiskelukulmilleen. Haluan jakaa hyvää, kun olen itsekin saanut sitä valtavasti osakseni, hän sanoo. Kotimaakauppa on nyt Sacrum. Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat, hengelliset äänitteet ja lahjatavaraa. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan! Kaikkea maan ja taivaan väliltä. 38 Taizén henki valloittaa Helsingin Topi Haarlaan käyntikortissa lukee: Farming and everything nice. Mies on kirkon ekumeenisista kuvioista ja Changemakerin perustajaporukasta tuttu. Hän on papiksi tähtäävä teologian opiskelija, Iso-Roballa ja Nummi-Pusulassa asuva mutta Leppävaarassa kirjoilla oleva seurakuntaaktiivi ja niin sedältään palan maatilaa perinyt viljelijä. Maataloudesta saan elantoa niin, että voin olla aktiivisesti mukana kaikessa, minkä koen tärkeäksi, Haarlaa sanoo. Hän järjestää Nummi-Pusulan-tilallaan ystävilleen milloin navettadiskoa, milloin pihaseuroja. Juuri nyt hän on kuitenkin vapaaehtoisena mukana Helsingissä syyskuussa pidettävän kansainvälisen Taizétapahtuman järjestelyissä. Välejä kannattaa vaalia Taizé-liikkeessä viehättää se, että siinä ollaan rukouksessa ja keskitytään kristinuskon yhteiseen ytimeen. Sisäinen nahistelu unohtuu, Topi Haarlaa miettii. Hän haaveilee kirkosta, jossa erilaisiin näkemyksiin suhtauduttaisiin kiinnostuneella ymmärtäväisyydellä. Suomessa yhteydet kristillisten kirkkojen välillä toimivat hänen mielestään niin hyvin, että niistä olisi opittavaa luterilaisen kirkon sisälläkin. Tietysti on niinkin, että riitoja tulee herkemmin omassa perheessä kuin vähän vieraampien kanssa, hän pohtii. Taizé-lauluja tuhannella suulla Syyskuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävä Taizén kansainvälinen tapahtuma on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Taizé-väkeä kutsuu Suomeen ekumeeninen porukka: piispa Irja Askolan lisäksi metropoliitta Ambrosius, piispa Teemu Sippo ja tuomiorovasti Matti Poutiainen. Taizé järjestää tapahtuman yhdessä paikallisten kirkkojen ja seurakuntien kanssa. Suomeen on tulossa useampi veli yhteisöä johtavasta veli Aloiksesta lähtien, Topi Haarlaa kertoo. Helsingin tuomiokirkon ympärille keskittyvään viikonloppuun odotetaan osanottajaa. Ohjelmassa on rukoushetkiä ja workshopeja monesta aiheesta. Kuten Taizén henkeen kuuluu, kukaan ei maksa itseään kipeäksi osallistumisesta: Suomesta, Pohjoismaista ja Saksasta saapuvat pulittavat euroa omantunnon mukaan, muut 15 euroa. Jopa ruokailut ja joukkoliikennelippu sisältyvät hintaan. Perheet ja seurakunnat mukaan Taizé on luonteeltaan luottamuksen yhteisö. Tapahtumassa se näkyy esimerkiksi siten, että vierailijoiden majoitus järjestetään perheissä. Taizé-porukka on tottunut vaatimattomiin oloihin ja kantaa makuualustaa mukanaan, joten mitään hienoa ei tarvitse tarjota, Topi Haarlaa vinkkaa. Hän asuu Helsingissä neljän hengen kimppakämpässä ja aikoo myös majoittaa joitakuita. Ainakin moskovalaisen pariskunnan, joiden luona itse yövyin viime vuonna pääsiäistapahtumassa, hän suunnittelee. Taizé-tapahtuman ohjelmassa lukee, että sunnuntaiaamuna messua vietetään omassa seurakunnassa. Toiveena on, että paikallisseurakunnat innostuisivat kutsumaan Taizé-vieraita ja heidän isäntäperheitään messuun. Ehkä siellä voitaisiin laulaa muutama Taizé-laulu. Toivoisin, että tapahtuma voisi jättää jonkin jäljen seurakuntiin ja kirkkokuntiimme, Topi Haarlaa miettii. Tekstit ja kuva: Laura Pörsti Jaakko Heinimäki Kafekismus Aimo annos kristinoppia osuvassa ja oivaltavassa muodossa. Kirja pohtii kristinuskon peruspilareita ja innostaa lukijaa omaan pohdintaan. srk-hinta 11,90 (24,90) yli 20 kpl 8,90, yli 200 kpl 5,90 KIRJAPAJA Raili Gothóni, Riitta Helosvuori, Kalle Kuusimäki, Karoliina Puuska (toim.) Kantakaa toistenne kuormia Diakoniatyön perusteet. Kirja antaa kattavat perus tiedot diakonian teologisesta, historiallisesta ja sosiaali eettisestä pohjasta. Teos antaa lukijalle hyvät valmiudet diakoniatyön kehittämiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun diakonian ammattilaisena. 43,20 (48,00) KIRJAPAJA Wilfrid Stinisen Rukoushuokauksia Pysähdy hetkeksi. Rukoushuokauksia-kirja johdattaa sinut vuoropuheluun taivaallisen Isän kanssa. 21,50 (23,90) KIRJAPAJA YHTEISVASTUU Sydänriipus Kaunis ja herkkä hopeinen riipus viehättävässä perulaisessa pussukassa. Korussa yhdistyvät usko, toivo ja lähimmäisenrakkaus. srk-hinta 29,90 (34,90) ILMOITUKSEN HINNAT OVAT SEURAKUNTAHINTOJA Heidi Rautionmaa (toim.) Näin uskon Kirjassa eri maista kotoisin olevat ja eri uskontokuntiin kuuluvat nuoret kertovat, mitä usko merkitsee heille arkipäivän elämässä. 26,10 (29,00) 39 SUOMEN LÄHETYSSEURA Kalle Elonheimo Pieni pyhiinvaelluskirja Virikkeeksi hartauselämään, pitkille yhteisille vaelluksille ja matkalaisen yksityisiin hartaushetkiin. 22,40 (24,90) KIRJAPAJA MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma pe 9 17 puh

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kirkolliskokousvaalit 2016

Kirkolliskokousvaalit 2016 I Viinipuu 87 Engström Vesa asiantuntija I Viinipuu 88 Ijäs Mika palvelukokonaisuuden esimies, yhteisöpedagogi (AMK) I Viinipuu 89 Leipakka Laura TM I Viinipuu 90 Leskinen Heikki TM I Viinipuu 91 Orpana

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta

Surun kohdatessa. - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Surun kohdatessa - Ohjeita hautaukseen - Kangasalan seurakunta Päivitetty 7.5.2013 Vainajan lähimmät Ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI. Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki

ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI. Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki 1 ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI Kokousaika Keskiviikkona 21.8.2013 kello 18.00 Kokouspaikka Tammisalon kirkko, Väylänrinne 1, 00830 Helsinki Osanottajat

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI

ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI 1 ROIHUVUOREN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2013 SEURAKUNTANEUVOSTO Tulisuontie 2 00820 HELSINKI Kokousaika Tiistaina 7.5.2013 kello 18.00 Kokouspaikka Tammisalon kirkon seurakuntasali Osanottajat Timo Pekka

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 1/2014 Aika Paikka 21.1.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Tapanilan kirkko. Kevät 2015

Tapanilan kirkko. Kevät 2015 Tapanilan kirkko Kevät 2015 Aikuisille Naisten jumppa maanantaisin klo 18 Kamarikuoro aloittaa ti 13.1 klo 18.30 Merja Wirkkala p. 09 2340 4495 Alfa-kurssi tiistaisin klo 18.30. 20.30 Alkaa 24.2. Tule

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone. Hellsten Aino jäsen

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone. Hellsten Aino jäsen ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2010 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika 10.02.2010 klo 18.00 Paikka Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone Läsnä jäsenet Puhakka Osmo kirkkoherra Anttila Maire jäsen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka

VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET. - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka VAHVAT JUURET, KANTAVAT SIIVET - Kirkon lastenohjaajan ammatilliset arvot ja etiikka Lastenohjaajan arvot Lastenohjaajan arvojen perusta on kristillinen ihmiskäsitys ja rakastava Jumala. tyon taustaa Lastenohjaajan

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson

Sosiaalinen media Lions-toiminnassa. Thorleif Johansson Sosiaalinen media Lions-toiminnassa Thorleif Johansson Lionit sosiaalisessa mediassa Google: http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg Voimmeko jatkaa menemättä sinne? YouTube: http://www.youtube.com/...

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 Kokousaika 4.12.2012 klo 18.00 19.26 Kokouspaikka Porvoossa, Wanha Laamanni, Vuorikatu 17 Läsnä: Tuomas Alaterä Georg Bergström

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa

Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Osallisuus - vastaus kirkon kaikkiin ongelmiin? Seurakunnan tietoinen ja aktiivinen osallistuminen messussa Kirkko kantaa huolta siitä, etteivät kristityt olisi sivullisina ja mykkinä katselijoina tätä

Lisätiedot

3.4.2012 klo 18.00 Klo 16.30 alkaen on mahdollisuus osallistua Yhteisvastuu-keräykseen

3.4.2012 klo 18.00 Klo 16.30 alkaen on mahdollisuus osallistua Yhteisvastuu-keräykseen Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 3 / 2012 Aika Paikka 3.4.2012 klo 18.00 Klo 16.30 alkaen on mahdollisuus osallistua Yhteisvastuu-keräykseen Kauppakeskus Isossa Omenassa, kahvi klo 17.30. Ison Omenan seurakuntatilat

Lisätiedot

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 SEURAKUNTA SEURAKUNTANEUVOSTO 5.5.2015

KAUNIAISTEN SUOMALAINEN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 SEURAKUNTA SEURAKUNTANEUVOSTO 5.5.2015 KAUNIAISTEN SUOMALAINEN PÖYTÄKIRJA 3/2015 1 NEUVOSTO 5.5.2015 NEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai 5.5.2015 klo 17.00 18.50 Paikka Läsnä Kauniaisten kirkko, yläsali Ala-Reinikka Tapani Helistekangas Laura Huoponen

Lisätiedot

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta

S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N. leikin lumoa ja hiljaisuutta S E U R A K U N N A N P Ä I V Ä K E R H O O N leikin lumoa ja hiljaisuutta Kerhorepussa on tossut. Minulla on kiva kerhoreppu. Minä olen ihme Lapsi on seurakunnan päiväkerhossa aikuisten silmäterä. Päiväkerho

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014

Lisätiedot

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa

Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa Syksy 2014 Harjavallan seurakunnassa wwwwwwwww.harjavallanseurakunta.fi DIAKONIATYÖ Keskiviikkokerho parillisina keskiviikkoina klo 13 alkaen 70/75-vuotiaiden juhla su 12.10 alkaen messulla klo 10 Anna

Lisätiedot

PL 57 00531 HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) 2340 3600

PL 57 00531 HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) 2340 3600 28.11.2012 1 (8) PL 57 00531 HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) 2340 3600 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 11/2012 Kokousaika: Tiistai 4.12.2012 kello 18.00- Paikka: Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A Mahdollisesta esteestä

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 KIRKKOHERRAN PÄÄTÖSLUETTELO 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 6/2014 Aika Paikka 3.6.2014 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

AKIN JÄSENKYSELY 2015

AKIN JÄSENKYSELY 2015 AKIN JÄSENKYSELY 2015 28.4.2015 Tekijä OSIOT 1. Seurakuntarakenne 2. Diakonivirka 3. Työaika 4. Palkkaus 5. AKIn jäsenvakuutukset ja lakimiespalvelut 6. AKIn viestintä 2 3 Osio 1: Seurakuntarakenne MIELESTÄNI

Lisätiedot

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Kirkkoneuvosto 13.05.2015

PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Kirkkoneuvosto 13.05.2015 PUUMALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikko klo 18.00 20.00 Paikka: Lamminniemen kappeli Läsnäolo: Jäsenet: Läsnä Poissa Henkilökoh. varajäsen Läsnä Karjalainen Esa

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

--- HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2012 SEURAKUNTANEUVOSTO. Kuntokallion kurssikeskus, Kuntokalliontie 6, 00890 Helsinki (Karhusaari)

--- HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2012 SEURAKUNTANEUVOSTO. Kuntokallion kurssikeskus, Kuntokalliontie 6, 00890 Helsinki (Karhusaari) --- HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2012 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika maanantai 10.12.2012 klo 18.00 Paikka Kuntokallion kurssikeskus, Kuntokalliontie 6, 00890 Helsinki (Karhusaari) Läsnä Poissa

Lisätiedot

Aika: maanantai 4.3.2013 klo 18, kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B 2. krs, 00120 Helsinki

Aika: maanantai 4.3.2013 klo 18, kahvitarjoilu alkaa klo 17.30. Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B 2. krs, 00120 Helsinki 1 (6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 3/2013 Aika: maanantai 4.3.2013 klo 18, kahvitarjoilu alkaa klo 17.30 Paikka: Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B 2. krs, 00120 Helsinki Läsnä: Poutiainen Matti puheenjohtaja

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 9/2011

SEURAKUNTANEUVOSTO 9/2011 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 9/2011 Kokousaika 1.11.2011 klo 18.00 21.18 Kokouspaikka Seurakuntatalo Läsnä: Tuomas Alaterä Juha Ilonen, puheenjohtaja (puheenjohtajana

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN. Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Minna Koutaniemi ja Esa Malkamäki.

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN. Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Minna Koutaniemi ja Esa Malkamäki. Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 4/2015 Aika 2.6.2015 klo 16.30 Paikka Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015

LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 LAMMIN SEURAKUNTA ADVENTTI JA JOULUAIKA 2015 2 JUMALAN- PALVELUKSET JUMALANPALVELUKSET su 29.11. klo 10 klo 18 su 6.12. klo 11 su 13.12. klo 10 su 20.12. klo 10 to 24.12. klo 14 klo 15.30 klo 16.30 pe

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia, naisia ja miehiä. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B, 2. krs, 00120 Helsinki. Hietaranta Miikka jäsen Honkala Sanna-Mari jäsen

Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B, 2. krs, 00120 Helsinki. Hietaranta Miikka jäsen Honkala Sanna-Mari jäsen 1 (5) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 8 /2014 Aika: maanantai 3.11.2014 klo 18 18.55, 19.00 19.28 Paikka: Bulevardin seurakuntasali, Bulevardi 16 B, 2. krs, 00120 Helsinki Läsnä: Poutiainen Matti puheenjohtaja

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 SEURAKUNTANEUVOSTO

HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 SEURAKUNTANEUVOSTO HELSINGIN MIKAELIN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika maanantai 2.6.2014 klo 17.30 Paikka Mikaelinkirkon takkahuone, Emännänpolku 1. Läsnä Häkkänen Martti, puh. johtaja Ihalainen Hannu

Lisätiedot

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto 10.10.2012 1 (6) Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto Pöytäkirja Nro 7/2012 Kokousaika: Tiistai 28.8.2012 klo 18 Paikka: Paavalinkirkko, Kirkkoherranvirasto, neuvotteluhuone, Sammatintie 5, 00550 Helsinki

Lisätiedot

VARKAUDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015. Aro Jorma Heinonen Riitta-Leena Hynninen Kati Jumppainen Pauli Laitinen Pertti (vpj) Paatsola Pauli

VARKAUDEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015. Aro Jorma Heinonen Riitta-Leena Hynninen Kati Jumppainen Pauli Laitinen Pertti (vpj) Paatsola Pauli Päivämäärä KIRKKONEUVOSTO 7.5.2015 1 Sivu KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko 6.5.2015 klo 17.00 18.00 Paikka Majakan takkahuone, Ahlströminkatu 19 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aro Jorma Heinonen Riitta-Leena

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali Huhtala, Kaisa Haanpää, Liisa Halonen, Erkki Harju, Aulikki Ihalainen,

Lisätiedot

KUOPION TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 Suokatu 22, 70100 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 2/2016 p. 040-484 8248 SEURAKUNTANEUVOSTO

KUOPION TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 Suokatu 22, 70100 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 2/2016 p. 040-484 8248 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika Tiistai 23.2.2016 klo 17.00 18.30 Paikka Kokoonpano ja läsnäolo Keskusseurakuntatalo, kerhohuone Samuli, C-rappu 2.kerros Ilpo Rannankari puheenjohtaja läsnä Liisa Karjalainen varapuheenjohtaja läsnä

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS lista kokous 1/2016 Seurakuntaneuvosto 14.1.2016 sivu 1 (6) REKOLAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 14.1.2016 klo 18.00 Paikka Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, srksali 2 Kustaantie 22,

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016

SISÄLLYSLUETTELO. Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016 SISÄLLYSLUETTELO Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016 Esityslistan kansilehti... 1 1 Vahtimestarin työsuhteen täyttäminen... 2 2 Nuorisotyönohjaajan viran täyttäminen... 4 3 Kappalaisen

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

4/27 Ympäristötyöryhmän jäsenen valitseminen alueseurakunnan ympäristötyöryhmään

4/27 Ympäristötyöryhmän jäsenen valitseminen alueseurakunnan ympäristötyöryhmään AIKA 09.03.2016 klo 18.00 PAIKKA Vaajakosken kirkko Kirkkotie 11 40800 Vaajakoski Sivu / Alkuhartaus ja kokouksen avaus 2/22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3/23 Työjärjestyksen hyväksyminen 3/24

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Esityslista/PÖYTÄKIRJA 6/2012 1/5

SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Esityslista/PÖYTÄKIRJA 6/2012 1/5 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Esityslista/PÖYTÄKIRJA 6/2012 1/5 Kokousaika: Ke 31.10.2012 klo 18.00. Kahvitarjoilu alkaa klo 17.45. Kokouspaikka: Meilahden kirkon seurakuntasali Pihlajatie 16, 00270 Helsinki

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

PL 57 00531 HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) 2340 3600 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 4/2012

PL 57 00531 HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) 2340 3600 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 4/2012 19.4.2012 1 (6) PL 57 00531 HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) 2340 3600 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 4/2012 Kokousaika: Tiistai 24.4.2012 kello 18.00 Paikka: Kallion kirkon Kappelisali, Itäinen papinkatu 2. Käynti

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66

Liitteet 1 Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, 66 LAURITSALAN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 (6) Hallituskatu 15, PL 1018 53301 LAPPEENRANTA PUH. 05 6126401, 6126406 Aika Keskiviikkona 16.4.2008 klo 17.30 18.25 Paikka Lauritsalan seurakuntakoti, Keskuskatu 1.

Lisätiedot

Läheisen kuoltua. Hautajaisten valmistelu

Läheisen kuoltua. Hautajaisten valmistelu Läheisen kuoltua Hautajaisten valmistelu Kuolema aiheuttaa surua ja hämmennystä. Luopumisen hetkellä voimme jättää läheisen elämää suurempiin käsiin. Kristillinen usko antaa hautajaisiin ja kuoleman kohtaamisen

Lisätiedot

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 1(6) Seurakuntaneuvosto. Aika Ti 19.4.2011 klo 18.30 Elimäen Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone

ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 1(6) Seurakuntaneuvosto. Aika Ti 19.4.2011 klo 18.30 Elimäen Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone ELIMÄEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2011 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 4/2011 Aika Ti 19.4.2011 klo 18.30 Paikka Elimäen Seurakuntakeskus, Mettäläntie 3, takkahuone Läsnä Aalto Kari jäsen Hannula Ulla Maija

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 Kirkkoneuvosto 09.05.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 18.05.2011

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 Kirkkoneuvosto 09.05.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 18.05.2011 MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikko klo 18.00 19.25 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN SEURAKUNTA Pöytäkirja 2/2016. Keskiviikko 13.4.2016 klo 17.30 18.30

YLÖJÄRVEN SEURAKUNTA Pöytäkirja 2/2016. Keskiviikko 13.4.2016 klo 17.30 18.30 Kurun kappelineuvosto 13.4.2016-1- Kokousaika Kokouspaikka Keskiviikko 13.4.2016 klo 17.30 18.30 Kurun seurakuntatalon sali Jäsenet KUTSUTUT JÄSENET: Varsinainen jäsen Petäjäniemi Liisa, puheenjohtaja,

Lisätiedot