SPIIKKI. Synkeässä louhoksessa PuheJudo 1/2015. Metsäeskari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SPIIKKI. Synkeässä louhoksessa PuheJudo 1/2015. Metsäeskari"

Transkriptio

1 SPIIKKI 1/2015 Metsäeskari Synkeässä louhoksessa PuheJudo Sosiaalipedagogit Talentia ry Sosialpedagogerna Talentia rf Varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa ja perhetyössä työskenteleville

2 Sosiaalipedagogit Talentia Puheenjohtajalta Hei Tätä kirjoittaessani on vielä epäselvää hyväksyykö tämä eduskunta uuden varhaiskasvatuslain vai jääkö se edelleen odottamaan parempia aikoja. Lakia on ehdotettu säädettäväksi kahdessa osassa niin, että ensin säädetään maksimi lapsiryhmän koolle, varhaiskasvatukselle asetetaan 10 tavoitetta, jotka ohjaavat varhaiskasvatustoimintaa, lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lapsen ja vanhemman osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään. Toiseen vaiheeseen siirtyisi mm. henkilöstön kelpoisuudet. Tähän Talentian vaikuttaminen on kohdistettu, ettei varhaiskasvatukseen muodostuisi kahden kastin lastentarhanopettajia. Lakiesitystä on kritisoitu siitä, että se toisi tulleessaan vain kosmeettisia muutoksia päivähoito käsitteenä korvattaisiin varhaiskasvatuksella. Sisällöllisesti ja laadullisesti lakia onkin vaikea muuttaa, koska kustannusvaikutuksia ei saisi tulla. Se on kuitenkin jo selvää, että hallituksen suunnittelema perhepaketti kaatui. Rakennepaketissahan kotihoidontukikaudet olisi jaettu puoliksi molempien vanhempien kesken ja lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattu. Perhepaketin kaatumista on perusteltu sillä, ettei paketilla olisi ollutkaan sellaista kustannusvaikutusta kuin odotettiin. Kentällä tämä on mielestäni tiedetty koko ajan. Näistä asioista saattaa tulla eduskuntavaalien kärkiteemoja. Ensimmäinen vuosi NFFS:n puheenjohtajamaana on alkanut. Yhdistyksemme varapuheenjohtaja Elina Hatakka toimii kokouksissa puheenjohtajana ja emäntänä pohjoismaisille kollegoillemme. Luvassa on kokouksia, tutustumiskäyntejä ja illanviettoja. Olemme myös mukana järjestämässä pohjoismaista seminaaria kesäkuun päivänä Helsingissä. Kannattaa seurata ennakkomainoksia tapahtumasta. Yhdistyksen vuosikokous on Helsingissä Ratamestarinkadun toimitiloissa klo 15 alkaen toivottavasti tapaamme siellä. Anita KUVA: TUULI RAUVOLA Spiikki 1/2015 Julkaisija Sosiaalipedagogit Talentia ry Sosialpedagogerna Talentia rf Ratamestarinkatu 11, Helsinki ISSN Päätoimittaja ulkoasu ja toteutus Tuuli Rauvola puh Julkaisutiedot Painosmäärä 4600 kpl Valtakunnallinen levikki Sivukoko A4 (210x297) 4-värijulkaisu Painomenetelmä: offset Lehden aikataulu vuonna 2015 Nro Aineisto Ilmestyminen lehti vko 21 lehti vko 39 lehti vko 51 lehti 1/ vko 8 Ilmoitushinnat Painopaikka mv 4-väri 1/1 sivu /2 sivu /4 sivu /8 sivu Paino-Kaarina Oy Kansikuva: Ann-Katrin Silfver-Lehtinen

3 SPIIKKI 1/2015 Sisältö 2 Puheenjohtajalta 4 Piece of cake 5 Luottamuksella 6 Nordic konferenssi 7 Luottamusmiesvaalit 8 Metsäeskari 10 Tanjan tarina 11 Pääsiäisaskartelu 12 Monikkoperheet 14 Synkeässä louhoksessa 16 Lupa liikkua 18 PuheJudo 20 Mielipitoja 21 Aluevastaavat 22 Hallitus 23 Ristikko KUVA: TUULI RAUVOLA

4 Piece of cake Positiivisi funteerauksi Turuks Tee tänäpä see mitä sää olit juur huamiseks siirtämäs. Tämä sen tähre, et jos se tuntuiski mukavalt ni sää voit tehrä sen huame uurestas. Ei ol ku pari konsti mil pääse kuuse latvasse. Voi kiivetä tai sit voi istu käpyn pääl orottama. Aika monta kertta voittajat o simmosi hävijöi mitkä o meinannu et he koitta kerra viäl. Tuskien taival Saa nähdä ilmestyykö tämä lehti. Sitä mietin tätä kirjoittaessani. Ohjelma on alkanut reistailla eli olen suuressa pulassa. Lopulta hoksasin, mistä apu löytyy. Niinhän sitten kävi; yhteys Jari Leppäseen ja hänen oiva konsultointinsa toivat pelastuksen. Vähän oli hakemista, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Aurinko onneksi paistaa. Ollaan saatu nauttia keväisistä päivistä ja tinttien sirkuttelusta, ainakin täällä meillä. Talvi taitaa tulla vielä etelän kaupunkeihinkin, kylmenevää kun luvattiin. Toivotan näin lyhyesti kaikille mukavaa kevään odotusta Tuuli Jos sää suutut ja hyppät sentähre Aurajokke, ni pääseks sää sit ylös ku sää et ol enä vihane? Jotkut oppi lukemal, jotkut oppi muitte virheist. Jonku on pakko iha itte kusta sähköpaimenesse. Sit ku sunt joku assia oikken kovi harmitta ni funtera et mahtak koko assia Saturnuksest eres näkky. Voiran Tamperestaki funteerata positiivisi ajatuksi. Esimerkiks see, et jos ei Tamperet olis olemas ni tamperelaiset olis leviänäs ympärs maailma. 4 KUVAT: TUULI RAUVOLA Tuuli Rauvola päätoimittaja puh

5 Luottamuksella LUOTTAMUSMIESVAALIT Maritta Harju Spiikki 1 helmikuu 2015 JUKOn luottamusmiesvaalit järjestetään keväällä Uusi vuottamusmieskausi alkaa ja on kolmevuotinen. Varsinaisia vaaliohjeita ei JUKOsta ole vielä tätä kirjoittaessani tullut, joten en tiedä onko tulevissa vaaliohjeissa jotenkin huomioitu Sote-ratkaisun tuomien mahdollisten muutosten vaikutus vaalikauteen. Olen toiminut pitkään luottamusmiestehtävissä. Ensin olin neljä vuotta Talentian (silloinen Sosiaalityöntekijöiden Liitto) luottamusmies Kotkassa ja nyt olen kymmenettä vuotta JUKOn pääluottamusmiehenä edelleen Kotkan kaupungin palveluksessa. Haluan kannustaa kaikkia vähänkin luottamusmiestehtävistä kiinnostuneita asettautumaan ehdolle luottamusmiesvaaleissa. Sen tueksi haluan kertoa luottamusmiestoiminnasta,ensinyleisestijasittenvieläpääluottamusmiestehtävästä. Aluksi sanon, että luottamusmiestehtävää ei tarvitse pelätä. Tehtävän hoitaminen ei todellakaan ole mitään avaruustiedettä, vaan asiat, joihin tehtävää hoitaessa törmää, ovat täysin työelämän arjesta nousevia asioita; työsopimuksia, työaikoja, ylitöitä, työvuorosuunnittelua, palkkaa vuosilomamääräysten soveltamista, sairauslomaohjeita yms. koskevia asioita. Useimmiten kysymys on sopimusmääräysten ja ohjeiden tulkinnoista ja näkemyseroista. Sopimusten tulkintakysymyksiin löytyy usein ratkaisu ennakkotapauksista ja tukea saa myös Talentian toimistosta. Asiat eivät ikävä kyllä aina ratkea työntekijän eduksi, mutta sitäkään ei pidä pelätä, vaan yleensä niihinkin tilanteisiin löytyy selkeä perustelu. Minulta on joskus kysytty, minkälaisia ominaisuuksia luottamusmiestehtävää hoitavalla tulisi olla. Mielestäni tehtävän hoitaminen edellyttää kiinnostusta työelämän kehittämiseen, kykyä ja halukkuutta yhteistyöhön, sopeutumiskykyä, kykyä asettua toisen asemaan ja halukkuutta ymmärtää erilaisia näkemyksiä. Luettelo ei varmaankaan ole kattava, mutta itse ajattelen, että tuolla pohjalla olisi hyvä lähteä tehtävää tekemään. Monet taidot (esim. neuvottelutaito) kehittyvät liitolta saatavan koulutuksen ja tehtävän tuoman kokemuksen myötä. Mitä sitten ovat luottamusmiestehtävässä toimimisen edut ja hyvät puolet? Ensiksi mainitsen irtisanomis- ja lomautussuojan. Luottamusmiehen irtisanomiseen on oltava painavat, laissa säädetyt perusteet. Luottamusmiestä ei myöskään saa siirtää ilman hänen suostumustaan huonompipalkkaiseen virkaan/ tehtävään. Lomautustilanteissa luottamusmiestä ei saa lomauttaa (joitain poikkeuksia tähän on, mutta ne koskevat äärimmäisen harvinaisia tilanteita). Edelleen etuna on mahdollisuus saada osallistua palkallisesti KT:n kanssa valtakunnallisesti sovittuihin ammattiyhdistyskoulutuksiin. Näitä koulutuspäiviä voi olla lomanmääräytymisvuoden aikana korkeintaan 30 ja ne eivät vähennä sen vuoden vuosilomaa. Luottamusmiestehtävän hyvinä puolina mainitsen myös tiedonsaantioikeudet. Luottamusmiehenä saa monia asioita tietoonsa ennen kuin ne julkistetaan yleisesti tiedoksi. Luottamusmiestehtävän hoitamisen myötä saa uudenlaisia verkostoja, joiden kautta voi löytää samanhenkisiä ihmisiä ja solmia uusia ystävyyssuhteita. Luottamusmiestehtävän etuna tuon esiin myös mahdollisuuden yrittää vaikuttaa henkilöstöä koskeviin asioihin ennen varsinaista päätöksentekoa. Tämän mahdollistaa YT-laki, joka edellyttää tosiallista mahdollisuutta vaikuttaa tiettyihin henkilöstöä koskeviin asioihin, jotka kuuluvat YT-lain piiriin. Kaikkien talentialaisten etu on, että meillä on kattavasti talentialaisia luottamusmiehiä työpaikoilla. Tästä siirrynkin pääluottamusmiestoimintaan. Tosiasia on, että parhaiten pääluottamusmies varmaan ajaa omaan liittoonsa kuuluvien jäsenten etuja ja asioita. Tämä johtuu siitä, että pääluottamusmies on silloin paremmin perillä ongelmista ja kipukohdista, tuntee paremmin työntekijät, tuntee paremmin ammattiryhmien työskentelyyn liittyvän lainsäädännön ja toimintaa ohjaavat sopimukset, tuntee liitosta avainhenkilöt ja osaa etsiä oikeanlaisen tuen tarvittaessa. Siksi kannustan luottamusmiehiä myös rohkeasti asettumaan ehdolle pääluottamusmieheksi. Sitäkään tehtävää ei tarvitse pelätä. Aluksi on paljonkin asioita, joita ei ymmärrä ja monenlaisia toimintatapoja, jotka joutuu opettelemaan, mutta tehtävässä ei ole mitään sellaista, mitä ei tekemällä ja perehtymällä oppisi. Työ on ajoittain raskasta, kuten mikä tahansa työ joskus, mutta vastapainoksi myös antoisaa. Pääluottamusmiestehtävässäeduksiolevatominaisuudetovatsellaisia,joita sosiaalialan ammattilaisilla on jo ammattiin valikoitumisen vuoksi olemassa. Pääluottamusmiehenä osallistun erilaisien johtoryhmien työskentelyyn, yhteistoimintaneuvottelukuntaan, työpaikkakokouksiin ja -palavereihin, neuvotteluihin, henkilöstön asemaa ja organisaatiota koskeviin suunnittelu- ja valmistelukokouksiin, TVA-palavereihin, erilaisiin infotilaisuuksiin, työterveysneuvotteluihin, YT-kokouksiin ja periaatteessa kaikkeen, mikä koskettaa edustamaani henkilöstöä. Pääluottamusmiehelle maksetaan euroa korvausta palkan lisäksi luottamusmiestehtävästä. Korvauksen suuruus riippuu edustettavien jäsenten määrästä. Ajankäyttöä luottamusmiestehtävään sovittaessa otetaan huomioon edustettavien jäsenten määrä, joka KVTES:en mukaisesti on laskettavissa niin, että 120 jäsentä kohden vapautusta on annettava omasta työstä vähintään 1 päivä viikossa. Ajankäyttöä sovittaessa on otettava huomioon myös edustettavien sopimusalojen lukumäärä, edustettavien ammattiryhmien lukumäärä, työpisteiden lukumäärä ja sijainti ja seudullinen yhteistyö (tarkemmin KVTES LUKU VII LUOTTAMUS- MIEHET 8 Luottamusmiehen ajankäyttö). Minulla on nyt ajankäyttöä 5 päivää viikossa luottamusmiestehtävään eli olen päätoiminen pääluottamusmies. Tämä on tehtävä, joka innostaa ja vie mennessään, kun vain uskaltaa hypätä rohkeasti mukaan! 5

6 Ilmoittautuminen Nordic 2015 konferenssiin on menossa osoitteessa Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään Konferenssi pidetään Arcada ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Pääteemana: Rohkeus sosiaalialalla. Kevätkokouskutsu Sosiaaalipedagogit Talentia ry:n kevätkokous pidetään lauantaina klo Talentian toimistolla, Ratamestarinkatu 11, Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat Osallistujille tarjotaan ruoka, ilmoitathan erityisruokavalion Kokoukseen ilmoittautuminen: mennessä. Yhdistyksen hallitus kokoontuu klo alkaen. Tervetuloa! Sosiaalipedagogit Talentia ry hallitus

7 Luottamusmiesvaalit Vaikuttamisen paikka ja aika on nyt Seuraavat kuntasektorin luottamus miesvaalit ovat erityisen tärkeät sosiaa lialan ammattilaisten paikalliselle edunvalvonnalle. Soteuudistus tulee mylläämään myös paikallista luottamusmiesjärjestelmää ja sitä kautta paikallista edunvalvontaa. Näköpiirissä on, että uusiin sote-alueisiin siirtyminen tulee vähentämään luottamusmiespaikkoja, jolloin voimme olla tiukassa kilpailutilanteessa siitä, kuka neuvottelee talentialaisten asioista paikallisesti. Mistä on kyse? Vuoden 2017 alusta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaa 5 sote-aluetta. Kullekin sote-alueelle on tarkoitus perustaa 3-5 suurta kuntayhtymää, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta tai päättävät niiden ostamisesta. Näin ollen n.300 kuntaa tulevat jäsentymään 19 kuntayhtymäksi. Kuntien palvelukseen ja luottamusmiesten edustettaviksi kunnissa jäävät opetustoimi ja päivähoito, jossa talentialaisia työskentelee mm. lastentarhanopettajina ja koulukuraattoreina. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kuntayhtymiin. Työnantaja vaihtuu siis lastensuojelun, aikuissosiaalityön, vammaispalveluiden ja vanhuspalveluiden työntekijöillä sekä sairaanhoitopiirien sosiaalityössä työskentelevillä. Luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten lukumäärää tullaan todennäköisesti esittämään vähennettäväksi, kun työnantajien määrä supistuu. Edustettavien työntekijöiden määrä ei kuitenkaan merkittävästi muutu. Talentialaisten kuntasektorin edunvalvonta tulee olemaan uudessa, haastavassa tilanteessa. Sosiaalialan erityiskysymykset tuntevia luottamusmiehiä tarvitaan uudistuksen jälkeen sekä kunnissa, joissa jatkossakin suurin osa työntekijöistä on opetushenkilöstöä, että kuntayhtymissä, joissa suurin osa työntekijöistä edustaa terveydenhuoltoa. Talentialaisilla hyvät mahdollisuudet pääluottamusmiespaikkoihin uusissa kuntayhtymissä jos aktivoidumme tulevissa vaaleissa Pääluottamusmiespaikan saa yleensä se neuvottelujärjestö, jolla on työehtosopimuksen piirissä eniten edustettavia työntekijöitä. Pääsääntöisesti kukin työehtosopimuksen palkansaajia edustava pääsopijajärjestö saa oman pääluottamusmiehen. Työntekijöitä edustavat pääsopijat Kunnallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa (KVTES) ovat Juko ry (30% työntekijöistä, mm. Talentia), Kunta-alan unioni (JHL ja Jyty, 29% työntekijöistä) sekä Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry (Tehy, SuPer ja SPAL, 29% työntekijöistä). Sote-alueisiin siirtymisen jälkeen Jukon suurin palkansaajaryhmä kunnissa tulee olemaan opettajat, kuten tähänkin asti on ollut. Uusissa kuntayhtymissä Jukon suurimmat palkansaajaryhmät tulevat olemaan lääkärit (Suomen lääkäriliitto, noin edustettavaa) ja talentialaiset (Talentia, noin edustettavaa). Koska lääkäreillä on oma työehtosopimuksensa, ovat talentialaiset tulevissa kuntayhtymissä Kvtes-alueen suurin palkansaajaryhmä. Siksi meillä on realistinen mahdollisuus saada pääluottamusmiespaikkoja, jos talentialaisia luottamusmiehiä on tehtävään tarjolla. Vaikuttamisen paikka ja aika on nyt Luottamusmiesvaalit käydään kunnissa ja kuntayhtymissä helmi-huhtikuussa Seuraavissa kuntasektorin luottamusmiesvaaleissa on tärkeää säilyttää jo saavutetut talentialaisten luottamusmiespaikat sekä saada työpaikoille uusia talentialaisia luottamusmiehiä, jotta sosiaalialan ammattilaisten tuki työpaikalla ei jää terveydenhuollon ja opetushenkilöstön edunvalvonnan jalkoihin. Vaikka sote-alueet aloittavatkin vasta 2017, niiden valmistelu on jo käynnistynyt. Valmistelussa mietitään mm. organisaatiota, henkilöstörakennetta, tehtävänjakoa ja palveluiden sijoittumista. Nyt valittavat luottamusmiehet ovat keskeisessä asemassa tässä keskustelussa ja päätöksenteossa. Uudistuksen yhteydessä tullaan neuvottelemaan myös pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä, tehtävistä ja ajankäytöstä, joten todellinen vaikuttamisen paikka ja aika on nyt. Talentialaisia tarvitaan Työyhteisöissä kannattaa huolehtia, että vaaleihin saadaan talentialaisia ehdokkaita, tai ehdokkaita, jotka sitoutuvat perehtymään myös sosiaalialan erityiskysymyksiin. Ehdolle voi asettua jo nyt ilmoittautumalla pääluottamusmiehelle. Pääluottamusmies ilmoittaa vaalien tarkemman ajankohdan työntekijöille. Pääluottamusmieheltä voi myös kysellä vaalien ajankohtaa. Vaalit järjestetään yleensä pitämällä vaalikokous, jossa vahvistetaan ehdokasasettelu. Jos on vain yksi ehdokas, hänet valitaan. Jos on useampia ehdokkaita, äänestetään. Jokaisella työntekijällä on yksi ääni, joten on tärkeää, että jokainen äänestää. Jos ei pääse aikalle, äänensä voi käyttää toimittamalla vaalikokoukseen valtakirjan. Asetu ehdolle - kiinnostus riittää Valmiita luottamusmiehiä ei ole. Kovimmatkin konkarit ovat aloittaneet luottamusmiehen tehtävässä noviisina. Hyvään alkuun pääsee pelkällä kiinnostuksella. Kuntasektorin luottamusmiehille tarjotaan erittäin hyvää koulutusta, josta saa varmuutta tekemiseen. Lisäksi luottamusmies saa tarvitessa tukea ja neuvontaa tehtäviensä hoitamiseen Talentiasta. Lisätietoa kuntasektorin luottamusmiehenä toimimisesta saat Tiia Oksaselta Talentiasta: tai Luottamusmies edustaa henkilöstöä (kaikkia työ- ja virkaehtoehtosopimukseen kuuluvia ammattiryhmiä) tärkeissä mm. työntekijöiden asemaa, sopimuksia, työaikaa ja palkkausta koskevissa asioissa. Luottamusmiesten lukumäärästä, ajankäytöstä ja tehtävänjaosta sovitaan paikallisesti. 7

8 Tammitarhan metsäeskariryhmä Metsätontut Tammikuun 16. päivä 2015 klo 8.30 Liedossa, räntää sataa kaatamalla, mieli on korkealla. Puen lämpimät talvivaatteet päälleni ja talvisaappaat jalkaani. Pakkaan reppuun vaihtohanskat, juotavaa, muistiinpanovälineet ja kameran. Olen lähdössä Tammelaan tutustumaan metsäeskariin. 8 Olin sopinut saapuvani klo mutta matka taittui nopeasti ja olin hieman etuajassa. Auton kääntöpaikalla minua olikin jo vastassa iloiset kasvot. Metsäeskarin lastentarhanopettajana työskentelevä Virpi Takala (sosiaalikasvattaja, sosionomi AMK) otti minut lämpimästi vastaan. Lähdimme kävelemään lumista polkua kohti metsäeskarin omaa aluetta. Seuraavaksi tapasin metsäeskarin äidin päivähoitaja Leena Vehmaksen sekä Metsätonttulaiset. Lisäksi metsässä oli käymässä myös toinen Tammitarhan eskariryhmä sekä heidän aikuisiaan. Tammelan metsäeskarin äiti Leena on työskennellyt metsäeskarissa jo 6 vuotta ja Virpi 3 vuotta. Uusi Tammitarhan päiväkoti valmistui 2013 ja samanaikaisesti metsäeskariryhmä Metsätontut muutti uudelle paikalle. Metsäeskarin toiminnan muutto vaati runsaasti taustatyötä niin Leenalta kuin Virpiltäkin. Leena neuvotteli ansiokkaasti kolmen yksityisen omistajan kanssa tontin viideksi vuodeksi vastikkeetta Metsätonttujen käyttöön. Seuraavaksi Tammitarhan vanhempaintoimikunta teki anomuksia seutukunnan yrityksille ja yhdistyksille, jotta Metsätonttujen toiminnan jatkumiselle saataisiin varoja. Varoilla hankittaisiin puolijoukkueteltan tilalle kiinteä tukikohta. Lahjoituksia tuli noin 20, joista osa oli myös yksityisiltä henkilöiltä. Myös järjestöt ovat lahjoittaneet varoja Metsätontuille. Metsätonttujen aikuiset ja muutama muu päiväkodin henkilökunta ovat myös keränneet varoja esim. osallistumalla Rautakangen MM-kisoihin Tammelan Mustialassa. Metsätonttujen aktiiviset vanhemmat rakensivat tukikohdan (mökin) ja puuvajan sekä laavun lahjoituksena saaduilla varoilla. Leena ja Virpi maalasivat mökin Himmelin, ulko ja sisäpuolelta. Himmelin sisustus on koottu sukulaisilta ja pk:n henkilökunnalta. Kamiinan lahjoitti yksityinen henkilö. Puut toimittaa Tammelan kunta. Mökin kamiinaan sytytetään aamuisin tuli, jotta metsäeskarilaisilla olisi lämmin tukikohta päivän aikana. Samalla kun Himmeliin saadaan lämpöä, käsienpesuvesi lämpenee kamiinan päällä. Valona mökissä toimii luonnon valo ja lyhdyissä palavat kynttilät. Metsäeskarilaisilla on Himmelissä myös akku, johonka voi liittää led-nauhan, jos luonnon valo ei riitä. Lapsilla on myös metsäeskarissa paljon työkasvatusta, esimerkiksi lapset osallistuvat puiden kantoon. Jouluna 2014 Tammelan kunnan Introtyöpaja lahjoitti Metsätontuille uuden, oikean puucee-huussin. Kunta osti biokompostorin. Vanha puucee oli pieni rakennelma, ilmastoidulla ovella, jossa oli 2 erillistä astiaa, toiseen pissa ja toiseen isompi hätä. Voi vain kuvitella ettei aina tuotokset osuneet oikeaan osoitteeseen. Pissapyttykin välillä jäätyi. Siinä on ollut Virpillä ja Leenalla pientä puhdetyötä, joka ei ihan jokaiselta onnistuisi. Lisäksi alueelle lapset ja Metsätonttu aikuiset ovat rakentaneet hikimajan ja esimerkiksi siltoja ja laiturin. Metsätontuissa on tällä hetkellä 9 lasta (6 eskarilaista ja 3 viisivuotiasta). Sopiva ryhmän koko on max 10 eskarilaista. Metsäeskariin haetaan yhteisen esiopetushaun yhteydessä. Useat perheet hakevat metsäeskariin hyvän kokemuksen perusteella, heidän vanhemmat lapsensa ovat saaneet nauttia ainutlaatuisesta kokemuksesta. Toiminta on tavoitteellista, yksilöllistä ja yhteistoiminnallista, yhdistettynä luonnon monimuotoisuuteen. Valtakunnallinen ja kunnallinen esiopetussuunnitelma luo raamit. Liikunta ja oppiminen tulevat automaattisesti elämysten, kokemusten ja oman toiminnan kautta. Leluja ei tarvita, metsästä löytyy kaikki. Apuna sahat, luupit, puukot ja kiikarit. Lapset kehittävät upeita leikkejä mielikuvituksen rikastuttamana. Metsäeskarin tonttia reunustaa Kallionkanava, joka tarjoaa upeat puitteet luistelulle, onkimiselle, pilkkimiselle, uimiselle ja muulle toiminnalle. Metsästä kerätään marjoja ja sieniä (tutkitaan, kerätään, putsataan, paistetaan ja syödään). Katiskasta saadut kalat perataan, valmistetaan ruoaksi ja syödään. Ollessamme ja leikkiessämme Kalliokanavan jäällä, oli upeaa seurata 5-vuotiaan Jimin intoa hänen kysyessään: Milloin mää pääsen pilkille? Pilkkiminen oli tuttua puuhaa hänelle ja Jimi sai myös lupauksen pilkille pääsystä. Keväisin ja syksyisin muuttolinnut lentävät Metsätonttujen kotimetsän yli kohti Torronsuon luonnonsuojelualuetta, jonne muuttolinnut tekevät välilaskun. Luonnon muutoksen seuranta vuodenaikojen mukaan tulee bonuksena. Luontosuhde lapsuudesta aikuisuuteen syntyy. Eskariaika on 9-13, joka vietetään kokonaisuudessaan metsässä, ainoastaan ruokailu ja kynätehtävien teko tapahtuu Himmelissä talviaikaan, muuna aikana laavulla. Ruoka tuodaan koulukeskuksesta ruokakuljetuksena. Esiopetusta täydentävä päivähoito tapahtuu päiväkodilla. Oli upeaa katsoa ryhmän toimintaa. Paikasta toiseen siirryttiin rauhallisesti, lapset olivat tyytyväisiä, ristiriidoista ei ollut tietoakaan, huolehdittiin toinen toisista. Metsätontuilla on Kaukametsä, joka kuuluu kaukoluoton piiriin. Syksyn alussa ryhmä oli luonut rajat ja säännöt siitä, missä ollaan ja millä tavalla, miten metsässä toimitaan jne. Yhteisesti on sovittu että jos kaukoluotto ei toimi, siirrytään lähiluottoon. Kaukoluotto tarkoittaa sitä, että lapset saavat vapaasti liikkua sovittujen rajojen puitteissa, koska metsässä ei ole aitoja. Kysyessäni lapsilta mikä on parasta metsäeskarissa, vastaukset olivat hyvin yhdensuuntaisia: leikkiminen, luistelu, mäenlas-

9 ku, pilkkiminen, lättyjen paistaminen ja kavereiden kanssa oleminen. Tiedustellessani mikä aikuisista on parasta, vastaukseksi tuli itse työympäristö ja vapaus toimia. Metsäeskari on yhtä mahtavaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Ulkona, luonnossa toimiminen antaa lapsille monenlaista toimintaa eivätkä he jää mistään paitsi. Tärkeä asia on aina saman varahenkilön työskentely metsäeskarissa, jos jompikumpi vakituisista työntekijöistä on poissa. Yhteistyötä tehdään lähikoulun 1. ja 2. luokan kanssa. Toinen luokista vierailee kerran kuussa ja toinen viikoittain Metsätonttujen luona. Oppilaissa on useita lapsia, jotka ovat käyneet metsäeskarin. Vietin upean lomapäivän yhdessä Metsätonttujen kanssa. Täytyy vain ihailla Virpin ja Leenan intoa, iloa ja positiivisuutta. Tarvitaan paljon kekseliäisyyttä, viitseliäisyyttä, spontaaniutta ja omaa panostusta. Jokaisessa Metsätontussahan asuu pieni tukkijätkä. Kiitos Metsätontut Teksti ja kuvat: Ann-Katrin Silfver-Lehtinen 9

10 Vääntäkäämme säädöksistä 10 Sosiaalipalveluja koskevaa lainsäädäntöä on viime aikoina työstetty paljon puhuttaneen sote-uudistuksen ja osaa tämän julkaisun lukijakunnasta erityisesti koskettavan varhaiskasvatuslain edetessä. Viime joulukuussa jälkimmäinen onkin tullut siihen pisteeseen että hallitus on antanut varhaiskasvatusta käsittelevän lakiesityksen käsiteltäväksi eduskunnalle. Esityksen sisällöstä näkyy nimimuutosta myöten että varhaiskasvatus jatkaisi matkaansa sosiaalipalvelusta kasvatus- ja koulutuspalveluksi. Asiantuntijavirastoksi esitetään Opetushallitusta THL:n sijaan, mikä ei varsinaisesti yllätä, siirtyihän varhaiskasvatus opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen ja valvonnan alle jo vuoden 2013 alussa. Yhdenmukaista käytäntöä maamme päiväkotien välillä tavoitellaan sillä että varhaiskasvatussuunnitelman perusteet tulisivat peruskoulun opetussuunnitelman tapaan velvoittaviksi. Oppilashuoltolaki on jo taannut esikoululaisille oikeuden koulukuraattorin palveluihin ja koulumaiseen suuntaan näyttäisi myös esityksen mukainen varhaiskasvatuslaki päivähoitoa vievän. Nyt annettua lakiesitystä kuvataankin sen perusteluissa ensimmäiseksi askeleeksi kohti uutta varhaiskasvatuslakia. Osa esityksen sisällöstä on hyvinkin myönteistä, tästä esimerkkinä ryhmäkoon rajoittaminen kolmen aikuisen lapsimäärää vastaavaksi sekä tavoite lapsen ja perheen osallisuuden vahvistamisesta. Kaikki sosiaalialaa ympäröivä julkinen puhe ei samalla tavoin mieltä lämmitä. Joukkoviestimissä poliitikot mainitsevat sosiaalisen, mutt a puhuvat terveyskeskuksista ja lääkärin vastaanotolle pääsystä. Puhumaan valitut asiantuntijat on usein valittu nimenomaan terveyden osa-alueelta. Ei ole suurta julkista huolta esitetty sosiaalihuollon kriisipäivystyksen tai aikuissosiaalityön alueellisesta tavoitettavuudesta. Arvioisin tämän kertovan sosiaalipalvelujen imago-ongelmasta. Siitä huolimatta että niin julkinen terveydenhuolto kuin valtion kustantama koulutuskin ovat aloittaneet tiensä nimenomaan sosiaalipoliittisina toimenpiteinä, on sosiaalinen ulottuvuus jäänyt vallitsevassa puhetavassa syrjään, ymmärtäen sosiaalipalvelut jonkinlaisina marginaaliryhmien erityispalveluina. Lapsilisäkeskustelu sai laajaa julkista huomiota juuri siksi että kyseessä on universaali etuus, jolloin edunsaajina ja sellaisiksi aikovina oli niin suuri osa väestöstä että lapsilisän puolustamiseen löytyi joukkovoimaa kun se tuli uhatuksi. Samaa ei voida sanoa kaikista sosiaalietuuksista, joista monien yhteydessä keskustelu saa herkästi moralistisen sävyn. Julkisessa keskustelussa toistuvasti toisinnettava ahkeruuden eetos ajaa työttömät ahtaalle, aikana jolloin työttömien joukko on kasvanut niin massiiviseksi että väite työttömyyden yhteydestä työmoraalin puutteeseen vaikuttaa absurdilta. Työttömyysturvakeskusteluun onkin ilmaantunut into osallistaa työttömiä milloin mihinkin toimenpiteeseen, mikä on aiheuttanut itselleni mediaa seuraavana sosiaalipalveluiden ammattilaisena sen verran henkistä hiertoa että termi osallistava sosiaaliturva laukaisee nykyisellään fyysisen ja hyvin todellisen ällötysreaktion. Palatkaamme vielä hetkeksi takaisin varhaiskasvatuslakiesitykseen, jonka perusteluista löytyy seuraava lainaus: Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa korostuu pedagoginen osaaminen, mikä on vahvinta kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon omaavalla lastentarhanopettajalla. Itse sosionomin koulutuksen omaavana pidän tätä hieman loukkaavana. Varsinaisen lakiehdotuksen tekstissä puhutaankin sitten lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavasta henkilöstä. Itse en pidä vastakkainasettelusta ammatiryhmien välillä ja olenkin saanut työskennellä päiväkodissa jossa en koskaan tuntenut että ammatitaitoani kyseenalaistettaisiin koska tutkintoni on ammattikorkeakoulusta hankittu. Vaikka edellä mainitun lainauksen kaltaiset ilmaisut eivät mieltä ylennä, on ammattiryhmien yhteisrintamasta pidettävä kiinni. Niin sosionomien, sosiaalityöntekijöiden, kasvatustieteiden kandidaattien kuin muidenkin sosiaalikasvattajien asiantuntemusta ja aktiivisuutta tarvitaan siinä yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä jonka avulla asiakkaidemme asemaa ja oikeuksia voidaan tuoda esiin ja parantaa. Tanja Lehto KUVA: ESA HAKKARAINEN

11 Pääsiäisaskartelua Varataan kukkaruukkuja, lautasliinoja,liimaa,sivellin. Erota lautasliinasta vain kuvallinen kerros.revi tai leikkaa haluamasi kuvio ja liima se purkkiin. Lopuksi sivellään koko purkki liimalla ja työ annetaan kuivua. Voit kylvää ruukkuun rairuohoa tai istuttaa kukkasen. Teksti ja kuvat: Tuuli Rauvola Huovuta villaa tyhjän yllärimunan päälle. Leikkaa auki esim.sahalaitaiseksi tai kukan teriöiksi. Käytä huopakukkakoristeena tai vaikka munakuppina. 11

12 Mediatiedote KAKSOSTEN PÄIVÄNÄ 2.2 JULKAISTIIN OPAS MONIKKONUORTEN VANHEMMILLE Suomen Monikkoperheet ry:n lanseeraamaa valtakunnallista kaksosten päivää vietettiin Kattojärjestö Suomen monikkoperheet ry tarjosi vanhemmille uuden maksuttoman tieto-oppaan monikkojen nuoruusikävaiheeseen. Kaksoset ja heidän perheensä tapaavat monikkoperheyhdistystensä järjestämissä tapahtumissa. Valtakunnallista Kaksosten päivää vietettiin Kaksoset, kolmoset ja neloset saaneiden perheessä eletään täyttä arkea iloineen ja murheineen. Suomen Monikkoperheet ry haluaa tuoda vuosittaisella kaksosten päivällä esiin monikkoperheille tärkeitä teemoja. Tänä vuonna järjestö julkaisi vanhemmille Kohti nuoruusikää useamman samanikäisen kanssa -oppaan, joka kertoo monikkonuorten irtautumisesta vanhemmistaan ja kaksossisaruksesta/monikkosisaruksistaan. Opas on suunnattu erityisesti vuotiaiden monikkonuorten ja nuorten aikuisten vanhemmille ja muille tukijoukoille. Opas pyrkii lisäämään aikuisen ymmärrystä kaikkeen siihen muutokseen, jonka keskellä monikkonuoret elävät. Mitä perheessä tapahtuu kun nuori irtautuu sekä vanhemmistaan että kaksossisaruksesta tai monikkosisaruksistaan? Miten vanhempi voi tukea nuoria, jotka kehittyvät eri tahtiin? Millainen identiteetti on kaksosena kasvaneella? Miten toimia kun arjessa tuntuu olevan liikaa keskinäistä vertailua? Entä jos keskinäinen lojaalisuus hidastaa jatkokoulutukseen hakeutumista? Opas tarjoaa myös tutkimustietoa sekä itse kaksosten ja monikkovanhempien kokemuksia tästä elämänvaiheesta. Monikkovanhemmuus on erityistä ja erilaista kuin eri-ikäisten lasten vanhemmuus. Jo äitiys- ja lastenneuvolasta lähtien monikkovanhempien tulisi saada enemmän tukea vanhemmuuteen sekä kohdennettuja ohjeita ja neuvoja useamman kuin yhden samanikäisen lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Vanhempien kokemusten mukaan näin ei valitettavasti läheskään aina tapahdu ja he kaipaavat enemmän omaan elämäänsä liittyvää ohjeistusta ja erityistietoa monikkolasten kasvuun ja kehitykseen liittyen. Esimerkiksi lasten yksilöllisyyden ja itsenäisyyden tukeminen olisi tärkeää huomioida ja aloittaa jo aikaisemmin kuin vasta nuoruusiässä. Oman väitöstutkimukseni tulokset osoittivat, että monikkoperheiden perhetyö vaatii vielä paljon kehittämistä, filosofian tohtori Kristiina Heinonen, yksi oppaan kirjoittajista toteaa. Opas on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Sen kirjoittajat ovat terveyden- ja sairaanhoidon opettaja, filosofian tohtori Kristiina Heinonen, ylilääkäri, lääketieteen tohtori Elina Hermanson, toiminnanjohtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Ulla Kumpula, lastenpsykiatrian emeritaprofessori Irma Moilanen ja filosofian tohtori Varpu Penninkilampi-Kerola. Oppaan tekemisen on mahdollistanut Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustus. Opas on maksuton ja se on ladattavissa alkaen sähköisesti osoitteessa 12

13 Suomen Monikkoperheet ry Spiikki 1 helmikuu 2015 Suomen Monikkoperheet ry on Suomessa toimivien alueellisten monikkoperheyhdistysten valtakunnallinen kattojärjestö. Toiminnan päätavoitteita ovat kaksos- ja kolmosperheistä kertovan tiedon jakaminen, edunvalvonta ja vertaistuki. Järjestön päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Suomessa toimii vapaaehtoisvoimin 18 alueellista monikkoperheyhdistystä, jotka järjestävät tapahtumia ja toimintaa jäsenistölleen omalla toimialueellaan. Monikkoperheet Monikkoperheellä tarkoitetaan perhettä, johon syntyy kerralla kaksi tai sitä useampi lapsi. Suomessa syntyy vuosittain kaksoset noin 850 perheeseen ja kolmoset noin 10 perheeseen. Neloset on syntynyt viimeksi vuonna 2014 (sitä ennen 1994) ja viitoset Kaksosista kolmasosa on perimältään identtisiä. Kaksosten päivää vietetään vuosittain 2.2. Valtakunnallista kaksosten päivää on vietetty vuodesta 2010 alkaen helmikuun toinen päivä, jolloin Suomen Monikkoperheet ry lanseerasi Kaksosten päivän silloisen 15-vuotisen toimintansa kunniaksi. Nimestään huolimatta Kaksosten päivänä juhlitaan myös kolmosia ja heidän perheitään. Kolmosten päivä 3.3 päivä on Suomen Kolmosperheet ry:n lanseeraama kolmosten oma päivä. Suomen Monikkoperheet ry 20 -vuotisjuhlavuosi Järjestö juhlii vuonna vuotista toimintaansa. Juhlavuonna tapahtuu: Kaksosten päivä ja uuden oppaan julkistaminen Toukokuu: Suomen Monikkoperheet ry:n uudet nettisivut julkaistaan Kaksosten ja kolmosten karnevaalit Järjestämme ainutlaatuisen, valtakunnallisen koko perheen suurtapahtuman lauantaina Helsingin Linnanmäellä. Tapahtuma kokoaa yhteen ennennäkemättömän paljon kaksos-, kolmos- ja nelosperheitä sekä itse kaksosia, kolmosia ja nelosia eri puolilta Suomea viettämään iloista päivää yhdessä juhlavuoden merkeissä. Tapahtumaan on jo lähes tuhat ilmoittautunutta. Lisätietoa karnevaaleista koordinaattori Raisa Ojaluoto ja Facebookista Kaksosten ja kolmosten karnevaalit. 13

14 Tunnetaitojen harjoittelua Synkeän louhoksen seikkailussa 14 Elina Hatakka Olipa kerran Valon laakso, joka sijaitsi seitsemän päivän ja yön matkan päässä. Valon laaksossa elämä oli kaunista ja ihanaa, siellä oli vehreää ja asukkaat elivät onnellisina. Laaksossa asui myös Haltijatar Aurelia, joka hallitsi Valoa. Aina aamuisin Aurelia vapauttaa valonsäteet tuoden auringonpaisteen laakson asukkaille. Iltaisin Aurelia kerää valonsäteet arkkuun ja tulee yö. Eräänä aamuna valonsäteet olivat kuitenkin poissa. Laaksossa asuvat maahiset olivat löytäneet muutaman valonsäteen Synkeään louhokseen johtavalta tieltä. Synkeä louhos oli kamala paikka, jonne Valon laakson asukkaat eivät koskaan olleet uskaltaneet mennä. Sitä hallitsi Kuningas Örkäs, ilkeistä ilkein hallitsija. Valonsäteet tulisi kuitenkin saada takaisin, jotta Valon laaksoon palaisi valo ja elämä siellä voisi jatkua... Onneksi Valon laaksoon on saapunut urheita ja uskaliaita lapsia, jotka lähtevät Maahisten kanssa hakemaan valonsäteitä takaisin laaksoon. Kuningas Örkäs on asettanut Synkeään louhokseen tehtäviä, jotka lasten tulee ratkaista, jotta saavat valon takaisin. Näin alkaa tarina ja seikkailu Synkeässä louhoksessa. Synkeän louhoksen seikkailun toisena suunnittelijana ja idean äitinä on ollut psykologi Jenni Kilpinen, jonka luoma seikkailu on kohdennettu pääasiassa luokkalaisille, mutta seikkailua soveltamalla se sopii nuoremmillekin. Seikkailussa lapset lähtevät pienissä ryhmissä (4-5 henkilöä) maahisten johdattamina Synkeään louhokseen, jossa lapset suorittavat erilaisia tehtäviä. Rasteja, joille ryhmät menevät vuorotellen, on viisi. Rastit voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa, ja koko ajan joku ryhmä on jollakin rastilla. Yksi rasti on Kuningas Örkäksen valtaistuinsali. Siellä jokaine lapsi istuu vuorollaan valtaistuimelle, ja toiset lapset valitsevat tähän lapseen wopivia positiivisia ominaisuuksia, jotka kerrotaan vuorotellen istujalle. Esimerkiksi: Viivi, olet iloinen ja reipas. Rastin tavoitteena on opetella antamaan positiivista palautetta toisille. Toisella rastilla ollaan Synkeän louhoksen lähteellä, jossa tavoitteena on sekä antaa toisille hyvää palautetta että arvioida omaa toimintaa. Eräs rasteista on Suo, jota hallitsee Suokuningatar. Tuolla rastilla Suokuningatar esittää lapsille esimerkkitilanteita koulun tai kodin arjesta, ja lasten tulee nimetä, mitä tunteita tilanne herättää. Esimerkiksi jos koulun pihalla näkee yhden koulukaverin jääneen ilman leikkikaveria, niin mitä tunteita tilanne herättää ja mitä tilanteessa tulisi tehdä. Aina, kun lapset selvittävät tehtäviä, he saavat valonsäteitä mukaansa vietäväsi takaisin Valon laaksoon.rasteil-

15 la on henkilöhahmoja, kuten Lähteen haltija, Shamaani ja Suokuningatar. Maahiset ovat lapsiryhmän vetäjiä, mutta heidän tehtävänsä on lähinnä olla tukena ja turvana lapsille louhoksessa, ja lapset ratkaisevat tehtäviä. Lopuksi ryhmät kerääntyvät yhteen ja tuovat keräämänsä valonsäteet Aurelian arkkuun. Kuningas Örkäs yrittää vielä varastaa valonsäteet, mutta hänet haastetaan kaksintaisteluun, jossa Örkästä vastassa ovat Aurelia ja lapset. Kaksintaistelussa pohditaan jotakin lasten nimeämää tilannetta, joka aiheuttaa riitaa usein, esimerkiksi pelitilanteet. Keksimällä hyviä vastauksia lapset voittavat Örkäksen ja valo palautuu Valon laaksoon. Tunnetaitojen opettelu elämysseikkailun avulla on tehokas ja varmasti mieleenpainuva tapa lasten oppia, kuinka erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa tulisi toimia. Seikkailua toteutetaan yhä Hämeenlinnassa, josta se on lähtöisin ja jossa sitä on toteutettu jo 10 vuoden ajan. Itse sain osallistua seikkailuun Urjalassa kunnan perhetyöntekijänä, jonne Jenni Kilpinen toi seikkailun tullessaan töihin kuntaamme lasten ja nuorten psykologiksi. Toteutimme seikkailun kunnan luokkalaisille ja se sai erittäin hyvän vastaanoton. Seikkailun fyysiset puitteet olivat nuorisotalolla, jonka saimme viikoksi käyttöömme. Rekvisiitat ja puvut saimme lainaksi Hämeenlinnasta. Jos haluat lisätietoa Synkeän louhoksen seikkailusta, voit olla yhteydessä Jenni Kilpiseen KUVAT: MERVI LUMIA Kirjoittaja osallistui Seikkailuun Suokuningattaren roolissa. 15

16 Lupa liikkua liikunta lapsen hyvinvoinnin tukena Hiihdän, hiihdän, sivakoin ottein rennoin, rivakoin. Eipä hiki silloin haittaa, milloin hiihto hyvin maittaa. Olo raukea ja hyvä, on tyytyväisyys syvä. Anita Peltonen 16 Talentian varhaiskasvatusseminaarissa marraskuussa yksi aihe oli lasten liikuntakasvatus. Luennoitsijana oli Elina Pulli, joka on pitkään toiminut lasten liikunnan lähettiläänä. Hän on käynyt kouluttamassa ympäri Suomea ja kirjoittanut aiheesta useita kirjoja. Nytkin luennon pohjana oli hänen kirjansa Lupa liikkua Liikuntaleikkejä ja tuokioita varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan lapsella tulee olla päivittäin kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Suurin osa tästä pitäisi tulla omaehtoisesta liikkumisesta ja vain n. 20 % ohjatusta liikunnasta, johon päivähoidon liikuntahetket lukeutuvat. Näissä liikuntatuokioissa opetellaan leikkejä ja pelejä, joita lapset voivat leikkiä ja pelata vapaan toiminnan aikana niin sisällä kuin ulkonakin. Liikunnanilon päiväkoti Liikunnanilonpäiväkodissa liikkuminen on sallittua ja liikuntataitoja opetetaan suunnitelmallisesti. Päiväkodin henkilökunta ymmärtää liikunnan merkityksen lapsen kasvussa ja kehityksessä; päivittäinen liikunta tukee parhaimmillaan oppimisvalmiuksien varhaista kehitystä. Työntekijät eivät turhaan rajoita lasten vapaata liikkumista ja he sietävät sen, että liikkuva lapsi vie enemmän tilaa kuin paikallaan leikkivä lapsi. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole ympäriinsä riehumista vaan toiminnallista, valvottua tekemistä. Liikunnan avulla lapset oppivat ryhmätoimintaa, yhteisöllisyyttä, sosiaalisia taitoja ja saavat kokea osallisuutta Pienryhmätoiminnalla on mahdollisuus varmistaa, että kaikki lapset liikkuvat koko ajan, eikä turhaa odottelua ole. Ohjatun liikunnan perussääntönä on, että toimitaan ryhmässä vapaata toimintaa unohtamatta. Ojatuilla liikuntahetkillä opetellaan yhdessä sääntöleikkejä ja erikokoisissa ryhmissä työskentelyä. Ryhmien muodostamisessa tulee ottaa huomioon lasten ikä ja leikkien vaatima määrä lapsia; hippaleikki on hauskempaa, kun mukana on riittävästi lapsia. Liikunnanilon päiväkodissa liikuntavälineitä ei säilytetä välinevarastossa vaan ne ovat lasten vapaassa käytössä. Erilaiset pallot, vanteet, patjat, hyppynarut, mailat ja maalit houkuttelevat liikkumaan ja muuntuvat lasten käytössä pikkuhiljaa haasteellisemmiksi. Lapset saavat kehitellä yhdessä uusia tapoja käyttää välineitä. Pienten lasten kanssa on hyvä ottaa arjen tilanteet haltuun; lapsia houkutellaan eri tavoin pukemaan ja syömään itse, kiipeämään tuolille ja kantamaan tavaroita. Vaikka lapsen omatoimisuutta tuetaan, voi häntä auttaa tarvittaessa. Alle kolmevuotiaat eivät välttämättä tarvitse jumppasalituokioita vaan he tarvitsevat liikettä joka päivä ja useaan kertaan. Pienet taaperot saadaan liikkeelle houkuttelevien lorujen ja laulujen avulla, pienillä temppuradoilla ja palloilla. Isommat lapset osaavat jo itse tehdä ehdotuksia ja nauttivat ohjatusta sekä omaehtoisesta liikkumisesta. Ulkoilu ja retket esim. lähimetsään rikastuttavat liikkumista. Liikunnanilon päiväkodin pihasäännöissä korostetaan sitä, mitä saa tehdä eikä sitä, mitä ei saa tehdä. Kaikki turhat liikkumista estävät kiellot on karsittu. Pihasäännöt tulee tietenkin laatia hyvässä yhteistyössä koko henkilöstön kesken, jotta kaikki myös sitoutuvat niihin. Lasten osallistuminen pihasääntöjen laatimiseen vahvistaa lasten osallisuutta.

17 Liikunnan vuosisuunnitelma Päiväkodin/ perhepäivähoitokodin liikunnan toteuttamisessa hyvänä tukena on liikunnan vuosisuunnitelma, johon on kerätty suunnitelmallisesti mitä motorisia taitoja tai liiketekijöitä kulloinkin erityisesti harjoitellaan ja esimerkin omaisesti millä tavoilla. Suunnitelma voi olla hyvinkin yksityiskohtainen jolloin nekin henkilökunnasta, joilla ei ole suurta kutsumusta aiheeseen, saavat tukea lasten liikuttamiseen. Elina Pullin kirja on helppokäyttöinen ja monipuolinen opas varhaiskasvattajille lasten liikuntakasvatukseen. Sieltä löytyy valmiita tuokiosuunnitelmia, joita voi itse jatkojalostaa. Kirjassa ei ole keskitytty vain ohjattuihin jumppasalituokioihin vaan siitä saa vinkkejä myös siihen, miten liikunnan ilo levittäytyy koko päivähoitoyksikköön ja arkisiin tilanteisiin. Lähde: Elina Pulli Lupa liikkua ja Elina Pullin luento

18 työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan tapahtumia, joissahenkilöitä loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään heidän työhönsä liittyvissä oloissa ja jotka suoraan tai epäsuorasti vaarantavat heidän turvallisuutensa, hyvinvointinsa tai terveytensä. (Suomennos: Saarela ja Isotalus 1999, Wynne ym. 1997, Di Martino ym ). 18 Vuorovaikutustaidot? Taannoisen koulutuksen antia, TR Vuorovaikutus määritellään kahden tai useamman ihmisen väliseksi viestinnäksi ja toisiinsa vaikuttamiseksi. Onnistuneen viestinnän tavoitteena on se, että sanoma ymmärretään lähettäjän tarkoittamalla tavalla. Mielenrauhan PuJu-koulutuksessa määritelmään tulee kuitenkin vielä lisätä ja tarkentaa, että onnistuneen viestinnön lopputuloksena on toivottu käyttäytymisenmuutos (esim. rauhoittuminen) ja/tai toiminta, esimerkiksi henkilötodistuksen näyttäminen, lomakkeenallekirjoittaminen, toiseen huoneeseen siirtyminen jne. Valitettavasti prof. Osmo A. Wiio totesi aikoinaan osuvasti: Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta. Viestinnässä tarkastellaan lähetyn sanoman ja vastaanotetun sanoman väliin muodostuvien häiriötekijöiden aiheuttamia ongelmia. Häiriötekijöitä voi syntyä teknisistä ongelmista (melu, huono puhelinlinja, puuttuvat materiaalit tai tilaratkaisut) tai esimerkiksi fysiologisista häiriötekijöistä (epäselvä puhe, änkytys tai toisen osapuolen heikko kuulo). Puhe-Judo koulutuksessa keskitytään kuitenkin kielellisiin ja psykologisiin häiriötekijöihin. Kielelliset häiriötekijät kuten esimerkiksi murre- ja sivistyssanat sekä vahva ammattisanasto voivat nopeasti suistaa selkeän keskustelun raiteiltaan. Viranomaisilla on jopa lakiin perustuva vaatumus käyttää selkeää kieltä toimissaan. Psykologisiin häiriötekijöihin puolestaan lasketaan toisen osapuolen tai molempien väärä asenne, viestintätyylien eroavaisuudet, stressi, kiire sekä ensivaikutelman luomat odotukset. Puhe-Judon tavoitteena on luoda osallistujille sellaiset valmiudet, että vastentahtoinen, pelokas, häpeilevä, turhautunut tai vihainen ihminen pystyy kuuntelemaan toista osapuolta rauhallisesti ja vasta rauhoituttuaan tekemään päätöksensä loogisesti ja faktoihin perustuen. Tähän ei kuitenkaan päästä, ennen kuin rauhoittelija on osannut huomioida vastapuolen tunnetilan ja onnistunut rauhoittelemaan toisen ihmisen tunnetila huomioiden. Tilanne työpaikan konfliktien osalta 2000-luvulla? Vaikka koulutuksessa puhutaankin vaikeista tai vaativista viestintätilanteista, täyttää valtaosa haastavista vuorovaikutustilanteista jopa työpaikkaväkivallan määritelmän. Mielenrauhan koulutuksissa työpaikkaväkivalta määritellään käyttämällä Euroopan neuvoston määritelmä työpaikkaväkivallasta: Tällä hetkellä yritysten ja organisaatioiden turvallisuussuunnitelmat kattavat ns. tavallisimmat väkivallan muodot ja työpaikkakiusaamisen sekä seksuaalisen häirinnän ehkäisyn, kun taas henkisesti loukkaava käytös, haistattelu ja uhkailu tai todella vakavien ja suunnitelmalliset väkivaltarikokset tuntuvat puuttuvan organisaatioiden riskienhallintaohjeista. Lisäksi verbaalisen uhkailun ja uhkaavan käytöksen osalta yrityksistä puuttuu usein selkeät toleranssirajat. Yrityksen tulisi määritellä rajat käytökselle jota ei tarvitse sietää ja luonnollisesti myös ohjeistaa henkilökuntansa sen osalta, mitä tehdä kun nämä rajat ylitetään (esimerkiksi kohtaamistilanteen päättäminen, uuden ajan sopiminen tai poliisin kutsuminen). Kuinka varautua haasteellisiin tilanteisiin? Oppilaitoksen turvallisuusopas -kirjassaan (2009) Waitinen ja Ripatti toteavat osuvasti: Palotarkastuksessa 80% ajasta tarkastetaan tekniikan toimivuutta ja ihmisen toimintaan keskitytään vain 20% käytetystä ajasta. Kuitenkin tilastojen mukaan onnettomuudet, kuten tulipalot, johtuvat 80%:ssa tapauksista ihmisen toiminnasta ja vain 20% aiheutuu epäkuntoisesta tai puutteellisesta tekniikasta. Valtaosa turvallisuuden asiakaspalvelun ongelmatilanteista ei välttämättä tai aina liityy teknisiin turvallisuusratkaisuihin, henkilökunnan lukumäärään tai vaikkapa käytettävissä oleviin juridisiin toimivaltuuksiin. Kyse on pikemminkin puutteellisesta turvallisuuskulttuurista. Turvallisuuden pitää kuitenkin aina lähteä siitä, että oma turvallisuus on kunnossa, vasta sitten voi huolehtia muiden turvallisuudesta. Uhkaavat tilanteet voivat syntyä periaatteessa neljän eri perustilanteen kautta, kuten esimerkiksi: Kiihtyneen, huumaantuneen, humaltuneen tai häiriintyneen asiakkaan, oppilaan, asukkaan tai potilaan (tai tämän omaisen) muodostama uhka kohtaamistilanteessa. Muun kuin asiakkaan muodostama uhka (esimerkiksi sisälle kävellyt sekava ihminen tai ryöstö) Työntekijän omien ihmissuhteiden kautta muodostunut uhka (esimerkiksi perheväkivallan ulottuminen työpaikalle) Henkilökunnan sisäiset konfliktit.

19 Miksi asiakkaat kiihtyvät? Asiakaspalvelun turvallisuuden kannalta olisi hyvä organisaatiossa miettiä, mitkä syyt aiheuttavat tyypillisimmät konfliktit. Mielenrauhassa konfliktien alkusyyt on jaettu kolmeen karkeaan yleisluokkaan: Ensimmäinen ryhmä on ns. Ymmärrettävät syyt. Tähän ryhmään kuuluvat tilanteet, joissa konfliktin alkusyy voidaan ainakin osaksi siirtää palveluorganisaation piikkiin. Syitä voivat olla esimerkiksi: Huono palvelu, väärinkäsitykset, organisaation tai yrityksen palvelukatko, ongelmat puhelinpalvelu, verkkosivujen tekniset ongelmat tai muut palveluviiveet. Toiseen ryhmään kuuluvat puolestaan syyt, joissa asiakkaan omalla käytöksellä on suuri merkitys. Nämä ns. Tilannesidonnaiset syyt ovat esimerkiksi: Asiakkaan omat väärinkäsitykset ja ennakkoasenteet yritystä tai organisaatiota kohtaan ja asiakkaan omaan toimintaan liittyvät ongelmat (maksukyky, erilaiset laiminlyönnit, päihtymys) ym. Kolmanteen ryhmään puolestaan luetaan kuuluvaksi asiakkaan terveydentilasta johtuvat syyt (sairaudet ja synnynnäiset vauriot). Näitä syitä voivat olla esimerkiksi mielenterveyteen liittyvät sairaudet ja synnynnäiset vauriot, aiemmin saadut vammat pään alueelle, aivokasvaimesta tai -veritulpasta aiheutunut käytöksen muuttuminen. ym. Kaikissa edellämainituissa ryhmissä voi kuitenkin esiintyä myös opittua aggressiivisuutta. Tällä tarkoitetaan käyttäytymismallia, joissa asiakas pyrkii ratkaisemaan konfliktin käyttäytymällä aggressiivisesti ja dominoimalla toisen osapuolen alistumaan tai väistämään. Usein aggressio-oppimiseen liittyy vahvasti myös ns. Taistelurituaalit, kaikille nisäkkäille tyypillinen pullistelukäyttäytyminen jossa pyritään uhittelemalla saamaan yliopte tilanteesta ja välttämään fyysisten yhteenottojen ikävät lopputulokset (vammautumiset). Väkivalta puolestaan on yleisimmin jaettu suunnitelmallisen ja impulsiivisen väkivallan ryhmiin. Valtaosa impulsiivisista teoista on perusluonteeltaan puolustuksellista, jossa ihminen puolustautuu joko todellista fyysistä uhkaa tai todellista tai kuviteltua psyykkistä uhkaa kohtaan (nöyryytys, kasvojen menettäminen, häpeä, pelko ym.). Usein aggressiivisen käytöksen taustalla on puolustautuminen hyökkäämällä. Tämä ei kuitenkaan asiakaspalvelijan kannalta ole aina kovinkaan mielyttävä tai ymmärrettävä käyttäytymismalli. Olivatpa syyt sitten mitä tahansa, useimmissa tilanteissa rauhoittelun kannalta olisi suotavaa, että kiihtynyt ihminen huolehtii valtaosin puhumisesta tilanteen aikana. Harva meistä rauhoittuu rautaisen logiikan edessä. Kiihtynyt ihminen ai rauhoitu faktoilla vaan tunteiden kautta kuuntelemalla. Aggressio-oppiminen, taistelurituaalit ja puolustuksellinen väkivalta Lagerspets määritteli aikoinaan aggressio-oppineen ihmisen käytöksen olevan nimensä mukaisesti opittua: jos yksilö tottuu saavuttamaan tavoitteitaan aggression avulla, hän tottuu tähän ratkaisumalliin sosiaalisessa kanssakäymisessä ja on todennäköisempää, että hän käyttäytyy aggressiivisesti myöhemminkin. Hankala asiakas ei välttämättä ole ensimmäistä kertaa julkisesti hankala ja valitettavan usein hän on saattanut myös saada tahtonsa läpi nimenomaisesti hankaluutensa avulla. Aina kun uhkailevan ihmisen käytökseen reagoidaan alistumalla tapahtuu myös oppimista vahvistava prosessi ja uhkailija saa vahvistusta valitsemalleen käyttäytymismallille. Kiihtynyttä ihmistä rauhoitellessa kannattaakin muistaa kuohuviinipullo-esimerkki. Pullon sisällä olevaan juomaan (faktat ja asiaongelma) pääsee käsiksi vasta kun faktojen päälle kertyneet tunteet on saatu purettua (tunteet). Grossman puolestaan totesi useimpien ihmisten toimivan lajin sisäisissä, uhkaavassa tilanteessa täysin samoin kuin muidenkin nisäkkäiden on havaittu toimivan. Nisäkkäilly tyypillistä on taistelunomaisen käytöksen ja uhittelun käyttäminen varsinaisen fyysisesn kontaktin välttämiseksi. Tämä käytös on havaittavissa meissä jo hyvinkin nuorena. Vanhemmalla iällä osa meistä oppii hillitsemään tai peittelemään tämänkaltaisen käytöksen ääripäitä. M i e l e n r a u h a k o u l u t u s p a l v e l u t O y Mielenrauha koulutuspalvelut Oy puhelin:

20 mielipitoja Tulevaisuutta kohti... Tällä hetkellä istun tietokoneella ja vieressäni on kasa oppikirjoja sekä tehtäväksi antoja, jotka odottavat tekijäänsä. Palaan ajatuksissani kuitenkin hetkeen mistä tämä kaikki sai jollain tapaa alkunsa. Valmistuin lähihoitajaksi loppuvuodesta vuonna Pääsin toiveammattiini töihin heti valmistumisen jälkeen. Päiväkoti avasi uudella tavalla minulle, vastavalmistuneelle työelämän maailmaa. Päiväkodissa opin paljon tiimityöskentelyst ja lasten kanssa toimimisesta. Vakituisen työpaikan saanti tuntui nuoresta tytöstä aivan ihanalta, koin että tekemääni työtä arvostettiin. Tähän kohtaan kirjoittaisin niitä asioita, mitkä ovat ammattimielessä kasvattaneet minua eniten, mutta kiteytän sen yhteen sanaan; Lapset. Muutamien työvuosien jälkeen alkoi mielessäni itää ajatus siitä, että omaa työtä täytyisi kehittää ja saada uusia näkökulmia työn tekemiseen. Työkaverini kannustivat minua kouluttautumaan lisää. Mielessäni oli jatkaa lukemaan lastentarhanopettajaksi. Luin, että sosionomi koulutuksessa on mahdollista pätevöityä lastentarhanopettajaksi. Päätin tarttua tilaisuuteen, kun seuraavat hakuajat alkaisivat. Tämä elämäni tähänastista tärkeimmän päätöksen tekeminen oli helppoa, mutta samalla hieman jännittävääkin. Hain useamman kerran opiskelemaan, mutta ovet eivät auenneet. Luulin olevani soveltumaton alalle. Päätin hakea kouluun vielä yhden kerran, jonka jälkeen jos valintaa ei tulisi, miettisin jotain muuta. Tällä kertaa pääsin kuitenkin sisään Diakonia- ammattikorkeakouluun ja olin onnellinen, koska olin vähällä unohtaa mennä pääsykokeisiin oikeana päivänä. Elettiin vuotta Alkuajat opiskellessa meni ihmetellessä ja ammattikorkeakouluopintoihin tutustuessa. Muistan jännittäneeni, että voiko ammattikorkeakoulutason tehtävistä ikinä päästä läpi. Huoli oli onneksi turha. Opinnoissa on ollut paljon ryhmätehtäviä ja itsenäistä opiskelua vaativia kursseja. Ryhmätehtävät ovat opettaneet kärsivällisyyttä, neuvottelutaitoja ja reflektointia. Samalla ne ovat antaneet jotain todella tärkeää elämään; ystäviä. Tärkein koulutuksessani saamani anti on ehdottomasti ollut monipuoliset harjoittelut ja niitä tukeneet teoriaopinnot. Harjoittelupaikkoihin on pystynyt vaikuttamaan oman kiinnostuksen mukaan. Harjoittelut ovat myös muovanneet omaa ajatusta tulevaisuuden suunnitelmista. Suoritin yhden harjoitteluni lastensuojeluun, josta sain kipinän nähdä tätä puolta lisää. Sosionomi-opinnot Diakonia-ammattikorkeakoulussa ovat avartaneet ajattelua ja tuoneet mukanaan vahvasti yhteiskunnallista näkökulmaa asioihin. Koulutuksessa olen oppinut myös asioiden kriittistä tarkastelua. Saan opinnoissani haaveilemani lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Koen tarvitsevani näiden opintojen lisäksi vielä lisää pedagogista osaamista. Haaveilen yliopisto-opinnoista, jossa tätä osaamista voisi lisätä, itseni sekä työn vaativuuden takia. Lapset tarvitsevat parasta ja se lähtee oman ammattitaidon kehittämisestä sekä halusta tehdä asiat paremmin. Opintojeni loppupuolella opinnäytetyötä työstäessäni toivottomuuden ja jaksamattomuuden tilalle on tullut toivo sekä jaksaminen. Toivo siitä, että joulukuussa saan tutkintotodistuksen. Jaksaminen siitä, että valoa tunnelin päässä näkyy jo. Olivatpa tulevaisuuteni päätökset työn ja koulutuksen suhteen mitä tahansa, uskon pärjääväni koulusta saamillani eväillä eteenpäin. Kaikki on mahdollista, tulevaisuus on avoinna erilaisille mahdollisuuksille, niihin pitää vain uskaltaa tarttua! Kirjoittaja Katariina Metsäranta

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Puhe-Judon peruskurssi

Puhe-Judon peruskurssi Puhe-Judon peruskurssi Mielenrauha koulutuspalvelut Oy 1 Asiantuntija- ja konsultointipalvelut Riskin todennäköisyys Vanhempien tietopaketti huumeista Kouluturva 2 Häirintärikosten EET Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Talentia Oulun seutu ry:n tapahtumat päivittyvät säännöllisesti kotisivuillemme. Seuraa siis aktiivisesti kotisivujamme www.talentia.

Talentia Oulun seutu ry:n tapahtumat päivittyvät säännöllisesti kotisivuillemme. Seuraa siis aktiivisesti kotisivujamme www.talentia. etos Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Oulun seutu ry:n sähköinen tiedote 1/2015 Tiedotamme etoksella ajankohtaisia jäsentapahtumia, tuomme esille ajankohtaisia teemoja ja alueemme sosiaalialaa koskevia

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Tammitarhan päiväkoti alkaen 19.8.2013 osoite: Nuutinkulmantie 19 A, 30100 Forssa

Tammitarhan päiväkoti alkaen 19.8.2013 osoite: Nuutinkulmantie 19 A, 30100 Forssa Tammitarhan päiväkoti alkaen 19.8.2013 osoite: Nuutinkulmantie 19 A, 30100 Forssa Tammitarhan päiväkodissa toimii neljä ryhmää: Tammen Taaperot (1-3v. ), Tammen Haltijat (3-5v.), Tammen Tietäjät (5-6 v.)

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN

TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN TILAISUUS TEKEE TAITURIN LIIKKUMAAN HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ PÄIVÄKODIN ARJESSA Lotta Kivelä (lto) Lansantien päiväkoti, Espoo Kirsi Huotari (lh) Veräjäpellon esiopetus, Espoo LIIKUNTA ON LAPSELLE OMINAINEN

Lisätiedot

KEVÄT-OHJUS 2015. Sisällysluettelo

KEVÄT-OHJUS 2015. Sisällysluettelo KEVÄT-OHJUS 2015 Sisällysluettelo 3 Puheenjohtajan palsta 4 Vaikuttamisen paikka ja aika on nyt 6 Ei perässähiihtäjä, vaan edelläkävijä 8 Sosionomi paikallaan 10 #kohtaamut 11 Kevätkokoukseen ja risteilylle!

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa

Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Ulkoilmaelämää varhaiskasvatuksessa Suomen Latu ry ulkoilun ja retkeilyn asiantuntija Perustettu 1938 Toimii valtakunnallisesti ja paikallisesti 215 yhdistystä, joissa 80 000 jäsentä Kaikki löytävät mielekkään

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä.

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä. Tehy ry / Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry työehtosopimus Luottamusmiesvaaliohje LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA KAUDELLE 2017 2019 YLEISTÄ Tehyläisiä työntekijöitä edustaa työehtosopimukseen liittyvissä

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT

LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT LIIKUNTAKÄYTÄNTEET YLITORNION KUNNAN VARHAISKASVATUKSESSA, PÄIVÄHOIDOSSA 0 3 VUOTIAAT / NAPEROT, VESSELIT - arkiliikuntaa päivittäin esim. kävelyä portaissa, juoksua sekä kävelyä pihalla ulkoilujen aikana

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI

SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI SANNAN PÄIVÄKOTI SANNASTINLAAKSO 2, 50100 MIKKELI 015-177 901 (JOHTAJA) 044-794 5046 ( JOHTAJA) 015-228 615 (HEINÄHATUT) 015-228 616 (VILTTITOSSUT) 044-7945372 (PÄIVÄKOTI) SANNAN PÄIVÄKODIN VASU Talon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT

LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT LUOTTAMUSMIESVALINTASÄÄNNÖT 1. Yleistä Luottamusmiesvalinnoissa noudatetaan Palvelualojen Ammattiliitto PAMin hallituksen vahvistamia luottamusmiesvalintoja koskevia sääntöjä. Näillä säännöillä ei ole

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta.

Sisältö. Luottamusmiesvalinnat perustuvat työnantaja- ja työntekijäliiton välisiin sopimuksiin, jotka ovat osa kunkin alan työehtosopimusta. PAMin jäsenillä on oikeus valita keskuudestaan luottamusmies. Luottamusmies toimii pamilaisten työntekijöiden edustajana työpaikalla. Luottamusmiehen ja varaluottamusmiehen valinnat on järjestettävä niin,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Tämä metsä on meille tärkeä

Tämä metsä on meille tärkeä Tämä metsä on meille tärkeä Metsäesiopetus Häiviän päiväkoti Päiväkumpu Metsätontut Metsäeskarin historia. Kiinnostus metsäeskari toimintaa heräsi jo vuoden 2008 syksyllä, kun Tammelan varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Opettajien edunvalvoja

Opettajien edunvalvoja Opettajien edunvalvoja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka vastaa opettajien edunvalvonnasta. OAJ on maassamme ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palkkauksesta,

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI LÖYTÖRETKESSÄ 2013-2014...

PÄIVÄKOTI LÖYTÖRETKESSÄ 2013-2014... PÄIVÄKOTI LÖYTÖRETKESSÄ 2013-2014... Rakennetaan yhdessä liikkuvampaa lapsuutta! Olemme mukana Valon valtakunnallisessa liikkumis- ja hyvinvointiohjelmassa. Löytöretken isot yhteiset tavoitteet Aikuisten

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA

NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA 1 NÄIMME HÄMEENKYRÖSÄ ARVOSTETAA LUANTOO JA TYKÄTÄÄ KIÄRRÄTTÄÄ KESTÄVÄN KEHITYKSEN KASVATUS HÄMEENKYRÖN VARHAISKASVATUKSESSA MIRJA ISOAHO-ALILA 2014 Hämeenkyrön varhaiskasvatus Keke-opas Mirja Isoaho-Alila

Lisätiedot

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Mistä on liikuntapäiväkoti tehty?

Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Mistä on liikuntapäiväkoti tehty? Näkyvä osa: tilat välineet Näkymätön osa: asenteet, tiedot taidot työkulttuuri yhteiset toimintatavat rutiinit rakenteet verkostoituminen Johtaja Hyvä työyhteisö Kiitos

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot