SPIIKKI. Synkeässä louhoksessa PuheJudo 1/2015. Metsäeskari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SPIIKKI. Synkeässä louhoksessa PuheJudo 1/2015. Metsäeskari"

Transkriptio

1 SPIIKKI 1/2015 Metsäeskari Synkeässä louhoksessa PuheJudo Sosiaalipedagogit Talentia ry Sosialpedagogerna Talentia rf Varhaiskasvatuksessa, lastensuojelussa ja perhetyössä työskenteleville

2 Sosiaalipedagogit Talentia Puheenjohtajalta Hei Tätä kirjoittaessani on vielä epäselvää hyväksyykö tämä eduskunta uuden varhaiskasvatuslain vai jääkö se edelleen odottamaan parempia aikoja. Lakia on ehdotettu säädettäväksi kahdessa osassa niin, että ensin säädetään maksimi lapsiryhmän koolle, varhaiskasvatukselle asetetaan 10 tavoitetta, jotka ohjaavat varhaiskasvatustoimintaa, lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma sekä lapsen ja vanhemman osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia lisätään. Toiseen vaiheeseen siirtyisi mm. henkilöstön kelpoisuudet. Tähän Talentian vaikuttaminen on kohdistettu, ettei varhaiskasvatukseen muodostuisi kahden kastin lastentarhanopettajia. Lakiesitystä on kritisoitu siitä, että se toisi tulleessaan vain kosmeettisia muutoksia päivähoito käsitteenä korvattaisiin varhaiskasvatuksella. Sisällöllisesti ja laadullisesti lakia onkin vaikea muuttaa, koska kustannusvaikutuksia ei saisi tulla. Se on kuitenkin jo selvää, että hallituksen suunnittelema perhepaketti kaatui. Rakennepaketissahan kotihoidontukikaudet olisi jaettu puoliksi molempien vanhempien kesken ja lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta rajattu. Perhepaketin kaatumista on perusteltu sillä, ettei paketilla olisi ollutkaan sellaista kustannusvaikutusta kuin odotettiin. Kentällä tämä on mielestäni tiedetty koko ajan. Näistä asioista saattaa tulla eduskuntavaalien kärkiteemoja. Ensimmäinen vuosi NFFS:n puheenjohtajamaana on alkanut. Yhdistyksemme varapuheenjohtaja Elina Hatakka toimii kokouksissa puheenjohtajana ja emäntänä pohjoismaisille kollegoillemme. Luvassa on kokouksia, tutustumiskäyntejä ja illanviettoja. Olemme myös mukana järjestämässä pohjoismaista seminaaria kesäkuun päivänä Helsingissä. Kannattaa seurata ennakkomainoksia tapahtumasta. Yhdistyksen vuosikokous on Helsingissä Ratamestarinkadun toimitiloissa klo 15 alkaen toivottavasti tapaamme siellä. Anita KUVA: TUULI RAUVOLA Spiikki 1/2015 Julkaisija Sosiaalipedagogit Talentia ry Sosialpedagogerna Talentia rf Ratamestarinkatu 11, Helsinki ISSN Päätoimittaja ulkoasu ja toteutus Tuuli Rauvola puh Julkaisutiedot Painosmäärä 4600 kpl Valtakunnallinen levikki Sivukoko A4 (210x297) 4-värijulkaisu Painomenetelmä: offset Lehden aikataulu vuonna 2015 Nro Aineisto Ilmestyminen lehti vko 21 lehti vko 39 lehti vko 51 lehti 1/ vko 8 Ilmoitushinnat Painopaikka mv 4-väri 1/1 sivu /2 sivu /4 sivu /8 sivu Paino-Kaarina Oy Kansikuva: Ann-Katrin Silfver-Lehtinen

3 SPIIKKI 1/2015 Sisältö 2 Puheenjohtajalta 4 Piece of cake 5 Luottamuksella 6 Nordic konferenssi 7 Luottamusmiesvaalit 8 Metsäeskari 10 Tanjan tarina 11 Pääsiäisaskartelu 12 Monikkoperheet 14 Synkeässä louhoksessa 16 Lupa liikkua 18 PuheJudo 20 Mielipitoja 21 Aluevastaavat 22 Hallitus 23 Ristikko KUVA: TUULI RAUVOLA

4 Piece of cake Positiivisi funteerauksi Turuks Tee tänäpä see mitä sää olit juur huamiseks siirtämäs. Tämä sen tähre, et jos se tuntuiski mukavalt ni sää voit tehrä sen huame uurestas. Ei ol ku pari konsti mil pääse kuuse latvasse. Voi kiivetä tai sit voi istu käpyn pääl orottama. Aika monta kertta voittajat o simmosi hävijöi mitkä o meinannu et he koitta kerra viäl. Tuskien taival Saa nähdä ilmestyykö tämä lehti. Sitä mietin tätä kirjoittaessani. Ohjelma on alkanut reistailla eli olen suuressa pulassa. Lopulta hoksasin, mistä apu löytyy. Niinhän sitten kävi; yhteys Jari Leppäseen ja hänen oiva konsultointinsa toivat pelastuksen. Vähän oli hakemista, mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Aurinko onneksi paistaa. Ollaan saatu nauttia keväisistä päivistä ja tinttien sirkuttelusta, ainakin täällä meillä. Talvi taitaa tulla vielä etelän kaupunkeihinkin, kylmenevää kun luvattiin. Toivotan näin lyhyesti kaikille mukavaa kevään odotusta Tuuli Jos sää suutut ja hyppät sentähre Aurajokke, ni pääseks sää sit ylös ku sää et ol enä vihane? Jotkut oppi lukemal, jotkut oppi muitte virheist. Jonku on pakko iha itte kusta sähköpaimenesse. Sit ku sunt joku assia oikken kovi harmitta ni funtera et mahtak koko assia Saturnuksest eres näkky. Voiran Tamperestaki funteerata positiivisi ajatuksi. Esimerkiks see, et jos ei Tamperet olis olemas ni tamperelaiset olis leviänäs ympärs maailma. 4 KUVAT: TUULI RAUVOLA Tuuli Rauvola päätoimittaja puh

5 Luottamuksella LUOTTAMUSMIESVAALIT Maritta Harju Spiikki 1 helmikuu 2015 JUKOn luottamusmiesvaalit järjestetään keväällä Uusi vuottamusmieskausi alkaa ja on kolmevuotinen. Varsinaisia vaaliohjeita ei JUKOsta ole vielä tätä kirjoittaessani tullut, joten en tiedä onko tulevissa vaaliohjeissa jotenkin huomioitu Sote-ratkaisun tuomien mahdollisten muutosten vaikutus vaalikauteen. Olen toiminut pitkään luottamusmiestehtävissä. Ensin olin neljä vuotta Talentian (silloinen Sosiaalityöntekijöiden Liitto) luottamusmies Kotkassa ja nyt olen kymmenettä vuotta JUKOn pääluottamusmiehenä edelleen Kotkan kaupungin palveluksessa. Haluan kannustaa kaikkia vähänkin luottamusmiestehtävistä kiinnostuneita asettautumaan ehdolle luottamusmiesvaaleissa. Sen tueksi haluan kertoa luottamusmiestoiminnasta,ensinyleisestijasittenvieläpääluottamusmiestehtävästä. Aluksi sanon, että luottamusmiestehtävää ei tarvitse pelätä. Tehtävän hoitaminen ei todellakaan ole mitään avaruustiedettä, vaan asiat, joihin tehtävää hoitaessa törmää, ovat täysin työelämän arjesta nousevia asioita; työsopimuksia, työaikoja, ylitöitä, työvuorosuunnittelua, palkkaa vuosilomamääräysten soveltamista, sairauslomaohjeita yms. koskevia asioita. Useimmiten kysymys on sopimusmääräysten ja ohjeiden tulkinnoista ja näkemyseroista. Sopimusten tulkintakysymyksiin löytyy usein ratkaisu ennakkotapauksista ja tukea saa myös Talentian toimistosta. Asiat eivät ikävä kyllä aina ratkea työntekijän eduksi, mutta sitäkään ei pidä pelätä, vaan yleensä niihinkin tilanteisiin löytyy selkeä perustelu. Minulta on joskus kysytty, minkälaisia ominaisuuksia luottamusmiestehtävää hoitavalla tulisi olla. Mielestäni tehtävän hoitaminen edellyttää kiinnostusta työelämän kehittämiseen, kykyä ja halukkuutta yhteistyöhön, sopeutumiskykyä, kykyä asettua toisen asemaan ja halukkuutta ymmärtää erilaisia näkemyksiä. Luettelo ei varmaankaan ole kattava, mutta itse ajattelen, että tuolla pohjalla olisi hyvä lähteä tehtävää tekemään. Monet taidot (esim. neuvottelutaito) kehittyvät liitolta saatavan koulutuksen ja tehtävän tuoman kokemuksen myötä. Mitä sitten ovat luottamusmiestehtävässä toimimisen edut ja hyvät puolet? Ensiksi mainitsen irtisanomis- ja lomautussuojan. Luottamusmiehen irtisanomiseen on oltava painavat, laissa säädetyt perusteet. Luottamusmiestä ei myöskään saa siirtää ilman hänen suostumustaan huonompipalkkaiseen virkaan/ tehtävään. Lomautustilanteissa luottamusmiestä ei saa lomauttaa (joitain poikkeuksia tähän on, mutta ne koskevat äärimmäisen harvinaisia tilanteita). Edelleen etuna on mahdollisuus saada osallistua palkallisesti KT:n kanssa valtakunnallisesti sovittuihin ammattiyhdistyskoulutuksiin. Näitä koulutuspäiviä voi olla lomanmääräytymisvuoden aikana korkeintaan 30 ja ne eivät vähennä sen vuoden vuosilomaa. Luottamusmiestehtävän hyvinä puolina mainitsen myös tiedonsaantioikeudet. Luottamusmiehenä saa monia asioita tietoonsa ennen kuin ne julkistetaan yleisesti tiedoksi. Luottamusmiestehtävän hoitamisen myötä saa uudenlaisia verkostoja, joiden kautta voi löytää samanhenkisiä ihmisiä ja solmia uusia ystävyyssuhteita. Luottamusmiestehtävän etuna tuon esiin myös mahdollisuuden yrittää vaikuttaa henkilöstöä koskeviin asioihin ennen varsinaista päätöksentekoa. Tämän mahdollistaa YT-laki, joka edellyttää tosiallista mahdollisuutta vaikuttaa tiettyihin henkilöstöä koskeviin asioihin, jotka kuuluvat YT-lain piiriin. Kaikkien talentialaisten etu on, että meillä on kattavasti talentialaisia luottamusmiehiä työpaikoilla. Tästä siirrynkin pääluottamusmiestoimintaan. Tosiasia on, että parhaiten pääluottamusmies varmaan ajaa omaan liittoonsa kuuluvien jäsenten etuja ja asioita. Tämä johtuu siitä, että pääluottamusmies on silloin paremmin perillä ongelmista ja kipukohdista, tuntee paremmin työntekijät, tuntee paremmin ammattiryhmien työskentelyyn liittyvän lainsäädännön ja toimintaa ohjaavat sopimukset, tuntee liitosta avainhenkilöt ja osaa etsiä oikeanlaisen tuen tarvittaessa. Siksi kannustan luottamusmiehiä myös rohkeasti asettumaan ehdolle pääluottamusmieheksi. Sitäkään tehtävää ei tarvitse pelätä. Aluksi on paljonkin asioita, joita ei ymmärrä ja monenlaisia toimintatapoja, jotka joutuu opettelemaan, mutta tehtävässä ei ole mitään sellaista, mitä ei tekemällä ja perehtymällä oppisi. Työ on ajoittain raskasta, kuten mikä tahansa työ joskus, mutta vastapainoksi myös antoisaa. Pääluottamusmiestehtävässäeduksiolevatominaisuudetovatsellaisia,joita sosiaalialan ammattilaisilla on jo ammattiin valikoitumisen vuoksi olemassa. Pääluottamusmiehenä osallistun erilaisien johtoryhmien työskentelyyn, yhteistoimintaneuvottelukuntaan, työpaikkakokouksiin ja -palavereihin, neuvotteluihin, henkilöstön asemaa ja organisaatiota koskeviin suunnittelu- ja valmistelukokouksiin, TVA-palavereihin, erilaisiin infotilaisuuksiin, työterveysneuvotteluihin, YT-kokouksiin ja periaatteessa kaikkeen, mikä koskettaa edustamaani henkilöstöä. Pääluottamusmiehelle maksetaan euroa korvausta palkan lisäksi luottamusmiestehtävästä. Korvauksen suuruus riippuu edustettavien jäsenten määrästä. Ajankäyttöä luottamusmiestehtävään sovittaessa otetaan huomioon edustettavien jäsenten määrä, joka KVTES:en mukaisesti on laskettavissa niin, että 120 jäsentä kohden vapautusta on annettava omasta työstä vähintään 1 päivä viikossa. Ajankäyttöä sovittaessa on otettava huomioon myös edustettavien sopimusalojen lukumäärä, edustettavien ammattiryhmien lukumäärä, työpisteiden lukumäärä ja sijainti ja seudullinen yhteistyö (tarkemmin KVTES LUKU VII LUOTTAMUS- MIEHET 8 Luottamusmiehen ajankäyttö). Minulla on nyt ajankäyttöä 5 päivää viikossa luottamusmiestehtävään eli olen päätoiminen pääluottamusmies. Tämä on tehtävä, joka innostaa ja vie mennessään, kun vain uskaltaa hypätä rohkeasti mukaan! 5

6 Ilmoittautuminen Nordic 2015 konferenssiin on menossa osoitteessa Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään Konferenssi pidetään Arcada ammattikorkeakoulussa Helsingissä. Pääteemana: Rohkeus sosiaalialalla. Kevätkokouskutsu Sosiaaalipedagogit Talentia ry:n kevätkokous pidetään lauantaina klo Talentian toimistolla, Ratamestarinkatu 11, Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat Osallistujille tarjotaan ruoka, ilmoitathan erityisruokavalion Kokoukseen ilmoittautuminen: mennessä. Yhdistyksen hallitus kokoontuu klo alkaen. Tervetuloa! Sosiaalipedagogit Talentia ry hallitus

7 Luottamusmiesvaalit Vaikuttamisen paikka ja aika on nyt Seuraavat kuntasektorin luottamus miesvaalit ovat erityisen tärkeät sosiaa lialan ammattilaisten paikalliselle edunvalvonnalle. Soteuudistus tulee mylläämään myös paikallista luottamusmiesjärjestelmää ja sitä kautta paikallista edunvalvontaa. Näköpiirissä on, että uusiin sote-alueisiin siirtyminen tulee vähentämään luottamusmiespaikkoja, jolloin voimme olla tiukassa kilpailutilanteessa siitä, kuka neuvottelee talentialaisten asioista paikallisesti. Mistä on kyse? Vuoden 2017 alusta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaa 5 sote-aluetta. Kullekin sote-alueelle on tarkoitus perustaa 3-5 suurta kuntayhtymää, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta tai päättävät niiden ostamisesta. Näin ollen n.300 kuntaa tulevat jäsentymään 19 kuntayhtymäksi. Kuntien palvelukseen ja luottamusmiesten edustettaviksi kunnissa jäävät opetustoimi ja päivähoito, jossa talentialaisia työskentelee mm. lastentarhanopettajina ja koulukuraattoreina. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kuntayhtymiin. Työnantaja vaihtuu siis lastensuojelun, aikuissosiaalityön, vammaispalveluiden ja vanhuspalveluiden työntekijöillä sekä sairaanhoitopiirien sosiaalityössä työskentelevillä. Luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten lukumäärää tullaan todennäköisesti esittämään vähennettäväksi, kun työnantajien määrä supistuu. Edustettavien työntekijöiden määrä ei kuitenkaan merkittävästi muutu. Talentialaisten kuntasektorin edunvalvonta tulee olemaan uudessa, haastavassa tilanteessa. Sosiaalialan erityiskysymykset tuntevia luottamusmiehiä tarvitaan uudistuksen jälkeen sekä kunnissa, joissa jatkossakin suurin osa työntekijöistä on opetushenkilöstöä, että kuntayhtymissä, joissa suurin osa työntekijöistä edustaa terveydenhuoltoa. Talentialaisilla hyvät mahdollisuudet pääluottamusmiespaikkoihin uusissa kuntayhtymissä jos aktivoidumme tulevissa vaaleissa Pääluottamusmiespaikan saa yleensä se neuvottelujärjestö, jolla on työehtosopimuksen piirissä eniten edustettavia työntekijöitä. Pääsääntöisesti kukin työehtosopimuksen palkansaajia edustava pääsopijajärjestö saa oman pääluottamusmiehen. Työntekijöitä edustavat pääsopijat Kunnallisessa työ- ja virkaehtosopimuksessa (KVTES) ovat Juko ry (30% työntekijöistä, mm. Talentia), Kunta-alan unioni (JHL ja Jyty, 29% työntekijöistä) sekä Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry (Tehy, SuPer ja SPAL, 29% työntekijöistä). Sote-alueisiin siirtymisen jälkeen Jukon suurin palkansaajaryhmä kunnissa tulee olemaan opettajat, kuten tähänkin asti on ollut. Uusissa kuntayhtymissä Jukon suurimmat palkansaajaryhmät tulevat olemaan lääkärit (Suomen lääkäriliitto, noin edustettavaa) ja talentialaiset (Talentia, noin edustettavaa). Koska lääkäreillä on oma työehtosopimuksensa, ovat talentialaiset tulevissa kuntayhtymissä Kvtes-alueen suurin palkansaajaryhmä. Siksi meillä on realistinen mahdollisuus saada pääluottamusmiespaikkoja, jos talentialaisia luottamusmiehiä on tehtävään tarjolla. Vaikuttamisen paikka ja aika on nyt Luottamusmiesvaalit käydään kunnissa ja kuntayhtymissä helmi-huhtikuussa Seuraavissa kuntasektorin luottamusmiesvaaleissa on tärkeää säilyttää jo saavutetut talentialaisten luottamusmiespaikat sekä saada työpaikoille uusia talentialaisia luottamusmiehiä, jotta sosiaalialan ammattilaisten tuki työpaikalla ei jää terveydenhuollon ja opetushenkilöstön edunvalvonnan jalkoihin. Vaikka sote-alueet aloittavatkin vasta 2017, niiden valmistelu on jo käynnistynyt. Valmistelussa mietitään mm. organisaatiota, henkilöstörakennetta, tehtävänjakoa ja palveluiden sijoittumista. Nyt valittavat luottamusmiehet ovat keskeisessä asemassa tässä keskustelussa ja päätöksenteossa. Uudistuksen yhteydessä tullaan neuvottelemaan myös pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä, tehtävistä ja ajankäytöstä, joten todellinen vaikuttamisen paikka ja aika on nyt. Talentialaisia tarvitaan Työyhteisöissä kannattaa huolehtia, että vaaleihin saadaan talentialaisia ehdokkaita, tai ehdokkaita, jotka sitoutuvat perehtymään myös sosiaalialan erityiskysymyksiin. Ehdolle voi asettua jo nyt ilmoittautumalla pääluottamusmiehelle. Pääluottamusmies ilmoittaa vaalien tarkemman ajankohdan työntekijöille. Pääluottamusmieheltä voi myös kysellä vaalien ajankohtaa. Vaalit järjestetään yleensä pitämällä vaalikokous, jossa vahvistetaan ehdokasasettelu. Jos on vain yksi ehdokas, hänet valitaan. Jos on useampia ehdokkaita, äänestetään. Jokaisella työntekijällä on yksi ääni, joten on tärkeää, että jokainen äänestää. Jos ei pääse aikalle, äänensä voi käyttää toimittamalla vaalikokoukseen valtakirjan. Asetu ehdolle - kiinnostus riittää Valmiita luottamusmiehiä ei ole. Kovimmatkin konkarit ovat aloittaneet luottamusmiehen tehtävässä noviisina. Hyvään alkuun pääsee pelkällä kiinnostuksella. Kuntasektorin luottamusmiehille tarjotaan erittäin hyvää koulutusta, josta saa varmuutta tekemiseen. Lisäksi luottamusmies saa tarvitessa tukea ja neuvontaa tehtäviensä hoitamiseen Talentiasta. Lisätietoa kuntasektorin luottamusmiehenä toimimisesta saat Tiia Oksaselta Talentiasta: tai Luottamusmies edustaa henkilöstöä (kaikkia työ- ja virkaehtoehtosopimukseen kuuluvia ammattiryhmiä) tärkeissä mm. työntekijöiden asemaa, sopimuksia, työaikaa ja palkkausta koskevissa asioissa. Luottamusmiesten lukumäärästä, ajankäytöstä ja tehtävänjaosta sovitaan paikallisesti. 7

8 Tammitarhan metsäeskariryhmä Metsätontut Tammikuun 16. päivä 2015 klo 8.30 Liedossa, räntää sataa kaatamalla, mieli on korkealla. Puen lämpimät talvivaatteet päälleni ja talvisaappaat jalkaani. Pakkaan reppuun vaihtohanskat, juotavaa, muistiinpanovälineet ja kameran. Olen lähdössä Tammelaan tutustumaan metsäeskariin. 8 Olin sopinut saapuvani klo mutta matka taittui nopeasti ja olin hieman etuajassa. Auton kääntöpaikalla minua olikin jo vastassa iloiset kasvot. Metsäeskarin lastentarhanopettajana työskentelevä Virpi Takala (sosiaalikasvattaja, sosionomi AMK) otti minut lämpimästi vastaan. Lähdimme kävelemään lumista polkua kohti metsäeskarin omaa aluetta. Seuraavaksi tapasin metsäeskarin äidin päivähoitaja Leena Vehmaksen sekä Metsätonttulaiset. Lisäksi metsässä oli käymässä myös toinen Tammitarhan eskariryhmä sekä heidän aikuisiaan. Tammelan metsäeskarin äiti Leena on työskennellyt metsäeskarissa jo 6 vuotta ja Virpi 3 vuotta. Uusi Tammitarhan päiväkoti valmistui 2013 ja samanaikaisesti metsäeskariryhmä Metsätontut muutti uudelle paikalle. Metsäeskarin toiminnan muutto vaati runsaasti taustatyötä niin Leenalta kuin Virpiltäkin. Leena neuvotteli ansiokkaasti kolmen yksityisen omistajan kanssa tontin viideksi vuodeksi vastikkeetta Metsätonttujen käyttöön. Seuraavaksi Tammitarhan vanhempaintoimikunta teki anomuksia seutukunnan yrityksille ja yhdistyksille, jotta Metsätonttujen toiminnan jatkumiselle saataisiin varoja. Varoilla hankittaisiin puolijoukkueteltan tilalle kiinteä tukikohta. Lahjoituksia tuli noin 20, joista osa oli myös yksityisiltä henkilöiltä. Myös järjestöt ovat lahjoittaneet varoja Metsätontuille. Metsätonttujen aikuiset ja muutama muu päiväkodin henkilökunta ovat myös keränneet varoja esim. osallistumalla Rautakangen MM-kisoihin Tammelan Mustialassa. Metsätonttujen aktiiviset vanhemmat rakensivat tukikohdan (mökin) ja puuvajan sekä laavun lahjoituksena saaduilla varoilla. Leena ja Virpi maalasivat mökin Himmelin, ulko ja sisäpuolelta. Himmelin sisustus on koottu sukulaisilta ja pk:n henkilökunnalta. Kamiinan lahjoitti yksityinen henkilö. Puut toimittaa Tammelan kunta. Mökin kamiinaan sytytetään aamuisin tuli, jotta metsäeskarilaisilla olisi lämmin tukikohta päivän aikana. Samalla kun Himmeliin saadaan lämpöä, käsienpesuvesi lämpenee kamiinan päällä. Valona mökissä toimii luonnon valo ja lyhdyissä palavat kynttilät. Metsäeskarilaisilla on Himmelissä myös akku, johonka voi liittää led-nauhan, jos luonnon valo ei riitä. Lapsilla on myös metsäeskarissa paljon työkasvatusta, esimerkiksi lapset osallistuvat puiden kantoon. Jouluna 2014 Tammelan kunnan Introtyöpaja lahjoitti Metsätontuille uuden, oikean puucee-huussin. Kunta osti biokompostorin. Vanha puucee oli pieni rakennelma, ilmastoidulla ovella, jossa oli 2 erillistä astiaa, toiseen pissa ja toiseen isompi hätä. Voi vain kuvitella ettei aina tuotokset osuneet oikeaan osoitteeseen. Pissapyttykin välillä jäätyi. Siinä on ollut Virpillä ja Leenalla pientä puhdetyötä, joka ei ihan jokaiselta onnistuisi. Lisäksi alueelle lapset ja Metsätonttu aikuiset ovat rakentaneet hikimajan ja esimerkiksi siltoja ja laiturin. Metsätontuissa on tällä hetkellä 9 lasta (6 eskarilaista ja 3 viisivuotiasta). Sopiva ryhmän koko on max 10 eskarilaista. Metsäeskariin haetaan yhteisen esiopetushaun yhteydessä. Useat perheet hakevat metsäeskariin hyvän kokemuksen perusteella, heidän vanhemmat lapsensa ovat saaneet nauttia ainutlaatuisesta kokemuksesta. Toiminta on tavoitteellista, yksilöllistä ja yhteistoiminnallista, yhdistettynä luonnon monimuotoisuuteen. Valtakunnallinen ja kunnallinen esiopetussuunnitelma luo raamit. Liikunta ja oppiminen tulevat automaattisesti elämysten, kokemusten ja oman toiminnan kautta. Leluja ei tarvita, metsästä löytyy kaikki. Apuna sahat, luupit, puukot ja kiikarit. Lapset kehittävät upeita leikkejä mielikuvituksen rikastuttamana. Metsäeskarin tonttia reunustaa Kallionkanava, joka tarjoaa upeat puitteet luistelulle, onkimiselle, pilkkimiselle, uimiselle ja muulle toiminnalle. Metsästä kerätään marjoja ja sieniä (tutkitaan, kerätään, putsataan, paistetaan ja syödään). Katiskasta saadut kalat perataan, valmistetaan ruoaksi ja syödään. Ollessamme ja leikkiessämme Kalliokanavan jäällä, oli upeaa seurata 5-vuotiaan Jimin intoa hänen kysyessään: Milloin mää pääsen pilkille? Pilkkiminen oli tuttua puuhaa hänelle ja Jimi sai myös lupauksen pilkille pääsystä. Keväisin ja syksyisin muuttolinnut lentävät Metsätonttujen kotimetsän yli kohti Torronsuon luonnonsuojelualuetta, jonne muuttolinnut tekevät välilaskun. Luonnon muutoksen seuranta vuodenaikojen mukaan tulee bonuksena. Luontosuhde lapsuudesta aikuisuuteen syntyy. Eskariaika on 9-13, joka vietetään kokonaisuudessaan metsässä, ainoastaan ruokailu ja kynätehtävien teko tapahtuu Himmelissä talviaikaan, muuna aikana laavulla. Ruoka tuodaan koulukeskuksesta ruokakuljetuksena. Esiopetusta täydentävä päivähoito tapahtuu päiväkodilla. Oli upeaa katsoa ryhmän toimintaa. Paikasta toiseen siirryttiin rauhallisesti, lapset olivat tyytyväisiä, ristiriidoista ei ollut tietoakaan, huolehdittiin toinen toisista. Metsätontuilla on Kaukametsä, joka kuuluu kaukoluoton piiriin. Syksyn alussa ryhmä oli luonut rajat ja säännöt siitä, missä ollaan ja millä tavalla, miten metsässä toimitaan jne. Yhteisesti on sovittu että jos kaukoluotto ei toimi, siirrytään lähiluottoon. Kaukoluotto tarkoittaa sitä, että lapset saavat vapaasti liikkua sovittujen rajojen puitteissa, koska metsässä ei ole aitoja. Kysyessäni lapsilta mikä on parasta metsäeskarissa, vastaukset olivat hyvin yhdensuuntaisia: leikkiminen, luistelu, mäenlas-

9 ku, pilkkiminen, lättyjen paistaminen ja kavereiden kanssa oleminen. Tiedustellessani mikä aikuisista on parasta, vastaukseksi tuli itse työympäristö ja vapaus toimia. Metsäeskari on yhtä mahtavaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Ulkona, luonnossa toimiminen antaa lapsille monenlaista toimintaa eivätkä he jää mistään paitsi. Tärkeä asia on aina saman varahenkilön työskentely metsäeskarissa, jos jompikumpi vakituisista työntekijöistä on poissa. Yhteistyötä tehdään lähikoulun 1. ja 2. luokan kanssa. Toinen luokista vierailee kerran kuussa ja toinen viikoittain Metsätonttujen luona. Oppilaissa on useita lapsia, jotka ovat käyneet metsäeskarin. Vietin upean lomapäivän yhdessä Metsätonttujen kanssa. Täytyy vain ihailla Virpin ja Leenan intoa, iloa ja positiivisuutta. Tarvitaan paljon kekseliäisyyttä, viitseliäisyyttä, spontaaniutta ja omaa panostusta. Jokaisessa Metsätontussahan asuu pieni tukkijätkä. Kiitos Metsätontut Teksti ja kuvat: Ann-Katrin Silfver-Lehtinen 9

10 Vääntäkäämme säädöksistä 10 Sosiaalipalveluja koskevaa lainsäädäntöä on viime aikoina työstetty paljon puhuttaneen sote-uudistuksen ja osaa tämän julkaisun lukijakunnasta erityisesti koskettavan varhaiskasvatuslain edetessä. Viime joulukuussa jälkimmäinen onkin tullut siihen pisteeseen että hallitus on antanut varhaiskasvatusta käsittelevän lakiesityksen käsiteltäväksi eduskunnalle. Esityksen sisällöstä näkyy nimimuutosta myöten että varhaiskasvatus jatkaisi matkaansa sosiaalipalvelusta kasvatus- ja koulutuspalveluksi. Asiantuntijavirastoksi esitetään Opetushallitusta THL:n sijaan, mikä ei varsinaisesti yllätä, siirtyihän varhaiskasvatus opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksen ja valvonnan alle jo vuoden 2013 alussa. Yhdenmukaista käytäntöä maamme päiväkotien välillä tavoitellaan sillä että varhaiskasvatussuunnitelman perusteet tulisivat peruskoulun opetussuunnitelman tapaan velvoittaviksi. Oppilashuoltolaki on jo taannut esikoululaisille oikeuden koulukuraattorin palveluihin ja koulumaiseen suuntaan näyttäisi myös esityksen mukainen varhaiskasvatuslaki päivähoitoa vievän. Nyt annettua lakiesitystä kuvataankin sen perusteluissa ensimmäiseksi askeleeksi kohti uutta varhaiskasvatuslakia. Osa esityksen sisällöstä on hyvinkin myönteistä, tästä esimerkkinä ryhmäkoon rajoittaminen kolmen aikuisen lapsimäärää vastaavaksi sekä tavoite lapsen ja perheen osallisuuden vahvistamisesta. Kaikki sosiaalialaa ympäröivä julkinen puhe ei samalla tavoin mieltä lämmitä. Joukkoviestimissä poliitikot mainitsevat sosiaalisen, mutt a puhuvat terveyskeskuksista ja lääkärin vastaanotolle pääsystä. Puhumaan valitut asiantuntijat on usein valittu nimenomaan terveyden osa-alueelta. Ei ole suurta julkista huolta esitetty sosiaalihuollon kriisipäivystyksen tai aikuissosiaalityön alueellisesta tavoitettavuudesta. Arvioisin tämän kertovan sosiaalipalvelujen imago-ongelmasta. Siitä huolimatta että niin julkinen terveydenhuolto kuin valtion kustantama koulutuskin ovat aloittaneet tiensä nimenomaan sosiaalipoliittisina toimenpiteinä, on sosiaalinen ulottuvuus jäänyt vallitsevassa puhetavassa syrjään, ymmärtäen sosiaalipalvelut jonkinlaisina marginaaliryhmien erityispalveluina. Lapsilisäkeskustelu sai laajaa julkista huomiota juuri siksi että kyseessä on universaali etuus, jolloin edunsaajina ja sellaisiksi aikovina oli niin suuri osa väestöstä että lapsilisän puolustamiseen löytyi joukkovoimaa kun se tuli uhatuksi. Samaa ei voida sanoa kaikista sosiaalietuuksista, joista monien yhteydessä keskustelu saa herkästi moralistisen sävyn. Julkisessa keskustelussa toistuvasti toisinnettava ahkeruuden eetos ajaa työttömät ahtaalle, aikana jolloin työttömien joukko on kasvanut niin massiiviseksi että väite työttömyyden yhteydestä työmoraalin puutteeseen vaikuttaa absurdilta. Työttömyysturvakeskusteluun onkin ilmaantunut into osallistaa työttömiä milloin mihinkin toimenpiteeseen, mikä on aiheuttanut itselleni mediaa seuraavana sosiaalipalveluiden ammattilaisena sen verran henkistä hiertoa että termi osallistava sosiaaliturva laukaisee nykyisellään fyysisen ja hyvin todellisen ällötysreaktion. Palatkaamme vielä hetkeksi takaisin varhaiskasvatuslakiesitykseen, jonka perusteluista löytyy seuraava lainaus: Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa korostuu pedagoginen osaaminen, mikä on vahvinta kasvatustieteen kandidaatin tutkinnon omaavalla lastentarhanopettajalla. Itse sosionomin koulutuksen omaavana pidän tätä hieman loukkaavana. Varsinaisen lakiehdotuksen tekstissä puhutaankin sitten lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaavasta henkilöstä. Itse en pidä vastakkainasettelusta ammatiryhmien välillä ja olenkin saanut työskennellä päiväkodissa jossa en koskaan tuntenut että ammatitaitoani kyseenalaistettaisiin koska tutkintoni on ammattikorkeakoulusta hankittu. Vaikka edellä mainitun lainauksen kaltaiset ilmaisut eivät mieltä ylennä, on ammattiryhmien yhteisrintamasta pidettävä kiinni. Niin sosionomien, sosiaalityöntekijöiden, kasvatustieteiden kandidaattien kuin muidenkin sosiaalikasvattajien asiantuntemusta ja aktiivisuutta tarvitaan siinä yhteiskunnallisessa vaikuttamistyössä jonka avulla asiakkaidemme asemaa ja oikeuksia voidaan tuoda esiin ja parantaa. Tanja Lehto KUVA: ESA HAKKARAINEN

11 Pääsiäisaskartelua Varataan kukkaruukkuja, lautasliinoja,liimaa,sivellin. Erota lautasliinasta vain kuvallinen kerros.revi tai leikkaa haluamasi kuvio ja liima se purkkiin. Lopuksi sivellään koko purkki liimalla ja työ annetaan kuivua. Voit kylvää ruukkuun rairuohoa tai istuttaa kukkasen. Teksti ja kuvat: Tuuli Rauvola Huovuta villaa tyhjän yllärimunan päälle. Leikkaa auki esim.sahalaitaiseksi tai kukan teriöiksi. Käytä huopakukkakoristeena tai vaikka munakuppina. 11

12 Mediatiedote KAKSOSTEN PÄIVÄNÄ 2.2 JULKAISTIIN OPAS MONIKKONUORTEN VANHEMMILLE Suomen Monikkoperheet ry:n lanseeraamaa valtakunnallista kaksosten päivää vietettiin Kattojärjestö Suomen monikkoperheet ry tarjosi vanhemmille uuden maksuttoman tieto-oppaan monikkojen nuoruusikävaiheeseen. Kaksoset ja heidän perheensä tapaavat monikkoperheyhdistystensä järjestämissä tapahtumissa. Valtakunnallista Kaksosten päivää vietettiin Kaksoset, kolmoset ja neloset saaneiden perheessä eletään täyttä arkea iloineen ja murheineen. Suomen Monikkoperheet ry haluaa tuoda vuosittaisella kaksosten päivällä esiin monikkoperheille tärkeitä teemoja. Tänä vuonna järjestö julkaisi vanhemmille Kohti nuoruusikää useamman samanikäisen kanssa -oppaan, joka kertoo monikkonuorten irtautumisesta vanhemmistaan ja kaksossisaruksesta/monikkosisaruksistaan. Opas on suunnattu erityisesti vuotiaiden monikkonuorten ja nuorten aikuisten vanhemmille ja muille tukijoukoille. Opas pyrkii lisäämään aikuisen ymmärrystä kaikkeen siihen muutokseen, jonka keskellä monikkonuoret elävät. Mitä perheessä tapahtuu kun nuori irtautuu sekä vanhemmistaan että kaksossisaruksesta tai monikkosisaruksistaan? Miten vanhempi voi tukea nuoria, jotka kehittyvät eri tahtiin? Millainen identiteetti on kaksosena kasvaneella? Miten toimia kun arjessa tuntuu olevan liikaa keskinäistä vertailua? Entä jos keskinäinen lojaalisuus hidastaa jatkokoulutukseen hakeutumista? Opas tarjoaa myös tutkimustietoa sekä itse kaksosten ja monikkovanhempien kokemuksia tästä elämänvaiheesta. Monikkovanhemmuus on erityistä ja erilaista kuin eri-ikäisten lasten vanhemmuus. Jo äitiys- ja lastenneuvolasta lähtien monikkovanhempien tulisi saada enemmän tukea vanhemmuuteen sekä kohdennettuja ohjeita ja neuvoja useamman kuin yhden samanikäisen lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen. Vanhempien kokemusten mukaan näin ei valitettavasti läheskään aina tapahdu ja he kaipaavat enemmän omaan elämäänsä liittyvää ohjeistusta ja erityistietoa monikkolasten kasvuun ja kehitykseen liittyen. Esimerkiksi lasten yksilöllisyyden ja itsenäisyyden tukeminen olisi tärkeää huomioida ja aloittaa jo aikaisemmin kuin vasta nuoruusiässä. Oman väitöstutkimukseni tulokset osoittivat, että monikkoperheiden perhetyö vaatii vielä paljon kehittämistä, filosofian tohtori Kristiina Heinonen, yksi oppaan kirjoittajista toteaa. Opas on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Sen kirjoittajat ovat terveyden- ja sairaanhoidon opettaja, filosofian tohtori Kristiina Heinonen, ylilääkäri, lääketieteen tohtori Elina Hermanson, toiminnanjohtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Ulla Kumpula, lastenpsykiatrian emeritaprofessori Irma Moilanen ja filosofian tohtori Varpu Penninkilampi-Kerola. Oppaan tekemisen on mahdollistanut Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustus. Opas on maksuton ja se on ladattavissa alkaen sähköisesti osoitteessa 12

13 Suomen Monikkoperheet ry Spiikki 1 helmikuu 2015 Suomen Monikkoperheet ry on Suomessa toimivien alueellisten monikkoperheyhdistysten valtakunnallinen kattojärjestö. Toiminnan päätavoitteita ovat kaksos- ja kolmosperheistä kertovan tiedon jakaminen, edunvalvonta ja vertaistuki. Järjestön päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Suomessa toimii vapaaehtoisvoimin 18 alueellista monikkoperheyhdistystä, jotka järjestävät tapahtumia ja toimintaa jäsenistölleen omalla toimialueellaan. Monikkoperheet Monikkoperheellä tarkoitetaan perhettä, johon syntyy kerralla kaksi tai sitä useampi lapsi. Suomessa syntyy vuosittain kaksoset noin 850 perheeseen ja kolmoset noin 10 perheeseen. Neloset on syntynyt viimeksi vuonna 2014 (sitä ennen 1994) ja viitoset Kaksosista kolmasosa on perimältään identtisiä. Kaksosten päivää vietetään vuosittain 2.2. Valtakunnallista kaksosten päivää on vietetty vuodesta 2010 alkaen helmikuun toinen päivä, jolloin Suomen Monikkoperheet ry lanseerasi Kaksosten päivän silloisen 15-vuotisen toimintansa kunniaksi. Nimestään huolimatta Kaksosten päivänä juhlitaan myös kolmosia ja heidän perheitään. Kolmosten päivä 3.3 päivä on Suomen Kolmosperheet ry:n lanseeraama kolmosten oma päivä. Suomen Monikkoperheet ry 20 -vuotisjuhlavuosi Järjestö juhlii vuonna vuotista toimintaansa. Juhlavuonna tapahtuu: Kaksosten päivä ja uuden oppaan julkistaminen Toukokuu: Suomen Monikkoperheet ry:n uudet nettisivut julkaistaan Kaksosten ja kolmosten karnevaalit Järjestämme ainutlaatuisen, valtakunnallisen koko perheen suurtapahtuman lauantaina Helsingin Linnanmäellä. Tapahtuma kokoaa yhteen ennennäkemättömän paljon kaksos-, kolmos- ja nelosperheitä sekä itse kaksosia, kolmosia ja nelosia eri puolilta Suomea viettämään iloista päivää yhdessä juhlavuoden merkeissä. Tapahtumaan on jo lähes tuhat ilmoittautunutta. Lisätietoa karnevaaleista koordinaattori Raisa Ojaluoto ja Facebookista Kaksosten ja kolmosten karnevaalit. 13

14 Tunnetaitojen harjoittelua Synkeän louhoksen seikkailussa 14 Elina Hatakka Olipa kerran Valon laakso, joka sijaitsi seitsemän päivän ja yön matkan päässä. Valon laaksossa elämä oli kaunista ja ihanaa, siellä oli vehreää ja asukkaat elivät onnellisina. Laaksossa asui myös Haltijatar Aurelia, joka hallitsi Valoa. Aina aamuisin Aurelia vapauttaa valonsäteet tuoden auringonpaisteen laakson asukkaille. Iltaisin Aurelia kerää valonsäteet arkkuun ja tulee yö. Eräänä aamuna valonsäteet olivat kuitenkin poissa. Laaksossa asuvat maahiset olivat löytäneet muutaman valonsäteen Synkeään louhokseen johtavalta tieltä. Synkeä louhos oli kamala paikka, jonne Valon laakson asukkaat eivät koskaan olleet uskaltaneet mennä. Sitä hallitsi Kuningas Örkäs, ilkeistä ilkein hallitsija. Valonsäteet tulisi kuitenkin saada takaisin, jotta Valon laaksoon palaisi valo ja elämä siellä voisi jatkua... Onneksi Valon laaksoon on saapunut urheita ja uskaliaita lapsia, jotka lähtevät Maahisten kanssa hakemaan valonsäteitä takaisin laaksoon. Kuningas Örkäs on asettanut Synkeään louhokseen tehtäviä, jotka lasten tulee ratkaista, jotta saavat valon takaisin. Näin alkaa tarina ja seikkailu Synkeässä louhoksessa. Synkeän louhoksen seikkailun toisena suunnittelijana ja idean äitinä on ollut psykologi Jenni Kilpinen, jonka luoma seikkailu on kohdennettu pääasiassa luokkalaisille, mutta seikkailua soveltamalla se sopii nuoremmillekin. Seikkailussa lapset lähtevät pienissä ryhmissä (4-5 henkilöä) maahisten johdattamina Synkeään louhokseen, jossa lapset suorittavat erilaisia tehtäviä. Rasteja, joille ryhmät menevät vuorotellen, on viisi. Rastit voidaan suorittaa missä järjestyksessä tahansa, ja koko ajan joku ryhmä on jollakin rastilla. Yksi rasti on Kuningas Örkäksen valtaistuinsali. Siellä jokaine lapsi istuu vuorollaan valtaistuimelle, ja toiset lapset valitsevat tähän lapseen wopivia positiivisia ominaisuuksia, jotka kerrotaan vuorotellen istujalle. Esimerkiksi: Viivi, olet iloinen ja reipas. Rastin tavoitteena on opetella antamaan positiivista palautetta toisille. Toisella rastilla ollaan Synkeän louhoksen lähteellä, jossa tavoitteena on sekä antaa toisille hyvää palautetta että arvioida omaa toimintaa. Eräs rasteista on Suo, jota hallitsee Suokuningatar. Tuolla rastilla Suokuningatar esittää lapsille esimerkkitilanteita koulun tai kodin arjesta, ja lasten tulee nimetä, mitä tunteita tilanne herättää. Esimerkiksi jos koulun pihalla näkee yhden koulukaverin jääneen ilman leikkikaveria, niin mitä tunteita tilanne herättää ja mitä tilanteessa tulisi tehdä. Aina, kun lapset selvittävät tehtäviä, he saavat valonsäteitä mukaansa vietäväsi takaisin Valon laaksoon.rasteil-

15 la on henkilöhahmoja, kuten Lähteen haltija, Shamaani ja Suokuningatar. Maahiset ovat lapsiryhmän vetäjiä, mutta heidän tehtävänsä on lähinnä olla tukena ja turvana lapsille louhoksessa, ja lapset ratkaisevat tehtäviä. Lopuksi ryhmät kerääntyvät yhteen ja tuovat keräämänsä valonsäteet Aurelian arkkuun. Kuningas Örkäs yrittää vielä varastaa valonsäteet, mutta hänet haastetaan kaksintaisteluun, jossa Örkästä vastassa ovat Aurelia ja lapset. Kaksintaistelussa pohditaan jotakin lasten nimeämää tilannetta, joka aiheuttaa riitaa usein, esimerkiksi pelitilanteet. Keksimällä hyviä vastauksia lapset voittavat Örkäksen ja valo palautuu Valon laaksoon. Tunnetaitojen opettelu elämysseikkailun avulla on tehokas ja varmasti mieleenpainuva tapa lasten oppia, kuinka erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa tulisi toimia. Seikkailua toteutetaan yhä Hämeenlinnassa, josta se on lähtöisin ja jossa sitä on toteutettu jo 10 vuoden ajan. Itse sain osallistua seikkailuun Urjalassa kunnan perhetyöntekijänä, jonne Jenni Kilpinen toi seikkailun tullessaan töihin kuntaamme lasten ja nuorten psykologiksi. Toteutimme seikkailun kunnan luokkalaisille ja se sai erittäin hyvän vastaanoton. Seikkailun fyysiset puitteet olivat nuorisotalolla, jonka saimme viikoksi käyttöömme. Rekvisiitat ja puvut saimme lainaksi Hämeenlinnasta. Jos haluat lisätietoa Synkeän louhoksen seikkailusta, voit olla yhteydessä Jenni Kilpiseen KUVAT: MERVI LUMIA Kirjoittaja osallistui Seikkailuun Suokuningattaren roolissa. 15

16 Lupa liikkua liikunta lapsen hyvinvoinnin tukena Hiihdän, hiihdän, sivakoin ottein rennoin, rivakoin. Eipä hiki silloin haittaa, milloin hiihto hyvin maittaa. Olo raukea ja hyvä, on tyytyväisyys syvä. Anita Peltonen 16 Talentian varhaiskasvatusseminaarissa marraskuussa yksi aihe oli lasten liikuntakasvatus. Luennoitsijana oli Elina Pulli, joka on pitkään toiminut lasten liikunnan lähettiläänä. Hän on käynyt kouluttamassa ympäri Suomea ja kirjoittanut aiheesta useita kirjoja. Nytkin luennon pohjana oli hänen kirjansa Lupa liikkua Liikuntaleikkejä ja tuokioita varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten mukaan lapsella tulee olla päivittäin kaksi tuntia reipasta liikuntaa. Suurin osa tästä pitäisi tulla omaehtoisesta liikkumisesta ja vain n. 20 % ohjatusta liikunnasta, johon päivähoidon liikuntahetket lukeutuvat. Näissä liikuntatuokioissa opetellaan leikkejä ja pelejä, joita lapset voivat leikkiä ja pelata vapaan toiminnan aikana niin sisällä kuin ulkonakin. Liikunnanilon päiväkoti Liikunnanilonpäiväkodissa liikkuminen on sallittua ja liikuntataitoja opetetaan suunnitelmallisesti. Päiväkodin henkilökunta ymmärtää liikunnan merkityksen lapsen kasvussa ja kehityksessä; päivittäinen liikunta tukee parhaimmillaan oppimisvalmiuksien varhaista kehitystä. Työntekijät eivät turhaan rajoita lasten vapaata liikkumista ja he sietävät sen, että liikkuva lapsi vie enemmän tilaa kuin paikallaan leikkivä lapsi. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole ympäriinsä riehumista vaan toiminnallista, valvottua tekemistä. Liikunnan avulla lapset oppivat ryhmätoimintaa, yhteisöllisyyttä, sosiaalisia taitoja ja saavat kokea osallisuutta Pienryhmätoiminnalla on mahdollisuus varmistaa, että kaikki lapset liikkuvat koko ajan, eikä turhaa odottelua ole. Ohjatun liikunnan perussääntönä on, että toimitaan ryhmässä vapaata toimintaa unohtamatta. Ojatuilla liikuntahetkillä opetellaan yhdessä sääntöleikkejä ja erikokoisissa ryhmissä työskentelyä. Ryhmien muodostamisessa tulee ottaa huomioon lasten ikä ja leikkien vaatima määrä lapsia; hippaleikki on hauskempaa, kun mukana on riittävästi lapsia. Liikunnanilon päiväkodissa liikuntavälineitä ei säilytetä välinevarastossa vaan ne ovat lasten vapaassa käytössä. Erilaiset pallot, vanteet, patjat, hyppynarut, mailat ja maalit houkuttelevat liikkumaan ja muuntuvat lasten käytössä pikkuhiljaa haasteellisemmiksi. Lapset saavat kehitellä yhdessä uusia tapoja käyttää välineitä. Pienten lasten kanssa on hyvä ottaa arjen tilanteet haltuun; lapsia houkutellaan eri tavoin pukemaan ja syömään itse, kiipeämään tuolille ja kantamaan tavaroita. Vaikka lapsen omatoimisuutta tuetaan, voi häntä auttaa tarvittaessa. Alle kolmevuotiaat eivät välttämättä tarvitse jumppasalituokioita vaan he tarvitsevat liikettä joka päivä ja useaan kertaan. Pienet taaperot saadaan liikkeelle houkuttelevien lorujen ja laulujen avulla, pienillä temppuradoilla ja palloilla. Isommat lapset osaavat jo itse tehdä ehdotuksia ja nauttivat ohjatusta sekä omaehtoisesta liikkumisesta. Ulkoilu ja retket esim. lähimetsään rikastuttavat liikkumista. Liikunnanilon päiväkodin pihasäännöissä korostetaan sitä, mitä saa tehdä eikä sitä, mitä ei saa tehdä. Kaikki turhat liikkumista estävät kiellot on karsittu. Pihasäännöt tulee tietenkin laatia hyvässä yhteistyössä koko henkilöstön kesken, jotta kaikki myös sitoutuvat niihin. Lasten osallistuminen pihasääntöjen laatimiseen vahvistaa lasten osallisuutta.

17 Liikunnan vuosisuunnitelma Päiväkodin/ perhepäivähoitokodin liikunnan toteuttamisessa hyvänä tukena on liikunnan vuosisuunnitelma, johon on kerätty suunnitelmallisesti mitä motorisia taitoja tai liiketekijöitä kulloinkin erityisesti harjoitellaan ja esimerkin omaisesti millä tavoilla. Suunnitelma voi olla hyvinkin yksityiskohtainen jolloin nekin henkilökunnasta, joilla ei ole suurta kutsumusta aiheeseen, saavat tukea lasten liikuttamiseen. Elina Pullin kirja on helppokäyttöinen ja monipuolinen opas varhaiskasvattajille lasten liikuntakasvatukseen. Sieltä löytyy valmiita tuokiosuunnitelmia, joita voi itse jatkojalostaa. Kirjassa ei ole keskitytty vain ohjattuihin jumppasalituokioihin vaan siitä saa vinkkejä myös siihen, miten liikunnan ilo levittäytyy koko päivähoitoyksikköön ja arkisiin tilanteisiin. Lähde: Elina Pulli Lupa liikkua ja Elina Pullin luento

18 työpaikkaväkivallalla tarkoitetaan tapahtumia, joissahenkilöitä loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään heidän työhönsä liittyvissä oloissa ja jotka suoraan tai epäsuorasti vaarantavat heidän turvallisuutensa, hyvinvointinsa tai terveytensä. (Suomennos: Saarela ja Isotalus 1999, Wynne ym. 1997, Di Martino ym ). 18 Vuorovaikutustaidot? Taannoisen koulutuksen antia, TR Vuorovaikutus määritellään kahden tai useamman ihmisen väliseksi viestinnäksi ja toisiinsa vaikuttamiseksi. Onnistuneen viestinnän tavoitteena on se, että sanoma ymmärretään lähettäjän tarkoittamalla tavalla. Mielenrauhan PuJu-koulutuksessa määritelmään tulee kuitenkin vielä lisätä ja tarkentaa, että onnistuneen viestinnön lopputuloksena on toivottu käyttäytymisenmuutos (esim. rauhoittuminen) ja/tai toiminta, esimerkiksi henkilötodistuksen näyttäminen, lomakkeenallekirjoittaminen, toiseen huoneeseen siirtyminen jne. Valitettavasti prof. Osmo A. Wiio totesi aikoinaan osuvasti: Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta. Viestinnässä tarkastellaan lähetyn sanoman ja vastaanotetun sanoman väliin muodostuvien häiriötekijöiden aiheuttamia ongelmia. Häiriötekijöitä voi syntyä teknisistä ongelmista (melu, huono puhelinlinja, puuttuvat materiaalit tai tilaratkaisut) tai esimerkiksi fysiologisista häiriötekijöistä (epäselvä puhe, änkytys tai toisen osapuolen heikko kuulo). Puhe-Judo koulutuksessa keskitytään kuitenkin kielellisiin ja psykologisiin häiriötekijöihin. Kielelliset häiriötekijät kuten esimerkiksi murre- ja sivistyssanat sekä vahva ammattisanasto voivat nopeasti suistaa selkeän keskustelun raiteiltaan. Viranomaisilla on jopa lakiin perustuva vaatumus käyttää selkeää kieltä toimissaan. Psykologisiin häiriötekijöihin puolestaan lasketaan toisen osapuolen tai molempien väärä asenne, viestintätyylien eroavaisuudet, stressi, kiire sekä ensivaikutelman luomat odotukset. Puhe-Judon tavoitteena on luoda osallistujille sellaiset valmiudet, että vastentahtoinen, pelokas, häpeilevä, turhautunut tai vihainen ihminen pystyy kuuntelemaan toista osapuolta rauhallisesti ja vasta rauhoituttuaan tekemään päätöksensä loogisesti ja faktoihin perustuen. Tähän ei kuitenkaan päästä, ennen kuin rauhoittelija on osannut huomioida vastapuolen tunnetilan ja onnistunut rauhoittelemaan toisen ihmisen tunnetila huomioiden. Tilanne työpaikan konfliktien osalta 2000-luvulla? Vaikka koulutuksessa puhutaankin vaikeista tai vaativista viestintätilanteista, täyttää valtaosa haastavista vuorovaikutustilanteista jopa työpaikkaväkivallan määritelmän. Mielenrauhan koulutuksissa työpaikkaväkivalta määritellään käyttämällä Euroopan neuvoston määritelmä työpaikkaväkivallasta: Tällä hetkellä yritysten ja organisaatioiden turvallisuussuunnitelmat kattavat ns. tavallisimmat väkivallan muodot ja työpaikkakiusaamisen sekä seksuaalisen häirinnän ehkäisyn, kun taas henkisesti loukkaava käytös, haistattelu ja uhkailu tai todella vakavien ja suunnitelmalliset väkivaltarikokset tuntuvat puuttuvan organisaatioiden riskienhallintaohjeista. Lisäksi verbaalisen uhkailun ja uhkaavan käytöksen osalta yrityksistä puuttuu usein selkeät toleranssirajat. Yrityksen tulisi määritellä rajat käytökselle jota ei tarvitse sietää ja luonnollisesti myös ohjeistaa henkilökuntansa sen osalta, mitä tehdä kun nämä rajat ylitetään (esimerkiksi kohtaamistilanteen päättäminen, uuden ajan sopiminen tai poliisin kutsuminen). Kuinka varautua haasteellisiin tilanteisiin? Oppilaitoksen turvallisuusopas -kirjassaan (2009) Waitinen ja Ripatti toteavat osuvasti: Palotarkastuksessa 80% ajasta tarkastetaan tekniikan toimivuutta ja ihmisen toimintaan keskitytään vain 20% käytetystä ajasta. Kuitenkin tilastojen mukaan onnettomuudet, kuten tulipalot, johtuvat 80%:ssa tapauksista ihmisen toiminnasta ja vain 20% aiheutuu epäkuntoisesta tai puutteellisesta tekniikasta. Valtaosa turvallisuuden asiakaspalvelun ongelmatilanteista ei välttämättä tai aina liityy teknisiin turvallisuusratkaisuihin, henkilökunnan lukumäärään tai vaikkapa käytettävissä oleviin juridisiin toimivaltuuksiin. Kyse on pikemminkin puutteellisesta turvallisuuskulttuurista. Turvallisuuden pitää kuitenkin aina lähteä siitä, että oma turvallisuus on kunnossa, vasta sitten voi huolehtia muiden turvallisuudesta. Uhkaavat tilanteet voivat syntyä periaatteessa neljän eri perustilanteen kautta, kuten esimerkiksi: Kiihtyneen, huumaantuneen, humaltuneen tai häiriintyneen asiakkaan, oppilaan, asukkaan tai potilaan (tai tämän omaisen) muodostama uhka kohtaamistilanteessa. Muun kuin asiakkaan muodostama uhka (esimerkiksi sisälle kävellyt sekava ihminen tai ryöstö) Työntekijän omien ihmissuhteiden kautta muodostunut uhka (esimerkiksi perheväkivallan ulottuminen työpaikalle) Henkilökunnan sisäiset konfliktit.

19 Miksi asiakkaat kiihtyvät? Asiakaspalvelun turvallisuuden kannalta olisi hyvä organisaatiossa miettiä, mitkä syyt aiheuttavat tyypillisimmät konfliktit. Mielenrauhassa konfliktien alkusyyt on jaettu kolmeen karkeaan yleisluokkaan: Ensimmäinen ryhmä on ns. Ymmärrettävät syyt. Tähän ryhmään kuuluvat tilanteet, joissa konfliktin alkusyy voidaan ainakin osaksi siirtää palveluorganisaation piikkiin. Syitä voivat olla esimerkiksi: Huono palvelu, väärinkäsitykset, organisaation tai yrityksen palvelukatko, ongelmat puhelinpalvelu, verkkosivujen tekniset ongelmat tai muut palveluviiveet. Toiseen ryhmään kuuluvat puolestaan syyt, joissa asiakkaan omalla käytöksellä on suuri merkitys. Nämä ns. Tilannesidonnaiset syyt ovat esimerkiksi: Asiakkaan omat väärinkäsitykset ja ennakkoasenteet yritystä tai organisaatiota kohtaan ja asiakkaan omaan toimintaan liittyvät ongelmat (maksukyky, erilaiset laiminlyönnit, päihtymys) ym. Kolmanteen ryhmään puolestaan luetaan kuuluvaksi asiakkaan terveydentilasta johtuvat syyt (sairaudet ja synnynnäiset vauriot). Näitä syitä voivat olla esimerkiksi mielenterveyteen liittyvät sairaudet ja synnynnäiset vauriot, aiemmin saadut vammat pään alueelle, aivokasvaimesta tai -veritulpasta aiheutunut käytöksen muuttuminen. ym. Kaikissa edellämainituissa ryhmissä voi kuitenkin esiintyä myös opittua aggressiivisuutta. Tällä tarkoitetaan käyttäytymismallia, joissa asiakas pyrkii ratkaisemaan konfliktin käyttäytymällä aggressiivisesti ja dominoimalla toisen osapuolen alistumaan tai väistämään. Usein aggressio-oppimiseen liittyy vahvasti myös ns. Taistelurituaalit, kaikille nisäkkäille tyypillinen pullistelukäyttäytyminen jossa pyritään uhittelemalla saamaan yliopte tilanteesta ja välttämään fyysisten yhteenottojen ikävät lopputulokset (vammautumiset). Väkivalta puolestaan on yleisimmin jaettu suunnitelmallisen ja impulsiivisen väkivallan ryhmiin. Valtaosa impulsiivisista teoista on perusluonteeltaan puolustuksellista, jossa ihminen puolustautuu joko todellista fyysistä uhkaa tai todellista tai kuviteltua psyykkistä uhkaa kohtaan (nöyryytys, kasvojen menettäminen, häpeä, pelko ym.). Usein aggressiivisen käytöksen taustalla on puolustautuminen hyökkäämällä. Tämä ei kuitenkaan asiakaspalvelijan kannalta ole aina kovinkaan mielyttävä tai ymmärrettävä käyttäytymismalli. Olivatpa syyt sitten mitä tahansa, useimmissa tilanteissa rauhoittelun kannalta olisi suotavaa, että kiihtynyt ihminen huolehtii valtaosin puhumisesta tilanteen aikana. Harva meistä rauhoittuu rautaisen logiikan edessä. Kiihtynyt ihminen ai rauhoitu faktoilla vaan tunteiden kautta kuuntelemalla. Aggressio-oppiminen, taistelurituaalit ja puolustuksellinen väkivalta Lagerspets määritteli aikoinaan aggressio-oppineen ihmisen käytöksen olevan nimensä mukaisesti opittua: jos yksilö tottuu saavuttamaan tavoitteitaan aggression avulla, hän tottuu tähän ratkaisumalliin sosiaalisessa kanssakäymisessä ja on todennäköisempää, että hän käyttäytyy aggressiivisesti myöhemminkin. Hankala asiakas ei välttämättä ole ensimmäistä kertaa julkisesti hankala ja valitettavan usein hän on saattanut myös saada tahtonsa läpi nimenomaisesti hankaluutensa avulla. Aina kun uhkailevan ihmisen käytökseen reagoidaan alistumalla tapahtuu myös oppimista vahvistava prosessi ja uhkailija saa vahvistusta valitsemalleen käyttäytymismallille. Kiihtynyttä ihmistä rauhoitellessa kannattaakin muistaa kuohuviinipullo-esimerkki. Pullon sisällä olevaan juomaan (faktat ja asiaongelma) pääsee käsiksi vasta kun faktojen päälle kertyneet tunteet on saatu purettua (tunteet). Grossman puolestaan totesi useimpien ihmisten toimivan lajin sisäisissä, uhkaavassa tilanteessa täysin samoin kuin muidenkin nisäkkäiden on havaittu toimivan. Nisäkkäilly tyypillistä on taistelunomaisen käytöksen ja uhittelun käyttäminen varsinaisen fyysisesn kontaktin välttämiseksi. Tämä käytös on havaittavissa meissä jo hyvinkin nuorena. Vanhemmalla iällä osa meistä oppii hillitsemään tai peittelemään tämänkaltaisen käytöksen ääripäitä. M i e l e n r a u h a k o u l u t u s p a l v e l u t O y Mielenrauha koulutuspalvelut Oy puhelin:

20 mielipitoja Tulevaisuutta kohti... Tällä hetkellä istun tietokoneella ja vieressäni on kasa oppikirjoja sekä tehtäväksi antoja, jotka odottavat tekijäänsä. Palaan ajatuksissani kuitenkin hetkeen mistä tämä kaikki sai jollain tapaa alkunsa. Valmistuin lähihoitajaksi loppuvuodesta vuonna Pääsin toiveammattiini töihin heti valmistumisen jälkeen. Päiväkoti avasi uudella tavalla minulle, vastavalmistuneelle työelämän maailmaa. Päiväkodissa opin paljon tiimityöskentelyst ja lasten kanssa toimimisesta. Vakituisen työpaikan saanti tuntui nuoresta tytöstä aivan ihanalta, koin että tekemääni työtä arvostettiin. Tähän kohtaan kirjoittaisin niitä asioita, mitkä ovat ammattimielessä kasvattaneet minua eniten, mutta kiteytän sen yhteen sanaan; Lapset. Muutamien työvuosien jälkeen alkoi mielessäni itää ajatus siitä, että omaa työtä täytyisi kehittää ja saada uusia näkökulmia työn tekemiseen. Työkaverini kannustivat minua kouluttautumaan lisää. Mielessäni oli jatkaa lukemaan lastentarhanopettajaksi. Luin, että sosionomi koulutuksessa on mahdollista pätevöityä lastentarhanopettajaksi. Päätin tarttua tilaisuuteen, kun seuraavat hakuajat alkaisivat. Tämä elämäni tähänastista tärkeimmän päätöksen tekeminen oli helppoa, mutta samalla hieman jännittävääkin. Hain useamman kerran opiskelemaan, mutta ovet eivät auenneet. Luulin olevani soveltumaton alalle. Päätin hakea kouluun vielä yhden kerran, jonka jälkeen jos valintaa ei tulisi, miettisin jotain muuta. Tällä kertaa pääsin kuitenkin sisään Diakonia- ammattikorkeakouluun ja olin onnellinen, koska olin vähällä unohtaa mennä pääsykokeisiin oikeana päivänä. Elettiin vuotta Alkuajat opiskellessa meni ihmetellessä ja ammattikorkeakouluopintoihin tutustuessa. Muistan jännittäneeni, että voiko ammattikorkeakoulutason tehtävistä ikinä päästä läpi. Huoli oli onneksi turha. Opinnoissa on ollut paljon ryhmätehtäviä ja itsenäistä opiskelua vaativia kursseja. Ryhmätehtävät ovat opettaneet kärsivällisyyttä, neuvottelutaitoja ja reflektointia. Samalla ne ovat antaneet jotain todella tärkeää elämään; ystäviä. Tärkein koulutuksessani saamani anti on ehdottomasti ollut monipuoliset harjoittelut ja niitä tukeneet teoriaopinnot. Harjoittelupaikkoihin on pystynyt vaikuttamaan oman kiinnostuksen mukaan. Harjoittelut ovat myös muovanneet omaa ajatusta tulevaisuuden suunnitelmista. Suoritin yhden harjoitteluni lastensuojeluun, josta sain kipinän nähdä tätä puolta lisää. Sosionomi-opinnot Diakonia-ammattikorkeakoulussa ovat avartaneet ajattelua ja tuoneet mukanaan vahvasti yhteiskunnallista näkökulmaa asioihin. Koulutuksessa olen oppinut myös asioiden kriittistä tarkastelua. Saan opinnoissani haaveilemani lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Koen tarvitsevani näiden opintojen lisäksi vielä lisää pedagogista osaamista. Haaveilen yliopisto-opinnoista, jossa tätä osaamista voisi lisätä, itseni sekä työn vaativuuden takia. Lapset tarvitsevat parasta ja se lähtee oman ammattitaidon kehittämisestä sekä halusta tehdä asiat paremmin. Opintojeni loppupuolella opinnäytetyötä työstäessäni toivottomuuden ja jaksamattomuuden tilalle on tullut toivo sekä jaksaminen. Toivo siitä, että joulukuussa saan tutkintotodistuksen. Jaksaminen siitä, että valoa tunnelin päässä näkyy jo. Olivatpa tulevaisuuteni päätökset työn ja koulutuksen suhteen mitä tahansa, uskon pärjääväni koulusta saamillani eväillä eteenpäin. Kaikki on mahdollista, tulevaisuus on avoinna erilaisille mahdollisuuksille, niihin pitää vain uskaltaa tarttua! Kirjoittaja Katariina Metsäranta

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Puhe-Judon peruskurssi

Puhe-Judon peruskurssi Puhe-Judon peruskurssi Mielenrauha koulutuspalvelut Oy 1 Asiantuntija- ja konsultointipalvelut Riskin todennäköisyys Vanhempien tietopaketti huumeista Kouluturva 2 Häirintärikosten EET Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016

Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 Tervetuloa esiopetuksen infoon 20.1.2016 9.12.2014 www.kerava.fi 1 Esiopetuksen velvoittavuus Perusopetuslain (628/1998) 26 a ja 35 mom. 1 mukaan lapsen on koulun aloittamistaan edeltävänä vuonna osallistuttava

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi

Etelä- Suomen aluehallintovirasto Ulla Rasimus. Ulla Rasimus. PRO koulutus ja konsultointi Etelä- Suomen aluehallintovirasto 15.- 16.9. 2015 Ulla Rasimus Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi 20.9.2015 Osallisuuden muodot 1) Sosiaalinen osallisuus Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Ohjelman päämäärä Tehtävänä ollut rakentaa valtakunnallinen, yksinkertainen ja helposti toteutettava ohjelma. Työmme on osa kansallista

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä.

Varaluottamusmiehen asema on sama kuin muidenkin työntekijöiden. Hoitaessaan luottamusmiestehtäviä, hänellä on samat oikeudet kuin luottamusmiehellä. Tehy ry / Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry työehtosopimus Luottamusmiesvaaliohje LUOTTAMUSMIEHEN VALINTA KAUDELLE 2017 2019 YLEISTÄ Tehyläisiä työntekijöitä edustaa työehtosopimukseen liittyvissä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma

Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Joku hajatelma, lausahdus tähän etusivulle. Märynummen varhaiskasvatusyksikön varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelma Yhdessä käsikkäin samaan suuntaan matkaamme, elämän pienillä poluilla. Tervetuloa

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen.

TerveysInfo. Hellitä hetkeksi punnitse voimavarasi Omien voimavarojen kartoitukseen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. TerveysInfo Arjen aapinen Julkaisu muistuttaa yksinkertaisista keinoista, joilla jokainen voi huolehtia mielensä hyvinvoinnista ja jaksamisestaan. 2005 maksuton, 17,6 x 17,6 cm : 24 s. :piirr. : 2 vär.

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

KONTIOLAHDEN KUNNAN. Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma KONTIOLAHDEN KUNNAN Onttolan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Onttolan päiväkodin henkilökunta: Touhula (3-5 v.) 040 5781151 Päiväkodinjohtaja Mervi Ignatius Lastentarhanopettaja Mirja Torniainen

Lisätiedot

valvoa, että lakeja ja työehtosopimusta noudatetaan oikein Ensihoitopalvelualaa koskevan työehtosopimuksen 22 :n mukaan:

valvoa, että lakeja ja työehtosopimusta noudatetaan oikein Ensihoitopalvelualaa koskevan työehtosopimuksen 22 :n mukaan: YKSITYISEN ENSIHOITOPALVELUALAN LUOTTAMUSMIESVAALIOHJEET YLEISTÄ Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksessa on sovittu luottamusmiestoiminnasta ja Tehyyn järjestäytyneiden työtekijöiden oikeudesta valita

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset

Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Varhaiskasvatuksen Asiakaskyselyn 2013 tulokset Kyselyyn vastaajia 3217 henkilöä Englanninkieliseen kyselyyn vastaajia 22 henkilöä Vastaajia yhteensä 3239 henkilöä Generated on 22.03.2013 07:50 Taustatiedot

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN Sofian vastaanottokoti LIITE 1: Tulotietolomake 1 Päivämäärä Keskusteluissa läsnä LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA LAPSEN PERHE Lapsen vanhemmat Sisarukset Isovanhemmat Muita

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET

Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Metallityöväen Liitto ry LUOTTAMUSMIESVAALIEN OHJEET Sisältö 1... 1 2 Luottamusmiehen valinta ja toimiaika... 1 3 Luottamusmiehen tehtävät... 3 4 Vaalien ajankohta ja tiedottaminen... 4 5 Ehdokkaiden asettaminen...

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä Liikkuva koulu Paasitorni 1.12.2016 Palvelujohtaja Mika Mäkelä Aika ennen https://www.youtube.com/watch?v=gsaalcjnns Liikkuva koulu laajenee kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä HENKILÖSTÖ TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto.

Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. 1 Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry 1 NIMI, KOTIPIKK J KILI Yhdistyksen nimi on Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit MK KRI ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä liitto. Liiton

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot