KOTKANIEMI. Maisema-, rakennushistoria- ja tilaselvitys. arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oy Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTKANIEMI. Maisema-, rakennushistoria- ja tilaselvitys. arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oy Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA"

Transkriptio

1 KOTKANIEMI Maisema-, rakennushistoria- ja tilaselvitys arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oy Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA

2 2

3 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on yhdistetty Kotkaniemen päärakennusta ympäröivän maiseman historiaa ja päärakennuksen rakennushistoriaa koskevat tarkastelut. Niiden pohjalta esitetään maiseman kehittämisen suuntaviivat sekä päärakennuksen osalta kotimuseon tilojen käyttöä ja kunnostusta koskevat suositukset. Kotkaniemi on poliittisesti merkittävä henkilöhistoriallinen museo, jonka kiinnostavuus perustuu presidentti P. E. Svinhufvudin ja hänen puolisonsa Ellen Svinhufvudin kotiin, elämänpiiriin ja elämäntyöhön. Kotkaniemellä on merkitystä myös maisemallisena ja rakennushistoriallisena kohteena, joka voi kertoa 1900-luvun alkupuolen valistuneiston maalais elämästä ja miljööstä. Kotimuseon rinnalla Kotkaniemi tarjoaa mahdollisuuksia kotiseututoimintaa palvelevana kokous- ja juhlatilana sekä matkailu kohteena ja retkeilyn ja ulkoilun tukikohtana. Tilaselvitys on tehty yhteistyössä museon toimintaideaa kehittäneiden Anna-Kaisa Ekin ja Kaisa Munukan kanssa. Maisemaselvitys keskittyy päärakennukseen ja piha piiriin siinä vaiheessa, kun ne olivat presidenttiparin kotiympäristönä. Maatalous tilalla on jo lopullisesti päättynyt. Kotka niemen perinteitä puutarhanhoidon alalla voidaan sitä vastoin elvyttää. Ainakin pää rakennuksen lähin ympäristö tulisi kunnostaa palautettavien pääkäytävien ja täydentävien istutusten osalta ja ottaa intensiivisen hoidon kohteeksi. Hedelmä- ja marja tarhoja voidaan osittain palauttaa. Myös kasvimaa voidaan ottaa uudelleen käyttöön, mikäli sen ylläpitämiseen löytyy vapaaehtoisvoimia. Kunnostettu puutarha tuo arvokkaan lisän kotimuseoon ja alueen matkailu- ja virkistyskäyttöön. Selvityksessä on myös osoitettu, miten tuloliikennettä ja pysäköintiä voidaan kehittää. Samalla on osoitettu mahdollisia tulevia tarpeita palvelevien lisärakennusten paikkoja. Uutena kevyenä rakennuksena esitetään saapuvia matkailijaryhmiä ja ulkoilijoita palvelevan huolto- ja oleskelukatoksen rakentamista. Päärakennukseen kohdistuvaa käyttöpainetta voidaan sen avulla keventää. Päärakennus on ulkohahmoltaan ja tilarakenteeltaan hyvin säilynyt. Toimenpiteet tulisi kohdistaa rakennusteknisesti välttämättömiin korjauksiin ja museohuoneiden konservointiin. Päätilat ja niissä säilynyt kalustus ja esineistö antavat hyvän lähtökohdan interiööreihin painottuvalle kotimuseolle. Päätiloihin on kuitenkin vuosikymmenten vaihtelevan käytön aikana tehty pintamateriaalien muutoksia ja ylimaalauksia, jotka eivät vastaa tilojen museaalista arvoa. Lähes kaikille pintarakenteille on syytä tehdä tarkistuksia ja restauroivia toimenpiteitä, jotta ne entistä paremmin muodostaisivat ehjän ja arvokkaan kehyksen museointeriööreille. Selvitys osoittaa myös, että varsin ehjien kotimuseohuoneiden rinnalla on toissijaiseen käyttöön joutuneita tiloja, joiden palauttamiselle museohuoneiksi on tuskin edellytyksiä, varsinkin kun niihin kuuluva kalustus ja esineistö puuttuvat. Nämä tilat eli vanha keittiö lähihuoneineen tarjoavat mahdollisuuksia uusille museoon kuuluville tarpeille: näyttelyille, museopedagogiikalle, kokouksille sekä kahvila- ja tarjoilu toiminnalle. Uusitut tilat voivat palvella yhtäaikaisesti kahtakin n. 40 hengen ryhmää ja toimia muun museotoiminnan rinnalla siitä riippumatta. Ullakon vanhat huoneet palvelevat museon henkilökuntaa. Avoullakko jätetään sellaisenaan rakennushistorialliseksi dokumentiksi. Liitteinä olevissa huonekorteissa on tiivistetty tiedot sisätilojen nykytilasta, historiallisista vaiheista ja pintakerrostumista sekä kehittämissuosituksista. 3

4 4

5 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1. Tietoja selvityksen laadinnasta 7 Selvityskohde 7 Selvityksen laadinta 7 2. Selvitystehtävä ja sen taustaa 9 Kotkaniemen maisema-, rakennushistoria- ja tilaselvitys tehtävänä 9 Kotkaniemen merkitys ja toiminta-ajatus 9 Lähtötiedot 10 Kaavoitustilanne Kotkaniemen tilan historian pääpiirteitä 13 Thoméiden aika P. E. ja Ellen Svinhufvudin aika Nuorempien Svinhufvudien aika Museoviraston aika Maisema, puutarha ja sivurakennukset 15 Maiseman ja puutarhan historiaa 15 Sivurakennusten historiaa 21 Johtopäätöksiä 23 Maiseman ja puutarhan kehittämismahdollisuuksia Päärakennus 29 Rakennus-, korjaus- ja muutosvaiheita 29 Nykytila 33 Säilyneisyys 33 Pintarakenteiden säilyneisyys ja esiin saatuja katkelmia vanhemmista pinnoista 35 Johtopäätöksiä 37 Sisätilojen pintojen restaurointimahdollisuuksia 39 Käyttö- ja kehittämismahdollisuuksia Jatkotoimenpiteitä: selvitystarpeita 47 LIITTEET: Kotkaniemen rakennukset, laajuustiedot Huonekortit Valikoima listaprofiileja Piirustusluettelo Piirustukset

6 6

7 1. TIETOJA SELVITYKSEN LAADINNASTA Selvityskohde Presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi rakennuksineen ja piha-alueineen. Tila: Kotkaniemi Kylä: Toikkala Rekisterinumero: 4:19 Osoite: Lappeenrannantie LUUMÄKI Selvityksen laadinta Tilaaja: Museovirasto / Kulttuuriympäristön hoito-osasto Nervanderinkatu 13 PL Helsinki Yli-intendentti Selja Flink puh , sähköposti Käyttäjän edustaja: P. E. Svinhufvudin kotimuseo Lappeenrannantie LUUMÄKI Museonhoitaja Sirkka Svinhufvud puh , sähköposti Laatijat: arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oy Ratakatu 1b A HELSINKI Minna Lukander, arkkitehti puh , sähköposti Mari Mannevaara, arkkitehti puh , sähköposti Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA Ratakatu 1b A HELSINKI Vilhelm Helander, arkkitehti, professori Jaakko Penttilä, arkkitehti puh , sähköposti Päärakennuksen pintarakenteiden tutkimuksen ja restauroinnin asiantuntijana Rakennusten värisuunnittelu Petapi Pentti Pietarila, konservaattori 7

8 Ohjausryhmä: Selvitystyön aikana on kokoontunut työryhmä, johon ovat Museo virastosta kuuluneet Selja Flink, Marja Pelanne ja Lea Värtinen, museo- ja matkailutoiminnan kehittämis suunnitelmaa laatineet Anna-Kaisa Ek ja Kaisa Munukka sekä selvityksen laatijoista Minna Lukander, Vilhelm Helander ja Jaakko Penttilä. Taustatietoja Kotkaniemestä: Arvokkaita taustatietoja selvityksen laatijoille ovat Kotkaniemessä käyntien yhteydessä antaneet museonhoitaja Sirkka Svinhufvud sekä Jorma Svinhufvud. Kotkaniemessä säilyneet, sen historiaa valottavat valokuva-albumit ovat myös olleet lainassa selvityksen laatijoilla. Merkittävä osa selvityksen kuvituksesta on peräisin näistä albumeista. 8

9 2. SELVITYSTEHTÄVÄ JA SEN TAUSTAA Kotkaniemen maisema, rakennushistoria- ja tilaselvitys tehtävänä Selvityksessä tehtävänä on ollut analysoida Kotkaniemen rakennushistoriaa ja kotimuseon tilojen käyttöä. Rakennushistoriaselvityksessä ei ole ollut tarkoituksena tutkia rakennushistoriaa syvällisesti, vaan lähinnä analysoida olemassa olevia tietoja ja määritellä niiden pohjalta restauroinnin ja tilasuunnittelun lähtökohtia. Tilaselvityksessä on tutkittu esille tulleiden käyttötarkoitusten soveltuvuutta tarjolla oleviin tiloihin. Se on tehty tiiviissä yhteistyössä museon toimintaideaa kehittäneiden Anna-Kaisa Ekin ja Kaisa Munukan kanssa. Selvitys on käsittänyt myös ympäröivän maiseman tarkastelun ja suppeasti sen kehittämisen suuntaviivat. Se tarkoittaa maiseman pääpiirteiden sekä mahdollisten lisärakentamispaikkojen selvitystä. Keskeisenä lähtökohtana on päärakennuksen ja pihapiirin tila siinä vaiheessa, kun se on ollut P. E. ja Ellen Svinhufvudin asuin paikkana. Selvitys koskee rakennuksia ja maisemaa eli museotoiminnan kehyksiä. Kotkaniemen irtokalustus ja museoesineistö eivät kuulu selvityksen piiriin. Kotkaniemen merkitys ja toiminta-ajatus Kotkaniemi on ennen muuta historiallisesti ja poliittisesti merkittävä henkilöhistoriallinen museo. Sen kiinnostavuus perustuu presidentti P.E. Svinhufvudin ja hänen puolisonsa Ellen Svinhufvudin kotiin, elämänpiiriin ja elämäntyöhön. Kotkaniemellä on merkitystä myös maisemallisesi ja rakennushistoriallisesti kiinnostavana ja elämyksiä tarjoavana kohteena. Kokonaisuus voi kertoa yleisemminkin 1900-luvun alkupuolen valistuneiston maalais elämästä ja kartanonomaisesta miljööstä. Museotoiminnan rinnalla Kotkaniemi tarjoaa kehittämismahdollisuuksia matkailukohteena yleisemmin sekä retkeily- ja ulkoilualueena. Kotkaniemi liittyy osaksi Luumäen ja Lappeenrannan seudun muita matkailunähtävyyksiä. Se voi toimia auto matkailijoiden, polkupyöräretkeilijöiden ja melojien tukikohtana sekä matkailu informaation kiintopisteenä ja paikallistuotteiden esittely- ja myyntipisteenä. Kotkaniemi voi palvella myös paikallista yhdistys- ja seuratoimintaa kokous- ja juhlatilana. Kaikkien näiden toimintojen tarpeet on otettava huomioon puhtaan museotoiminnan rinnalla Kotkaniemeä kehitettäessä. Mainitut muut toiminnat voivat tarjota huomattavia synergiaetuja museotoiminnan kehittämiselle. Päärakennuksen osalta lähtökohtana on luonnollisestikin rakennus sellaisenaan: se on ulkoasultaan ja sisäiseltä tilarakenteeltaan hyvin säilynyt. Toimenpiteet tulisi keskittää rakennusteknisesti välttämättömiin korjauksiin ja konservointiin. Vähäisiin rakennuksen arvoa palauttaviin toimenpiteisiin on samalla varauduttava. Näin kunnostettuina päätilat yhdessä pitkälti säilyneen kalustuksen ja esineistön kanssa antavat hyvän lähtökohdan interiööreihin painottuvalle kotimuseolle. Museon edellyttämät toiminnalliset ratkaisut on pääsääntöisesti rajoitettava vanhojen tilojen puitteisiin. Selvitystyön kuluessa on havaittu, että päärakennuksessa on myös jo aikaisemmin perusteellisesti muutettuja tiloja. Ne voivat tarjota mahdollisuuksia uusien toiminnallisten tarpeiden, kuten näyttelyiden, museopedagogiikan, kokouskäytön ja tarjoilun tilaratkaisuille. Selvitystyön aikana on käynyt ilmeiseksi, ettei suurimuotoiselle lisärakentamiselle ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä edellytyksiä. Päärakennuksen käyttöön kohdistuvaa painetta on kuitenkin syytä keventää. Selvityksessä on tutkittu mahdollista lisä- 9

10 rakentamis paikkaa uudelle huoltorakennukselle, jossa matkailijaryhmät ja ulkoilijat saapuessaan voivat kokoontua. Selvityksessä on otettu kantaa myös mahdollisesti tulevaisuudessa tarvittavan suuremman laajennuksen sijoituspaikkaan. Tärkeä osa selvitystyötä koskee Kotkaniemen maiseman ja puutarhan kehitys piirteitä. Selvitys antaa suuntaviivoja ulkotilojen kunnostukselle. Varsinainen maanviljelys ja karjanhoito ovat tilalla lopullisesti päättyneet. Kotkaniemen perinteitä puutarhanhoidon alalla voitaisiin sitä vastoin elvyttää. Ainakin jonkinasteisesti kunnostettu puutarha voi antaa merkittävän lisän Kotkaniemen kotimuseon kokemiseen ja edistää alueen muutakin matkailu- ja ulkoilukäyttöä. Lähtötiedot Selvityksen lähtökohtana ovat tarjous pyyntö , tarjous ja Museoviraston edustajan (Flink) kanssa käyty neuvottelu. Rakennushistoriallinen selvitys Satu Frondelius on vuonna 2003 laatinut Kotkaniemeä koskevan rakennushistoriaselvityksen. Siinä esiin tuotuihin perustietoihin ei ole paljon lisättävää. Tietoja rakennushistoriasta on tässä selvityksessä voitu syventää erityisesti kahdella taholla: maiseman ja pihapiirin historia sekä sisätilojen eri pintakerrostumat. Museotoimintaan ja matkailuun liittyvät selvitykset Kotkaniemen kehittämistä museotoiminnan ja matkailun näkökulmasta ovat Museovirastossa suunnitelleet Anna-Kaisa Ek ja Kaisa Munukka. Tilatarpeista ja -toiveista on neuvoteltu Museovirastossa Myös vuodenvaihteessa valmistunut raportti on ollut käytettävissä selvitystä laadittaessa. Kotkaniemen kehittämiseen liittyviä näkökohtia on myös tuotu esiin P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön tilaamassa selvityksessä, jonka on laatinut Vesa Määttä vuonna Rakennustekniset selvitykset Museovirasto on vuonna 2011 teettänyt Kotkaniemen päärakennuksen kuntotarkastuksen, tekijänä insinööritoimisto Siluc Oy. Sitä on käytetty hyödyksi selvitystä laadittaessa. Eri rakennusten tai päärakennuksen eri rakennusosien tarkempi rakennusteknisen kunnon selvitys ei ole kuulunut tähän työhön. Mittaukset T. Hirvonen ja A. Valo Museoviraston rakennushistorian osastolta ovat vuonna 2001 ja 2002 mitanneet piha-alueen (asemapiirustus), päärakennuksen (pohja- ja leikkauspiirustukset, julkisivu itään) sekä renkituvan ja aitat (pohjapiirustukset). Nämä mittauspiirustukset ovat olleet selvitystyön tärkeitä lähtökohtia. Mittauksia on vielä täydennettävä ja tarkennettava yksityiskohtaisemman suunnittelun pohjaksi. Myös alueen nykyinen kasvillisuus olisi inventoitava lajikohtaisesti pihapiirin ja puutarhan kunnostuksen pohjaksi. Samaten olisi vanhoista valokuvista ym. lähteistä pyrittävä selvittämään puutarhan kukoistuskauden kasvilajistoa. Tätä ei talvi olosuhteidenkaan vuoksi ole voitu suorittaa tämän selvityksen yhteydessä. Valokuvadokumentointi Kotkaniemen päärakennuksen on vuonna 2011 valokuvadokumentoinut Tuomas Uusiheimo / Kuvasuunnittelu- & agentuuritoimisto Keksi. Näitä valokuvia on käytetty selvityksen kuvituksena. 10

11 Kaavoitustilanne Rantayleiskaava ja sen määräyksiä Kotkaniemen kiinteistö Rn:o 4:19 rajautuu luoteessa Kivijärveen, kaakossa sitä rajaa valtatie 6. Naapurikiinteistöt sekä koillis- että lounaispuolella ovat yksityisessä omistuksessa hyväksytyssä rantayleiskaavassa Kotkaniemen rakennusryhmä piha-alueineen on merkitty loma- ja matkailualueeksi, Koppolniemi ja kangasmetsä vyöhyke valtatie 6:n varrella maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamis tarvetta. Loma- ja matkailualue on varustettu merkinnällä /s, joka edellyttää, ettei alueen maisemallisia, kulttuurihistoriallisia tai luonnonolosuhteista johtuvia arvoja heikennetä. Lisäksi päärakennus on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja/tai kyläkuvan säilymisen kannalta arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa ja jossa suoritettavien muutos- ja korjaustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuuri historiallisesti arvokas ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Kotkaniemen loma- ja matkailualueelle ei rantayleiskaavassa ole merkitty rakennusalaa eikä rakennusoikeuden laajuutta. 11

12 1910-luku? 12

13 3. KOTKANIEMEN TILAN HISTORIAN PÄÄPIIRTEITÄ Thoméiden aika Vuonna 1897 Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé osti noin 13 hehtaarin palstan Luumäen Toikkalan kylästä. Seuraavana vuonna palsta lohkottiin itsenäiseksi tilaksi, joka sai nimekseen Kotkaniemi. Tila jakautui kahteen osaan: Lappeenrannan tien eteläpuolella olivat niityt ja pellot, pohjoispuolella Kivijärveen pistävälle niemelle asti jatkuva kangas metsä. Vuosina Thomé rakennutti tilalle huvilamaisen päärakennuksen virkaasunnokseen ja perheensä kodiksi. Thomét muuttivat Kotkaniemeen joulukuussa Heti pää rakennuksen jälkeen sen eteläpuolelle rakennettiin pienempi ns. arkistorakennus tuomiokunnan arkisto- ja tuomariharjoittelijoiden asuin tiloiksi ja 1900-luvun vaihteessa päärakennuksesta itään rakennettiin lisäksi navetta ja muita talousrakennuksia. Tuomari Thomé kuoli v P. E. ja Ellen Svinhufvudin aika Vuonna 1908 Thométa seurasi Lappeen tuomiokunnan tuomarin virassa P. E. Svinhufvud. Thomén perikunta tarjosi Kotkaniemen seuraavan tuomarin ostettavaksi. Kauppa tehtiin keväällä 1908, ja näin Kotkaniemi siirtyi ikään kuin tuomarinviran mukana Svinhufvudille ja 1910-luvun vaihteessa Svinhufvud vielä laajensi tilan pinta-alaa maakaupoin n. 100 hehtaariin. Vuonna 1914 Svinhufvud erotettiin tuomarin virasta ja karkotettiin Siperiaan poliittisista syistä. Karkotusvuosina hänen puolisonsa Ellen Svinhufvud huolehti Kotkaniemestä ja pyrki kohentamaan perheen taloudellista tilannetta pitämällä siellä täyshoitolaa. Vuodet Svinhufvud vietti ensin Helsingissä valtiollisten velvollisuuksien parissa ja sitten Turussa pankinjohtajana. Kesällä 1920 hän luopui toimestaan pankinjohtajana ja palasi valtion myöntämän eläkkeen turvin asumaan Kotka niemeen luvun Svinhufvudit asuivat vakituisesti Kotkaniemessä, mutta 1930-luvulla valtiolliset tehtävät veivät Svinhufvudin jälleen Helsinkiin ensin pääministeriksi ( ) ja sitten presidentiksi ( ) ja 1930-luvun aikana kunnostettiin päärakennusta ja rakennettiin muutamia talous rakennuksia (kanala, sikala, talas ja autotalli). Presidenttikauden jälkeen Svinhufvudit asuivat jälleen Kotkaniemessä, jossa P. E. Svinhufvud kuoli vuonna 1944 ja Ellen Svinhufvud vuonna Nuorempien Svinhufvudien aika Ellen Svinhufvudin kuoleman jälkeen Kotkaniemi siirtyi seuraavalle sukupolvelle. Vuonna 1954 Veikko Eivind ja Aune Svinhufvud aloittivat täyshoitolatoiminnan Kotkaniemessä; kesäisin päärakennus ja ns. arkistorakennus olivat täydessä käytössä. Ns. arkistorakennus tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna Myös maataloutta harjoitettiin edelleen ja suorastaan kehitettiin, kun talouspihan vanhat sivurakennukset korvattiin uudella tiilirakenteisella navetalla vuonna Maataloudesta luovuttiin 1970-luvun puolivälissä. Vuonna 1975 Kotkaniemi jaettiin Veikko ja Aune Svinhufvudin jälkeläisten kesken. Lappeenrannantien pohjoispuolella sijainnut osa tilasta, mukaan lukien päärakennus 13

14 pihapiireineen, jäi Jorma ja Sirkka Svinhufvudille, jotka jatkoivat täyshoitolatoimintaa aina vuoteen 1999 asti. Museoviraston aika 1999 Suomen valtio osti Kotkaniemen vuonna 1999, ja siitä alkaen se on ollut Museoviraston hallinnassa. P. E. Svinhufvudin kotimuseo avattiin Kotkaniemessä vuonna Jorma ja Sirkka Svinhufvud asuivat päärakennuksessa (eteläpään huoneissa) vielä 2000-luvun alkuvuosina, minkä jälkeen päärakennus jäi pelkästään museokäyttöön luvun puolivälissä asuinkäyttöön muutettu uusi navetta on toistaiseksi Svinhufvudien kotina. Erkki Räikkönen

15 4. MAISEMA, PUUTARHA JA SIVURAKENNUKSET Maiseman ja puutarhan historiaa Viljelysmaisema Vaikka Kotkaniemi oli uusi tila, se ei ollut uudisraivaustila: pellot ja niityt olivat jakamisten, lohkomisten ja maakauppojen kautta perua vanhasta Hovin tilasta ja osa Toikkalan kylän viljelysmaisemaa. Tässä selvityksessä keskitytään Kotkaniemen päärakennusta ympäröivään huvilamaiseen puutarha- ja ranta maisemaan. On kuitenkin muistettava, että päärakennuksen lähiympäristön ohella Lappeen rannantien eteläpuolinen viljelysmaisema oli tärkeä osa Kotkaniemen päivittäistä elämän piiriä tämä välittyy selvästi ja 1930-luvun valokuva-albumeista (maisteri Räikkösen albumi vuodelta 1928, Kotkaniemi-filmialbumi vuodelta 1936), joissa viljelys maisema on aina mukana. Vuonna 1930 peltoa ja viljeltyä laidunta oli 20 hehtaaria, ja viljelyksessä ruista, kauraa, ohraa, perunaa, juurikasveja, pellavaa sekä rehukasveja ja heinää. Kotkaniemen kannalta merkittävä muutos maisemassa oli vanhan Lappeenrannantien uudelleenlinjaaminen 1950-luvulla. Nykyisin hyvin vilkkaan 6-tien liikennemelu yltää päärakennuksen lähiympäristöön. Tien uudelleenlinjaus on vireillä. Puutarhan perustaminen Kotkaniemen pää- ja talousrakennuksia ei rakennettu Toikkalan kylän vanhojen maatalojen tapaan viljelysten yhteyteen, vaan niistä erilleen Kivijärveen pistävälle niemelle. Sijainti antoi päärakennukselle huvilamaisen luonteen. Rakennuspaikka niemellä oli mäntyvaltaista kangasmetsää, joka vuoden 1898 lohkomis kartassa on kuitenkin merkitty kaskimaana viljelykelpoiseksi; puutarhan perustamista ajatellen ainakin jonkinasteinen soveltuvuus viljelyyn on tietenkin ollut eduksi. Thoméiden ajalta ei ole säilynyt tietoja Kotkaniemen puutarhasta. Todennäköistä kuitenkin on, että puutarhan perustustyö aloitettiin jo 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ainakin raivaamalla päärakennuksen ympäristöä. Päärakennuksen länsi- ja eteläpuolelle vaikuttaa tuolloin valikoiden jätetyn täysikasvuisia koivuja. Svinhufvudien aikana puutarhanhoitoa jatkettiin luvulla puutarhan piirteet olivat vakiintuneet: Päärakennuksen itäpuolella oli käytävien halkoma koristepuutarha. Länsipuolella, järveä kohti viettävällä rinteellä lähimpänä päärakennusta oli koristepuutarha, sen alapuolella hedelmä- ja marjatarha sekä lähimpänä järveä yhdeksään neliöön jaettu kasvimaa. Todennäköisesti puutarhanhoidon painopiste oli ensin lännenpuoleisessa puutarhassa, jossa istutukset ovat jo 1920-luvun valokuvissa varttuneempia luvun valokuvissa pää rakennuksen itäpuolella oli vielä avoin kenttä, mutta ja 1930-luvun valokuvista voi seurata istutusten vähittäistä varttumista ja rehevöitymistä myös idänpuoleisessa puutarhassa. Puutarhan kukoistuskausi 1930-luvulla 1930-luvun lopulle tultaessa Svinhufvudit olivat vaalineet Kotkaniemen puutarhaa jo yli neljännesvuosisadan, ja pitkällisen työn tuloksena puutarha oli kukkeimmillaan. Puutarha oli tuolloin noin hehtaarin laajuinen. Selvitykseen liittyy tätä vaihetta kuvaava ennallistuspiirustus, joka perustuu ensisijaisesti Topografikunnan ilmakuvaan heinäkuulta 1939 sekä Ilmavoimien komentajan P. E. Svinhufvudille joulukuussa 1936 lahjoittaman valokuva-albumin viistoilmakuviin. Viistoilmakuvat on kuvattu useampien vuosien aikana, osa jo 1920-luvun jälkipuolella. Yksityis kohtia on nähtävissä myös ja 1930-luvulla maantasolta otetuissa valo kuvissa. Lisäksi tietoja mm. puutarhan kasvi lajeista on antanut Jorma Svinhufvud. Valokuva-aineiston suhteellisesta 15

16 Puolustusvoimien tiedustelukeskus 234/ heinäkuuta

17 Erkki Räikkönen 1929 (Museovirasto 6616:14) 1930-luvun loppu 17

18 1920- luvun loppu/1930-luvun alku 1930-luvun loppu (Museovirasto 6616:139) 18

19 runsaudesta huolimatta joitakin osia pihapiiristä on jäänyt yhtäältä ilma kuvissa tuuhean puuston peittoon ja varjoon (mm. alueita päärakennuksen ja ns. arkisto rakennuksen välillä sekä päärakennuksen luoteis- ja itäpuolilla), toisaalta maantasolta jokseenkin tyystin kuvaamatta (mm. talous piha). Puutarhan kasvilajien osalta valokuvat tarjoavat lähinnä viitteitä, mutta käsitystä lajistosta voitaneen ainakin jossakin määrin täydentää puutarhassa jäänteinä säilyneet kasvilajit inventoimalla. Päärakennuksen idänpuoleisen puutarhan selkäranka oli pääsisäänkäynnin edustalle johtava pääkäytävä, joka jatkoi Lappeenrannantieltä Kotkaniemeen johtavan pihatien linjaa. Lisäksi puutarhaa halkoivat navetan edustalle johtaneet kapeammat käytävät. Päärakennusta lähestyttäessä pääkäytävää reunustivat edustavat istutukset: käytävän reunassa matalat kukkaistutukset, niiden takana korkeammat kukkaistutukset ja taaimmaisena pensaat. Muita käytäviä reunustivat vaatimattomammin pelkät pensasistutukset. Pääsisäänkäynnin edessä oli pensasistutusten ympäröimä aukio. Lännenpuoleinen puutarha sijaitsi Kivijärveä kohti viettävällä rinteellä. Päärakennuksen poikkipäädyn kohdalta lähti suora pääkäytävä alas rinnettä. Lähimpänä pää rakennusta oli koristepuutarha, jossa pääkäytävä oli reunustettu kivin (ainakin 1920-luvun valokuvissa) sekä kukka- ja pensasistutuksin. Pääkäytävän pohjoispuolella oli metsäisempi käytävälenkki levähdys penkkeineen, eteläpuolella osin kukkaistutusten reunustama käytävälenkki, jonka keskelle jäi nurmikenttä huolellisesti sommiteltuine pyöreine kukkapeteineen. Pää rakennuksen länsiseinustalla ja avoverannan edessä kasvoi köynnöksiä luvun ilmakuvista käy ilmi, että 1930-luvun lopulla puustoa harvennettiin sekä Kivijärven rannassa että puutarhan pohjoispuolella. Näin näkymä päärakennuksen luota (ehkä erityisesti avoverannalta) kohti Kivijärveä avartui. Alempana rinteessä oli hedelmä- ja marjatarha; lajeja olivat mm. omena, luumu, kirsikka, viinimarja ja vadelma luvulla hedelmä puita oli 52 ja marjapensaita 40. Pääkäytävää ja siihen liittynyttä neliömäistä aukiota reunustivat hedelmäpuut ja marjapensaat. Hedelmätarhassa sijaitsi myös korkea salko kotka viireineen. Lähimpänä Kivijärven rantaa oli käytävien yhdeksään neliöön jakama kasvimaa. Pääkäytävän puoleiset neliöt oli varattu monivuotisille lajeille, kuten raparperille, parsalle, maa-artisokalle ja pipar juurelle, muut neliöt yksivuotisille lajeille, joita olivat mm. porkkana, punajuuri ja sipuli. Kasvimaan vieressä ja päärakennuksen etelä päädyssä oli kasvilavoja. Puutarhan taantuminen ja nykytila Puutarha alkoi hitaasti taantua 1950-luvulla. Ilmakuvassa vuodelta 1962 näkyy, että puutarhan puusto oli tuolloin vielä rehevää. Idänpuoleiseen puutarhaan oli syntynyt uusi käytävä aivan päärakennuksen itäseinustalle. Kukka- ja pensasistutukset olivat huomattavasti köyhtyneet, elleivät liki hävinneet. Lännenpuoleisen koristepuutarhan pääpiirteet, käytävät ja osin myös niitä reunustaneet kukka- ja pensasistutukset olivat kuitenkin edelleen nähtävissä. Kasvimaa oli menettänyt säännöllisen geometriset piirteensä; toisaalta sitä oli laajennettu pääkäytävän pohjoispuolelle luvulle tultaessa puutarha oli jo hyvin pelkistynyt. Ilmakuvassa vuodelta 1981 näkyy, että idänpuoleisen puutarhan vanhasta käytäväjärjestelmästä oli jäljellä enää pääkäytävä ja aukio pääsisäänkäynnin edustalla tähän oli tietenkin merkittävänä syynä kulkureittien muuttuminen ns. arkistorakennuksen tuhoutumisen ja vanhojen talousrakennusten purkamisen myötä vuonna Puusto päärakennuksen etelä- ja lounaispuolella oli harventunut. Lännenpuoleisen puutarhan pääpiirteitäkään ei enää voinut tunnistaa. Koristepuutarha, hedelmätarha ja kasvimaa olivat sulautuneet yhdeksi avoimeksi nurmikentäksi. 19

20 Minna Lukander

21 Nykytilanne vastaa suuressa määrin 1980-luvun tilannetta. Lännenpuoleinen puutarha muodostaa edelleen avoimen maisematilan. Vanhaa, huonokuntoista puustoa on 2000-luvun aikana jouduttu entisestään harventamaan, eikä korvaavaa puustoa ole istutettu. Toisaalta rantavyöhyke on vähitellen vesakoitumassa ja Kivijärvelle avautuneet näkymät umpeutumassa. Koppolniemi Kivijärveen pistävä Koppolniemi oli viljelysmaiseman ja puutarhan ohella osa Kotkaniemen päivittäistä elämänpiiriä. Niemen pohjoisosassa, 1. maailmasodan aikana rakennettujen tuliasemien lähellä oli P. E. Svinhufvudin ahkerasti käyttämä ampumapaikka. Koppolniemessä käytiin myös päiväkävelyillä, niin kuin 1920-luvun valokuvista voidaan nähdä (maisteri Räikkösen albumi). Niemen pohjoisrannalla Paijainlahdella sijaitsi myös pärekattoinen talas. Se on saatettu rakentaa vuosina , sillä siitä on useita valokuvia juuri vuodelta 1929 (maisteri Räikkösen albumi). Valokuvissa talaksen vieressä näkyy myös ankka-aitaus. Talaan hahmo näkyy vielä vuoden 1981 ilma kuvassa, mutta on sen jälkeen hävinnyt osin sortuneita perustuksia lukuun ottamatta. Kivijärven säännöstely aloitettiin vuosina Säännöstelyn vaikutuksesta keski määräinen vedenpinta laski noin puoli metriä aikaisempaa alemmaksi. Vedenpinnan alenemisen vaikutus näkyi selvimmin Koppolniemessä, jonka aikoinaan melkein saarimainen kärki kasvoi kiinni mantereeseen, sekä Paijainlahdella, jossa talaksen perustukset jäivät osaksi kuiville. Vuonna 1963 Karjalan Ampujapiiri pystytti P. E. Svinhufvudin ampumapaikalle muistomerkin. Sivurakennusten historiaa Arkistorakennus Ns. arkistorakennus oli rakennettu pian päärakennuksen jälkeen tuomiokunnan arkistoa ja tuomariharjoittelijoiden majoittamista varten. Vuoden 1914 jälkeen, kun P. E. Svinhufvud ei enää ollut tuomarinvirassa, arkistorakennus jäi vähäisemmälle käytölle. Kesäisin siellä asuivat Svinhufvudien lapset perheineen Kotkaniemessä vieraillessaan luvulla ns. arkistorakennuksessa asui Svinhufvudien nuorin poika Veikko Eivind perheineen, ja sen jälkeen se ehti palvella vielä noin vuosi kymmenen ajan täyshoitolakäytössä ennen tuhoutumistaan salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna Arkistorakennuksen paikasta muistuttavat vielä maakumpu ja kellari. Talousrakennukset Talousrakennuksista navetta, aitat ja renkitupa oli rakennettu jo Thoméiden aikana. P. E. ja Ellen Svinhufvudien aikana rakennettiin vuonna 1914 talli sekä 1920-luvun lopulla, mahdollisesti vuonna 1928 sikala ja kanala. Talouspihalla sijaitsi toinenkin kanala sekä maakellari, joiden rakentamisajankohdat eivät ole tiedossa luvun alussa kotieläiminä oli 3 hevosta, 8 lehmää ja sonni, 3 sikaa, 5 lammasta, 100 kanaa ja noin 80 kaniinia. Talousrakennukset ovat suurimmaksi osaksi hävinneet. Navetta, talli ja vähäisemmät talousrakennukset purettiin, kun uusi tiilirakenteinen navetta oli vuonna 1965 valmistunut vanhan talouspihan itäpuolelle. Karjatalous jatkui kuitenkin vain noin vuosikymmenen ajan; uusi navetta muutettiin asuinrakennukseksi 1970-luvun puolivälissä. Tällöin muukin maataloudenharjoitus Kotkaniemessä päättyi. Vain Thoméiden ajalta peräisin olevat hirsirunkoiset aitat ja renkitupa jäivät jäljelle. Ne ovat toimineet nuorempien Svinhufvudien aikana täyshoitolavieraiden majoitusrakennuksina. Ainakin 21

22 Erik Dahlberg, Oscar Lindelöf

23 osa niiden ikkunoista on uusittu. Museoviraston toimesta myös aittojen kolmiorimakate on uusittu. Ns. arkistorakennuksen länsipuolella, lähellä kasvimaata sijaitsi jääkellari. Sen rakentamisajankohta ei ole tiedossa. Jääkellari oli hävinnyt viimeistään 1970-luvulle tultaessa. Autotalli Autotalli rakennettiin vuonna 1930, ja se on edelleen olemassa. Sen välittömässä läheisyydessä sijaitsi Kotkaniemen portti. Autotallin lähelle raivattiin pysäköintipaikka 2000-luvun alussa. Sauna ja sen lähiympäristö Päärakennuksesta lounaaseen, lähellä Kivijärven rantaa sijaitsee hirsirunkoinen sauna. Sen rakentamis aika ei ole tiedossa, mutta se saattaa olla vanhimmilta osiltaan peräisin jo Thoméiden ajalta. Saunaa mahdollisesti laajennettiin ja se laudoitettiin ja puna mullattiin P. E. ja Ellen Svinhufvudien aikana. Vesikate on nykyisin aaltopeltiä, arvauksena voidaan esittää sen olleen alunperin päreistä. Myös pyykkitupana toimineen pesuhuoneen sisäseinät on verhoiltu käsittelemättömällä pystypaneelilla. Löylyhuone on sisustettu uudelleen arviolta 1970-luvulla. Sauna lienee jäänyt käytöstä viimeistään 1980-luvulla, jolloin sen pohjoispuolelle rakennettiin uusi saunamökki luvulla hieman saunasta etelään rakennettiin kaksi mökkiä täyshoitolavieraita varten. Saunan läheisyydessä Kivijärven rannassa vaikuttaa sijainneen myös pärekattoinen uimakoppi. (Koppolniemessä on myös uimakoppi, mutta sen rakentamisajankohta ei ole tiedossa se lienee myöhäisempi.) Johtopäätöksiä 1900-luvun alkupuolella Kotkaniemessä yhdistyivät maatilamaiset ja huvilamaiset piirteet. Maataloutta harjoitettiin täysipainoisesti, mutta tilan rakennukset eivät sijainneet viljelysten läheisyydessä, vaan niistä erillään luonnonkauniilla niemellä. Maataloudesta ei ole säilynyt kotimuseon yhteydessä esiteltävää. Aittoja ja renkitupaa lukuun ottamatta muut P. E. ja Ellen Svinhufvudin aikaiset talousrakennukset on purettu jo puoli vuosisataa sitten, eikä lähiympäristö ole koskaan edes ollut viljelysmaisemaa. Sitä vastoin edellytykset huvila-asumisen ja puutarhanhoidon esittelemiseksi kotimuseon yhteydessä ovat yhä olemassa. Maiseman ja puutarhan kehittämismahdollisuuksia Puutarha Kotkaniemen puutarhan ainakin jonkinasteinen kunnostaminen on kotimuseon kehittämisen kannalta keskeistä. Museotoimintaa ja matkailua käsittelevässä raportissaan Ek ja Munukka ovatkin pohtineet, millaisia mahdollisuuksia puutarha kunnostettuna voi tarjota. Puutarhan kunnostuksen pohjaksi on olemassa melko hyvät tiedot sen aikaisemmasta asusta siltä ajalta, kun puutarhanhoitoa harjoitettiin Ellen Svinhufvudin johdolla. Erityisesti viljellyt kasvilajit vaativat vielä lisäselvitystä. Kysymys siitä, missä laajuudessa puutarhaa ja lähimaisemaa voidaan kunnostaa, liittyy ensi sijassa siihen, minkälaisiin istutustoimenpiteisiin resurssit riittävät ja varsinkin siihen, miten ja missä laajuudessa puutarhan jatkuva hoito voidaan järjestää. Vähimmäistoimenpiteenä olisivat päärakennuksen idänpuolisen sisääntuloalueen 23

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m²

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m² MYYNTIESITE v.165 1 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Jalkarannan kaupunginosassa sijaitsevat rekisteritontit

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Vapaudenpuiston yleissuunnitelma Lähtökohtia, tavoitteita ja alustavaa suunnittelua Sito Parhaan ympäristön tekijät Mitä tehdään, milloin ja miksi Puiston peruskorjaus liittyy muihin keskusta-alueen hankkeisiin

Lisätiedot

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53101 LAPPEENRANTA 15.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi OMAKOTITALO

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Håkansbölen kartano Hakunilassa tuli Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005. Kaupan myötä vantaalaisista tuli valtakunnallisesti

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 107 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusjärjestelmä NN. 113-13 Rakennusala, jolle saa sijoittaa mainostornin. 134 Istutettava alueen osa. 140-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS

TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS TYÖNPUISTON PUISTOHISTORIALLINEN SELVITYS Ranja Hautamäki, maisema arkkitehti Suunnittelupalvelut, Tampereen Infra 20.5.2013 Kaupunkiympäristön kehittäminen Työnpuiston puistohistoriaselvitys 1 (6) Työnpuisto

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Järvipelastuskeskus 70 Ap. S a t a m a. Puukujanne. Minigolf, lentopallo, tennis, senioripuisto. 40 Ap + Asuntovaunut ja -autot

Järvipelastuskeskus 70 Ap. S a t a m a. Puukujanne. Minigolf, lentopallo, tennis, senioripuisto. 40 Ap + Asuntovaunut ja -autot Loma Yleissuunnitelma 1 : 2000 N Järvipelastuskeskus 70 Ap S a t a m a S u o p e l l o n t i e Istutettava viheraita R i i h i a h o Puukujanne K u u s e l a L o m a m ö k k i a l u e e n laajennusvara

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Rivitalohuoneisto 4h+k+kph+s+wc+vh+ak+lasitettu terassi... 88,0 m² Asunto Oy Lahden Jahtikatu 12 -nimisen yhtiön osakkeet nrot...

Rivitalohuoneisto 4h+k+kph+s+wc+vh+ak+lasitettu terassi... 88,0 m² Asunto Oy Lahden Jahtikatu 12 -nimisen yhtiön osakkeet nrot... MYYNTIESITE v.164 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Jahtikatu 12 as 4, 15610 Lahti Nikkilä, Ala-Nikkilä Rivitalohuoneisto

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010

TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 TSAARIN LÄHDE: PUISTOSUUNNITELMA VATIMENPOHJA, VIROLAHTI YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS V1 12.7.2010 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU HARJU- SOINI KY Ympäristösuunnittelu Harju-Soini Ky Sivu 1/7 YLEISTÄ Suunnittelun

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä

Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä Norrkullalandet Västerskog Saarikohteen esittely ja pohdintaa Suojaisa ja monipuolinen saaripaikka n. 20nm etäisyydellä KoPusta Sipoon sisäisessä saaristossa. NORRKULLALANDETIN KOHTEEN ESITTELY JA SELVITYSRYHMÄN

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

TARMO-RAKENNE OY ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. Kun etsit laadukasta kotia, ota yhteyttä!

TARMO-RAKENNE OY ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. Kun etsit laadukasta kotia, ota yhteyttä! Sinun kosi, on juuri sinun perheellesi tehty! TARMO-RAKENNE OY Asuntorakentaja vuodesta 1975 ENNAKKOMARKKINOINTI ESITE, MUUTOKSET MAHDOLLISIA. As Oy Oulun Kiulukangas Rivitaloyhtiö Kiulukangas, Oulu Kun

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon.

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon. TARKASTUSKERTOMUS PMA 1201 Paikka TEUVA ÄYSTÖ KUKUNKALLIO Tarkastuskäynti 23.5.2012 Pentti Risla Kukunkallio E:n sijainti PK lehti 124302 RIIPPI P: 6937296 I: 237804 P (YKJ): 6940205 I (YKJ): 3237869 Taustaa

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi Täydennys. Timo Jussila

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi Täydennys. Timo Jussila 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi. 2013 Täydennys Timo Jussila 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Täydennys... 4 Perustiedot Alue: Nurmes,Pitkämäen

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ

LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 12 OTTEET RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA SEKÄ KAAVAMERKINNÖISTÄ JA MÄÄRÄYKSISTÄ LIITE 13 HAVAINNEKUVA LIITE 14 ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE LIITE 15 VASTINEET KAAVALUONNOKSEN NÄHTÄVILLÄOLOAIKANA SAATUIHIN

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9.

IL~-t~ Marita Kykyri tutkija/arkeologia Kymenlaakson maakuntamuseo MUISTIO. KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. MUISTIO KOTKA, Mussalo, Hevossalmi I r /. Kalastuslaitteen tarkastus 15.9. 2003 '. Leo Hanski (Hanskintie 8, 48310 Kotka) otti yhteyttä allekirjoittaneeseen 19.5. 2003 koskien mahdollista liistekatiskaa,

Lisätiedot

Tietoja MYYTÄVÄ KOHDE: MARIANKATU 20, SALO

Tietoja MYYTÄVÄ KOHDE: MARIANKATU 20, SALO 1 MYYTÄVÄ KOHDE: MARIANKATU 20, SALO Sijainti kartalla ja kiinteistön karttaote Tietoja Kiinteistötunnus 734-3-17-2 Kiinteistön pinta-ala 15.227 m2 Tehokkuus e=1,5 Rakennuksen kerrosala noin 5.700 m2 Kiinteistövero

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö

Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö Rakennukset Asemakaava Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta myy Meilahdessa, osoitteessa Heikinniementie 2a sijaitsevat kaksi rakennusta ja vuokraa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal

Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Kauniita koteja palveluiden äärellä Lehmossa Asunto Oy Lehmon Sammal Rakentaja M. Laukkanen Oy rakentaa Lehmoon yksitoista kotia käsittävän maalämpölämmitteisen rivitalokohteen. Asunto Oy Lehmon Sammal

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot