KOTKANIEMI. Maisema-, rakennushistoria- ja tilaselvitys. arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oy Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOTKANIEMI. Maisema-, rakennushistoria- ja tilaselvitys. arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oy Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA"

Transkriptio

1 KOTKANIEMI Maisema-, rakennushistoria- ja tilaselvitys arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oy Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA

2 2

3 TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on yhdistetty Kotkaniemen päärakennusta ympäröivän maiseman historiaa ja päärakennuksen rakennushistoriaa koskevat tarkastelut. Niiden pohjalta esitetään maiseman kehittämisen suuntaviivat sekä päärakennuksen osalta kotimuseon tilojen käyttöä ja kunnostusta koskevat suositukset. Kotkaniemi on poliittisesti merkittävä henkilöhistoriallinen museo, jonka kiinnostavuus perustuu presidentti P. E. Svinhufvudin ja hänen puolisonsa Ellen Svinhufvudin kotiin, elämänpiiriin ja elämäntyöhön. Kotkaniemellä on merkitystä myös maisemallisena ja rakennushistoriallisena kohteena, joka voi kertoa 1900-luvun alkupuolen valistuneiston maalais elämästä ja miljööstä. Kotimuseon rinnalla Kotkaniemi tarjoaa mahdollisuuksia kotiseututoimintaa palvelevana kokous- ja juhlatilana sekä matkailu kohteena ja retkeilyn ja ulkoilun tukikohtana. Tilaselvitys on tehty yhteistyössä museon toimintaideaa kehittäneiden Anna-Kaisa Ekin ja Kaisa Munukan kanssa. Maisemaselvitys keskittyy päärakennukseen ja piha piiriin siinä vaiheessa, kun ne olivat presidenttiparin kotiympäristönä. Maatalous tilalla on jo lopullisesti päättynyt. Kotka niemen perinteitä puutarhanhoidon alalla voidaan sitä vastoin elvyttää. Ainakin pää rakennuksen lähin ympäristö tulisi kunnostaa palautettavien pääkäytävien ja täydentävien istutusten osalta ja ottaa intensiivisen hoidon kohteeksi. Hedelmä- ja marja tarhoja voidaan osittain palauttaa. Myös kasvimaa voidaan ottaa uudelleen käyttöön, mikäli sen ylläpitämiseen löytyy vapaaehtoisvoimia. Kunnostettu puutarha tuo arvokkaan lisän kotimuseoon ja alueen matkailu- ja virkistyskäyttöön. Selvityksessä on myös osoitettu, miten tuloliikennettä ja pysäköintiä voidaan kehittää. Samalla on osoitettu mahdollisia tulevia tarpeita palvelevien lisärakennusten paikkoja. Uutena kevyenä rakennuksena esitetään saapuvia matkailijaryhmiä ja ulkoilijoita palvelevan huolto- ja oleskelukatoksen rakentamista. Päärakennukseen kohdistuvaa käyttöpainetta voidaan sen avulla keventää. Päärakennus on ulkohahmoltaan ja tilarakenteeltaan hyvin säilynyt. Toimenpiteet tulisi kohdistaa rakennusteknisesti välttämättömiin korjauksiin ja museohuoneiden konservointiin. Päätilat ja niissä säilynyt kalustus ja esineistö antavat hyvän lähtökohdan interiööreihin painottuvalle kotimuseolle. Päätiloihin on kuitenkin vuosikymmenten vaihtelevan käytön aikana tehty pintamateriaalien muutoksia ja ylimaalauksia, jotka eivät vastaa tilojen museaalista arvoa. Lähes kaikille pintarakenteille on syytä tehdä tarkistuksia ja restauroivia toimenpiteitä, jotta ne entistä paremmin muodostaisivat ehjän ja arvokkaan kehyksen museointeriööreille. Selvitys osoittaa myös, että varsin ehjien kotimuseohuoneiden rinnalla on toissijaiseen käyttöön joutuneita tiloja, joiden palauttamiselle museohuoneiksi on tuskin edellytyksiä, varsinkin kun niihin kuuluva kalustus ja esineistö puuttuvat. Nämä tilat eli vanha keittiö lähihuoneineen tarjoavat mahdollisuuksia uusille museoon kuuluville tarpeille: näyttelyille, museopedagogiikalle, kokouksille sekä kahvila- ja tarjoilu toiminnalle. Uusitut tilat voivat palvella yhtäaikaisesti kahtakin n. 40 hengen ryhmää ja toimia muun museotoiminnan rinnalla siitä riippumatta. Ullakon vanhat huoneet palvelevat museon henkilökuntaa. Avoullakko jätetään sellaisenaan rakennushistorialliseksi dokumentiksi. Liitteinä olevissa huonekorteissa on tiivistetty tiedot sisätilojen nykytilasta, historiallisista vaiheista ja pintakerrostumista sekä kehittämissuosituksista. 3

4 4

5 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 1. Tietoja selvityksen laadinnasta 7 Selvityskohde 7 Selvityksen laadinta 7 2. Selvitystehtävä ja sen taustaa 9 Kotkaniemen maisema-, rakennushistoria- ja tilaselvitys tehtävänä 9 Kotkaniemen merkitys ja toiminta-ajatus 9 Lähtötiedot 10 Kaavoitustilanne Kotkaniemen tilan historian pääpiirteitä 13 Thoméiden aika P. E. ja Ellen Svinhufvudin aika Nuorempien Svinhufvudien aika Museoviraston aika Maisema, puutarha ja sivurakennukset 15 Maiseman ja puutarhan historiaa 15 Sivurakennusten historiaa 21 Johtopäätöksiä 23 Maiseman ja puutarhan kehittämismahdollisuuksia Päärakennus 29 Rakennus-, korjaus- ja muutosvaiheita 29 Nykytila 33 Säilyneisyys 33 Pintarakenteiden säilyneisyys ja esiin saatuja katkelmia vanhemmista pinnoista 35 Johtopäätöksiä 37 Sisätilojen pintojen restaurointimahdollisuuksia 39 Käyttö- ja kehittämismahdollisuuksia Jatkotoimenpiteitä: selvitystarpeita 47 LIITTEET: Kotkaniemen rakennukset, laajuustiedot Huonekortit Valikoima listaprofiileja Piirustusluettelo Piirustukset

6 6

7 1. TIETOJA SELVITYKSEN LAADINNASTA Selvityskohde Presidentti P. E. Svinhufvudin kotimuseo Kotkaniemi rakennuksineen ja piha-alueineen. Tila: Kotkaniemi Kylä: Toikkala Rekisterinumero: 4:19 Osoite: Lappeenrannantie LUUMÄKI Selvityksen laadinta Tilaaja: Museovirasto / Kulttuuriympäristön hoito-osasto Nervanderinkatu 13 PL Helsinki Yli-intendentti Selja Flink puh , sähköposti Käyttäjän edustaja: P. E. Svinhufvudin kotimuseo Lappeenrannantie LUUMÄKI Museonhoitaja Sirkka Svinhufvud puh , sähköposti Laatijat: arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oy Ratakatu 1b A HELSINKI Minna Lukander, arkkitehti puh , sähköposti Mari Mannevaara, arkkitehti puh , sähköposti Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA Ratakatu 1b A HELSINKI Vilhelm Helander, arkkitehti, professori Jaakko Penttilä, arkkitehti puh , sähköposti Päärakennuksen pintarakenteiden tutkimuksen ja restauroinnin asiantuntijana Rakennusten värisuunnittelu Petapi Pentti Pietarila, konservaattori 7

8 Ohjausryhmä: Selvitystyön aikana on kokoontunut työryhmä, johon ovat Museo virastosta kuuluneet Selja Flink, Marja Pelanne ja Lea Värtinen, museo- ja matkailutoiminnan kehittämis suunnitelmaa laatineet Anna-Kaisa Ek ja Kaisa Munukka sekä selvityksen laatijoista Minna Lukander, Vilhelm Helander ja Jaakko Penttilä. Taustatietoja Kotkaniemestä: Arvokkaita taustatietoja selvityksen laatijoille ovat Kotkaniemessä käyntien yhteydessä antaneet museonhoitaja Sirkka Svinhufvud sekä Jorma Svinhufvud. Kotkaniemessä säilyneet, sen historiaa valottavat valokuva-albumit ovat myös olleet lainassa selvityksen laatijoilla. Merkittävä osa selvityksen kuvituksesta on peräisin näistä albumeista. 8

9 2. SELVITYSTEHTÄVÄ JA SEN TAUSTAA Kotkaniemen maisema, rakennushistoria- ja tilaselvitys tehtävänä Selvityksessä tehtävänä on ollut analysoida Kotkaniemen rakennushistoriaa ja kotimuseon tilojen käyttöä. Rakennushistoriaselvityksessä ei ole ollut tarkoituksena tutkia rakennushistoriaa syvällisesti, vaan lähinnä analysoida olemassa olevia tietoja ja määritellä niiden pohjalta restauroinnin ja tilasuunnittelun lähtökohtia. Tilaselvityksessä on tutkittu esille tulleiden käyttötarkoitusten soveltuvuutta tarjolla oleviin tiloihin. Se on tehty tiiviissä yhteistyössä museon toimintaideaa kehittäneiden Anna-Kaisa Ekin ja Kaisa Munukan kanssa. Selvitys on käsittänyt myös ympäröivän maiseman tarkastelun ja suppeasti sen kehittämisen suuntaviivat. Se tarkoittaa maiseman pääpiirteiden sekä mahdollisten lisärakentamispaikkojen selvitystä. Keskeisenä lähtökohtana on päärakennuksen ja pihapiirin tila siinä vaiheessa, kun se on ollut P. E. ja Ellen Svinhufvudin asuin paikkana. Selvitys koskee rakennuksia ja maisemaa eli museotoiminnan kehyksiä. Kotkaniemen irtokalustus ja museoesineistö eivät kuulu selvityksen piiriin. Kotkaniemen merkitys ja toiminta-ajatus Kotkaniemi on ennen muuta historiallisesti ja poliittisesti merkittävä henkilöhistoriallinen museo. Sen kiinnostavuus perustuu presidentti P.E. Svinhufvudin ja hänen puolisonsa Ellen Svinhufvudin kotiin, elämänpiiriin ja elämäntyöhön. Kotkaniemellä on merkitystä myös maisemallisesi ja rakennushistoriallisesti kiinnostavana ja elämyksiä tarjoavana kohteena. Kokonaisuus voi kertoa yleisemminkin 1900-luvun alkupuolen valistuneiston maalais elämästä ja kartanonomaisesta miljööstä. Museotoiminnan rinnalla Kotkaniemi tarjoaa kehittämismahdollisuuksia matkailukohteena yleisemmin sekä retkeily- ja ulkoilualueena. Kotkaniemi liittyy osaksi Luumäen ja Lappeenrannan seudun muita matkailunähtävyyksiä. Se voi toimia auto matkailijoiden, polkupyöräretkeilijöiden ja melojien tukikohtana sekä matkailu informaation kiintopisteenä ja paikallistuotteiden esittely- ja myyntipisteenä. Kotkaniemi voi palvella myös paikallista yhdistys- ja seuratoimintaa kokous- ja juhlatilana. Kaikkien näiden toimintojen tarpeet on otettava huomioon puhtaan museotoiminnan rinnalla Kotkaniemeä kehitettäessä. Mainitut muut toiminnat voivat tarjota huomattavia synergiaetuja museotoiminnan kehittämiselle. Päärakennuksen osalta lähtökohtana on luonnollisestikin rakennus sellaisenaan: se on ulkoasultaan ja sisäiseltä tilarakenteeltaan hyvin säilynyt. Toimenpiteet tulisi keskittää rakennusteknisesti välttämättömiin korjauksiin ja konservointiin. Vähäisiin rakennuksen arvoa palauttaviin toimenpiteisiin on samalla varauduttava. Näin kunnostettuina päätilat yhdessä pitkälti säilyneen kalustuksen ja esineistön kanssa antavat hyvän lähtökohdan interiööreihin painottuvalle kotimuseolle. Museon edellyttämät toiminnalliset ratkaisut on pääsääntöisesti rajoitettava vanhojen tilojen puitteisiin. Selvitystyön kuluessa on havaittu, että päärakennuksessa on myös jo aikaisemmin perusteellisesti muutettuja tiloja. Ne voivat tarjota mahdollisuuksia uusien toiminnallisten tarpeiden, kuten näyttelyiden, museopedagogiikan, kokouskäytön ja tarjoilun tilaratkaisuille. Selvitystyön aikana on käynyt ilmeiseksi, ettei suurimuotoiselle lisärakentamiselle ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä edellytyksiä. Päärakennuksen käyttöön kohdistuvaa painetta on kuitenkin syytä keventää. Selvityksessä on tutkittu mahdollista lisä- 9

10 rakentamis paikkaa uudelle huoltorakennukselle, jossa matkailijaryhmät ja ulkoilijat saapuessaan voivat kokoontua. Selvityksessä on otettu kantaa myös mahdollisesti tulevaisuudessa tarvittavan suuremman laajennuksen sijoituspaikkaan. Tärkeä osa selvitystyötä koskee Kotkaniemen maiseman ja puutarhan kehitys piirteitä. Selvitys antaa suuntaviivoja ulkotilojen kunnostukselle. Varsinainen maanviljelys ja karjanhoito ovat tilalla lopullisesti päättyneet. Kotkaniemen perinteitä puutarhanhoidon alalla voitaisiin sitä vastoin elvyttää. Ainakin jonkinasteisesti kunnostettu puutarha voi antaa merkittävän lisän Kotkaniemen kotimuseon kokemiseen ja edistää alueen muutakin matkailu- ja ulkoilukäyttöä. Lähtötiedot Selvityksen lähtökohtana ovat tarjous pyyntö , tarjous ja Museoviraston edustajan (Flink) kanssa käyty neuvottelu. Rakennushistoriallinen selvitys Satu Frondelius on vuonna 2003 laatinut Kotkaniemeä koskevan rakennushistoriaselvityksen. Siinä esiin tuotuihin perustietoihin ei ole paljon lisättävää. Tietoja rakennushistoriasta on tässä selvityksessä voitu syventää erityisesti kahdella taholla: maiseman ja pihapiirin historia sekä sisätilojen eri pintakerrostumat. Museotoimintaan ja matkailuun liittyvät selvitykset Kotkaniemen kehittämistä museotoiminnan ja matkailun näkökulmasta ovat Museovirastossa suunnitelleet Anna-Kaisa Ek ja Kaisa Munukka. Tilatarpeista ja -toiveista on neuvoteltu Museovirastossa Myös vuodenvaihteessa valmistunut raportti on ollut käytettävissä selvitystä laadittaessa. Kotkaniemen kehittämiseen liittyviä näkökohtia on myös tuotu esiin P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön tilaamassa selvityksessä, jonka on laatinut Vesa Määttä vuonna Rakennustekniset selvitykset Museovirasto on vuonna 2011 teettänyt Kotkaniemen päärakennuksen kuntotarkastuksen, tekijänä insinööritoimisto Siluc Oy. Sitä on käytetty hyödyksi selvitystä laadittaessa. Eri rakennusten tai päärakennuksen eri rakennusosien tarkempi rakennusteknisen kunnon selvitys ei ole kuulunut tähän työhön. Mittaukset T. Hirvonen ja A. Valo Museoviraston rakennushistorian osastolta ovat vuonna 2001 ja 2002 mitanneet piha-alueen (asemapiirustus), päärakennuksen (pohja- ja leikkauspiirustukset, julkisivu itään) sekä renkituvan ja aitat (pohjapiirustukset). Nämä mittauspiirustukset ovat olleet selvitystyön tärkeitä lähtökohtia. Mittauksia on vielä täydennettävä ja tarkennettava yksityiskohtaisemman suunnittelun pohjaksi. Myös alueen nykyinen kasvillisuus olisi inventoitava lajikohtaisesti pihapiirin ja puutarhan kunnostuksen pohjaksi. Samaten olisi vanhoista valokuvista ym. lähteistä pyrittävä selvittämään puutarhan kukoistuskauden kasvilajistoa. Tätä ei talvi olosuhteidenkaan vuoksi ole voitu suorittaa tämän selvityksen yhteydessä. Valokuvadokumentointi Kotkaniemen päärakennuksen on vuonna 2011 valokuvadokumentoinut Tuomas Uusiheimo / Kuvasuunnittelu- & agentuuritoimisto Keksi. Näitä valokuvia on käytetty selvityksen kuvituksena. 10

11 Kaavoitustilanne Rantayleiskaava ja sen määräyksiä Kotkaniemen kiinteistö Rn:o 4:19 rajautuu luoteessa Kivijärveen, kaakossa sitä rajaa valtatie 6. Naapurikiinteistöt sekä koillis- että lounaispuolella ovat yksityisessä omistuksessa hyväksytyssä rantayleiskaavassa Kotkaniemen rakennusryhmä piha-alueineen on merkitty loma- ja matkailualueeksi, Koppolniemi ja kangasmetsä vyöhyke valtatie 6:n varrella maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamis tarvetta. Loma- ja matkailualue on varustettu merkinnällä /s, joka edellyttää, ettei alueen maisemallisia, kulttuurihistoriallisia tai luonnonolosuhteista johtuvia arvoja heikennetä. Lisäksi päärakennus on merkitty kulttuurihistoriallisesti ja/tai kyläkuvan säilymisen kannalta arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa ja jossa suoritettavien muutos- ja korjaustöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuuri historiallisesti arvokas ja kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Kotkaniemen loma- ja matkailualueelle ei rantayleiskaavassa ole merkitty rakennusalaa eikä rakennusoikeuden laajuutta. 11

12 1910-luku? 12

13 3. KOTKANIEMEN TILAN HISTORIAN PÄÄPIIRTEITÄ Thoméiden aika Vuonna 1897 Lappeen tuomiokunnan tuomari Alfred Thomé osti noin 13 hehtaarin palstan Luumäen Toikkalan kylästä. Seuraavana vuonna palsta lohkottiin itsenäiseksi tilaksi, joka sai nimekseen Kotkaniemi. Tila jakautui kahteen osaan: Lappeenrannan tien eteläpuolella olivat niityt ja pellot, pohjoispuolella Kivijärveen pistävälle niemelle asti jatkuva kangas metsä. Vuosina Thomé rakennutti tilalle huvilamaisen päärakennuksen virkaasunnokseen ja perheensä kodiksi. Thomét muuttivat Kotkaniemeen joulukuussa Heti pää rakennuksen jälkeen sen eteläpuolelle rakennettiin pienempi ns. arkistorakennus tuomiokunnan arkisto- ja tuomariharjoittelijoiden asuin tiloiksi ja 1900-luvun vaihteessa päärakennuksesta itään rakennettiin lisäksi navetta ja muita talousrakennuksia. Tuomari Thomé kuoli v P. E. ja Ellen Svinhufvudin aika Vuonna 1908 Thométa seurasi Lappeen tuomiokunnan tuomarin virassa P. E. Svinhufvud. Thomén perikunta tarjosi Kotkaniemen seuraavan tuomarin ostettavaksi. Kauppa tehtiin keväällä 1908, ja näin Kotkaniemi siirtyi ikään kuin tuomarinviran mukana Svinhufvudille ja 1910-luvun vaihteessa Svinhufvud vielä laajensi tilan pinta-alaa maakaupoin n. 100 hehtaariin. Vuonna 1914 Svinhufvud erotettiin tuomarin virasta ja karkotettiin Siperiaan poliittisista syistä. Karkotusvuosina hänen puolisonsa Ellen Svinhufvud huolehti Kotkaniemestä ja pyrki kohentamaan perheen taloudellista tilannetta pitämällä siellä täyshoitolaa. Vuodet Svinhufvud vietti ensin Helsingissä valtiollisten velvollisuuksien parissa ja sitten Turussa pankinjohtajana. Kesällä 1920 hän luopui toimestaan pankinjohtajana ja palasi valtion myöntämän eläkkeen turvin asumaan Kotka niemeen luvun Svinhufvudit asuivat vakituisesti Kotkaniemessä, mutta 1930-luvulla valtiolliset tehtävät veivät Svinhufvudin jälleen Helsinkiin ensin pääministeriksi ( ) ja sitten presidentiksi ( ) ja 1930-luvun aikana kunnostettiin päärakennusta ja rakennettiin muutamia talous rakennuksia (kanala, sikala, talas ja autotalli). Presidenttikauden jälkeen Svinhufvudit asuivat jälleen Kotkaniemessä, jossa P. E. Svinhufvud kuoli vuonna 1944 ja Ellen Svinhufvud vuonna Nuorempien Svinhufvudien aika Ellen Svinhufvudin kuoleman jälkeen Kotkaniemi siirtyi seuraavalle sukupolvelle. Vuonna 1954 Veikko Eivind ja Aune Svinhufvud aloittivat täyshoitolatoiminnan Kotkaniemessä; kesäisin päärakennus ja ns. arkistorakennus olivat täydessä käytössä. Ns. arkistorakennus tuhoutui salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna Myös maataloutta harjoitettiin edelleen ja suorastaan kehitettiin, kun talouspihan vanhat sivurakennukset korvattiin uudella tiilirakenteisella navetalla vuonna Maataloudesta luovuttiin 1970-luvun puolivälissä. Vuonna 1975 Kotkaniemi jaettiin Veikko ja Aune Svinhufvudin jälkeläisten kesken. Lappeenrannantien pohjoispuolella sijainnut osa tilasta, mukaan lukien päärakennus 13

14 pihapiireineen, jäi Jorma ja Sirkka Svinhufvudille, jotka jatkoivat täyshoitolatoimintaa aina vuoteen 1999 asti. Museoviraston aika 1999 Suomen valtio osti Kotkaniemen vuonna 1999, ja siitä alkaen se on ollut Museoviraston hallinnassa. P. E. Svinhufvudin kotimuseo avattiin Kotkaniemessä vuonna Jorma ja Sirkka Svinhufvud asuivat päärakennuksessa (eteläpään huoneissa) vielä 2000-luvun alkuvuosina, minkä jälkeen päärakennus jäi pelkästään museokäyttöön luvun puolivälissä asuinkäyttöön muutettu uusi navetta on toistaiseksi Svinhufvudien kotina. Erkki Räikkönen

15 4. MAISEMA, PUUTARHA JA SIVURAKENNUKSET Maiseman ja puutarhan historiaa Viljelysmaisema Vaikka Kotkaniemi oli uusi tila, se ei ollut uudisraivaustila: pellot ja niityt olivat jakamisten, lohkomisten ja maakauppojen kautta perua vanhasta Hovin tilasta ja osa Toikkalan kylän viljelysmaisemaa. Tässä selvityksessä keskitytään Kotkaniemen päärakennusta ympäröivään huvilamaiseen puutarha- ja ranta maisemaan. On kuitenkin muistettava, että päärakennuksen lähiympäristön ohella Lappeen rannantien eteläpuolinen viljelysmaisema oli tärkeä osa Kotkaniemen päivittäistä elämän piiriä tämä välittyy selvästi ja 1930-luvun valokuva-albumeista (maisteri Räikkösen albumi vuodelta 1928, Kotkaniemi-filmialbumi vuodelta 1936), joissa viljelys maisema on aina mukana. Vuonna 1930 peltoa ja viljeltyä laidunta oli 20 hehtaaria, ja viljelyksessä ruista, kauraa, ohraa, perunaa, juurikasveja, pellavaa sekä rehukasveja ja heinää. Kotkaniemen kannalta merkittävä muutos maisemassa oli vanhan Lappeenrannantien uudelleenlinjaaminen 1950-luvulla. Nykyisin hyvin vilkkaan 6-tien liikennemelu yltää päärakennuksen lähiympäristöön. Tien uudelleenlinjaus on vireillä. Puutarhan perustaminen Kotkaniemen pää- ja talousrakennuksia ei rakennettu Toikkalan kylän vanhojen maatalojen tapaan viljelysten yhteyteen, vaan niistä erilleen Kivijärveen pistävälle niemelle. Sijainti antoi päärakennukselle huvilamaisen luonteen. Rakennuspaikka niemellä oli mäntyvaltaista kangasmetsää, joka vuoden 1898 lohkomis kartassa on kuitenkin merkitty kaskimaana viljelykelpoiseksi; puutarhan perustamista ajatellen ainakin jonkinasteinen soveltuvuus viljelyyn on tietenkin ollut eduksi. Thoméiden ajalta ei ole säilynyt tietoja Kotkaniemen puutarhasta. Todennäköistä kuitenkin on, että puutarhan perustustyö aloitettiin jo 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä ainakin raivaamalla päärakennuksen ympäristöä. Päärakennuksen länsi- ja eteläpuolelle vaikuttaa tuolloin valikoiden jätetyn täysikasvuisia koivuja. Svinhufvudien aikana puutarhanhoitoa jatkettiin luvulla puutarhan piirteet olivat vakiintuneet: Päärakennuksen itäpuolella oli käytävien halkoma koristepuutarha. Länsipuolella, järveä kohti viettävällä rinteellä lähimpänä päärakennusta oli koristepuutarha, sen alapuolella hedelmä- ja marjatarha sekä lähimpänä järveä yhdeksään neliöön jaettu kasvimaa. Todennäköisesti puutarhanhoidon painopiste oli ensin lännenpuoleisessa puutarhassa, jossa istutukset ovat jo 1920-luvun valokuvissa varttuneempia luvun valokuvissa pää rakennuksen itäpuolella oli vielä avoin kenttä, mutta ja 1930-luvun valokuvista voi seurata istutusten vähittäistä varttumista ja rehevöitymistä myös idänpuoleisessa puutarhassa. Puutarhan kukoistuskausi 1930-luvulla 1930-luvun lopulle tultaessa Svinhufvudit olivat vaalineet Kotkaniemen puutarhaa jo yli neljännesvuosisadan, ja pitkällisen työn tuloksena puutarha oli kukkeimmillaan. Puutarha oli tuolloin noin hehtaarin laajuinen. Selvitykseen liittyy tätä vaihetta kuvaava ennallistuspiirustus, joka perustuu ensisijaisesti Topografikunnan ilmakuvaan heinäkuulta 1939 sekä Ilmavoimien komentajan P. E. Svinhufvudille joulukuussa 1936 lahjoittaman valokuva-albumin viistoilmakuviin. Viistoilmakuvat on kuvattu useampien vuosien aikana, osa jo 1920-luvun jälkipuolella. Yksityis kohtia on nähtävissä myös ja 1930-luvulla maantasolta otetuissa valo kuvissa. Lisäksi tietoja mm. puutarhan kasvi lajeista on antanut Jorma Svinhufvud. Valokuva-aineiston suhteellisesta 15

16 Puolustusvoimien tiedustelukeskus 234/ heinäkuuta

17 Erkki Räikkönen 1929 (Museovirasto 6616:14) 1930-luvun loppu 17

18 1920- luvun loppu/1930-luvun alku 1930-luvun loppu (Museovirasto 6616:139) 18

19 runsaudesta huolimatta joitakin osia pihapiiristä on jäänyt yhtäältä ilma kuvissa tuuhean puuston peittoon ja varjoon (mm. alueita päärakennuksen ja ns. arkisto rakennuksen välillä sekä päärakennuksen luoteis- ja itäpuolilla), toisaalta maantasolta jokseenkin tyystin kuvaamatta (mm. talous piha). Puutarhan kasvilajien osalta valokuvat tarjoavat lähinnä viitteitä, mutta käsitystä lajistosta voitaneen ainakin jossakin määrin täydentää puutarhassa jäänteinä säilyneet kasvilajit inventoimalla. Päärakennuksen idänpuoleisen puutarhan selkäranka oli pääsisäänkäynnin edustalle johtava pääkäytävä, joka jatkoi Lappeenrannantieltä Kotkaniemeen johtavan pihatien linjaa. Lisäksi puutarhaa halkoivat navetan edustalle johtaneet kapeammat käytävät. Päärakennusta lähestyttäessä pääkäytävää reunustivat edustavat istutukset: käytävän reunassa matalat kukkaistutukset, niiden takana korkeammat kukkaistutukset ja taaimmaisena pensaat. Muita käytäviä reunustivat vaatimattomammin pelkät pensasistutukset. Pääsisäänkäynnin edessä oli pensasistutusten ympäröimä aukio. Lännenpuoleinen puutarha sijaitsi Kivijärveä kohti viettävällä rinteellä. Päärakennuksen poikkipäädyn kohdalta lähti suora pääkäytävä alas rinnettä. Lähimpänä pää rakennusta oli koristepuutarha, jossa pääkäytävä oli reunustettu kivin (ainakin 1920-luvun valokuvissa) sekä kukka- ja pensasistutuksin. Pääkäytävän pohjoispuolella oli metsäisempi käytävälenkki levähdys penkkeineen, eteläpuolella osin kukkaistutusten reunustama käytävälenkki, jonka keskelle jäi nurmikenttä huolellisesti sommiteltuine pyöreine kukkapeteineen. Pää rakennuksen länsiseinustalla ja avoverannan edessä kasvoi köynnöksiä luvun ilmakuvista käy ilmi, että 1930-luvun lopulla puustoa harvennettiin sekä Kivijärven rannassa että puutarhan pohjoispuolella. Näin näkymä päärakennuksen luota (ehkä erityisesti avoverannalta) kohti Kivijärveä avartui. Alempana rinteessä oli hedelmä- ja marjatarha; lajeja olivat mm. omena, luumu, kirsikka, viinimarja ja vadelma luvulla hedelmä puita oli 52 ja marjapensaita 40. Pääkäytävää ja siihen liittynyttä neliömäistä aukiota reunustivat hedelmäpuut ja marjapensaat. Hedelmätarhassa sijaitsi myös korkea salko kotka viireineen. Lähimpänä Kivijärven rantaa oli käytävien yhdeksään neliöön jakama kasvimaa. Pääkäytävän puoleiset neliöt oli varattu monivuotisille lajeille, kuten raparperille, parsalle, maa-artisokalle ja pipar juurelle, muut neliöt yksivuotisille lajeille, joita olivat mm. porkkana, punajuuri ja sipuli. Kasvimaan vieressä ja päärakennuksen etelä päädyssä oli kasvilavoja. Puutarhan taantuminen ja nykytila Puutarha alkoi hitaasti taantua 1950-luvulla. Ilmakuvassa vuodelta 1962 näkyy, että puutarhan puusto oli tuolloin vielä rehevää. Idänpuoleiseen puutarhaan oli syntynyt uusi käytävä aivan päärakennuksen itäseinustalle. Kukka- ja pensasistutukset olivat huomattavasti köyhtyneet, elleivät liki hävinneet. Lännenpuoleisen koristepuutarhan pääpiirteet, käytävät ja osin myös niitä reunustaneet kukka- ja pensasistutukset olivat kuitenkin edelleen nähtävissä. Kasvimaa oli menettänyt säännöllisen geometriset piirteensä; toisaalta sitä oli laajennettu pääkäytävän pohjoispuolelle luvulle tultaessa puutarha oli jo hyvin pelkistynyt. Ilmakuvassa vuodelta 1981 näkyy, että idänpuoleisen puutarhan vanhasta käytäväjärjestelmästä oli jäljellä enää pääkäytävä ja aukio pääsisäänkäynnin edustalla tähän oli tietenkin merkittävänä syynä kulkureittien muuttuminen ns. arkistorakennuksen tuhoutumisen ja vanhojen talousrakennusten purkamisen myötä vuonna Puusto päärakennuksen etelä- ja lounaispuolella oli harventunut. Lännenpuoleisen puutarhan pääpiirteitäkään ei enää voinut tunnistaa. Koristepuutarha, hedelmätarha ja kasvimaa olivat sulautuneet yhdeksi avoimeksi nurmikentäksi. 19

20 Minna Lukander

21 Nykytilanne vastaa suuressa määrin 1980-luvun tilannetta. Lännenpuoleinen puutarha muodostaa edelleen avoimen maisematilan. Vanhaa, huonokuntoista puustoa on 2000-luvun aikana jouduttu entisestään harventamaan, eikä korvaavaa puustoa ole istutettu. Toisaalta rantavyöhyke on vähitellen vesakoitumassa ja Kivijärvelle avautuneet näkymät umpeutumassa. Koppolniemi Kivijärveen pistävä Koppolniemi oli viljelysmaiseman ja puutarhan ohella osa Kotkaniemen päivittäistä elämänpiiriä. Niemen pohjoisosassa, 1. maailmasodan aikana rakennettujen tuliasemien lähellä oli P. E. Svinhufvudin ahkerasti käyttämä ampumapaikka. Koppolniemessä käytiin myös päiväkävelyillä, niin kuin 1920-luvun valokuvista voidaan nähdä (maisteri Räikkösen albumi). Niemen pohjoisrannalla Paijainlahdella sijaitsi myös pärekattoinen talas. Se on saatettu rakentaa vuosina , sillä siitä on useita valokuvia juuri vuodelta 1929 (maisteri Räikkösen albumi). Valokuvissa talaksen vieressä näkyy myös ankka-aitaus. Talaan hahmo näkyy vielä vuoden 1981 ilma kuvassa, mutta on sen jälkeen hävinnyt osin sortuneita perustuksia lukuun ottamatta. Kivijärven säännöstely aloitettiin vuosina Säännöstelyn vaikutuksesta keski määräinen vedenpinta laski noin puoli metriä aikaisempaa alemmaksi. Vedenpinnan alenemisen vaikutus näkyi selvimmin Koppolniemessä, jonka aikoinaan melkein saarimainen kärki kasvoi kiinni mantereeseen, sekä Paijainlahdella, jossa talaksen perustukset jäivät osaksi kuiville. Vuonna 1963 Karjalan Ampujapiiri pystytti P. E. Svinhufvudin ampumapaikalle muistomerkin. Sivurakennusten historiaa Arkistorakennus Ns. arkistorakennus oli rakennettu pian päärakennuksen jälkeen tuomiokunnan arkistoa ja tuomariharjoittelijoiden majoittamista varten. Vuoden 1914 jälkeen, kun P. E. Svinhufvud ei enää ollut tuomarinvirassa, arkistorakennus jäi vähäisemmälle käytölle. Kesäisin siellä asuivat Svinhufvudien lapset perheineen Kotkaniemessä vieraillessaan luvulla ns. arkistorakennuksessa asui Svinhufvudien nuorin poika Veikko Eivind perheineen, ja sen jälkeen se ehti palvella vielä noin vuosi kymmenen ajan täyshoitolakäytössä ennen tuhoutumistaan salaman sytyttämässä tulipalossa vuonna Arkistorakennuksen paikasta muistuttavat vielä maakumpu ja kellari. Talousrakennukset Talousrakennuksista navetta, aitat ja renkitupa oli rakennettu jo Thoméiden aikana. P. E. ja Ellen Svinhufvudien aikana rakennettiin vuonna 1914 talli sekä 1920-luvun lopulla, mahdollisesti vuonna 1928 sikala ja kanala. Talouspihalla sijaitsi toinenkin kanala sekä maakellari, joiden rakentamisajankohdat eivät ole tiedossa luvun alussa kotieläiminä oli 3 hevosta, 8 lehmää ja sonni, 3 sikaa, 5 lammasta, 100 kanaa ja noin 80 kaniinia. Talousrakennukset ovat suurimmaksi osaksi hävinneet. Navetta, talli ja vähäisemmät talousrakennukset purettiin, kun uusi tiilirakenteinen navetta oli vuonna 1965 valmistunut vanhan talouspihan itäpuolelle. Karjatalous jatkui kuitenkin vain noin vuosikymmenen ajan; uusi navetta muutettiin asuinrakennukseksi 1970-luvun puolivälissä. Tällöin muukin maataloudenharjoitus Kotkaniemessä päättyi. Vain Thoméiden ajalta peräisin olevat hirsirunkoiset aitat ja renkitupa jäivät jäljelle. Ne ovat toimineet nuorempien Svinhufvudien aikana täyshoitolavieraiden majoitusrakennuksina. Ainakin 21

22 Erik Dahlberg, Oscar Lindelöf

23 osa niiden ikkunoista on uusittu. Museoviraston toimesta myös aittojen kolmiorimakate on uusittu. Ns. arkistorakennuksen länsipuolella, lähellä kasvimaata sijaitsi jääkellari. Sen rakentamisajankohta ei ole tiedossa. Jääkellari oli hävinnyt viimeistään 1970-luvulle tultaessa. Autotalli Autotalli rakennettiin vuonna 1930, ja se on edelleen olemassa. Sen välittömässä läheisyydessä sijaitsi Kotkaniemen portti. Autotallin lähelle raivattiin pysäköintipaikka 2000-luvun alussa. Sauna ja sen lähiympäristö Päärakennuksesta lounaaseen, lähellä Kivijärven rantaa sijaitsee hirsirunkoinen sauna. Sen rakentamis aika ei ole tiedossa, mutta se saattaa olla vanhimmilta osiltaan peräisin jo Thoméiden ajalta. Saunaa mahdollisesti laajennettiin ja se laudoitettiin ja puna mullattiin P. E. ja Ellen Svinhufvudien aikana. Vesikate on nykyisin aaltopeltiä, arvauksena voidaan esittää sen olleen alunperin päreistä. Myös pyykkitupana toimineen pesuhuoneen sisäseinät on verhoiltu käsittelemättömällä pystypaneelilla. Löylyhuone on sisustettu uudelleen arviolta 1970-luvulla. Sauna lienee jäänyt käytöstä viimeistään 1980-luvulla, jolloin sen pohjoispuolelle rakennettiin uusi saunamökki luvulla hieman saunasta etelään rakennettiin kaksi mökkiä täyshoitolavieraita varten. Saunan läheisyydessä Kivijärven rannassa vaikuttaa sijainneen myös pärekattoinen uimakoppi. (Koppolniemessä on myös uimakoppi, mutta sen rakentamisajankohta ei ole tiedossa se lienee myöhäisempi.) Johtopäätöksiä 1900-luvun alkupuolella Kotkaniemessä yhdistyivät maatilamaiset ja huvilamaiset piirteet. Maataloutta harjoitettiin täysipainoisesti, mutta tilan rakennukset eivät sijainneet viljelysten läheisyydessä, vaan niistä erillään luonnonkauniilla niemellä. Maataloudesta ei ole säilynyt kotimuseon yhteydessä esiteltävää. Aittoja ja renkitupaa lukuun ottamatta muut P. E. ja Ellen Svinhufvudin aikaiset talousrakennukset on purettu jo puoli vuosisataa sitten, eikä lähiympäristö ole koskaan edes ollut viljelysmaisemaa. Sitä vastoin edellytykset huvila-asumisen ja puutarhanhoidon esittelemiseksi kotimuseon yhteydessä ovat yhä olemassa. Maiseman ja puutarhan kehittämismahdollisuuksia Puutarha Kotkaniemen puutarhan ainakin jonkinasteinen kunnostaminen on kotimuseon kehittämisen kannalta keskeistä. Museotoimintaa ja matkailua käsittelevässä raportissaan Ek ja Munukka ovatkin pohtineet, millaisia mahdollisuuksia puutarha kunnostettuna voi tarjota. Puutarhan kunnostuksen pohjaksi on olemassa melko hyvät tiedot sen aikaisemmasta asusta siltä ajalta, kun puutarhanhoitoa harjoitettiin Ellen Svinhufvudin johdolla. Erityisesti viljellyt kasvilajit vaativat vielä lisäselvitystä. Kysymys siitä, missä laajuudessa puutarhaa ja lähimaisemaa voidaan kunnostaa, liittyy ensi sijassa siihen, minkälaisiin istutustoimenpiteisiin resurssit riittävät ja varsinkin siihen, miten ja missä laajuudessa puutarhan jatkuva hoito voidaan järjestää. Vähimmäistoimenpiteenä olisivat päärakennuksen idänpuolisen sisääntuloalueen 23

Paijainlahti KIVIJÄRVI KOTKANIEMI RAKENNUSHISTORIA- JA TILASELVITYS MAISEMA, NYKYTILA 1/2500. Talaan perustukset. Suuri rantakivi Koppolniemi

Paijainlahti KIVIJÄRVI KOTKANIEMI RAKENNUSHISTORIA- JA TILASELVITYS MAISEMA, NYKYTILA 1/2500. Talaan perustukset. Suuri rantakivi Koppolniemi Paijainlahti Suuri rantakivi Koppolniemi Tuliaseman raunio Uimakoppi Tuliaseman raunio Talaan perustukset mpumamuistomerkki Polku KIVIJÄRVI Päärakennus Renkitupa Saunamökki itta 1 itta 2 utotalli suinkäyttöön

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta LAUSUNTO 9.10.2015 Tilakeskus-liikelaitos Isännöitsijä Sara Welling PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Lausuntopyyntönne 8.10.2015 TRÄSKÄNDAN KARTANON VUOKRAKILPAILUTUS Tilakeskus -liikelaitos on pyytänyt kaupunginmuseon

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet

Lisätiedot

Verkkovajan restaurointi

Verkkovajan restaurointi Riihen restaurointi Pahoin vuotanut, tiensä päähän tullut vanha pärekatto uusittiin. Vuotavan katon aiheuttamat lahovauriot vesikaton ja välikaton rakenteissa korjattiin entisen kaltaiseksi. Päätyseiniä

Lisätiedot

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m²

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m² MYYNTIESITE v.165 1 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Jalkarannan kaupunginosassa sijaitsevat rekisteritontit

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN 1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

JONNE KY. Autopaikat: pihassa tilaa

JONNE KY. Autopaikat: pihassa tilaa Kohdetta välittää JONNE KY lkv MYYTÄVÄ KIINTEISTÖ KOUVOLA Sippola; Huovilantie 320, 46710 Sippola Kiinteistötunnukset: Kouvola/ Mämmälä/ 8:380 Metsä-Sihvola/ erotettava määräala Lisätietoja: + erillinen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Urajärven kartano ja kulttuuripuisto Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Päärakennus, Keittiö Keittiö ennen restaurointia Seinältä löytyneitä fragmentteja vanhasta tapetoinnista Konservaattori

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Velaton hinta: 146 400 Mh. 64 131,03 Velkaosuus 82 268,97 3 050 /m 2. Säilytystilat: komerot, huoneistokohtainen ulkovarasto

Velaton hinta: 146 400 Mh. 64 131,03 Velkaosuus 82 268,97 3 050 /m 2. Säilytystilat: komerot, huoneistokohtainen ulkovarasto HUONEISTO Huoneistot: B4 ja B8 2 H +tupakeittiö + sauna Pinta-ala: 48 m 2 Sijainti: Riihimäki 2h + tupakeittiö+ sauna Osoite: Otonpolku 1, Riihimäki Näköalat: päätyhuoneisto Keittiön varusteet: jää/pakastinkaappi,

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Levin Stara

Kiinteistö Oy Levin Stara Kiinteistö Oy Levin Stara Torikuja, 0 Sirkka Moderneja lomahuoneistoja ainutlaatuisella paikalla Levin ydinkeskustassa. LUOTETTAVAA RAKENTAMISTA JO VUODESTA Levin Stara - A-TALO, m, m Huoneisto A0 h+takkah+ak+s

Lisätiedot

Rakennuksen kuntotarkastus

Rakennuksen kuntotarkastus Rakennuksen kuntotarkastus Kohde: Laatija: Tonttula, Tonttulantie 15, 92180 Lapaluoto Jyrki Määttä, tarkastusarkkitehti Raahen kaupunki, Rakennusvalvonta Ruskatie 1, 90240 Pattijoki puh. 040-830 3153 jyrki.maatta@raahe.fi

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

HUONEISTO G HINTA HUONEISTO D HINTA. ValajaGroup Oy

HUONEISTO G HINTA HUONEISTO D HINTA. ValajaGroup Oy HUONEISTO G Tilat: 2 H + sauna Pinta-ala: 48 m 2 Sijainti: Riihimäki 2 H + sauna Osoite: Otonpolku 3, Riihimäki Kerros: 1/1 Näköalat: päätyhuoneisto Keittiön varusteet: jää/pakastinkaappi, keraaminen liesi,

Lisätiedot

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

A-26/s-2 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A-26/s-2 Asuinrakennusten korttelialue. varasto-, huolto-, kerho-, sauna- yms. tiloja asuinrakennuksen kaikkiin kerroksiin, ullakolle tai piha-alueelle niille osoitetuille

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE

IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE Vastaanottaja Iitin kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 27.11.2013 Viite 82144450 IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILU- ALUE IITIN KUNTA RADANSUUN ULKOILUALUE Päivämäärä 27.11.2013 Laatija Hyväksyjä

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Pappilanpellontie 2-45700 Kuusankoski Näkymä viereisen koulun katolta. Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Itäinen Linjapuisto Maunukselantie Kauppakatu Killingintie KESKUSTA

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO

Lisätiedot

Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy

Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy Asunto Oy Kauniaisten Jalavapiha Asematie 2 Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy Palvelut ja luonto lähellä Kauniaisten Jalavapiha mahdollistaa asumisen

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

As. Oy Sammon Tähti. Myynti ja rakentaja: ValajaGroup Oy

As. Oy Sammon Tähti. Myynti ja rakentaja: ValajaGroup Oy As. Oy Sammon Tähti Hämeenlinnan Sampo 3:n suositulle alueelle rakennettava 11 huoneiston rivitaloyhtiö. Jos arvostat hyvää laatua ja toimivuutta varaa siis kohteestamme unelmiesi koti! Myynti ja rakentaja:

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53101 LAPPEENRANTA 15.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi OMAKOTITALO

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN

1. PIHAJÄRJESTELYT JA RAKENNUSTEN SIJOITTAMINEN RUSKON KUNTA 1 / 5 Tekninen osasto PL 69 21291 RUSKO MUNITTULAN ASEMAKAAVA- ALUEEN RAKENTAMISTAPAOHJEET JOHDANTO Munittulan kaava-alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellyn Ruskon kirkonkylän

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 7.1.2015 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kunta: Kunnan osa: Rinnetie 2, 90440 Kempele Kempele Sarkkiranta Kiinteistötunnus: 244-401-116-174 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Asuinpinta-ala: 133 m² Kokonaisala:

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot