CAN T BRAND A COUNTRY LIKE A MOBILE PHONE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CAN T BRAND A COUNTRY LIKE A MOBILE PHONE"

Transkriptio

1 MERELLISIÄ KOKOUKSIA ALANDICASSA MAAPORTAALI AUKEAA matkailu MEKin asiakaslehti silmä PORVOON JUHLA- HUMUA Valtiopäivistä on kulunut kaksisataa vuotta ja valtakunta juhlii taas. YOU CAN T BRAND A COUNTRY LIKE A MOBILE PHONE

2 You can t brand a country like a mobile phone Maailmanluokan maabrändääjä Simon Anholt kirjoittaa, ettei maan mainetta kohenneta markkinointikampajoilla. s.6 Uusi VisitFinland.com aukeaa kesäkuussa Monipuolinen maaportaali palvelee paremmin matkailuyrittäjiä. s.9 Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Alandica kutsuu kokousvieraat saaristoon 8 Suomen brändi on heikko, mutta myönteinen 10 Uusi nettisivusto palvelee luontomatkailua 12 Elämysyrittäjät puhaltamaan yhteen hiileen 14 Palvelut paremmiksi Tekesin tuella 16 Merkkivuosi Matkakohteen imago syntyy pienyrityksissä 21 Matkailussa alkoi alamäki 22 Silmäiltyä Päätoimittaja: Matti Linnoila Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu: OSG Viestintä, Pekka Eskelinen p Kansikuva: VisitFinland Kirjapaino: Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit: Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset: 2 Matkailusilmä

3 Miksei ne tiedä meistä mitään? Kyllä Suomi-tietoa on vuosikymmenien mittaan viety maailmalle! Rahaa ja shampanjaa säästämättä, lohesta tinkimättä. Ulkoministeriö, MEK edeltäjineen, kulttuuri-instituutit ja monet muut ovat uurastaneet Suomi-kuvan hyväksi. Elovena-tytön kloonit ovat keikailleet kaurapelloilla, totiset torvensoittajat ovat lökäpöksyissään kertoneet ulkopolitiikasta ja bruttokansantuotteesta, uudemmiten vaikkapa Pisa-tutkimuksista. Eikä sittenkään juuri mitään havaintoa mualimalla! Hitsi! On nettisivuakin vaikka muille jakaa. Mikä mättää? Ensinnä mättää se, että Suomi on maailmalla merkityksetön paikka. Lähes 200 maata on kaikkiaan, ja siihen päälle kymmeniä maantapaisia. Mitä mekään tiedämme Suomen kokoisista maista vähänkään pidemmällä? Ennen muuta: miksi meidän pitäisikään? Miksi sitten niiden asukkaiden pitäisi tietää meistä jotain? Toisekseen: totuus ei ole jännittävä, eikä jännittävä ole totta. Jos ja kun maakuvaamme halutaan kirkastaa ja tunnettuutta lisätä, tarvitaan strategian ja muiden suunnitelmien ohella symbolisia toimenpiteitä. Asioita, jotka lyövät läpi kansainvälisessä mediassa, ilman kolikonkaan kampanjointia. Esimerkkinä vaikkapa Irlanti, jonka hallitus halusi kohottaa maan kulttuuriprofiilia. Päätettiin säätää laki, jolla kaikki yksinään itseään elättävät taiteilijat vapautetaan tuloveroista. Mikä parasta: he eivät kuitenkaan tienanneet mitään, joten päätös ei edes maksanut valtiolle lanttiakaan. Suuri huomioarvo! Tai Slovenia, jolla on viisi naapurimaata. Haluttiin tuoda niissä esiin, ettei maa ole takapajula, vaan dynaaminen, kehittyvä länsivaltio. Kymmenen miljoonan euron pr-budjetista laitettiin puolet lentokentältä pääkaupunkiin johtavan moottoritien kunnostukseen. Toiset viisi lahjoitettiin näyttävästi naapureille, miljoona per maa. Se loi uskottavuutta kasvavaan vaurauteen ja sai massiivisen mediahuomion. Australian matkailuviranomainen puolestaan keksi avata maailman parhaan työpaikan globaaliin hakuun: pienen Hamilton Islandin hoitaja. Tehtävänä kalojen ruokinta, saaren blogin pito ja turistien houkuttelu. Vaatimuksena, että henkilö on innokas uimari, snorklaaja ja purjehtija. Töitä on 12 tuntia kuukaudessa, todella hyvä palkka ja iso työsuhdeasunto uima-altaineen. Parhaat hakijat kutsutaan nelipäiväiseen haastatteluun saarelle. Tuli hakemusta 200 maasta! Ja ennen kaikkea tuli huomioarvoa! Toivottavasti meillä vakavamielisillä suomalaisillakin riittää lennokkuutta ja rohkeutta kytkeä maabrändityöhön myös yksi tai useampi symbolinen toimenpide, huikea läpilyönti. Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

4 ALANDICA kutsuu kokousvieraat saar Te k s t i: Jo h a n n a Pe l t o-ti m p e r i Ku v a t: Al a n d i c a Maarianhaminassa avattiin maaliskuussa monipuolinen kokous- ja kongressikeskus Alandica. Merellinen sijainti, valoisa rakennus ja mukautuva organisaatio luovat ainutlaatuiset puitteet tapahtumille. Varauskirja täyttyy mukavasti, ja myös mannersuomalaiset ovat jo löytäneet uutuuskohteen. Projektipäällikkö Eija Pajunen toteaa toiminnan Alandicassa käynnistyneen onnistuneesti jo ennen virallisia vihkiäisiä, jotka pidettiin huhtikuuta. Ensimmäiset tapahtumat ovat osoittaneet, että Ahvenanmaalla on ollut tarvetta kulttuuritalolle, jossa voi järjestää monenlaisia tapahtumia. Ahvenanmaalaisilla yhdistyksillä ja organisaatioilla on ollut painetta järjestää isompia tilaisuuksia, joihin vieraat tulevat pääosin muualta kuin omasta maakunnasta. Nyt siihen on mahdollisuus, Eija Pajunen kertoo. Alandica antaa piristysruiskeen koko Ahvenanmaan kulttuurielämälle. Monipuolisen kongressi- ja kulttuuritalon kautta pystytään myös laajenta- maan Ahvenanmaan matkailua perinteisen kesäsesongin ulkopuolelle. Myös saariston syksy, talvi ja kevät ovat kokemisen arvoisia, vakuuttavat Eija Pajunen ja myyntipäällikkö Therese Sjöblom Alandican markkinoinnista. Eija Pajunen kertoo, että Alandican toiminnan perusperiaatteena on se, että se sopii pieniin ja suuriin tilaisuuksiin. Tilat on rakennettu niin, että esimerkiksi neuvotteluhuoneet voidaan muokata ryhmän koon mukaan. Jopa kahden ihmisen palaverille saadaan järjestettyä viihtyisä kokoustila. Kaikkiaan väkeä mahtuu taloon tuhat. Isossa salissa on 600 paikkaa. Monikäyttöisen auditorion 200-paikkainen nouseva katsomo voidaan siirtää sivuun, jolloin tilaa voidaan käyttää myös tasalattiaisena. Emme halua lokeroida vieraita, vaan meille kaikenlaiset tapahtumat ja ryhmät ovat potentiaaleja asiakkaita. Oman maakunnan lisäksi vieraita odotetaan niin Manner-Suomesta kuin Ruotsistakin. Eija Pajunen kertoo kokousmatkatarjonnan olevan Ruotsissa hyvin kilpailtua. Taantuma on vaikuttanut meitä voimakkaammin ruotsalaisten yritysten mahdollisuuksiin järjestää tilaisuuksia ja koulutuksia. Meille on helppo tulla joko laivalla tai lentokoneella, koska satama 4 Matkailusilmä

5 Avara ja valoisa aula toivottaa vieraat tervetulleeksi Alandicaan. Tila soveltuu hyvin myös cocktail-tilaisuuksien järjestämiseen. Ahvenanmaa on sopivan lähellä, mutta tarpeeksi kaukana, jotta kokousvieraat voivat kokea eksoottisia elämyksiä. Yksi ehdoton etumme onkin ainutlaatuinen saaristo, jonka näkee jo Alandican ikkunoista, toteavat Therese Sjöblom (vas.) ja Eija Pajunen. Kuva on otettu Alandican maisemalämpiöstä. Taustalla näkyvä työ on Ceathy Ericsson-Joudanin Carta Alandica. istoon Alandica antaa piristysruiskeen koko Ahvenanmaan kulttuurielämälle. ja lentokenttä ovat lähellä. Ahvenmaalla järjestetystä yritystilaisuudesta ei esimerkiksi tarvitse maksaa työntekijöille ulkomaanpäivärahoja. Kokous Ahvenenmaalla on jo eksoottista, vaikka omassa maassa pysytäänkin. Meiltä saa luksusta lähempää ja edullisemmin, tiivistää Therese Sjöblom. Eija Pajusen mielestä taantuma ei näy varauskirjassa. Talon ensimmäinen vuosi on myös budjetoitu kevyemmin. Taloudellinen tilanne halutaan Alandicassa kääntää voitoksi. Alandican suunnittelun lähtökohtana on ollut rakennuksen sijainti meren tuntumassa. Maisema on osa rakennusta, koska sen lasiseinäinen aula aukeaa merelle, rantapuistoon ja pienvenesatamaan. Aula soveltuu näin hienosti näyttelyiden, cocktail-tilaisuuksien ja messujen pitopaikaksi. Eija Pajunen kertoo monta esimerkkiä, miten Ahvenanmaan perinteisiä nähtävyyksiä ja elämyksiä voi helposti liittää Alandicassa järjestettävään tapahtumaan. Museolaiva Pommernilla voi järjestää illalliset tai vaihtoehtoisesti nauttia alkujuoman Pommernilla ja siirtyä läheiseen pursiseuran ravintolaan nauttimaan julkkiskokki Michael Björklundin loihtimaa illallista. Mieleenpainuva kokemus on myös vierailu Tjudön viinitilalla, jossa voi maistella oman tarhan omenoista valmistettua viiniä ja väkeviä. Tilalla kasvatetaan myös strutseja ja rapuja, joista valmistetaan juhlamenu. Meillä on oheispalvelut kunnossa. Alandican naapurissa on samaan konserniin kuuluva Arkipelag-hotelli, jossa on majoituksen lisäksi ravintola, kasino, yökerho ja saunaosasto. Vieraiden käytössä ovat myös kaikki muut maakunnan ravintolat ja kahvilat. Ahvenanmaalla on hyvät mahdollisuudet pelata golfia tai purjehtia ja kalastaa, luettelee Eija Pajunen. Alandica Kultur och Kongress -monitoimitalon rakennuttaja on Ahvenanmaan maakuntahallitus. Toiminnasta vastaa monialainen Wiklöf Holding -konserni, joka omistaa myös esimerkiksi Arkipelag-hotellin. Suomessa ei ole toista täysin yksityisomistuksessa olevan yrityksen pyörittämää kongressi- ja kulttuurikeskusta. Itselläni on kokemusta eri tavalla johdetuista keskuksista, ja tässä on huomannut sen, että yksityisomistus tekee toiminnasta joustavaa, päätöksenteko on nopeaa ja toimii ajan hermolla. Mielestämme kaikkiin asiakkaiden toivomuksiin voi löytää ratkaisun. Meillä on can do -asenne ja osaamme sanoa kolmella kielellä kyllä, toteaa Eija Pajunen Alandican toimintaperiaatteesta. Matkailusilmä 5

6 You can t brand a count Te k s t i: Si m o n An h o l t Ku v a t: VisitFin l a n d ja Ch r i s Gl o a g This hysteria about nation branding is probably my fault. In 1998, I wrote a paper about how countries depend on their images just as companies do. With a good national image, attracting tourists, investors, immigrants, enhancing exports and winning the approval of other governments and international public opinion is relatively cheap and easy; with a negative or weak image, everything is a struggle. Today, one reads of another country launching a branding programme almost every week. And that includes Finland, although some might ask why a country like Finland would want to it s a highly respected country, and with an overall 18th ranking in the Anholt Nation Brands Index, my annual survey of international perceptions, it even seems to punch above its weight in brand image. Well, there are a few reasons. First, Finland is known to the West, but ask people in China, Brazil, India or America and their knowledge is patchy. Since these countries hold much of Finland s future prosperity in their hands, it s a worry if they can t find Finland on a map. Secondly, even in Europe, people don t know that much about Finland: all they really know is that it s in Scandinavia. Being part of one of the world s most admired regions is obviously a good thing, but more real knowledge would be a significant competitive advantage for Finland s people, exports, government, tourism and culture. So how do you improve a national image? In that 1998 paper, I spoke about nation brand, not nation branding. I wrote that national image was crucial, not that you could brand a country like a mobile phone or a bank. In 15 years I have never seen a single case study to prove that the reputation of a country can be altered by marketing communications. There have been plenty of successful tourism campaigns, but that s different: with tourism, you re selling a product, and effective marketing undoubtedly helps to sell it more effectively. No, whenever a country s overall image improves, it s because of what the country does, not what it says: Ireland s foreign investment miracle, South Africa s political miracle, Australia s tourism miracle, Japan s and Germany s postwar export miracle. When a nation rebrands, it s all about governance, society, culture, policy, economics, and timing. So instead of asking what can we say to make Finland famous?, we should ask what can we do to make Finland relevant? Instead of asking how we can charm or force people to admire Finland, we should ask why people in other countries would think about Finland in the first place. What is Finland for? What is its contribution to humanity and its role in the community of nations? Why should people care about Finland, now or in the future? If Finland disappeared one day, who would notice, who would mind, and why? This has nothing to do with advertising, 6 Matkailusilmä

7 SIMON ANHOLT is the leading authority on managing and measuring national identity and reputation, and the creator of the the field of nation brand and place brand. He is a member of the UK Foreign Office s Public Diplomacy Board, and has advised the governments of some 30 other countries from Chile to Botswana, Korea to Jamaica, and Bhutan to the Faroe Islands. He is Founding Editor of the quarterly journal, Place Branding and Public Diplomacy, and author of Another One Bites The Grass, Brand New Justice, Brand America and Competitive Identity The New Brand Management for Nations, Cities and Regions. He publishes two major annual surveys, the Anholt-GfK Roper Nation Brands Index and State Brands Index. For further information, please see ry like a mobile phone public relations or branding and everything to do with good governance and good leadership. This is not a task that can be delegated to communications agencies: nothing less than a functioning coalition between government, industry and civil society can be trusted to look after Finland s most valuable asset, its international reputation. Finland is not Nokia, nor is it a fizzy drink or a running shoe. It is a nation, and nations need to earn their reputations, slowly and patiently, through their policies, their investments, their innovations, their people, their culture, their companies, their tourism, and their contribution to humanity. As Socrates said, the way to earn a better reputation is by endeavouring to be the way you wish to appear Simon Anholt. Jutun kirjoittaja Simon Anholt on maailman kärkinimiä kansallisten identiteettien ja maan maineen johtamisessa ja mittaamisessa. Hän on myös luonut käsitteet maan ja paikan brändi. Anholt on konsultoinut noin 30 maan hallituksia brändäyksestä. Näihin maihin on kuulunut muun muassa Chile, Botswana, Korea ja Jamaica. Nyt hän konsultoi myös Suomea. Kirjoituksessaan hän korostaa, ettei maan brändiä, mainetta, voida kohentaa markkinointikampanjoilla. Kyse on siitä, mitä maa tekee, ei siitä, mitä se sanoo tekevänsä. Suomi sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa itse asiassa paremmin kuin sillä olisi lähtökohtaedellytyksiä. Suomi hyötyy Skandinaviasta, johon sen katsotaan kuuluvan. Silti Suomikin voi edelleen kehittää brändiään. Brändi antaa merkittävää kilpailuetua ihmisille, viennille, hallitukselle, matkailulle ja kulttuurille. Lähtökohtakysymyksiä pohdinnassa ovat esimerkiksi mitä voimme tehdä, jotta Suomesta tulisi merkityksellinen, mitä varten Suomi on olemassa, miksi ulkomaalaisten tulisi kiinnostua Suomesta. Sokrateen sanoin tapa, jolla hankitaan parempi maine on pyrkimys olla oikeasti sellainen jollaisena haluaisit esiintyä. > Matkailusilmä 7

8 > Kansalaiset mukaan maabrändikeskusteluun Nettisivustolla suomalaiset voivat osallistua keskusteluun Suomen maabrändistä. Sivusto on tarkoitettu kaikille kansalaisille, jotka voivat näin internetin välityksellä osallistua keskusteluun siitä, mikä Suomessa on hyvää ja mikä ei. Saitin tavoitteena on myös kerätä arvokkaita ideoita ja näkökulmia Suomen maabrändivaltuuskunnan työskentelyä varten. www. mitasuomion.fi tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden vaikuttaa näkyvästi tai anonyymisti, paljon tai vähän. Saitilla seurataan myös Suomi-aiheista keskustelua maailman medioissa. Palvelun tarkoitus ei kuitenkaan ole löytää lopullista totuutta, tuskin sellaista edes on. Sivusto ei ole ainoa lähde Suomen maabrändin kehittämiseksi. Tietoa kerätään myös muualta, muun muassa tutkimuksista, jotka selvittävät ulkomaalaisten käsityksiä suomalaisista ja Suomesta. Suomen brändi on heikko, mutta myönteinen Te k s t i: Ka i s a Riikilä Suomen maakuva on pääasiassa myönteinen, mutta heikko. Asia selviää tutkimuksesta, jonka Suomen maabrändin kehittämisestä vastaava Finland Promotion Board tilasi kansainvälisestikin arvostetulta paikan brändäyksen asiantuntijakaksikolta, TkT Seppo Rannistolta ja KTT Teemu Moilaselta. Tutkimus toteutettiin Suomen kannalta 11 keskeisellä markkina-alueella vuoden 2007 aikana. Tutkijoiden mukaan mielikuvat Suomesta ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan kuluvan vuosikymmenen aikana. Suomi-mielikuvat liittyvät korkealaatuiseen hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmään, yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisumalleihin, puhtaaseen luontoon ja korkeaan teknologiaan. Suomeen liittyvät mielikuvat poikkeavat jossain määrin toisistaan eri maiden ja markkina-alueiden ihmisten silmissä. Tutkimuksen perusteella Suomen keskeinen ongelma on, että pääosa mielikuvista on positiivisia, mutta tunnettuus on varsin vähäistä. Kehitystarpeiksi tutkijat luettelevatkin yleisen Suomi-tietouden levittämisen ja laajentamisen sekä prioriteettien valitsemisen, fokusoinnin ja niin sanotun Suomen oman kertomuksen löytämisen. Moilasen ja Rainiston ehdotuksen mukaan seuraavaksi pitäisi laatia painopisteet määrittävä strateginen maabrändäysohjelma, huolehtia resurssien riittävyydestä, yhteistyön laajapohjaisuudesta ja yksituumaisuudesta sekä huolellisesta koordinoinnista. Erittäin keskeinen tehtävä on myös Suomi-maatuotteen kehittäminen: brändi voi rakentua vain todellisuuden varaan, joten tuotteen on oltava kunnossa, kaksikko muistuttaa. Suomen maabrändin kehittämiseen halutaan satsata, sillä tutkimusten mukaan hyvä maabrändi lisää ulkomaisia investointeja, kasvattaa matkailua ja parantaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä maailmalla. Hyvän brändin uskotaan helpottavan myös ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamista. Kädenkäänteessä brändiin ei voida vaikuttaa. Rainisto ja Moilanen muistuttavat, että varsinaisen toteutusvaiheen on oltava pitkä, järjestelmällinen ja yhdenmukainen, jotta tuloksia aidosti saavutettaisiin. Suomelle laaditun toimintaohjelman ensimmäisen toteutusvaiheen kestoksi ehdotamme viittä vuotta. Toimenpideohjelman tuloksia alkaa tulla näkyville varsinaisesti ohjelman loppupuolella ja sen jälkeen. Maabrändin kehittämisen on todettu vaativan aikaa usein jopa vuotta ennen kuin lopulliset tulokset ovat nähtävissä, tutkijat toteavat. Paikan brändäämisestä on toistaiseksi vielä aika vähän esimerkkejä maailmalta, vaikka kiinnostus asiaa kohtaan on koko 2000-luvun ajan noussut. Muutama hyvä esimerkki kuitenkin osoittaa, että maabrändin rakentaminen on mahdollista. Esimerkkeinä menestystarinoista voidaan pitää Espanjan muuntautumista Francon ajan köyhästä takapajulasta moderniksi eurooppalaiseksi kulttuurimaaksi, Irlannin muuntautumista reuna-alueesta IT-alan keskukseksi tai Kroatian muuttumista sotatoimialueesta kiinnostavaksi matkailumaaksi ja liiketoiminta-alueeksi, Rainisto ja Moilanen listaavat. Nämä esimerkit osoittavat, että maabrändin muokkaaminen voi onnistua aika lyhyessäkin ajassa. Onnistumisen keskeisiä edellytyksiä ovat selkeän ja päämäärätietoisen kehittämisstrategian toteuttaminen ja se, että työhön osoitetaan riittävät resurssit, tutkijat muistuttavat. Moilasen ja Rainiston tutkimusraporttia Suomen maabrändin rakentaminen myy Akateeminen kirjakauppa. Samat tekijät ovat julkaisseet myös englanninkielisen teoksen How to Brand Nations, Cities and Destinations. 8 Matkailusilmä

9 Uusi VisitFinland.com aukeaa kesäkuussa Te k s t i: Ma t t i Li n n o i l a Suomen kansallinen matkailuportaali aukeaa kesäkuussa täysin uusittuna yhteisöllisenä verkkopalveluna vanhassa tutussa nettiosoitteessa visitfinland.com. Nyt on aika varmistaa, että oma yrityksesi saa kaiken hyödyn irti tästä uudesta palvelusta alusta alkaen. Osallistumiselle on monia vaihtoehtoja maksuttomasta perusnäkyvyydestä monipuoliseen tuote-esittelyyn varaustoimintoineen. VisitFinland.com maaportaali sisältää muun muassa: matkailutuotteet kartat ja reitit majoituspalvelut sääennusteet matkakohteet 10 kielivaihtoehtoa online-varaukset käyttäjien arviot ja suositukset monipuoliset hakutoiminnot monipuoliset mobiilipalvelut työkalun matkan suunnitteluun VisitFinland.com uudessa muodossaan vie Suomen uuteen matkailuaikaan. Pitkään ja huolellisesti valmisteltu maaportaali tuo nettimarkkinoinnin ajanmukaiset mahdollisuudet ja välineet koko Suomen matkailuelinkeinon ulottuville. Se on yhteisöllinen verkkopalvelu sekä matkailijoille että matkailupalvelujen tarjoajille. Sivuston toiminta perustuu käyttäjien itse tuottamaan ja jakamaan sisältöön yhdistettynä kattaviin kohdeesittelyihin ja online-varauspalveluun. Matkailijan näkökulmasta VisitFinland. com on vaivaton väylä matkailutuotteisiin ja majoituspalveluihin, matkan suunnitteluun, varausten tekemiseen ja omien kokemusten jakamiseen. Ennen matkaa, sen aikana ja jälkeen, matkailija voi kirjoittaa portaaliin matkakertomuksia, kertoa kokemuksistaan, esitellä valokuviaan ja videoitaan sekä arvioida suomalaisia matkakohteita antamalla niille pisteitä. Tutkimusten mukaan jopa puolet matkapäätöksistä tehdään nykyään tällaisen yhteisöllisen netin sisältöjen perusteella. Matkailupalvelujen tuottajille Visit- Finland.com on areena, jossa maailmanlaajuiset markkinat avautuvat nykyaikaisella tavalla, pienellä panostuksella kuvin ja sanoin, tarvittaessa vaikka kymmenellä eri kielellä. Perusnäkyvyys portaalissa on maksutonta. Kaikki majoitus- ja matkailupalvelujen tarjoajat saavat halutessaan tuotteen perustiedot näkyviin VisitFinland.comissa englanniksi ja suomeksi: Perusnäkyvyys sisältää: kohteen tai tuotteen nimen kohteen näyttämisen kartalla lyhyen kuvauksen (240 merkkiä) palvelusta kolme kuvaa yhteystiedot Monipuolisemmat matkailutuotteiden ja -palvelujen esittelyt sekä varaukset joko suoraan yrityksen omaan varausjärjestelmään portaalin kautta tai portaalin tarjoaman varaustoiminnon avulla ovat maksullisia. Vuosimaksu vaihtelee 99 eurosta 490 euroon muun muassa sopimuksen laajuudesta ja yrityksen toimialasta riippuen. Matkakohteiden (alueiden, kaupunkien, matkailu- ja hiihtokeskusten jne.) esittely on MEKin tuotantona maksullista, mutta kohteen itse portaaliin tuottamana maksutonta. Lisätietoja palvelusta, siihen liittymisestä ja niin maksuttomista kuin maksullisista palveluista sekä hinnoista on saatavana MEKistä VisitFinland.comin päätoimittajalta: Matkailusilmä 9

10 Te k s t i: Pi r k k o So i n i n e n Ku v a t: Na t u r e Ga t e/jo u k o Le h m u s k a l l i o Viime syksynä avattu NatureGate -sivusto tarjoaa maallikoille lajien tunnistukseen oivallisen, kahdeksalla kielellä toimivan työkalun. Uusi nettisivusto palvel Internet yhdistää maailman ihmisiä tehokkaammin kuin mikään muu aikaisempi teknologia. Nyt voi matkailuyrittäjä houkutella asiakkaita myös lähiluonnon avulla. Ulkomaisille luonnon harrastajille Suomen luonto, jopa sen tavallisetkin lajit ovat eksoottisia, sivuston tuottaja Eija Lehmuskallio toteaa. Myös kaupungissa asuville suomalaisille luonnon ystäville varmuus jonkin tietyn lajin ja eliöyhteisön näkemisestä ja kokemisesta saattaa olla hyvinkin tärkeä houkutin juuri tietylle seudulle matkustamiseen. Uuden nettisivuston Ahvenanmaan osuus avattiin viime kesänä ja koko suomen kattava osuus viime syyskuussa. Tällä hetkellä sivusto toimii suomen kielen lisäksi englanniksi, ruotsiksi, saksaksi, espanjaksi, ranskaksi, tanskaksi ja norjaksi. Sivustoille on tähän mennessä tallennettu Suomessa ja Pohjoismaissa esiintyvistä luonnonkasveista yleisimpiä. Palvelua rakennetaan parhaillaan, joten lajisto laajenee päivittäin. Sivustoilla on jo kuvina päiväperhoset, linnut, puut ja pensaat. Näiden tunnistustyökalua rakennetaan parhaillaan. Kivet ja mineraalit, kalat ja Itämeren vedenalaiset lajit tulevat sivustoille myöhemmin kuluvana vuonna. Palvelu tulee laajentumaan lähikuukausina maantieteellisesti ja sisällöllisesti. Luonto- ja kulttuurikohteita, esimerkiksi luontopolkuja, lisätään sivuille lähitulevaisuudessa. Palveluun tulee myös verkkolehti. Ensimmäiseen NatureGate verkkolehteen on haastateltu tutkijoita ja asiantuntijoita sekä Suomesta että maailmalta. Tavoitteena on saada asiantuntijoiden haastatteluja ja artikkeleita ajankohtaisista teemoista jatkuvasti. NatureGate on ainutlaatuinen, kansainvälisesti patentoitu internetpohjainen innovaatio, jossa on Eija ja Jouko Lehmuskallion 20 vuoden systemaattisen työn pohjalta rakennettu erittäin helppokäyttöinen, luonnossa esiintyvien lajien tunnistusmenetelmä. Eija ja Jouko Lehmuskallio ideoivat, tuottivat ja toteuttivat aikoinaan Yleisradiolle luonnonkasveista kertovan tv-sarjan Kolme vuodenaikaa. Sarja on uusittu 13 kertaa. Sarjan idea oli tuoda tietoa luonnonkasveista, niiden historiasta ja mahdollisesta käytöstä suuren yleisön tietoon hauskasti, mutta samalla asiantuntevasti. Tv-sarjan tuotantoa varten yritimme tunnistaa lajeja kasvikirjoista. Vaikka olimme alan harrastajia, tiedon ymmärtäminen kasvikirjoista oli vaikeaa, Eija Lehmuskallio kertoo. Voimakkaasta halusta ymmärtää ja tunnistaa luonnossa esiintyviä lajeja syntyi lajintunnistamista helpottava työkalu. Tunnistamista helpottaa myös oma laaja kuva-arkistomme, joka käsittää arviolta erilaista kuvaa. Kuvat on otettu siten, että lajit on helppo tunnistaa niistä eri kasvuvaiheissa. Teknologian kehittyminen tuotekehittelyn aikana on ollut huimaa. Nykyisin voimme tuottaa samalle sivustolle halutessamme vaikka luontoelokuvia, Eija jatkaa. Alun suunnitteluvaiheessa internetistä ei puhuttu ollenkaan ja tietokoneet laskettiin muutamissa tuhansissa. Nyt käyttäjä voi tunnistaa lajin kuvapuhelimensa avulla luonnossa ja lähettää paikkatiedon NatureGate palvelimeen. Asiantuntijoiden arvion jälkeen paikkatieto merkitään levinneisyystietoihin. Näin jokainen voi halutessaan osallistua lajistojen tunnistamiseen ja kartoittamiseen. Ongelmana on kaikkialla maailmassa luonnonlajien heikko tuntemus ja NatureGate tuo kansalaisille kuin tilauksesta hyvän apuvälineen lajistojen tunnistamiseen. Tutkijoille tulee jatkossa kaivattua tietoa tutuista ja myös aiemmin tuntemattomista lajeista. Näin kaikki osapuolet hyötyvät palvelusta, Eija toteaa. 10 Matkailusilmä

11 Mukulaleinikki Ranunculus ficaria ee luontomatkailua Puna-apila Trifolium pratense NatureGate on erinomainen työkalu opetukseen, tutkimukseen, luonnon ja kestävän kehityksen ymmärtämiseen. Tärkeä yhteistyökumppani Suomessa on Helsingin yliopisto, jonka rahastot ovat mukana NatureGate-hankkeessa luomassa edellytyksiä elämänikäiselle luonnon monimuotoisuuskasvatukselle. Tässä hankkeessa yhdistyivät monet kiinnostuksen kohteeni: kasvit, luonto, korkealaatuinen oppiminen sekä erityisesti elinikäinen luonnon monimuotoisuuskasvatus, toteaa biologian ja kestävän kehityksen didaktiikan professori Mauri Åhlberg. NatureGate-verkkopalvelun sivuilla on ollut ensimmäisen puolen vuoden aikana jo noin kävijää kuukaudessa. Tavoitteena on Luonto- Portin laajentaminen sekä Suomessa että muihin maihin. NatureGate -verkkopalveluun on tulossa myös mahdollisuus saada yksittäinen matkailuyritys ja -ketju selvästi näkyviin erityisenä maksullisena palveluna. Matkailuyritykset tullaan piilottamaan sivuille siten, että vain niitä koskevaa tietoa haluavat saavat tiedon nopeasti ja helposti. Tätä koskevalle liiketoimintamallille on USA:ssa haussa patentti. Lisäksi matkailuyritys voi halutessaan tilata LuontoPortti Oy:ltä oman vuorovaikutteisen sivuston omasta lähiluonnostaan. Tällainen paikallinen LuontoPortti on viisasta linkittää koko maan LuontoPortti-verkkopalveluun. Karhunlaukka Allium ursinum Mekin markkinointijohtaja Anne Lind on erittäin iloinen sivuston olemassaolosta. Erityisesti häntä ilahduttavat kieliversiot. Sivusto toimii hienosti kiinnostuksen herättäjänä ja edistää Suomen tunnettuutta maailmalla, Anne Lind toteaa. MEK on linkittänyt sivuston omille sivuilleen. Parhaillaan neuvotelleen mahdollisesta yhteistyöstä, muun muassa kuvien käytöstä. Tutustu sivuihin Hämeenkylmänkukka Pulsatilla patens Matkailusilmä 11

12 Elämysyrittäjät puhalt Te k s t i: Pi r k k o So i n i n e n Ku v a t:visitfin l a n d MEKin toteuttama Outdoors-hanke kokoaa yhteen kesäaktiviteetteja tarjoavia ohjelmapalveluyrittäjiä. Se tuottaa yrittäjille hyödyllisiä arjen ja tuotekehityksen työkaluja. Melontamatkailuyrittäjä on juuri ennen haastattelua soittanut MEKin Terhi Hookille ja kysynyt, miten hän voisi hyötyä kesäaktiviteettien kehittämiseen tähtäävästä Outdoors hankkeesta. Olin niin iloinen hänen soitostaan. Toivon, että ohjelma auttaa pieniä ohjelmapalveluyrittäjiä kehittämään yhteisiä tuotteita ja hyödyntämään hankkeen tuottamaa tietoa. Siitä on heille todellista hyötyä, toteaa hankkeen projektipäällikkö Terhi Hook. MEKin hallinnoima kesäaktiviteettien kehittämisen koordinointihanke käynnistyi helmikuun alussa. Rahoitus saadaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen tarkoituksena on valtakunnallisen koordinaation kautta koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään luontomatkailuaktiviteetteja kansainvälisille markkinoille. Kesäaktiviteeteista mukaan on valittu pyöräily, vaellus ja sauvakävely, melonta, luonnon katselu ja kuvaus, kalastus sekä hevosmatkailu. Hanke toteuttaa osaltaan kansallista Outdoors Finland -ohjelmaa, jonka Matkailun teemaryhmä ja MEK ovat panneet alulle. Minulle soittaneelle yrittäjälle sanoin, että heidän kannattaa ensimmäiseksi ottaa yhteyttä omaan alueelliseen matkailun kehittämisorganisaatioonsa. Sitten neuvoin heitä kääntämään omat nettisivunsa englanniksi. Kolmanneksi heidän kannattaa syöttää omat tietonsa Suomen kesäkuussa avattaville maaportaali-sivustoille, jonne teemme kunkin kesäteeman alle omat teemasivustot. Kun ulkomaalaiset matkailijat saapuvat maaportaaliimme etsimään tietoa esimerkiksi melontareiteistä ja -lomista, ei riitä, että portaalissa on lyhyt englanninkielinen esittely palvelusta. Matkailija lähtee toivon mukaan etsimään lisätietoa yrityksen omilta nettisivuilta tai tekee lomavarauksensa suoraan portaalissa. Luontoa on perinteisesti pidetty Suomen matkailun ykkösvetovoimatekijänä. Kauniit maisemat eivät kuitenkaan yksin riitä, sillä nykypäivän matkailija haluaa kokea luontoa oman tekemisen kautta ja on valmis siitä myös maksamaan. Luonto on raaka-ainetta, joka oikein jalostettuna tarjoaa matkailijalle mieleenpainuvia elämyksiä ja palveluntarjoajalle kilpailukykyistä liiketoimintaa. Aktiviteettien kehittäminen kansainväliseen myyntiin edellyttää verkostomaista toimintatapaa, jota tulisi toteuttaa erityisesti tuotekehityksessä ja paketoinnissa, toteaa Terhi Hook. On kaikkien etu, että esimerkiksi tutkimustietoja levitetään mahdollisimman laajalle. Kukaan ei voita mitään sillä, että kyhnää omassa nurkassaan loistavan ideansa kanssa. Verkostoituminen tuo lisävoimia. Hankkeen päätavoite on, että yksittäiset ohjelmapalveluyrittäjät muodostaisivat verkostojen kautta palvelukokonaisuuksia, joita olisi helpompi markkinoida ja myydä ulkomaalaisille. Kun takana on tarpeeksi iso verkosto yrittäjiä, saadaan vähitellen nostettua Suomen imagoa kesäaktiviteettimaana. Eihän Suomea tunneta tällä hetkellä maailmalla melontamatkailumaana, vaikka asumme tuhan- 12 Matkailusilmä

13 amaan yhteen hiileen Suomella on hyvät edellytykset kehittää kesäaktiviteettitarjontaa. Verkostoitumisen kautta voidaan muodostaa palvelukokonaisuuksia, joita on helpompi markkinoida ja myydä ulkomaalaisille. Tällä hetkellä kesäaktiviteettien tarjonta on hajanaista ja laadultaan vaihtelevaa: Meillä ei ole riittävästi laadukkaita ja oikeanlaisia tuotteita. Hyviä on, muttei tarpeeksi. Monet eivät vastaa ulkomaalaisten matkailijoiden odotuksia. Kullekin teemalle on laadittu työryhmissä valtakunnalliset kehittämisstrategiat, jotka löytyvät netistä MEKin internet-sivuilta kohdasta Tutkimukset. Ei ulkomaiselle matkailijalle voi vain ojentaa polkupyöräilyreittikarttaa ja toivottaa hyvää matkaa. Hän tarvitsee matkan varrella lukuisia palveluita, joista täytyy löytyä tietoa helposti. Asiakastyypistä riippuen palvelut pitäisi pystyä ostamaan samalla kertaa samasta paikasta tai antaa asiakkaalle välineet omatoimisesti koota ne. Hankkeessa määritellään parhaillaan tarkasti teemakohtaiset tuoteja laatukriteerit, jotka yrittäjän on täytettävä päästäkseen mukaan markkinointiin. Esimerkiksi turvallisuuden takia pyöräreitiltä vaaditaan sitä, ettei reitin varren teillä ole autoliikennettä yli 1500 autoa vuorokaudessa ja että kymmenen kilometrin välein on mahdollisuus käydä vessassa ja juomassa. Miksi yrittäjän sitten kannattaa lähteä mukaan hankkeeseen? Mitä enemmän yrittäjiä saamme mukaan, sitä parempia palvelukokonaisuuksia saamme rakennettua. Hyviä paketteja taas on helpompi markkinoida ja myydä. Siksi on tärkeää tulla mukaan verkostoon rakentamaan paketteja. Yrittäjät saavat esimerkiksi ohjenuorat tuotteidensa kehittämiseen tuote- ja laatukriteerien muodossa. Oman toiminnan ja tuotekehityksen tueksi he saavat käyttöönsä lisäksi erilaisia toimintaa ohjaavia apuvälineitä, esimerkiksi tuotteistamispolun mallin, infrastruktuurin ja palveluvarustuksen ohjeistuksen, tutkimustuloksia, tuotekehitystyökaluja ja tietoa oikeista jakelukanavista. Hanke tulee järjestämään myös erilaisia infotilaisuuksia, joihin yrittäjät voivat osallistua. Markkinointiponnistelut ulkomaille kanavoidaan Matkailun edistämiskeskuksen koordinoimien toimenpiteiden kautta. Yrittäjän kannattaa ottaa yhteyttä alueelliseen organisaatioon tai hankkeeseen. Sitä kautta hän pääsee hyötymään valtakunnallisesta hankkeesta. Valtakunnallinen hanke ei korvaa alueellisia hankkeita, joiden avulla pystytään yksityiskohtaisemmin toteuttamaan juuri tietyn alueen tarpeita. Jollei tiedä, mikä taho omalla alueella tekee matkailun kehittämistyötä, voi ottaa yhteyttä paikalliseen matkailuorganisaatioon, joka pystyy neuvomaan oikean tahon. Myös minä neuvon mielelläni, vinkkaa Terhi Hook. sien järvien maassa. Meillä on mahtavat edellytykset kehittää tarjontaamme, sillä luontomme tarjoaa hienon toimintaympäristön. Hankkeen tavoitteena on nostaa kesäaktiviteettimatkailijoiden määrää. Mukaan yhteistyöhön pyritään saamaan kolmekymmentä alueellista hanketta ja tuloksena olisi viitisenkymmentä kriteerit täyttävää ohjelmapalveluyritystä. Kysy lisätietoja: Terhi Hook, Projektipäällikkö, MEK Puh Matkailusilmä 13

14 PALVELUT PAREMMIKSI TEKESIN TUELLA Te k s t i: Ma i j a Ra u h a I Ku v a: Hu i m a l a Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma tarjoaa tukea palvelujen kehittämiseen myös matkailualan yrittäjille. Kannattaa ehdottomasti hakea, sanovat jo mukana olevat. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes rahoittaa ja aktivoi yritysten ja tutkimuslaitosten haastavia kehityshankkeita. Parhaillaan Tekesillä on meneillään Vapaa-ajan palvelut -ohjelma, johon toivotaan hakijoita nimenomaan matkailualalta ja sitä lähellä olevilta toimijoilta. Ohjelman painopisteitä ovat uudet palvelutuotteet ja palvelujen tuottamisprosessien uudistaminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi kannustamme erityisesti tutkijoiden ja yritysten väliseen yhteistyöhön, kertoo ohjelman johtaja Risto Mäkikyrö Lapin TE-keskuksesta. Ohjelmaan etsitään uusia, ainutlaatuisia ideoita, jotka palvelevat asiakkaita ja parantavat samalla hakijan liiketoimintaa. Tavoitteena on palvelun tai sen tuotantoprosessin konseptointi siten, että se voidaan toistaa ja monistaa. Palvelun osittainenkin vakiointi parantaa tuottavuutta ja vähentää laatuvaihteluja, perustelee ohjelman koordinaattori Pauli Santala. Ohjelmaan on jatkuva haku. Tähän mennessä se on rahoittanut 39 hanketta, joista matkailuhankkeiksi voi tunnistaa 15. Mukana on myös tutkimusprojekteja sekä liikuntaan ja muuhun vapaa-aikaan liittyviä hankkeita. Niiden yhteenlaskettu budjetti on yli 10 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on vajaat 6 miljoonaa euroa. Mäkikyrö muistuttaa, että matkailuyritys voi olla Tekesin asiakkaana muutenkin kuin ohjelman kautta. Ohjelma tarjoaa kuitenkin valmiit raamit esimerkiksi verkottumiseen ja yhteistyöhön. Rahan ohella tarjolla on myös tietoa ja koulutusta. Ohjelma on avoin kaikenkokoisille yrityksille. Tekes pystyy rahoittamaan isojakin hankkeita, jos idea on hyvä ja yrityksellä on oma rahoitus kunnossa. Toisaalta myös pieni yritys kelpaa asiakkaaksi, jos sillä on halu kehittää toimintaansa edelläkävijöiden joukkoon, Mäkikyrö sanoo. Tekes on mielletty teknologian rahoittajaksi. Mäkikyrö korostaa, että ohjelmaan kannattaa hakea myös puhtaasti palvelun kehittämiseen liittyvän idean kanssa. Tekesin nettisivuilla voi testata ideansa alustavan Tekes-kelpoisuuden. Toivomme yhteydenottoa TE-keskusten yhteyshenkilöihin tai ohjelman koordinaattoreihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voidaan katsoa, sopiiko kehitysidea Tekesin rahoituksen piiriin. Olemme valmiita auttamaan palvelujen konseptoinnissa, Pauli Santala sanoo. Pauli Santala toivoo yritysten löytävän itsestään uuden kehittämisen nälkää. Hän myöntää, että Tekesin rima on suhteellisen korkealla eikä sitä olla aikeissa laskea. Erityisen kiinnostunut Tekes on hankkeista, 14 Matkailusilmä

15 Lapset reippailevat Huimalassa esimerkiksi labyrintissä, pelaavat joukkuepelejä tai pomppivat trampoliineilla. Aikuisille on muun muassa kuntolaitteita. Huimalassa on myös esiintyjiä ja teematapahtumia ja siellä voi järjestää juhlia, kuten synttäreitä, urheiluseurojen tapahtumia sekä yritysten henkilöstö- ja asiakastilaisuuksia. Mukana olevat kertovat C ase 1 Huimala on Espoossa sijaitseva, ympäri vuoden toimiva koko perheen reippailuhalli. Yrittäjät ja isät Kimmo Stude ja Oskari Lehtonen huomasivat pari vuotta sitten, että Suomesta puuttuu paikkoja, joissa lapsiperheet voivat irrottautua arjesta. Huimala avautui perusteellisen kehitystyön jälkeen pääsiäisenä Perehdyin seikkailuhalleihin ja niiden toimintaan asuessani Saksassa. Kuulin Tekesin ohjelmasta TE-keskuksessa ja tutustuin siihen tarkemmin netissä. Huomasin heti, että suunnitelmamme vastasivat hyvin hakukriteerejä. Hakeminen sujui suhteellisen juohevasti, osittain ehkä siksi, että Oskarilla oli aiempaa kokemusta vastaavasta, Kimmo Stude kertoo. Ohjelman kautta saadun tuen turvin Kimmon ja Oskarin yritys GrandeFun Development Oy verkostoitui parhaiden mahdollisten yhteistyötahojen kanssa. Tekesin ohjelma ohjasi heitä asettamaan selkeät tavoitteet ja tuotteistamaan palvelun huolellisesti. Kaikki, mitä menestykselliseen toimintaan ja kasvuedellytysten luomiseen tarvitaan, alkaa olla nyt kunnossa. Huimalan idea toimii ja keräämme jatkuvasti asiakkailta palautetta, jonka turvin kehitämme toimintaa. Tästä on hyvä ponnahtaa eteenpäin, kun sopiva tilaisuus tulee. Hakeminen Tekesin ohjelmaan kannatti ehdottomasti. Taloudellinen tuki kannattaa ottaa ja sen eteen kannattaa nähdä vähän vaivaakin. Ohjelma auttaa suunnitelmien jalostumista ja toteutumista, mutta vahva oma idea on ehdoton edellytys, Kimmo Stude sanoo. joilla on potentiaalia lisätä ulkomaalaisten asiakkaiden kiinnostusta Suomea kohtaan. Kaikki mukaan otetut ovat huippuhankkeita. Mukana on useita epätyypillisiä matkailualan toimijoita ja jopa alan ulkopuolelta tulleita. Vakiintuneen yrittäjän aika voi kulua niin tarkasti olemassaolevassa liiketoiminnassa, että uusien avausten synnyttäminen on haasteellista, Santala pohtii. Ohjelman tavoitteena on lisätä vapaa-ajan palveluja tuottavien yritysten määrää ja kannattavuutta. Risto Mäkikyrön mukaan matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta on moniin muihin maihin verrattuna pieni. Ajatuksena on saada tuota osuutta kasvamaan tukemalla uusien palveluiden kehittämistä. Kannustamme yrityksiä kehittämään toimintaansa systemaattisesti ja käyttämään apuna tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Toivomme, että hankkeissaan onnistuneet asiakkaamme näyttävät muille hyvää esimerkkiä, Mäkikyrö sanoo. C ase2 Tallink Silja on mukana Tampereen yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskuksen Synergoksen hankkeessa, jossa kehitetään palvelukonsepteja osallistamalla asiakkaita ja henkilöstöä. Idea tuli Synergokselta. Ensimmäiset kyselylomakkeet on jo lähetetty Siljan kanta-asiakkaille ja henkilöstölle. Meille avautuu tutkimusyhteistyön kautta aivan uudenlainen ikkuna lähestyä risteilyalaa ja löytää konkreettisia toimia toimintamme parantamiseen sekä kantaasiakaspuolella että henkilöstön keskuudessa. Synergoksen mukanaolo takaa, että tutkimus tehdään akateemisella ammattitaidolla ja tulokset analysoidaan perusteellisesti. Näin saamme niistä mahdollisimman suuren hyödyn, kertoo Tallink Siljan kanta-asiakasohjelman päällikkö Hanna Michelsson. Kanta-asiakkaita lähestytään kyselytutkimuksella, jonka jälkeen tehdään puhelimitse teemahaastatteluja. Lopuksi muodostetaan asiakasraateja tai -paneeleja uusien tuote- ja palveluideoiden testaamista varten. Asiakkailta selvitetään muun muassa tyytyväisyyttä ja kokemuksia palvelusta ennen matkaa ja matkan aikana. Henkilöstöltä haetaan tietoa siitä, miten palveluhenkilökunnan ja asiakkaiden ajatukset kohtaavat. Projektin alkumetrit ovat sujuneet hyvässä yhteistyössä. Odotamme innolla, millaisia tuloksia saamme ja miten pääsemme jalkauttamaan niitä käytännön tasolle, Michelsson sanoo. Matkailusilmä 15

16 Merkkivuosi 1809 Te k s t i: Ma r k k u Ma r t t i n e n Ku v a t: VisitFin l a n d ja Po r v o o n ma t k a i l u t o i m i s t o Porvoon valtiopäivistä on kulunut kaksisataa vuotta. Vuonna 1809 Porvoossa muokattiin Suomen historiaa monella tavalla. Nyt kaupungissa juhlitaan taas. Kahdeksasta ruotsalaisesta läänistä tuli Suomen suuriruhtinaskunta. Suomen säädyt vannoivat uskollisuutta Venäjän keisarille. Keisari puolestaan antoi hallitsijavakuutuksen ja nosti Suomen kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Kuusisataa vuotta kestänyt napanuora Ruotsiin katkesi. Porvoo onkin oikeastaan Suomen ensimmäinen korkean tason kokous- ja kongressikaupunki. Venäjän keisari Aleksanteri I pelasi uhkapeliä 1800-luvun alussa keskellä Euroopan suuria sotia ja vielä ratkaisematonta Suomen sotaa, jossa venäläiset toki olivat voitolla, ja määräsi Suomen säädyt kokoontumaan valtiopäiville maaliskuussa 1809 Porvooseen. Riskinä oli, että sota jatkui vielä koko kesän eikä sen lopputuloksesta ollut tietoa. Tilanne selkiintyi vasta syksyllä, kun Haminassa solmittiin rauha ja Ruotsi luovutti kahdeksan suomalaista lääniä venäläisille. Suomen 600 vuotta vanha valtioyhteys Ruotsiin päättyi. Porvoon ohella valtiopäivien pitopaikaksi olivat ehdolla Turku ja Hamina. Turku oli liian lähellä Tukholmaa ja Haminassa oli ruotsalainen linnoitus, joten valinta osui Porvooseen, kun siellä oli vielä hyvät kokous- ja juhlatilat ja kaupunki oli sopivan lähellä Pietaria. Keisarin päätös tiesi pienessä Porvoossa melkoista vilskettä. Valtiopäivämiehille, heidän perheenjäsenilleen ja virkamiehille oli järjestettävä kokoustilat, majoitustilat ja huolehdittava ruokahuollosta sekä muista palveluista. Taloja korjattiin, erityisesti raatimies Erik Solitanderin talossa tehtiin mittava remontti saleja myöten, keisarin kun oli määrä majoittua juuri tähän kaupungin komeimpaan rakennukseen. Talon edestä kirkonmäelle rakennettiin puinen jalkakäytävä, jotta keisarin saappaat eivät likaantuisi matkalla juhlamenoihin. Palvelusväkeä värvättiin ja komennettiin paikalle naapurikuntia ja -kartanoita myöten. Kaikille palveluille määrättiin Pietarissa hinnat. Ilmaisia palveluita ei ollut silloinkaan. Kaupunkilaiset siis hyötyivät rahallisestikin valtiopäivävieraiden neljän kuukauden mittaisesta oleskelusta Porvoossa. Maaliskuussa 1809 Porvooseen kokoontuivat neljän säädyn, aateliston, papiston, porvariston ja talonpoikien 135 valtiopäivämiestä valtiopäiville tai jos aivan pilkun tarkkoja ollaan niin maapäiville. Neljän kuukauden ajan säädyt pohtivat autonomisen Suomen hallinnon perustamista, rahalaitosta, verotusjärjestelmää ja Suomen armeijaa. Valtiopäivät aloitettiin valtakirjojen tarkastamisella, ne jatkuivat jumalanpalveluksella ja säädyt vannoivat uskollisuudenvalan hallitsijalle ja tämä puolestaan antoi hallitsijan vakuutuksen. Valtiopäivien päättäjäiset olivat 19. heinäkuuta. Silloin keisari piti kuuluisan puheensa, jossa hän ylensi Suomen muiden kansakuntien joukkoon. Valtiopäivien juhlamenoissa törmättiin ensimmäiseen kulttuurien eroon. Avajaisissa Porvoon kirkossa keisari seisoi valtaistuimensa vieressä juhlamenojen ajan. Tämä tiesi sitä, että myös juhlaväen oli seisottava ja se oli suomalaisille uutta ja outoa. Miksi keisari siis seisoi? Oliko kyse siitä, että hän oli ortodoksi ja ortodoksikirkoissa kirkkoväki seisoo? Vastausta ei tiedetä. Valtiopäivätanssiaiset pidettiin kymnaasin juhlasalissa. Täältä lähti liikkeelle legenda keisari Aleksanterin ja aatelistyttö Ulla Möllersvärdin lyhyestä lemmensuhteesta. Mika Waltari kirjoitti aiheesta kirjan Tanssi yli hautojen. Kirjasta tehtiin myös 1950-luvun alussa samanniminen elokuva. Vasta ilmestyneessä teoksessaan professori Matti Klinge ampuu koko tarinan alas. Hänen mielestään se ei pidä paikkaansa. 16 Matkailusilmä

17 Valtiopäivien avajaisissa Aleksanteri I tapasi aatelistyttö Ulla Möllersvärdin. Juhlavuoden tapahtumissa Aleksanteri ja Ulla ovat jälleen kohdanneet. > Matkailusilmä 17

18 > Merkkivuoden tilaisuuksia järjestetään eri puolilla Suomea, Ruotsia ja Venäjää. Kuitenkin myytti 18-vuotiaan aatelistytön ja keisarin suhteesta elää vieläkin. Porvoon juhlallisuuksissakin Ulla Möllersvärd on edelleen mukana. Porvoossa juhlavuoteen on valmistauduttu pitkään ja huolellisesti. Ensimmäinen juhlatoimikunta perustettiin jo vuonna Toimikunnan tuottaja ja sihteeri Sari Hilska on toiminut tehtävässään puolitoista vuotta. Kaupungissa on pistetty paikkoja kuntoon niin kuin 200 vuotta aikaisemminkin. Raatihuone on restauroitu komeasti, kymnaasi eli nykyinen tuomiokapituli on sekin korjattu paloturvallisuusmääräyksien mukaisesti. Matkailutoimistossa on jaossa erinomainen opaslehtinen, jossa esitellään vuoden 1809 tärkeät henkilöt, heidän tehtävänsä ja heidän asuinpaikkansa. Kartan mukaan on helppo etsiä keisarin kortteeri, raatihuone, jossa kokoontuivat sekä aateli että porvarissääty, kymnaasi, jossa kokousti papisto sekä talonpoikien kokouspaikka, Orreuksen talo. Kartassa on myös tietysti Ulla Möllersvärdin asuintalo. Porvoossa vuoden 1809 valtiopäiviä juhlitaan eri tavoin melkein koko vuosi. Viralliset tapahtumat ajoittuivat maaliskuun lopun päiviksi juhlakulkueineen ja Porvoon tuomiokirkossa esitettyyn valtioneuvoston tilaaman juhladraaman Laulu Suomelle -esitykseen, joka myös televisioitiin. Kaikissa kouluissa, päiväkodeissa ja taideoppilaitoksissa valtiopäiviä on esitelty ja käsitelty. Historiasta kiinnostuneille on erilaisia luento- ja esitelmätilaisuuksia. Niidenkin suosio näyttää ylittävän kaikki ennakkoodotukset, kertoo juhlatoimikunnan tuottaja, maisteri Sari Hilska. Ohjelmassa ovat myös lasten valtiopäivätanssiaiset, joissa on tanssimassa lähes 600 lasta. Eikä mukaantulijoita ole ollut vaikea saada, Hilska jatkaa. Porvoossa viralliset juhlat osuivat maaliskuun loppuun, mutta tapahtumia kaupungissa on kautta koko vuoden. Mielenkiintoista on se, että yhdistykset, eri järjestöt, seurakunnat ja liike-elämä ovat aktiivisesti olleet kiinnostuneita juhlavuodesta. Kesän mittaan on esimerkiksi lukuisia tanssiaisia valtiopäivien nimissä. Monissa ravintoloissa on valtiopäivämenuita ja kaupat somistavat ikkunoitaan valtiopäiväteemaan sopivalla rekvisiitalla, kertoo puolestaan Porvoon matkailupäällikkö Pipsa Kyöstiö. Kesällä Raatihuoneen torilla järjestetään kulttuurivartteja, joissa soitetaan, lauletaan ja esitetään katkelmia historiasta. Porvoo on myös varautunut kasvavaan oppaiden kysyntään. Nyt meillä on noin ammattitaitoista opasta, mutta keväällä valmistuu vielä uusi opaskurssi, jolla on kymmenen opiskelijaa, Kyöstiö kertoo. Virallisesti juhlallisuudet aloitettiin tammikuun 15. päivänä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen, eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja pääministeri Matti Vanhanen olivat läsnä merkkivuoden virallisissa avajaisissa Ruotsin valtiopäivillä Tukholmassa. Vuoden 1809 valtiopäivät eivät ole vain Porvoon juhlat. Valtioneuvosto on asettanut aikanaan toimikunnan organisoimaan Merkkivuosi tapahtumia. Myös kouluissa kautta maan vuoden tapahtumia ja tapahtumien merkitystä on käsitelty. Merkkivuosi nimi valittiin vuoden teemaksi siksi, että näin haluttiin saada myös ruotsalaiset kiinnostumaan asiasta. Ja ruotsalaiset ovat 18 Matkailusilmä

19 Porvoossa vuoden 1809 valtiopäiviä juhlitaan eri tavoin melkein koko vuosi. Matkailutoimiston opaslehtisen avulla voi etsiä historiallisia paikkoja, kuten keisarin kortteerin, raatihuoneen, kymnaasin, Orreuksen talon ja Ulla Möllersvärdin asuintalon. olleetkin yllättävän kiinnostuneita teeman tapahtumista. Suomen suurlähetystö Tukholmassa on tehnyt mittavan työn asian eteen. Myös lähetystön internetsivujen kautta löytyy paljon hyvää ja hyödyllistä tietoa vuodesta 1809, ja tämän vuoden tapahtumista. Venäjän puolella Porvoon valtiopäivät eivät ole herättäneet yhtä suurta kiinnostusta kuin Ruotsissa. Pietarin Suomen konsulaatti järjestää vuoden nimissä erilaista kulttuuriohjelmaa ja vuosi huipentuu Suomi-talon vihkiäisiin kesällä. Kunniaportti/ Piika 1 Tästä kaupungin rajalle rakennetusta portista näimme keisarin saapuvan kaupunkiin ratsain ja kunnianlaukausten tervehtimänä. Portissa oli kahdeksan pylvästä ja kauniit koristemaalaukset. Väkeä tungeksi kaduilla, ja kaulaa kurkotellen näin keisarin. Hänen viittansa hulmusi, ja hattua koristi mahtava sulka. Torilta keisari jatkoi matkaansa majapaikkaansa kauppias Solitanderin taloon. Kymnaasi/ Piispa Jacob Tengström 2 Ymmärsin heti, että maamme kehitykselle on eduksi ponnistella keisarin luottamuksen saavuttamiseksi. Nyt, kun olemme saaneet kokoontua päättämään autonomisen suuriruhtinaskunnan hallinnosta, näen vahvasti, kuinka työmme Armfeltin, Mannerheimin ja Sprengtportenin kanssa on kantanut hedelmää. Olen Turun piispa ja johdan pappissäädyn kokouksia täällä koulurakennuksen yläsalissa. Meitä on yhteensä yhdeksän. Porvoota edustaa tuomiorovasti Magnus Alopaeus. Kymnaasin sali saa toimia sekä valtio- että tanssiaissalina. Tuomiokirkko/ Keisari Aleksanteri I 3 Vaikka tämä kaupunki on Pietariin nähden vaatimaton, on täällä osattu valmistautua valtiopäiviin. Minua kyllä jännitti, kuinka sotaa käyvä kansa ottaa minut vastaan. Ratkaisuni Suomen asioiden järjestämiseksi on kohdannut vastarintaa maanmiesteni keskuudessa, onhan meillä eri uskonto ja tavat suurella Venäjän maalla. Minua kiinnostaa tämä hallintokokeilu. Tosiasiassa vanhat lait antavat suuriruhtinaskunnan hallitsijalle suuren vallan. Vastaanotostani on helppoa päätellä, että olen päätökselläni voittanut kansalaisten suosion ja uskollisuuden. Orraeuksen talo/ Petter Klockars 4 Meidän talonpoikien kokoustila on laamanni Orraeuksen talon sali. Hän toimii kokoustemme kirjurina, ja minä puheenjohtajana 30 talonpoikaisveljeni edessä. Olen maanviljelijä ja herastuomari Uudestakaarlepyystä Pohjanmaalta. Siellä minulla on vauras tila. Talonpojille on järjestetty huvitukseksi biljardia, ja kyllä melkoista kisailua vapaa-ajalla käydäänkin. 1 Valtiopäivät Porvoossa Suomen sota oli vielä käynnissä, kun Venäjän keisari Aleksanteri I määräsi Suomen säädyt kokoontumaan valtiopäiville Porvooseen. Kaupunki oli sopivan lähellä Venäjän pääkaupunkia Pietaria, ja täältä löytyi hyvät kokous- ja juhlatilat. Porvooseen saapui 135 valtiopäivämiestä, jotka edustivat neljää säätyä: aatelia, papistoa, porvareita eli ammatinharjoittajia ja talonpoikia. He kokoontuivat tekemään maan tulevaisuuteen liittyviä esityksiä keisarille. Tärkeimmät asiat koskivat autonomisen Suomen hallinnon perustamista, rahalaitosta, verotusjärjestelmää ja Suomen armeijaa. Valtiopäivät olivat koolla Porvoossa lähes neljä kuukautta. Valtiopäivät avattiin juhlallisessa jumalanpalveluksessa 28. maaliskuuta. Seuraavana päivänä keisari antoi hallitsijanvakuutuksensa. Siinä hän lupasi säilyttää maan uskonnon, vanhat perustuslait sekä säätyjen ja kaikkien asukkaiden oikeudet. Säätyjen edustajat puolestaan vannoivat koko kansan puolesta uskollisuudenvalan keisarille. Valtiopäivät päätettiin 19. heinäkuuta ansiomerkkien ja muistolahjojen jakoon. Kunniaportti sijaitsi kaupungin rajalla, ja se purettiin valtiopäivien jälkeen. Kymnaasirakennus on nykyään Tuomiokapituli, ja Orraeuksen talo (Kirkkotori 4) on yksityiskäytössä. Vanhassa Raatihuoneessa ja Holmin talossa toimii Porvoon museo. Ulla Möllersvärd asui Välikatu 9:ssä vuosina Linna (Jokikatu 12) on yksityiskäytössä Vanha Raatihuone/ Kristian Trapp Tässä minä odottelen porvarisäädyn muita edustajia Raatihuoneen pieneen kokoussaliin saapuvaksi. Minä olen puheenjohtaja. Meitä on 19, ja edustamme pääasiassa kauppiaita ja käsityöläisiä eri kaupungeista. Kotona Turussa olen varsin merkittävä kauppias. Kolmikerroksinen taloni Aurajoen penkereellä on yksi kaupungin suurimpia. Holmin talo/ Robert Wilhelm de Geer 6 Aateli valitsi minut maamarsalkaksi eli säätymme puhemieheksi. Tehtäväni on myös ohjata valtiopäivien seremonioita. Olen kotoisin Pernajasta Tervikin kartanosta. Kokoonnumme Raatihuoneen suuressa salissa, meitä on 74 edustajaa. Saamme nähdä suuren muutoksen tapahtuvan; maassamme alkaa uusi, itsehallinnollinen aika keisarin suojeluksessa. Osa meistä on jo pitkään haaveillut autonomiasta. Onneksi sain majoituksen aivan kokouspaikan vierestä kauppias Holmin vieraanvaraisesta talosta. Välikatu 9/ Ulla Möllersvärd 7 Isäni on maaherra Möllersvärd Mäntsälästä. Hän osallistuu valtiopäiville, kun taas äitini, sisareni ja minä olemme tulleet keisaria katsomaan. Eilen pidettiin suuret tanssiaiset Kymnaasissa. Keisari tanssitti kohteliaasti naisväkeä, minuakin, vaikka olin varmasti yksi nuorimpia. Aivan häkeltyneenä pudotin viuhkani keisarin jalkoihin, ja pelästyin, että hän suuttuu. Mutta keisari vain poimi viuhkani ja painoi sen rinnalleen. Silloin salissa kohahti, ja jollei hän olisi niin ystävällisesti hymyillyt, olisin varmasti kuollut häpeästä. 8 Jokikadun Linna/ Raatimies Erik Solitander Talossani on yöpynyt aikoinaan myös kuningas Kustaa III, mutta nyt ryhdyimme aivan erikoisiin järjestelyihin. Kunnostimme salit ja huoneet parhaamme mukaan keisarin ja tämän seurueen käyttöön. Keisari ilmaisi myös halunsa järjestää talossani mahtavat päivälliset kaikille säätyjen edustajille. Kadulle rakennettua puista jalkakäytävää pitkin keisari saattoi astella ylös kirkonmäelle juhlajumalanpalvelukseen kuivin ja kiiltävin saappain. Tea Itkonen 2009 Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus on panostanut sekin voimakkaasti Merkkivuoteen Meillä on ollut teeman liittyen työllistettyinä yksi päätoiminen projektikoordinaattori ja yksi päätoiminen assistentti. Heillä on ollut apunaan 11 henkilöä, kertoo Hanasaaren ohjelmajohtaja Kaarlo Hilden. Erilaisia seminaareja ja yleisötapahtumia onkin syntynyt eri puolille maata runsaasti ja alusta asti ne ovat kiinnostaneet yleisöä. Mekin aluksi ajattelimme, että keitä nyt historia kiinnostaa, sanoo Hanasaaren historian erityisneuvonantaja Henry Rask, mutta olimme väärässä. Historia tuntuu todella kiinnostavan. Suomalaisten mielenkiinnosta emme ole olleet niinkään ihmeissämme, mutta ruotsalaisten suuri kiinnostus on ollut yllätys. Tosiasiahan on, että suomalaiset tietävät enemmän Ruotsin asioista kuin ruotsalaiset Suomesta, Henry Rask jatkaa. Hänen näkemykseensä yhtyy myös ohjelmajohtaja Kaarlo Hilden. Tässä vaiheessa on tullut jopa mietittyä, miksi vuodesta 1809 ei tehty suurta matkailutapahtumaa, hän sanoo. Porvoossa puolestaan ei uskota matkailijamäärien vain valtiopäiväjuhlallisuuksien vuoksi juurikaan kasvavan entisestä. Matkailupäällikkö Pipsa Kyöstiön mukaan kaupungissa kävi viime vuonna noin matkailijaa. Melkein kaikki heistä ovat päiväkävijöitä. Porvooseen tullaan päiväksi kävelemään ja katselemaan vanhaa idylliä, tekemään ostoksia pikkupuodeissa ja syömään. Pikkukauppoja ja ravintoloita kaupungissa on yllin kyllin. Majoitustilat ovat ongelma. Nyt suunnitelmat oikeita kokous- ja kongressitiloja varten ovat valmiina. Sellaiset kaupunkiin saadaan suunnitelmien mukaan muutaman vuoden sisällä. Samassa suunnitelmapaketissa on myös kongressihotelli. Hanke odottaa vain lopullisia päätöksiä, matkailupäällikkö Pipsa Kyöstiö jatkaa. Matkailusilmä 19

20 kolumni Raija Seppälä-Esser Kirjoittaja, tohtori Raija Seppälä-Esser, oli kaksikymmentä vuotta MEKin palveluksessa ulkomailla. Viime vuodesta alkaen hän on toiminut matkailun professorina Kemptenin ammattikorkeakoulussa Baijerissa (Hochschule Kempten). MATKAKOHTEEN IMAGO SYNTYY PIENYRITYKSISSÄ Pakettimatka tai matkailijan itse suunnittelema ja järjestämä matka sisältää pelkistetyimmillään kuljetuksen matkakohteeseen ja majoituksen. Matkailutuote kokonaisuudessaan sen sijaan sisältää paljon muutakin: matkailija ruokailee, harrastaa erilaisia aktiviteetteja, käyttää opaspalveluita, vuokraa auton ja käy ostoksilla, museoissa tai vaikkapa konsertissa. Matkailutuote on lukemattomien palvelutilanteiden ja kohtaamisten summa. Se on elämys, jonka onnistumista voi arvioida vasta matkan päätyttyä. Koska tuotteen osat syntyvät vasta palvelutilanteissa, joutuu matkailija tekemään matkan ostopäätöksen ainoastaan mielikuviensa ja odotustensa varassa. Mielikuva matkakohteesta on hänelle voinut syntyä mainonnan tai lehtiartikkelin vaikutuksesta tai vaikkapa internetistä löytyneestä informaatiosta. Uskottavimpia mielikuvia matkaa suunnittelevalle välittävät kuitenkin ystävät ja tutut. Suomessa vierailevien eurooppalaisten matkapäätökseen on Rajahaastattelututkimuksen mukaan omalla kokemuksella ja ystävien ja tuttavien suosituksella jopa ratkaisevan suuri merkitys. Pienet, alle kymmenen työntekijän matkailuyritykset, hallitsevat matkailualaa niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Pienyrityksen omistaja palvelee usein asiakkaitaan henkilökohtaisesti ja pystyy siten reagoimaan nopeasti asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Asiakastyytyväisyyttä ei yrittäjä mittaa niinkään lomakkein vaan keskustelemalla asiakkaitten kanssa ja puuttumalla mahdollisiin epäkohtiin heti. Pienten matkailuyritysten henkilökunta on myös tärkeä linkki matkakohteen ja matkailijoiden välillä. Matkailija voi pienen yrityksen asiakkaana helpommin saada kosketuksen paikalliseen kulttuuriin ja elämäntapaan. Tällaiset autenttiset kokemukset vaikuttavat siihen, miten elämykselliseksi ja onnistuneeksi matkailija ostamansa matkan kokee. Pienten matkailuyritysten palveluilla on siten suuri merkitys siihen mielikuvaan, joka asiakkaalle matkakohteesta syntyy. Matkailupalveluiden tuottajat kantavatkin joka hetki vastuuta siitä, että asiakkaan mieleen jää positiivinen kuva koko matkakohteesta. Pienten matkailuyritysten toiminnalla on merkitystä koko matkakohteen menestykselle, sillä heidän asiakkaansa kertovat joko myönteisistä tai kielteisistä kokemuksistaan kotiin palattuaan. Uusia matkapäätöksiä tehdään näiden kertomusten perusteella. Tyytyväiset matkailijat tulevat ehkä paikkakunnalle toistamiseen ja mahdollisesti samojen yritysten asiakkaiksi. Heistä myös muodostuu verkosto, joka välittää uskottavaa, positiivista mielikuvaa matkakohteesta edelleen. Parhaimmillaan mielikuva vastaa, tai ainakin tukee, sitä kuvaa, mitä matkailukohde itsestään muun markkinointinsa keinoin haluaa välittää. Pieni ja ehkä tuntematon matkakohde harvoin onnistuu tekemään itsensä maailmalla tunnetuksi perinteisiä kaupallisia markkinointikanavia käyttämällä. Suurin este sille on tarvittavien resurssien puute. Kaupallisten viestien välittäminen edellyttää riittävän suurta budjettia, markkinointiosaamista ja pitkäjänteisyyttä. Yhdellä markkinalla hyvät tulokset tuonut mainos voi toisessa maassa olla hukkaan heitetty investointi. Markkinoinnista vastuussa olevien kannattaisikin miettiä, miten ne voisivat hyödyntää, ainakin välillisesti, paikallisten yritysten palveluihin tyytyväisiä asiakkaita koko matkailukohteen tai -alueen markkinoinnissa. Pienten matkailuyritysten markkinoinnin tukeminen esimerkiksi tarjoamalla heille neuvoja ja välineitä asiakassuhdemarkkinointiin on yksi mahdollinen keino tukea positiivisen viestin kulkua mahdollisimman monille uusille, potentiaalisille asiakkaille. Markkinoilla matkailupalvelujen myynnistä vastaavat henkilöt niin matkatoimistoissa kuin matkanjärjestäjienkin palveluksessa voivat hekin toimia positiivisen viestin välittäjinä, matkailukuvan multiplikaattoreina, vahvistajina. He suosittelevat matkatuotetta joko oman kokemuksensa tai asiakkailta saamansa palautteen perusteella. Koska kilpailevia matkakohteita on kaikilla merkittävillä markkinoilla kymmeniäkin tuhansia, on näiden henkilöiden positiivista asennetta vahvistettava ja yhteistyöllä hyödynnettävä tätäkin verkostoa markkinointiviestin välittäjänä. Matkailupalveluiden tuottajien jotka useimmiten ovat pk-yrityksiä merkitystä matkailullisen mielikuvan syntymisessä ei ole juurikaan tiedostettu. Heidän roolinsa markkinoinnin ketjussa, aivan sen alkupäässä, on käyttämätön voimavara, jota systemaattisesti voidaan hyödyntää koko matkailukohteen markkinoinnissa. 20 Matkailusilmä

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN

Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Porvoolaisten sitoutuminen matkailuun MATKATIETO 2016 EVA HOLMBERG, JARMO RITALAHTI, OLIVIA MIETTINEN & RONJA LEHTINEN Taustaa Matkailijat ovat olleet perinteisesti kiinnostuneita paikallisista kulttuureista,

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä

Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Osallistuja: Eräkeskus Wildernes Lodge Nurmijärvi-Sveitsi Northern Star Wildernes Lodge Vieki-Sveitsi Kaatrahovi Hotelli- Lieksan keskusta-venäjä Master Pizza- Lieksan Keskusta-Turkki Pizzeria Slemani

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008

Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä. Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Opiskelusta taidot työelämään Tiedon merkitys työelämässä Kimmo Vänni TAMK 05.02.2008 Mistä kaikesta tässä tulisi tietää? Keskeiset työtehtävät Toimit teknisenä kouluttajana sekä asiantuntijana. Keskityt

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA

YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA Professori Hannu Kärkkäinen Tampereen teknillinen yliopisto KOULUTUSTILAISUUS 18.9.2012 KLO 9-12 YHTEISTYÖN KÄYTÄNNÖT UUDEN TIEDON LUOMISESSA THE RANGE OF WHAT WE THINK AND DO IS LIMITED BY WHAT WE FAIL

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö

Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö Miten onnistumme yhdessä? Anne Lind, yhteyspäällikkö Visit Finland maailmalla Visit Finland edustajat 10 maassa Venäjä, Peking, Chongqing, Shanghai, Hong Kong & Etelä-Kiina, Tokio, Berliini, Lontoo, Pariisi,

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki

Maksutonta apua kongressihakijalle. Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki Maksutonta apua kongressihakijalle Kaiju Pitkänen / Helsinki Convention & Events Bureau 14.1.2016 Messukeskus Helsinki MATKAILU JA KONGRESSIT HELSINGIN KAUPUNGIN ORGANISAATIOSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Proaktiivinen tulevaisuuden tekeminen - Lupa toimia eri tavalla Rovaniemi Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti

Proaktiivinen tulevaisuuden tekeminen - Lupa toimia eri tavalla Rovaniemi Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Proaktiivinen tulevaisuuden tekeminen - Lupa toimia eri tavalla 2012 21.11. Rovaniemi Anssi Tuulenmäki, Yli-innovaatioaktivisti Tutkimuspäällikkö vai Yli-innovaatioaktivisti? Vastaanottovirkailija vai

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI

ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI JUHLAT, KOKOUKSET, KONFERENSSIT JA SEMINAARIT LAPPEENRANTA TARJOAA AINUTLAATUISET PUITTEET IKIMUISTOISIIN TAPAHTUMIIN! MYLLYSAARI KAUPUNGIN

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen?

Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? Aloittavan yrittäjän markkinointiopas - mitä tarvitsen kun perustan yrityksen? 1 Olet päättänyt perustaa yrityksen tai olet sen jo perustanut. Kertoaksesi potentiaalisille asiakkaillesi, että olet olemassa,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Myyntityö Ruotsin markkinoilla

Myyntityö Ruotsin markkinoilla Myyntityö Ruotsin markkinoilla Nordic Export Partners Nordic Export Partners www.nexpa.se Ketkä? Antti Vuori Muutto Ruotsiin vuonna 2006 opiskeluja varten Alunperin kotoisin Tampereelta Viimeiset 5 vuotta

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Uutta yhteistyötä ja uusia koulutuskonsepteja

Uutta yhteistyötä ja uusia koulutuskonsepteja Uutta yhteistyötä ja uusia koulutuskonsepteja Ajatuksia ja tuloksia yhteisistä pohdinnoista Valtionhallinnon johdon tuen, Aalto EE:n ja HAUSin kesken Johdon foorum 8.4.2014 Anneli Temmes, Minna Wickholm

Lisätiedot

PIENI, SUURI TAPAHTUMAKAUPUNKI

PIENI, SUURI TAPAHTUMAKAUPUNKI TERVETULOA JÄRJESTÄMÄÄN TAPAHTUMA KUOPIOON! PIENI, SUURI TAPAHTUMAKAUPUNKI Kuva: Petri Laitinen Tapahtuma vaikka mualiman navassa! Kuva: Atte Rissanen KUOPION KAUPUNKI PALVELEE SINUA Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa

Case Visit Helsinki. Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Case Visit Helsinki Miten hyödyntää sosiaalista mediaa matkailutoimiston markkinoinnissa, viestinnässä ja matkailuneuvonnassa Matkailutiedottaja Elisabeth Henrichs Helsingin matkailu sosiaalisessa mediassa

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn.

OMAN TYÖNSÄ SANKARI. Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. OMAN TYÖNSÄ SANKARI Katso kuinka Seppo loi yrityksessään unelmiensa työn. DO WHAT YOU LOVE AND YOU LL NEVER HAVE TO WORK A DAY IN YOUR LIFE. - VANHA KIINALAINEN SANONTA TÄSSÄ OPPAASSA KERROMME SEPON TARINAN.

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3.

To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e. O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. To u N e t / E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o i l l e - o s a h a n k e O h j a u s r y h m ä 1 3. 3. 2 0 1 4 L a h t i E t a b l o i t u m i n e n Ve n ä j ä n m a r k k i n o

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla

asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Määränpää tuntematon. Kielenopettajan asiantuntijuutta kohti kouluprojektia rakentamalla Leena Kuure Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta Englantilainen filologia Language Learning and New Technologies

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot Verkostoitumalla uusia tuotteita Case: Serlachius-museot Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 31.8.2011 Serlachius-museot Mäntän Serlachius-museot koostuvat kahdesta museosta: Gösta

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Wikipedian voima. Liikutu tiedosta Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d

Wikipedian voima. Liikutu tiedosta Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d Wikipedian voima Liikutu tiedosta 3.6.2016 Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d Don t like Wikipedia? Change it. Neljä tärkeää kohderyhmää, jotka hakevat tietoa Wikipediasta Päättäjät ja virkamiehet

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut.

Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Kutsu tekniseen vuoropuheluun: Team Finland -kasvuohjelmien asiantuntijapalvelut. Tieto Versio 1 URL http://dk.mercell.com/permalink/47559712.aspx Ulkoinen hankinta ID 377336-2014 Hankinnan tyyppi Ennakkoilmoitus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot