KUULUTUS. Turussa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Transkriptio

1 KUULUTUS Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut päätöksen koskien Kalkkisillan kalkkikivikaivoksen pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelman hyväksymistä. Päätös on nähtävänä Salon kaupungin ympäristönsuojelussa, Halikon virastotalo, Hornintie 2-4, Halikko sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa, Itsenäisyydenaukio 2, Turku ja verkkosivuilla osoitteessa > Ajankohtaista > Kuulutukset. Oikaisuvaatimusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä. Oikaisua päätökseen voi hakea luvan hakija ja se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä kaupunginhallitus ja viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Turussa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus VARELY/2330/2016

2 Varsinais-Suomi PÄÄTÖS 9/2017 Annettu julkipanon jälkeen Dnro VARELY/2330/2016 Liitteet 3 kpl ASIA Kalkkisillan kalkkikivikaivoksen pinta- ja pohjavesien tarkkailusuunnitelman hyväksyminen HAKIJA Lesel Oy TARKKAILUVELVOLLISUUS Tarkkailu perustuu Etelä-Suomen aluehallintoviraston Lesel Oy:n kalkkisillan kalkkikivikaivoksen toimintaan myöntämään ympäristölupaan nro 238/2013/1, jossa hakija velvoitetaan tarkkailemaan kaivoksen toiminnan ympäristövaikutuksia. ASIAN VIREILLE TULO Lesel Oy on lähettänyt Maanmittauspalvelu Pelto-Timperi Oy:n laatiman tarkkailusuunnitelman Kalkkisillan kalkkikivikaivoksen vesistövaikutusten tarkkailemiseksi. Suunnitelmaa on tarkennettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pyynnöstä ja päivätty suunnitelma on lähetty TARKKAILUSUUNNITELMA Tarkkailun tarkoituksena on seurata kalkkikivikaivoksen toiminnan mahdollisia vaikutuksia pohjaveteen ja lähivesistöön sekä varmistaa vesienkäsittelytoimien riittävyys toiminnan aikana. Pohjaveden tarkkailua varten selvitetään ennen varsinaisen toiminnan aloittamista sijaitseeko kaivosalueen reunasta 300 metrin säteellä rengas-/porakaivoja. Mikäli alueella on kaivoja, tarkkaillaan niiden vedenpinnan korkeutta sekä tutkitaan lämpötila, ph, sameus, haju, sähkönjohtavuus, happi, kemiallinen hapenkulutus, rauta-, mangaani-, sulfaatti-, nitraatti- ja kloridipitoisuus sekä kokonaiskovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt, kolimuotoiset bakteerit ja E. colibakteerit kaksi kertaa vuodessa huhti-toukokuussa ja syys-lokakuussa. Pintaveden tarkkailua suoritetaan kaivoksesta purkuojaan johdettavista vesistä sekä Maatos- ja Määrjärvestä kaksi kertaa vuodessa huhtitoukokuussa ja syys-lokakuussa. Purkuojaan johdettavista vesistä tutkitaan virtaama, sameus, haju, lämpötila, kiintoaine, sähkönjohtavuus, ph, väri ja Fe-, Na-, K-, N-, Ca-, As-, Cd-, Cu-, Ni- Pbja Zn-pitoisuudet sekä kokonaistyppi- ja fosfori. Järvinäytteistä mitataan lämpötila, haju sähkönjohtavuus, ph, happi, hiilihappo, laaja metallianalytiikka (Br-, Cl-, F-, NO 3, SO 4 ), alkaliteetti, KMnO4-luku, väri sekä As-, Cd-, Cu, Ni-, Pb- ja Zn-pitoisuudet. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax (02) Itsenäisyydenaukio 2, PL 236, TURKU Valtakatu 12, PORI

3 2/8 LAUSUNNOT JA VASTINEET Tarkkailun tulokset toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi Määrjärven tarkkailutulosten yhteenveto toimitetaan tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle. Esitetty tarkkailusuunnitelma on kokonaisuudessaan tämän päätöksen liitteenä. Salon kaupungin ympäristötoimi on antamassaan lausunnossa todennut tarkkailusuunnitelmasta vesientarkkailun osalta seuraavaa: Vesientarkkailuohjelmasta puuttuvat hakemusosassa mainitut louhos- ja laskeutusallasveden tarkkailu, pohjavesiputkien asentaminen ja pohjaveden tarkkailu sekä purosedimentin tutkiminen. Pintaveden vaikutustarkkailuun tulisi sisällyttää ammonium- ja nitraattitypen määritykset sekä järvitarkkailuihin kiintoaine ja sameus. Vesistötarkkailut pitäisi aloittaa hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista vesistön nykyisen tilan ja toiminnan aiheuttamien vaikutusten selville saamiseksi. Lisäksi näytteenottajan ja mittausten tekijän on oltava sertifioitu ja näytteet on analysoitava akkreditoidussa laboratoriossa. Lesel Oy esittää antamassaan vastineessa vesientarkkailusta seuraavaa: Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan ELY-keskus voi tarkentaa vesistönäytteenottoa. Lesel Oy:n näkemyksen mukaan laskeutusaltaan jälkeisen laskuojan vedenlaadun tarkkailu on riittävää kaivoksen vaikutusten arvioimiseksi. Laskeutusaltaan tarkkailu ei tuo enää lisäarvoa, koska allas tyhjennetään vähintään kerran vuodessa tai tarvittaessa kiintoainesakan poistamiseksi. Lesel Oy:n näkemyksen mukaan Maatosjärven tarkkailu tulee tehdä ojan suistosta. Tarkkailua ole syytä laajentaa, koska järven tilaan vaikuttaa muutkin tekijät kuin kaivostoiminta. Tarkkailua ei ole tarpeen tehdä heidän toimesta myöskään Määrjärvessä, koska Salon Mineraali tarkkailee jo järveä, eikä Lesel Oy:n toiminnan vedet laske suoraan Määrjärveen. Pohjaveden tarkkailusta Lesel Oy toteaa, ettei Kalkkisillan kaivos sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä alueella ole havaintoja pohjavedestä. Lisäksi kaivostoiminta ulottuu pohjavesitason alapuolelle, eikä pohjavesiputken asentaminen ole siten tarpeen. Purkuojasta analysoidaan humus ja kiintoaines, joten näiden arvioiminen uudelleen järvivesinäytteestä on tarpeetonta mikäli analyysitulokset eivät osoita merkittävää poikkeamaa Maatosjärvestä jo otettuun lähtötilannenäytteeseen.

4 3/8 RATKAISU Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy tarkkailusuunnitelman seuraavin muutoksin ja lisäyksin: Pohjaveden tarkkailu - Kaivospiirin rajasta noin 500 metrin etäisyydellä olevat talousvesikaivot tulee kartoittaa sekä niiden käyttö, tyyppi (kallioporakaivo/maaperäkaivo) ja rakenne selvittää. - Kaivokartoitustietojen perusteella luvan saajan tulee esittää kaivojen vedenlaadun ja pinnan korkeuden tarkkailua koskeva suunnitelma Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tarkastettavaksi vähintään kolme kuukautta ennen räjäytysten ja louhinnan aloittamista. - Kaivovesien vedenlaadun ja pinnankorkeuden tarkkailu tulee aloittaa ennen räjäytysten ja louhinnan aloittamista. Pohjavesinäytteet tule ottaa ensimmäisen toimintavuoden aikana kaksi kertaa vuodessa maalis-toukokuussa ja elo-syyskuussa. Jatkossa näytteet tulee ottaa kerran vuodessa syksyisin. - Näytteenoton yhteydessä tulee mitata pohjaveden pinnan korkeustaso. - Näytteistä tulee analysoida ph, sähkönjohtokyky, lämpötila, väriluku, sameus, hiilihappo, happi, alkaliniteetti, KMnO 4, Br, Cl, F, NO 3, SO 4, As, Cd, Cu, Ni, Pb ja Zn, Al, Sb, Fe, Mn ja Cr. - Talousvesikaivojen sijainnit tulee merkitä karttaan, josta näkyvät myös vedenkäsittelyaltaiden sijainnit ja muut toiminnat. - Havaintopaikkojen koordinaatit tulee ilmoittaa tarkkailusuunnitelmassa ja raporteissa ETRS-TM 35 FIN -koordinaatteina. Pohjaveden pinnankorkeudet ilmaistaan valtakunnallisessa N2000 -korkeus-järjestelmässä. Päästötarkkailu - Päästötarkkailu tulee tehdä heti vesienkäsittelyrakenteiden alapuolelta. Havaintoaseman alustava sijainti (purku) on esitetty päätöksen liitteenä olevassa kartassa. Ensimmäisen näytteenoton yhteydessä aseman koordinaatit tarkentuvat ja ne ilmoitetaan tarkkailusuunnitelmassa ja raporteissa ETRS-TM 35 FIN -koordinaatteina. - Kiintoainepitoisuuksia ja ph:ta tulee tarkkailla vedenkäsittelyrakenteiden jälkeen jatkuvatoimisesti tai ottamalla näytteet kerran kuukaudessa. - Virtaama tulee mitata tai arvioida luotettavasti vesienkäsittelyrakenteiden alapuolelta näytteenottojen yhteydessä. Virtaaman avulla arvioidaan kuormituksen (kg/a) suuruus Maatosjärveen.

5 4/8 - Laajempi päästötarkkailu vesienkäsittelyrakenteiden alapuolelta tulee tehdä maalis-toukokuussa ja loka-joulukuussa samaan aikaan ojavesitarkkailujen kanssa. - Päästötarkkailuun tulee lisätä luvassa määrättyjen määrityksien lisäksi sulfaatti, kloridi ja nitraattityppi sekä metallianalyysit Al, Co, Sb, Mn ja Cr. - Päästötarkkailussa metallit analysoidaan kokonaispitoisuuksina. - Hiekkasuodatin tulee huoltaa säännöllisesti riittävän puhdistustehon ylläpitämiseksi. - Laskeutusaltaan lietteen koostumus on selvitettävä ennen altaan tyhjentämistä. Selvitysten perusteella jäte voidaan Varsinais- Suomen ELY -keskuksen hyväksymällä tavalla joko toimittaa asianmukaiseen käsittelypaikkaan käsiteltäväksi tai läjittää sivukiven joukkoon. - Toistuvat kiintoaineen tai/ja ph:n raja-arvojen ylitykset tulee raportoida erikseen Varsinais-Suomen ELY-keskukseen ja esittää selvitys ylitysten syystä sekä ratkaisuehdotus ongelman poistamiseksi. Vesistötarkkailu - Purkuojan sijainti ja vesinäytteiden havaintoasemat tulee sijoittaa karttaan, josta näkyvät myös vedenkäsittelyrakenteiden sijainnit ja muut toiminnot. Havaintoasemien alustavat sijainnit on esitetty päätöksen liitteenä olevassa kartassa. Ensimmäisen näytteenoton yhteydessä asemien koordinaatit tarkentuvat ja ne ilmoitetaan tarkkailusuunnitelmassa ja raporteissa ETRS-TM 35 FIN -koordinaatteina. Maatosjärven tarkkailu tapahtuu havaintoasemalla, jonka ETRS-TM 35 FIN -koordinaatit ovat E N Toiminnan vaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkaillaan Maatosjärveen laskevassa ojassa kaivokselta tulevan ojan purkukohdan ylä- ja alapuolelta sekä Maatosjärvessä ja Määrjärvessä karttaliitteen osoittamissa paikoissa. - Ojavesien tarkkailu tulee tehdä ylivirtaama-aikaan maalistoukokuussa ja loka-joulukuussa samanaikaisesti päästötarkkailun laajemman näytteenoton kanssa. Ojavesitarkkailussa täytyy huolehtia siitä, että vesinäytteitä saadaan tarkkailuohjelman mukainen määrä. - Ojavesistä tehtäviin määrityksiin lisätään sulfaatti, kloridi ja nitraattityppi.

6 5/8 - Mikäli päästötarkkailussa havaitaan suuria Al-, Co-, Sb-, Mn- ja Crpitoisuuksia, tulee metallimääritykset lisätä myös laskuojien vesistötarkkailuun. - Määrjärvestä ja Maatosjärvestä tulee ottaa sekä pintavesinäyte (metri pinnasta) sekä pohjanläheinen vesinäyte (metri pohjan yläpuolelta). - Määrjärven ja Maatosjärven näytteenotot tulee ajoittaa heinäelokuuhun ja loka-joulukuuhun. Maatosjärven ensimmäinen tarkkailu tulee tehdä ennen kaivostoiminnan aloittamista heinä-elokuussa. - Järvitarkkailun määritysvalikoimaan tulee lisätä näkösyvyys, sameus, rauta, kokonaistyppi, nitraattityppi, kokonaisfosfori, laskennallinen hapen kyllästysprosentti sekä Al, Co, Sb, Fe, Mn ja Cr. - Loppukesän järvitarkkailuissa tulee lisäksi määrittää näkösyvyyden mukaan määräytyvästä kokoomanäytteestä a-klorofylli. - Cd, Ni ja Pb määritetään liukoisina pitoisuuksina suodattamalla 0,45 µm:n suodattimella tai muulla vastaavalla menetelmällä. Muut metallit määritetään kokonaispitoisuuksina. - Happipitoisuus tulee analysoida laboratoriossa. - Kiintoaine analysoidaan määritysmenetelmällä 364 (SS;F6;GVS). - Vesistötarkkailun tulokset viedään ympäristöhallinnon pintavesirekisteriin viimeistään vuosiraportin valmistumiseen mennessä. - Sivulla 5 kappaleessa 6.3. olevaan lauseeseen: "Näytteistä mitataan/tutkitaan haju, lämpötila, sähkönjohtavuus, ph, happi, hiilihappo ja laaja metallianalytiikka (Br-, Cl-, F-, NO3, SO4), alkaliteetti, KMnO4-luku, väriluku sekä As-, Cd-, Cu, Ni-, Pb- ja Znpitoisuudet" tulee lisätä sana "anionit" sanan "metallianalytiikka" jälkeen. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu ja näytteenotossa on noudatettava voimassaolevia standardeja sekä ympäristöhallinnon laatuohjeita (Kettunen ym. 2008, Vesistötietoa näytteenottajille). Analyysit tulee tehdä akkreditoidussa laboratoriossa, joka voi osoittaa pätevyytensä tarkkailusuunnitelmassa ja päätöksessä esitettyihin määrityksiin. Analyysien määritysrajojen tulee olla niin alhaiset, että EU:n prioriteettiaineiden ja kansallisten haitallisten aineiden ympäristönlaatunormien mahdolliset ylitykset saadaan näkyviin.

7 6/8 Vesinäytteiden käsittelyssä ja analysoinnissa tulee noudattaa laatusuosituksia, jotka koskevat ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävää tietoa (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 22/2016). Tarkkailuvuoden tuloksista esitetään johtopäätökset sekä tuloksia verrataan aiempien vuosien tuloksiin. Vuosiraportissa esitetään myös vedenlaatuun vaikuttavat taustamuuttujat, kuten alueen sää- ja hydrologiset tiedot, tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Raportoinnissa arvioidaan taustamuuttujien merkitys tarkkailutulosten kannalta. Tämän päätöksen mukainen päivitetty tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Perustelut Pohjavesien tarkkailusta puuttuu lupamääräyksen 6 edellyttämä vaikutusalueen kaivokartoitukseen perustuva tarkkailusuunnitelma. Kallion louhinnan ja räjäytysten vaikutukset pohjaveteen riippuvat mm. louhintatavasta sekä pohjaveden kulkeutuvuusominaisuuksista kallioperässä, esimerkiksi kallion rikkonaisuus- ja ruhjevyöhykkeistä. Tarkkailussa tulee kiinnittää erityistä huomiota vaikutusalueella mahdollisesti olevien kallioporakaivojen tilaan. Lupamääräyksessä 6 edellytetään, että purkuojaan johdettavan veden ph:n on pysyttävä jatkuvasti 6-9 välillä ja kiintoainepitoisuus saa olla enintään 20 mg/l. Jatkuva raja-arvojen seuranta edellyttää joko tiheää manuaalista näytteenottoa tai jatkuvatoimista automaattista vedenlaadun mittausasemaa. Vedenlaadun havaintoasemien on sijoituttava siten, että niiden tuottama tieto kuvaa mahdollisimman hyvin kaivoksen vaikutusalueella olevien vesistöjen yleistä tilaa. Kaivoksen ylä- ja alapuolisten havaintoasemien tuloksia vertaamalla voidaan nähdä kaivostoiminnan vaikutus vedenlaatuun. Päästötarkkailuun sekä ojavesien tarkkailuun lisätyt määritykset kuuluvat läheisen Hyypiämäen kalkkikivikaivoksen tarkkailuun, jossa kyseisten aineiden pitoisuudet ovat ajoittain olleet koholla. Nitraattityppi lisättiin määrityksiin, koska yleisin kaivosvesissä esiintyvät typpilaji on nitraatti, jota on tutkimusten mukaan % kokonaistypestä. Järvissä kaivostoiminnan vaikutukset saattavat näkyä sekä pintavedessä että alusvedessä. Tämän takia vesipatsaan molempia

8 7/8 osia on seurattava tarkkailussa. Monet pintavedessä tapahtuvat prosessit ja aineiden pitoisuudet vaikuttavat pohjanläheisen veden kautta sedimentin tilaan ja päinvastoin. Järvitarkkailuun lisätyt analyysit ovat yleisesti järvitarkkailuissa käytettyjä järven tilaa ja kehitystä kuvaavia perusmäärityksiä. Kokonaistyppi on fosforin ohella keskeisimpiä järven rehevyystasoon vaikuttavia tekijöitä. Näistä erityisesti fosfori säätelee karujen järvien minimiravinteena kasviplanktonin tuotantoa. Fosforia huuhtoutuu vesistöihin kallioperästä ja se liittyy usein myös muiden aineiden kiertoihin ja sitoutuu esimerkiksi helposti sedimentin rauta- ja alumiinioksideihin. Klorofylli a -pitoisuuden avulla arvioidaan planktonlevien määrää ja se kuvaa myös rehevöitymisastetta. Loppukesän tilanne kuvaa parhaiten järven tilaa kasviplanktonin tuottavuuden ja lajiston osalta, koska tuolloin planktonlevien määrä ja tuotanto ovat tavallisesti suurimmillaan sekä yhteisörakenne monipuolisimmillaan järven tuottavassa päällysvesikerroksessa. Maatosjärveä on viimeksi tutkittu vuonna Järven nykytilan selvittäminen ennen kaivostoiminnan alkua on siten olennaista, jotta kaivostoiminnan mahdolliset vaikutukset voidaan havaita luotettavasti. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksessa (1022/2006) on nikkelille (Ni), kadmiumille (Cd) ja lyijylle (Pb) määritetty ympäristönlaatunormit, jotka vesistötarkkailussa määritetään liukoisina pitoisuuksina ja päästötarkkailussa kokonaispitoisuuksina. Kiintoainemäärityksen menetelmä 364 on nykyisin vakiintunut menetelmä vesistön tilan tarkkailussa ja seurannoissa Varsinais- Suomen alueella. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 527/2014 :t ja 200 Hallintolaki 434/2003 luku 7 :t ja 47 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 ja 1308/2015 :t 7-9 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tätä päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta. Perustelut Ympäristönsuojelulain 200 :n mukaan viranomainen voi määrätä ympäristönsuojelulain 64 :n nojalla antamansa päätöksen noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

9 8/8 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä perittävä maksu on (55 /tunti). Maksu perustuu valtioneuvoston antamaan asetukseen (1731/2015) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2016 ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Asian on esitellyt ylitarkastaja Titta Lahtinen ja ratkaissut ylitarkastaja Anna Laiho. PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Lesel Oy Jäljennös päätöksestä Salon kaupunginhallitus Salon ympäristönsuojeluviranomainen Maanmittauspalvelu Pelto-Timperi Ky Päätöksestä ilmoittaminen MUUTOKSENHAKU Kuulutus päätöksen antamisesta Salon kaupungin viraston ilmoitustaululla. Kuulutus ja päätös liitteineen ovat nähtävillä Varsinais- Suomen ELY-keskuksen www-sivuilla. Tähän päätökseen voi hakea oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. Päätöksestä perittyyn suoritemaksuun voi hakea oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiaan haetaan oikaisua. Oikaisuvaatimusosoitus on liitteenä. Liitteet Liite 1, Kopio tarkkailusuunnitelmasta Liite 2, Havaintoasemakartta Liite 3, Oikaisuvaatimusosoitus

10 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Lahtinen Titta :55 Ratkaisija Laiho Anna :53

11

12

13

14

15

16

17

18 Laskuoja alapuoli Laskuoja yläpuoli! ( Purku! ( Laskuoja alapuoli! ( 0 Määrjärvi! ( Maatosjärvi! ( Kalkkisillan kalkkikaivoksen havaintoasemat Toiminta-alue! ( 0 Havaintopaikka 0,15 0,3 0,6 0,9 Koordinaattijärjestelmä: EUREF FIN TM35FIN 1,2 Kilometriä Ü VARELY Maanmittauslaitos, peruskarttarasteri, 08/2016

19 Liite elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen OIKAISUVAATIMUSOSOITUS Oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen Tähän päätökseen saa hakea muutosta Etelä-Suomen aluehallintovirastolta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Määräaika oikaisuvaatimuksen tekemiselle Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Oikaisuvaatimuksen sisältö ja allekirjoittaminen Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: * oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta * jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, on myös tämän nimi ja kotikunta ilmoitettava * postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa * päätös, johon haetaan oikaisua * miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi * perusteet, joilla oikaisua vaaditaan Oikaisuvaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava muutoin kuin sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettava oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksen liitteet Oikaisuvaatimukseen on liitettävä: * elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä * asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle * asiamiehen valtakirja, asianajajan ja yleisen oikeusavustajan tulee esittää valtakirja ainoastaan, jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä viranomainen niin määrää * toimitettaessa oikaisuvaatimus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Oikaisuvaatimuksen toimittaminen perille Oikaisuvaatimus on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa perille henkilökohtaisesti, lähetin välityksellä, postitse tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimuksen tekemiselle asetetun määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun oikaisuvaatimuksen on oltava käytettävissä aluehallintoviraston vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käsittelymaksu Oikaisuvaatimuksen tekijältä peritään asian käsittelystä aluehallintovirastossa käsittelymaksu 120 euroa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot: Postiosoite: PL 110, Helsinki Käyntiosoite: Ratapihantie 9 Puhelin: Telekopio: (09) Sähköposti: kirjaamo.etela@avi.fi Aukioloaika: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksestä perittyä suoritemaksua koskeva muutoksenhaku Maksuvelvollinen, joka katsoo, että julkisoikeudellisesta suoritteesta määrätyn maksun määräämisessä on tapahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua samassa järjestyksessä kuin pääasiaan haetaan oikaisua. (oikaisuvaatimus AVI-YSL)