Muutostalousarvio Nokian kaupunki

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNKI Muutostalousarvio 2009 Kv

2 Muutostalousarvio 2009 Nokian kaupunki

3 SISÄLLYSLUETTELO I MENESTYSTEKIJÄT JA JOHTAMISEN KOHTEET SEKÄ TAVOITETASOT VUODELLE Sivu II MUUTOSTALOUSARVIO 4 1. Muutostalousarvion ja taloussuunnitelman yleiset perustelut 4 2. Muutostalousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut 8 3. Lopputulos numeroina Kaupunkikonsernin omistajapoliittiset säästötavoitteet vuodelle Muutostalousarvion sitovuus Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Hallintokeskus 15 Luottamustoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Perusturvakeskus Kasvatus- ja opetuskeskus Vapaa-aikakeskus Tekninen keskus Tuloslaskelma Investoinnit Rahoituslaskelma 82 LIITE Kaupunginvaltuuston muutostalousarviopäätös 83

4 I MENESTYSTEKIJÄT JA JOHTAMISEN KOHTEET SEKÄ TAVOITETASOT VUODELLE 2009 TALOUS 1. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Seudullisen suunnitelman jalkauttaminen Hämeenkyrö-yhteistyö Strategiaa toteuttavat investoinnit Marjamäki Kaupungin puolelta on luotu valmius liittymiselle alueelliseen kuvantamiskeskukseen. Virtanen Hankinta- ja logistiikkayhteistyön aloittaminen seudullisena Tampereen kanssa on valmisteltu sopimustasolle. Marjamäki Paras-hankkeen sote-isäntäntäkuntamallia varten vertaillaan Nokian ja Hämeenkyrön toimintatapoja ja kustannuksia esim. Maisema-hankkeen mittareilla. Latva Vesihuoltoyhteistyö on aloitettu Johry Investointiohjelma on päivitetty. 2. Yritysten toimintaedellytykset Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Verte Moisio Yrityspuiston toiminta on käynnistynyt ja rakennus 15 on käytössä. Vertellä on päivitetty kehittämissuunnitelma. Kolmenkulman alueen rakentaminen ja markkinointi Työvoimatarpeeseen vastaaminen koulutuksella Latva Moisio Rahikkala Erkkilä Kolmenkulman alueelle on päivitetty toteuttamissuunnitelma. Kalkun ja Koukkujärven alueet ovat käynnistyneet. Kolmenkulmantien Porintien eteläpuolinen osa on rakennettu. Kolmenkulman keskeinen alue kehittyy tilaa vievän kaupan merkittäväksi keskukseksi. Kaupunki on mahdollistanut kolmen pisteen koulutuksen Nokialla. Hoiva-alan koulutus on alkanut Vertessä. 1

5 PROSESSIT JA RAKENTEET 3. Kaupungin oman palvelurakenteen uudistaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Vapaa-aikasektori Vammaispalvelujen kokonaisuus palvelurakenteen muuttuessa Kirkko-Jaakkola Nieminen Marjamäki Ollinpoika Uuden organisaatio- ja toimintamallin mukainen toiminta on käynnistynyt ja uudet tehtäväkuvaukset on laadittu. Kehitysvammahuollon avopalvelut ovat toimiva osa vammaispalvelun kokonaisuutta (koko henkilöstön tehtäväkuvat on tarkistettu vastaamaan uutta palvelurakennetta ja organisaatiouudistus on toteutunut talous- ja henkilöstöhallinnon osalta) 4. Prosessien suorituskyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Kuntalaisten palveluketjujen toimivuus palvelukeskusten johtajat Haataja Palvelukeskukset ovat kukin valinneet 3-5 prosessien läpimenoaikaa, palvelun toimitusaikaa ja varmuutta edistävää asiaa. PALVELUIDEN ASIAKASVAIKUTTAVUUS 5. Toimivat lähipalvelut Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Asiakastyytyväisyyden parantaminen nykyisiin palveluihin Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Laajennettu johry palvelukeskusten johtajat Mittaristo on luotu. Kiinnitetään väestön huomio painonhallintaan ja motivoidaan heitä siihen. 6. Asukkaiden elinympäristö Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Oma Nokia yhteistyön toimintatavan luominen Rahikkala Moisio Yhteistyökumppani on valittu ja toiminta aloitettu. Vesihuollon varmuus Latva Vesihuollon toimintasuunnitelmaa on toteutettu aikaisemmin hyväksytyssä aikataulussa. Kaupunkisuunnittelu kasvavassa kaupungissa (kasvun hallinta ja ohjaaminen) Latva johry On laadittu uudet ohjeet hajarakentamiseen. Uusille asuntoalueille on aikataulutettu toteuttamissuunnitelma. 2

6 HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN 7. Uudistuminen ja työkyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Kunta-10 tulosten mukainen toiminta Ikäohjelman toteuttaminen Koskinen Koskinen Haataja On valittu ja seurattu 1-3 kehittämiskohteen parantamista. On toteutettu terveysliikunta-pääteema (toteutus näkyy koulutuskalenterissa ja Ikinäätä-ohjelmassa). 8. Osaamisvaateisiin vastaaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Osaamisohjelman toteuttaminen Luottamushenkilökoulutus Koskinen Haataja Haataja Koskinen Luukko Esimieskoulutusosio on valmis. Ohjelma on laajennettu koko henkilöstöön. Uudet päättäjät on koulutettu koulutusohjelman mukaisesti. 3

7 II MUUTOSTALOUSARVIO 1. Muutostalousarvion yleiset perustelut Yleiset talousnäkymät Kaupunginvaltuusto totesi varsinaista talousarviota käsitellessään, että talouden tilanne on jo viime syksyn aikana muuttunut niin radikaalisti, että talousarvion tulopohja ei enää kestä. Niinpä kaupunginvaltuusto antoikin valmistelutehtäväksi tuoda muutostalousarvio käsittelyyn maaliskuussa Kaupunginvaltuuston päätös oli hyvin harkittu. Talouden taantuma on erittäin nopeasti vaikuttamassa myös kuntatalouteen. Kuntaliiton analyysin mukaan kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolivälin jälkeen, kun merkittävä yhdysvaltalainen investointipankki haki suojaa velkojiltaan. Sen seurauksena pankkien keskinäinen jo ennestään heikentynyt luottamus romahti, mikä uhkasi halvaannuttaa pankkien väliset lainamarkkinat ja horjuttaa koko kansainvälistä rahoitusjärjestelmää. Julkisen vallan poikkeuksellisten toimenpiteiden johdosta finanssikriisin toistaiseksi kriittisin vaihe on saatu selvitettyä. Pankkien välisten lainamarkkinoiden toiminta onkin asteittain parantunut. Finanssikriisi on sittemmin paitsi laajentunut maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi myös edennyt seuraavaan vaiheeseen, jonka keskeinen piirre on ylivelkaantuneiden pankkien ja muiden talousyksiköiden liiallisten velkojen vähentäminen. Pankit joutuvat vähentämään velkaantuneisuuttaan, koska luottotappiot ja sijoitusomaisuuden arvonalennukset ovat kuluttaneet pankkien omia pääomia. Täyttääkseen lain edellyttämät vähimmäispääomavaatimukset pankit joutuvat joko myymään omaisuuttaan, supistamaan luotonantoaan tai hankkimaan lisää pääomaa. Vakavan rahoitusmarkkinakriisin seuraukset ovat alkaneet vaikuttaa myös reaalitalouteen. Pankkien luotonannon rajoittaminen on heikentänyt yritysten ja muiden asiakkaiden toimintaedellytyksiä. Maailmantalouden kasvu on hidastunut luottokriisin syvenemisen myötä erittäin paljon. Kun vielä viime vuonna maailmankauppa kasvoi runsaat kolme prosenttia, niin arvio tälle vuodelle on, että maailmankauppa supistuu yli neljä prosenttia. Suomen vientimarkkinat kohtaavat pitkästä aikaa voimakkaasti supistuvat maailmanmarkkinat. Viennin, jonka osuus kokonaiskysynnästämme on ollut noin neljännes, ennustetaan supistuvan tänä vuonna kymmenisen prosenttia. Arviot maailmantalouden näkymistä vaihtelevat. Taantuman, joka voi pahimmillaan syventyä pitkäkestoiseksi lamaksi, arvioidaan kestävän ainakin kuluvan vuoden; luultavasti myös ensi vuonna maailmankaupan kasvu on vielä verraten vaatimatonta. Joka tapauksessa voidaan lähteä siitä, että Suomen viennin kannalta tärkeän euroalueen kansantuotteen kasvu supistuu tänä ja ensi vuonna. Viennin vaikeuksien voidaan arvioida jatkuvan vielä ensi vuonnakin. Suomen kansantaloudella on ollut takanaan menestyksellinen viidentoista vuoden mittainen kasvuputki. Sen seurauksena julkisia palveluja on voitu lisätä, kun samalla esimerkiksi henkilöverotusta on voitu keventää. Viime vuoden lopulla alkanut Suomen kansantalouden kasvuvauhdin hiipuminen on johtamassa jyrkkään alamäkeen, minkä seurauksena kansantuotteemme supistunee tänä vuonna 4-5 prosenttia. Myös ensi vuodelle on esitetty miinusmerkkisiä lukuja, mikä merkitsee kokonaistuotantomme supistumista vuosina 2009 ja 2010 yhteensä yli viitisen prosenttia. Tämä kehitys poikkeaa merkittävästi niistä ennusteista, joita vielä vuosi sitten arvioitiin kansantuotteen kasvuluvuiksi keskipitkällä aikavälillä. 4

8 Kuntatalouden näkymät Kuntaliiton mukaan Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tilinpäätösarvioiden mukaan vuonna 2008 yli seitsemän prosenttia. Palvelujen ja materiaalin ostot kasvoivat nopeasti. Kunta-alan palkkasumman kasvu oli tilinpäätösarvioiden mukaan yli 7 % ja muiden henkilöstömenojen lisäys 5,5 %. Eri lähteistä saadut kunta-alan palkkasumman kasvuluvut viime vuodelta ovat vaihdelleet kuuden ja runsaan seitsemän prosentin välillä. Palkkasumman kasvun nopeutuminen edellisestä vuodesta johtui muun muassa sopimuskorotusten tasosta. Palkkaliukumat sekä työpanoksen lisääntyminen kasvattivat myös palkkasummaa. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan 5,2 %. Tänä vuonna kunta-alan palkkasumman kasvuvauhti hidastuu muun muassa viime vuotta pienempien sopimuskorotusten johdosta. Kun myös liukumat jäänevät viime vuoden liukumia pienemmiksi kuntien rahoitustilanteen vaikeutumisen johdosta, ansiotasoindeksi kohonnee kuluvana vuonna noin 3,5 prosenttia. Työpanoksen lisäys ja rakennemuutokset lisännevät palkkasummaa vajaan prosentin. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiedustelun mukaan mittavia lomautuksia tai taloudellisista syistä johtuvia irtisanomisia ei ole odotettavissa. Kokonaisuudessaan kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna 4-4,5 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kunta-alan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käydään heikentyvän kuntatalouden asettamissa raameissa. Tässä tilanteessa vain maltillinen palkkaratkaisu on mahdollinen. Ensi vuonna kokonaistaloudellisen tilanteen mahdollinen muuttuminen vielä edellä esitettyäkin huonompaan suuntaan luonnollisesti pienentää palkankorotusvaraa lähes olemattomaan. Laskentateknisenä oletuksena voidaan lähteä siitä, että kuntien ansiotasoindeksi kohoaa ensi vuonna 2,5-3 %. Kunta-alan palkkasumma kasvanee 3-3,5 % vuonna Osana tammikuun lopussa sovittua elvytyspakettia hallitus esittää muutoksia työnantajien kansaneläkemaksuun. Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu alenisi esityksen mukaan alkaen 0,8 prosenttiyksiköllä 1,051 prosenttiin maksun perusteena olevasta palkasta. Maksu esitetään poistettavaksi kokonaisuudessaan ensi vuoden alusta alkaen. Nokian kaupungin osalta tämä päätös merkitsisi oin euron säästöä henkilöstömenoissa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vielä viime vuonna verrattain nopeasti, esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin noin viisi prosenttia. Yleisen kustannustason nopeahko hidastuminen ja eräät kunta-alan erityispiirteet huomioon ottaen voitaneen lähteä siitä, että kustannustaso kohoaa tänä vuonna kunta-alalla noin 3-3,5 %. Palkkaratkaisusta ja yleisestä kustannuskehityksestä riippuu, minkälaiseksi kunta-alan kustannuskehitys vuonna 2010 muodostuu. Tämän hetkinen arvio on, että kunta-alan kustannukset kohoavat ensi vuonna hieman hitaammin kuin tänä vuonna eli 2,5 prosenttia. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat viime vuonna 7,6 %. Kunnallisveroa kertyi vuonna 2008 kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna Kunnallisveron kuukausikertymät kasvoivat suhteellisen voimakkaasti koko vuoden veropohjan hyvän kehityksen ja edellisvuotta suuremman jako-osuuden johdosta. Kuntaryhmän verovuoden 2008 jako-osuutta tarkistettiin vielä joulukuussa 2008, jolloin koko joulukuun kuukausitilitys kasvoi edellisen vuoden tilitykseen verrattuna peräti 27 %. 5

9 Yhteisöveron tilitykset vaihtelivat kuukausittain merkittävästi. Koko yhteisöveron kertymä kasvoi vuonna 2008 nelisen prosenttia. Kuluvalle vuodelle laadittuja verotuloarvioita on jouduttu muuttamaan sitä mukaa, kun arviot lähivuosien kokonaistaloudellisesta kehityksestä ovat heikentyneet. Tämän hetkisen käsityksen mukaan kuntien verotulot vähenisivät tänä vuonna 2,7 % viime vuodesta. Suurimpana syynä on yhteisöveron tuoton väheneminen viime vuoden runsaasta 1,5 miljardista eurosta noin 950 miljoonaan euroon tänä vuonna. Kehitykseen vaikuttavat sekä verovuoden 2008 maksettavan yhteisöveron arvioitu aleneminen että kuluvan verovuoden ennakoiden väheneminen. Kunnallisveron veropohjan arvioidaan kasvavan noin 3,5 % koko kansantalouden palkkasumman kasvuvauhdin hyytyessä tänä vuonna vain 1,6 prosenttiin vuoden 2008 noin 7,5 prosentin vauhdista. Kunnallisveron tuottoa tänä vuonna heikentävät myös kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen tehtävät muutokset sekä uusi työtulovähennys, josta aiheutuu kunnille verotulomenetyksiä. Vuonna 2010 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan suurin piirtein saman verran kuin ne tänä vuonna vähenevät. Kunnallisveron kertymää lisää ansiotulojen arvioitu runsaan kolmen prosentin kasvu. Ennuste voi osoittautua liian optimistiseksi, jos työllisyystilanne heikkenee arvioitua nopeammin. Kunnallisverotuksessa myönnettäviin vähennyksiin tehtäneen muutos vain perusvähennykseen, mikä pienentää kunnallisveron tuottoa runsaat sata miljoonaa euroa. Kunnallisveron tilitysten on arvioitu kasvavan 2,5 % vuonna Yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan ensi vuonna 6,3 %, mutta kokonaistalouden ennakoitua heikompi kehitys merkitsee toteutuessaan pienempää kasvua. Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat Kaupunginvaltuuston käsitellessä vuoden 2009 talousarviota joulukuun alussa oli ensimmäiset tiedot Nokian yritysten vaikeuksista tulleet julkisuuteen. Sen jälkeen on huonojen uutisten ketju jatkunut näihin päiviin asti. Todennäköisesti vastaavia uutisia kuullaan vielä tulevaisuudessakin. Edellisellä sivulla kuvattu kuntatalouden kokonaiskuva näkyy siis Nokialla vähintäänkin sen tasoisena kuin valtakunnassa keskimäärin; todennäköisesti pahempana. Siitä merkkinä oli jo vuoden 2008 yhteisöverojen laskeminen samaan aikaan kun koko maassa kehitys oli vielä positiivinen. Kaupunginhallitus lähti muutostalousarvion valmisteluohjeita laatiessaan siitä, että investointien tulorahoitusosuus tulee saada vähintään 70 % ja talous kokonaisuudessaan ylijäämäiseksi suunnitelmakauden aikana. Uusien tuloarvioiden mukaan alkuperäisen talousarvion toteuttaminen olisi johtanut alle 10 % investointien tulorahoitukseen ja 7-9 miljoonaa euroa alijäämäiseen tilinpäätökseen. Se vastaisi 1,50 tuloveroprosenttiyksikön tuottoa, vaikka juuri tälle vuodelle tuloveroprosenttiyksikköä nostettiin 1,00 prosenttiyksiköllä. Ilman sopeuttamisohjelmaa kuluvan vuoden tuloveroprosenttiyksikön olisi siis tullut olla 20,50, jotta tuloslaskelma olisi tasapainossa. Talouden tasapainotusohjelmassa kaupunginhallitus tähtäsi noin viiden miljoonan euron säästöihin käyttötaloudessa ja 19 miljoonan euron nettoinvestointitasoon vuonna Tämäkään ei saisi tuloslaskelmaa tasapainoon, mutta alijäämä jäisi alkuperäisen talousarvion tasolle. Tasapainotusohjelmaa tuleekin jatkaa tuleville vuosille, jotta koko talouden epätasapainotila saataisiin poistettua. Kaupunginhallituksen esitys muutostalousarvioksi sisältää toiminnan muutosten lisäksi jonkin verran ns. juustohöyläsäästöjä mm. tarvike ja koulutusmenoista. Osa esityksistä on todellisia toiminnan muutoksia, joilla säästöjä syntyy tulevinakin vuosina. 6

10 Osa esityksistä on vain palvelujen ja vakanssien uudelleen aikatauluttamista. Suunnitelmakauden investointeja on vähennetty tai siirretty niin, että niiden kokonaismäärä on vähentynyt noin 80 miljoonasta eurosta 56 miljoonaan euroon. Jotta kaupunki pääsisi tavoitteena olevaan investointien 70 % tulorahoitukseen, tulisi vuosittaisen tuloksen olla tälläkin investointitasolla 5-7 miljoonaa ylijäämäinen. Toisena vaihtoehtona on laskea vuosittainen investointitaso noin 10 miljoonaan euroon/vuosi. Investointien jaksotuksessa on teollisuusalueiden ja uusien kaava-alueiden rakentamista lykätty tuleville vuosille. Mikäli taantuman jälkeen ko. alueiden kysyntä elpyy, tulee aikataulutusta miettiä uudelleen. Nokian kaupunki oli vielä muutama vuosi sitten Suomen vähävelkaisimpia kuntia. Tämä hyvä tilanne on huonontunut parissa vuodessa huomattavasti. Tuoreena ongelmana kuntakentällekin on tulossa lainarahan saatavuus. Pankit eivät tänä talvena ole pystyneet tarjoamaan kilpailukykyisesti lainoja ja kunnat ovatkin ottaneet käytännössä kaikki lainat kuntaomisteisilta Kuntarahoitukselta ja Kuntien Eläkevakuutukselta. Vuoden 2009 talousarvio perustuu 19,00 tuloveroprosenttiyksikön tasoon eli korotusta entiseen on yksi prosenttiyksikkö. Sen lisätuotto on vajaa viisi miljoonaa euroa vuodessa. On todennäköistä, että kaupungilla on suuria vaikeuksia saada talous tasapainoon tällä korotetullakaan tuloverotasolla. Niinpä vuoden 2010 talousarviossa tulee ottaa harkintaan jälleen mahdollinen veron korotus. 7

11 2. Muutostalousarvion erityisperustelut Tuloarviot Vuoden 2007 tilinpäätöksessä kunnallisveron kehitys oli alle maan keskiarvon. Tämä oli yllättävä kehitys kun ottaa huomioon paikallistalouden kehityksen ja muuttovoiton. Vuoden 2007 verotuksen valmistuttua viime syksynä näyttää siltä, että vuonna 2008 kehitys normalisoitui. Vuonna 2009 kunnallisveropohja ei tule kasvamaan entiseen tahtiin. Syinä ovat sekä talouskehityksen hidastuminen että verolainsäädännön muutokset. Ansiotulovähennyksen nostaminen pienentää kunnallisveron tuottoa arviolta 2,0-2,5 miljoonaa euroa. Tämä kompensoituu sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudessa. Taloustaantuma puolestaan tulee vaikuttamaan kaupungin asukkaiden veronmaksukykyyn. Niinpä vuodelle 2009 on kunnallisveron kasvuprosentiksi arvioitu ilman kunnallisveron korotusta vuoden 2008 todennäköiseen toteumaan verrattuna 1,9 % eli prosenttiyksikön Kuntaliiton koko maata koskevaa arviota enemmän. Näin positiivinen arvio johtuu yhä jatkuvasta muuttoliikkeestä sekä seudun yleisestä maata paremmasta kehityksestä. Kunnallisveron yhden prosenttiyksikön korotus nostaa kasvun seitsemään prosenttiin. Vuoden 2010 kasvu jää tätäkin vuotta alhaisemmaksi, kun työttömyyden ja lomautusten vaikutukset alkavat tuntua selvemmin. Vuodelle 2011 on arvioitu noin kolmen prosentin kunnallisverotulojen kasvu. Yhteisöveron arviointi on aina vaikeaa, sillä yritysten tuloskehitystä on vaikea arvioida. Tämän hetkinen suhdannetilanne tekee arvioinnista poikkeuksellisen hankalaa. Jo vuonna 2008 Nokian kaupungin yhteisöverot laskivat 14 %, kun ne maassa kokonaisuudessa vielä kasvoivat. Yhteisöverojen kuntien jako-osuus määräytyy kahden viimeisen vahvistetun verotuksen keskiarvosta, eli se seuraa noin kaksi vuotta reaaliaikaa perässä. Myös tämä hankaloittaa arviointia. Muutostalousarviossa on lähdetty valtakunnallisen kehityksen mallilla eli vuonna 2009 yhteisöveron tuoton arvioidaan laskevan lähes puolella. Yhteisöveron arvioidaan kääntyvän kasvuun vasta vuonna Kiinteistöveroja ei ole nostettu talousarviovuodelle. Rakennuskannan kasvu tuo kuitenkin vuosittain 4-6 prosenttia tilityksiä lisää. Valtionosuudet kasvavat euromääräisesti hyvin. Kaupunki tulee todennäköisesti saamaan ensimmäistä kertaa voimakkaan väestökasvun valtionosuutta, joka korottaa yleistä valtionosuutta. Kunnallisveron ansiotulovähennyksen korotuksen kompensaatio korottaa puolestaan sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta yli kahdella miljoonalla eurolla. Ilman näitä korotuksia valtionosuuksien taso olisi entinen. Verotulotasausta muille kunnille Nokia maksaa jo noin neljä miljoonaa euroa eli lähes yhden verotuloyksikön tuoton verran. OPM:n valtionosuudet ovat laskeneet muutamassa vuodessa alle kolmasosaan. Tämä johtuu ikärakenteen heikkenemisestä ja kuntien omarahoitusosuuden kasvusta. Suunnitelmavuosille on tehty valtionosuuksien korotukset valtakunnallisten arvioiden mukaan Maksutuloissa on pieni korotus vesimaksuissa. Sen sijaan jätevesimaksu laskee. Niinpä näiden yhteisvaikutus on taksaa pienentävä. Terveyskeskusmaksut on korotettu valtakunnallisten rajojen mukaisesti. Tonttimyyntitulot on arvioitu kaavoitustilanteen perusteella. Menoarviot Kuukausipalkkoja on nostettu talousarviossa 3,8 % toukokuun 2008 palkkoihin verrattuna. Henkilöstömenot uhkasivat kasvaa myös erittäin suuren vakanssipaketin vuoksi. Kasvua on pyritty nyt hillitsemään vakanssipaketin jaksottamisella tuleville vuosille Muissa menoerissä talousarvion laadintaohjeena oli alun perin vuoden 2008 taso eli suoria indeksikorotuksia ei tehty. Sopeuttamisohjelmassa on sen sijaan useita menokohtia alennettu entisestä tasosta. 8

12 Nokian kaupungin valtionosuudet SM STM OPM Tasaus Maksetaan Vuoden 2008 lopulliset, vuodelta 2009 ennakkotieto. Arvioitu verotulo TILIVUOSI TP2006 TP TA-2009 TS-2010 TS-2011 Verolaji Kunnallisvero * Muutos % 7,0 5,3 11,1 7,5 1,7 3,1 Osuus yhteisöveron tuot Muutos % 35,1 16,3-14,1-40,5-2,4 12,5 Kiinteistövero Muutos % 25,5 11,6 5,7 5,3 4,2 6,0 VEROTULO yht Muutos % 9,6 6,5 8,6 4,1 1,6 3,6 *) Tuloveroprosenttia korotettu 1,00 prosenttiyksiköllä 9

13 Merkittävimmät muutokset vuoden 2009 alkuperäiseen talousarvioon Alla on kerrottu lyhyesti muutostalousarvion suurimmat erot alkuperäiseen talousarvioon. Muutokset näkyvät myös tulosalueiden kohdalla käyttötalousosassa sekä investointihankkeiden kohdalla investointiosassa. Hallintokeskus ja luottamustoimi Tarkastuslautakunnan osalta on huomioitu tarkastuspäivien väheneminen. Luottamushenkilöpalkkiot on palautettu vuoden 2008 tasolle huhtikuun alusta lähtien. Ennakkoäänestyspaikkoja on vähennetty ja aikaa lyhennetty. Ystävyyskuntatoiminnasta on vähennetty ¾. Kaupungin ilmoituskulut tulevat vähenemään kilpailutuksen seurauksena. Tapsan Tahtien nettomäärärahaa on alennettu Joukkoliikenteen määrärahat on siirretty kunnallistekniikan tulosalueelle siirtyneen vakanssin mukana. Ostopalveluita on siirretty elinkeinotoimesta omaksi työksi ja markkinointiin varattuja määrärahoja on pienennetty. Tietohallinnossa on rationalisoitu palvelinympäristöjä. Ruokahuollossa on vähennetty sijaismäärärahoja sekä mietitty ruokalistoja uudelleen. Muuten säästöt on kerätty mm. kalusto-, tarvike- ja koulutusmäärärahoista. Perusturvalautakunta Diabetesliuskojen jakoperusteita tiukennetaan, Mielenterveyspotilaiden kotikuntoutus, Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen vuodelle 2009 varattua määrärahakorotusta ( ) pienennetään :lla. Terveydenhuollon asiakasmaksujen tarkistus. Seuraavat vakanssilisäykset poistetaan: omalääkäri sairaanhoitaja diabeteshoitaja psykiatrinen sairaanhoitaja Mtk työpariksi asumispalveluihin Sosiaaliohjaaja Mtk työpariksi asumispalveluihin hoidetaan sisäisenä siirtona työverkosta. Työllisyys- ja kuntoutuspalvelut Työverkko n , toiminnan sopeuttamisesta aiheutuva kokonaissäästö on noin (sisältää myös vähennyksen päihdeyksikön ostopalveluista). Perhekeskuksen nuorisopsykiatrin palveluiden ostoon varatusta määrärahasta on vähennetty Palvelua ostetaan ½ päivää/viikko suunnitellun päivän sijaan. Ei täytetä kouluterveydenhoitajan vakanssia. Sosiaalityöntekijä (50 % nuorisopsyk. tiimi ja 50% lastensuojelu) sisäisenä siirtona työverkosta. Yli 65-vuotiaiden omaishoidon tuen vuodelle 2009 varattua määrärahakorotusta ( ) pienennetään :lla. Vihnuskodin kohorttihoidon sijaismäärärahat, SHL matkoja ei lisätä, Palveluseteliä vähätuloisten siivouspalveluun ei oteta käyttöön, ATK-palvelut Palveluasumisen ja päivätoiminnan asiakaspalveluiden ostot Laitoshoitopaikkoja (16 kpl) muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi, Palveluasumisen ateriamaksun korotus, Asiakastulojen lisäys kotihoitoon ja palveluasumiseen, Poistetaan uudet vakanssit TK osasto 2:lta: neljä perushoitajaa ja 2 sairaanhoitajaa alkaen. Vähennetty PSHP:n ostopalveluita (Tampereen seudun yhteinen säästövelvoite kuntayhtymille). Vähennetty muita erikoissairaanhoidon muita ostopalveluita, Vähennetty muita avustuksia kotitalouksille ja yhteisöille, Kasvatus- ja opetuslautakunta Yhtenäiskoulu siirtyy suunnitelmakauden ulkopuolelle. Määräaikaisten avustajien määrää vähennetään neljällä vuositasolla. Koululaisten aamupäivähoidon lakkautetaan ja iltapäivähoitoa supistetaan Tuntikehystä pienennetään perusopetuksessa alkuperäisestä talousarviosta. Sopimusta yleisopetuksen oppilaiden kustannuskorvauksesta oman kunnan ulkopuolella opiskeleville ei jatketa. Kaupungin oma kuljetustuki poistetaan lukiolaisilta. 10

14 Lukion tuntikehys on suhteutettu oppilasmäärä kehitykseen. Työväenopiston asiakasmaksuja on nostettu ja minimiryhmäkokoja kasvatettu. Nokia-lisän otetaan käyttöön alkaen. Määräaikaisia avustajia vähennetään varhaiskasvatuksessa. Kaksi ryhmäpäiväkotia lakkautetaan. Asiakasmaksut nostetaan lakisääteiselle tasolle 1.8. alkaen varhaiskasvatuksessa. Vuorohoito- ja sunnuntaihoitotarpeen väheneminen on huomioitu päivähoidossa. Koulutusmäärärahoja on leikattu. Kulttuurilautakunta Säästövelvoite on täytetty mm. kalustohankintoja, sijaismäärärahoja, painatuksia ja ilmoituksia sekä posti- ja telepalveluja vähentämällä. Liikunta- ja nuorisolautakunta Säästövelvoite on saavutettu mm. avustusmäärärahoja, kalustomäärärahoja, ulkoisia vuokria ja iltapäivätoiminnan palkkamenoja vähentämällä. Tekninen lautakunta Johdon ja hallinnon tulosalueella henkilöstömenoissa säästöä, osa-aikainen projektipäällikkö aloittaa elokuussa. Tuloja on lisätty pysäköinninvalvontaan toteutuman perusteella. Varikon tulosalueella säästöt syntyvät töiden uudelleenjärjestelyllä ja oman kaluston käytön tehostamisella. Tilapalvelujen tulosalueella suurimmat säästöt ovat energiassa ja sähkössä. Energian hinta on laskenut ja samoin sähkön hinta on kilpailutettu. Kunnallistekniikan tulosalueella suurimmat säästöt saadaan energiasta valaistusaikoja muuttamalla, valoisimman ajan pidetään valaistus kokonaan poissa päältä. Samoin oman työn tehokkuutta lisätään. Maankäytön tulosalueella avoimen vakanssin täyttö siirtyy. Kartta- ja tonttiyksikössä mittauspalvelujen osto vähenee. Tilatuotannossa säästöt saavutetaan omien koneiden käytön tehostamisella, koulutuksen uudelleen järjestämisellä sekä suojavaatteista. Myös kaupungin varaston palvelut hyödynnetään paremmin. Aluetuotannossa kunnossapidon taso määritellään uudelleen ja liikuntapaikoissa säästetään alueiden ja tilojen vuokrissa. Vesihuollossa avointa vesihuoltopäällikön vakanssia ei täytetä. Säästöä tulee myös sähkössä. Asiantuntijapalveluksia käytetään vähemmän lisäämällä oman työn osuutta. Rakennus- ja ympäristölautakunta Asiantuntijapalveluiden ostoon tarkoitettua määrärahaa pienennetään; Ruutananjärven kunnostusta ja Kivikeskun suojelualueen ennallistamista ei tehdä vuonna

15 3. Lopputulos numeroina Huolimatta 4,5 miljoonan euron karsinnasta, käyttötalousmenot kasvavat yhä vuoden 2008 alustavaan tilinpäätökseen verrattuna 6,3 %. Mistään säästöbudjetista ei siis voida puhua. Alkuperäisessä talousarviossa käyttömenojen kasvu oli noin 8,7 %. Ainoastaan kasvuvauhtia on siis saatu hidastumaan. Katetasolla toiminta kasvaa 4,6 %. Euroissa käyttötalousmenojen kasvu on 11 miljoonaa euroa. Käyttötalousmenot siis kasvavat monikertaisesti väestönkasvuun (n. 2 %/vuosi) verrattuna. 4. Kaupunkikonsernin omistajapoliittiset säästötavoitteet vuodelle 2009 Tampereen kaupunkiseudun kuntajohtajat ovat antaneet kuntayhtymien ja alueen kunnallisten osakeyhtiöiden tehtäväksi hakea noin kolmen prosentin menosäästöt kuluvana vuonna. Tämä koskee luonnollisesti myös Nokian kaupungin konserniin kuuluvia yhtiöitä. Muutostalousarviossa on jo huomioitu em. säästövaade PSHP:n osalta. Verotulojen kasvun loppuminen ja yleisen sekä opm:n hallinnonalan valtionosuuksien arvioitu huonompi kehitys johtaa siihen, että vuosikate on noin 1,1 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota huonompi ja kattaa vain 69 % poistoista. Talousarviovuoden talous on muutostalousarvionkin jälkeen noin 2,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuosikate (6,4 miljoonaa euroa) ei riitä rahoittamaan investoinneista kuin 34 %. Kaupunginhallituksen antaman tavoitteen mukaan investointien tulorahoitusprosentti tulisi saada nostettua 70 %:iin suunnitelmakauden aikana. Kaupunki velkaantuu kestämätöntä vauhtia. Suunnitelmakauden investoinnit ovat investointiohjelman uusimisen jälkeenkin peräti 54 miljoonaa euroa. Näiden rahoittaminen ilman tulorahoituksella edellyttäisi noin 18 miljoonan euron vuosikatetasoa eli siis kolmenkertaista nykyiseen tasoon verrattuna. 12

16 5. Muutostalousarvion sitovuus Valtuustoon nähden sitovia ovat: Strategiaosassa: Vuodelle 2009 esitetyt tavoitetasot Käyttötaloudessa: Tavoiteosan sisältämät toiminnalliset tavoitteet Lisäksi nykytilanteeseen nähden uuden vakinaisen henkilöstön lisäystä tai muuta toiminnan tai rahoituksen muutosta koskevat maininnat. Talousarvion ja taloussuunnitelman perusteluissa esitetyt toimintaa ohjaavat maininnat sekä tulosalueiden toimintamenojen ja toimintatulojen loppusummat. Kaupunginhallituksella on oikeus siirtää määrärahaa toimielimen sisällä tulosalueelta toiselle, mikäli toimielimen kokonaismääräraha ei ylity. Tapsan Tahtien ja vesihuoltolaitoksen talousarviot ovat sitovia valtuustoon nähden toimintakatetasolla (nettositovuus). Lautakunnilla on velvoite järjestää toiminta talousarvioon sisältyvän ohjauksen mukaisesti. Siltä osin kun toimintaa ei ole talousarvion perusteluilla tai tavoitteilla ja keinoilla ohjattu, lautakunnilla on oikeus järjestää toiminta päättämällään tavalla, kuitenkin koko kaupungin tasolla vahvistettuja yhteisiä henkilöstö-, hankinta- ja muita toimintapolitiikkoja noudattaen. Muutostalousarviossa ei saa käyttää henkilöstön sivukuluihin varattuja määrärahoja muuhun tarkoitukseen. Tämä määräys johtuu valtioneuvoston harkitsemasta KELA-maksun alentamissuunnitelmista. Käyttötalousosassa on tulosalueittain merkitty kunkin tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija. Investoinneissa: Investointien sitovuustasoa on muutettu aikaisempien vuosien talousarvioihin verrattuna. Nyt pääperiaatteena on, että investoinnit sitovat hankkeina (eli jokainen mainittu investointikohde tulee toteuttaa), mutta määrärahat ovat sitovia hankeryhmittäin (talonrakennus, katurakentaminen, puistorakentaminen, ulkoliikuntapaikat, vesihuolto, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, kuljetusvälineet sekä aineettomat oikeudet) ja toimielimittäin. Lautakunnalla (ja osaltaan kaupunginhallituksella) on siis oikeus siirtää määrärahaa hankeryhmän sisällä investointikohteeltaan toiselle, mikäli kaikki sen investointikohteet tulee toteutettua. Rahoituksessa: - Tuloslaskelmasta verotuloarvio, valtionosuustuloarvio, korko- ja muut rahoituskulut. - Rahoituslaskelmasta pitkäaikaisten lainojen lisäys (enimmäismäärä). Toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan tunnusluvuilla, jotka eivät ole sitovia. Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määräyksen mukaisesti. Mikäli tämä on jostain syystä mahdotonta, asia tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi niin ajoissa, että valtuustolla on mahdollisuus tehdä asiasta talousarviovuoden aikana todellinen päätös aina kun - määräraha uhkaa ylittyä, - tuloarvio uhkaa jäädä toteutumatta, - toiminnan tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. 13

17 14

18 6. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 6.1. Hallintokeskus

19 6. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 6.1. Hallintokeskus Hallintopalvelut TP2007 TA2008 TA2009 Karsinta09 Muutettu09 Tuotot Kulut Netto Tulosalueen vastuuhenkilö: Pasi Virtanen, talousjohtaja Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tavoitetaso ja seurantatapa Vaikuttavuustavoitteet 55 Plus ohjelma on kokonaisuudessaan käytössä Kuntoremonttikurssin on käynyt yhteensä 30 ohjelman piirissä olevaa ja muihin ohjelmaan liittyviin Ikinäädän ja koulutuskalenterin tarjoamiin palveluihin on osallistunut vähintään 50 % ohjelman piirissä olevista. Esimieskoulutuksena uuden JET koulutuksen on käynyt tai pääosan koulutuksesta käynyt 40 esimiestä ja lyhyemmän uuden lisäkoulutuksen 20 esimiestä Tavoitteena on, että 40 esimiestä on käynyt uuden JET koulutuksen ja 20 esimiestä JET koulutusta täydentävän koulutuksen. Koulutuksen toteutumista seurataan ohjausryhmässä. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet HR-toimintojen kehittämistä jatketaan sekä seudullisena että kuntakohtaisena vuonna 2009 Valmistellaan seudullista hankinta- ja logistiikkakeskusta Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Seudullisilla tietohallinnon yhteistyöllä saadaan taloudellisia hyötyjä Uudistumistavoitteet Henkilöstökoulutusohjelma suunnitellaan esimieskoulutuksen oheen vuoden 2009 aikana. Henkilöstöpäällikköjen muodostama ryhmä seuraa toimintojen kehittämistä ja käyttöönottoa Päätös yhteisestä toimintamallista on tehty. Kilpailutetaan seudullisesti puhelin- ja datapalvelut. Koulutustarjottimen tarjontaa on muokattu monipuolisella henkilöstökoulutuksella. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2009: 55 PLUS ohjelman käyttöönotto HR-toimintojen käyttöönotto Europarlamenttivaalit Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Projektipäällikön vakanssi siirretään tekniseen keskukseen. Muutostalousarvio 2009: Eurovaalien ennakkoäänestyspaikkoja vähennetään ja ennakkoäänestysaikaa lyhennetään. Tietohallinnossa on rationalisoitu palvelinympäristöjä Ilmoituskulut tulevat vähenemään kilpailutuksen seurauksena. Joukkoliikenteen määrärahat ( netto) on siirretty vakanssin mukana kunnallistekniikan tulosalueelle 15

20 Toiminnan laajuustiedot Tulostamon - mustavalkokopiot ja tulosteet värikopiot ja tulosteet postileimat, kpl Sairauspäivien vähentäminen Nokian kaupungin henkilöstö pv/vuosi 21,64 20,94 21,27 19,75 19,50 19,25 Kesätyöntekijät Opintorahan saajat Voimavarat Vakinaiset 18,5 18,