Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 1/2008

2 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 1/2008 Talousyksikkö

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Konserni 1/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) TEM / Talousyksikkö Julkaisuaika Tammikuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Tiivistelmä Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa Uusi ministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2011 tahtotilan mukaan Suomi on kansainvälisessä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailussa maailman huippua ja Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma on keskeinen asiakirja työ- ja elinkeinoministeriön toimialan toiminnan vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden suunnittelussa. :n tehtävänä on tukea hallinnonalan tuloksellisuutta ja antaa perusteita muun muassa vuosittaisen talousarvioehdotuksen valmistelulle. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa hallitusohjelman, hallituksen strategia-asiakirjan ja ministeriön strategisten linjausten kytkeminen ministeriön toimintapolitiikkaan sekä hallinnon virastojen ja laitosten ohjaukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vuoden 2009 peruslaskelmassa 2 293,8 milj. euroa (kaikki menot). Vastaavan vuoden kehysehdotus on 2 513,6 milj. euroa. Suunnittelukauden viimeisenä vuonna 2012 vastaavat määrärahat ovat 2 386,1 milj. euroa ja 2 442,6 milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilöt: Talousyksikkö/Mika Niemelä, puh. (09) ja Timo Määttänen, puh. (09) Asiasanat (toiminta- ja taloussuunnitelma), määrärahakehykset, talousarvio ISSN Kokonaissivumäärä 102 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Esipuhe Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmassaan työ- ja elinkeinoministeriö esittää näkemyksensä niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita hallinnonalalla tulisi toteuttaa tulevien vuosien aikana. Suunnitelman tarkoituksena on tukea hallinnonalan tuloksellisuutta ja antaa perusteet vuosittaisten talousarvioehdotusten valmistelulla. Valtioneuvoston tasolla suunnittelukauden kehyksistä päätetään maaliskuussa 2008.

7

8 Sisältö Esipuhe... 5 Sisältö Johdanto Kokonaislaskelmat Suunnitelmat politiikkalohkoittain Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Yrityspolitiikka Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka sekä markkinoiden sääntely Alueiden kehittäminen Energiapolitiikka EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutus Työvoimapolitiikka Hallinto Hallinnonalan muut menot Tuottavuusohjelma Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Sektoritutkimus Momenttikohtaiset taulukot Liite 1 Hallinnonalan henkilöstömäärän kehittyminen Liite 2 MEKin tietojärjestelmähanke

9

10 9 1 Johdanto Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta: Perustetaan työ- ja elinkeinoministeriö siten, että siihen kuuluvat nykyisen kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävät, työministeriön tehtävät lukuun ottamatta lähinnä maahanmuutto- ja kotoutusasioita sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä. Hallitusohjelmaan sisällytetyn kirjauksen perusteella uuden ministeriön perustamistyö käynnistyi välittömästi. Uusi työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa Ministeriön perustehtävä Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Tahtotila 2011 Suomi on kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa maailman huippua. Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Strategiset linjaukset 1) Luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle. 2) Luodaan elinvoimainen toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja kasvuun maan eri alueilla. 3) Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta. 4) Parannetaan markkinoiden toimivuutta ja yritysten säädösympäristöä. 5) Turvataan energian hankinta kilpailukykyiseen hintaan ja hyödynnetään kasvava ilmastoteknologian liiketoiminta- ja työllisyyspotentiaali. 6) Luodaan kansainvälisesti arvostettu, joustavasti verkostomaisella tavalla toimiva moderni asiantuntijaorganisaatio.

11 10 2 Kokonaislaskelmat Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan peruslaskelman pohjana on hallituksen toukokuussa 2007 tekemä valtiontalouden kehyspäätös vuosille Lisäksi perusteena ovat vuoden 2008 talousarvion yhteydessä päätetyt pysyväisluonteiset lisäykset 1. Toimintamenomäärärahoissa valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisia korotuksia ei ole otettu huomioon vuosina Rakenne noudattaa politiikkalohkoittain ja määrärahamomenteittain vuoden 2008 talousarvion rakennetta, joka tullaan uudistamaan vuoden 2008 aikana vastaamaan työ- ja elinkeinoministeriön uutta organisaatiorakennetta. Yhteenveto vuosien kehysehdotuksesta on esitetty tämän luvun lopussa. Yksityiskohtaisemmat kehysehdotuksen perustelut on esitetty kunkin politiikkalohkon kohdalla. Asiakirjan loppuun on koottu momenttikohtainen peruslaskelma ja kehysehdotus. 1 Peruslaskelma sis. eduskunnan TAE2008:een tekemät lisäykset: ( euroa), (2 milj. euroa, valtuus), ( euroa), ( euroa), ( euroa), (1,75 milj. euroa, valtuus).

12 Menojen jakautuminen peruslaskelmassa ja kehysehdotuksessa (1 000 euroa) Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Yrityspolitiikka Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka sekä markkinoiden sääntely Alueiden kehittäminen Energiapolitiikka EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus Työvoimapolitiikka Hallinto Hallinnonalan muut menot

13 12 Yhteenveto ehdotetuista kehyslisäyksistä (1 000 euroa) TA peruslaskelma Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (S) MAHTI-hanke (asiakirjahallintajärjestelmä) SÄVY-hanke Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (S) -Kehittämispalvelut Maatalouden valvontatehtävät GPS-laitteet tukivalvontaan 460 -Maatalouden rakennerahoitusjärjestelmän uudistus Sokerin monipuolistamistuki Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon Palautus valtionvarastosta Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (S) -Julkisen tutkimuksen osuus 1% bkt:sta v Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (S) Proaktiivisen toiminnan takaaminen Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (S) Vuokra ja energian hinta tarkentuneet (uusi toimitalo) Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (A), valtuus Julkisen tutkimuksen osuus 1% bkt:sta v Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (A), valtuus -Julkisen tutkimuksen osuus 1% bkt:sta v Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatuja standardisointitoim. (S) -Standardisoimistoiminnan kasvu Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (A), valtuus -Julkisen tutkimuksen osuus 1% bkt:sta v Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (S) YTJ:n sähköinen asiointi Kaupparekisterin tietojärjestelmähanke (aikaistus) Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset Korkotuettomien lainojen ja takausten nosto 547 milj. eurosta 585 milj. euroon

14 13 TA peruslaskelma Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (A), valtuus -Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Avustus elinkeinopolitiikkaa toteuttaville järjestöille (S) -Ulkomaankauppaa edistävät järjestöt Invest in Finland Maakunnan kehittämisraha (S) Äkilliset rakennemuutosalueet, tasokorotus Uudet osaamisklusterit Kainuun kehittämisraha (S) Paltamon työllisyyskokeilu * 7 100* 7 100* 7 100* 7 100* -Tönölan salmen sillan peruskorjaus EU-rahoituksen vähenemisen kompensaatio Talvivaaran tiehankkeiden aikaistus vuodelle Materiaalitehokkuuden edistäminen Materiaalitehokkuuden neuvonta- ja palvelutoimintaan Avustus koelaitoksen rakentamiseen (A), valtuus Koelaitosten rakentamiseen Kioton mekanismit (A), valtuus Koeohjelmaluonteinen päästöyksiköiden hankinta vuoden 2012 jälkeen *) Lisäysehdotus perustuu Kainuun maakuntavaltuuston esitykseen. Määrärahan taso täsmentyy jatkovalmistelun yhteydessä.

15 3 Suunnitelmat politiikkalohkoittain Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Hallituksen elinkeinopolitiikan tavoitteena on edistää talouden kasvua parantamalla tuottavuutta ja työllisyyttä. Tavoitteen toteuttamiseksi hallitus uudistaa innovaatiojärjestelmää ja lisää merkittävästi sen voimavaroja. Tavoitteena on tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle Suomessa maailman paras toimintaympäristö. Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista taloudellisen kasvun ja yhteiskunnan hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tavoitteena on, että Suomi pystyy tarjoamaan yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen innovaatioympäristön, joka houkuttelee maahamme myös ulkomaisia yrityksiä ja niiden tutkimus- ja tuotekehitystoimintoja. Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten linjausten mukaisesti luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle: Innovaatiotoimintaa tehostetaan ja tehdään rakenteellisia uudistuksia. Innovaatiokäsitettä laajennetaan. Teknologiset liiketoimintainnovaatiot, palvelujärjestelmien kehittäminen, työorganisaatiota koskevat innovaatiot, alueellinen innovaatiopotentiaali ja riskirahoitus yhdistetään samaan kokonaisuuteen ministeriötasolla, Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksessa sekä aluetasolla. Teknologia- ja innovaatiorahoitus ja sen painopisteet Talouden rakenteen uudistaminen, kasvun edellytysten turvaaminen ja tuottavuuden parantaminen vaativat kehittämispanosten suuntaamista nykyistäkin voimakkaammin aineettomiin investointeihin. Hallituksen tavoitteena on nostaa julkisen t&k-rahoituksen osuus 1 prosenttiin sekä t&k-menojen osuus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2011 mennessä. Ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi lisätään julkista tutkimus- ja kehitystyön rahoitusta 5 7 prosenttia vuodessa. T&k-menojen 4 prosentin osuuden saavuttaminen vaatisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 200 milj. euron tasokorotuksen vuonna Myös yritysten edellytetään lisäävän tuntuvasti panostustaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Yritysten t&k-toiminnan aktivoimiseksi ja laajentamiseksi lisätään julkisen rahoituksen kannustavuutta ja sitä kautta rahoituksen vaikuttavuutta. Julkisten riskirahoittajien yhteistyötä tiivistetään ja työnjakoa selvennetään. Alkavien yritysten

16 15 pääomatarve turvataan. Nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituspohjan laajentamiseksi etsitään keinoja, joilla kotimaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat saadaan lisäämään sijoituksiaan. Voimavaroja kohdennetaan erityisesti niille strategisesti tärkeille toimialoille, joilla Suomessa on vahvoja klustereita ja parhaat mahdollisuudet säilyttää kilpailukyky. Uudistumisen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun sekä tutkimuksen laadun nostamiseen voidaan vaikuttaa säilyttämällä kilpailuun perustuvan tutkimus- ja kehitystyön osuus riittävällä tasolla. Innovaatioympäristön kehittäminen Pienenä, tietoon ja osaamiseen luottavana yhteiskuntana Suomi voi kilpailla globaalitaloudessa vain erikoistumalla ja lisäämällä tuottavuuttaan, mikä edellyttää tehokasta ja kilpailukykyistä innovaatioympäristöä. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen yrityksissä ja julkisissa palveluissa edellyttää, että innovaatiopolitiikka laajenee teknologian kehittämisestä liiketoiminta- ja palvelukonsepteihin sekä sosiaalisiin ja työorganisaatioita koskeviin innovaatioihin. Tavoitteen toteuttamiseksi riittävien voimavarojen lisäksi on huolehdittava siitä, että innovaatiojärjestelmän rakenteita sekä yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannusteita kehitetään jatkuvasti. Valtion tehtävänä on myös luoda edellytyksiä innovaatioiden kysynnälle, missä hyödynnetään monipuolisesti julkisen vallan käytössä olevia ohjauskeinoja. Keväällä 2008 valmistuu laaja-alainen innovaatiopolitiikkaan perustuva kansallinen innovaatiostrategia. Sen tarkoituksena on jäsentää politiikkaa toimivaksi strategiaksi, jossa määritetään keskeiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan ydin on horisontaalinen toiminta. Yksi sen tärkeistä teemoista on kysyntälähtöisyys. Osaamiseen ja luovuuteen tukeutuvassa yhteiskunnassa henkisen pääoman liikkuminen on noussut entistä tärkeämmäksi. Innovaatiopolitiikan vahvistamiseksi laaditaan kansallinen teollis- ja tekijänoikeuksien strategia. Tavoitteena on parantaa pk-yritysten ja yksittäisten keksijöiden mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia teollisoikeudellisia suojamuotoja ja siten tehostaa tuotteiden kaupallistamista. Rakenteiden ja palvelujen kehittäminen Lähivuosien keskeiset rakenteelliset uudistukset ovat strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) perustaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen, klusteripohjaisen osaamiskeskusohjelman (OSKE) toimeenpano vuosina , Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) hallinnollisen aseman muuttami-

17 16 nen, sektoritutkimuksen ohjaus sekä yliopistojen rakenteelliset uudistukset. Näiden haastavien uudistusten menestyksellinen toteuttaminen edellyttää aktiivista ja rakentavaa kehittämisotetta uudelta työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä kaikilta teknologiahallinnon organisaatioilta. Merkittävin toimenpide globaaliin kilpailuun vastaamisessa ovat johtavien teollisuusyritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä rakennettavat strategisen huippuosaamisen keskittymät. Perustetun metsäklusterin lisäksi valmisteluvaiheessa ovat keskittymät tieto- ja viestintäteollisuuden ja -palvelujen, metallituotteiden ja koneenrakennuksen, energian ja ympäristön sekä terveyden ja hyvinvoinnin aloille. Osaamiskeskusohjelmaan kuuluvien osaamisklusterien ja -keskusten odotetaan yhdessä strategisten huippuosaamisen keskittymien kanssa luovan entistä paremmat edellytykset vetovoimaisten innovaatioympäristöjen rakentamiseksi Suomeen. Osaamiskeskusohjelmassa verkotetaan valittuihin toimialoihin ja teknologioihin liittyvää eri puolilla maata olevaa osaamista 13 kansalliseksi osaamisklusteriksi. Lähivuosien painopisteitä ovat kansallisen yhteistyön vahvistaminen klusterissa, kansainvälistymisen tukeminen sekä ammattikorkeakoulujen ja OSKEn yhteistyön tiivistäminen. Sektoritutkimuksen ohjauksen tehostamiseksi on perustettu kaikki hallinnonalat kattava sektoritutkimuksen neuvottelukunta. Tällä pyritään varmistamaan se, että sektoritutkimus tukee nykyistä paremmin hallitusohjelman tavoitteita. Erityisesti pyritään vahvistamaan päätöksentekoa palvelevaa tietopohjaa. Neuvottelukunnan tarkoituksena on laatia hallitusohjelmaan ankkuroidut tutkimusagendat ja -ohjelmat hallinnonalojen rajat ylittävistä teemoista. Tutkimuksen suunnittelussa on tärkeää varmistaa toimiva työnjako ja hyödyntää synergiaedut tutkimus- ja innovaatiopolitiikan muiden toimijoiden vastuulla olevien ohjelmien ja toimenpiteiden kanssa. Ministeriön ohjauksessa olevien yrityspalveluorganisaatioiden yhteistyötä kehitetään asiakaspalvelun parantamiseksi. Yrityspalvelu- ja välittäjäorganisaatioiden työnjakoa selkeytetään. Suurin osa uudesta tiedosta ja innovaatioista syntyy Suomen rajojen ulkopuolella. Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmältä aktiivista hakeutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Johtavien teknologiamaiden ja -alueiden lisäksi yhteistyöverkostoja on kehitettävä nousevien teknologiamaiden kanssa. Innovaatiokeskusten (FinNode) avulla hankitaan tietoa, joka auttaa Suomea hyötymään globaalista innovaatiotoiminnasta. Innovaatiokeskusten verkostoa ja sen ohjausta vahvistetaan. Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että tutkimusyhteisön rakenteita ja sisältöä uudistetaan vastaamaan globalisaation haasteisiin.

18 Kaivoslain uudistaminen vastaamaan nykyisiä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiä jatkuu. Tavoitteena on, että hallituksen esitys eduskunnalle voidaan antaa vuonna Innovaatioihin kannustavat toimintaedellytykset Hallitus pitää maan eri osien tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäämistä tärkeänä osana aluekehitystä. Alueellisten organisaatioiden ja ohjelmien kokonaisuutta yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan. Osaamiskeskusohjelma on yksi väline, jolla voidaan kirkastaa alueellisten toimijoiden rooleja ja tehtäviä. EU:n rakennerahastohallintoa suunnataan tukemaan Lissabonin ohjelman tavoitteita painottamalla yritys- ja innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista. Hallitusohjelman mukaisesti selvitetään mahdollisuudet kannustaa verotuksen keinoin yksityisten pääomasijoitusten tekemistä ja liiketoimintaosaamisen siirtymistä alkaviin yrityksiin. Myös yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitusten verovapautta riskipääomarahastoihin ja listaamattomiin yrityksiin selvitetään. Ulkomaisilta rahastosijoituksilta poistetaan loput esteet sijoittua Suomeen. Osana laajaa innovaatiopolitiikkaa tehostetaan tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen sekä ympäristönsuojeluun ja kuluttajasuojeluun kohdistuvan lainsäädännön hyödyntämistä teollisuuden turvallisuuden ja kilpailukyvyn edistämisessä. Sääntelyä pyritään hyödyntämään myös innovaatioiden ja niihin perustuvan yritystoiminnan kannusteena. Suomen kannalta on tärkeää, että yhteisötason lainsäädännön harmonisointi edistää innovaatiomyönteisten markkinoiden kehittymistä (esimerkiksi erilaiset e-hankkeet). Toisaalta on pyrittävä välttämään liiallista sääntelyä. On tarpeen selvittää, miten standardoinnin avulla voitaisiin tehokkaammin edistää uusien tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Erityisesti nopeasti kehittyvän teknologian aloilla korkeaa suorituskykyä edellyttävät standardit ja tehokkaasti toimivat standardisointimenettelyt voivat olla tehokkaita keinoja uusien innovaatioiden leviämisessä markkinoille. Seuranta ja arviointi 17 Panostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä korostaa tarvetta arvioida rahoituksen ja erilaisten politiikkatoimien yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tietopohjan kehittämiseksi vahvistetaan poliittista päätöksentekoa tukevaa tutkimusta, arviointia ja ennakointia osana uusimuotoista sektoritutkimusta.

19 18 Ministeriö arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja toteuttamalla ulkopuolisia arviointeja. Yksiköiden tulee myös jatkuvasti itse arvioida toimintaansa ja sen vaikutuksia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tuloksista ja vaikutuksista tiedotetaan aktiivisesti. Innovaatiopolitiikkaan kuuluvaa työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelmaa käsitellään tarkemmin luvussa 3.8 Hallinto. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulostavoitteet suunnittelukaudelle Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta tukee taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat edelleen maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja soveltaa uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee teknologioita ja innovaatioita hyödyntämällä. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus säilyvät Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Yritysten teknologinen kilpailukyky paranee standardisoinnilla. Toiminnallinen tuloksellisuus Julkinen teknologia- ja innovaatiorahoitus lisääntyy hallitusohjelman mukaisesti. Innovaatioympäristön eri toimijat verkottuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimijoiden välinen yhteistyö paranee. Yritysten laatukilpailukyky paranee. Innovaatioiden avulla toimintaansa uudistavien yritysten määrä lisääntyy ja innovaatioiden hyödyntäminen monimuotoistuu kaikilla toimialoilla. Osaamiseen perustuvat kasvuyritykset ja liiketoiminnot lisääntyvät. Strategisen huippuosaamisen keskittymät vahvistuvat ja osaamiskeskusklusterit kehittyvät.

20 Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta käytetään entistä tehokkaammin alueilla toteutettavissa kehittämishankkeissa. Alueellisesti erilaistuneet innovaatio- ja toimintaympäristöt ja verkostot vahvistavat kansallisen politiikan vaikuttavuutta. Kuluttajien aseman ja ympäristön merkitys kasvaa innovaatioiden luomis- ja hyödyntämisverkostossa. Innovaatioiden käyttöönotto lisääntyy työorganisaatioiden ja henkilöstön osaamisen kehittämisen avulla. Tulevaisuudessa työn tuottavuuden nostamishaasteet liittyvät yhä enemmän työelämän kehittämiseen ja työympäristöön. 19 Keskeiset laitoskohtaiset linjaukset Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategian mukaisesti tavoitteena on, että tutkimuskeskuksesta kehittyy maankamaran luonnonvarojen ja niiden kestävän käytön eurooppalainen huippuasiantuntija. GTK:ta vahvistetaan kansallisena geoalan osaamis- ja tietokeskuksena, joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden ja edistää sen monipuolistuvaa käyttöä yhteiskunnassa. Numeerisen geotiedon tarve ja kysyntä kasvavat jatkuvasti yhteiskunnassa. Tietojen joustava yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi GTK:n toimintaa, mikä kasvattaa tietoteknisten investointien tarvetta lähivuosina. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteitä ovat luonnonvarojen tilinpito, mineraali- ja rikastusteknologia, geologinen mallinnus, geotiedon moniulotteinen tulkinta, maankäytön ympäristövaikutukset ja geologiset ympäristöriskit. Luonnonvarojen etsinnässä ja arvioinnissa keskitytään tunnistamaan raaka-ainepotentiaaliset alueet ja löytämään uusia esiintymiä kallio- ja maaperästä. Kaivoslain uudistustyön yhteydessä täsmennetään GTK:n roolia ja tehtäviä malminetsinnässä. GTK:n alueellisten yksiköiden toiminnassa lähtökohtana ovat alueiden omat kehittämissuunnitelmat, vahvuudet ja haasteet. Yhteisrahoitteisen toiminnan muotoja, verkostoja ja kansainvälistymistä edistetään. GTK fokusoi ja tiivistää yhteistyötään yliopistojen kanssa. Maksullisen toiminnan tavoitetaso vakiinnutetaan ja toiminta suunnataan GTK:n vaikuttavuutta edistäviin asiantuntijapalveluihin.

21 Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) VTT:n tavoitteena on teknologiajohtajuus keskeisillä painopistealoilla. Se edellyttää toiminnan fokusointia, kykyä eri alojen huippuosaamisen yhdistämiseen sekä laajaa kansainvälistä ja kotimaista verkottumista yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Alueellista toimintaansa VTT kehittää kysyntälähtöisesti. VTT:lle valmistellaan hallinnollisen aseman muuttamista. Toimintaa kehitetään niin, että VTT:n osaaminen ja tutkimuskapasiteetti vastaavat nykyistä paremmin tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen kysyntää ja sen ennakoitua kehitystä. Lisäksi uudistetaan toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmät tukemaan toimintaa liikelaitoksena sekä lisätään henkilöstön tulos- ja taloustietoisuutta. Turvatekniikan keskus (TUKES) TUKES:n toiminnan päämääränä ovat kansainvälisesti korkea turvallisuus- ja luotettavuustaso sekä elinkeinoelämän tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Tehtävänä on valvoa ja edistää teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi. TUKES on toimialallaan keskeinen valvontaviranomainen, jonka tärkeitä toimintamuotoja valvonnan ohella ovat viestintä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Se toimii kiinteässä yhteistyössä kansallisten ja EU-maiden viranomaisten sekä alan toiminnanharjoittajien kanssa. Valvontatoiminnan lisäksi keskeisiä proaktiivisia toimintamuotoja ovat t&k-toiminta sekä viestintä. Saavuttaakseen tavoitteensa TUKES kehittää toimintansa riskiperusteisia arviointi- ja hallintamalleja ja menetelmiä valvonnan, viestinnän ja t&k-toiminnan kohdentamiseen ja mitoitukseen. Lisäksi toteutetaan tietojärjestelmähankkeet (markkinavalvonta-, kemikaalivalvonta- ja palvelurekisterien kehittämishankkeet) toimintaprosessien sähköistämiseksi ja kehittämiseksi. Kuluttajatutkimuskeskus (KTK) 20 KTK:n tavoitteena on vahvistaa kuluttajanäkökulmaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä tapahtuu vahvistamalla kuluttaja-asioiden osaamista horisontaalipolitiikassa, saattamalla kuluttajatutkimustieto hallinnonalan kuluttaja-, kilpailu-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan perusainekseksi ja vahvistamalla käyttäjänäkökulmaa markkinoilla ja elinkeinoelämässä. KTK kehittää toimintaansa niin, että se pystyy vastaamaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osoittamiin tutkimustarpeisiin. KTK on aktiivisesti mukana myös uuden kuluttajapoliittisen ohjelman ( ) toteutuksessa.

22 21 KTK kehittää osaamistaan strategiassa valituilla tutkimuksen painopistealoilla, joita ovat 1) palvelut ja markkinat, 2) elintarvikkeet ja ruokatottumukset, 3) asuminen ja ympäristö sekä 4) teknologia ja innovaatiot. Yhteistyötä tiivistetään muiden sektoritutkimuslaitosten kanssa. Mittatekniikan keskus (MIKES) MIKES on mittaustieteeseen erikoistunut tutkimuslaitos ja pätevyyden toteamisen asiantuntijakeskus. Sen tehtävänä on varmistaa mittausten, testausten, tarkastusten ja sertifiointien luotettavuus ja niiden kansainvälinen tunnustettavuus. MIKESin toiminta parantaa kaupan ja teollisuuden kilpailukykyä, kansallista innovaatioympäristöä, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia sekä yleistä turvallisuutta. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja julkishallinnon kanssa MIKES varmistaa laadukkaiden ja kilpailukykyisten palvelujen tarjonnan. MIKES hakeutuu enenevässä määrin toimialansa kansainvälisiin ja kansallisiin yhteistyöhankkeisiin. Toiminnan painopisteenä on osallistuminen strategisen huippuosaamisen keskittymien ja Osaamiskeskusohjelman puitteissa toteutettaviin hankkeisiin sekä eurooppalaisiin metrologian tutkimushankkeisiin. Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on keskeinen hallituksen teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttajaorganisaatio. Tekes edistää toiminnallaan teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tavoitteena on monipuolistaa tuotantorakenteita, kasvattaa tuotantoa ja vientiä, parantaa työelämän laatua sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tekesin toiminnan vaikutuksesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatu ja määrä ovat Suomessa korkealla tasolla. Osaaminen sekä menestymistä ja kasvun mahdollisuuksia tukevat verkostot ovat vahvoja keskeisillä aloilla. Innovaatioiden ansiosta tuottavuus kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla on kansainvälistä huippua. Teknologia ja innovaatiot muodostavat perustan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Tekesin toiminta perustuu asiakkaan tarpeiden ymmärtämiseen ja asiakasnäkökulma vakiinnutetaan osaksi normaalia toimintaa. Tekes osallistuu kansallisen innovaatiostrategian toteuttamiseen sekä strategisten huippuosaamisen keskittymien käynnistämiseen ja kehittämiseen. Tekes arvioi uusien rahoitusinstrumenttien toimivuutta, vaikuttavuutta ja yhteensopivuutta ja kehittää instrumentteja saatujen kokemusten perusteella.