Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 1/2008

2 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 1/2008 Talousyksikkö

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Konserni 1/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) TEM / Talousyksikkö Julkaisuaika Tammikuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Tiivistelmä Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa Uusi ministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2011 tahtotilan mukaan Suomi on kansainvälisessä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailussa maailman huippua ja Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma on keskeinen asiakirja työ- ja elinkeinoministeriön toimialan toiminnan vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden suunnittelussa. :n tehtävänä on tukea hallinnonalan tuloksellisuutta ja antaa perusteita muun muassa vuosittaisen talousarvioehdotuksen valmistelulle. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa hallitusohjelman, hallituksen strategia-asiakirjan ja ministeriön strategisten linjausten kytkeminen ministeriön toimintapolitiikkaan sekä hallinnon virastojen ja laitosten ohjaukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vuoden 2009 peruslaskelmassa 2 293,8 milj. euroa (kaikki menot). Vastaavan vuoden kehysehdotus on 2 513,6 milj. euroa. Suunnittelukauden viimeisenä vuonna 2012 vastaavat määrärahat ovat 2 386,1 milj. euroa ja 2 442,6 milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilöt: Talousyksikkö/Mika Niemelä, puh. (09) ja Timo Määttänen, puh. (09) Asiasanat (toiminta- ja taloussuunnitelma), määrärahakehykset, talousarvio ISSN Kokonaissivumäärä 102 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Esipuhe Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmassaan työ- ja elinkeinoministeriö esittää näkemyksensä niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita hallinnonalalla tulisi toteuttaa tulevien vuosien aikana. Suunnitelman tarkoituksena on tukea hallinnonalan tuloksellisuutta ja antaa perusteet vuosittaisten talousarvioehdotusten valmistelulla. Valtioneuvoston tasolla suunnittelukauden kehyksistä päätetään maaliskuussa 2008.

7

8 Sisältö Esipuhe... 5 Sisältö Johdanto Kokonaislaskelmat Suunnitelmat politiikkalohkoittain Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Yrityspolitiikka Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka sekä markkinoiden sääntely Alueiden kehittäminen Energiapolitiikka EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutus Työvoimapolitiikka Hallinto Hallinnonalan muut menot Tuottavuusohjelma Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Sektoritutkimus Momenttikohtaiset taulukot Liite 1 Hallinnonalan henkilöstömäärän kehittyminen Liite 2 MEKin tietojärjestelmähanke

9

10 9 1 Johdanto Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta: Perustetaan työ- ja elinkeinoministeriö siten, että siihen kuuluvat nykyisen kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävät, työministeriön tehtävät lukuun ottamatta lähinnä maahanmuutto- ja kotoutusasioita sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä. Hallitusohjelmaan sisällytetyn kirjauksen perusteella uuden ministeriön perustamistyö käynnistyi välittömästi. Uusi työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa Ministeriön perustehtävä Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Tahtotila 2011 Suomi on kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa maailman huippua. Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Strategiset linjaukset 1) Luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle. 2) Luodaan elinvoimainen toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja kasvuun maan eri alueilla. 3) Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta. 4) Parannetaan markkinoiden toimivuutta ja yritysten säädösympäristöä. 5) Turvataan energian hankinta kilpailukykyiseen hintaan ja hyödynnetään kasvava ilmastoteknologian liiketoiminta- ja työllisyyspotentiaali. 6) Luodaan kansainvälisesti arvostettu, joustavasti verkostomaisella tavalla toimiva moderni asiantuntijaorganisaatio.

11 10 2 Kokonaislaskelmat Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan peruslaskelman pohjana on hallituksen toukokuussa 2007 tekemä valtiontalouden kehyspäätös vuosille Lisäksi perusteena ovat vuoden 2008 talousarvion yhteydessä päätetyt pysyväisluonteiset lisäykset 1. Toimintamenomäärärahoissa valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisia korotuksia ei ole otettu huomioon vuosina Rakenne noudattaa politiikkalohkoittain ja määrärahamomenteittain vuoden 2008 talousarvion rakennetta, joka tullaan uudistamaan vuoden 2008 aikana vastaamaan työ- ja elinkeinoministeriön uutta organisaatiorakennetta. Yhteenveto vuosien kehysehdotuksesta on esitetty tämän luvun lopussa. Yksityiskohtaisemmat kehysehdotuksen perustelut on esitetty kunkin politiikkalohkon kohdalla. Asiakirjan loppuun on koottu momenttikohtainen peruslaskelma ja kehysehdotus. 1 Peruslaskelma sis. eduskunnan TAE2008:een tekemät lisäykset: ( euroa), (2 milj. euroa, valtuus), ( euroa), ( euroa), ( euroa), (1,75 milj. euroa, valtuus).

12 Menojen jakautuminen peruslaskelmassa ja kehysehdotuksessa (1 000 euroa) Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Yrityspolitiikka Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka sekä markkinoiden sääntely Alueiden kehittäminen Energiapolitiikka EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus Työvoimapolitiikka Hallinto Hallinnonalan muut menot

13 12 Yhteenveto ehdotetuista kehyslisäyksistä (1 000 euroa) TA peruslaskelma Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (S) MAHTI-hanke (asiakirjahallintajärjestelmä) SÄVY-hanke Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (S) -Kehittämispalvelut Maatalouden valvontatehtävät GPS-laitteet tukivalvontaan 460 -Maatalouden rakennerahoitusjärjestelmän uudistus Sokerin monipuolistamistuki Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon Palautus valtionvarastosta Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (S) -Julkisen tutkimuksen osuus 1% bkt:sta v Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (S) Proaktiivisen toiminnan takaaminen Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (S) Vuokra ja energian hinta tarkentuneet (uusi toimitalo) Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (A), valtuus Julkisen tutkimuksen osuus 1% bkt:sta v Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (A), valtuus -Julkisen tutkimuksen osuus 1% bkt:sta v Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatuja standardisointitoim. (S) -Standardisoimistoiminnan kasvu Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (A), valtuus -Julkisen tutkimuksen osuus 1% bkt:sta v Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (S) YTJ:n sähköinen asiointi Kaupparekisterin tietojärjestelmähanke (aikaistus) Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset Korkotuettomien lainojen ja takausten nosto 547 milj. eurosta 585 milj. euroon

14 13 TA peruslaskelma Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (A), valtuus -Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Avustus elinkeinopolitiikkaa toteuttaville järjestöille (S) -Ulkomaankauppaa edistävät järjestöt Invest in Finland Maakunnan kehittämisraha (S) Äkilliset rakennemuutosalueet, tasokorotus Uudet osaamisklusterit Kainuun kehittämisraha (S) Paltamon työllisyyskokeilu * 7 100* 7 100* 7 100* 7 100* -Tönölan salmen sillan peruskorjaus EU-rahoituksen vähenemisen kompensaatio Talvivaaran tiehankkeiden aikaistus vuodelle Materiaalitehokkuuden edistäminen Materiaalitehokkuuden neuvonta- ja palvelutoimintaan Avustus koelaitoksen rakentamiseen (A), valtuus Koelaitosten rakentamiseen Kioton mekanismit (A), valtuus Koeohjelmaluonteinen päästöyksiköiden hankinta vuoden 2012 jälkeen *) Lisäysehdotus perustuu Kainuun maakuntavaltuuston esitykseen. Määrärahan taso täsmentyy jatkovalmistelun yhteydessä.

15 3 Suunnitelmat politiikkalohkoittain Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Hallituksen elinkeinopolitiikan tavoitteena on edistää talouden kasvua parantamalla tuottavuutta ja työllisyyttä. Tavoitteen toteuttamiseksi hallitus uudistaa innovaatiojärjestelmää ja lisää merkittävästi sen voimavaroja. Tavoitteena on tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle Suomessa maailman paras toimintaympäristö. Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista taloudellisen kasvun ja yhteiskunnan hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tavoitteena on, että Suomi pystyy tarjoamaan yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen innovaatioympäristön, joka houkuttelee maahamme myös ulkomaisia yrityksiä ja niiden tutkimus- ja tuotekehitystoimintoja. Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten linjausten mukaisesti luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle: Innovaatiotoimintaa tehostetaan ja tehdään rakenteellisia uudistuksia. Innovaatiokäsitettä laajennetaan. Teknologiset liiketoimintainnovaatiot, palvelujärjestelmien kehittäminen, työorganisaatiota koskevat innovaatiot, alueellinen innovaatiopotentiaali ja riskirahoitus yhdistetään samaan kokonaisuuteen ministeriötasolla, Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksessa sekä aluetasolla. Teknologia- ja innovaatiorahoitus ja sen painopisteet Talouden rakenteen uudistaminen, kasvun edellytysten turvaaminen ja tuottavuuden parantaminen vaativat kehittämispanosten suuntaamista nykyistäkin voimakkaammin aineettomiin investointeihin. Hallituksen tavoitteena on nostaa julkisen t&k-rahoituksen osuus 1 prosenttiin sekä t&k-menojen osuus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2011 mennessä. Ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi lisätään julkista tutkimus- ja kehitystyön rahoitusta 5 7 prosenttia vuodessa. T&k-menojen 4 prosentin osuuden saavuttaminen vaatisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 200 milj. euron tasokorotuksen vuonna Myös yritysten edellytetään lisäävän tuntuvasti panostustaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Yritysten t&k-toiminnan aktivoimiseksi ja laajentamiseksi lisätään julkisen rahoituksen kannustavuutta ja sitä kautta rahoituksen vaikuttavuutta. Julkisten riskirahoittajien yhteistyötä tiivistetään ja työnjakoa selvennetään. Alkavien yritysten

16 15 pääomatarve turvataan. Nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituspohjan laajentamiseksi etsitään keinoja, joilla kotimaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat saadaan lisäämään sijoituksiaan. Voimavaroja kohdennetaan erityisesti niille strategisesti tärkeille toimialoille, joilla Suomessa on vahvoja klustereita ja parhaat mahdollisuudet säilyttää kilpailukyky. Uudistumisen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun sekä tutkimuksen laadun nostamiseen voidaan vaikuttaa säilyttämällä kilpailuun perustuvan tutkimus- ja kehitystyön osuus riittävällä tasolla. Innovaatioympäristön kehittäminen Pienenä, tietoon ja osaamiseen luottavana yhteiskuntana Suomi voi kilpailla globaalitaloudessa vain erikoistumalla ja lisäämällä tuottavuuttaan, mikä edellyttää tehokasta ja kilpailukykyistä innovaatioympäristöä. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen yrityksissä ja julkisissa palveluissa edellyttää, että innovaatiopolitiikka laajenee teknologian kehittämisestä liiketoiminta- ja palvelukonsepteihin sekä sosiaalisiin ja työorganisaatioita koskeviin innovaatioihin. Tavoitteen toteuttamiseksi riittävien voimavarojen lisäksi on huolehdittava siitä, että innovaatiojärjestelmän rakenteita sekä yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannusteita kehitetään jatkuvasti. Valtion tehtävänä on myös luoda edellytyksiä innovaatioiden kysynnälle, missä hyödynnetään monipuolisesti julkisen vallan käytössä olevia ohjauskeinoja. Keväällä 2008 valmistuu laaja-alainen innovaatiopolitiikkaan perustuva kansallinen innovaatiostrategia. Sen tarkoituksena on jäsentää politiikkaa toimivaksi strategiaksi, jossa määritetään keskeiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan ydin on horisontaalinen toiminta. Yksi sen tärkeistä teemoista on kysyntälähtöisyys. Osaamiseen ja luovuuteen tukeutuvassa yhteiskunnassa henkisen pääoman liikkuminen on noussut entistä tärkeämmäksi. Innovaatiopolitiikan vahvistamiseksi laaditaan kansallinen teollis- ja tekijänoikeuksien strategia. Tavoitteena on parantaa pk-yritysten ja yksittäisten keksijöiden mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia teollisoikeudellisia suojamuotoja ja siten tehostaa tuotteiden kaupallistamista. Rakenteiden ja palvelujen kehittäminen Lähivuosien keskeiset rakenteelliset uudistukset ovat strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) perustaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen, klusteripohjaisen osaamiskeskusohjelman (OSKE) toimeenpano vuosina , Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) hallinnollisen aseman muuttami-

17 16 nen, sektoritutkimuksen ohjaus sekä yliopistojen rakenteelliset uudistukset. Näiden haastavien uudistusten menestyksellinen toteuttaminen edellyttää aktiivista ja rakentavaa kehittämisotetta uudelta työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä kaikilta teknologiahallinnon organisaatioilta. Merkittävin toimenpide globaaliin kilpailuun vastaamisessa ovat johtavien teollisuusyritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä rakennettavat strategisen huippuosaamisen keskittymät. Perustetun metsäklusterin lisäksi valmisteluvaiheessa ovat keskittymät tieto- ja viestintäteollisuuden ja -palvelujen, metallituotteiden ja koneenrakennuksen, energian ja ympäristön sekä terveyden ja hyvinvoinnin aloille. Osaamiskeskusohjelmaan kuuluvien osaamisklusterien ja -keskusten odotetaan yhdessä strategisten huippuosaamisen keskittymien kanssa luovan entistä paremmat edellytykset vetovoimaisten innovaatioympäristöjen rakentamiseksi Suomeen. Osaamiskeskusohjelmassa verkotetaan valittuihin toimialoihin ja teknologioihin liittyvää eri puolilla maata olevaa osaamista 13 kansalliseksi osaamisklusteriksi. Lähivuosien painopisteitä ovat kansallisen yhteistyön vahvistaminen klusterissa, kansainvälistymisen tukeminen sekä ammattikorkeakoulujen ja OSKEn yhteistyön tiivistäminen. Sektoritutkimuksen ohjauksen tehostamiseksi on perustettu kaikki hallinnonalat kattava sektoritutkimuksen neuvottelukunta. Tällä pyritään varmistamaan se, että sektoritutkimus tukee nykyistä paremmin hallitusohjelman tavoitteita. Erityisesti pyritään vahvistamaan päätöksentekoa palvelevaa tietopohjaa. Neuvottelukunnan tarkoituksena on laatia hallitusohjelmaan ankkuroidut tutkimusagendat ja -ohjelmat hallinnonalojen rajat ylittävistä teemoista. Tutkimuksen suunnittelussa on tärkeää varmistaa toimiva työnjako ja hyödyntää synergiaedut tutkimus- ja innovaatiopolitiikan muiden toimijoiden vastuulla olevien ohjelmien ja toimenpiteiden kanssa. Ministeriön ohjauksessa olevien yrityspalveluorganisaatioiden yhteistyötä kehitetään asiakaspalvelun parantamiseksi. Yrityspalvelu- ja välittäjäorganisaatioiden työnjakoa selkeytetään. Suurin osa uudesta tiedosta ja innovaatioista syntyy Suomen rajojen ulkopuolella. Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmältä aktiivista hakeutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Johtavien teknologiamaiden ja -alueiden lisäksi yhteistyöverkostoja on kehitettävä nousevien teknologiamaiden kanssa. Innovaatiokeskusten (FinNode) avulla hankitaan tietoa, joka auttaa Suomea hyötymään globaalista innovaatiotoiminnasta. Innovaatiokeskusten verkostoa ja sen ohjausta vahvistetaan. Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että tutkimusyhteisön rakenteita ja sisältöä uudistetaan vastaamaan globalisaation haasteisiin.

18 Kaivoslain uudistaminen vastaamaan nykyisiä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiä jatkuu. Tavoitteena on, että hallituksen esitys eduskunnalle voidaan antaa vuonna Innovaatioihin kannustavat toimintaedellytykset Hallitus pitää maan eri osien tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäämistä tärkeänä osana aluekehitystä. Alueellisten organisaatioiden ja ohjelmien kokonaisuutta yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan. Osaamiskeskusohjelma on yksi väline, jolla voidaan kirkastaa alueellisten toimijoiden rooleja ja tehtäviä. EU:n rakennerahastohallintoa suunnataan tukemaan Lissabonin ohjelman tavoitteita painottamalla yritys- ja innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista. Hallitusohjelman mukaisesti selvitetään mahdollisuudet kannustaa verotuksen keinoin yksityisten pääomasijoitusten tekemistä ja liiketoimintaosaamisen siirtymistä alkaviin yrityksiin. Myös yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitusten verovapautta riskipääomarahastoihin ja listaamattomiin yrityksiin selvitetään. Ulkomaisilta rahastosijoituksilta poistetaan loput esteet sijoittua Suomeen. Osana laajaa innovaatiopolitiikkaa tehostetaan tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen sekä ympäristönsuojeluun ja kuluttajasuojeluun kohdistuvan lainsäädännön hyödyntämistä teollisuuden turvallisuuden ja kilpailukyvyn edistämisessä. Sääntelyä pyritään hyödyntämään myös innovaatioiden ja niihin perustuvan yritystoiminnan kannusteena. Suomen kannalta on tärkeää, että yhteisötason lainsäädännön harmonisointi edistää innovaatiomyönteisten markkinoiden kehittymistä (esimerkiksi erilaiset e-hankkeet). Toisaalta on pyrittävä välttämään liiallista sääntelyä. On tarpeen selvittää, miten standardoinnin avulla voitaisiin tehokkaammin edistää uusien tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Erityisesti nopeasti kehittyvän teknologian aloilla korkeaa suorituskykyä edellyttävät standardit ja tehokkaasti toimivat standardisointimenettelyt voivat olla tehokkaita keinoja uusien innovaatioiden leviämisessä markkinoille. Seuranta ja arviointi 17 Panostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä korostaa tarvetta arvioida rahoituksen ja erilaisten politiikkatoimien yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tietopohjan kehittämiseksi vahvistetaan poliittista päätöksentekoa tukevaa tutkimusta, arviointia ja ennakointia osana uusimuotoista sektoritutkimusta.

19 18 Ministeriö arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja toteuttamalla ulkopuolisia arviointeja. Yksiköiden tulee myös jatkuvasti itse arvioida toimintaansa ja sen vaikutuksia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tuloksista ja vaikutuksista tiedotetaan aktiivisesti. Innovaatiopolitiikkaan kuuluvaa työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelmaa käsitellään tarkemmin luvussa 3.8 Hallinto. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulostavoitteet suunnittelukaudelle Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta tukee taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat edelleen maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja soveltaa uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee teknologioita ja innovaatioita hyödyntämällä. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus säilyvät Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Yritysten teknologinen kilpailukyky paranee standardisoinnilla. Toiminnallinen tuloksellisuus Julkinen teknologia- ja innovaatiorahoitus lisääntyy hallitusohjelman mukaisesti. Innovaatioympäristön eri toimijat verkottuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimijoiden välinen yhteistyö paranee. Yritysten laatukilpailukyky paranee. Innovaatioiden avulla toimintaansa uudistavien yritysten määrä lisääntyy ja innovaatioiden hyödyntäminen monimuotoistuu kaikilla toimialoilla. Osaamiseen perustuvat kasvuyritykset ja liiketoiminnot lisääntyvät. Strategisen huippuosaamisen keskittymät vahvistuvat ja osaamiskeskusklusterit kehittyvät.

20 Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta käytetään entistä tehokkaammin alueilla toteutettavissa kehittämishankkeissa. Alueellisesti erilaistuneet innovaatio- ja toimintaympäristöt ja verkostot vahvistavat kansallisen politiikan vaikuttavuutta. Kuluttajien aseman ja ympäristön merkitys kasvaa innovaatioiden luomis- ja hyödyntämisverkostossa. Innovaatioiden käyttöönotto lisääntyy työorganisaatioiden ja henkilöstön osaamisen kehittämisen avulla. Tulevaisuudessa työn tuottavuuden nostamishaasteet liittyvät yhä enemmän työelämän kehittämiseen ja työympäristöön. 19 Keskeiset laitoskohtaiset linjaukset Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategian mukaisesti tavoitteena on, että tutkimuskeskuksesta kehittyy maankamaran luonnonvarojen ja niiden kestävän käytön eurooppalainen huippuasiantuntija. GTK:ta vahvistetaan kansallisena geoalan osaamis- ja tietokeskuksena, joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden ja edistää sen monipuolistuvaa käyttöä yhteiskunnassa. Numeerisen geotiedon tarve ja kysyntä kasvavat jatkuvasti yhteiskunnassa. Tietojen joustava yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi GTK:n toimintaa, mikä kasvattaa tietoteknisten investointien tarvetta lähivuosina. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteitä ovat luonnonvarojen tilinpito, mineraali- ja rikastusteknologia, geologinen mallinnus, geotiedon moniulotteinen tulkinta, maankäytön ympäristövaikutukset ja geologiset ympäristöriskit. Luonnonvarojen etsinnässä ja arvioinnissa keskitytään tunnistamaan raaka-ainepotentiaaliset alueet ja löytämään uusia esiintymiä kallio- ja maaperästä. Kaivoslain uudistustyön yhteydessä täsmennetään GTK:n roolia ja tehtäviä malminetsinnässä. GTK:n alueellisten yksiköiden toiminnassa lähtökohtana ovat alueiden omat kehittämissuunnitelmat, vahvuudet ja haasteet. Yhteisrahoitteisen toiminnan muotoja, verkostoja ja kansainvälistymistä edistetään. GTK fokusoi ja tiivistää yhteistyötään yliopistojen kanssa. Maksullisen toiminnan tavoitetaso vakiinnutetaan ja toiminta suunnataan GTK:n vaikuttavuutta edistäviin asiantuntijapalveluihin.

21 Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) VTT:n tavoitteena on teknologiajohtajuus keskeisillä painopistealoilla. Se edellyttää toiminnan fokusointia, kykyä eri alojen huippuosaamisen yhdistämiseen sekä laajaa kansainvälistä ja kotimaista verkottumista yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Alueellista toimintaansa VTT kehittää kysyntälähtöisesti. VTT:lle valmistellaan hallinnollisen aseman muuttamista. Toimintaa kehitetään niin, että VTT:n osaaminen ja tutkimuskapasiteetti vastaavat nykyistä paremmin tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen kysyntää ja sen ennakoitua kehitystä. Lisäksi uudistetaan toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmät tukemaan toimintaa liikelaitoksena sekä lisätään henkilöstön tulos- ja taloustietoisuutta. Turvatekniikan keskus (TUKES) TUKES:n toiminnan päämääränä ovat kansainvälisesti korkea turvallisuus- ja luotettavuustaso sekä elinkeinoelämän tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Tehtävänä on valvoa ja edistää teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi. TUKES on toimialallaan keskeinen valvontaviranomainen, jonka tärkeitä toimintamuotoja valvonnan ohella ovat viestintä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Se toimii kiinteässä yhteistyössä kansallisten ja EU-maiden viranomaisten sekä alan toiminnanharjoittajien kanssa. Valvontatoiminnan lisäksi keskeisiä proaktiivisia toimintamuotoja ovat t&k-toiminta sekä viestintä. Saavuttaakseen tavoitteensa TUKES kehittää toimintansa riskiperusteisia arviointi- ja hallintamalleja ja menetelmiä valvonnan, viestinnän ja t&k-toiminnan kohdentamiseen ja mitoitukseen. Lisäksi toteutetaan tietojärjestelmähankkeet (markkinavalvonta-, kemikaalivalvonta- ja palvelurekisterien kehittämishankkeet) toimintaprosessien sähköistämiseksi ja kehittämiseksi. Kuluttajatutkimuskeskus (KTK) 20 KTK:n tavoitteena on vahvistaa kuluttajanäkökulmaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä tapahtuu vahvistamalla kuluttaja-asioiden osaamista horisontaalipolitiikassa, saattamalla kuluttajatutkimustieto hallinnonalan kuluttaja-, kilpailu-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan perusainekseksi ja vahvistamalla käyttäjänäkökulmaa markkinoilla ja elinkeinoelämässä. KTK kehittää toimintaansa niin, että se pystyy vastaamaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osoittamiin tutkimustarpeisiin. KTK on aktiivisesti mukana myös uuden kuluttajapoliittisen ohjelman ( ) toteutuksessa.

22 21 KTK kehittää osaamistaan strategiassa valituilla tutkimuksen painopistealoilla, joita ovat 1) palvelut ja markkinat, 2) elintarvikkeet ja ruokatottumukset, 3) asuminen ja ympäristö sekä 4) teknologia ja innovaatiot. Yhteistyötä tiivistetään muiden sektoritutkimuslaitosten kanssa. Mittatekniikan keskus (MIKES) MIKES on mittaustieteeseen erikoistunut tutkimuslaitos ja pätevyyden toteamisen asiantuntijakeskus. Sen tehtävänä on varmistaa mittausten, testausten, tarkastusten ja sertifiointien luotettavuus ja niiden kansainvälinen tunnustettavuus. MIKESin toiminta parantaa kaupan ja teollisuuden kilpailukykyä, kansallista innovaatioympäristöä, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia sekä yleistä turvallisuutta. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja julkishallinnon kanssa MIKES varmistaa laadukkaiden ja kilpailukykyisten palvelujen tarjonnan. MIKES hakeutuu enenevässä määrin toimialansa kansainvälisiin ja kansallisiin yhteistyöhankkeisiin. Toiminnan painopisteenä on osallistuminen strategisen huippuosaamisen keskittymien ja Osaamiskeskusohjelman puitteissa toteutettaviin hankkeisiin sekä eurooppalaisiin metrologian tutkimushankkeisiin. Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on keskeinen hallituksen teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttajaorganisaatio. Tekes edistää toiminnallaan teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tavoitteena on monipuolistaa tuotantorakenteita, kasvattaa tuotantoa ja vientiä, parantaa työelämän laatua sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tekesin toiminnan vaikutuksesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatu ja määrä ovat Suomessa korkealla tasolla. Osaaminen sekä menestymistä ja kasvun mahdollisuuksia tukevat verkostot ovat vahvoja keskeisillä aloilla. Innovaatioiden ansiosta tuottavuus kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla on kansainvälistä huippua. Teknologia ja innovaatiot muodostavat perustan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Tekesin toiminta perustuu asiakkaan tarpeiden ymmärtämiseen ja asiakasnäkökulma vakiinnutetaan osaksi normaalia toimintaa. Tekes osallistuu kansallisen innovaatiostrategian toteuttamiseen sekä strategisten huippuosaamisen keskittymien käynnistämiseen ja kehittämiseen. Tekes arvioi uusien rahoitusinstrumenttien toimivuutta, vaikuttavuutta ja yhteensopivuutta ja kehittää instrumentteja saatujen kokemusten perusteella.

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 90 400 000 euroa. innovaatiotoimintaan. Lainat voidaan myöntää vakuutta

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 61/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 61/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yritystuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan yritystuesta annettua lakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen tulossopimus vuodelle 2003 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Metallinjalostajien kilpailukyky

Metallinjalostajien kilpailukyky Metallinjalostajien kilpailukyky Petri Peltonen Elinkeino- ja innovaatio-osasto TEM GDP growth in Finland 8 % 6 4 2 0-2 -4-6 -8-10 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 366 871 000 euroa. Vuonna 2015 uusia rahoituspäätöksiä saa

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2009. 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet Sisältöä ja panostuksia INNOFORUM-yhdessä tekemällä parasta palvelua pk-yrityksille seminaari Hotelli Rosendahl, Tampere 10.11.2015 Erkki Lydén Pirkanmaan

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta /2012. Vuoden 2012 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 21 päivänä toukokuuta 2012 235/2012 Vuoden 2012 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2012 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA

KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA KANSAINVÄLISYYTTÄ JA KILPAILUKYKYÄ TEKESIN EAKR-PROJEKTEILLA Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo

Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Miten PK-yritys pärjää osaamiskilpailussa? PK-johtaja Pentti Mäkinen Toimittajaseminaari 26.10.2010 Porvoo Esityksen sisältö Yrittäjyyden haasteista Suomessa Kasvuyrittäjyyden merkitys rakennemuutoksessa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot