Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2009 2012"

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 1/2008

2 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 1/2008 Talousyksikkö

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) Konserni 1/2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) TEM / Talousyksikkö Julkaisuaika Tammikuu 2008 Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille Tiivistelmä Työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa Uusi ministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2011 tahtotilan mukaan Suomi on kansainvälisessä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailussa maailman huippua ja Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelma on keskeinen asiakirja työ- ja elinkeinoministeriön toimialan toiminnan vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden suunnittelussa. :n tehtävänä on tukea hallinnonalan tuloksellisuutta ja antaa perusteita muun muassa vuosittaisen talousarvioehdotuksen valmistelulle. Suunnitelman tarkoituksena on varmistaa hallitusohjelman, hallituksen strategia-asiakirjan ja ministeriön strategisten linjausten kytkeminen ministeriön toimintapolitiikkaan sekä hallinnon virastojen ja laitosten ohjaukseen. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vuoden 2009 peruslaskelmassa 2 293,8 milj. euroa (kaikki menot). Vastaavan vuoden kehysehdotus on 2 513,6 milj. euroa. Suunnittelukauden viimeisenä vuonna 2012 vastaavat määrärahat ovat 2 386,1 milj. euroa ja 2 442,6 milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilöt: Talousyksikkö/Mika Niemelä, puh. (09) ja Timo Määttänen, puh. (09) Asiasanat (toiminta- ja taloussuunnitelma), määrärahakehykset, talousarvio ISSN Kokonaissivumäärä 102 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta 20 Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Esipuhe Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmassaan työ- ja elinkeinoministeriö esittää näkemyksensä niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joita hallinnonalalla tulisi toteuttaa tulevien vuosien aikana. Suunnitelman tarkoituksena on tukea hallinnonalan tuloksellisuutta ja antaa perusteet vuosittaisten talousarvioehdotusten valmistelulla. Valtioneuvoston tasolla suunnittelukauden kehyksistä päätetään maaliskuussa 2008.

7

8 Sisältö Esipuhe... 5 Sisältö Johdanto Kokonaislaskelmat Suunnitelmat politiikkalohkoittain Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Yrityspolitiikka Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka sekä markkinoiden sääntely Alueiden kehittäminen Energiapolitiikka EU:n rakennerahasto-ohjelmien toteutus Työvoimapolitiikka Hallinto Hallinnonalan muut menot Tuottavuusohjelma Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Sektoritutkimus Momenttikohtaiset taulukot Liite 1 Hallinnonalan henkilöstömäärän kehittyminen Liite 2 MEKin tietojärjestelmähanke

9

10 9 1 Johdanto Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan kirjattiin tavoite työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta: Perustetaan työ- ja elinkeinoministeriö siten, että siihen kuuluvat nykyisen kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävät, työministeriön tehtävät lukuun ottamatta lähinnä maahanmuutto- ja kotoutusasioita sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosasto lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä. Hallitusohjelmaan sisällytetyn kirjauksen perusteella uuden ministeriön perustamistyö käynnistyi välittömästi. Uusi työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa toimintansa Ministeriön perustehtävä Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Tahtotila 2011 Suomi on kansainvälisissä kilpailukyky- ja hyvinvointivertailuissa maailman huippua. Suomessa on maailman paras innovaatioympäristö. Strategiset linjaukset 1) Luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle. 2) Luodaan elinvoimainen toimintaympäristö, joka kannustaa yrittäjyyteen ja kasvuun maan eri alueilla. 3) Parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoiman saatavuutta. 4) Parannetaan markkinoiden toimivuutta ja yritysten säädösympäristöä. 5) Turvataan energian hankinta kilpailukykyiseen hintaan ja hyödynnetään kasvava ilmastoteknologian liiketoiminta- ja työllisyyspotentiaali. 6) Luodaan kansainvälisesti arvostettu, joustavasti verkostomaisella tavalla toimiva moderni asiantuntijaorganisaatio.

11 10 2 Kokonaislaskelmat Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan peruslaskelman pohjana on hallituksen toukokuussa 2007 tekemä valtiontalouden kehyspäätös vuosille Lisäksi perusteena ovat vuoden 2008 talousarvion yhteydessä päätetyt pysyväisluonteiset lisäykset 1. Toimintamenomäärärahoissa valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisia korotuksia ei ole otettu huomioon vuosina Rakenne noudattaa politiikkalohkoittain ja määrärahamomenteittain vuoden 2008 talousarvion rakennetta, joka tullaan uudistamaan vuoden 2008 aikana vastaamaan työ- ja elinkeinoministeriön uutta organisaatiorakennetta. Yhteenveto vuosien kehysehdotuksesta on esitetty tämän luvun lopussa. Yksityiskohtaisemmat kehysehdotuksen perustelut on esitetty kunkin politiikkalohkon kohdalla. Asiakirjan loppuun on koottu momenttikohtainen peruslaskelma ja kehysehdotus. 1 Peruslaskelma sis. eduskunnan TAE2008:een tekemät lisäykset: ( euroa), (2 milj. euroa, valtuus), ( euroa), ( euroa), ( euroa), (1,75 milj. euroa, valtuus).

12 Menojen jakautuminen peruslaskelmassa ja kehysehdotuksessa (1 000 euroa) Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Yrityspolitiikka Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka sekä markkinoiden sääntely Alueiden kehittäminen Energiapolitiikka EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus Työvoimapolitiikka Hallinto Hallinnonalan muut menot

13 12 Yhteenveto ehdotetuista kehyslisäyksistä (1 000 euroa) TA peruslaskelma Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (S) MAHTI-hanke (asiakirjahallintajärjestelmä) SÄVY-hanke Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintamenot (S) -Kehittämispalvelut Maatalouden valvontatehtävät GPS-laitteet tukivalvontaan 460 -Maatalouden rakennerahoitusjärjestelmän uudistus Sokerin monipuolistamistuki Siirto valtion ydinjätehuoltorahastoon Palautus valtionvarastosta Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (S) -Julkisen tutkimuksen osuus 1% bkt:sta v Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (S) Proaktiivisen toiminnan takaaminen Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (S) Vuokra ja energian hinta tarkentuneet (uusi toimitalo) Julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminta (A), valtuus Julkisen tutkimuksen osuus 1% bkt:sta v Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (A), valtuus -Julkisen tutkimuksen osuus 1% bkt:sta v Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatuja standardisointitoim. (S) -Standardisoimistoiminnan kasvu Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (A), valtuus -Julkisen tutkimuksen osuus 1% bkt:sta v Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (S) YTJ:n sähköinen asiointi Kaupparekisterin tietojärjestelmähanke (aikaistus) Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset Korkotuettomien lainojen ja takausten nosto 547 milj. eurosta 585 milj. euroon

14 13 TA peruslaskelma Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen (A), valtuus -Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Avustus elinkeinopolitiikkaa toteuttaville järjestöille (S) -Ulkomaankauppaa edistävät järjestöt Invest in Finland Maakunnan kehittämisraha (S) Äkilliset rakennemuutosalueet, tasokorotus Uudet osaamisklusterit Kainuun kehittämisraha (S) Paltamon työllisyyskokeilu * 7 100* 7 100* 7 100* 7 100* -Tönölan salmen sillan peruskorjaus EU-rahoituksen vähenemisen kompensaatio Talvivaaran tiehankkeiden aikaistus vuodelle Materiaalitehokkuuden edistäminen Materiaalitehokkuuden neuvonta- ja palvelutoimintaan Avustus koelaitoksen rakentamiseen (A), valtuus Koelaitosten rakentamiseen Kioton mekanismit (A), valtuus Koeohjelmaluonteinen päästöyksiköiden hankinta vuoden 2012 jälkeen *) Lisäysehdotus perustuu Kainuun maakuntavaltuuston esitykseen. Määrärahan taso täsmentyy jatkovalmistelun yhteydessä.

15 3 Suunnitelmat politiikkalohkoittain Teknologia- ja innovaatiopolitiikka Hallituksen elinkeinopolitiikan tavoitteena on edistää talouden kasvua parantamalla tuottavuutta ja työllisyyttä. Tavoitteen toteuttamiseksi hallitus uudistaa innovaatiojärjestelmää ja lisää merkittävästi sen voimavaroja. Tavoitteena on tarjota yrittäjyydelle ja innovaatiotoiminnalle Suomessa maailman paras toimintaympäristö. Teknologia- ja innovaatiopolitiikalla edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista taloudellisen kasvun ja yhteiskunnan hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tavoitteena on, että Suomi pystyy tarjoamaan yrityksille kansainvälisesti korkeatasoisen innovaatioympäristön, joka houkuttelee maahamme myös ulkomaisia yrityksiä ja niiden tutkimus- ja tuotekehitystoimintoja. Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten linjausten mukaisesti luodaan huippuedellytykset laaja-alaiselle innovaatiotoiminnalle: Innovaatiotoimintaa tehostetaan ja tehdään rakenteellisia uudistuksia. Innovaatiokäsitettä laajennetaan. Teknologiset liiketoimintainnovaatiot, palvelujärjestelmien kehittäminen, työorganisaatiota koskevat innovaatiot, alueellinen innovaatiopotentiaali ja riskirahoitus yhdistetään samaan kokonaisuuteen ministeriötasolla, Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksessa sekä aluetasolla. Teknologia- ja innovaatiorahoitus ja sen painopisteet Talouden rakenteen uudistaminen, kasvun edellytysten turvaaminen ja tuottavuuden parantaminen vaativat kehittämispanosten suuntaamista nykyistäkin voimakkaammin aineettomiin investointeihin. Hallituksen tavoitteena on nostaa julkisen t&k-rahoituksen osuus 1 prosenttiin sekä t&k-menojen osuus 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2011 mennessä. Ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi lisätään julkista tutkimus- ja kehitystyön rahoitusta 5 7 prosenttia vuodessa. T&k-menojen 4 prosentin osuuden saavuttaminen vaatisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla 200 milj. euron tasokorotuksen vuonna Myös yritysten edellytetään lisäävän tuntuvasti panostustaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Yritysten t&k-toiminnan aktivoimiseksi ja laajentamiseksi lisätään julkisen rahoituksen kannustavuutta ja sitä kautta rahoituksen vaikuttavuutta. Julkisten riskirahoittajien yhteistyötä tiivistetään ja työnjakoa selvennetään. Alkavien yritysten

16 15 pääomatarve turvataan. Nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituspohjan laajentamiseksi etsitään keinoja, joilla kotimaiset ja ulkomaiset pääomasijoittajat saadaan lisäämään sijoituksiaan. Voimavaroja kohdennetaan erityisesti niille strategisesti tärkeille toimialoille, joilla Suomessa on vahvoja klustereita ja parhaat mahdollisuudet säilyttää kilpailukyky. Uudistumisen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvuun sekä tutkimuksen laadun nostamiseen voidaan vaikuttaa säilyttämällä kilpailuun perustuvan tutkimus- ja kehitystyön osuus riittävällä tasolla. Innovaatioympäristön kehittäminen Pienenä, tietoon ja osaamiseen luottavana yhteiskuntana Suomi voi kilpailla globaalitaloudessa vain erikoistumalla ja lisäämällä tuottavuuttaan, mikä edellyttää tehokasta ja kilpailukykyistä innovaatioympäristöä. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen yrityksissä ja julkisissa palveluissa edellyttää, että innovaatiopolitiikka laajenee teknologian kehittämisestä liiketoiminta- ja palvelukonsepteihin sekä sosiaalisiin ja työorganisaatioita koskeviin innovaatioihin. Tavoitteen toteuttamiseksi riittävien voimavarojen lisäksi on huolehdittava siitä, että innovaatiojärjestelmän rakenteita sekä yritysten tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kannusteita kehitetään jatkuvasti. Valtion tehtävänä on myös luoda edellytyksiä innovaatioiden kysynnälle, missä hyödynnetään monipuolisesti julkisen vallan käytössä olevia ohjauskeinoja. Keväällä 2008 valmistuu laaja-alainen innovaatiopolitiikkaan perustuva kansallinen innovaatiostrategia. Sen tarkoituksena on jäsentää politiikkaa toimivaksi strategiaksi, jossa määritetään keskeiset toimenpide-ehdotukset ja suositukset. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan ydin on horisontaalinen toiminta. Yksi sen tärkeistä teemoista on kysyntälähtöisyys. Osaamiseen ja luovuuteen tukeutuvassa yhteiskunnassa henkisen pääoman liikkuminen on noussut entistä tärkeämmäksi. Innovaatiopolitiikan vahvistamiseksi laaditaan kansallinen teollis- ja tekijänoikeuksien strategia. Tavoitteena on parantaa pk-yritysten ja yksittäisten keksijöiden mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia teollisoikeudellisia suojamuotoja ja siten tehostaa tuotteiden kaupallistamista. Rakenteiden ja palvelujen kehittäminen Lähivuosien keskeiset rakenteelliset uudistukset ovat strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) perustaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen, klusteripohjaisen osaamiskeskusohjelman (OSKE) toimeenpano vuosina , Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) hallinnollisen aseman muuttami-

17 16 nen, sektoritutkimuksen ohjaus sekä yliopistojen rakenteelliset uudistukset. Näiden haastavien uudistusten menestyksellinen toteuttaminen edellyttää aktiivista ja rakentavaa kehittämisotetta uudelta työ- ja elinkeinoministeriöltä sekä kaikilta teknologiahallinnon organisaatioilta. Merkittävin toimenpide globaaliin kilpailuun vastaamisessa ovat johtavien teollisuusyritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä rakennettavat strategisen huippuosaamisen keskittymät. Perustetun metsäklusterin lisäksi valmisteluvaiheessa ovat keskittymät tieto- ja viestintäteollisuuden ja -palvelujen, metallituotteiden ja koneenrakennuksen, energian ja ympäristön sekä terveyden ja hyvinvoinnin aloille. Osaamiskeskusohjelmaan kuuluvien osaamisklusterien ja -keskusten odotetaan yhdessä strategisten huippuosaamisen keskittymien kanssa luovan entistä paremmat edellytykset vetovoimaisten innovaatioympäristöjen rakentamiseksi Suomeen. Osaamiskeskusohjelmassa verkotetaan valittuihin toimialoihin ja teknologioihin liittyvää eri puolilla maata olevaa osaamista 13 kansalliseksi osaamisklusteriksi. Lähivuosien painopisteitä ovat kansallisen yhteistyön vahvistaminen klusterissa, kansainvälistymisen tukeminen sekä ammattikorkeakoulujen ja OSKEn yhteistyön tiivistäminen. Sektoritutkimuksen ohjauksen tehostamiseksi on perustettu kaikki hallinnonalat kattava sektoritutkimuksen neuvottelukunta. Tällä pyritään varmistamaan se, että sektoritutkimus tukee nykyistä paremmin hallitusohjelman tavoitteita. Erityisesti pyritään vahvistamaan päätöksentekoa palvelevaa tietopohjaa. Neuvottelukunnan tarkoituksena on laatia hallitusohjelmaan ankkuroidut tutkimusagendat ja -ohjelmat hallinnonalojen rajat ylittävistä teemoista. Tutkimuksen suunnittelussa on tärkeää varmistaa toimiva työnjako ja hyödyntää synergiaedut tutkimus- ja innovaatiopolitiikan muiden toimijoiden vastuulla olevien ohjelmien ja toimenpiteiden kanssa. Ministeriön ohjauksessa olevien yrityspalveluorganisaatioiden yhteistyötä kehitetään asiakaspalvelun parantamiseksi. Yrityspalvelu- ja välittäjäorganisaatioiden työnjakoa selkeytetään. Suurin osa uudesta tiedosta ja innovaatioista syntyy Suomen rajojen ulkopuolella. Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää tutkimus- ja innovaatiojärjestelmältä aktiivista hakeutumista kansainväliseen yhteistyöhön. Johtavien teknologiamaiden ja -alueiden lisäksi yhteistyöverkostoja on kehitettävä nousevien teknologiamaiden kanssa. Innovaatiokeskusten (FinNode) avulla hankitaan tietoa, joka auttaa Suomea hyötymään globaalista innovaatiotoiminnasta. Innovaatiokeskusten verkostoa ja sen ohjausta vahvistetaan. Eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että tutkimusyhteisön rakenteita ja sisältöä uudistetaan vastaamaan globalisaation haasteisiin.

18 Kaivoslain uudistaminen vastaamaan nykyisiä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiä jatkuu. Tavoitteena on, että hallituksen esitys eduskunnalle voidaan antaa vuonna Innovaatioihin kannustavat toimintaedellytykset Hallitus pitää maan eri osien tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäämistä tärkeänä osana aluekehitystä. Alueellisten organisaatioiden ja ohjelmien kokonaisuutta yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan. Osaamiskeskusohjelma on yksi väline, jolla voidaan kirkastaa alueellisten toimijoiden rooleja ja tehtäviä. EU:n rakennerahastohallintoa suunnataan tukemaan Lissabonin ohjelman tavoitteita painottamalla yritys- ja innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämistä sekä osaamisrakenteiden vahvistamista. Hallitusohjelman mukaisesti selvitetään mahdollisuudet kannustaa verotuksen keinoin yksityisten pääomasijoitusten tekemistä ja liiketoimintaosaamisen siirtymistä alkaviin yrityksiin. Myös yleishyödyllisten yhteisöjen sijoitusten verovapautta riskipääomarahastoihin ja listaamattomiin yrityksiin selvitetään. Ulkomaisilta rahastosijoituksilta poistetaan loput esteet sijoittua Suomeen. Osana laajaa innovaatiopolitiikkaa tehostetaan tekniseen turvallisuuteen ja luotettavuuteen sekä ympäristönsuojeluun ja kuluttajasuojeluun kohdistuvan lainsäädännön hyödyntämistä teollisuuden turvallisuuden ja kilpailukyvyn edistämisessä. Sääntelyä pyritään hyödyntämään myös innovaatioiden ja niihin perustuvan yritystoiminnan kannusteena. Suomen kannalta on tärkeää, että yhteisötason lainsäädännön harmonisointi edistää innovaatiomyönteisten markkinoiden kehittymistä (esimerkiksi erilaiset e-hankkeet). Toisaalta on pyrittävä välttämään liiallista sääntelyä. On tarpeen selvittää, miten standardoinnin avulla voitaisiin tehokkaammin edistää uusien tuotteiden ja palvelujen kysyntää. Erityisesti nopeasti kehittyvän teknologian aloilla korkeaa suorituskykyä edellyttävät standardit ja tehokkaasti toimivat standardisointimenettelyt voivat olla tehokkaita keinoja uusien innovaatioiden leviämisessä markkinoille. Seuranta ja arviointi 17 Panostukset tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ovat jatkuvasti kasvaneet, mikä korostaa tarvetta arvioida rahoituksen ja erilaisten politiikkatoimien yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tietopohjan kehittämiseksi vahvistetaan poliittista päätöksentekoa tukevaa tutkimusta, arviointia ja ennakointia osana uusimuotoista sektoritutkimusta.

19 18 Ministeriö arvioi hallinnonalansa yksiköiden toimintaa vuosittain tulosohjausmenettelyn yhteydessä ja toteuttamalla ulkopuolisia arviointeja. Yksiköiden tulee myös jatkuvasti itse arvioida toimintaansa ja sen vaikutuksia. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tuloksista ja vaikutuksista tiedotetaan aktiivisesti. Innovaatiopolitiikkaan kuuluvaa työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelmaa käsitellään tarkemmin luvussa 3.8 Hallinto. Teknologia- ja innovaatiopolitiikan tulostavoitteet suunnittelukaudelle Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiojärjestelmän tehokas toiminta tukee taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä. Investoinnit innovaatiotoimintaan ovat edelleen maailman kärkeä. Uusia, kasvuhakuisia osaamiseen ja innovaatioihin perustuvia yrityksiä syntyy nykyistä enemmän. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehitystoimintaa, uudistaa toimintaansa innovaatioiden avulla ja soveltaa uusia liiketoimintamalleja. Alueiden kilpailukyky paranee teknologioita ja innovaatioita hyödyntämällä. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus säilyvät Suomessa kansainvälisesti korkealla tasolla. Yritysten teknologinen kilpailukyky paranee standardisoinnilla. Toiminnallinen tuloksellisuus Julkinen teknologia- ja innovaatiorahoitus lisääntyy hallitusohjelman mukaisesti. Innovaatioympäristön eri toimijat verkottuvat sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja toimijoiden välinen yhteistyö paranee. Yritysten laatukilpailukyky paranee. Innovaatioiden avulla toimintaansa uudistavien yritysten määrä lisääntyy ja innovaatioiden hyödyntäminen monimuotoistuu kaikilla toimialoilla. Osaamiseen perustuvat kasvuyritykset ja liiketoiminnot lisääntyvät. Strategisen huippuosaamisen keskittymät vahvistuvat ja osaamiskeskusklusterit kehittyvät.

20 Teknologia-alan laitosten asiantuntemusta käytetään entistä tehokkaammin alueilla toteutettavissa kehittämishankkeissa. Alueellisesti erilaistuneet innovaatio- ja toimintaympäristöt ja verkostot vahvistavat kansallisen politiikan vaikuttavuutta. Kuluttajien aseman ja ympäristön merkitys kasvaa innovaatioiden luomis- ja hyödyntämisverkostossa. Innovaatioiden käyttöönotto lisääntyy työorganisaatioiden ja henkilöstön osaamisen kehittämisen avulla. Tulevaisuudessa työn tuottavuuden nostamishaasteet liittyvät yhä enemmän työelämän kehittämiseen ja työympäristöön. 19 Keskeiset laitoskohtaiset linjaukset Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategian mukaisesti tavoitteena on, että tutkimuskeskuksesta kehittyy maankamaran luonnonvarojen ja niiden kestävän käytön eurooppalainen huippuasiantuntija. GTK:ta vahvistetaan kansallisena geoalan osaamis- ja tietokeskuksena, joka turvaa geologisen tiedon saatavuuden ja edistää sen monipuolistuvaa käyttöä yhteiskunnassa. Numeerisen geotiedon tarve ja kysyntä kasvavat jatkuvasti yhteiskunnassa. Tietojen joustava yhteiskäyttö edellyttää GTK:lta tiedon, tietojärjestelmien ja asiantuntemuksen korkeaa tasoa, monipuolisia tuotteita ja nopeaa tiedonsiirtoa. Tiedonhallintaan pohjautuva palvelutoiminta muodostuu entistä keskeisemmäksi osaksi GTK:n toimintaa, mikä kasvattaa tietoteknisten investointien tarvetta lähivuosina. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan painopisteitä ovat luonnonvarojen tilinpito, mineraali- ja rikastusteknologia, geologinen mallinnus, geotiedon moniulotteinen tulkinta, maankäytön ympäristövaikutukset ja geologiset ympäristöriskit. Luonnonvarojen etsinnässä ja arvioinnissa keskitytään tunnistamaan raaka-ainepotentiaaliset alueet ja löytämään uusia esiintymiä kallio- ja maaperästä. Kaivoslain uudistustyön yhteydessä täsmennetään GTK:n roolia ja tehtäviä malminetsinnässä. GTK:n alueellisten yksiköiden toiminnassa lähtökohtana ovat alueiden omat kehittämissuunnitelmat, vahvuudet ja haasteet. Yhteisrahoitteisen toiminnan muotoja, verkostoja ja kansainvälistymistä edistetään. GTK fokusoi ja tiivistää yhteistyötään yliopistojen kanssa. Maksullisen toiminnan tavoitetaso vakiinnutetaan ja toiminta suunnataan GTK:n vaikuttavuutta edistäviin asiantuntijapalveluihin.

21 Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT) VTT:n tavoitteena on teknologiajohtajuus keskeisillä painopistealoilla. Se edellyttää toiminnan fokusointia, kykyä eri alojen huippuosaamisen yhdistämiseen sekä laajaa kansainvälistä ja kotimaista verkottumista yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Alueellista toimintaansa VTT kehittää kysyntälähtöisesti. VTT:lle valmistellaan hallinnollisen aseman muuttamista. Toimintaa kehitetään niin, että VTT:n osaaminen ja tutkimuskapasiteetti vastaavat nykyistä paremmin tutkimus- ja asiantuntijapalvelujen kysyntää ja sen ennakoitua kehitystä. Lisäksi uudistetaan toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmät tukemaan toimintaa liikelaitoksena sekä lisätään henkilöstön tulos- ja taloustietoisuutta. Turvatekniikan keskus (TUKES) TUKES:n toiminnan päämääränä ovat kansainvälisesti korkea turvallisuus- ja luotettavuustaso sekä elinkeinoelämän tasapuoliset kilpailuolosuhteet. Tehtävänä on valvoa ja edistää teknistä turvallisuutta ja luotettavuutta ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojelemiseksi. TUKES on toimialallaan keskeinen valvontaviranomainen, jonka tärkeitä toimintamuotoja valvonnan ohella ovat viestintä sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta. Se toimii kiinteässä yhteistyössä kansallisten ja EU-maiden viranomaisten sekä alan toiminnanharjoittajien kanssa. Valvontatoiminnan lisäksi keskeisiä proaktiivisia toimintamuotoja ovat t&k-toiminta sekä viestintä. Saavuttaakseen tavoitteensa TUKES kehittää toimintansa riskiperusteisia arviointi- ja hallintamalleja ja menetelmiä valvonnan, viestinnän ja t&k-toiminnan kohdentamiseen ja mitoitukseen. Lisäksi toteutetaan tietojärjestelmähankkeet (markkinavalvonta-, kemikaalivalvonta- ja palvelurekisterien kehittämishankkeet) toimintaprosessien sähköistämiseksi ja kehittämiseksi. Kuluttajatutkimuskeskus (KTK) 20 KTK:n tavoitteena on vahvistaa kuluttajanäkökulmaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Tämä tapahtuu vahvistamalla kuluttaja-asioiden osaamista horisontaalipolitiikassa, saattamalla kuluttajatutkimustieto hallinnonalan kuluttaja-, kilpailu-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan perusainekseksi ja vahvistamalla käyttäjänäkökulmaa markkinoilla ja elinkeinoelämässä. KTK kehittää toimintaansa niin, että se pystyy vastaamaan sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osoittamiin tutkimustarpeisiin. KTK on aktiivisesti mukana myös uuden kuluttajapoliittisen ohjelman ( ) toteutuksessa.

22 21 KTK kehittää osaamistaan strategiassa valituilla tutkimuksen painopistealoilla, joita ovat 1) palvelut ja markkinat, 2) elintarvikkeet ja ruokatottumukset, 3) asuminen ja ympäristö sekä 4) teknologia ja innovaatiot. Yhteistyötä tiivistetään muiden sektoritutkimuslaitosten kanssa. Mittatekniikan keskus (MIKES) MIKES on mittaustieteeseen erikoistunut tutkimuslaitos ja pätevyyden toteamisen asiantuntijakeskus. Sen tehtävänä on varmistaa mittausten, testausten, tarkastusten ja sertifiointien luotettavuus ja niiden kansainvälinen tunnustettavuus. MIKESin toiminta parantaa kaupan ja teollisuuden kilpailukykyä, kansallista innovaatioympäristöä, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia sekä yleistä turvallisuutta. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja julkishallinnon kanssa MIKES varmistaa laadukkaiden ja kilpailukykyisten palvelujen tarjonnan. MIKES hakeutuu enenevässä määrin toimialansa kansainvälisiin ja kansallisiin yhteistyöhankkeisiin. Toiminnan painopisteenä on osallistuminen strategisen huippuosaamisen keskittymien ja Osaamiskeskusohjelman puitteissa toteutettaviin hankkeisiin sekä eurooppalaisiin metrologian tutkimushankkeisiin. Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on keskeinen hallituksen teknologia- ja innovaatiopolitiikan toteuttajaorganisaatio. Tekes edistää toiminnallaan teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tavoitteena on monipuolistaa tuotantorakenteita, kasvattaa tuotantoa ja vientiä, parantaa työelämän laatua sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Tekesin toiminnan vaikutuksesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatu ja määrä ovat Suomessa korkealla tasolla. Osaaminen sekä menestymistä ja kasvun mahdollisuuksia tukevat verkostot ovat vahvoja keskeisillä aloilla. Innovaatioiden ansiosta tuottavuus kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta keskeisillä aloilla on kansainvälistä huippua. Teknologia ja innovaatiot muodostavat perustan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Tekesin toiminta perustuu asiakkaan tarpeiden ymmärtämiseen ja asiakasnäkökulma vakiinnutetaan osaksi normaalia toimintaa. Tekes osallistuu kansallisen innovaatiostrategian toteuttamiseen sekä strategisten huippuosaamisen keskittymien käynnistämiseen ja kehittämiseen. Tekes arvioi uusien rahoitusinstrumenttien toimivuutta, vaikuttavuutta ja yhteensopivuutta ja kehittää instrumentteja saatujen kokemusten perusteella.

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena

JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena JULKINEN SEKTORI Yrityksen kehittämisen tukena Kimmo Puolitaival Osastopäällikkö Yritysosasto Varsinais-Suomen TE-keskus 1 Vuonna 2006, yhteensä 137 milj. euroa elinkeinotoiminnan kehittämiseen Varsinais-

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

TEM:n alueosaston uudistuksia

TEM:n alueosaston uudistuksia TEM:n alueosaston uudistuksia Toimialojen rahoitusseminaari 11.-12.5.2016 Sirpa Hautala Yritys- ja alueosasto/yrityspalvelut ryhmä Yritys- ja alueosaston organisaatio Mari Anttikoski Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012

Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Progress-tapaaminen Tekesissä 29.10.2012 Lauri Ala-Opas Toimialajohtaja Teollisuus on Suomelle tärkeä Elinkeinoministeri Jyri Häkämies haluaa kasvattaa teollisuuden osuutta Suomen taloudessa. Ministerin

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008

Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Rakennerahasto-ohjelmien haasteita syksyllä 2008 Aluekehitysjohtaja Jussi Yli-Lahti Alueiden kehittämisosasto Rakennerahastopolitiikkaryhmä haasteita Ohjelmien käynnistäminen kaikilta osiltaan Valitun

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista ikk i t Elint. alan tuottavuustalkoot 1.10.200910 Teknologia-asiantuntija Jussi Toivonen jussi.toivonen@tekes.fi 050 5577 826 DM 492975 06-2009 Copyright

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen

Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Hallituksen toimenpiteiden vaikutukset yritysten rahoitukseen Valtiosihteeri Jouni Hakala Uudenkaupungin kauppakamariosaston ja Ukipolis Oy:n seminaari 17.1.2012, Uusikaupunki 1. Talouden päähaasteet ja

Lisätiedot

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA

JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA JOHDANTO... 2 1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA... 3 2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON... 4 3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN... 6 4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella 2011 2015

Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella 2011 2015 23.2.2015 Hallituksen kasvupanostukset työ- ja elinkeinoministeriön konsernissa vaalikaudella 2011 2015 Finanssikriisin jälkeen EU:n piirissä toteutettujen pankkisektorin sääntelytoimien jälkeen on noussut

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen

Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet ja innovaatiorahoitus - taustaa ja yleisiä näkökohtia - Johtaja Timo Kekkonen Yritystuet keskustelun tausta ja yleisiä huomioita Keskustelu käynnistyi poliittisella tasolla ja julkisuudessa

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM

Toimialojen rahoitusseminaari 2016. Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Uusia tuulia kasvurahoituksessa Jyrki Orpana TEM MUUT HALLITUS VÄLI- NE Yritysten rahoitusaseman vahvistaminen KASVURAHOITUS: LISÄPANOSTUS 2016-18 RAHASTOT VÄLI - RAHOITUS

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2004

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2004 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2004 Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot