Nautasivut Siipisivut Sikasivut 38-44

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nautasivut 14-31 Siipisivut 32-37 Sikasivut 38-44"

Transkriptio

1 RehuMakasiini 2/2011 T U O R E T T A T I E T O A R U O K I N N A S T A J A T U L O K S I A T I L O I L T A MAITURI :lla tuotosta ja kestävyyttä s.18 Nautasivut Siipisivut Sikasivut 38-44

2 RehuMakasiini 2 /2011 Tässä numerossa JULKAISIJA Rehuraisio Oy PL 101, Raisio Puh Faksi Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin markkinointijohtaja Puh TOIMITUSSIHTEERI Marjo Keskikastari johdon assistentti Puh TOIMITUSKUNTA Ilmo Aronen tutkimus- ja kehitysjohtaja Pekka Heikkilä liiketoiminnan kehitysjohtaja Thomas Fagerholm markkinointipäällikkö Veli-Matti Reunasalo markkinointipäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari Puh ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki PAINATUS Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma KANSIKUVA Iloinen Liftari ISSN vuosikerta Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Päivi Volanto kehityspäällikkö Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa Kansikuva: Iloinen Liftari 2 RehuMakasiini 2/2011 Ajankuva Raisio lanseerasi Lubria-bioöljyn 4 Raisio ja DLA aloittivat yhteistyön 4 Lähiruokaa tehdään tempauksilla tutuksi 5 Katsaus Raision Tutkimussäätiön tukemiin hankkeisiin 6 Näköalapaikka Esa Härmälän näkemys maaseudun energianhuollosta 8 Välipala Miten valmistautua juhlaan 10 Resepti: Juustoinen kirjolohikakku 11 Peltoviljely Tehokkuutta rikkakasvien torjuntaan 12 Nauta Kaksi vai kolme säilörehusatoa? 14 Myslikokemuksia käyttäjätiloilta 16 Maituri :lla huipputuloksia 18 Kannialan tilan ruokintaratkaisut 19 Laidunnus parantaa lehmien hyvinvointia 21 Uutuus: Raimix perunarehu 22 Lemolan navetta rakennettiin Amerikan malliin 24 Top-dressing helpottaa ruokintaa pihatossa 26 Saharin tilalla ollaan tyytyväisiä rehu-uudistukseen 27 Tilakäynnillä ruokintasuunnitelma kohdalleen 28 Raision Maitonaama tonnarit ja satatonnarit 30 Siipi Siipikarjanlihan tuotanto Puolassa 32 Untuvikon laatu koostuu monesta osasesta 34 Uutta tekniikkaa Kössin broilerhallissa 36 Piian puntaroimaa 37 Sika Emakon uhkana lämpöstressi 38 Hygienia on tärkeää liemiruokinnassa 40 Tuotantoneuvonta sianrehuasiakkaiden tukena 41 Possutohtorin palsta: Kärpäset kiusana 42 Paavon niksinurkka: Ternimaitoa porsaille 43 Muuta Anttilan pakina 45 Uutisia

3 Pääkirjoitus Suosi suomalaista! Ei kauppa ole syyllinen, jos joku myy tuotteitaan liian halvalla. Hintaa pitää itse pyytää. Tämä ei ole suora sitaatti, mutta suunnilleen näin totesi alueosuuskauppa Eepeen kaupallinen johtaja Jari Palo Maaseudun Tulevaisuuden mukaan liha-alan kriisikokouksessa Seinäjoella Vaikutti äkkilukemalta hieman hurskastelulta, tai ainakin kaupan oman neuvotteluvoiman vähättelyltä. Kyllä kauppa omilla valinnoillaan on merkittävässä asemassa, kun päätetään sii- tä, mitä kuluttajan grillissä alkaneenakin suvena tirisee. Onneksi siellä kuitenkin tirisee edelleen pääsääntöisesti kotimaista lihaa tai lihatuotteita! Kaupan edustajan viesti kannattaa kuitenkin ottaa vakavasti. En osaa ottaa kantaa siihen, onko hintaa pyydetty ollenkaan vai onko sitä pyydetty liian vähän. Fakta kuitenkin on se, että jalostava teollisuus ei ole pystynyt nostamaan tuottajahintoja tuotantopanosten hinnannousua vastaavasti ja erityisesti sikatilat ovat tällä hetkellä erittäin suurissa vaikeuksissa. Toivoa vain sopii, että suo sulaa ennen kuin kurki kuolee. Ruuan rajut hintavaihtelut johtunevat pääsääntöisesti siitä, että globaalin kulutuksen kasvun myötä pienetkin satoon liittyvät häiriöt, missä tahansa, saavat markkinat ylireagoimaan. Tä- män pitäisi kaiken järjen mukaan hyödyttää koko ruokaketjua, ainakin pidemmällä aikavälillä. Mutta valitettavasti osa markki- nahäiriöiden tuomasta jalostusarvosta päätyy myös ruokaketjun ulkopuolelle. Toisaalta näyttäisi myös siltä, että markkinatalous ei tässä kohtaa kykene kovin tasapuoliseen tai oikeudenmukaiseen tulonjakoon eri ketjun toimijoiden kesken. Tätä tulonjaon matematiikkaa kuvaavat mielestäni hyvin myös arviot ruuan hinnannoususta. Ruuan hinnan on arvioitu nousevan kuluvan vuoden aikana vain 3 prosenttia, mutta ruuan alkulähteillä esimerkiksi kotieläintuottajien käyttämien tuotantopanosten hinta on pahimmillaan noussut jo yli puolitoistakertaisesti. Yhtälö on mahdollinen vain, jos ketjun joku osa joustaa. Kotitalouksien ravintomenot ovat asukasta kohden Suomessa runsaat 2000 euroa vuodessa. Summana se on lähes 12 miljardia euroa. Tämä luku ei sisällä alkoholijuomia eikä tupakkaa, joiden arvo on lähes 5 miljardia. Aika paljon, eikö totta! Samaa suuruusluokkaa viimeksi mainitun kanssa ovat myös vaatteet ja jalkineet. Toisin kuin näistä kahdesta jälkimmäisestä ryhmästä, kulutetuista elintarvikkeista suurin osa on alkuperältään kotimaisia. Tuosta 12 miljardin summasta palautuu suomalaisille maataloustuottajille ja kasvihuoneyrittäjille myyntituloina runsas 20 prosenttia, eli lähes 80 prosenttia jalostusarvosta jää ruokaket- jun muihin osiin. Erittäin merkittävässä määrin työpalkkoina, sillä koko elintarvikeketju tarjoaa välittömästi tai välillisesti työpaikan noin henkilölle. Pieni osa menee toki tuonnin mukana rajojen ulkopuolelle, esimerkiksi hedelmät. Suomessa tuotettu ruoka on jatkossakin paitsi järkivalinta, myös arvovalinta. Suomessa tuotettu ruoka on laadukasta lähiruokaa. Suurin osa suomalaisista kuluttajista on sen myös tunnistanut ja osaa sitä arvostaa. Tätä taustaa vasten sen soisi jatkossa kestävän hyväksyttävän palkan myös tuottajille. Hyvää kesää toivottaen, Leif Liedes RehuMakasiini 2/2011 3

4 Ajankuva Rypsiöljylle uusia käyttökohteita Raisiossa on käynnistetty uudelleen teknisten bioöljyjen kehitystyö, tavoitteena uuden sukupolven biopohjaiset voiteluöljyt. Tekniset bioöljyt kuuluvat kasviöljytehtaan eli Proteinoil-yksikön liiketoiminta-alueeseen. Tavoitteena on löytää rypsiöljylle uusia käyttökohteita ja nostaa sen jalostusastetta. Kasviöljyn uudet käyttökohteet tukevat siten myös valkuais- ja rehuliiketoimintaa. Ensimmäinen tuotesarja tuli markkinoille jo vuoden 2010 puolella. Lubria -tuotesarjassa on toistaiseksi tuotteita metsä-, saha- ja kaivosteollisuuden voitelutarpeisiin. Tuotteilla on monessa suhteessa selvästi paremmat kylmäominaisuudet ja hapetuksenkesto kuin vanhoilla bioöljyillä tai mineraaliöljyillä. Tuotteiden erinomaisesta voitelukyvystä johtuen tarvittava voitelukalvo saadaan aikaan pienemmällä öljymäärällä. Uudet mahdollisuudet ja tietämys on auttanut ratkaisemaan laatuongelmat, joita biovoitelu- ja hydrauliöljyissä on aiemmin ollut eräiden käyttöominaisuuksien suhteen. Voiteluaineiden lisäksi kehitetään myös muita uusia tuotteita kemianteollisuuteen. Rypsiöljy on turvallinen raaka-aine Rypsiöljy on voiteluaineiden raaka-aineena täysin biohajoava, uudistuva raaka-aine, joka ei keräänny luonnon ravintoketjuun, ei ole myrkyllistä eikä ihoa tai silmiä ärsyttävää. Se sopii mineraalipohjaisia paremmin myös elintarvikeketjun moniin kohteisiin. Ympäristö- ja käyttöturvallisuusvaatimusten kehittymisen uskotaan luovan kysynnän nousua biohajoaville, puhtaan elinkaa- ren tuotteille. Ennen pitkää biovoiteluöljyt tullevat standardivaatimuksiksi ainakin niin sanottuihin kertavoitelukohteisiin, kuten kuljettimiin ja teräketjuihin sekä moniin muihin luonto- tai käyttäjäystävällisyyttä vaativiin kohteisiin. Käyttöä löytyy varmasti myös maataloudessa, esimerkiksi paalainten ketjuissa ja vastaavissa kohteissa. Raision Lubria -tuotesarjojen myyntiä pienpakkauksissa ei ole vielä järjestetty, mutta jo viimeistään syyskaudella tuotetta alkanee näkyä jo myös viljelijöiden, metsänomistajien ja kuluttajien saatavilla. Pekka Heikkilä Raisio ja DLA aloittivat yhteistyön Raisio on tehnyt yhteistyösopimuksen tanskalaisen DLA:n kanssa raaka-aineiden hankinnassa. Hankintayhteistyö on aloitettu rehuraaka-aineissa, kuten non-gmo soijarouhe, aminohapot, vitamiinit ja melassi sekä maatalouden tuotantopanoksissa, ku- ten esimerkiksi lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet. Yhdistämällä hankintavolyymeja ja -resursseja kyetään tehostamaan toimintaa sekä saavuttamaan merkittäviä kustannushyötyjä. Viljakauppa ei kuulu yhteistyön piiriin. DLA on tanskalaisten viljelijän omistama osuustoiminnallinen yritys. Se on usean paikallisen osuuskunnan muodostama katto-organisaatio. DLA vastaa omistajaosuuskuntiensa raakaaineiden hankinnasta sekä kansainvälisistä liiketoiminnoista. DLA:n omistajaosuuskunnilla on merkittävää rehuteollisuutta Tanskassa. Liikevaihto vuonna 2010 oli 2,5 miljardia euroa. DLA:n markkinaosuus Tanskan maataloustarvike ja -tuotemarkkinoista on runsaat 40 prosenttia. DLA toimii Itämeren alueella. Baltissa sen maatalouskaupalla Baltic Agrolla on lähes kolmanneksen markkinaosuus. Baltic Agron juuret juontavat Kemira GrowHow:n Baltian liiketoimintoihin. Ruotsissa on osuuskuntia DLA:n jäseninä. Norjassa se omistaa Fiskå Mølle -nimisen rehutehtaan, joka tekee myös maatalouskauppaa. Suomessa DLA omistaa Melican Vaasassa. Viljamarkkinoiden tarjontatilanne ja hinnat vaihtelevat jatkuvasti. Kilpailun kiristyessä ja tavarantoimittajien kasvaessa yhä suuremmiksi, hankintayhteistyö ja muunkin kaltainen yhteistoiminta lisääntyy. DLA:lla on vastaavanlainen yhteistyösopimus saksalaisen Agraviksen kanssa kuin Raision kanssa. Pasi Lähdetie 4 RehuMakasiini 2/2011

5 Lähiruoka tempauksilla tutuksi Lähiruokaa tehdään kuluttajille tutuksi monenlaisilla kampanjoilla ja hankkeilla ympäri Suomen. Lähiruuan kysyntä onkin selkeässä kasvussa. Lähellä tuotettu ruoka koetaan turvalliseksi; tuottaja tunnetaan tai ainakin saadaan helposti selville. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupungissa Turussa joukko ravintoloita on sitoutunut lisäämään lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttöä. Lähiruoka-annokset merkitään tarkoitusta varten valitulla logolla. Kulttuurivuoden hankkeisiin sisältyy myös lähiruokatempauksia kouluihin, päiväkoteihin ja hoivalaitoksiin. Possutietoutta turkulaisille lapsille Vehmaalainen tuottaja Elina Heino oli kulttuuri- pääkaupunkivuoden lähiruokateeman pos- supäivänä 25. maaliskuuta Paattisten koululla kertomassa työstään maatilan emäntänä ja suomalaisen ruoan valmis- tajana. Vierailu piti sisällään tietoiskuja sianlihan tuotannosta sekä possujen elä- mästä maatiloilla. - Ulkomaista lihaa tuodaan Suomeen paljon, joten mielestäni on todella tärkeää kertoa myös meidän tuotannostamme. Suoma- laisessa lihantuotannossa vaalitaan eläinten hyvinvointia ja hygieniaa, joten liha on puhdasta ja laadukasta, kertoo suomalaisen tuotannon aktiivinen puolestapuhuja Elina Heino. Heino selittää 1.- ja 2.-luokkalaisille oppilaille asioita pitkälti kuvien avulla. Tunnin aikana käydään läpi possujen koko elämänkaarta, esimerkiksi syntymää, porsitusta, äitipossun tiineyttä, possujen nukkumis- ja ruokailutottumuksia sekä lopulta lihasikalaan päätyminen. Mukana on myös hieman tilastotietoa. - Tiesittekö, että neljäsosa Suomen sioista tuotetaan Varsinais-Suomessa. Meillä on täällä yhteensä 400 tilaa, ja vuodessa tuotamme kymmenen kiloa sianlihaa jokaiselle suomalaiselle. Kuvat herättävät oppilaissa paljon kysymyksiä, eikä Heinoa päästetä turhan helpolla. Jos kaikkien possujen nimi on possu, mistä ne tietävät milloin niitä kutsutaan? Miksi osalla possuista on selässä tuollainen merkki? Mistä ne pikkupossut oikein syntyvät? Miksi äitipossu on telkien takana? Ammutaanko possut? Miksi poikapossut ja tyttöpossut ovat eri paikoissa? Jokaiseen kysymykseen löytyy vastaus, ja Heinon vierailun jälkeen lapset tietävät esimerkiksi, että äitipossu on telkien takana jotta se ei murskaisi pikkupossuja, possuja ei ammuta vaan ne nukutetaan, ja poikapossut erotetaan tytöistä, jotta tytöillekin jäisi syötävää. Possupäivän huipentumaksi Heino näyttää lapsille sikalasta kuvatun videopätkän ja antaa lasten hypistellä rehurakeita. Neljä teemapäivää lähiruuasta Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluvan lähiruokateeman toteutuksen taustalla on turkulainen ruokapalvelu Katerinki yhdessä LounaFood-hankkeen ja MTK:n kanssa. Katerinkin toiminta-ajatuksena on lisätä suomalaisen ruoan ja ruoantuotannon arvostusta sekä tuoda esille suomalaista ruokakulttuuria ja maatalouden jatkuvuuden tärkeyttä. - Lähiruoka on ajankohtainen aihe, joka puhuttaa ihmisiä. Lähiruoan tarjolle tuomisen lisäksi järjestämme tietoiskuja ja tuottajien vierailuja, kuvailee Katerinkin ruokapalvelujohtaja Paula Juvonen. Lähiruokaa tuodaan tutuksi neljän teemapäivän merkeissä ympäri vuoden. Tammikuussa vietettiin kananmunapäivää, maaliskuussa possupäivää, ja syksyllä edessä on viljapäivä sekä silakkapäivä. Toteutus tapahtuu kouluissa, päiväkodeissa ja hoivalaitoksissa. - Kananmunapäivänä tarjoilimme lähiseudun tuottajien kananmunista valmistettua munakasta. Possupäivänä ruokalistalla oli possu-juurespataa, joka oli valmistettu suomalaisesta sianlihasta ja varsinais-suomalaisista juureksista, kertoo Katerinkin ruokapalveluohjaaja Maarit Terho. Viljapäivänä 13. syyskuuta ohrapuuron tai neljän viljan hiutalepuuron tarjoilemisen rinnalle toteutetaan aistirata, jossa lapset pääsevät tunnustelemaan ja maistamaan viljanjyviä, sekä tunnistamaan viljalajikkeita. Silakkapäivän varalle, 3. marraskuuta, suunnitteilla on perinteinen saaristolaispöytä. Janita Virtanen RehuMakasiini 2/2011 5

6 Ajankuva Yhteispotretissa seminaarin luennoitsijat: yliopistonlehtori Kari Elo, DI Outi Santala, MMM Siru Salin, professori Johanna Vilkki, ETM Pia-Tuulia Laine sekä TtM Jenni Lappi. Tutkijakoulun satoa Raision Tutkimussäätiön järjestämässä seminaarissa nähtiin läpileikkaus säätiön rahoittamista tutkimuksista. Tohtorikoulutettavat säväyttivät asiantuntevaa yleisöään innokkailla esityksillään koskien muun muassa lypsylehmän metabolista stressiä ja viljatuotteiden prosessointimahdollisuuksia. Raision vuosittain järjestämässä, nyt jo perinteeksi muodostuneessa seminaarissa on aina eri teema. Tänä vuonna säätiön asiamies Ilmo Aronen halusi nostaa esiin koulutettavien näkökulman. - Vaikka nyt onkin vasta kylvöaika, seminaarissamme niitetään jo tutkimustyön satoa. Haluamme antaa kuvan siitä, minkälaisiin tutkimuksiin apurahoja myönnetään ja miten hankkeet etenevät. On hyvinkin mahdollista ja toivottavaa, että näiden tutkimusten kautta syntyy uusia elintarvikeja rehusovelluksia, kiteytti Aronen ajatuksiaan avauspuheenvuorossaan. Uutta tietoa kotieläinten aineenvaihdunnasta Yliopistonlehtori dosentti Kari Elo Helsingin yliopistosta kertoi, mitkä ovat energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen. Elo osoitti, miten korkeatuottoisten lypsylehmien poikimisen jälkeinen energiavaje on syventynyt samalla kun maitotuotos on kasvanut. - Energiavaje on seuraus siitä, että maidontuotannon alkaessa lypsylehmän energiantarve kasvaa nopeammin kuin syöntikyky. Energiavaje on yksi tärkeim- mistä syistä kiimakiertojen käynnistymisen viivästymiseen ja hedelmällisyyden heikkenemiseen. Syvimmän energiavajeen ajoittuminen vaikuttaa ensimmäiseen poikimisen jälkeiseen ovulaatioon, josta kiimakierrot käynnistyvät. Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen tutkimusryhmä pyrkii löytämään ruokinnan aikaansaamien geenitoiminnan muutosten ja hedelmällisyyden väliltä yhteyksiä, joita voitaisiin hyödyntää käytännön ruokintasuositusten kehittämisessä. Professori Johanna Viikki MTT:ltä esitteli tutkimusta, jossa selvitetään ruokinnan vaikutusta lehmän maitorauhasen rasva-aineenvaihduntaan ja molekyylitason säätelymekanismeihin. Tutkimus kuuluu samaan laajempaan kokonaisuuteen kuin edellä kuvattu Kari Elon tutkimus. Johanna Vilkki kuvasi, kuinka lypsykauden alun negatiivinen energiatase aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriöitä, heikentää tiinehtyvyyttä ja altistaa kroonisille infektioille kuten utaretulehdukselle. - Maitorasvan tuottamiseen kuluu suuri osa siitä energiasta, jonka lehmä saa ravinnostaan. Jos lehmän maidon rasvapitoisuutta pystyttäisiin säätelemään ruokinnallisin keinoin, voitaisiin näitä ongelmia välttää. Hankkeessa etsitään karkearehuvaltaisia ruokinnallisia ratkaisuja, jotka eivät vaikuttaisi lehmien kokonaiskuiva-aineen syöntiin tai maitotuotokseen, mutta vähentäisivät maitorasvan muodostusta ja edistäisivät siten ravintoaineiden kulkeutumista muihin kudoksiin parantaen energiatasetta. Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava MMM Siru Salin kertoi havainnollisesti lypsylehmän metabolisesta stressistä. Tiivistelmä Sirun esityksestä on viereisellä sivulla. Viljatuotteiden prosessointimahdollisuudet Tohtorikoulutettava ETM Pia-Tuulia Laine Helsingin yliopistosta kertoi kauran uusista elintarvikekäyttösovelluksista. Hänen tutkimuksissaan on onnistuttu hyödyntämään kauralesettä mikrokapseloinnissa. - Viljatuotteita ei ole toistaiseksi käytetty kapseloinnissa, ja halusin lähteä selvittämään, onko se yleensäkään mahdollista. Mielestäni kaura voisi sopia hyvin 6 RehuMakasiini 2/2011

7 Mitä on lypsylehmän metabolinen stressi? Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön tunnustusstipendejä jaettiin parhaille opinnäytetöille. Paikalla omaa stipendiään vastaanottamassa olivat Milla Kuitunen (oik.) ja Leenamaija Mäkilä. Onnittelijoina professori Matti Näsi sekä säätiön asiamies Ilmo Aronen (vas.). erilaisten aromiaineiden kapselointiin, joskus tulevaisuudessa vaikkapa Raision Sunnuntai-mixeissä. TtM Jenni Lappi on tohtorikoulutettavana Itä-Suomen ylipistossa Kuopiossa. Hän on tutkinut täysjyväviljatuotteiden kulutuksen lyhyen ja pitkän aikavälin terveysvaikutuksia. Hypoteesina tutkimuksessa on muun muassa se, että täysjyväviljatuotteilla on edullisia vaikutuksia aterianjälkeiseen sekä pidemmän aikavälin glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan. - Aloitin väitöskirjatyöni vuonna Tänä vuonna ovat menossa mittavat ateriakokeet 15 koehenkilön voimin ja ensi vuonna on tulosten raportoinnin ja väitöskirjan kirjoittamisen aika. Tohtorikoulutettava DI Outi Santala VTT:ltä esitteli viimeisenä yleisölle oman aiheensa, entsyymireaktioiden hallinta rajoitetussa vesipitoisuudessa. Kuulijat panivat merkille Santalan esittämän kiinnostavan tuloksen siitä, kuinka ksylanaasi-entsyymi toimi yllättävän hyvin vain 40 prosentin vesipitoisuudessa. Tutkimuksella pyritään laajentamaan entsyymien teknologisia käyttömahdollisuuksia viljasovelluksissa. MK Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksen kotieläintutkijat selvittävät yhteistyössä Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen eläinlääkäreiden kanssa lypsylehmän aineenvaihduntaan kohdistuvaa stressiä. Hankkeen päätavoitteena on tutkia, millainen yksinkertainen, pihattoihin sopiva poikimista edeltävä ruokinta vähentää metabolista stressiä poikimisen jälkeen, ja mitkä fysiologiset ja geneettiset tekijät ovat yhteydessä aineenvaihdunnalliseen stressiin. Pihattojen ruokintaryhmissä lehmän yksilöllinen ruokinta on vaikea toteuttaa siten, että se olisi lehmän hyvinvoinnin ja terveyden kannalta ihanteellista. Etenkin lauman ahneimmat yksilöt huolehtivat ravinnonsaannistaan liiankin hyvin. Vapaasti ruokitut, ummessa olevat lehmät eivät säätele energiansaantiaan, vaan syövät helposti liikaa ja lihovat tarpeettomasti ennen poikimista. Lihominen voimistaa insuliiniresistenssiä Poikimisen lähestyessä lehmän elimistö on stressitilassa, sillä sen aineenvaihdunta joutuu nopeasti sopeutumaan äkilliseen energiantarpeen kasvuun. Korkeatuottoinen lypsylehmä ei pysty kuiva-aineen syönnillään tyydyttämään lisääntyvästä maidontuotannosta aiheutuvaa energiantarvetta tuotoskauden alussa. Tällöin osa energiavajeesta täytetään ottamalla kudosvarastojen lähinnä rasvakudoksen sisältämä energia käyttöön. Liiallinen kudosvarastojen hajottaminen vähentää kuitenkin rehun syöntiä, jolloin lehmän energiatase on hyvin negatiivinen. Lihavien lehmien syönti vähenee yleensä voimakkaasti ennen poikimista, jolloin kudosvarastojen käyttö energianlähteenä korostuu. Tällöin rasvahappojen vapautuminen rasvakudoksesta lisääntyy ja kudosten insuliiniresistenssi voimistuu. Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan heikentynyttä insuliinin vaikutusta ääreiskudoksissa. Insuliiniresistenssi on tiineyden lopulle ja tuotoskauden alkuun ajoittuva elimistön normaali sopeutumismekanismi, jonka avulla glukoosi ohjautuu sikiön ja maitorauhasen käyttöön. Lihavilla lehmillä sopeutumismekanismi toimii ylikierroksilla ja rasvavarastojen hajotus kiihtyy. Metabolista stressiä tutkitaan monella tasolla Kokeissa lehmät saavat säilörehua ennen poikimista joko vapaasti tai niiden syöntiä rajoitetaan. Energiansaantia rajoitetaan lisäämällä seosrehun kuitupitoisuutta tai vähentämällä rehuannoksen määrää. Ruokintojen vaikutusta insuliiniresistenssin voimakkuuteen tutkitaan ihmislääketieteen keinoin tekemällä lehmille glukoosi- ja insuliinirasituskoe ennen poikimista ja sen jälkeen. Insuliiniresistenssi todetaan muun muassa seuraamalla glukoosin poistumista verestä rasituskokeen aikana. Mitä hitaampi glukoosin poistuminen on, sitä voimakkaampi on insuliiniresistenssi. Rasva- ja maksakudosnäytteiden avulla selvitetään rasvakudoksen käyttöön liittyvien entsyymien ja tiettyjen hormonien kaltaisten aineiden geenien ilmentymistä poikimisen läheisyydessä. Metabolinen stressi altistaa sairauksille Fysiologisten, hormonaalisten ja ympäristötekijöiden lisäksi myös yksilöiden väliset ja perinnölliset tekijät vaikuttavat stressin voimakkuuteen. Voimakas stressi altistaa lehmän aineenvaihduntasairauksille, jolloin sen yleinen hyvinvointi ja lisääntymistoimintojen käynnistyminen poikimisen jälkeen heikkenevät. Metabolisen stressin lieventäminen on lehmän kestävyyden kannalta elintärkeää. Kirjottaja on Siru Salin, Maataloustieteiden laitoksen kotieläinravitsemuksen jatko-opiskelija Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön rahoituksella. RehuMakasiini 2/2011 7

8 Näköalapaikka Uusiutuvaa energiaa maaseudulta Kirjoittaja on ylijohtaja Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriö Kuva: Julius Konttinen / TEM Keskeisin uusiutuvan energian lähde maassamme ovat metsät. Metsien kasvu on nykyään jo yli 100 miljoonaa mottia vuodessa, kun se 50 vuotta sitten oli runsaat puolet tästä. Kasvu kiihtyy seuraavan 20 vuoden aikana yli 120 miljoonaan mottiin. Nykyisin Suomi käyttää vain runsaat puolet metsiensä vuotuisesta kasvusta. Raaka-ainetta kotimaisen energian tuotannolle siis on. Puuenergia on edullista Suomen tarkoituksena on nostaa metsähakkeen käyttö energiantuotannossa yli 13 miljoonaan kuutioon vuodessa. Nykyinen taso on noin puolet tästä. Pääosa hakkeesta käytetään turpeen ohella yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa. Hakkeen käytön lisääminen onkin varsin edullista, koska ei tarvita mainittavia uusinvestointeja sen paremmin voimalaitoksiin, puun tuotantoon kuin korjuuketjuihinkaan. Tätä uusiutuvan energian ketjua ei tarvitse luoda tyhjästä. Uusien tutkimusten mukaan puuta voidaan käyttää briketteinä tai kaasutettuna varsin edullisesti myös kivihiilipölyvoimaloissa. Vaasan Vaskiluodossa on jo menossa tällaisen yhteiskäytön mahdollistava investointi. "Puu ottaa energiakäytössä uuden teknologisen askeleen, kun Suomessa aletaan tuottaa puupohjaista biodieseliä. Pitkällä tähtäimellä voidaan ajatella huomattavien puumäärien kaasuttamista sisämaassa ja kaasun kuljettamista laajennettavaa maakaasuverkkoa pitkin rannikon nyt hiilen varassa toimiviin kaupunkeihin. Puu ottaa energiakäytössä kokonaan uuden teknologisen askeleen lähivuosina, kun Suomessa aletaan tuottaa puupohjaista biodieseliä. Kolme tällaista hanketta on jo valmiiksi suunniteltuja ja toivottavasti ne kaikki lähtevät toteutumaan. Puun pienkäytöllä on kasvava merkitys. Juuri äsken televisiossa kerrottiin klapi-kaupan ensi lämmityskautta varten käyvän jo nyt kuumana! Haketta ja brikettejä vientiin Hakkeesta ja briketeistä voi tulla Suomelle myös merkittävä vientituote. Sellaiset Euroopan maat kuten Tanska tai Iso-Britannia eivät selviä uusiutuvan energian lisäämisvelvoitteistaan ilman mittavaa biomassan tuontia. Suomen metsäteollisuus luonnollisesti pelkää tällaista kehitystä, koska uskoo sen vaikuttavan haitallisesti kuiduttavan metsäteollisuuden raaka-aineen saantiin ja hintaan. Luonnollisesti metsäteollisuu- 8 RehuMakasiini 2/2011

9 Koko maailmassa on menossa voimakas buumi uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi energian kokonaiskulutuksesta. Euroopan unionissa on uusiutuvan energian osuus päätetty nostaa vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta. Tämä tavoite on jyvitetty jäsenmaiden kesken niiden lähtökohtien ja olosuhteiden mukaan ja Suomen onkin nostettava uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin kokonaiskulutuksesta nykyisen 28,5 prosentin sijaan. Tämä on suuri haaste Suomelle. Haaste on kuitenkin myönteinen ja toteuttamiskelpoinen. Nyt ja jatkossakin uusiutuva energia tuotetaan valtaosin maaseudulla. den puunsaanti on turvattava, mutta uskoisin kaikkien mahtuvan markkinoille. Maatalousraaka-aineista energiaa Suomessa on valmisteilla hankkeita liikennekäyttöön tarkoitetun etanolin tuottamiseksi viljasta ja muista maataloustuotteista. Investointipäätökset ovat mahdollisia tänä vuonna, ja toteutuessaan ne käyttävät useamman kymmenen tuhannen hehtaarin viljat. Voimakkaasti vaihteleva viljan hinta vaikeuttaa hankkeiden kannattavuuslaskelmien tekoa, mutta uskoisin tuotantoa syntyvän 1 2 uuden mittavan laitoksen verran. Elintarviketeollisuuden jätteitä käytetään jo nyt etanolin tuotantoon. Suomessa on päätetty, että vuonna 2020 liikennepolttoaineissa pitää olla 20 prosenttia uusiutuvaa energiaa. Biopolttoaineilla on siis takuuvarmasti kasvava markkina. Ruokohelpi on ainakin toistaiseksi eniten pelloilla viljelty energiakasvi. Sen viljely ei ole kuitenkaan laajentunut viime vuosina. Valtionhallinnossa tutkitaan parhaillaan, voitaisiinko pienpuun energiatukea vastaavaa tukea antaa myös joillekin peltokasveille. Öljykasvien viljely energiaksi on toistaiseksi varsin pientä. Biokaasun tuotanto energiaksi antaa mahdollisuuksia suurille kotieläintiloille. Lannan muuttaminen energiaksi ja ravinteiksi helpottaa myös joskus hankalia lannansijoitusongelmia. Valtakunnan kokonaisenergiatarpeen kannalta maatalousperäisen biokaasun osuus tulee kuitenkin näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa pysymään pienenä. Paikallinen merkitys voi kuitenkin olla huomattava. Lisää tuulivoimaa Myös tuulivoima tulee jatkossa maaseudulta paitsi joiltain osin ehkä mereltä. Varsinaista maaseutuelinkeinoa tuulivoiman tuottamisesta on vaikea kuvitella, koska tuulimyllyjen pystyttämisen jälkeen sen työllistävä ja tuloja tuova vaikutus lienee varsin vähäinen. Hallituksen nykyiset tavoitteet rakentaa 2500 megawattia tuulivoimakapasiteettia merkitsevät toteutuessaan, että tuulivoimaa tuotettaisiin vuodessa noin kuusi terawattituntia noin 800 myllyllä. Sopivien maa-alueiden omistajille tämä tuo maan myynti- tai vuokratuloja. Tuulivoiman suurin ongelma on sen edelleenkin korkea hinta. Valtion kannalta on olennaista, että jos sijoittaa saman rahan vaikkapa puuhun, saa uusiutuvaa energiaa moninkertaisen määrän tuulivoimaan verrattuna. Valtionhallinnossa tutkitaan parhaillaan, voitaisiinko pienpuun energiatukea vastaavaa tukea antaa myös joillekin peltokasveille. Turve säilyttää asemansa Turvetta ei valitettavasti luokitella uusiutuvaksi energiaksi. Siitä joudutaan siis maksamaan päästömaksut. Usko sen siitä huolimatta säilyttävän asemansa suomalaisessa energiantuotannossa. Turve ja puuhake tukevat yhdistelmävoimalaitoksissa toisiaan. Yhden polttaminen ilman toista on hankalaa. Turveketjun työllistävä vaikutus on suuri ja se tuo monille maaseutualueille elinvoimaa. Turpeen nostoon liittyy edelleen ympäristöongelmia, jotka ovat kuitenkin ratkaistavissa. Uskon turpeen tulevaisuuden olevan hyvin vakaan. Maaseudun uudet mahdollisuudet Maaseutua tarvitaan tänään ratkaisemaan paitsi maailman ravitsemusongelmat, myös turvaamaan sen energiahuolto ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Suomen maaseutu on jo tarttunut ripeästi näihin mahdollisuuksiin, ja energian tuottaminen on maaseudulle merkittävä taloudellinen ja yhteiskunnallinen tukijalka. RehuMakasiini 2/2011 9

10 Välipala Juhlaan on aina aihetta Kesä on jo sinänsä yhtä juhlaa. Monessa perheessä kesällä vietetään valmistujaisjuhlia, rippijuhlia, täytetään vuosia tai kokoonnutaan muuten vaan sukulaisten ja ystävien kesken hyvän ruoan ääreen nauttimaan kesän tunnelmasta ja hyvästä seurasta. Juhlaan löytyy aina syy! Juhlan aihe ja ajankohta vaikuttavat niin tarjoiluun kuin juhlatilan järjestelyyn. Myös vuodenajalla on merkityksensä. Aloita juhlien suunnittelu hyvissä ajoin. Ota mukaan koko perhe ja listaa kaikki mieleen tulevat asiat. Mitä suuremmat kutsut ovat kysymyksessä, sitä tärkeämpää on hyvä suunnittelu. Juhlapöydän tarjottavan pitää olla hyvää ja sitä pitää olla riittävästi Noutopöytä on kätevä ratkaisu monenlaisiin kutsuihin etenkin silloin, kun vieraita on paljon, tilaa on rajallisesti ja kaikki vieraat eivät tule samanaikaisesti. Seisovapöytä sopii niin kahvi- kuin ruokakutsuillekin. Tarjoilun suunnittelu aiheuttaa aina päänvaivaa. Suunnittelussa kannattaa pitäytyä sesongin antimissa, sillä ne ovat kauden aikana herkullisimmillaan ja myös edullisimmillaan. On järkevää valita pääasiassa huoneenlämpöisinä tarjottavia ja siinä hyvin säilyviä ruokalajeja. Tarjottavat pitäisi pystyä valmistamaan niin, ettei juhlapäivälle jää kuin viimeistely ja esillepano. Omia, hyväksi havaittuja reseptejä kannattaa käyttää. Mutta jos ne ovat suurimmalle vierasjoukolle jo moneen kertaan tarjottuja, on syytä miettiä uusia, 10 RehuMakasiini 2/2011 erilaisia reseptejä. Uusi resepti kannattaa kuitenkin aina testata etukäteen, jolloin pääsee perille reseptin työvaiheista ja lopputuloksen ulkonäöstä ja mausta. Myös riittävyyden arviointi on helpompaa. Kahvipöytä on helppo järjestää Kahvikutsut sopivat moniin tilanteisiin ja ovat emännän kannalta helpot, sillä lähes kaiken voi valmistaa etukäteen ja vaikkapa pakastaa. Perinteisen suomalaiseen kahvipöytään kuuluvat pullakranssit, kahvikakut, täytekakut, pikkuleivät sekä piiraat ja voileipäkakut. Käytäntö on osoittanut, että ajankohdasta riippumatta vierailla on aina nälkä ja suolaiset tarjottavat ovat halutumpia kuin makeat. Tarjolla ei tarvitse olla sen seitsemää sorttia, vaan muutamia erityyppisiä herkullisia makeita ja suolaisia riittää, kunhan niitä on tarpeeksi. Mikäli tarjottavat ovat pitkään esillä, valitse leivonnaisia, jotka eivät herkästi kuivu ja pysyvät pitkään tuoreen veroisina. Pullat voit täyttää rahkalla tai hillolla, kuivakakun voit korvata pieniksi paloiksi leikatulla marjapiirakalla tai toscakakulla. Kermaisen täytekakun voit korvata hyydytettävällä tuorejuustokakulla. Sen voit hyvin tehdä pakastimeen etukäteen, ja kakku säilyy huoneen lämmössä hyvänä pitkään. Voileipäkakut ovat taas nousseet suosioon, koska täytteinä käytetyt rasvaiset majoneesit voi korvata kevyillä tuorejuustoilla. Voileipäkakun valmistus on monivaiheista, mutta samalla työmäärällä valmistuu tarjottavaa kerralla isommallekin joukolle. Voileipäkakkuja kannattaa tehdä kahta lajia liha- ja kala tai liha- ja kasvistäytteellä. Voileipäkakkuja helpompia ovat suolaiset piirakat valmiiksi annospaloiksi leikattuna tai erilaiset suolaiset kääretortut. Suosittelen kokeilemaan näyttävää ja maukasta kirjolohikakkua, jonka resepti on viereisellä sivulla.

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Pellon käytön strategiset valinnat

Pellon käytön strategiset valinnat Pellon käytön strategiset valinnat Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi Strategian valinta Suunniteltu / harkittu / mietitty hyvin tarkkaan Ajauduttu nykyiseen

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen

Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen Kari Elo Maataloustieteiden laitos Kotieläintiede 1 Energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen 1. Tausta 1.1 Energiavaje

Lisätiedot

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Kaikki meni eikä piisannutkaan NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Menestyksesi reseptit

Menestyksesi reseptit Menestyksesi reseptit Toukokuu elokuu 2016 UUTUUS! Kaikkien rakastama OMAR nyt munkkina! Lyömätön makuyhdistelmä: klassikkobrändi ja ainutlaatuisen pehmeä munkki Loisti makutestissä Suomen suosituimman

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä?

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Kun aurinko paistaa kesällä, moni haluaa mieluummin viettää aikaa ulkona kuin keittiössä. Hellan ääressä kuluu vähemmän aikaa, kun ruoka tehdään helpoista raaka-aineista

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Vasikoiden väkirehuruokinta

Vasikoiden väkirehuruokinta Vasikoiden väkirehuruokinta Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki Kestävä karjatalous -hanke. Loppuseminaari 16.12.2014. Hotelli IsoValkeinen, Kuopio. 12.12.2014 Tässä esityksessä Kesto-hankkeen

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8. Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.2016 Novel protein sources for food security (ScenoProt) Taustaa

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA

RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA RASVAHAPPOKOOSTUMUSEROISTA MAIDOISSA IHMISEN PARHAAKSI LUOMUSEMINAARI 30.9.2016 AILA VANHATALO Kuva: Jarmo Juga MAITO JA MAITORASVA qmaito q tärkeä valkuaisen ja kalsiumin lähde q myös rasvan lähde 45

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi

Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Saaristolaisleipä ja jääkellarin lohi Jääkellarin lohi n. 500 g lohifile 1 litra vettä 1 dl merisuolaa 1 rkl sokeria Kiehauta vesi. Lisää suola ja sokeri, sekoita kunnes ne ovat täysin liuenneet. Jäähdytä

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista Arto Huuskonen MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Ruukki ProAgria Maito -valmennus. Nuorkarja eturiviin! 5.9.2014 02.09.2014 Tässä

Lisätiedot

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut)

Crepes Vonassiennes (Vonnasin perunaletut) Ranskankermaiset ravunpyrstöt ( 8 annosta ) 1. Valuta 100 g kirjolohen mätiä jääkaapissa yli yön 2. Valuta 2 lasipurkillista ravunpyrstöjä (á noin 200 g) 3. Leikkaa 1 iso tai 2 keskikokoista punasipulia

Lisätiedot

TAIKINA- LEIVONNAN TAIKAA

TAIKINA- LEIVONNAN TAIKAA TAIKINA- LEIVONNAN TAIKAA Tuoreita ideoita tarjontaan JÄTÄ OMA KÄDEN- JÄLKESI Houkuttele asiakkaat tuoreen leivän tuoksulla ja omalla erottuvalla tyylilläsi VAASAN taikinaleivontatuotteiden avulla kuka

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin avaus Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011

TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin avaus Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011 TEHOA OMAVARAISEEN VALKUAISTUOTANTOON seminaarin Esko Poutiainen emeritusprofessori Uusikaupunki 16.2.2011 Kuopio 21.2.2011 Maailman nälkäkartta 2 Maapallon väestön sijoittuminen 3 Nälkäisten määrä ei

Lisätiedot

Vasikoiden aloitusohjelma

Vasikoiden aloitusohjelma Aloitusohjelma lyhyesti Syntymä 8 vrk ikäinen Ripuliin Colofeed vasta-aineet + energia Vigofeed Hydrafeed Gel Enerfeed rauta + vitamiinit Tuottaa energiaa ja parantaa suolistobakteerien toimintaa ympäristö

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua!

Ruokakurssilla. Mirtosissa. Hyvää ruokahalua! Ruokakurssilla Mirtosissa Hyvää ruokahalua! Kurssin lopuksi jamastettiin ryhmän valmistamien ruokien äärellä. Jannis piti huolen siitä, että kaikki maistui aidosti kreetalaiselta. 14 15 Kreetalainen ruoka

Lisätiedot

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu

Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Onko poikimavälillä vaikutusta tuotantoon ja terveyteen? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Poikimavälin vaikutus terveyteen vai terveyden vaikutus poikimaväliin? Utaretulehdus PITKÄ

Lisätiedot

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE PARHAITA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE Omenainen vinaigrette ja juustosalaatti Broilerin rintafileetä mangokastikkeessa Porsaan noisetit omenakermakastikkeessa Aprikoosileivokset Mangojuustokakku Kevyt Melba-jälkiruoka

Lisätiedot

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua!

Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! Tässä vuoden 2016 Kynttiläillallis-finaalimenut Hyvää ruokahalua! VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, munavoi ja tilliöljy Rukiiset paistetut muikut, pottuvoi ja marinoidut porkkananauhat

Lisätiedot

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus Sanna Kykkänen, Perttu Virkajärvi, Maarit Hyrkäs, Arto Pehkonen, Tiina Hyvärinen,

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa.

Suomalaisten keittiöissä pilaantuu eniten vihanneksia ja juureksia, noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. maanantai Faktaa ruokahävikistä Suomessa Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin joka vuosi. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta.

Lisätiedot

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 29 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj 4.8.29 Raisio-konserni Q2/29 Jatkuvat toiminnot: Liikevaihto 97,8 milj. euroa (111,6 milj. e) Liiketulos ilman kertaeriä

Lisätiedot

Pieniä ihmeitä keittiössä

Pieniä ihmeitä keittiössä Pieniä ihmeitä keittiössä SAGAn & Vappu Pimiän reseptivinkit MARINOIDUT MUNAKOISOT SAGAN & VAPPU PIMIÄN reseptivinkit KUHAA KAPRIS-SITRUUNAVOISSA Leikkaa munakoiso reiluiksi viipaleiksi (paksuus noin ½

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO

Marjoilla menoksi! Power PUHTI PUUROAAMIAINEN. Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE. Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI. Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Power PUHTI PUUROAAMIAINEN Energy ÄKKILÄHTIJÄN MARJASMOOTHIE Spurtti MARJAINEN MYSLI-JOGURTTI Eco OMENA-MARJA -TUOREPUURO Chatti AAMUTORKUN SÄMPYLÄAAMIAINEN Groovy AAMUVIRKUN MARJAMUNAKAS Marjoilla menoksi!

Lisätiedot

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa 14.2.2013 Pertti Tamminen Rapsia ja vesiheinää 2010 Maatalouskauppojen taistelu markkinaosuuksista KESTÄVÄÄ VESIHEINÄÄ... RESISTENSSIRISKI... Maatalouskauppojen

Lisätiedot

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu VILOLIX-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Helppo ja yksilöllinen annostelu AINUTLAATUISET VILOLIX-NUOLUKIVET Vilolix-nuolukivien valmistusmenetelmä on ainutlaatuinen, patentoitu ja sertifioitu.

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa

Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa Lehdistötiedote heinäkuu 2011 Uuden Siemens-höyryuunin ominaisuudet ovat omaa luokkaansa Höyryuunin käyttö on lisääntynyt viime vuosien aikana. Syy siihen on höyryuunin avulla saatava loistava ruoanvalmistustulos.

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Kuvallisia ruoka- ja leivontaohjeita

Kuvallisia ruoka- ja leivontaohjeita Kuvallisia ruoka- ja leivontaohjeita Ohjeiden käyttäjälle Nämä kuvalliset, vaiheittain etenevät ohjeet ovat syntyneet vuosien opetustyön tuloksena. Ohjeet on tarkoitettu sellaisille opiskelijoille, joilla

Lisätiedot