Nautasivut Siipisivut Sikasivut 38-44

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nautasivut 14-31 Siipisivut 32-37 Sikasivut 38-44"

Transkriptio

1 RehuMakasiini 2/2011 T U O R E T T A T I E T O A R U O K I N N A S T A J A T U L O K S I A T I L O I L T A MAITURI :lla tuotosta ja kestävyyttä s.18 Nautasivut Siipisivut Sikasivut 38-44

2 RehuMakasiini 2 /2011 Tässä numerossa JULKAISIJA Rehuraisio Oy PL 101, Raisio Puh Faksi Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin markkinointijohtaja Puh TOIMITUSSIHTEERI Marjo Keskikastari johdon assistentti Puh TOIMITUSKUNTA Ilmo Aronen tutkimus- ja kehitysjohtaja Pekka Heikkilä liiketoiminnan kehitysjohtaja Thomas Fagerholm markkinointipäällikkö Veli-Matti Reunasalo markkinointipäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Marjo Keskikastari Puh ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki PAINATUS Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma KANSIKUVA Iloinen Liftari ISSN vuosikerta Jaakko Laurinen kehityspäällikkö Merja Holma kehityspäällikkö Marja Hongisto kehityspäällikkö Päivi Volanto kehityspäällikkö Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa Kansikuva: Iloinen Liftari 2 RehuMakasiini 2/2011 Ajankuva Raisio lanseerasi Lubria-bioöljyn 4 Raisio ja DLA aloittivat yhteistyön 4 Lähiruokaa tehdään tempauksilla tutuksi 5 Katsaus Raision Tutkimussäätiön tukemiin hankkeisiin 6 Näköalapaikka Esa Härmälän näkemys maaseudun energianhuollosta 8 Välipala Miten valmistautua juhlaan 10 Resepti: Juustoinen kirjolohikakku 11 Peltoviljely Tehokkuutta rikkakasvien torjuntaan 12 Nauta Kaksi vai kolme säilörehusatoa? 14 Myslikokemuksia käyttäjätiloilta 16 Maituri :lla huipputuloksia 18 Kannialan tilan ruokintaratkaisut 19 Laidunnus parantaa lehmien hyvinvointia 21 Uutuus: Raimix perunarehu 22 Lemolan navetta rakennettiin Amerikan malliin 24 Top-dressing helpottaa ruokintaa pihatossa 26 Saharin tilalla ollaan tyytyväisiä rehu-uudistukseen 27 Tilakäynnillä ruokintasuunnitelma kohdalleen 28 Raision Maitonaama tonnarit ja satatonnarit 30 Siipi Siipikarjanlihan tuotanto Puolassa 32 Untuvikon laatu koostuu monesta osasesta 34 Uutta tekniikkaa Kössin broilerhallissa 36 Piian puntaroimaa 37 Sika Emakon uhkana lämpöstressi 38 Hygienia on tärkeää liemiruokinnassa 40 Tuotantoneuvonta sianrehuasiakkaiden tukena 41 Possutohtorin palsta: Kärpäset kiusana 42 Paavon niksinurkka: Ternimaitoa porsaille 43 Muuta Anttilan pakina 45 Uutisia

3 Pääkirjoitus Suosi suomalaista! Ei kauppa ole syyllinen, jos joku myy tuotteitaan liian halvalla. Hintaa pitää itse pyytää. Tämä ei ole suora sitaatti, mutta suunnilleen näin totesi alueosuuskauppa Eepeen kaupallinen johtaja Jari Palo Maaseudun Tulevaisuuden mukaan liha-alan kriisikokouksessa Seinäjoella Vaikutti äkkilukemalta hieman hurskastelulta, tai ainakin kaupan oman neuvotteluvoiman vähättelyltä. Kyllä kauppa omilla valinnoillaan on merkittävässä asemassa, kun päätetään sii- tä, mitä kuluttajan grillissä alkaneenakin suvena tirisee. Onneksi siellä kuitenkin tirisee edelleen pääsääntöisesti kotimaista lihaa tai lihatuotteita! Kaupan edustajan viesti kannattaa kuitenkin ottaa vakavasti. En osaa ottaa kantaa siihen, onko hintaa pyydetty ollenkaan vai onko sitä pyydetty liian vähän. Fakta kuitenkin on se, että jalostava teollisuus ei ole pystynyt nostamaan tuottajahintoja tuotantopanosten hinnannousua vastaavasti ja erityisesti sikatilat ovat tällä hetkellä erittäin suurissa vaikeuksissa. Toivoa vain sopii, että suo sulaa ennen kuin kurki kuolee. Ruuan rajut hintavaihtelut johtunevat pääsääntöisesti siitä, että globaalin kulutuksen kasvun myötä pienetkin satoon liittyvät häiriöt, missä tahansa, saavat markkinat ylireagoimaan. Tä- män pitäisi kaiken järjen mukaan hyödyttää koko ruokaketjua, ainakin pidemmällä aikavälillä. Mutta valitettavasti osa markki- nahäiriöiden tuomasta jalostusarvosta päätyy myös ruokaketjun ulkopuolelle. Toisaalta näyttäisi myös siltä, että markkinatalous ei tässä kohtaa kykene kovin tasapuoliseen tai oikeudenmukaiseen tulonjakoon eri ketjun toimijoiden kesken. Tätä tulonjaon matematiikkaa kuvaavat mielestäni hyvin myös arviot ruuan hinnannoususta. Ruuan hinnan on arvioitu nousevan kuluvan vuoden aikana vain 3 prosenttia, mutta ruuan alkulähteillä esimerkiksi kotieläintuottajien käyttämien tuotantopanosten hinta on pahimmillaan noussut jo yli puolitoistakertaisesti. Yhtälö on mahdollinen vain, jos ketjun joku osa joustaa. Kotitalouksien ravintomenot ovat asukasta kohden Suomessa runsaat 2000 euroa vuodessa. Summana se on lähes 12 miljardia euroa. Tämä luku ei sisällä alkoholijuomia eikä tupakkaa, joiden arvo on lähes 5 miljardia. Aika paljon, eikö totta! Samaa suuruusluokkaa viimeksi mainitun kanssa ovat myös vaatteet ja jalkineet. Toisin kuin näistä kahdesta jälkimmäisestä ryhmästä, kulutetuista elintarvikkeista suurin osa on alkuperältään kotimaisia. Tuosta 12 miljardin summasta palautuu suomalaisille maataloustuottajille ja kasvihuoneyrittäjille myyntituloina runsas 20 prosenttia, eli lähes 80 prosenttia jalostusarvosta jää ruokaket- jun muihin osiin. Erittäin merkittävässä määrin työpalkkoina, sillä koko elintarvikeketju tarjoaa välittömästi tai välillisesti työpaikan noin henkilölle. Pieni osa menee toki tuonnin mukana rajojen ulkopuolelle, esimerkiksi hedelmät. Suomessa tuotettu ruoka on jatkossakin paitsi järkivalinta, myös arvovalinta. Suomessa tuotettu ruoka on laadukasta lähiruokaa. Suurin osa suomalaisista kuluttajista on sen myös tunnistanut ja osaa sitä arvostaa. Tätä taustaa vasten sen soisi jatkossa kestävän hyväksyttävän palkan myös tuottajille. Hyvää kesää toivottaen, Leif Liedes RehuMakasiini 2/2011 3

4 Ajankuva Rypsiöljylle uusia käyttökohteita Raisiossa on käynnistetty uudelleen teknisten bioöljyjen kehitystyö, tavoitteena uuden sukupolven biopohjaiset voiteluöljyt. Tekniset bioöljyt kuuluvat kasviöljytehtaan eli Proteinoil-yksikön liiketoiminta-alueeseen. Tavoitteena on löytää rypsiöljylle uusia käyttökohteita ja nostaa sen jalostusastetta. Kasviöljyn uudet käyttökohteet tukevat siten myös valkuais- ja rehuliiketoimintaa. Ensimmäinen tuotesarja tuli markkinoille jo vuoden 2010 puolella. Lubria -tuotesarjassa on toistaiseksi tuotteita metsä-, saha- ja kaivosteollisuuden voitelutarpeisiin. Tuotteilla on monessa suhteessa selvästi paremmat kylmäominaisuudet ja hapetuksenkesto kuin vanhoilla bioöljyillä tai mineraaliöljyillä. Tuotteiden erinomaisesta voitelukyvystä johtuen tarvittava voitelukalvo saadaan aikaan pienemmällä öljymäärällä. Uudet mahdollisuudet ja tietämys on auttanut ratkaisemaan laatuongelmat, joita biovoitelu- ja hydrauliöljyissä on aiemmin ollut eräiden käyttöominaisuuksien suhteen. Voiteluaineiden lisäksi kehitetään myös muita uusia tuotteita kemianteollisuuteen. Rypsiöljy on turvallinen raaka-aine Rypsiöljy on voiteluaineiden raaka-aineena täysin biohajoava, uudistuva raaka-aine, joka ei keräänny luonnon ravintoketjuun, ei ole myrkyllistä eikä ihoa tai silmiä ärsyttävää. Se sopii mineraalipohjaisia paremmin myös elintarvikeketjun moniin kohteisiin. Ympäristö- ja käyttöturvallisuusvaatimusten kehittymisen uskotaan luovan kysynnän nousua biohajoaville, puhtaan elinkaa- ren tuotteille. Ennen pitkää biovoiteluöljyt tullevat standardivaatimuksiksi ainakin niin sanottuihin kertavoitelukohteisiin, kuten kuljettimiin ja teräketjuihin sekä moniin muihin luonto- tai käyttäjäystävällisyyttä vaativiin kohteisiin. Käyttöä löytyy varmasti myös maataloudessa, esimerkiksi paalainten ketjuissa ja vastaavissa kohteissa. Raision Lubria -tuotesarjojen myyntiä pienpakkauksissa ei ole vielä järjestetty, mutta jo viimeistään syyskaudella tuotetta alkanee näkyä jo myös viljelijöiden, metsänomistajien ja kuluttajien saatavilla. Pekka Heikkilä Raisio ja DLA aloittivat yhteistyön Raisio on tehnyt yhteistyösopimuksen tanskalaisen DLA:n kanssa raaka-aineiden hankinnassa. Hankintayhteistyö on aloitettu rehuraaka-aineissa, kuten non-gmo soijarouhe, aminohapot, vitamiinit ja melassi sekä maatalouden tuotantopanoksissa, ku- ten esimerkiksi lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet. Yhdistämällä hankintavolyymeja ja -resursseja kyetään tehostamaan toimintaa sekä saavuttamaan merkittäviä kustannushyötyjä. Viljakauppa ei kuulu yhteistyön piiriin. DLA on tanskalaisten viljelijän omistama osuustoiminnallinen yritys. Se on usean paikallisen osuuskunnan muodostama katto-organisaatio. DLA vastaa omistajaosuuskuntiensa raakaaineiden hankinnasta sekä kansainvälisistä liiketoiminnoista. DLA:n omistajaosuuskunnilla on merkittävää rehuteollisuutta Tanskassa. Liikevaihto vuonna 2010 oli 2,5 miljardia euroa. DLA:n markkinaosuus Tanskan maataloustarvike ja -tuotemarkkinoista on runsaat 40 prosenttia. DLA toimii Itämeren alueella. Baltissa sen maatalouskaupalla Baltic Agrolla on lähes kolmanneksen markkinaosuus. Baltic Agron juuret juontavat Kemira GrowHow:n Baltian liiketoimintoihin. Ruotsissa on osuuskuntia DLA:n jäseninä. Norjassa se omistaa Fiskå Mølle -nimisen rehutehtaan, joka tekee myös maatalouskauppaa. Suomessa DLA omistaa Melican Vaasassa. Viljamarkkinoiden tarjontatilanne ja hinnat vaihtelevat jatkuvasti. Kilpailun kiristyessä ja tavarantoimittajien kasvaessa yhä suuremmiksi, hankintayhteistyö ja muunkin kaltainen yhteistoiminta lisääntyy. DLA:lla on vastaavanlainen yhteistyösopimus saksalaisen Agraviksen kanssa kuin Raision kanssa. Pasi Lähdetie 4 RehuMakasiini 2/2011

5 Lähiruoka tempauksilla tutuksi Lähiruokaa tehdään kuluttajille tutuksi monenlaisilla kampanjoilla ja hankkeilla ympäri Suomen. Lähiruuan kysyntä onkin selkeässä kasvussa. Lähellä tuotettu ruoka koetaan turvalliseksi; tuottaja tunnetaan tai ainakin saadaan helposti selville. Vuoden 2011 kulttuuripääkaupungissa Turussa joukko ravintoloita on sitoutunut lisäämään lähellä tuotettujen raaka-aineiden käyttöä. Lähiruoka-annokset merkitään tarkoitusta varten valitulla logolla. Kulttuurivuoden hankkeisiin sisältyy myös lähiruokatempauksia kouluihin, päiväkoteihin ja hoivalaitoksiin. Possutietoutta turkulaisille lapsille Vehmaalainen tuottaja Elina Heino oli kulttuuri- pääkaupunkivuoden lähiruokateeman pos- supäivänä 25. maaliskuuta Paattisten koululla kertomassa työstään maatilan emäntänä ja suomalaisen ruoan valmis- tajana. Vierailu piti sisällään tietoiskuja sianlihan tuotannosta sekä possujen elä- mästä maatiloilla. - Ulkomaista lihaa tuodaan Suomeen paljon, joten mielestäni on todella tärkeää kertoa myös meidän tuotannostamme. Suoma- laisessa lihantuotannossa vaalitaan eläinten hyvinvointia ja hygieniaa, joten liha on puhdasta ja laadukasta, kertoo suomalaisen tuotannon aktiivinen puolestapuhuja Elina Heino. Heino selittää 1.- ja 2.-luokkalaisille oppilaille asioita pitkälti kuvien avulla. Tunnin aikana käydään läpi possujen koko elämänkaarta, esimerkiksi syntymää, porsitusta, äitipossun tiineyttä, possujen nukkumis- ja ruokailutottumuksia sekä lopulta lihasikalaan päätyminen. Mukana on myös hieman tilastotietoa. - Tiesittekö, että neljäsosa Suomen sioista tuotetaan Varsinais-Suomessa. Meillä on täällä yhteensä 400 tilaa, ja vuodessa tuotamme kymmenen kiloa sianlihaa jokaiselle suomalaiselle. Kuvat herättävät oppilaissa paljon kysymyksiä, eikä Heinoa päästetä turhan helpolla. Jos kaikkien possujen nimi on possu, mistä ne tietävät milloin niitä kutsutaan? Miksi osalla possuista on selässä tuollainen merkki? Mistä ne pikkupossut oikein syntyvät? Miksi äitipossu on telkien takana? Ammutaanko possut? Miksi poikapossut ja tyttöpossut ovat eri paikoissa? Jokaiseen kysymykseen löytyy vastaus, ja Heinon vierailun jälkeen lapset tietävät esimerkiksi, että äitipossu on telkien takana jotta se ei murskaisi pikkupossuja, possuja ei ammuta vaan ne nukutetaan, ja poikapossut erotetaan tytöistä, jotta tytöillekin jäisi syötävää. Possupäivän huipentumaksi Heino näyttää lapsille sikalasta kuvatun videopätkän ja antaa lasten hypistellä rehurakeita. Neljä teemapäivää lähiruuasta Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluvan lähiruokateeman toteutuksen taustalla on turkulainen ruokapalvelu Katerinki yhdessä LounaFood-hankkeen ja MTK:n kanssa. Katerinkin toiminta-ajatuksena on lisätä suomalaisen ruoan ja ruoantuotannon arvostusta sekä tuoda esille suomalaista ruokakulttuuria ja maatalouden jatkuvuuden tärkeyttä. - Lähiruoka on ajankohtainen aihe, joka puhuttaa ihmisiä. Lähiruoan tarjolle tuomisen lisäksi järjestämme tietoiskuja ja tuottajien vierailuja, kuvailee Katerinkin ruokapalvelujohtaja Paula Juvonen. Lähiruokaa tuodaan tutuksi neljän teemapäivän merkeissä ympäri vuoden. Tammikuussa vietettiin kananmunapäivää, maaliskuussa possupäivää, ja syksyllä edessä on viljapäivä sekä silakkapäivä. Toteutus tapahtuu kouluissa, päiväkodeissa ja hoivalaitoksissa. - Kananmunapäivänä tarjoilimme lähiseudun tuottajien kananmunista valmistettua munakasta. Possupäivänä ruokalistalla oli possu-juurespataa, joka oli valmistettu suomalaisesta sianlihasta ja varsinais-suomalaisista juureksista, kertoo Katerinkin ruokapalveluohjaaja Maarit Terho. Viljapäivänä 13. syyskuuta ohrapuuron tai neljän viljan hiutalepuuron tarjoilemisen rinnalle toteutetaan aistirata, jossa lapset pääsevät tunnustelemaan ja maistamaan viljanjyviä, sekä tunnistamaan viljalajikkeita. Silakkapäivän varalle, 3. marraskuuta, suunnitteilla on perinteinen saaristolaispöytä. Janita Virtanen RehuMakasiini 2/2011 5

6 Ajankuva Yhteispotretissa seminaarin luennoitsijat: yliopistonlehtori Kari Elo, DI Outi Santala, MMM Siru Salin, professori Johanna Vilkki, ETM Pia-Tuulia Laine sekä TtM Jenni Lappi. Tutkijakoulun satoa Raision Tutkimussäätiön järjestämässä seminaarissa nähtiin läpileikkaus säätiön rahoittamista tutkimuksista. Tohtorikoulutettavat säväyttivät asiantuntevaa yleisöään innokkailla esityksillään koskien muun muassa lypsylehmän metabolista stressiä ja viljatuotteiden prosessointimahdollisuuksia. Raision vuosittain järjestämässä, nyt jo perinteeksi muodostuneessa seminaarissa on aina eri teema. Tänä vuonna säätiön asiamies Ilmo Aronen halusi nostaa esiin koulutettavien näkökulman. - Vaikka nyt onkin vasta kylvöaika, seminaarissamme niitetään jo tutkimustyön satoa. Haluamme antaa kuvan siitä, minkälaisiin tutkimuksiin apurahoja myönnetään ja miten hankkeet etenevät. On hyvinkin mahdollista ja toivottavaa, että näiden tutkimusten kautta syntyy uusia elintarvikeja rehusovelluksia, kiteytti Aronen ajatuksiaan avauspuheenvuorossaan. Uutta tietoa kotieläinten aineenvaihdunnasta Yliopistonlehtori dosentti Kari Elo Helsingin yliopistosta kertoi, mitkä ovat energiavajeen vaikutusmekanismit lypsylehmän hedelmällisyyteen. Elo osoitti, miten korkeatuottoisten lypsylehmien poikimisen jälkeinen energiavaje on syventynyt samalla kun maitotuotos on kasvanut. - Energiavaje on seuraus siitä, että maidontuotannon alkaessa lypsylehmän energiantarve kasvaa nopeammin kuin syöntikyky. Energiavaje on yksi tärkeim- mistä syistä kiimakiertojen käynnistymisen viivästymiseen ja hedelmällisyyden heikkenemiseen. Syvimmän energiavajeen ajoittuminen vaikuttaa ensimmäiseen poikimisen jälkeiseen ovulaatioon, josta kiimakierrot käynnistyvät. Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitoksen tutkimusryhmä pyrkii löytämään ruokinnan aikaansaamien geenitoiminnan muutosten ja hedelmällisyyden väliltä yhteyksiä, joita voitaisiin hyödyntää käytännön ruokintasuositusten kehittämisessä. Professori Johanna Viikki MTT:ltä esitteli tutkimusta, jossa selvitetään ruokinnan vaikutusta lehmän maitorauhasen rasva-aineenvaihduntaan ja molekyylitason säätelymekanismeihin. Tutkimus kuuluu samaan laajempaan kokonaisuuteen kuin edellä kuvattu Kari Elon tutkimus. Johanna Vilkki kuvasi, kuinka lypsykauden alun negatiivinen energiatase aiheuttaa aineenvaihdunnan häiriöitä, heikentää tiinehtyvyyttä ja altistaa kroonisille infektioille kuten utaretulehdukselle. - Maitorasvan tuottamiseen kuluu suuri osa siitä energiasta, jonka lehmä saa ravinnostaan. Jos lehmän maidon rasvapitoisuutta pystyttäisiin säätelemään ruokinnallisin keinoin, voitaisiin näitä ongelmia välttää. Hankkeessa etsitään karkearehuvaltaisia ruokinnallisia ratkaisuja, jotka eivät vaikuttaisi lehmien kokonaiskuiva-aineen syöntiin tai maitotuotokseen, mutta vähentäisivät maitorasvan muodostusta ja edistäisivät siten ravintoaineiden kulkeutumista muihin kudoksiin parantaen energiatasetta. Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava MMM Siru Salin kertoi havainnollisesti lypsylehmän metabolisesta stressistä. Tiivistelmä Sirun esityksestä on viereisellä sivulla. Viljatuotteiden prosessointimahdollisuudet Tohtorikoulutettava ETM Pia-Tuulia Laine Helsingin yliopistosta kertoi kauran uusista elintarvikekäyttösovelluksista. Hänen tutkimuksissaan on onnistuttu hyödyntämään kauralesettä mikrokapseloinnissa. - Viljatuotteita ei ole toistaiseksi käytetty kapseloinnissa, ja halusin lähteä selvittämään, onko se yleensäkään mahdollista. Mielestäni kaura voisi sopia hyvin 6 RehuMakasiini 2/2011

7 Mitä on lypsylehmän metabolinen stressi? Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön tunnustusstipendejä jaettiin parhaille opinnäytetöille. Paikalla omaa stipendiään vastaanottamassa olivat Milla Kuitunen (oik.) ja Leenamaija Mäkilä. Onnittelijoina professori Matti Näsi sekä säätiön asiamies Ilmo Aronen (vas.). erilaisten aromiaineiden kapselointiin, joskus tulevaisuudessa vaikkapa Raision Sunnuntai-mixeissä. TtM Jenni Lappi on tohtorikoulutettavana Itä-Suomen ylipistossa Kuopiossa. Hän on tutkinut täysjyväviljatuotteiden kulutuksen lyhyen ja pitkän aikavälin terveysvaikutuksia. Hypoteesina tutkimuksessa on muun muassa se, että täysjyväviljatuotteilla on edullisia vaikutuksia aterianjälkeiseen sekä pidemmän aikavälin glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan. - Aloitin väitöskirjatyöni vuonna Tänä vuonna ovat menossa mittavat ateriakokeet 15 koehenkilön voimin ja ensi vuonna on tulosten raportoinnin ja väitöskirjan kirjoittamisen aika. Tohtorikoulutettava DI Outi Santala VTT:ltä esitteli viimeisenä yleisölle oman aiheensa, entsyymireaktioiden hallinta rajoitetussa vesipitoisuudessa. Kuulijat panivat merkille Santalan esittämän kiinnostavan tuloksen siitä, kuinka ksylanaasi-entsyymi toimi yllättävän hyvin vain 40 prosentin vesipitoisuudessa. Tutkimuksella pyritään laajentamaan entsyymien teknologisia käyttömahdollisuuksia viljasovelluksissa. MK Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksen kotieläintutkijat selvittävät yhteistyössä Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitoksen eläinlääkäreiden kanssa lypsylehmän aineenvaihduntaan kohdistuvaa stressiä. Hankkeen päätavoitteena on tutkia, millainen yksinkertainen, pihattoihin sopiva poikimista edeltävä ruokinta vähentää metabolista stressiä poikimisen jälkeen, ja mitkä fysiologiset ja geneettiset tekijät ovat yhteydessä aineenvaihdunnalliseen stressiin. Pihattojen ruokintaryhmissä lehmän yksilöllinen ruokinta on vaikea toteuttaa siten, että se olisi lehmän hyvinvoinnin ja terveyden kannalta ihanteellista. Etenkin lauman ahneimmat yksilöt huolehtivat ravinnonsaannistaan liiankin hyvin. Vapaasti ruokitut, ummessa olevat lehmät eivät säätele energiansaantiaan, vaan syövät helposti liikaa ja lihovat tarpeettomasti ennen poikimista. Lihominen voimistaa insuliiniresistenssiä Poikimisen lähestyessä lehmän elimistö on stressitilassa, sillä sen aineenvaihdunta joutuu nopeasti sopeutumaan äkilliseen energiantarpeen kasvuun. Korkeatuottoinen lypsylehmä ei pysty kuiva-aineen syönnillään tyydyttämään lisääntyvästä maidontuotannosta aiheutuvaa energiantarvetta tuotoskauden alussa. Tällöin osa energiavajeesta täytetään ottamalla kudosvarastojen lähinnä rasvakudoksen sisältämä energia käyttöön. Liiallinen kudosvarastojen hajottaminen vähentää kuitenkin rehun syöntiä, jolloin lehmän energiatase on hyvin negatiivinen. Lihavien lehmien syönti vähenee yleensä voimakkaasti ennen poikimista, jolloin kudosvarastojen käyttö energianlähteenä korostuu. Tällöin rasvahappojen vapautuminen rasvakudoksesta lisääntyy ja kudosten insuliiniresistenssi voimistuu. Insuliiniresistenssillä tarkoitetaan heikentynyttä insuliinin vaikutusta ääreiskudoksissa. Insuliiniresistenssi on tiineyden lopulle ja tuotoskauden alkuun ajoittuva elimistön normaali sopeutumismekanismi, jonka avulla glukoosi ohjautuu sikiön ja maitorauhasen käyttöön. Lihavilla lehmillä sopeutumismekanismi toimii ylikierroksilla ja rasvavarastojen hajotus kiihtyy. Metabolista stressiä tutkitaan monella tasolla Kokeissa lehmät saavat säilörehua ennen poikimista joko vapaasti tai niiden syöntiä rajoitetaan. Energiansaantia rajoitetaan lisäämällä seosrehun kuitupitoisuutta tai vähentämällä rehuannoksen määrää. Ruokintojen vaikutusta insuliiniresistenssin voimakkuuteen tutkitaan ihmislääketieteen keinoin tekemällä lehmille glukoosi- ja insuliinirasituskoe ennen poikimista ja sen jälkeen. Insuliiniresistenssi todetaan muun muassa seuraamalla glukoosin poistumista verestä rasituskokeen aikana. Mitä hitaampi glukoosin poistuminen on, sitä voimakkaampi on insuliiniresistenssi. Rasva- ja maksakudosnäytteiden avulla selvitetään rasvakudoksen käyttöön liittyvien entsyymien ja tiettyjen hormonien kaltaisten aineiden geenien ilmentymistä poikimisen läheisyydessä. Metabolinen stressi altistaa sairauksille Fysiologisten, hormonaalisten ja ympäristötekijöiden lisäksi myös yksilöiden väliset ja perinnölliset tekijät vaikuttavat stressin voimakkuuteen. Voimakas stressi altistaa lehmän aineenvaihduntasairauksille, jolloin sen yleinen hyvinvointi ja lisääntymistoimintojen käynnistyminen poikimisen jälkeen heikkenevät. Metabolisen stressin lieventäminen on lehmän kestävyyden kannalta elintärkeää. Kirjottaja on Siru Salin, Maataloustieteiden laitoksen kotieläinravitsemuksen jatko-opiskelija Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön rahoituksella. RehuMakasiini 2/2011 7

8 Näköalapaikka Uusiutuvaa energiaa maaseudulta Kirjoittaja on ylijohtaja Esa Härmälä työ- ja elinkeinoministeriö Kuva: Julius Konttinen / TEM Keskeisin uusiutuvan energian lähde maassamme ovat metsät. Metsien kasvu on nykyään jo yli 100 miljoonaa mottia vuodessa, kun se 50 vuotta sitten oli runsaat puolet tästä. Kasvu kiihtyy seuraavan 20 vuoden aikana yli 120 miljoonaan mottiin. Nykyisin Suomi käyttää vain runsaat puolet metsiensä vuotuisesta kasvusta. Raaka-ainetta kotimaisen energian tuotannolle siis on. Puuenergia on edullista Suomen tarkoituksena on nostaa metsähakkeen käyttö energiantuotannossa yli 13 miljoonaan kuutioon vuodessa. Nykyinen taso on noin puolet tästä. Pääosa hakkeesta käytetään turpeen ohella yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa. Hakkeen käytön lisääminen onkin varsin edullista, koska ei tarvita mainittavia uusinvestointeja sen paremmin voimalaitoksiin, puun tuotantoon kuin korjuuketjuihinkaan. Tätä uusiutuvan energian ketjua ei tarvitse luoda tyhjästä. Uusien tutkimusten mukaan puuta voidaan käyttää briketteinä tai kaasutettuna varsin edullisesti myös kivihiilipölyvoimaloissa. Vaasan Vaskiluodossa on jo menossa tällaisen yhteiskäytön mahdollistava investointi. "Puu ottaa energiakäytössä uuden teknologisen askeleen, kun Suomessa aletaan tuottaa puupohjaista biodieseliä. Pitkällä tähtäimellä voidaan ajatella huomattavien puumäärien kaasuttamista sisämaassa ja kaasun kuljettamista laajennettavaa maakaasuverkkoa pitkin rannikon nyt hiilen varassa toimiviin kaupunkeihin. Puu ottaa energiakäytössä kokonaan uuden teknologisen askeleen lähivuosina, kun Suomessa aletaan tuottaa puupohjaista biodieseliä. Kolme tällaista hanketta on jo valmiiksi suunniteltuja ja toivottavasti ne kaikki lähtevät toteutumaan. Puun pienkäytöllä on kasvava merkitys. Juuri äsken televisiossa kerrottiin klapi-kaupan ensi lämmityskautta varten käyvän jo nyt kuumana! Haketta ja brikettejä vientiin Hakkeesta ja briketeistä voi tulla Suomelle myös merkittävä vientituote. Sellaiset Euroopan maat kuten Tanska tai Iso-Britannia eivät selviä uusiutuvan energian lisäämisvelvoitteistaan ilman mittavaa biomassan tuontia. Suomen metsäteollisuus luonnollisesti pelkää tällaista kehitystä, koska uskoo sen vaikuttavan haitallisesti kuiduttavan metsäteollisuuden raaka-aineen saantiin ja hintaan. Luonnollisesti metsäteollisuu- 8 RehuMakasiini 2/2011

9 Koko maailmassa on menossa voimakas buumi uusiutuvan energian osuuden lisäämiseksi energian kokonaiskulutuksesta. Euroopan unionissa on uusiutuvan energian osuus päätetty nostaa vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta. Tämä tavoite on jyvitetty jäsenmaiden kesken niiden lähtökohtien ja olosuhteiden mukaan ja Suomen onkin nostettava uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin kokonaiskulutuksesta nykyisen 28,5 prosentin sijaan. Tämä on suuri haaste Suomelle. Haaste on kuitenkin myönteinen ja toteuttamiskelpoinen. Nyt ja jatkossakin uusiutuva energia tuotetaan valtaosin maaseudulla. den puunsaanti on turvattava, mutta uskoisin kaikkien mahtuvan markkinoille. Maatalousraaka-aineista energiaa Suomessa on valmisteilla hankkeita liikennekäyttöön tarkoitetun etanolin tuottamiseksi viljasta ja muista maataloustuotteista. Investointipäätökset ovat mahdollisia tänä vuonna, ja toteutuessaan ne käyttävät useamman kymmenen tuhannen hehtaarin viljat. Voimakkaasti vaihteleva viljan hinta vaikeuttaa hankkeiden kannattavuuslaskelmien tekoa, mutta uskoisin tuotantoa syntyvän 1 2 uuden mittavan laitoksen verran. Elintarviketeollisuuden jätteitä käytetään jo nyt etanolin tuotantoon. Suomessa on päätetty, että vuonna 2020 liikennepolttoaineissa pitää olla 20 prosenttia uusiutuvaa energiaa. Biopolttoaineilla on siis takuuvarmasti kasvava markkina. Ruokohelpi on ainakin toistaiseksi eniten pelloilla viljelty energiakasvi. Sen viljely ei ole kuitenkaan laajentunut viime vuosina. Valtionhallinnossa tutkitaan parhaillaan, voitaisiinko pienpuun energiatukea vastaavaa tukea antaa myös joillekin peltokasveille. Öljykasvien viljely energiaksi on toistaiseksi varsin pientä. Biokaasun tuotanto energiaksi antaa mahdollisuuksia suurille kotieläintiloille. Lannan muuttaminen energiaksi ja ravinteiksi helpottaa myös joskus hankalia lannansijoitusongelmia. Valtakunnan kokonaisenergiatarpeen kannalta maatalousperäisen biokaasun osuus tulee kuitenkin näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa pysymään pienenä. Paikallinen merkitys voi kuitenkin olla huomattava. Lisää tuulivoimaa Myös tuulivoima tulee jatkossa maaseudulta paitsi joiltain osin ehkä mereltä. Varsinaista maaseutuelinkeinoa tuulivoiman tuottamisesta on vaikea kuvitella, koska tuulimyllyjen pystyttämisen jälkeen sen työllistävä ja tuloja tuova vaikutus lienee varsin vähäinen. Hallituksen nykyiset tavoitteet rakentaa 2500 megawattia tuulivoimakapasiteettia merkitsevät toteutuessaan, että tuulivoimaa tuotettaisiin vuodessa noin kuusi terawattituntia noin 800 myllyllä. Sopivien maa-alueiden omistajille tämä tuo maan myynti- tai vuokratuloja. Tuulivoiman suurin ongelma on sen edelleenkin korkea hinta. Valtion kannalta on olennaista, että jos sijoittaa saman rahan vaikkapa puuhun, saa uusiutuvaa energiaa moninkertaisen määrän tuulivoimaan verrattuna. Valtionhallinnossa tutkitaan parhaillaan, voitaisiinko pienpuun energiatukea vastaavaa tukea antaa myös joillekin peltokasveille. Turve säilyttää asemansa Turvetta ei valitettavasti luokitella uusiutuvaksi energiaksi. Siitä joudutaan siis maksamaan päästömaksut. Usko sen siitä huolimatta säilyttävän asemansa suomalaisessa energiantuotannossa. Turve ja puuhake tukevat yhdistelmävoimalaitoksissa toisiaan. Yhden polttaminen ilman toista on hankalaa. Turveketjun työllistävä vaikutus on suuri ja se tuo monille maaseutualueille elinvoimaa. Turpeen nostoon liittyy edelleen ympäristöongelmia, jotka ovat kuitenkin ratkaistavissa. Uskon turpeen tulevaisuuden olevan hyvin vakaan. Maaseudun uudet mahdollisuudet Maaseutua tarvitaan tänään ratkaisemaan paitsi maailman ravitsemusongelmat, myös turvaamaan sen energiahuolto ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Suomen maaseutu on jo tarttunut ripeästi näihin mahdollisuuksiin, ja energian tuottaminen on maaseudulle merkittävä taloudellinen ja yhteiskunnallinen tukijalka. RehuMakasiini 2/2011 9

10 Välipala Juhlaan on aina aihetta Kesä on jo sinänsä yhtä juhlaa. Monessa perheessä kesällä vietetään valmistujaisjuhlia, rippijuhlia, täytetään vuosia tai kokoonnutaan muuten vaan sukulaisten ja ystävien kesken hyvän ruoan ääreen nauttimaan kesän tunnelmasta ja hyvästä seurasta. Juhlaan löytyy aina syy! Juhlan aihe ja ajankohta vaikuttavat niin tarjoiluun kuin juhlatilan järjestelyyn. Myös vuodenajalla on merkityksensä. Aloita juhlien suunnittelu hyvissä ajoin. Ota mukaan koko perhe ja listaa kaikki mieleen tulevat asiat. Mitä suuremmat kutsut ovat kysymyksessä, sitä tärkeämpää on hyvä suunnittelu. Juhlapöydän tarjottavan pitää olla hyvää ja sitä pitää olla riittävästi Noutopöytä on kätevä ratkaisu monenlaisiin kutsuihin etenkin silloin, kun vieraita on paljon, tilaa on rajallisesti ja kaikki vieraat eivät tule samanaikaisesti. Seisovapöytä sopii niin kahvi- kuin ruokakutsuillekin. Tarjoilun suunnittelu aiheuttaa aina päänvaivaa. Suunnittelussa kannattaa pitäytyä sesongin antimissa, sillä ne ovat kauden aikana herkullisimmillaan ja myös edullisimmillaan. On järkevää valita pääasiassa huoneenlämpöisinä tarjottavia ja siinä hyvin säilyviä ruokalajeja. Tarjottavat pitäisi pystyä valmistamaan niin, ettei juhlapäivälle jää kuin viimeistely ja esillepano. Omia, hyväksi havaittuja reseptejä kannattaa käyttää. Mutta jos ne ovat suurimmalle vierasjoukolle jo moneen kertaan tarjottuja, on syytä miettiä uusia, 10 RehuMakasiini 2/2011 erilaisia reseptejä. Uusi resepti kannattaa kuitenkin aina testata etukäteen, jolloin pääsee perille reseptin työvaiheista ja lopputuloksen ulkonäöstä ja mausta. Myös riittävyyden arviointi on helpompaa. Kahvipöytä on helppo järjestää Kahvikutsut sopivat moniin tilanteisiin ja ovat emännän kannalta helpot, sillä lähes kaiken voi valmistaa etukäteen ja vaikkapa pakastaa. Perinteisen suomalaiseen kahvipöytään kuuluvat pullakranssit, kahvikakut, täytekakut, pikkuleivät sekä piiraat ja voileipäkakut. Käytäntö on osoittanut, että ajankohdasta riippumatta vierailla on aina nälkä ja suolaiset tarjottavat ovat halutumpia kuin makeat. Tarjolla ei tarvitse olla sen seitsemää sorttia, vaan muutamia erityyppisiä herkullisia makeita ja suolaisia riittää, kunhan niitä on tarpeeksi. Mikäli tarjottavat ovat pitkään esillä, valitse leivonnaisia, jotka eivät herkästi kuivu ja pysyvät pitkään tuoreen veroisina. Pullat voit täyttää rahkalla tai hillolla, kuivakakun voit korvata pieniksi paloiksi leikatulla marjapiirakalla tai toscakakulla. Kermaisen täytekakun voit korvata hyydytettävällä tuorejuustokakulla. Sen voit hyvin tehdä pakastimeen etukäteen, ja kakku säilyy huoneen lämmössä hyvänä pitkään. Voileipäkakut ovat taas nousseet suosioon, koska täytteinä käytetyt rasvaiset majoneesit voi korvata kevyillä tuorejuustoilla. Voileipäkakun valmistus on monivaiheista, mutta samalla työmäärällä valmistuu tarjottavaa kerralla isommallekin joukolle. Voileipäkakkuja kannattaa tehdä kahta lajia liha- ja kala tai liha- ja kasvistäytteellä. Voileipäkakkuja helpompia ovat suolaiset piirakat valmiiksi annospaloiksi leikattuna tai erilaiset suolaiset kääretortut. Suosittelen kokeilemaan näyttävää ja maukasta kirjolohikakkua, jonka resepti on viereisellä sivulla.

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Palkokasvit lypsylehmien rehuna Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia

Lisätiedot

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.

Lisätiedot

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa

Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Raisioagro Uuden ajan maatalouskauppa Rehuoptimointia ja neuvontaa Tuotepäällikkö Juha Anttila 050-5691446 juha.anttila@raisio.com Uusi Raisioagro Raisioagrossa yhdistyvät ruokinnan ja kasvinviljelyn ammattitaito

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle

Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Vältä rikkakasvien aiheuttamat haitat lehmälle Rikkakasvit laskevat satotasoa, koska ne vievät tilaa varsinaiselta viljelykasvilta. Esimerkiksi voikukalla on rehevä kasvusto ja se varjostaa hyötykasveja

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan? Menneisyyden helmet tulevaisuuden timantit 28.11.2014 Arja Seppälä, Sari Kajava, Kaisa Kuoppala, Päivi Mäntysaari, Annu Palmio, Marketta Rinne & Auvo Sairanen ja Terttu

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto

Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Eeva Kuusela Itä-Suomen yliopisto Maitotuotteita on arvosteltu suhteellisen korkean tyydyttyneiden rasvahappopitoisuuden vuoksi, jotka liitetään sydänja verisuonitauteihin Viime aikoina maito on tunnustettu

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa

Lihakeitto. 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 1 tl suolaa 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Lihakeitto 500 g naudanlihaa 2 l vettä 10 maustepippuria 2 porkkanaa 100 g lanttua tai naurista 1 sipuli 1 nippu lipstikkaa 8 perunaa Pane liha veteen kiehumaan. Kuori pintaan muodostuva vaahto ja lisää

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta

Menu. Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat. Valkosuklaa-karpalo pannacotta Menu Savuporopiiras Lohta Valkoviinikastikkeella Uuniperunat Valkosuklaa-karpalo pannacotta 8 Savuporopiirakka Pohja: 150 g pehmeää margariinia 1½ dl kaurahiutaleita 2½ dl vehnäjauhoja 1 dl juustoraastetta

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta

Juustoinen katkarapusalaatti. Kastike 1/2 prk (à 400 g) Valio turkkilaista jogurttia 2 1/2 rkl makeaa chilikastiketta Juustoinen katkarapusalaatti 5-6 annosta 150 g katkarapuja 1/2 pak (à 350 g) Valio Polar täyteläinen juustoa 400 g makeaa melonia 1/2 pak kevätsipulia tai n. 1 dl ruohosipulia 1 ruukku jääsalaattia Kastike

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE

MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAISIA RESEPTEJÄ AMMATTILAISILLE MARJAKASTIKKEET korkea marjapitoisuus valmistettu Suomessa aidoista marjoista ruoanlaittoon, jälkiruokiin ja leivonnaisiin OUT OF HOME -MYYNTI Myyntipäällikkö Mika Lund

Lisätiedot

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa Auvo Sairanen 1) ja Marketta Rinne 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Halolantie 31A, 71750 Maaninka, etunimi.sukunimi(at)mtt.fi

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen

Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkitaan luomua! Lisää luomua kiertue-päätepysäkki Laukaa 16.01.2013 Maiju Pesonen Tutkimusaiheet vuosina 2012-2014 Edistystä luomutuotantoon 1) Kestorikkakasvien torjunta vilja- ja valkuaiskasvien viljelyn

Lisätiedot

SMOOTHIEMIXIT. Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön

SMOOTHIEMIXIT. Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön SMOOTHIEMIXIT Paljon käyttövinkkejä! L = laktoositon VL = vähälaktoosinen M = maidoton K = kananmunaton S = soijaton P = pähkinätön Aurinkoisia smootheja, väriä ja luonnollisuutta! Raikkaat smoothiemixit

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Proline- uuden sukupolven triatsoli Proline- uuden sukupolven triatsoli Markkinoiden tehokkain triatsoli viljojen, rypsin ja rapsin tautitorjuntaan Erittäin laajatehoinen Pitkäkestoinen teho yksin käytettynä Joustava ajoituksen ja seospartnereiden

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

TERVEELLISET VÄLIPALAT

TERVEELLISET VÄLIPALAT LÄHTEET TERVEELLISET VÄLIPALAT Opasleh nen 1-2 luokkalaisille h p://www.diabetes.fi/diabetes etoa/ruoka h p://www.kasvikset.fi/ h p://www.pienipaatospaivassa.fi/ h p://www.sydanlii o.fi/ Arffman S., Partanen

Lisätiedot

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut: Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt SÄILÖREHUN VILJELY -INFO Säilörehun riskitekijöitä poron ruokinnassa Apukassa 16.8.2012 Veikko Maijala 2 Porotalous

Lisätiedot

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Porkkanaa possuille, naurista naudoille? Arja Seppälä, Vanhempi tutkija, Luonnonvarakeskus Mitä kotieläintuottaja haluaa tietää rehusta? Pysyyhän eläin terveenä syötyään rehua? Täyttyväthän viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia

Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia Laidunkauden laskutoimitus: Montako euroa on 10 %? Lehmät ulos tuotos ylös! Onnistunut laidunkausi lisää maitotuloa ja parantaa eläinten hyvinvointia 120 x 3 x 0,4 = 144 Tavoitteena tasaisen hyvä tuotos

Lisätiedot

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla

Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla Nordic Countries Nurmien rikkakasvien hallinta Gratililla 7.2. 2012 Joensuu Janne Laine, Bayer CropScience. Puh. 040-5179365. sähköposti:janne.laine@bayer.com Gratil nurmilla Nurmien rikkatorjunnan lähtökohtia

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Onnistuneella ruokinnalla tuloksiin! Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi. Oikealla rehuvalinnalla turvaat hyvän tuotoksen ja eläinten hyvinvoinnin kustannustehokkaasti.

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä

Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä VOITTAJAMENU: Viipurilaisen Asikkalan Ratas- ruisleipää, porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla,

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Menestyksesi reseptit

Menestyksesi reseptit Menestyksesi reseptit Toukokuu elokuu 2016 UUTUUS! Kaikkien rakastama OMAR nyt munkkina! Lyömätön makuyhdistelmä: klassikkobrändi ja ainutlaatuisen pehmeä munkki Loisti makutestissä Suomen suosituimman

Lisätiedot

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet 17.10.2012 Umpilehmän ruokinta Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Minna.norismaa@proagria.fi p. 040 3012 431 Ei kannata tehdä ongelmia mikäli niitä ei ole, mutta on hyvä tiedostaa mistä ongelmia voi muodostua.

Lisätiedot

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta PORUTAKU HANKE Poron lisäruokinnan, talvitarhauksen ja elävänä kuljettamisen hyvät käytännöt Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta Sodankylässä 27.9.2012 Veikko Maijala Porotalous on

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa

Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 tl suolaa Kasvis-juustopiirakka ( 1 uunipellillinen) Pohja 150-200g margariinia 7 dl vehnäjauhoja 2 ½ dl vettä 40 g hiivaa 1 sipuli 1 valkosipulin kynsi 3 porkkanaa 200 g vihreää papua (pakaste) 2 rkl margariinia

Lisätiedot

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla.

Paahda ruisleipäviipaleita ja laita porkkanapestotahnaa leivän päälle, koristele persiljalla. MENU 2 Ruisleipää porkkanapestolla Uuniperunaa kirjolohitäytteellä ja vihersalaattia Mustikkapiirakkaa ja tofujäätelöä Ohjeet ovat 4 :lle Ruisleipää porkkanapestolla Paahda ruisleipäviipaleita ja laita

Lisätiedot

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA

MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA MaitoManagement 2020 VASIKOIDEN ALKUKASVATUS KANADALAISILLA KÄRKITILOILLA Opintomatkani Kanadaan marraskuussa 2008 suuntautui Ontarion alueelle. Kiersimme kaikkiaan 12 maitotilalla hakemassa oppia, kuinka

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684

Seosrehuruokinnan pullonkauloja. Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Seosrehuruokinnan pullonkauloja Jouni Rantala, ProAgria Pohjois-Savo 043 8252684 Jouni Rantala/ProAgria Maitovalmennus 3.9.2015 Seosrehuruokinnan periaate Jokainen naudan syömä suupala on samanlainen Nauta

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä?

Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Miten kesävieraita kestitään ilman stressiä? Kun aurinko paistaa kesällä, moni haluaa mieluummin viettää aikaa ulkona kuin keittiössä. Hellan ääressä kuluu vähemmän aikaa, kun ruoka tehdään helpoista raaka-aineista

Lisätiedot