RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA /2013 RAJASEUTU 89 VUOTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA 1924 4/2013 RAJASEUTU 89 VUOTTA"

Transkriptio

1 RAJASEUTUTYÖN ÄÄNENKANNATTAJA VUODESTA /2013 RAJASEUTU 89 VUOTTA Rajaseutujuhlia 1

2 Parikkalan kunta Hyvää Joulua ja menestyksekästä Tervolan kunta SIVUNVALMISTUS- JA PAINOPALVELUA puh

3 RAJASEUTU 89.vuosikerta Ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Kustantaja ja julkaisija Rajaseutuliitto ry. ISSN X Päätoimittaja Timo A. Säkkinen Vt. toimittaja Paula Penttilä Toimituskunta Timo A Säkkinen Pentti Kurunmäki Olli Lihavainen Risto Nihtilä Paula Penttilä Ilmoitushankinta ja laskutus Rajaseutuliitto r.y. Tunturikatu 6 A 19, Helsinki puh telekopio sähköposti: Ilmoitushinnat Takakansi 900 Taka- ja III-kansissa 1/2 s 590 1/4 s 490 Kannet II ja III 690 Koko sivu tekstissä 590 1/2 sivu 490 1/3 sivu 440 1/4 sivu 400 1/5 sivu 280 1/6 sivu 200 1/8 sivu 190 Alv. 0 % Maksuehdot: Per 8 päivää, yliaikakorko 10 %. Huomautuslasku 7 Ilmoituksella tässä lehdessä tuet mm. rajaseutujen nuorison opiskelua ja paikallista yritystoimintaa. Lehteen 1/2014 aineisto vk 2 mennessä: Postitse: Rajaseutuliitto, Tunturikatu 6 A 19, Helsinki Teema 1/2014: Rajakuntajuhla Parikkalassa Seuraavan lehden ilmestymisaika: vko 7/2014 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Puh tai Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättä jääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Toimitus pidättää oikeuden muokata ja lyhentää lähetettyjä aineistoja. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Rajaseutu on valtakunnallinen julkaisu Painosmäärä kpl Vuosikerta 20, irtonumero 5 Pankkiyhteys OP-Pohjola F Taitto: Osmo Jurvanen, Lappeenranta Painopaikka: KS Paino Oy, Kajaani 5 Pääkirjoitus 6 7 Joulutervehdys 8 10 Rajaseututyötä 90 vuotta 11 Rajaseutuyhdistyksen naistoimikunta 12 Oronmylly 13 Kuka minä olen Tsasounan vihkiäisjuhla Kenttärata 18 Tohtorinväitös Mietteitä joulun alla 21 Joulukukat 21 Joulumänty ja muita muistoja 22 Mänty Rajan puu 23 Laatokan Puolustuksen Perinneyhdistys Sallan historiaa Tervolassa tapahtuu 28 Uusi ravintolisä 29 Näkökulma 30 Kirjauutuus 30 Ristikon 3/2013 ratkaisu 31 Ristikko 4/2013 Kansikuva: Sivu kaksi: Takakansi: Sisältö 4/2013 Mankilansaari Saimaalla. Kuva Markus Juvonen. Kuvapohja Irmeli Hakovirta Anon. Sallan kunnan kuva-arkisto. 3

4 Toimisto: Tunturikatu 6 A 19, IV krs, Helsinki Puh , telefax Sähköposti: Pankkiyhteys: Helsingin OP Pankki: F Hallitus: Varajäsenet: Toimisto & talous: maakuntaneuvos Timo Säkkinen Suomussalmi, puheenjohtaja kauppat.maist. Arno Latvus, Helsinki varapuheenjohtaja fil.maist. Markku Hakkila, Helsinki toimitusjohtaja Eero Juntunen, Lappeenranta talous- ja elinkeinojohtaja Kirsi Kangas, Salla järjestösihteeri Eeva Karttunen, Helsinki valt.maist. Olli Lihavainen, Joensuu aluekehitysneuvos Matti Sippola, Vantaa fil.toht. Eino Siuruainen, Oulu rovasti Uolevi Alakurtti, Turku opetusneuvos Hanna Ketonen, Helsinki toimittaja Marja Suojoki-Gauriloff, Inari kaupunginjohtaja Eila Valtanen, Kuhmo HSO-sihteeri Anu Korpinen Liiton tarkoituksena on edistää taloudellista, sosiaalista ja sivistyksellistä kehitystä toimialueellaan rajaseudulla ja kehitysalueilla. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Liiton virallinen äänenkannattaja on Rajaseutu-lehti. Rajan Joutsen tunnustuspalkinto/ muistoesine Rajan joutsen -rintamerkki Lennart Segerstrålen Tunturijoutsen-aiheinen Adressi kortti... 2 Sirkka Linnamiehen kukka-aiheiset kortit 2-osainen osainen... 1 Adressien ja taitettujen korttien hintaan sisältyy kirjekuori. Kaikkien tuotteiden hintoihin lisätään lähetyskulut. Rajaseutulehti 20 /vsk. Tilaukset ja tiedustelut: Puh Rajaseutuliiton jäsenjärjestöt ja niiden luottamushenkilöt vuonna 2013 RAJASEUTUYHDISTYS R.Y. Toimisto: Tunturikatu 6 A IV krs, Helsinki puh sähköposti: puh.joht., fi l. maist. Markku Hakkila, puh toinen pj: kauppat.maist. Arno Latvus RAJASEUDUN YSTÄVÄT KESKI-SUOMI RY. Yhteyshenkilö: sihteeri, fi l.maist. Mikko Lemmetti, Leikkiharjuntie 50, Konnevesi RAJASEUDUN YSTÄVÄT TURKU RY. puh.joht., rovasti Uolevi Alakurtti, Suotorpankuja 4 B 10, Turku puh. (02) , sihteeri, toim.sihteeri Marja Mäkinen, Leipäläntie 35, Turku, puh. (02) (t.), (02) (k.) 4

5 Pääkirjoitus Suomea ravistelee ja varsinkin maaseutua ja rajaseutuja runtelee raskas muutos tai pikemminkin murros. Aiemmat leivän lähteet ovat vähentyneet viimeisten kahden vuosikymmenen aikana nopeasti. Sen myötä väestö syrjäseuduilla vähenee, ikääntyy ja valmista infrastruktuuria asumiseen, elämiseen ja palveluihin jää vaille käyttäjiä. Monilla seuduilla apatia pyrkii valtaamaan ihmisten mielet. Murros olisi myös tarpeen nähdä mahdollisuutena uuteen. Aiemmin suomalaisilla työ on ollut keskeisenä pontimena valittaessa asumisen ja elämisen ympäristöä. Me olemme ajatelleet asioista samalla tavalla ja tavoitteemme ovat olleet yhteneväisiä. Jo liki kolme vuosikymmentä sitten alkoi ilmetä tässä suhteessa erilaisia näkemyksiä, asenteita ja tapoja toimia. Yksilöllisyyttä korostavat elämäntavat ja asenteet valtasivat alaa. Niitä on jopa pidetty yhtenä 1990-luvun laman syinä. Mikäli kehitys jatkuu tulevaisuudentutkijoiden esittämään suuntaan, työn rooli tulee merkittävästi vähenemään tai ainakin se muuttuu. Siirrytään elämäntapojen ohjamaan toimintamalliin. Ensin valitaankin omaan henkilökohtaiseen elämäntapaan ja ajatusmaailmaan sovelias asuinpaikka ja perustetaan sinne koti. Sitten katsotaan sitä, mistä työ voisi löytyä. Työn paikkasidonnaisuuden vähetessä mahdollisuudet siihen lisääntyvät, mutta myös se, että työssä voidaan käydä kaukanakin, tulee entistä tavanomaisemmaksi. Näinhän monet keikkatyöläiset ovat jo nyt tehneet, mutta sille ennustetaan merkittävää kasvua. Tässä kehityskulussa rajaseutujen kilpailuvalttina on elämisen tason, palvelujen läheisyyden, kohtuullisten asumisen kulujen ja luonnon suomien harrastusmahdollisuuksien muodostama kokonaisuus. Näillä kilpailuvalteilla harvaan asuttu maaseutu, rajaseutu sen mukana, voi olla jatkossa jopa väestöään kasvattava. Sellaisen tulevaisuuden toteutuessa lähimmäisen huomioiva toiminta lisääntyy. Muodostuu yhteisöjä, joissa jokaista ihmistä arvostetaan hänen itsensä kautta eikä työn ja toimeentulon mitoilla. Rajaseutuliiton tulevaan toimintaan tällainen kehitys antaa uutta voimaa. Jo rajaseututoiminnan alusta saakka tavoitteena on ollut paitsi aineellisen, myös ja erittäin huomattavassa määrin henkisen hyvinvoinnin parantaminen. Lähimmäisen tukeminen ja kunnioittaminen itsenään on toimintamme kulmakiviä. Joulun lähestyessä ja sen hengessä nämä arvot tulevat toivottavasti meille kaikille entistä läheisemmiksi. Kansanvallan päätöksissäkin sen toivoisi näkyvän. Hyvää joulua toivottaen Timo A Säkkinen maakuntaneuvos, Rajaseutuliiton puheenjohtaja 5

6 Joulutervehdys Teille on syntynyt Vapahtaja Jälleen on yksi vuosi lähestymässä loppuaan. Ajan lyhyys tulee käsinkosketeltavalla tavalla meitä lähelle. Vuoden näin kohta päättyessä saamme kuitenkin viettää suurta valon ja ilon juhlaa. Talven pimeimpään aikaan meille tarjotaan joulunsanomaa, teille on syntynyt Vapahtaja. Tuo sanoma ei ole ihmisten keksimä vaan itse Jumala on sen lähettänyt kaikille. Hän kutsuu meitä vastaanottamaan jotain suurta, jota käsityskykymme ei aavista. Paimenille ilmoitettu sanoma läheisessä kylässä syntyneestä lapsesta, maailman Vapahtajasta tuo meille toivon ja pelastuksen. Lapsen syntyminen tallin seimeen oli vähäinen, miltei huomaamaton tapahtuma. Ei siinä ollut loistoa tai suuruutta niin kuin kuninkaiden tai merkkihenkilöiden syntymässä. Mutta muutamalle paimenelle ja tietäjälle perheen lisäksi se oli kuitenkin valtavan iso ja käänteentekevä tapahtuma. Keskuuteemme oli syntynyt koko maailman Messias. Elämä sai aivan uuden suunnan. Myöhemmät vaiheet osoittivat, että kaikkialla maailmassa usko Kristukseen toi ihmisille anteeksiantavan rakkauden ja toivon. Toivon, joka kantaa ihmistä elämän keskellä, kaikissa tilanteissa. Kansamme on ollut aina vaikeuksien keskellä yhtenäinen. Tämän päivän poliittiset ja taloudelliset ongelmat ovat pientä sen rinnalla mitä kansamme sai kokea seitsemän vuosikymmentä sitten. Silloin lausutut rukoukset ja siunaukset, rintamajoulut ja hartaudet kantoivat ihmisiä, muistuttivat suurimmasta kärsijästä, Kristuksesta. Rintamalla, vaikeissa olosuhteissa tehdyt lupaukset täyttyivät myöhemmin monen sotilaan elämässä. Joulua vietetään monesti perinteiden mukaan, se sisältää vaikkapa kuusenhakumatkan, koristelun, joulusaunan ja aterian. Jokaisella on tapansa viettää joulua. Aina ei kuitenkaan perinteitä voi vaalia, elämän varrella syntyy uusia tapoja. Ne voivat johtua uusista ystävistä, perheen lisäyksestä, läheisen menetyksestä, sairaudesta tai yksinäisyydestä. Eliniän pidentyessä monet vanhukset kokevat todellista yksinäisyyttä. Ei ole lainkaan epätavallista, että he epäilevät Jumalan jopa unohtaneen heidät tänne. Joulun ja juhlapyhien aikaan nämä tuntemukset vain korostuvat. Me haluamme muistaa vanhuksiamme ja etenkin näin joulun aikaan. Tutussa virressä lauletaan; On ruusu Iisain juureen nyt kukkaan puhjennut. Ensimmäisen joulun ajatukset tulevat myös meille tänne Pohjolaan. Kuitenkin tuo sama kukka saa täällä roudan keskellä kasvun sijan. Kun lumi sulaa ovat ensimmäiset kukat jo kasvussa, vaikka maa vielä on jäässä. Ihmissydän on monesti tällaisen kylmän maan kaltainen. Se on usein jäätävä ja valoa vailla. Mutta kun joulun valo ja lämpö saavat hetken vaikuttaa, mieli herkistyy ja korostuu sanoma Vapahtajasta. Näin sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen Jeesus-lapsi syntyy uudelleen. Näin ensimmäisen joulun sanoma valaiskoon teitä kaikkia. Toivotan rikasta joulurauhaa itse kullekin. Khra Reijo Tuokkola Nurmeksen srk 6

7 Joulutervehdys Tänään yhdistyvät taivas ja maa Tänään yhdistyvät taivas ja maa, sillä Kristus syntyy. Nyt Jumala tulee maan päälle, ja ihminen kohoaa taivaaseen. Nyt näkymätön Jumala tulee meidän tähtemme ihmiseksi.(joulun ehtoopalveluksen litaniastikiiroista) Kristinuskon ainutlaatuisuus ei ole uskossa Jumalaan, sillä muissakin uskonnoissa uskotaan Jumalaan. Kristinuskon ainutlaatuisuus sisältyy vakaumukseen, että Jumala on rakkaus. Selvin osoitus Hänen rakkaudestaan on nähtävissä Jeesuksen Kristuksen persoonassa. Jeesus syntyi keskelle ahdistettua ja alistettua kansaa, joka eli toivottomana ja odotti Jumalan puuttuvan asioiden kulkuun. He tarvitsivat varmuuden siitä, ettei heidän isiensä Jumala ollut hylännyt heitä, että Jumala edelleenkin oli heidän kanssaan. Tuon vakuuden jatkuvasta ja toimivasta rakkaudesta he saivat Kristuksen persoonassa. Tänäkin jouluna etsitään tuota samaa vakuutusta. Elämme vaikeuksia täynnä olevassa ja monella tavalla pimeässä maailmassa. Tarvitsemme toivoa ja tunnustusta vaeltaessamme tietämme näiden vaikeuksien läpi. Tarvitsemme tietoa siitä, että vajavuuksistamme huolimatta olemme edelleenkin rakkauden arvoisia. Tulemalla maailmaan Kristus antoi meille tuon vakuuden. Tärkeää ei ole vain se, että Kristus tuli maailmaan. Myös tavalla, jolla Hän tuli maailmaan, on meille tärkeä opetus. Hän tuli maailmaan syntymällä eläinten luolaan. Tämän nöyrän alun tarkoitus on opettaa meille jokaiselle, ettei yksikään koti ole liian yksinkertainen tai köyhä tarjoamaan vieraanvaraisuutta Kunnian Kuninkaalle. Kaikkein yksinkertaisin majakin on suurenmoisempi kuin talli, jossa Kristuksen maallinen matka alkoi. Juuri siksi joulu on ilontäyteinen juhla. Joulun sanoma julistaa tässä ajassa elävillekin, että Kristuksen maailmaan tulo on jumalallisen rakkauden syvin mahdollinen ilmaus. Kirkon isät sanovat, että Jumalan Pojan syntymässä tapahtuu kaksi asiaa: Jumala tulee ihmiseksi, ja samalla Hän ilmoittaa meille, millainen on todellinen ihmisyys. Ihmisen ja Jumalan välillä uudelleen solmittu yhteys on Jumalan ihmiselle uudistama kutsu osallistua jatkuvasti jumalallisesta elämästä. Juuri se on kristityn kutsumus. Tätä syvällistä totuutta kirkko korostaa ja julistaa myös nyt tulevana jouluna. Joulun sanoma on ennen kaikkea tarkoitettu elämän voimaksi ja toteutettavaksi elämässä ja se avaa silmämme näkemään arvojen oikean järjestyksen. Tärkeintä ei ole omistaminen, kunnia ja valta, vaan nöyryys, omastaan jakaminen ja rakastaminen. Vapahtajan syntymäjuhlaan valmistautuessamme meitä kehotetaan etsimään näitä kestäviä arvoja. Rakkaus, joka on joulun syvin sanoma, toteutuu parhaiten antamisessa ja jakamisessa. Meille iäkkäämmille jouluun valmistautuminen tuo mieleen muistikuvia kauan sitten menneiden vuosien jouluista, ja noiden muistojen mukana elämme uudelleen hyvän mielen ja turvallisen lämmön hetkiä. Niihin sisältyy muistoja myös siitä omaisten ja ystävien hyvästä tahdosta, jota olemme saaneet kokea erityisesti joulun vieton yhteydessä. Viettäessämme juhlaa sen oikeassa hengessä se muuttaa elämäämme myös juhlan jälkeisinäkin päivinä, viikkoina ja kuukausina. Jumalan Pojan lihaksituleminen jouluna avaa meille mahdollisuuden pelastukseen, jonka me ortodoksit ymmärrämme koko elämän kestäväksi loppumattomaksi matkaksi kohti Jumalan kaltaisuutta. Toivotan kaikille lukijoille lämmintä joulumieltä, Kristuksen syntymäjuhlan iloa ja valoa! Raimo Sissonen, rovasti, ortodoksinen kirkko 7

8 Rajaseutujuhlia Rajaseututyön alkamista muisteltiin Rajaseututyön alkamisesta on tänä vuonna kulunut 90 vuotta. Rajaseututoimistolla pidetyssä juhlatilaisuuden tervehdyssanoissa Rajaseutuyhdistyksen nykyinen puheenjohtaja, fil.maist. Markku Hakkila loi läpileikkauksen kuluneeseen toiminta-aikaan. Arkinen toimistotila oli saatu muutettua pienin järjestelyin viehättäväksi pienimuotoiseksi juhlatilaksi. Rajaseutuyhdistyksen naistoimikunta oli koonnut voimansa paikkojen järjestämiseksi ja tarjoilun hoitamiseksi. Torstaina klo 15 alkaneeseen tilaisuuteen oli saapunut joukko rajaseutuyhdistyksen jäseniä ja rajaseudun ystäviä. Mukana oli myös Rajaseutuliiton hallituksen jäseniä, sillä heillä oli edellä hallituksen kokous. Juhlavieraiden joukossa oli mm. Suomalaisuuden Liiton entinen puheenjohtaja Heikki Tala, Rajaseutuliiton entisen puheenjohtaja Jussi Carpén tytär Meri-Tuuli Halkola puolisonsa Hannu Halkolan kanssa, Riitta Saksala, Matti Myllyniemi ja entiset Rajaseututoimistonhoitajat Sylvi Huotilainen ja Heli Lehti. Tilaisuudessa kuultiin useita puheenvuoroja. Suomalaisuuden Liiton entinen puheenjohtaja Heikki Tala kertasi vuosien yhteistä aikaa. Rajaseutuliiton puheenjohtaja Timo A. Säkkinen toi Rajaseutuliiton terveiset juhlivalle yhdistykselle. juhlan juonti yhdistyksen II varapuheenjohtaja Arno Latvus. Itse kutsuun oli merkitty, että kyseessä on kahvitilaisuus, jossa on musiikkiohjelmaa, tenori Jyrki Niskanen. Vieraat saivat nauttia upeasta musiikista sanoin ja sävelin. Tenori ja muusikko Jyrki Niskanen tulkitsi monia tunnettuja kappaleita. Osin hän säesti tulkintojaan haitarilla. Lukuisa vierasjoukko juhlisti rajaseututyön pitkää taivalta Rajaseututoimistossa pidetyssä juhlassa. (Kuva: Paula Penttilä.) Rajaseutuyhdistyksen puheenjohtajat: Veikko J Palosuo, metsäneuvos Alaranta Päiviö, maisteri Kuittinen Jaakko, everstiluunt. evp Karttunen Eeva, järj.sihteeri Hakkila Markku, fil.maist Yleiskuva yhdestä myyntitapahtumasta Taivallahden seurakunnan seurakuntasalissa. (Kuva: Heli Lehden kuva-arkisto.) 8

9 Rajaseutujuhlia Rajaseututyötä 90-vuotta Olemme tänään juhlistamassa rajaseudun hyväksi tehtyä 90-vuotista työtä. Suomen itsenäistyttyä rajaseutujen väestön mahdollisuus kehittää elinolojaan huoletti valtion niitä virkamiehiä, jotka tarkkasilmäisesti näkivät elinmahdollisuuksienniukkuuden rajan piirissä asuvien keskuudessa. Rajaseututyön alkamiseksi voidaan asettaa vuosi 1923, jolloin maataloushallituksen ylijohtaja Uuno Brander sai aloitteestaan Valtioneuvostolta määrärahan Kaakkois- Suomen raja-alueiden maatalouden kehittämistä varten. Kohdealueeksi muodostui pian koko rajaseutu. Saman vuoden tammikuussa Suomalaisuuden Rajaseutuyhdistyksen puheenjohtaja Markku Hakkila toivottaa juhlavieraat tervetulleiksi. Edessä vasemmalla on yhdistyksen takavuosien toimistonhoitaja Sylvi Huotilainen ja takana yhdistyksen nykyinen II varapuheenjohtaja Arno Latvus. Liittoon perustettiin rajaseutuosasto, jonka puheenjohtajaksi Brander niin ikään valittiin. Rajaseututyön alkuaikoina maatalouden kehittäminen ja neuvontatyö olivat keskeisin toimenpidealue. Apu sisälsi pääasiassa maataloudellista neuvontatyötä ja se toteutettiin olemassa olevien järjestöjen kuten maanviljelysseurojen ja Marttojen välityksellä. Maataloudellisen neuvontatyön lisäksi rajaseututyössä huomioitiin alkuajoista alkaen rajaseudulle suuntautuva matkailu ja sen edistäminen. Rajaseutuyhdistyksen toimesta tehtiin matkaoppaita, suunniteltiin retkeilyreittejä ja kartoitettiin majoitusmahdollisuuksia. Majoitus järjestettiin 20- ja 30-luvuilla pääosin yksittäisten perheitten kodeissa ja erämaamajoissa, joiden vieraskirjat ovat yhdistyksellä tallessa. Matkailunedistäminen voisi olla osa myös nykyistä rajaseututyötä. Markku Hakkila Rajaseutuosaston itsenäistyminen Neljä vuotta perustamisensa jälkeen Suomalaisuuden Liiton rajaseutuosasto itsenäistyi Suomen Rajaseutuyhdistykseksi puheenjohtajanaan Uuno Brander ja sihteerinä Pekka Puhakka, joka toimi tehtävässä 25 vuotta. Itsenäistymisellä pyrittiin ennen kaikkea selkeyttämään rajaseututyön taloudellinen pohja. Myöhemmin Rajaseutuyhdistys kiinnitti huomionsa rajaseudun lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseen. Yhdistyksen aloitteesta rakennettiin oppilasasuntoloita, jotta kaukana kouluista asuvat lapset saivat mahdollisuuden koulun käyntiin ja opetuslakiin saatiin opettajien palkkoihin rajaseutulisä, mikä edesauttoi pätevien opettajien saamisen rajaseudun kouluihin luvun lopulla koulunkäynti mahdollisuuksien edistämiseksi perustettiin opintoapurahajärjestelmä vähävaraisille, lahjakkaille nuorille. Aluksi toiminnan piiriin kuuluivat kansalaisopistoissa ja ammattikouluissa opiskelevat, mutta mukaan otettiin pian oppikoululaiset, ja toiveena oli, että he aikanaan jatkoopintojen jälkeen palaisivat kotiseutuaan kehittämään. Vuonna 1953 Uusi Suomi lehti lahjoitti ylioppilastyttökilpailun tuoton Rajaseutuyhdistyksen opintoapurahoiksi ja jatkoi tukea vuoteen 1982 asti. Opintoapurahojen jakaminen jatkuu edelleen ja on näkyvä ja keskeinen osa nykypäivän rajaseututyötä. Rajaseututyötä tekevät järjestöt Helsingissä toimiva Rajaseutuyhdistys ei jäänyt ainoaksi rajaseututyötä tekeväksi järjestöksi luvulla rajaseudun auttamiseksi perustettiin Lapin Rajaseudun Ystävät, joka sittemmin muutti nimensä Rajaseudun Ystävät Tampereeksi. Näiden molempien taustalla oli rajaseututyölle omistautunut Vivi Liuksiala. Rajaseudun Ystävät -yhdistyksiä perustettiin 30-luvun aikana useita ja Talvisodan puhjetessa niitä oli 20 kpl ja jäseniä Maataloudellisesta neuvontatyöstä rajaseututoiminta laajeni useille sektoreille. Matkailun ja koulutuksen tukemisen lisäksi tuettiin kirjastotoiminnan kehittämistä, oli tavaralahjoituksia, sairaanhoitajien palkkaamista, terveysasemien perustamista ja talvisodan jälkeen jälleenrakennukseen liittyvää toimintaa. Silloin Rajaseudun Ystävien Liitto hankki kuusi ruotsalaistaloa lastenkodeiksi. Olojen alkaessasodan jälkeen parantua rajaseututyön merkityksen katsottiin vähentyneen ja yhdistysten jäsenmäärä alkoi laskea ja osa yhdistyksistä lopetti toimintansa. 9

10 Rajaseutujuhlia Rajaseutuyhdistys itsenäistyy Rajaseutuyhdistyksen puheenjohtaja, kenttäpiispa Toivo Laitinen halusi koota rajaseututyötä tekevät järjestöt yhteen työn tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien karsimiseksi ja vuonna 1963 hänen aloitteesta perustettiin Rajaseutuliitto. Liittoon yhdistyivät Rajaseutuyhdistys ja Rajaseudun ystäväin Liiton jäsenyhdistykset. Kun Rajaseutuyhdistys itsenäistyi vuonna 1927, se hankki toimistokseen tämän huoneiston juuri valmistuneesta talosta, silloisen johtokunnan henkilökohtaisesti takaamalla lainalla. Toimistosta muodostui rajaseututyön keskus ja tänne majoittui myös Rajaseutuliitto. Valtio lopetti maataloudellisen neuvontatyön tukemisen vuonna 1967, minkä jälkeen rajaseututyö sai valtiolta muuta tukea vielä 1980-luvun lopulle saakka. Kaikki rajaseututyön yhteiskunnalta saama taloudellinen tuki loppui vuonna 1995 ja siksi on ollut tärkeää, että rajaseututyö on saanut säännöllistä tukea muilta yhteystyökumppaneiltaan. Yhteistyötä Wihurin rahaston avulla Rajaseutuliitto pystyi jatkamaan maataloudellista neuvontatyötä vuoteen 2006 asti, valtion rahoituksen lakattua. Jenny ja Antti Wihurin rahasto ryhtyi tukemaan rajaseudun pientilatoimintaa vuonna Toiminta jatkui vuoteen 2006 saakka ja Rajaseutuliiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Tarmo Salo on kirjoittanut tästä teoksen Esimerkin voima Wihurin virstanpylväät Lisäksi Thordenin säätiö ja American Women s Clubovat pitkään tukeneet rajaseututyötä merkittävällä tavalla. Rajaseututyön ohella voimme juhlia Rajaseutu-lehden 90-vuotista taivalta. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuoden 1924 alussa. Lehden tavoitteiksi asetettiin rajaseudun elämän ja olosuhteitten seuraaminen ja sen asukkaitten hyväksi tehdyn työn aktivoiminen. Nämä samat periaatteet ovat edelleen Rajaseutu-lehden perustana, joita nykyinen päätoimittaja Paula Penttilä on merkittävästi edesauttanut. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Siinä missä Rajaseutuyhdistys on toiminnallaan keskittynyt avustamaan rajaseudun ihmisiä, Rajaseutuliiton toiminnan keskeisenä osana on ollut yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Liiton puheenjohtaja Jussi Carpén ideoi vuonna 2001Vuoden Rajakunta hankkeen. Valinnalla Rajaseutuliitto haluaa antaa vuosittain tunnustuksen rajaseutukunnalle, joka on kehittynyt elinvoimaiseksi ja tulevaisuuteen uskovaksi asuin-, työ- ja kasvuympäristöksi asukkailleen. Vuoden rajakunta on valittu vuodesta 2002 alkaen ja on tänä vuonna Parikkala. Valinnan tekee kolmihenkinen raati johon kuuluvat Rajaseutuliiton puheenjohtaja, maakuntaneuvos Timo Säkkinen, valtioneuvos Riitta Uosukainen ja maakuntaneuvos Pekka Nousiainen. Vuosina Wihurin rahasto tuki Rajaseutuliiton koordinoimaa Rajapartnerit-hanketta, jossa luotiin rajat ylittäviä yhteistyöverkostoja Suomen rajan tuntumassa sijaitsevien kylien ja maakuntien toimijoiden kesken Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Sinä aikana kun olen ollut rajaseututyössä mukana, olentutustunut neljään Rajaseututoimistossa työskennelleeseen henkilöön. Kari Sakselaan, Tarmo Saloon, Heli Lehteen ja nykyiseen toiminnanjohtajaan Anu Korpiseen, jotka kaikki ovat osaltaan antaneet tärkeän panoksensa tähän muuttuvaan ja arvokkaaseen työhön. Tulevaisuus Rajaseututyö on muutoksessa ja pohdimme aktiivisesti, miten kehitämme toimintaamme tulevaisuudessa. Mitä ovat ne asiat, jotka nykyisellä rajaseuduilla tarvitsevat tukeamme? Mitä me voimme antaa ja aikaansaada? Nykyisen rajaseututyön perustuu lahjoituksina saadun pääoman tuottoon ja yhteistyökumppaneilta saatuun tukeen. Tämä antaa toiminnan kehittämiselle vain vähän liikkumavaraa. Jos toimintaa halutaan laajentaa, on rahoituspohjaa laajennettava jaon saatava lisää jäseniä sekä yksityishenkilöistä että yhteisöistä. Yhteiskunnan taloudellisen tuen saaminen ei vaikuta kovin realistiselta taloudellisen tilanteen ja painopistealueiden muutosten takia. Haasteista huolimatta me löydämme ratkaisut ja jatkamme pitkää, merkityksellistä perinnettämme. Meidän on muututtava ajan mukana, menettämättä alkuperäistä tarkoitusta rajaseudun ihmisten auttamisesta. YSTÄVÄT HYVÄT, KIITOKSET SYVÄT, MEITÄ KUN MUISTITTE JA KANSSAMME KAHVILLE TULITTE! 10

11 Rajaseutujuhlia Rajaseutuyhdistyksen Naistoimikunta Rajaseutuyhdistyksen naistoimikunta toimii ja on toiminut jo yli 60 vuotta. Rajaseutuyhdistyksessä neljännesvuosisadan ajan sihteerinä toimineen Pekka Puhakan siirryttyä terveydellisistä syistä eläkkeelle, yhdistyksen sihteerinä aloitti vuoden 1949 alussa opettaja O A Kärnä. Hänelle annettiin tehtäväksi muodostaa yhdistykselle naistoimikunta, jonka tulisi osallistua varojen keräämiseen. Johtokunnan kokouksessa ilmoitettiin Naistoimikunnan perustamisesta. Puheenjohtajaksi kutsuttiin rouva Elli Leikola, sihteerinä toimi huoltotarkastaja Kaarina Heinonen ja jäseninä rouvat Elsa Paavolainen ja Hilkka Mäkinen sekä opettaja Anni Lankinen. Varojen keruutoiminta lähti viivytyksittä käyntiin, sillä jo samana keväänä naistoimikunta osallistui Töölön seurakunnan järjestämiin vappumyyjäisiin myymällä erään testamenttilahjoituksen jäämistöä. Tämä lienee ollut naistoimikunnan ensimmäinen myyjäistapahtuma, jonka tuottoa ei tosin ole raportoitu. Saman vuoden toukokuussa Naistoimikunta järjesti myös Rajaseutu-illan yhdessä Karjalaisen Osakunnan kanssa keräten varoja rajaseututyölle. Toimintatavat muotoutuvat ja naiset toimivat Varoja naistoimikunta näyttää keränneen lähinnä myyjäisiä järjestämällä, joka käsistään käteviltä naisilta luonnistui hyvin. Yleensäkin naisten toiminta on ollut talkoohenkistä ja vapaamuotoista jokainen on voinut osallistua toimintaan itselleen sopivimmalla tavalla. Naistoimikunnan jäsenet olivat alusta alkaen aktiiveja myös Rajaseutu-lehden suuntaan, mm. Anni Lankinen pakinoillaan Terveyspakinaa (4/1950) ja Auttavatko lapsesi (3/1951). Myyjäisiä ja muotinäytöksiä Myyjäisten tuotoksi alkuvuosina mainitaan useimmiten hyvä, mutta 1950-luvun puolivälistä alkaen on jo markkamääräisiä mainintoja myyjäisten onnistumisesta. Myyjäispaikaksi vakiintui 1970-luvun alusta Taivallahden seurakunnan tilat. Rajaseututoimistoa lähellä oleva myyjäispaikan sijainti helpottaa myyjäisten järjestelyjä. Naistoimikunnan toimintatapa varainhankkijana on siis ollut lähinnä myyjäisten järjestämistä. Myös muuhun varainhankinnan suunnitteluun ja toteutukseen naistoimikunta on osallistunut osana Toimivaa toimikuntaa. Varojen keruumielessä on järjestetty niin kirkkokonsertteja kuin muotinäytöksiäkin, joiden tuotto on käytetty rajaseudun asukkaille suunnattuun avustustoimintaan. Naistoimikunta itsenäistyi 1970-luvulla niin, että se saattoi itse päättää keräämiensä varojen käyttökohteista. Yleensä varoja kerättiin lähinnä rajaseudun nuorten opiskelijoiden sekä monilapsisten perheiden tukemiseen. Yleensä yksienkin myyjäisten järjestäminen on pienelle naisryhmälle iso voimainponnistus. Ruokatuotteiden, leivonnaisten, käsitöiden, kirjojen ja koristeiden lisäksi myyjäisissä on järjestetty myös arpajaiset. Puffetissa on tarjottu syötävää ja juotavaa. Yhteistyötä Naistoimikunta on saanut tervetullutta apua ja tukea miespuolisilta yhdistyksen jäseniltä ja toimihenkilöiltä, vaikka virallisesti miehiä ei ole ollut naistoimikunnan jäseninä. Ilman miehistä apua myyjäisten rakentamisessa ja purkamisessa naiset olisivat olleet pulassa. Yhteistyö tuottaa aina parhaan hedelmän, ja siitä naistoimikunta on hyvin kiitollinen. Naiset ahkeroivat. Tällä kertaa voileipätehtaassa. (Kuva: Heli Lehden kuva-arkisto.). Rajaseutuyhdistyksen yleensä yhden päivän retkien ohjelman suunnittelussa naistoimikunnalla on ollut huomattava rooli. Näillä retkillä on silloin tällöin myyty arpoja avustuskassan kartuttamiseksi. Pienistä puroista syntyy suuri virta on naisten toiminnan johtoajatus. Vuosien varrella naistoimikunta on omaksi virkistykseksi ja voimien keräämiseksi järjestänyt monenlaisia tutustumiskäyntejä ja retkiä sekä nauttinut kulttuurin antimista. Niin nykyisinkin. Naistoimikunta tänään Naistoimikunnan järjestöllinen rakenne on vuosikymmenten kuluessa keventynyt vapaamuotoiseen suuntaan niin, että toimikunnalla ei ole nimettyä puheenjohtajaa eikä sihteeriä, vaan toimisto toimii kokouksiin kutsujana. Naistoimikunnan painoarvoa tämän vuosituhannen rajaseututyössä korostaa se, että Rajaseutuyhdistyksen johtokunnan naisjäsenet ovat kaikki myös naistoimikunnan aktiiveja toimijoita. Naisten aktiivisuutta työssä rajaseutujen hyväksi kuvastaa sekin, että Rajaseutuyhdistyksen ensimmäinen valittu naispuolinen puheenjohtaja Eeva Karttunen on naistoimikunnan kantava voima. Heli Lehti Kuva ja kuvateksti: 11

12 Riemuvuosi on tullut Näin kirjoitetaan Parikkalassa sijaitsevasta Kansan Raamattuseuran toimintakeskuksen, Oronmyllyn, 50-vuotisesitteessä ja kehotetaan pyhittämään viideskymmenes vuosi. Oronmylly sijaitsee Vuoden Rajakunnassa, Parikkalassa. Sinne on matkaa Helsingistä 350 km, Lahdesta 250 km, Savonlinnasta 60 km ja Parikkalan rautatieasemalta 12 km. Se sijaitsee lähellä kaunista Heralampea. Kirjoittamassaan Oronmyllyn historiassa Heikki Tervonen kuvaa paikkaa: Oronmylly on unohtumaton paikka, joka henkii luonnon hiljaista, häikäisevää kauneutta. Oronmyllyn mäntyinen harjumaisema pulppuavine lähteineen, erämaalampineen, puroineen, harjuineen, luolineen ja rotkoineen on syntynyt noin kymmenentuhatta vuotta sitten viimeisen jääkauden myllerryksessä. Mylly puolestaan on aikoinaan antanut Karjalan ja Savon kylille jauhoa, josta on voitu leipoa leipää. Oronmyllyn lähellä sijaitsevasta Heralammesta suuri osa Parikkalan kunnan koteja saa raikkaan vetensä. Vielä suurempi määrä ihmisiä on saanut olla Orolla Elävän veden lähteillä ja nauttia Elämän leipää. Evästä on saatu myös kotimatkalle. Oronmylly on tunnettu lähinnä Kansan Raamattuseuran leiri- ja toimintakeskuksena, joka vihittiin käyttöön toukokuussa 50 vuotta sitten. Oronmyllyn historia on kuitenkin paljon vanhempi. Oronmylly oli tunnettu vanhimpana ja ehkä suurimpana myllynä Parikkalan pitäjässä, johon tuolloin kuuluivat Simpele ja Saari. Ensimmäinen mylly perustettiin vuonna 1833 isojaon jälkeen. Oronmyllyn pihapiiriä. (Kuva: Anon.) Oronmyllyn kuvamateriaali. Historiaa Viipurin läänin kuvernöörin päätöksellä maaliskuussa 1859 sai talollinen Johan (Juhana) Pitkänen luvan perustaa myllyn Syvänoron kruununtilalle 6 Järvenpään kylässä Parikkalan pitäjässä isojaossa joutuneelle myllypaikalle tullimylly. Se rakennettaisiin Syvänoron puroon, joka tarkoittaa Oron puroa, joka on syvällä harjujen välissä. Mylläri Pitkänen kuoli nuorena. Ainoa lapsi Hilma avioitui sittemmin Pekko Anttosen kanssa, josta tuli Oronmyllylle kotivävy. Hän viljeli peltojaan, kasvatti karjaansa ja hallitsi myllyvaltakuntaansa. Suurimmillaan Oronmyllyllä asuin toistakymmentä henkeä. Pekko Anttonen, Oron Pekko, koki hengellisen heräämisen lähes 70-vuotiaana. Hän oli ollut Kansan Raamattuseuran miestenpäivillä Tainionkoskella 1948 ja siellä vallitsi herätyksen henki luvun alussa myllyssä jauhettiin enää vain omiksi tarpeiksi. Oron Pekko oli tyytyväinen, kun Oronmylly oli siirtynyt toimimaan Jumalan myllynä. Oron Pekon kokema herätys muutti hänen ja koko Oron väen elämää. Myös hänen poikansa Aake- Pekan uskonratkaisun syveneminen vaikutti Oronmyllyn leiri- ja toimintakeskuksen syntymiseen allekirjoitettiin asianmukaiset paperit ja yhdeksän hehtaarin suuruinen alue siirtyi lahjoituksena Kansan Raamattuseuran hallintaan. Kevättalvella pidettiin Orolla jo ensimmäinen leiri, nuorten hiihtoleiri. Leirikeskus vihittiin toukokuun 26. päivänä Paikalla oli yli 2000 henkeä. Parikkalan kirkkoherra Jorma Teräs vihki Oronmyllyn avustajanaan yksitoista pappia. Oronmyllyllä kävijät kokevat sen hengähdyspaikaksi, hengelliseksi kodiksi, Jumalan ihmeeksi, pelastusrenkaaksi ja ihmeiden tyyssijaksi, kohtaamispaikaksi, suvun juhlapaikaksi, sielun levähdyspaikaksi, lapsuuden ja nuoruuden hengelliseksi kodiksi, kiintopisteeksi kotimaassa, autuaaksi keitaaksi uskoville, rippikoulupaikaksi, pyhiinvaelluskohde numero yhdeksi ja ainutkertaisia kokemuksia ja rakkaudellista yhteyttä antavaksi. Tänä päivänä Orolla eletään kuitenkin vahvasti tätä päivää ja katsotaan Vapahtajan kanssa rohkeasti eteenpäin. Keittiötilat on uudistettu, samoin ruokala on kokonaan uudistettu. Näin tilat palvelevat entistä paremmin myös perhejuhlien ja monenlaisten palaverien pitopaikkana. Oronmyllyllä on samassa paikassa juhlatilat, kirkko, kokoontumistilat, pitopalvelu ja majoitustilat kauniin luonnon keskellä. Nuorten tapahtumat, rippikoulut, lasten leirit ja erilaiset taide- ja harrastekurssit pitävät Oron ajan tasalla. Oron vanha myllyrakennus on jälleen vieraitten käytössä. Kesällä voi nauttia kahvit ainutlaatuisessa myllymaisemassa solisevan putouksen vierellä. Oronmyllyä ympäröi kaunis ja rauhallinen erämaaluonto, jossa voi hengähtää ja nauttia Luojan kauniista käsialasta. Ref. Tervonen. H.: Elämän lähteellä Oronmylly 2013 esite 12

13 Kuka minä olen? Antti Vanhanen Aasiasta Suomeen adoptoitu nuori nainen lähti lapsuutensa kotimaahan etsimään juuriaan. Viime aikoina media on kertonut jopa keski-ikäisistä suomalaissyntyisistä aikuisista, jotka lapsena adoptoitiin Pohjoismaihin. He etsivät sisaruksiaan ja vanhempiaan. Useimpien meistä tilanne on parempi. Me tiedämme perheemme ja jotain suvustamme. Viimeistään keskiiässä halu omien juurien tuntemisesta lisääntyy. Luovutetun Karjalan evakkosukupolvi harvenee, mutta toisen ja jopa kolmannen jälkeläispolven kiinnostus suvun menetettyjen kotisijojen tuntemukseen ei ole kadonnut. Sodan jälkeen muuttoliike maaseudulta taajamiin, muuttovirta maatalousyhteiskunnasta ensin teollisuuden sitten palvelujen pariin, oli huomattava. Kuinka paljon Sallassa tai Ilomantsissa oli asukkaita 1950-luvulla? Entä nyt? On sanottu, että Göteborg on Sallan suurin kylä. Suomi ei ole ollut sellainen tiukka luokkayhteiskunta kuten vaikkapa Iso-Britannia. Meillä ei myöskään vallinnut maaorjuutta kuten Venäjällä tai Suomenlahden eteläpuolella. Talonpojat saivat jopa osallistua Ruotsin valtakunnassa kuninkaan vaaliin. Kuitenkin ennen ihminen tiesi paikkansa. Vaikka perinteinen talonpoikaisyhteisö ei toki ollut kaikin puolin ihanteellinen, maanviljelijä tiesi: kuka hän on. Sama koski teollisuustyöläistä. Tämä yhteisöllisyys on murtunut. Suuren tehtaan eläkkeelle jäänyt luottamusmies muisteli, että viime vuodet olivat olleet raskaita hänen tehtävässään. Syynä oli se, että työntekijöiden keskinäinen yhteenkuuluvuus, solidaarisuus oli murentunut. Samaa valitti maanviljelijöiden kohdalla henkilö, joka työnsä puolesta liikkui ja teki työtä maatalousväestön parissa. Ei liene tyhjää nuoren viljelijän sana: Tänne jäävätkin vain kovat jätkät. Myös sukuyhteys on heikentynyt, mihin suurelta osin on luonnollisesti vaikuttanut muuttoliike. Tansaniassa swahilinkielinen sananlasku ilmaisee sikäläistä yhteenkuuluvuutta: Mtu ni watu. Ihminen on ihmiset. Yksilö ei ole irrallaan yhteisöstä, vaan hän kuuluu osana yhteisöä. Siksi olisi tärkeä löytää paikka, johon kuuluu. Järjestöelämä tarjoaa pullollaan mahdollisuuksia. Kuitenkin monen varsinkin keski-ikäisen ja vanhemman ihmisen on vaikea ottaa ensi askelta toivomansa harrasteen tai yhteisön tilaisuuteen. Siksi tarvitaan myös kutsujia ja kehottajia: Lähde mukaani. Erään syvällisen näkökulman johonkin kuulumiseen antaa afrikkalainen tarina. Pappi oli muuttanut uuteen kylään ja vieraili ihmisten kodeissa. Hän saapui vanhan naisen vaatimattomaan majaan. Vanhus asui yksin ja kertoi jääneensä leskeksi sekä lasten muuttaneen työn perässä kaupunkeihin. Pappi kysyi: Tunnette varmaan yksinäisyyttä, kun asutte yksin? Vastaus kuului: Ei, en minä ole yksin. Pappi katseli ympärilleen ja tuumi naisen ajatusten sotkeutuneen. Nainen jatkoi: Jumala on minuna lähellä. Siksi en ole yksin. Vanhan afrikkalaisnaisen puheessa on opetus meillekin. Karjalaisia muusikoita samassa kuvassa Impilahtelaislähtöinen Arvo Kuikka, Taipalsaarella syntynyt Raita Karpo ja Sortavalan poika Reijo Pajamo viihdyttivät salintäyteistä yleisöä Kytäjän Maapirtillä Professori Reijo Pajamon suunnittelemassa ja juontamassa Isänmaallisten laulujen illassa Arvo Kuikka johti sotaveteraanien kuoroa. Yhtenä solistina lauloi Raita Karpo. Ohjelmassa oli virsien ja perinteisten veteraanilaulujen ohella sikermiä Sam Sihvon Jääkärin morsiamesta. Kuva ja teksti: Risto Nihtilä 13

14 Tsasounan vihkimisjuhla Lohkolla Vanhalta Lappeenranta Ylämaa -tieltä, nykyiseltä Ylämaantieltä, kohdalla 2956 erkaantuu kylätie kohti Heikki Timperin maatilaa. Ajo-ohjeiden mukaan olisi hiekkatietä ajettava 600 metriä. Ja siellä, pellon takana pienellä mäellä näkyykin odotettu rakennus, nyt vihittävä tsasouna. Tämän nähdessään autoilijalle tulee mieleen Vanhan Karjalan tarinoita -kirjan kansi ja toisaalta myös mielen maisema myöhäisenä syyskesän iltana kaukana Aunuksessa usvan verhotessa paikallista tsasounaa ja läheistä kylää. Nyt on aurinkoinen syyssunnuntai ja juhlapäivä Ylämaan Lohkon kylässä. Vihitäänhän täällä kylätsasouna. Kylätsasounan ovat aina kaikille avoinna. Heikki Timperillä ja apuvoimilla on suururakka takanapäin. Edessä on vielä katon tervaus. Kupoli oli saatu juuri tervattua. Sen tuoksu leijui ulkona ilmassa ja sisällä tsasounassa aisti palavien mehiläisvahakynttilöiden tuoksun. Tsasounan rakennuspaikan siunaaminen tapahtui liki neljä vuotta sitten, Vuosi sitten uutisoitiin tsasounan ristin siunaamisesta. Nyt tänään, 8.9. oli kylätsasounan vihkiäiset, mitä todisti 120 juhlavierasta. Klo 14 alkaneen juhlan tervehdyssanat lausui tsasounahankkeen isä ja puuhamies Heikki Timperi. Hän kertoi, että nyt käyttöön vihittävä tsasouna edustaa tyyliltään 1500 luvun rakentamisperinnettä Karjalassa ja Pohjois-Venäjällä ja jatkoi: Tällainen vaatimaton hiljentymispaikka oli yleensä jokaisessa kylässä, suuremmissa useampiakin. Koska ihmiset olivat vähävaraisia ja ikonien hankkiminen vaikeaa, saatiin hankittua vain melko vaatimattomat ikonit. Mehiläisvahakynttilät valaisivat huonetilan. Edelleen Heikki Timperi kertoi, että viime syksynä ristin siunaamistilaisuudessa pyydettiin ikonimaalari Liisa Tynkkystä valitsemaan ja maalaamaan tähän tsasounaan sopivat ikonit. Vuoden aikana hän maalasi tänne kolme ikonia; Smolenskin Jumalanäiti, Kristus valtaistuimella ja kolmantena Pyhät Sergei ja Herman Valamolaiset, joiden muistoksi tämä tsasouna pyhitetään. Nämä ikonit edustavat Aunuksen Karjalassa käytettyä tyylisuuntaa samalta ajalta kuin kylätsasounan malli on. Juuri 8. syyskuuta ortodoksinen kirkko viettää Jumalansynnyttäjän, Neitseen Marian syntymäjuhlaa. Suomen ortodoksisessa kirkossa vietetään syyskuun 11. päivää pyhäinjäännösten palauttamisen muistopäivänä. Perimätiedon mukaan pyhittäjäisien reliikit siirrettiin Novgorodista takaisin Valamoon. Tervetuliaissanojen jälkeen alkoi tsasounan vihkimistoimitus, jonka suoritti Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, isä Timo. Häntä avusti toimituksessa suntio Kauko Pussinen. Mukana oli myös lauluryhmä; Liisa Tynkkynen, Annikki ja Mauno Lyijynen kanttori Jarmo Hutun johdolla. 14

15 Lohkolla nyt vihitty tsasouna edustaa tyyliltään 1500-luvun rakentamisperinnettä Karjalassa ja Pohjois-Venäjällä. Isä Timon puheessa tuli esille Etelä- Karjalan alueen uskonnollinen historia; alue on ollut aluksi ortodoksien, sitten katolinen ja vasta myöhemmin luterilainen. Isä Timon vihkimispuheessa kertaantui moneen kertaan kiitos, kunnia ja pyhyys kuten myös lauluryhmän veisuussa. Puheensa päätteeksi isä Timo toivotti Heikki ja Briitta Timperille sekä kaikille läsnä oleville monia arvokkaita vuosia. Puheissa korostui myös se, että tsasounan ovet aina kaikille avoinna. Ennen varsinaista vihkimisseremoniaa ja sen jälkeen paikalla olijat voivat tutustua kylätsasounan sisätiloihin. Vieraskirjaan saattoi laittaa nimensä sekä tukea vapaaehtoisesti kylätsasounaa laittamalla lahjoituksensa uuteen haavasta tehtyyn lippaaseen. Saaduilla lahjoituksilla on tarkoitus hankkia tervaa tsasounan katon tervaamiseen sekä tukea tsasounan ylläpitokustannuksia. Heikki ja Briitta Timperin lapsenlapset myivät tsasounassa itse valmistamiaan mehiläisvahakynttilöitä. Vieraat saattoivat sytyttää sellaisia tsasounassa tai kotona. Virallisen osuuden jälkeen siirryttiin nauttimaan hapanlohkoista ja juhlakahveista. Täällä ihminen koki ajan pysähtymisen. Oli rauha. P.P. Tsasounan vihkimisseremonia on päättymässä. Kuvassa Heikki Timperi ja isä Timo Tynkkynen. 15

16 70 vuotta muistoja Kenttäradalta Mirjami Jurmu Raskaan raadannan alla nuori puolalainen reuhtoo pikkulintu istahtaa ja laulaa lauluansa meidän sielumme kuin suruissaan harhailevat ympäri Suomen maata. Näin kuuluu puolalaisen sotavangin Josef Molkan muistelmateoksessa Sota minun muistoissani. Molka oli yksi kahdesta tuhannesta vangista, jotka joutuivat pakkotyöhön Hyrynsalmen-Kuusamon kenttäradalle vuosina Kenttärata tarkoittaa kapearaiteista junarataa. Saksalaiset aloittivat radan työstämisen sotajoukkojen huoltotarkoituksiin kesällä Salamasota ei onnistunut Suomen korpisissa oloissa, joten radan valmistuminen oli sotajohdolle elintärkeää. Kenttärata olikin suurin saksalaisten Suomeen kohdistama rakennusprojekti sota-ajalla. Radan rakennuksesta vastasi aluksi sotilaallinen rakentajajärjestö Organizatio Todt. Työvoimaksi Suomeen tuotiin venäläisiä, puolalaisia ja ukrainalaisia sotavankeja, sekä saksalaisia rangaistusvankeja. Myöhemmin työhön osallistui suomalaisia rakennusyhtiö Polarin kautta, mutta pääasiallisena työvoimana olivat loppuun asti venäläiset vangit. Sotavankien kovan kohtelun takia Kenttärata sai paikallisten keskuudessa synkän nimityksensä Kuolemanrata. Suurin osa vangeista menehtyi nälkään ja kylmään, osa joutui saksalaisten teloittamaksi. Ratapenkasta tuli monelle vangille hauta. Vankien ankaraan kurinpitoon liittyi poliittisen vihollisuuden ohella myös ideologisia syitä. Hitler oli julistanut bolshevismin kansallissosialismin pahimmaksi viholliseksi. Lisäksi itäeurooppalaiset nähtiin rotuoppien mukaan slaavilaisena roskaväkenä. Sikoja ihmishahmossa, kuvaili saksalainen tiedottaja sotavankeja oikeistolehti Hakkapeliitassa vuonna Rata on merkittävä pala paikallishistoriaa. Se on paitsi joukkohauta sadoille pakkotyöläisille, myös muisto saksalaisten ja suomalaisten kulttuurien kohtaamisesta. Saksalaissyntyinen Anke Müller on elänyt Taivalkoskella jo 13 vuotta. Müller painottaa kenttäradan kiehtovuutta matkailijoille ja siitä tiedottamisen tärkeyttä. hänen mukaansa saksalaiset ovat olleet tervetulleita Taivalkoskelle, kiitos paikallishistorian. Vanhempi sukupolvi muistelee hyvällä niitä saksalaisia, jotka olivat täällä kenttäradan aikaa. Saksalaisilla ja suomalaisilla oli yhteinen vihollinen. Heidän kanssaan käytiin kauppaa ja seurusteltiin normaalisti. Häpeän takia tästä tietenkin vaiettiin vuosien ajan. Tuomo Horsma kertoo Isokummun muistomerkillä kenttäradan historiasta. Kuva Minna Lehtola 16

17 Tämän vahvistavat vanhemmat taivalkoskelaiset, jotka elivät kenttäradan rakentamisen aikaan. En asunut niin lähellä rataa, että olisin niitä vankeja pahemmin tavannut. Mutta ne saksalaiset olivat ihan hyväkäytöksisiä. Kävivät välillä ostamassa kalaa, perunoita ja sen sellaista. Niillä oli Kuusamossa tanssipaikka, jossa käytiin välillä vierailemassa. Kertoo Sohvi Nissiaho sota-ajan kokemuksistaan. Rataa lähempänä asuneella on läheisempää kokemusta radan synkästä puolesta. Nimettömäksi jättäytyvä henkilö muistelee kohtaamisiaan puolalaisten sotavankien kanssa: Puolalaisia vankikarkureita tuli taloon nälkäisinä ja kurjina. Eihän me niiden kieltä ymmärretty, mutta ruokaa ne tietenkin anoivat. Saksalaiset ampuivat karkulaiset, kun kiinni saivat. Ei meidän saksalaisia pelätä tarvinnut, mutta säälitti kauheasti ne vangit. Saksalaisten ja suomalaisten suhteissa oli myös ryppyjä. Kehnosti suunniteltu rata oli altis vahingoille etenkin soisilla alueilla ja usein saksalaiset leimasivat vastoinkäymiset sabotaasiksi. Saksalaissotilaiden suosio naisten keskuudessa herätti ajoittain katkeruutta paikallisissa miehissä, mikä johti tappeluihin. Hoitokodin asukit muistelevat hieman huvittuneina myös kaupankäynnissä tapahtunutta huiputusta: Joku keksi tappaa korppeja ja myydä ne sotilaille metsoina. Taivalkoskelainen Tuomo Horsma on tutkinut kenttäradan historiaa. Horsmalla on hyvin henkilökohtainen side rataan, sillä hänen isänsä Janne Horsma oli saksalaisen valokuvaajan Ernst Heinzelmannin ystävä. Heinzelmann tapasi vain 13-vuotiaana Jannen kuvatessaan radan valmistumista Metsäkylässä. Leskiäidin poika herätti Heizelmannin isälliset tunteet ja kaksikon välille muodostui ystävyys Heinzelmannin lähtöön asti. Vuosia myöhemmin yhteydenpito miesten välillä elpyi helsinkiläisen Matti Haron avulla. Tuo yhteys osoittautui historiallisesti korvaamattomaksi. Sodan hävinneinä osapuolina Saksa ja Suomi tuhosivat paljon tietoa liittyen kenttäradan rakennuksiin. Loput hukkuivat myöhempien vuosien neuvostosensuurin ja häpeän ilmapiiriin. Heinzelmann oli kuitenkin koonnut kirjoituksia, tilastoja ja valokuvia noilta ajoilta. Nämä Evl. Kimmo Rajala pitämässä puhetta Taivalkosken kenttäradan 70v. muistojuhlassa , Isokummun muistomerkillä. Kuva Minna Lehtola tiedot kulkeutuivat Jannen omistukseen, jolta ne päätyivät lopulta tämän pojalle, Tuomolle. Kenttäradasta kertoviin asiakirjoihin on muutenkin hankala päästä käsiksi. Ilman isäni perimiä tietoja, monet rataa koskevat faktat olisi kadotettu ainiaaksi. Se antaa minullekin hyvän syyn vaalia kenttäradan muistoa ja levittää tietoisuutta siitä. Horsma kertoo. Kenttäradan merkitystä paikallisille selviteltiin kyselyllä taivalkosken keskustassa. Kaikkien haastateltavien mielipiteistä tuli selväksi yksi asia: kenttäradalla ei ole tarpeeksi näkyvyyttä. Ei kunnollisia opasteita. Muistomerkki piilossa ja koulussakaan aiheesta ei puhuta. Onko yhden alueen merkittävimmästä historiallisista kohteista annettu painua unholaan? Isokumpuun ja Metsäkylään on suunniteltu uusia polkuja ja opasteita. Ikävä kyllä monet maanomistajat ovat haluttomia hyödyntämään kenttärataa, Horsma toteaa. Paikallishistorian opetusta puolestaan hankaloittaa tiukka tuntiaikataulu. Horsma sanoo esitelmöineensä kenttäradasta yläkouluikäisille, mutta aiheen ujuttaminen oppitunneille on vaikeaa. Yleensä kiinnostus paikallishistoriaan herää vasta vanhemmalla iällä. Harva nuori lähtee omapäisesti etsimään tietoa. Olisiko synkkä kutsumanimi Kuolemanrata vetävämpi nimitys radalle? Ainakin Taivalkosken keskustassa tavattavan nuorison mukaan se herättää mielenkiinnon herkemmin. Vanhempien ihmisten mielestä historiallinen nimitys on kuitenkin soveliaampi. Kenttärataa on yritetty hyödyntää liikennöintitarkoituksessa, mutta VR on katsonut sen kannattamattomaksi. Kenttärata on lisämahdollisuus matkailuun, mutta enemmän siitä tulevat kyselemään yksityishenkilöt, mitä turistimassat. Tärkeintä on tulevaisuudessakin taata radan säilyminen jälkipolville. Sunnuntaina Taivalkosken kenttäradan Isokummun muistomerkillä vietettiin kenttäradan 70v. muistojuhlaa tuli täyteen 70 vuotta siitä, kun rata otettiin käyttöön. Taivalkosken kunta laski muistomerkille seppeleen ja evl. Kimmo Rajala Pohjois-Pohjanmaan, puolustusvoimien aluetoimiston päällikkö, piti puheen sekä Tuomo Horsma opasti kenttäradan historiaan. Tilaisuus jatkui Jokijärven kylätalolla katsauksella kenttäradan historiaan ja musiikkiesityksillä. 17

18 Milla Laisin väitös KTM Milla Laisin väitöskirja Deregulation s impact on the railway freight transport sector`s future in the Baltic Sea Region (Markkinan vapautumisen vaikutus rautatierahtisektorin tulevaisuuteen Itämeren alueella) tarkastettiin klo 12 Kouvola-talon Honkasalissa, Kouvolassa. Vastaväittelijänä toimivat tutkimusprofessori Pekka Leviäkangas, Oulun yliopisto ja professori, vararehtori Yuij Fedotov, Graduate School of Management, GSOM, Pietari, Venäjä. Kustoksena toimi professori Olli-Pekka Hilmola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Tekniikan tohtori Milla Laisi kertoo väitöskirjastaan Olen alun perin valmistunut tradenomiksi (BBA) Lahden ammattikorkeakoulusta vuonna 2001, jolloin opiskelin kansainvälistä kauppaa ja logistiikkaa. Koulun jälkeen hakeutuminen logistiikka-alalle oli itsestään selvää, ja työskentelin vuosia Venäjän transito-liikenteen sekä meriliikenteen parissa. Vuosien kuluessa huomasin, että halutessani edetä urallani, maisteriopinnot olivat lähes pakollinen kokonaisuus. Hain ja pääsinkin Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) ja Pietarin valtiollisen yliopiston kauppatieteiden tiedekunnan kaksoismaisteriohjelmaan, jossa kahdessa vuodessa suoritettiin kaksi korkeakoulututkintoa kahdessa eri maassa. Vaikka logistiikka astuikin elämääni jo vuosia aiemmin, rautatiet tulivat kuvioihin vasta loppuvuodesta Tuolloin aloin tekemään graduani Lappeenrannan teknillisen yliopiston Kouvolan yksikössä Ratahallintokeskuksen (nykyinen Liikennevirasto) tilaamassa projektissa. Työssä tutustuin Ruotsin ja Puolan rautatierahtimarkkinoihin, ja samalla se toimi lähtölaukauksena junien parissa työskentelemiselle. Kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä projektin läpivientiin, jonka lopputuloksena aloitimme professorin kanssa keskustelut mahdollisesta väitöskirjasta. Päätös jatko-opintojen aloittamisesta syntyi syksyllä 2009, ja viimeiset neljä vuotta olen viettänyt mielenkiintoisen aiheen parissa rautatierahtimarkkinan vapautumista tutkien. Tekniikan tohtori Milla Laisi. Väitöskirjassa tutkin miten rautatierahtimarkkinan vapautuminen on edennyt Itämeren alueen maissa. Euroopan Unioni vapautti markkinan vuoden 2007 alusta, mutta jo tätä ennen useat maat, esim. Ruotsi, Iso-Britannia ja Saksa, olivat avanneet markkinat kilpailulle. Alueelta löytyy myös päinvastaisia esimerkkejä, kun Suomessa ja Liettuassa on vain yksi aktiivinen toimija. Tutkimuksen yksi uutuusarvoista on sen aineistossa; tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla rautatierahtialan toimijoita kuudessa Itämeren alueen maassa. Tämän lisäksi aineistoa kerättiin Suomesta ja Ruotsista erilaisia metodeita käyttäen. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös maakohtaisia erityispiirteitä, joiden huomattiin vaikuttavan markkinan kehittymiseen. Suomessa raideleveys poikkeaa yleisesti Euroopassa käytössä olevasta raideleveydestä, minkä vuoksi käytetyn kaluston markkinat ovat rajalliset. Ruotsissa uusien yritysten markkinoille tuloa on helpottanut vahva yhteistyö ja tukiverkosto, jota tukee myös vanhan valtiollisen toimijan positiivinen asenne yksityisiä rautatierahtiyrityksiä kohtaan. Puolassa vanha valtiollinen yritys lähetti mieluummin kalustoa romuttamolle kuin myi sitä yksityisille yrityksille. Venäjällä taas korostui henkilökohtaisten suhteiden merkitys. Maiden erityispiirteistä huolimatta markkinoille tulon esteet koettiin samoiksi. Markkinoille tuloa estävät eniten kaluston hankinta, byrokratia sekä tarvittavat investoinnit. Ongelmista huolimatta haastateltavat uskoivat, että rahtikuljetuksia siirtyy enenevässä määrin rekkaliikenteestä rautateille. Osasyynä tähän on rikkidirektiivi, markkinan riippuvuus öljystä sekä Euroopan Unionin säädökset, jotka tulevat vaikuttamaan uusien kuljetusreittien harkintaan. Vaihtoehdoksi on tarjottu rautatiekuljetuksia, jotka ovat ympäristöystävällisempi kuljetusmuoto. Tulosten mukaan markkinan vapautumisen jälkeen aluksi markkinalla toimivien yritysten määrä kasvaa huomattavan nopeasti, mutta ajan kuluessa suuremmilla toimijoilla on tapana ostaa pienempiä yrityksiä. Näin on käynyt pioneerimaissa ja näin uskotaan tapahtuvan muuallakin. Rautatierahtimarkkina myös kansainvälistyy, mikä näkyy yhteistyösopimuksina sekä kasvavana määränä yritysostoja ja fuusioita. Maakohtaiset erityispiirteet vaikuttavat myös kansainvälistymiseen. Myös Venäjän rautatiemarkkinan uskotaan vapautuvan täysin kilpailulle, ja yhteistyön venäläisten ja eurooppalaisen rautatierahtiyritysten välillä odotetaan kasvavan. Itämeren alueen rautatierahtimarkkinan oletetaan kehittyvän, ja houkuttelevan lisää rahtia rekkakuljetuksista rautateille. 18

19 Mietteitä joulun alla Rakas kotimaamme, Suomi, on itsenäisenä vapaana valtiona ollut pian 100 vuotta., siis vain yhden pitkän ihmisiän verran. Koska oma lapsuuteni ajoittuu itsenäisyytemme alkuvuosille, voinen kertoa joitakin muistamiani ja kokemiani noilta ajoilta. On Suomi köyhä, laulettiin. Ei se köyhyys kuitenkaan niin oleellisesti vaikuttava asia liene ollut, ainakaan Etelä-Suomen rintamailla ja paremmin toimeentulevan kansan keskuudessa. Suomen kansasta suurin osa lienee ollut maaseudulla olevaa, omavaraistaloudessa elävää pienviljelijäväestöä. Olot olivat yksinkertaiset ja niukat, mutta suoranaista nälkää ei nähty. Viimeiset suuret nälkävuodet ajoittuvat edellisen sukupolven, mm. isoäitini lapsuuteen, 1860-luvulle. Sitä ei kuitenkaan sovi unohtaa, että todellista suurta köyhyyttä myös oli, ja yhteiskunnan apu oli olematonta. Köyhä kansanosa nousi vaatimaan elämisen oikeuksiaan. Syttyi surkea, Joulukirkkomatka silloin ennen. (Kuva: E-L. Jääsmaan kuva-arkisto.). verinen kansalaissota, jonka jättämiä haavoja nuori valtio joutui pitkään parantelemaan. Itsenäistynyt maa alkoi ripeästi kehittää elinkeinojaan. Maataloudessa koneistusta lisättiin ja viljelyaloja laajennettiin. - Koskelan Jussi löi kuokkansa suohon ja kaivoi ojat. Saarijärven Paavon tilaltakin taisi halla karkota. Myös teollisuutta syntyi. Suomen suuria metsävaroja alettiin hyödyntää. Kaikki tämä tietysti paransi kansakunnan elämää, mutta uutteruutta tarvittiin edelleen. Lakisääteisiä loma- ja vapaa-aikoja ei ollut. Juhlimiseen ei ollut tilaisuutta eikä juuri varojakaan. Yhteiskuntaelämää ja sosiaalisia oloja alettiin myös parantaa. Köyhien vanhusten ei enää tarvinnut elää ruotiukkoina ja mummoina, eikä lapsia enää myyty huutolaisiksi. Suurin ja tärkein uudistus lienee kuitenkin ollut kansanopetus. Säädettiinhän näihin aikoihin laki yleisestä oppivelvollisuudesta ja kansakouluja alettiin rakentaa kautta maan. Kaikki ylläkerrottu ei tietysti ole omakohtaista, vaan mieleen painumaa aikuisten puheista ja heidän kokemastaan, opettamalla opittua ja luettua. Kun pian taas saamme juhlia maamme itsenäisyyden vuosipäivää, on meidän hyvä kiitollisuudella muistaa menneiden sukupolvien työtä ja heidän ponnistuksiaan. Saanen vielä kertoa joitakin omakohtaisia muistoja lapsuudestani 20- luvun Suomesta. Vaikka elämä oli yhtämittaista työntekoa, joulua ja juhla-aikaa odotettiin, ja aina se tuli, tekemättä. Ei niin kuin naistenlehdet nykyään saattavat kehottaa. Kaikki työt korjattiin pois ja koti siivottiin. Joka päivä lämmitettävässä tuvan uunissa paistettiin piirakoita ja esim. lanttulaatikkoa. Samoin kinkku, joka syysteurastuksen jälkeen oli suolavedessä odottanut pääsyään jouluateriaksi. Jouluksi leivottiin myös pullaa, jota ei silloin monestikaan kahvipöydässä nähty. Pullajauhot oli haettava kaupasta. Suomessa ei vielä silloin vehnää viljelty, eikä ollut vehnämyllyjäkään. Kerran pääsimme sisareni kanssa isän mukana jouluostoksille kylän osuuskauppaan. Hevosella sinne köröteltiin. Vehnäjauhojen lisäksi ostettiin pussi riisiä ja toinen pussi sekahedelmiä joulukiisseliin. Vielä paketti kuusen kynttilöitä, joulunamusia kuuseen sekä muutamia omenoita, jos niitä sattui kaupassa olemaan. Joulukuusi tuotiin aattona tupaan ja pystytettiin keskilattialle. Meidän kuusessa oli nauha, joka kiersi latvasta alaspäin. Siinä luki hopeakirjaimin: Kunnia olkoon Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisten kesken. Alemmilla oksilla oli pitkä rivi eri valtioiden lippuja. Sen sanottiin kertovan siitä, että joulun sanoma kuului kaikille kansoille. Joululahjoja ei paljon ollut. Eräänä jouluna saimme äidin tekemät Molla- Maija -nuket, toisen kerran punaiset silkkinauhat letteihimme. Makeisina saattoi olla pieni rasia rusinoita. Muistan myös elämäni ensimmäisen joulukirkkomatkan. Se oli v tai Aikaisin oli Laihajärveltä lähdettävä kohti Säkkijärven kirkkoa, sillä jumalanpalvelus alkoi jo kuudelta. Siinä, missä kirkkotie ylämäes- 19

20 sä erkani vanhalta Viipurintieltä ja kaartoi kohti kirkkoa, oli silmäin edessä kaunis valkea kirkko. Torni kohosi ylväästi kohti taivasta. Kirkko näytti sisältä olevan valoa tulvillaan ja joka akkunalla kaksi kynttilää. Kellot kumahtelivat. Isä sitoi hevosen puomiin ja laittoi loimen selkään, taisipa vällynkin nostaa. Sisälle tultaessa oli kirkko aivan täynnä ihmisiä. Vanhemmille kuitenkin löytyivät istumapaikat seinänvieripenkiltä oven vierestä, mutta me pikkutytöt jouduimme seisomaan heidän selkiensä takana. Väsymyshän siinä tuli kesken aamu-unien herätettynä, kylmästä talviaamuna sisään tulleena ja paksuissa talvitamineissa. Mieleeni on kuitenkin jäänyt elävä muisto kirkon kruunuissa palavista elävistä kynttilöistä ja urkujen soitosta virrenveisuineen. Sellaista en ollut ennen kokenut. Kun sitten jatkosodan aikana jouduin muutamia kertoja kulkemaan Säkkijärven entisen kirkonkylän ohi ja näin raunioksi tuhotun kirkon; sen valkeat seinät noesta mustuneina, oli se todella sisintä raastava näky. Myöhemmin rauniot hävitettiin, mutta muistoja ei voi hävittää - Rauha Kaitainen, Virolahti Siunaa ja varjele meitä Korkein kädelläs. Kaitse ain kansamme teitä vyöttäen voimalla meitä heikkoja edessäs. Heramme kirkasta meille kasvosi laupiaat, niin että armosi alla toivoa rohkaisemalla kukkivat roudan maat. Vaivoissa näytä meille kasvosi laupiaat. Uuno Kailas Joulukuusi, vaatimatonkin luo jouluista tunnelmaa. (Kuva: E-L.Jääsmaan kuva-arkisto.) Joululahja Tänä päivänä lapset kilpailevat lahjojen kappalemääristä. Joku jopa paketoi kaikki pienetkin tavarat eri paketteihin, että lahjakääröjä olisi runsaasti. Pian joulupukit kiertävät katuja ja marketteja tapaamassa asiakkaitaan. Sodanjälkeisessä lapsuudessa ei joulupukkia taidettu nähdä kuin jouluna? Silloinkin saattoi ilmaantua vain lahjapussi. Kummallisesti kuitenkin rapulle jätetyt kirjeet katosivat ja joku hahmo kävi ikkunan takana koputtelemassa. Tällaisessa yhteydessä muistan huolenaiheeni pukille, että kävisi katsomassa myös läheisen tiilitehtaan uusia asukkaita. Joulu tuli vähäisine lahjoineen. Nukkekin oli, mutta mikä pettymys! Pää oli jotenkin kutistunut. Ei ollut suhteessa vartaloon. Äiti lohdutti, että lähetetään ensi vuonna Korvatunturille korjattavaksi. Sinne oli pitkä aika, mutta ei auttanut kuin sopeutua, kun paremmastakaan ei ollut tietoa. Niin sitten koitti aika, kun sisareni kanssa veimme nukkemme rappusille Korvatunturin matkaa varten. Sitten vain jäätiin odottamaan niiden paluuta! Koitti jouluaatto. En muista, että oliko meillä pukki, vai vain muutoin toimitettu lahjaerä. Sisareni kanssa avasimme paketit ja kuinka ollakaan! Entiset nukkemme olivat korjattuina oikeankokoisilla päillä ja toisissa paketeissa olivat oikeat vauvanuket, joilla oli viimevuotisten nukkejen päät. Nyt kaikki olivat sopusuhtaisia! E.H. Jouluilta Syvä rauha laskee ylle kylän kattojen, ikkunasta hohtaa joulunvalo lämpöinen. On jouluilta, juhla seimenlapsen pienoisen. Tuttuun tupaan saapuu yksinäinen matkamies, suojan, lämmön antaa lapsuuskoti ja sen lies. Kodin täyttää rakkaan jouluvirren sävelet, lasten laulut, leikit, tonttuset. On jouluilta, juhla kodin, lasten, nuorten, aikuisten. Kumu, häly, kiire mainen on ympärillä vaiennut. Rauhaa, suurta juhlaa soivat kirkonkellot nyt. Kuusi tuoksuu, loistaa lasten silmät kilpaa tähtivyön. On jouluilta, juhla Vapahtajan synnyinyön. Leino U. Karjalainen 20

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011

Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Nimikkosopimushankkeen raportti 2/2011 Maa/alue Hanke Senegal Kirkon koulutyö Hankenumero 13430 Kumppani Raportoija Senegalin Lutherilainen kirkko / ELS Raportoijia: Niokhor Séne (kummityön vastuuhenkilö)

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat

Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Laula kanssain Eläkeliiton laulujuhlat 2.-3.8.2013 Joensuu Kutsumme kaikki ikäihmisten kuorot ja lauluryhmät kokemaan laulun voimaa Joensuun laulurinteelle,

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 3/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 11.12. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUKSEN SYNTYMÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beetlehem on kaupunki Juudan vuoristossa n. 770 m merenpinnan yläpuolella Hebronin

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Omatoiminen tehtävävihko

Omatoiminen tehtävävihko Rippikoulu 2014 Ilomantsin ev.lut. seurakunta Omatoiminen tehtävävihko Nimi Rippikouluryhmä palautettava viimeistään 30.4.2014 Rippikoulusi alkaa nyt eikä vasta kesällä leirijaksolle tullessasi. Omatoimiset

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10

Hyvä muistaa ja tietää. Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Alkkari Elokuu 2005 Sisällysluettelo: Hyvä muistaa ja tietää 2 Kutsu suunnittelemaan 20-vuotisjuhliamme 3 Alateen Kolon tiedotus 4 Seuraava alkkariviikonloppu 5 Tapahtumia 10 Hyvä muistaa ja tietää Askelvihkotilaukset

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 Mäntsälä Puhelin 019 -- 6871

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003

YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) Sivistysosaston toimisto Minna Vallin 1.12.2003 YLÖJÄRVEN KAUPUNKI 1(5) KANSALLISEN VETERAANIPÄIVÄN (27.4.), KAATUNEITTEN MUISTOPÄIVÄN (toukokuun 3. sunnuntai) JA ITSENÄISYYSPÄIVÄN (6.12.) VIETON MENETTELYTAPAOHJEET. Yleistä Ohje sitoo kaikkia allekirjoittaneita

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO

LAHJAT JUMALALTA SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 JOHDANTO SISÄLTÄÄ: JOHDANTO + ASKARTELUTEHTÄVIÄ TEEMA: BÁB JA BAHÁ U LLÁH IKÄSUOSITUS: 7-8 LAHJAT JUMALALTA JOHDANTO Syksyllä on kaksi tärkeää päivää jokaiselle bahá ílle - pyhäpäiviä, Bábin ja Bahá'u'lláhin syntymäpäivät!

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

RovaniemenYrittäjät r.y.

RovaniemenYrittäjät r.y. RovaniemenYrittäjät r.y. TOIMINTAKERTOMUS 2005 PUHEENJOHT AJAN KATSAUS Kulunut toimintavuosi oli yhdistyksemme 18. Yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan hyvinvoinnille korostettiin niin kuntalaisille kuin

Lisätiedot

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia.

Suomikoululainen. Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan. Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia. Suomikoululainen Tammikuu 2012 Puheenjohtajan Palsta: Yhteishenkeä tarvitaan Jäsenkokous 04.02.2012 Tervetuloa! Kirjaston kuulumisia 1 Puheenjohtajan palsta Hyvää alkanutta Uutta Vuotta 2012! Mitähän tuleva

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Pyhien isiemme esirukouksien tähden Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Aamen. Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010

KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Kymenlaakson Reserviläispiiri ry Piirihallitus 25.10.2009 KYMENLAAKSON RESERVILÄISPIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. JOHDANTO Kymenlaakson Reserviläispiiri ry:n 53. toimintavuosi noudattaa Reserviläisliitto

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Lotta-patsas Kirkkokadulla

Lotta-patsas Kirkkokadulla Kaupunginhallitus 473 29.10.2012 Kaupunginhallitus 497 12.11.2012 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDET 6.12.2012 733/014/2012 KH 473 Kaupungin, seurakuntayhtymän, Maasotakoulun, rajavartiostojen ja järjestöjen

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali Huhtala, Kaisa Haanpää, Liisa Halonen, Erkki Harju, Aulikki Ihalainen,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 3 3/20.5.2015. JUMALANPALVELUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 3 3/20.5.2015. JUMALANPALVELUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1 JUMALANPALVELUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona 20.5.2015 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Keskusseurakuntatalo, Rauhankatu 14, kolmannen kerroksen kokoushuone Läsnä Korhonen Erkki

Lisätiedot