Laukaan ja Konneveden kuntaliitosselvityksen raportti

Transkriptio

1 Laukaan ja Konneveden kuntaliitosselvityksen raportti

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Selvityksen taustaa Kuntien nykytilannekuvaus Väestö Uuden kunnan väestöennuste Työllisyystilanne Pendelöinti Talous Luottamushenkilörakenteet Tiivistelmät työryhmien raporteista Henkilöstötyöryhmä Hallintotyöryhmä Taloustyöryhmä Tietotekniikka- ja viestintätyöryhmä Peruspalvelutyöryhmä Elinkeinotyöryhmä Vapaa-aikatoimen työryhmä Tekniikan ja maankäytön työryhmä Kasvatus- ja koulutuspalvelujen työryhmä Odotukset uudelle kunnalle Luottamushenkilöorganisaation odotukset uudelle kunnalle Kuntalaisten odotukset uudelle kunnalle Henkilöstön osallistuminen prosessiin Uuden kunnan strategiset lähtökohdat Elinvoimaisuus ja toimintaympäristö Talous Henkilöstö Palvelut Demokratia ja alueellinen vaikuttaminen... 28

3 1 Johdanto Laukaan ja Konneveden kuntien valtuustot päättivät käynnistää kuntien kesken, omana työnä, kuntaliitosselvityksen. Samalla päätettiin selvittää myös muut mahdolliset kuntien välisen yhteistyön muodot. Tällöin todettiin, että selvityksen keskeisin tavoite on tuottaa tietoa muutostarpeen arvioinnin tueksi. Selvitystyön aikana tulee nostaa esiin reunaehdot, joita liitoskumppanit mahdolliselle liitokselle asettavat. Mahdollisen kuntaliitoksen vaikutuksia tulisi selvitystyössä osata arvioida pitkälle tulevaisuuteen. Kuntarakenne elää muutosten aikaa. Kuntarakenneuudistustyöryhmän raportissa on tämän selvityksen molemmille kunnille osoitettu oma suunta. Suunnat ovat tämän kuntaliitosselvityksen vastaiset: Laukaa Jyväskylään ja Konnevesi Äänekoskelle. Jo kuntaliitosselvitystä käynnistettäessä todettiin, että Laukaan ja Konneveden yhdistymistä pohdittaessa avoimeksi kysymykseksi jää se, miten paljon valtio antaa todellisuudessa arvoa ns. vapaaehtoisuudelle kuntarakenteiden ja -jaon muutoksessa. Olisiko mahdollisen uuden kunnan itsenäisyys yhteisin voimin turvattavissa? Varmaa on, että uudessa kunnassa joudutaan itsenäisyyden, palvelujen järjestämisen ja muun yhteistyön perimmäisten kysymysten ääreen. Tätä kuntaliitosselvitystyötä on kuitenkin tehty voimassa olevan ns. Paras-lainsäädännön alaisena. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluita järjestävän kokonaisuuden asukasmäärä on oltava tulevaisuudessa yli ihmistä. Yhteisen Laukaan ja Konneveden kunnan asukasmäärä olisi yli Kunta olisi maantieteellisesti jakautunut viiteen päätaajamaan ja kymmeniin kyliin. Palveluverkon rakentaminen on noussut selvityksen aikana yhdeksi pääpuheenaiheeksi. On sitten kysymys valtakunnallisesta kuntauudistuksesta tai Laukaan ja Konneveden liitoksesta, niin tämä asia on paikallisten asukkaiden näkökulmasta merkityksellisin. Mistä saan ja haen tulevaisuudessa palveluni? Kuka niistä vastaa ja kuka niitä järjestää, kelle tarpeista voi kertoa ja keltä niitä vaatia? Kuten hyvin tiedetään, vahva ja osaava henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Näin on myös kunnissa. Suurten ikäluokkien eläköityminen aiheuttaa haastetta kunnille, myös Laukaalle ja Konnevedelle. Selvityksen alkumetreiltä lähtien on nähty synergia, joka voidaan saavuttaa yhdistämällä nämä kaksi kokenutta ja osaavaa organisaatiota yhteen. Taloudenhoidossa sekä Laukaa että Konnevesi ovat onnistuneet suhteellisen hyvin. Työssäkäyntialueet ovat Konneveden ja Laukaan osalta osittain eriävät. Laukaasta voimakkain virta on Jyväskylään ja Konnevedeltä Äänekosken suuntaan. Työpaikkojen määrän osalta tilanne on kuitenkin valoisampi: Laukaassa käydään töissä myös paljon naapurikunnista. Omana työnä tehty selvitys on kuormittanut Laukaan ja Konneveden organisaatioita, mutta tässä vaiheessa voidaan todeta, että työ on ollut monipuolisesti hedelmällistä ja se on pyritty tekemään täysin läpinäkyvästi ja mahdollisimman ammattitaitoisesti. Tässä selvitysraportissa kuvataan prosessin tuloksia ja raportin liitteinä ovat valmistelevien työryhmien loppuraportit. Mahdollisten liitoskumppaneiden valtuustojen käsiteltäväksi tuodaan tämän raportin lisäksi ohjausryhmän laatima yhdistymissopimus, jossa päätetään tavoista, joilla uusi kunta rakennetaan.

4 2 Selvityksen taustaa Laukaan ja Konneveden yhteistyön selvittely käynnistettiin kesäkuussa 2011 järjestämällä molempien kuntien valtuustojen yhteinen seminaari. Tässä seminaarissa valtuutettiin kuntien hallitukset valmistelemaan asiaa. Tämän valmistelun pohjalta valtuustot päättivät käynnistää virallisen kuntaliitosselvityksen. Kuntaliitosselvitystyön keskeisin tavoite on tuottaa tietoa muutostarpeen arvioinnin tueksi. Selvitystyön aikana on tärkeää nostaa esiin molempien kuntien asettamat reunaehdot mahdolliselle liitokselle; millaisiin kompromisseihin ollaan valmiita suostumaan. Selvitystyön tulokset, ohjausryhmässä tuotettu tukitieto, reunaehdot ja yhteinen keskustelu luovat edellytykset ratkaista, onko kuntaliitos toteutettava. Kuntaliitto on kirjannut kuntaliitosselvityksen perusasiat seuraavasti: 1. kuntien toimintaedellytysten kehitys 2. kuntien talouden kehitys ja arvio yhdistymisen taloudellisista vaikutuksista 3. palvelu- ja henkilöstötarpeiden ennakointi 4. vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 5. vaikutukset hallinnollisiin ja muihin aluejakoihin 6. vaikutukset alueelliseen kilpailukykyyn 7. kunnille tärkeät reunaehdot neuvottelutilanteessa 8. visio uudesta kunnasta. Kuntaliitosselvitystä valmistelemaan perustettiin laajapohjainen ohjausryhmä, jossa on edustettuna kuntien henkilöstö, luottamushenkilö- ja viranhaltijajohto ja molempien kuntien kaikki poliittiset ryhmät. Ohjausryhmä nimesi tuekseen valmistelevat, virkamiesvetoiset työryhmät. Työryhmille vastuutettiin käytännön selvitystyö ja päätösten valmistelu ohjausryhmälle. Kuntaliitosselvityksen ohjausryhmässä ovat työskennelleet: Pekka Ahonen Markku Autio Terhi Ek Veikko Haverinen Erkki Jäppinen Leena Kalmari Pekka Karhunen Riitta Karhunen Jaakko Kiiskilä / sihteeri Jukka Lummelahti Mirja Minkkinen Tuula Nieminen Helena Pihlajasaari Jyrki Savolainen Merja Vainio Jouko Hyppönen Juha Hänninen Mauri Hänninen Jorma Jolanki Esko Koliseva Anita Kuniala Katja Kuusinen / puheenjohtaja Vappu Laaksonen Kari Levänen Antti Mehto Jukka Mäkelä Erkki Nurminen Pekka Pynnönen Raija Suokivi Pirjo Vuorenpää

5 Ohjausryhmälle valmistelevissa työryhmissä ovat työskennelleet: Henkilöstötyöryhmä Erkki Jäppinen (Kaija Koskenniemi, Jukka Lummelahti, Jouko Hyppönen, Leena Varis) Hallintotyöryhmä Jaakko Kiiskilä (Merja Niininen, Arja Aalto, Jouko Hyppönen, Kaisa Leinonen) Taloustyöryhmä Kari Levänen (Esko Koliseva, Erkki Nurminen, Sari Hytönen, Eija Lahti) Tietotekniikka- ja viestintätyöryhmä Erkki Nurminen (Jaakko Kiiskilä, Jarmo Pasanen, Mika Väkeväinen, Jouko Hyppönen) Peruspalvelutyöryhmä Vuokko Hiljanen (Kaisa Leinonen, Pirjo Nieminen, Eira Ohvo, Leila Jylhä) Kasvatus- ja koulutuspalvelujen työryhmä Juha Tolonen (Kaarina Westman, Helinä Patana (varalla Pirjo Jussi-Pekka), Eila Laulajainen-Malkki ( saakka), Lauri Pirkkalainen ( alkaen Jorma Hirvonen)) Vapaa-aikatoimen työryhmä Seppo Virta (Erkki Sivander, Maikku Ström, Riitta Karhunen, Vesa Jämsen) Tekniikan ja maankäytön työryhmä Kalevi Virtanen (Jukka Lappalainen, Mari Holmstedt, Markus Tiihanoff, Esa Mehto) Elinkeinotyöryhmä Esko Koliseva (Seppo Niskanen, Pentti Manninen, Kari Levänen, Markus Tiihanoff) Valmistelevien työryhmien loppuraportit ovat tämän selvitysraportin liitteinä. Kuntaliitosselvitystä varten laadittiin viestintäsuunnitelma, jossa sovittiin yhteisesti viestinnän periaatteista ja käytännöstä. Tiedottaminen ja muu viestintä päätettiin hoitaa mahdollisimman tasapuolisesti, läpinäkyvästi ja ajantasaisesti. Työn etenemisestä on viestitty sanomalehdissä, internetissä, Facebookissa, kuntalaiskuulemisissa ja mm. kyläilloissa. Viestintä on pyritty pitämään vuorovaikutteisena mm. Facebookin ja sähköisen

6 palautteen keräämisen avulla. Prosessin aikana on korostettu myös tiedottamista ja vuoropuhelua henkilöstön edustajille.

7 3 Kuntien nykytilannekuvaus 3.1 Väestö Laukaassa on vuoden 2010 lopussa tilastoitu olevan asukasta. Konnevedellä vastaava luku on Valtiovarainministeriön ennakoivan tilaston mukaan väestönkehitys kunnissa on seuraava: Kunta Väestönmuutos / % Laukaa ,7 Konnevesi ,8 3.2 Uuden kunnan väestöennuste Uuden kunnan asukasmäärä vuoden 2010 tilastoja käyttämällä on Uuden kunnan väestö tulisi vuoteen 2030 kasvamaan 13,6 % ollen 2030 yhteensä asukasta. Kunta Väestönmuutos / % Uusi kunta ,6 Laukaassa yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on tällä hetkellä 6,8 %, kun se Konnevedellä on 13,1 %. Väestön ikääntyminen huomioiden voidaan arvioida, että uuden kunnan väestöstä vuonna 2030 yli 75 vuotiaita on henkilöä (13,3 %). Laukaassa on vuosina syntynyt keskimäärin 240 lasta vuodessa. Vastaava luku Konnevedellä on 27.

8 3.3 Työllisyystilanne Kunta Työvoima ( ) Työttömät työnhakijat ( ) Työttömyys % ( ) Laukaa ,0 Konnevesi ,4 Uusi kunta ,3 Keski-Suomi ,4 Laukaan kunnan työttömyysprosentti oli tarkasteluhetkellä Keski-Suomen maakunnan toiseksi pienin. Konneveden kunnan työttömyysprosentti oli alle maakunnan keskiarvon. Uuden kunnan työttömyysprosentti olisi laskennallisesti maakunnan toiseksi pienin. 3.4 Pendelöinti Tilastokeskuksen työssäkäyntialuekartan mukaan Laukaan kunta kuuluu Jyväskylän työssäkäyntialueeseen ja Konneveden kunta Äänekosken työssäkäyntialueeseen. Laukaan työikäisistä työssäkäyvistä 42,6 % työskentelee Jyväskylässä. Konneveden pendelöinti Äänekoskelle on 20,7 %. Sekä Konnevedellä (75,4 %) että Laukaassa (72,4 %) työpaikkaomavaraisuus on kohtuullisen hyvä: Laukaassa on vuoden 2009 tilaston mukaan ollut työpaikkoja yhteensä 5 374, kun samaan aikaan työssäkäyviä on ollut Konnevedellä on saman tilaston mukaan ollut työpaikkoja 812 ja työssäkäyviä ,7 % laukaalaisista työskentelee oman kunnan alueella. Laukaassa oli vuoden 2009 tilaston mukaan yhteensä työpaikkaa, joissa laukaalaisia työntekijöitä oli 3 467, joten Laukaassa työskenteli tuolloin yhteensä ulkopaikkakuntalaista. Tilastovuonna 2010 on Laukaaseen yritysten muuttojen kautta syntynyt vähintään 240 uutta työpaikkaa. Voidaan siis olettaa, että työpaikkaomavaraisuus on noussut yli 75 %:iin.

9 3.5 Talous Alla olevaan taulukkoon on kerätty nykytietoa Laukaan ja Konneveden kuntien taloudesta (tarkemmat tiedot löytyvät taloustyöryhmän raportista): TALOUSVERTAILU LAUKAA KONNEVESI Veroprosentit 2012 Tuloveroprosentti 20,25 20,00 Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,97 1,00 Vak.asunnon kiinteistöveroprosentti 0,40 0,45 Muun asuinrakennuksen kiin.veropros. 1,00 1,00 Rakentamattoman rakennuspaikan kiint.veropr. 3,00 Voimalaitoksen kiinteistöveroprosentti 2,85 Valtionosuudet 2012 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus euroa/vuosi mistä verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus mistä elatustuen takaisinperinnän palautus Kotikuntakorvaustulot Kotikuntakorvausmenot Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitus Yhteensä Investointitaso Nettoinvestoinnit TP Nettoinvestoinnit TP Nettoinvestoinnit TA Nettoinvestoinnit TS Nettoinvestoinnit TS Lainamäärät Kunta TP Kuntakonserni TP Tasearvoja Pysyvät vastaavat TP

10 Konsernitaseen loppusumma TP Vesimaksut Käyttömaksu /m 3 (alv 0), vesi 1,10 1,30 Käyttömaksu /m 3 (alv 0), jätevesi 1,68 1,87 Perusmaksu ok-talo /v (alv 0), vesi 41,00 Perusmaksu ok-talo /v (alv 0), jätevesi 62,00 Perusmaksu ok-talo {v (alv 0), vesi+jätev. 120,00 Liittymismaksu / ok-talo, vesi (veroton) k-m (+alv ) 120 k-m 2 Liittymismaksu / ok-talo, jätevesi (veroton) k-m (+alv ) 120 k-m 2 Päivähoito- ja kotihoitomaksut Päivähoitomaksut, lain ja asetuksen mukainen enimmäismaksu enimmäismaksu Kotihoitomaksut, lain ja asetuksen mukainen enimmäismaksu, enimmäismaksu, viisi maksuluokkaa kuusi maksuluokkaa Alla on esitetty Laukaan ja Konneveden tuloslaskelmat ( ) ja taseet TULOSLASKELMA Laukaa Konnevesi Toimintatuotot Myyntituotot , ,49 Maksutuotot , ,37 Tuet ja avustukset , ,55 Muut toimintatuotot , ,07 Toimintatuotot , ,48 Toimintakulut Henkilöstökulut , ,54 Palvelujen ostot , ,59 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,83 Avustukset , ,55 Muut toimintakulut , ,34 Toimintakulut , ,85 Toimintakate , ,37 Verotulot , ,25 Valtionosuudet , ,00

11 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot , ,28 Muut rahoitustuotot , ,38 Korkokulut , ,03 Muut rahoituskulut 335, ,79 Rahoitustuotot ja kulut , ,84 Vuosikate , ,72 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,72 Kertaluonteiset poistot ,73 Tilikauden tulos , ,73 Tilikauden yli-/alijäämä , ,73 TASE Laukaa Konnevesi VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet ,07 Aineelliset hyödykkeet , ,81 Sijoitukset , ,16 PYSYVÄT VASTAAVAT , ,97 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,08 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,32 TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,40 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus ,64 Saamiset , ,47 Rahoitusarvopaperit , ,56 Rahat ja pankkisaamiset , ,94 VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,97 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,34 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,66 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,47 Tilikauden yli-/alijäämä , ,73 OMA PÄÄOMA , ,86 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,09 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,32

12 Muut toimeksiantojen pääomat 4 276,21 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,41 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen , ,27 Lyhytaikainen , ,80 VIERAS PÄÄOMA , ,07 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,34

13 3.6 Luottamushenkilörakenteet Alla on esitelty Laukaan ja Konneveden kuntien tämän hetkiset luottamushenkilörakenteet organisaatiokaavioin. Laukaa Konnevesi

14 Hallintotyöryhmä on esittänyt uuden kunnan luottamushenkilöorganisaation rakenteeksi seuraavaa: Lautakuntarakenne vastaa nykyistä Laukaan kunnan lautakuntarakennetta. Lautakuntien nimiä on yhtenäistetty, yksinkertaistettu ja pyritty muokkaamaan niiden toimintoja kuvaaviksi. Hallintotyöryhmä on esittänyt uuden kunnan viranhaltijaorganisaatioksi seuraavaa:

15 4 Tiivistelmät työryhmien raporteista Alla olevassa on esitetty tiivistetysti työryhmien valmistelun tuloksena saatu informaatio. Työryhmien loppuraportit ovat kokonaisuudessaan tämän selvitysraportin liitteinä. 4.1 Henkilöstötyöryhmä Kuntien organisaatioiden yhdistyminen sujuu henkilöstövoimavarojen näkökulmasta varsin luontevasti johtuen monista yhteisistä tekijöistä: toisiaan lähellä oleva kunnalliskulttuuri, samankaltainen organisaatiorakenne, samanlainen palvelujen tuottamistapa, yhteneväinen henkilöstöpolitiikka ja palkkapolitiikka sekä samankaltaiset henkilöstöpalvelut ja -etuudet. Uuden kunnan syntyessä ei tule juurikaan niitä päällekkäisyyksiä, joita kuntaliitoksissa yleensä tulee. Heti alkuvaiheessa pystytään luomaan tehokas organisaatio ja tarjoamaan vakinaiselle henkilöstölle palvelutuotannon tarpeista lähtevää ja heidän ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Eläköitymisen hyödyntämisestä ja kaksinkertaisen organisaation purkamisesta johtuvat säästöt voivat olla euroa vuositasolla. Säästöä on erityisesti saatavissa hallinnosta ja sitä palvelevasta toimisto- ja asiantuntijatyöstä. Kunnan väkiluvun kasvusta ja palvelutarpeiden kasvusta johtuu kuitenkin tarvetta palkata lisää henkilöstöä palvelutuotantoon. Näin ollen henkilöstömenot eivät kokonaisuutena vähene edellä mainitulla summalla vaikka säästöjä syntyy päällekkäisyyksien purkamisesta. Uudella kunnalla on hyvät henkilöstövoimavarat monilla henkilöstöä koskevilla mittareilla mitaten: ikä, koulutus, ammattitaito, työkyky ja sitoutuneisuus. Henkilöstöpolitiikan yhtenäistäminen (palkat ja henkilöstöetuudet) on helppoa eikä vaadi merkittäviä taloudellisia panostuksia. Uudella kunnalla on kaikki edellytykset myös tulevina vuosikymmeninä saada koulutettua, ammattitaitoista ja ikärakenteeltaan monipuolista henkilöstöä. Uusi kunta pystyy henkilöstövoimavarojensa osalta vahvistamaan kuntaorganisaatiota kuntajakolain 2 ja 4 tavoitteiden mukaisesti. Henkilöstövoimavarojen puolesta syntyy vahva peruskunta, joka pystyy järjestämään kuntalaisten peruspalvelut. 4.2 Hallintotyöryhmä Hallintotyöryhmä on valmistelunsa yhteydessä kuullut luottamushenkilöitä ja kirjannut ylös odotuksia uudelle kunnalle. Nämä kirjaukset on esitetty tämän raportin kohdassa 6.1. Raportissaan hallintotyöryhmä ehdottaa, että jatkossakin lähipalvelut turvataan kunnan eri alueilla asuville vähintään kohtuullisesti. Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi yhteis- ja asiakaspalvelupisteiden tai liikkuvan palvelun keinoin. Kunnan tiedotusta ja sen

16 vuorovaikutteisuutta tulee edelleen lisätä johtuen maantieteellisesti laajenevasta kunnasta. Sähköisten välineiden käyttöä tulee lisätä ja siihen kannustaa. Hallinto-osaston palvelut ovat luonteeltaan sellaisia, että ne on uudessa kunnassa järkevää keskittää yhteen hallintopisteeseen lukuun ottamatta maaseutuhallinnon palveluita, jotka sijoittuvat omaan toimipisteeseensä. Hallintopalveluiden järjestämistapaa tullaan tulevaisuuden organisaatiota valmistellessa arvioimaan mm. asiakas- ja yhteispalvelupisteiden perustamisen ja palvelutarpeen paikallisen arvioinnin keinoin (Konnevesi, Lievestuore). Viestinnän ja mm. kuntalaispalautteen keräämisen kehittämiseksi uusi kunta huomioi hallintopalveluissaan sähköisen viestinnän tehokkaan hyödyntämisen. Tulevaisuuden organisaation valmistelussa huomioidaan erityisten asiakas- ja kuntalaisraatien perustamisen mahdollisuus. Molempien kuntien nykyinen hallintohenkilöstö on resursseiltaan riittävä, mutta kohtuullisen haavoittuva. Liitostilanteessa henkilöstöt yhdistämällä voidaan hallintopalveluihin saada kaivattua varmistusta ja jatkuvuutta. Ulkopuolisia rekrytointeja tarvitaan hallintohenkilöstöön lähivuosina vain vähän. Laukaan kunnalla on asianhallintaohjelmistoon ns. kuntalisenssi, joka mahdollistaa käyttäjien lisäämisen kustannuksia nostamatta. Konneveden kunnalla ei ole asianhallintajärjestelmää, joten tältä osin yhdistyminen olisi toimintaa tehostava ja kustannuksia säästävä. Kuntien yhdistyminen tulisi vaikuttamaan kustannusrakenteeseen henkilöstön osalta siten, että nykyistä 40,75 henkilötyövuoden resurssia voitaisiin tehtäviä järjestelemällä supistaa. Konneveden keskushallinnon isännöitsijän tehtävä siirtyy uuden kunnan tilapalveluyksikköön. Nykyisten kunnanjohtajien jäätyä eläkkeelle jatketaan yhden kunnanjohtajan mallilla. Asiakaspalvelupisteen sijoittaminen Konnevedelle kasvattaisi pieniltä osin toimitilakustannuksia, vaikkakin nykytilanteeseen verrattuna tämä ratkaisu olisi kokonaiskustannuksia keventävä. Kustannuskehitykseen vaikuttava tekijä on arkisto- ja tietopalveluiden järjestäminen uudessa kunnassa. Mikäli Konnevedellä tarjotaan jatkossa näitä lähipalveluna, tulisi tämä suorittaa Konnevedelle perustettavan asiakaspalvelupisteen työnä. Mikäli taas arkisto- ja tietopalvelut keskitetään Laukaaseen, aiheuttaa tämäkin lisäkustannuksia esimerkiksi arkistotilojen lisätarpeesta johtuen. 4.3 Taloustyöryhmä Taloustyöryhmän loppuraportti on tiivistetty tämän selvitysraportin kohtiin 3.5 ja Tietotekniikka- ja viestintätyöryhmä Molemmilla kunnilla on lähes samat toiminnot tietotekniikassa kuten kaikilla muillakin Suomen kunnilla. Laukaassa ja Konnevedellä on lisäksi pääasiassa samat järjestelmät ja

17 samanlainen infrastruktuuri, joita yhdessä kehittämällä voidaan välttyä ainakin näiden kuntien osalta pyörän uudelleen keksimiseltä. Laukaan kunnassa panostetaan tällä hetkellä varsin voimakkaasti sähköisten kuntalaispalvelujen suunnitteluun ja ratkaisuvaihtoehtojen kartoitukseen. Tarkoituksena on lisätä sähköisiä palveluja kuntalaisten suuntaan. Mahdollisessa kuntaliitostilanteessa samat palvelut ovat saatavilla tietenkin koko uuden kunnan alueella. Kuntaliitostilanteessa Laukaan kunta tuo Konnevedelle ainakin suuremman organisaation edut mm. henkilöstön jatkuvuuden osalta. Kuntien ICT-toimintojen yhteenlasketut käyttötalousarviot ovat noin euroa, josta Laukaan osuus on noin ja Konneveden noin Talousarviot sisältävät saatujen tietojen mukaan lähes samat asiat. Jaettuna työasemaa kohti Laukaan kustannukset ovat noin 660 / ta / v ja Konnevedellä noin 925 / ta / v. Mikäli kuntaliitoksella päästäisiin Konneveden osalta Laukaan kustannustasoon, olisi yhteenlaskettu käyttötalousarvio noin euroa. Tällöin saavutettaisiin noin euron (yli 7 %) säästö vuosittain yhteenlasketuista talousarvioista. Arvio on realistinen. Työasemaohjelmien osalta kustannuksia tulee Laukaan hallinnon siirtymisestä MS Office 2010 pro:n käyttäjäksi ja lisensointimallin muutoksesta EAS-malliin, arvio lisäkustannuksesta on noin euroa. Siirtymävaiheessa tulee kustannuksia myös järjestelmien yhteensovittamisesta. Koska kustannukset kohdistuvat järjestelmien omistajille ja riippuvat mm. omasta ja toimittajien työmääristä, niitä on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Järjestelmäkohtaista kustannusta voidaan kuitenkin karkeasti arvioida järjestelmien hankintavaiheen kustannuksista, joiden perusteella ne voivat olla euroa / järjestelmä. 4.5 Peruspalvelutyöryhmä Laukaan ja Konneveden kuntaliitos parantaa kunnan edellytyksiä vastata sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä peruskuntana itse. Uudessa kunnassa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään samassa organisaatiossa tiiviissä yhteistyössä ja yhteistyössä myös muiden peruspalvelujen kanssa. Päätöksenteko säilyy omassa kunnassa lähellä asiakkaita ja paikallista asiantuntemusta. Suomen hallitus toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon erityispalveluja lukuun ottamatta. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla. Hallitusohjelmassa tai Elinvoimainen kuntaja palvelurakenneselvitys-raportissa ei ole tarkemmin määritelty, mikä on siinä tarkoitettu riittävä väestöpohja. Vielä vuoden 2012 voimassa olevassa Paras - laissa väestöpohjavaatimus on noin asukasta. Laukaan ja Konneveden väestö yhteenlaskettuna on selvästi yli asukasta, mikä olisi riittävä väestöpohja järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itse.

18 Kuntaliitoksen toteutuminen mahdollistaa siirtymisen takaisin oman kunnan ylläpitämään terveyskeskukseen. Muutos on mahdollinen vahvan itsenäisen toimintakulttuurin pohjalta. Kustannustaso seututerveyskeskukseen verraten pysyisi ennallaan tai mahdollisesti hieman alenisi hallintokustannusten osalta. Erityistä etua olisi nähtävissä toiminnan ohjauksessa. Oman kunnan terveyskeskuksen olisi mahdollista nopeammin ja joustavammin vastata muutostarpeisiin. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen perustamissopimuksen mukaisesti, mikäli kunta päättää kuntajaotuksen, kuntayhtymäkokoonpanojen tai kuntien välisen yhteistoiminnan muutosten johdosta irtautua sopimuksesta, päättää irtautumisesta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin osalta sairaanhoitopiirin valtuusto. Kuntien lainvoimaisesta irtisanoutumispäätöksestä on ilmoitettava viimeistään yhtä (1) vuotta ennen irtisanoutumisen voimaan tuloa. Oman terveyskeskuksen toiminta voisi näin ollen käynnistyä päätöksenteon aikatauluista riippuen esim tai 2015 alussa. Tästä seuraisi, että myös sosiaalipalvelut voidaan järjestää omassa kunnassa jatkossakin. Lasten päivähoitoa ja ruokapalveluja lukuun ottamatta Laukaassa siirtyvää henkilöstöä olisi n. 310 henkilötyövuotta ja Konnevedellä n. 25. Terveydenhuollon henkilöstä siirtyi seututerveyskeskukseen v kummastakin kunnasta yhteensä n. 160 vakanssia, joten muutos sosiaalipalvelujen osalta olisi huomattavasti suurempi. Sosiaalipalvelujen osalta palvelujen tuottamistavat vaihtelevat suuresti mm. ostopalveluja ja sopimuksia on runsaasti. Laukaan ja Konneveden kuntaliitos parantaa asiakkaiden palveluja. Sosiaalipalveluihin saadaan laajemmat työyksiköt ja enemmän asiantuntemusta. Harvemmin käytettyjen palvelujen ja hallinnon palvelujen hoitaminen voidaan keskittää ja parantaa tehokkuutta. Hallinnon yhdistäminen vapauttaa resursseja asiakastyöhön työyksiköt pysyvät sopivan kokoisina ja hallittavina myös hallinnon kannalta. Asiakkaat voivat laajasti ja monipuolisesti käyttää palveluja ja joidenkin (nykyisen kuntarajan lähellä asuvat) asiakkaiden etäisyydet palveluihin lyhenevät. Yhteistyö terveystoimen kanssa samassa organisaatiossa on sujuvaa ja mm. sisäinen laskutus poistuu. Lastensuojelutyön toimintamahdollisuudet paranevat: sosiaalityön tiimejä, erityisesti lastensuojelua vahvistetaan yhdistämällä kahden kunnan resurssit ja asiantuntemus. Perheneuvolan palvelut saadaan osaksi peruspalvelua lähelle asiakkaita ja yhteistyö paranee. Vammaispalvelujen sosiaalityö vahvistuu ja työparityöskentely ja hyvien käytänteiden omaksuminen mahdollistuu. Päätäntävalta vanhusten palveluista säilyy omassa kunnassa ja asiakkaille voidaan turvata lähipalvelut.

19 4.6 Elinkeinotyöryhmä Elinkeinotyöryhmä on lausuntonaan ehdottanut ohjausryhmälle, että uusi kunta jatkaa toistaiseksi yhteistyötä kummankin kehitysyhtiön kanssa. Yhteistyön jatkamisen perusteena mm. Konneveden keskeneräiset hankkeet Äänekosken Kehitysyhtiö Oy:n kanssa. 4.7 Vapaa-aikatoimen työryhmä Vapaa-ajan palvelut ovat yksi kuntalaisille tarjottava palvelu. Palvelut koostuvat: kirjasto, kansalaisopisto, liikunta, nuoriso, kulttuuri, työllisyyspalveluista. Palvelut kuuluvat vapaaajan lautakunnan alaisuuteen ja sivistysosastoon Konneveden kunnan ostamat kosket luovat mahdollisuuksia uudenlaisten vapaa-ajan palvelujen kehittämiseen. Konnevesisali luo uusia mahdollisuuksia erilaisen kulttuuritarjonnan tuottamiseen. Konneveden kunta omistaa Galleria Kävyn. Kunta on antanut tiloja paikallisille taiteilijoille. Toimintaa voidaan kehittää tulevaisuudessa taiteilijoille ja taidenäyttelyille. Kaikissa uuden kunnan viidessä taajamassa toimii nuorisotalo. Tarve on saada 2013 aikana Konneveden nuorisotalo Kukkulalle päätoiminen työntekijä. Järjestely ei lisää henkilöstömenoja Nuorisotalojen toimintaa voidaan kehittää entisestään nuorten yhteiseksi kohtaamis- ja vaikuttamispaikaksi. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia tulee kehittää aloitekanavan ja nuorille tarkoitettujen alueparlamenttien kautta. Alueparlamentit toimivat yläastejaon mukaisesti. Alueparlamenttiin kuuluu viisi nuorta, opettaja sekä Vatin ja sosiaalitoimen edustaja. Näin saadaan jo olemassa olevia määrärahoja suunnattua nuorten esittämille hankkeille omalla alueella. Näistä alueparlamenteista muodostuu iso nuorisovaltuusto. Kunnan hajanaisuus asettaa omat rajoitukset ja vaatimukset nuorisovaltuuston toiminnalle. Nykyisillä taloudellisilla panostuksilla vapaa-ajan palvelut pystytään tuottamaan kohtuullisesti. Lisätarvetta on yhden kirjastovirkailijan ja kansalaisopiston opettajan virkaan. Nyt tuotetaan paljon palveluita erilaisten projektien ja hankerahoituksen avulla. Näistä on muodostunut pysyväisluonteista toimintaa ja palvelua. Nykyinen ESR-kausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Projektien ja hankkeiden avulla on saatu 17 henkilötyövuotta. On varauduttava toiminnan uudelleen rahoittamiseen. Keski-Suomen työ- ja elinkeinotoimistot yhdistyvät yhdeksi TE-toimistoksi tämän hetkisen tiedon mukaan vuoden 2013 alussa. Nykytilanteeseen verrattuna työllisyyden parissa työskentelevä kunnan henkilöstö olisi yhden työnantajan palveluksessa. Odotusarvona on, että hallinnollisten tehtävien hoitaminen nopeutuu ja tulee joustavammaksi Uudessa kunnassa tulee olemaan hyvät ja monipuoliset vapaa-ajan palvelut. Konneveden ostamat kosket luovat uusia mahdollisuuksia vapaa-ajan palvelujen kehittämiselle. Uuden kunnan kansalaisopiston kurssitarjonta vahvistuu Laukaan ja Konneveden yhdistyessä, uuden organisaation pitää etsiä uusia projektiyhteistyökumppaneita laajemmalta.

20 4.8 Tekniikan ja maankäytön työryhmä Yhtenä keskeisenä johtopäätöksenä tekniikan ja maankäytön työryhmän valmistelusta voidaan todeta, että Laukaa ja Konnevesi muodostavat yhdessä kuntajakolain tarkoittaman toimintakokonaisuuden, joka parantaa erityisesti Konneveden toimintaedellytyksiä. Kuntaliitoksesta seuraavina etuina voidaan ottaa esille kuntien liikelaitosten ja yhtiöiden yhdistämismahdollisuudesta seuraavat toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt. Jo tässä vaiheessa voidaan arvioida, että Konneveden vesilaitoksen piirissä olevien asiakkaiden liittymis- ja kulutusmaksut tulevat alenemaan taksoja harmonisoitaessa. Toisaalta on myös todettava, että esim. rakennusvalvonnan ja maa-ainesvalvonnan taksat ovat Laukaassa korkeammat. Edelleen Konneveden kunnan tilapalvelun palvelujen taso tulee yhdenmukaistumaan laukaalaisen kulttuurin mukaiseksi. Tämä näkyy mm. kiinteistöautomaation ja suunnitelmallisen energiatehokkuuspolitiikan alalla sekä kiinteistönhoidossa muutoinkin. Haasteeksi nousee kuntalaisten ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen sekä asianmukainen asiakaspalvelu. 4.9 Kasvatus- ja koulutuspalvelujen työryhmä Kasvatus ja koulutuspalvelujen työryhmän näkemyksen mukaan päivähoito- ja koulutuspalvelut voidaan järjestää uudessa kunnassa hyvin pitkälle nykyisen toimintamallin mukaisesti. Kuntaliitos sinänsä ei edellytä palveluiden uudelleen organisointia, koska palvelutuotannon kehittäminen on jatkuva prosessi riippumatta siitä jatkavatko kunnat erillisinä kuntina. Kasvatuksen ja koulutuksen alueella palvelut ovat pääsääntöisesti lähipalveluita, jotka tulisi järjestää mahdollisimman lähellä lasta tai oppilasta. Molemmissa kunnissa kasvatus- ja koulutuspalvelut perustuvat samoihin lainsäädöksiin ja muihin sopimuksiin, joten tältä osin harmonisointitarvetta ei ole. Toimintakulttuurit eroavat luonnollisesti toisistaan, mutta se lienee sallittua. Kukin työyksikkö käyttää omia vahvuuksiaan ja totuttuja ja hyväksi havaittuja toimintamalleja palveluiden järjestämisessä. Yhteenvetona mahdollisen uuden kunnan kasvatuksen ja koulutuksen järjestämisessä ryhmä esittää ohjausryhmälle seuraavaa: Päivähoito Lasten päivähoitopalvelut yhdistetään samaan hallinto-organisaatioon opetustoimen kanssa, jossa päivähoito muodostaa oman hallinnollisen tulosyksikön. Päivähoitopalvelut järjestetään alueittain, joista Konneveden alue muodostaa omansa. Konneveden päivähoitopalveluiden järjestämisessä voidaan noudattaa joustavia paikallisiin olosuhteisiin soveltuvia ratkaisuja. Tietohallintojärjestelmä yhdenmukaistetaan Laukaan hallintojärjestelmän kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelma yhdenmukaistetaan.

21 Perusopetus Uudessa kunnassa määritellään valtuuston päätöksellä peruskoulun minimioppilasmääräksi 20 oppilasta. Jos koulun oppilasmäärä on jäämässä alle 20 oppilaan, valmistellaan koulun toiminnan jatkaminen/päättäminen asianomaisessa lautakunnassa ja tuodaan esitys edelleen kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle. Kuntaliitos ei edellytä muutoksia kouluverkkoon, koska peruskoulualueet ovat uudessa kunnassa selkeitä eikä koulujen yhdistämisiä tästä syystä ole tarpeen tehdä. Koulujen opetussuunnitelmat, oppilashuollon perusteet ja tukipalvelut yhdenmukaistetaan. Opetuksen järjestämiseen vaadittavat opetusresurssit suunnitellaan yhteisten perusteiden mukaisesti niin, että se huomioi kunkin koulun erityistarpeet (opetusryhmäjako, jakotuntien tarve, erityisen tuen järjestäminen). Lukiokoulutus Uudessa kunnassa siirrytään yhden lukion malliin, jonka hallinnollinen keskus on Laukaan lukio. Konnevedellä säilytetään lukio-opetus käyttäen apuna tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseksi taloudellisemmin. Opetus ja kasvatus edellyttävät lähiopetusta, joka samalla tukee myös Konneveden yläkoulun opetuksen järjestämistä. Näin voidaan turvata laadukas yläkoulun perusopetus. Lukioiden opetussuunnitelmat, opiskelijahuollon perusteet ja muut tukipalvelut ja niiden määräytymisperusteet yhdenmukaistetaan. Hallinto-organisaatio Uuden kunnan päivähoito- ja koulutuspalvelut sijoitetaan hallinnollisesti saman lautakunnan alaisuuteen. Lautakunnan nimeksi esitetään kasvatus- ja opetuslautakuntaa, jossa on kolme tulosyksikköä; päivähoito, perusopetus ja lukiokoulutus. Muun sivistystoimen (kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, työpajatoiminta ja kansalaisopisto) palveluiden järjestämisestä vastaa vapaa-ajan lautakunta tai vastaava. Hallintosäännöt ja muut hallinnon järjestämiseen liittyvät säädökset yhdenmukaistetaan.

22 5 Odotukset uudelle kunnalle Hallintotyöryhmä on kuullut valmistelun aikana molempien kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoja sekä erillisellä kerralla valtuustoryhmien edustajia. Näin toimimalla on kerätty luottamushenkilöorganisaation näkemyksiä ja odotuksia mahdolliselle uudelle kunnalle. Kuntalaiskuulemisten ja palautteen keräämisen kautta on kerätty kuntalaisten odotuksia uudelle kunnalle. Valmisteluprosessin aikana on pyritty laajasti pitämään henkilöstö tietoisena meneillään olevasta ja kerätty henkilöstön palautetta ja odotuksia uudelle kunnalle. 5.1 Luottamushenkilöorganisaation odotukset uudelle kunnalle Alla olevaan taulukkoon on kerätty pääosin hallintotyöryhmän valmistelutyönä luottamushenkilöorganisaatiosta kerättyjä odotuksia uudelle kunnalle. Hallintotyöryhmä on työssään kuullut molempien kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajistoja sekä erillisessä kuulemistilaisuudessa molempien kuntien kaikkien valtuustoryhmien edustajia. - Sosiaali- ja terveystoimen järjestämistä ei tulisi käsitellä samanaikaisesti kuntaliitoksen kanssa. Yhteisellä kunnalla on aikaa palata tähän kysymykseen myöhemmin. - Sosiaali- ja terveystoimen järjestämisen suhteen tulisi odottaa valtakunnallisesti tehtävien linjausten valmistumista. - Miten konkreettisesti voidaan vastata Kuntajakolain 4 :n väittämiin: synnyttääkö kuntaliitos oleellisia palvelujen parantumisia, kasvaako kuntalaisdemokratia, koheneeko talous? - Uudella kunnalla tulisi olla nykyisen Laukaan mallin mukainen lautakuntajako eli vapaaajan lautakunta tulisi säilyttää itsenäisenä lautakuntana. - Lähidemokratian toteutuminen tulee laajenevan kunnan alueella varmistaa. Keinoja voivat olla mm. kuntalaisten kuulemiset, foorumit, asiakasraadit. - Tarvitaanko laajenevan kunnan alueella lautakuntiin alajaostoja kuntalaisnäkökulman korostamiseksi? - Ympäristö-, ilmastonmuutos-, ja energia-asiat tulee jatkossa huomioida entistä paremmin kunnan toiminnoissa ja valvontaan tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. - Uudessa kunnassa lautakuntien kokoonpanot tulisi järjestää niin, että mahdollisimman monelle valtuutetulle olisi myös lautakuntapaikka. Tästä syystä lautakuntien kokoa ei tule pienentää. - Uuden kunnan toimintamalleissa tulee ottaa huomioon myös Konneveden kunnassa hyviksi havaitut toimintamallit. - Liikkuvilla palveluilla voitaisiin saada ylläpidettyä reuna-alueiden palvelutarjoomaa. Myös erillisten asiakaspalvelupisteiden perustamista tulisi harkita. Pääperiaatteena tulisi olla se, että palveluiden käyttöä on aina henkilökunta opastamassa. - Uuden kunnan tulisi myöntää rakennuslupia myös haja-alueille. Liiallinen ohjaus

23 maankäytössä ei ole uuden kunnan edun mukaista. 5.2 Kuntalaisten odotukset uudelle kunnalle Kuntaliitosselvitystyön aikana on prosessista pyritty tiedottamaan ajantasaisesti ja avoimesti. Tiedotusyhteistyötä on tehty mm. molemmissa kunnissa ilmestyvän paikallislehden kanssa. Lisäksi muu media (maakuntalehti, Sisä-Suomen lehti, Yleisradio, kunnan internet ja facebook sivut) on pidetty ajan tasalla mm. tiedottein. Selvitystyön kuluessa on molemmissa kunnissa järjestetty kuntalaisten kuulemistilaisuudet. Erilaisissa tapahtumissa ja kyläilloissa on järjestetty tiedotusta ja keskustelua selvitystyön etenemisestä. Laukaan kunnassa on vuoden 2011 lopusta alkaen kerätty myös sähköistä palautetta ja kommentteja kuntaliitosselvitykseen liittyen. Laukaan kunnan internetsivuilla on julkaistu kaikkien työryhmien ja ohjausryhmän esityslistat ja muistiot sekä muita aiheeseen liittyviä dokumentteja. Yllä mainitun kerätyn tiedon ja kokemuksen perusteella voidaan todeta, että kuntalaisten odotukset uudelle kunnalle vaihtelevat pääpiirteittäin siten, että laukaalaiset ovat Konneveden kuntalaisia optimistisempia kuntaliitoksen suhteen. Kuntalaisten odotukset liittyvät lähinnä uuden kunnan lähipalveluihin ja palvelutasoon. Uuden kunnan taloudellista selviytymiskykyä arvuutellaan ja lähidemokratian toteutumista epäillään. Selvitystyön aikana on pyritty antamaan vastauksia kuntalaisia askarruttaviin kysymyksiin. Kuntaliitoksesta ei järjestetty kummankaan kunnan alueella neuvoa-antavaa kansanäänestystä. Päätös jätetään kuntalaisten valitsemien valtuustojen tehtäväksi.

24 5.3 Henkilöstön osallistuminen prosessiin Kummassakin kunnassa henkilöstölle on tiedotettu kuntaliitosselvitystyön etenemisestä. Henkilöstön edustajia on kutsuttu mukaan moniin valmisteleviin työryhmiin, mm. kasvatusja koulutuspalvelujen työryhmä, tekniikan ja maankäytön työryhmä. Henkilöstön mukanaolo käy esille ryhmien raporteista. Henkilöstölle on tiedotettu asiasta Laukaassa mm. työpaikkakokouksissa ja osastopalavereissa. Laukaan kunnassa yhteistyö on ollut kunnan yhteistyöelimessä asialistalla kuusi kertaa. Myös Konnevedellä on tiedotettu työpaikkakokouksissa, osastopalavereissa ja lisäksi koko kunnan henkilöstölle pidetyissä kokouksissa sekä yhteistyötoimikunnassa Laukaan ja Konneveden kuntien henkilöstöjärjestöjen pääluottamusmiehet olivat koolla henkilöstötyöryhmän kutsumana. Henkilöstö on saanut tietoa kuntaliitoksen valmistelusta kuntien kotisivuilta sekä paikallislehdestä, joissa asiasta on ollut paljon tiedottavaa aineistoa koko valmistelun ajan.

25 6 Uuden kunnan strategiset lähtökohdat 6.1 Elinvoimaisuus ja toimintaympäristö Valtiovarainministeriön kuntarakennetyöryhmän selvityksen mukaan Laukaan kunta on väestöltään, väestörakenteen kehitysnäkymiltään, taloudeltaan ja talouden tulevaisuuden näkymiltään elinvoimainen kunta. Laukaassa ei nähdä olevan suuria veroprosentin korotustarpeita tulevaisuudessa. Laukaan työllisyys ja työpaikkojen kehitys on arvioitu hyväksi pitkälläkin aikavälillä. Konneveden kunnan väestömäärä vähenee 10,8 % nykyistä pienemmäksi vuoteen 2030 mennessä. Konnevesi on myös huoltosuhteeltaan heikkenevä kunta. Konneveden huoltosuhteeksi on vuonna 2030 arvioita ministeriön työryhmän selvityksessä 109,7, kun vastaava luku Laukaassa on 79,3. Uuden kunnan elinvoimaisuus olisi kuitenkin alueellista huippua, koska Laukaan nykyiset hyvät tilastoarvot ovat yhtälössä painavampia kuin Konneveden heikkenevät luvut. Esimerkiksi työllisyys- ja syntyvyysluvut sekä talouden kehittymä olisi yhteisestikin mitattuna maakunnallista kärkeä. Lisäksi on muistettava, että tilastollisesti voidaan Konneveden kunnan jo saavuttaneen yli 75-vuotiaiden lukumäärän huippuarvot. Kasvava ikääntyvien joukko ei siis vaikuta jatkossa Konneveden huoltosuhteeseen samoin kuin kunnissa yleisesti; varsinkaan kuntaliitostilanteessa, jossa Konnevesi tilastoituu mukaan Laukaan kasvukuntaan. Uusi kunta kuuluu Jyväskylän seudun kehityskäytävään ja kasvualueeseen, joka kulkee Jämsästä Jyväskylän kautta Äänekoskelle. Kehittyvän vyöhykkeen ja sen lähialueiden alue- ja yhdyskuntarakenne luo edellytyksiä yhteiselle kehittämispolitiikalle. Kaupunkiseutua rakennetaan kaikkien toimijoiden yhteistyöllä elinvoimaisena asumis-, osaamis-, asiointi- ja työssäkäyntialueena, joka avaa uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Kuntaliitoksen syntymisen myötä uuden kunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen vahvuutena, mutta ehkä myös heikkoutena voidaan pitää monikeskuksisuutta. Tiiviit taajama-alueet ovat yhdyskuntatalouden kannalta edullisempia. Nykyisen taajamarakenteen tiivistämistä pidetään yleisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisena, koska kuntien nykyinen, melko hajanainen yhdyskuntarakenne johtaa turhiin kustannuksiin, puutteelliseen palvelutasoon ja luonnonvarojen liialliseen kulutukseen. Siksi mahdollisesti muodostuvan uuden kunnan taajamien kehittymistä tulisi ohjata kaavoituksella tiivistyväksi, tehokkaaksi ja eheytyväksi. Taajamia eheytettäessä parannetaan ja edistetään myös elinympäristön laatua sekä ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.

26 6.2 Talous Seuraavassa on arvioitu talouden näkökulmasta merkittävimpien muuttujien kehitystä kuntaliitostilanteessa: Verotulot Verotulot kasvavat liitoksen johdosta 0,1 M tuloveroprosentilla 20,25 laskettuna. Verotulokehitys tästä eteenpäin koko vuosikymmenen ajan on arvioitu olevan huomattavasti aiempaa hitaampaa (keskimääräinen BKT:n kasvu 1-2 %). Valtionosuudet Hallituksen tekemän vuosien kehyspäätöksen mukaan kuntien valtionosuuksia leikataan kolmena seuraavana vuotena lisää yhteensä 910 M. Vuonna 2015 kunnilta jää saamatta yhteensä 1,15 miljardia euroa, kun nyt päätetyt ja hallituksen muodostamisen yhteydessä sovitut leikkaukset ovat täysimääräisesti voimassa. Tämä vastaa yli yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa. Leikkauksia lisäävät vielä jo sovitut opetustoimen valtionosuusleikkaukset. Kun huomioidaan jo tänä vuonna voimaan tulleet 631 M leikkaukset, hallituskaudella kunnilta jää saamatta valtionosuuksia kaikkiaan 3,4 miljardia euroa. Laukaan ja Konneveden kuntaliitos vaikuttaa valtionosuuksiin korottavasti verrattuna siihen, että kunnat jatkaisivat itsenäisinä. Valtionosuuksien nousu johtuu mm. asukastiheyden alentumisesta. Lukion valtionosuudet alenevat 0,3 M, koska oppilasmäärä nousee yli 200 oppilaan. Kaikkiaan valtionosuudet säilyvät lähes ennallaan (kasvu n. 0,1 M ) nykyisillä valtionosuusperusteilla laskettuna. Poistot Kuntajaoston uuden suosituksen johdosta suunnitelman mukaisten poistojen määrä kasvaa lukien n. 1,7 M poistoaikojen lyhentymisen vuoksi. Tämä on katettava tulorahoituksella. Henkilöstömenot Eläköitymisen hyödyntämisestä ja kaksinkertaisen organisaation purkamisesta johtuvat säästöt voivat olla euroa vuositasolla. Säästöä on erityisesti saatavissa hallinnosta ja sitä palvelevasta toimisto- ja asiantuntijatyöstä. Kunnan väkiluvun kasvusta ja palvelutarpeiden kasvusta johtuu kuitenkin tarvetta palkata lisää henkilöstöä palvelutuotantoon. Näin ollen henkilöstömenot eivät kokonaisuutena vähene edellä mainitulla summalla vaikka säästöjä syntyy päällekkäisyyksien purkamisesta. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveyskustannusten arvioidaan nousevan lähivuosina 4-5 % (n. 3 M ) kuntaliitoksesta riippumatta. Suurin euromääräinen kasvupaine kohdistuu tähän hallinnonalaan.

27 Tekninen toimi Vuotuinen kustannusnousu on 6-7 %, joka aiheutuu kiinteistöjen ylläpidon kustannustason noususta mm. energian ja huoltopalvelujen osalta (0,4 M ). Kustannuksiin voidaan vaikuttaa kiinteistömassan muutoksilla. Yksityisteiden avustusten harmonisointi nostaa kustannuksia 0,15 M. Sivistystoimi Oppilasmäärä kasvaa Laukaassa, mikä lisää kustannuksia vuosittain pelkästään uusien opetusryhmien muodossa n euroa. Päivähoidon osalta merkittävimmät muutokset tapahtuvat Laukaassa, jossa lapsimäärä kasvaa. Konneveden päivähoitopalvelujen kysyntä säilynee nykyisellä tasolla. ESR-rahoituksen loppuminen 2013 vaikuttaa Vattipajan toimintoihin. Jatkorahoituksesta ei ole tietoa. 6.3 Henkilöstö Yhdistyvien kuntien palveluksessa olevan henkilöstön asema määräytyy kuntajakolain 29 :n mukaisesti. Kuntajaon muutos, joka johtaa henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeen luovutukseksi. Liikkeen luovutuksessa henkilöstö siirtyy palvelussuhteen katkeamatta uuden työnantajan palvelukseen entisin ehdoin siten, että vanhan työnantajan tilalle tulee uusi työnantaja, jolle siirtyvät palvelussuhteisiin liittyvät velvollisuudet ja oikeudet. Yhdistyvien kuntien vakinaisilla viranhaltijoilla ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevilla työntekijöillä on kuntajakolain 29 2 momentin mukainen viiden (5) vuoden irtisanomissuoja taloudellisten ja tuotannollisten syiden perusteella. Irtisanomissuojan piirissä oleva henkilö on kuitenkin velvollinen ottamaan vastaan hänelle soveltuvan uuden tehtävän, mikäli siirto toiseen tehtävään on toiminnan kannalta perusteltua. Henkilöstöä koskeva palvelussuhdeturva on voimassa kuntajaon muutoksen voimaantulosta vuoden 2017 loppuun saakka. Irtisanomissuoja turvataan myös siinä tapauksessa, jos vakinaista henkilöstöä siirretään kuntien yhtiöiden, liikelaitosten tai kuntayhtymien palvelukseen. Henkilöstön sijoittamisessa uuden kunnan palvelukseen on pääperiaatteena, että henkilökunta jatkaa nykyisissä tai niitä vastaavissa tehtävissä, mikäli työtä koskevista järjestelyistä, henkilön osaamisesta, soveltuvuudesta tai omista toiveista ei aiheudu muutostarvetta. Henkilöstön sijoittumisesta päätetään viimeistään

28 Henkilöstöjärjestelyissä molempien kuntien henkilöstöä kohdellaan tasavertaisesti. Tehtävien muutostarpeet ja muutosmahdollisuudet arvioidaan koko henkilöstön osalta, ei ainoastaan uuden työnantajan palvelukseen siirtyvän henkilöstön osalta. Henkilöstön palkat harmonisoidaan vuoden 2013 aikana ja henkilöstöetuudet vuoden 2014 aikana. Ennen kuntajaon muutoksen toteutumista merkittäviä palkantarkistuksia ja paikallisia sopimuksia tehdään tai uusia vakinaisia ja pitkiä määräaikaisia palvelusuhteita solmitaan vain kuntien yhteisen linjauksen pohjalta. Laajentuvalle kunnalle laaditaan henkilöstöstrategia vuoden 2013 aikana ottaen huomioon uusi organisaatio ja palvelurakenteiden yhteensovittamistarpeet. Henkilöstölle laaditaan yhteinen tehtävien vaativuuden arviointi, joka perustuu yhteisiin tehtäväkuvauksiin. Henkilöstön kouluttamiseen ja tiedottamiseen sekä toimintakulttuurien yhdistämiseen osoitetaan riittävästi voimavaroja. Koulutus sisältää johdon ja työyksiköiden muutosvalmennusta sekä erityiskoulutusta niille henkilöille, joiden työtehtäviin aiheutuu yhdistymisestä muutoksia. 6.4 Palvelut Palvelujen yhteensovittamisen periaatteena on, että uuden kunnan hallinto ja harvemmin käytettävät palvelut keskitetään Laukaaseen. Lähipalveluperiaatteella tuotetaan palvelut, joita käytetään usein. Lähipalvelut tarjotaan kuntalaisille lähiympäristössä. Niiden tulee olla helposti saavutettavissa, ja ne tuodaan tarvittaessa kotiin. Tavoitteena ovat toimivat ja tehokkaat peruspalvelut. Yhdistymissopimukseen on kirjattu reunaehto terveydenhuollon lähipalvelujen säilyttämisestä Konnevedellä. 6.5 Demokratia ja alueellinen vaikuttaminen Kuntaliitosselvityksen aikana on noudatettu ohjausryhmän hyväksymää viestintäsuunnitelmaa. Tällä tavoin tiedottaminen ja viestintä on pyritty pitämään toiminnan keskiössä ja antamassa läpinäkyvyyttä koko prosessille. Kuntalaisia on kuultu molemmissa kunnissa ja hallintotyöryhmä on kuullut myös laajasti molempien kuntien luottamushenkilöitä ja heidän näkemyksiään ja odotuksiaan uudelle kunnalle. Tietotekniikka- ja viestintätyöryhmän loppuraportissa on esitelty viestintästrategian perusteita. Myös hallintotyöryhmä on ottanut kantaa uuden kunnan viestinnällisiin seikkoihin sekä lähidemokratiaa ja alueellista vaikuttamista tukeviin kysymyksiin. Uusi kunta tulee vaalikaudella huomioimaan alueellisen edustuksen toimielimissään. Yhdistymissopimus ei kuitenkaan sisällä ehdotusta alueellisten lautakuntien perustamisesta. Selvitystyön aikana on noussut esiin, että alueellisten lautakuntien rooli jää mitättömäksi ilman budjettivaltaa. Sen sijaan mm. hallintotyöryhmä pitää hyvänä kehityssuuntana esimerkiksi alakohtaisten asiakasraatien perustamista, sillä ne voivat

29 tuoda neuvoa-antavasti esiin seikkoja, joita päätöksentekijä ei muuten välttämättä kentältä havaitse. Näistä raadeista on jo lukemattomia esimerkkejä muista kunnista ja kaupungeista. Alueelliseen vaikuttamiseen kuuluvat myös kunnan ns. lähipalvelut. Palveluiden järjestämisen periaatteina uudessa kunnassa tulee olla paikallinen palvelutarve. Sopimuksella voidaan turvata palvelut määräajaksi, mutta uuden kunnan tulee jatkossa toimia realistisesti palvelutarpeen sanelemien ehtojen mukaan. Erityiset yhteis- ja asiakaspalvelupisteet mahdollistavat kunnan monipuolisten palveluiden saannin ja niiden käytön opastuksen uuden kunnan eri alueilla. Mahdollisen liitosprosessin kuluessa, tulee yhdistymishallituksen rooli korostumaan. Yhdistymishallitus valmistelee uuden kunnan toimintaa ja tämän prosessin aikana on syytä valmistautua myös lähidemokratiaa ja alueellista vaikuttamista tukeviin päätöksiin.