TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN ASIAKASLEHTI 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN ASIAKASLEHTI 2013"

Transkriptio

1 TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN ASIAKASLEHTI

2 Kuva Ulla Rohunen Juhlat museossa Werstaalla juhlitaan harva se päivä. Työväenmuseo jää taatusti juhlavieraiden mieleen. Teksti Jenni Lares Kuva Kati Lehtinen Museoon ei aina tarvitse tulla katsomaan näyttelyitä tai olemaan hiljaa. Työväenmuseo Werstaalla voi myös tavata ystäviään ja pitää hauskaa. Werstaalla voit järjestää yhdistykselle, yritykselle tai ystävillesi niin ison kuin pienenkin tilaisuuden. Werstaalla juhla kuin juhla on jo valmiiksi parempi! Työväenmuseo Werstas vuokraa asiakkailleen niin kokous- kuin juhlatiloja. Auditorion ja moneen käyttöön taipuvan Galleria Bertelin lisäksi tapahtuman voi järjestää esimerkiksi höyrykonemuseossa tai Meirän kaupunki -näyttelyyn rakennetulla työväentalolla. Monipuoliset tarjoilut järjestyvät yhteistyökumppanimme Juvenes Juhlapalvelun kautta. Kaikkiin Werstaan tiloihin on myös mahdollista räätälöidä opastettu kierros, jolla tutustutaan museon näyttelyihin, työväestön elämään sekä Finlaysonin ja Tampereen historiaan. Museon ilmainen sisäänpääsy takaa sen, että tilaisuus voi olla joko avoin tai suljettu. Werstaan tiloja on mahdollista vuokrata myös museon aukioloaikojen ulkopuolella. Tällöin museossa ei liiku muita kävijöitä. Werstas sijaitsee Finlaysonin historiallisella tehdasalueella aivan Tampereen keskustassa. Vanhat tehdasrakennukset luovat ainutlaatuisen, kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön. Vuonna 1820 perustettu Finlaysonin puuvillatehdas on Suomen vanhin ja 1800-luvun suurin tehdas. Finlaysonin siirrettyä toimintansa pois Tampereelta vanhat teollisuushallit otettiin 1990-luvulla uudelleen käyttöön kulttuurin, liike-elämän ja koulutuksen tarpeisiin. Finlaysonin tehtaalla käytetty, yli sata vuotta vanha höyrykone lepää nykyään Höyrykonemuseona Työväenmuseo Werstaalla. Kahdeksanmetrisen vauhtipyörän varjossa voi järjestää erilaisia seisovia tilaisuuksia, esimerkiksi lehdistö- tai cocktailtilaisuuden. Paikalle on mahdollista saada opas, joka kertoo höyrykoneen käytöstä ja historiasta, tai viihdyttävämpi esitys, jossa tehtaantyttö sadan vuoden takaa kertoo elämästään Vinlaussonilla. Iltaa on mahdollista jatkaa esimerkiksi illallisella Galleria Bertelin puolella. 2

3 Suomen suurin höyrykone on tarjonnut ainutlaatuisen ja mieleenpainuvan taustan esimerkiksi monille ympäristöalan ja energiateollisuuden lanseeraustilaisuuksille. Sulzerhöyrykone oli päivittäisessä käytössä vuosina , jonka jälkeen se palveli varavoimana aina 1950-luvun puoliväliin asti. Tuolloin tehdas sähköistettiin eikä höyrykoneelle ollut enää käyttöä. Lähes alkuperäisessä kunnossa oleva konehuone avattiin yleisölle Höyrykonemuseona vuonna Keskeltä vanhan puuvillatehtaan salia löytyy myös kodikas työväentalo. Työväentalolla on mahdollista kokea vanhan ajan maalaismaista iltamatunnelmaa aivan Tampereen sydämessä. Tila palvelee monenlaisia vieraita ja tarpeita. Työväentalolla on mahdollista järjestää niin kokous, esitys, syntymäpäiväjuhlat kuin konsertti. Lavan puhujanpöntöstä voi kuunnella työväenlauluja sekä tunnettujen poliitikkojen puheita ja työväenyhdistyksen kirjastosta voi lainata runoteoksen spontaania esitystä varten. Lavalla on tilaa niin näytelmä- kuin musiikkiesityksille ja tietysti työväentalon lankkulattialla mahtuu tanssimaan. Talonmiehen muija Eufrosyne Muttilaiska johdattaa vieraat työväentalon arkeen sekä Werstaan perusnäyttelyyn Meirän kaupunkiin. Lapsia viihdyttää kaupungin katti K. Issakainen, jonka seurassa on mahdollista tutustua myös Tekstiiliteollisuusmuseoon ja Höyrykonemuseoon. Työväentalo on koko kansan kokoontumispaikka, johon on helppo tuoda erilaisia esityksiä ja ohjelmanumeroita. Täällä voidaan toteuttaa myös villimmät ideat esimerkiksi työväenlaulukaraokesta tai vanhan ajan iltamista. Werstaan kokous- ja juhlatilat Auditorio 70 henkeä Galleria Bertel Istuva illallinen 60 henkeä Seisova tilaisuus 100 henkeä Työväentalo Pöydissä 30 henkeä Tuoliriveissä 50 henkeä Höyrykonemuseo Seisova tilaisuus 70 henkeä Koko näyttelykerros Jopa 500 henkeä Haluatko nostaa maljan höyrykoneen juurella, laulaa työväenlauluja vanhan ajan iltamissa tai tutustua mieleenpainuvalla tavalla Tampereen teolliseen historiaan? Tiedustelut ja varaukset Museoemäntä Raija Kuisma p Kuva Ulla Rohunen 3

4 Pääkirjoitus Reilusti historiaa! Sisällys 2 Juhlat museossa Kalle Kallio Museonjohtaja Työväenmuseo Werstas täyttää marraskuussa 2013 tasan kaksikymmentä vuotta. Noina vuosina on ehtinyt tapahtua todella paljon. Vaatimattomissa tiloissa aloittaneesta museopahasesta on kasvanut Tampereen toiseksi suurin ja toiseksi suosituin museokeskus. Museon kokoelmat ovat vahvistuneet ja pidämme nyt huolta yli esineen ja valokuvan kansalliskokoelmasta. Työväenperinnön rinnalla olemme voineet ottaa valtakunnallista vastuuta myös uusista teemoista, kuten ympäristöliikkeen, seksuaalivähemmistöjen ja kuurojen historiasta. Juhlavuoden teemana on Reilusti historiaa! Tällä haluamme korostaa niin kokoelma- kuin yleisöpalveluidemme monipuolisuutta ja runsautta. Kuutena päivänä viikossa riittää nähtävää koko perheelle. Juhlavuonnakin avataan neljä suurta vaihtuvaa näyttelyä pienten ja yhteisöllisten lisäksi. Tarjontaa täydentävät lukemattomat tapahtumat, työpajat ja opastukset. Olemme ylpeitä siitä, että meille kaikki ovat tervetulleita. Werstas siirtyi muutama vuosi sitten vapaaseen sisäänpääsyyn, mikä muutti museota hyvään suuntaan. Museo on entistä reilumpi myös vähävaraisille ja pääsymaksuttomuus vahvistaa työmme yhteisöllistä sanomaa. Asiakkaille lupaamme reilua hinnoittelua ja sujuvaa yhteistyötä. Museon historiapalvelut ovat luotettavia, kokoustilat toimivia ja juhlat ikimuistoisia. Yhteishankkeissa Työväenmuseo Werstas on arvokas kumppani, koska pidämme sovitusta kiinni. Juhlavuoden teemassa ehkä tärkeintä on kuitenkin museon reilu historiankäsitys. Werstaalla päähuomion saavat menneisyyden vähäväkiset ja tartumme ennakkoluulottomasti vaikeisiin aiheisiin. Esimerkiksi kevään päänäyttelyssä äänen saavat romanitaustaiset naistaiteilijat ja syksyllä syvennymme 1950-luvun arkitodellisuuteen. Tervetuloa nauttimaan reilusti historiaa! 4 Pääkirjoitus 5 Uutisia 6 Työväenmuseon synty 10 Vaasan työväenmuseo 11 Monen tehtävän museomestari 12 Lita Cabellut - Musta sielun siveltimenveto 15 Kolumni 16 Pitkä 1950-luku 20 Viittomakielisten historiaa Werstaalla 22 Näyttelykalenteri Kannen kuva Lita Cabellut: Coco Model numero 19, 280 x 220 cm, sekatekniikka, TYÖVÄENMUSEO Werstaan asiakaslehti Työväenmuseo Werstaan julkaisuja 2012:2 Julkaisija Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, Tampere, Päätoimittaja Kalle Kallio Kirjoittajat Satu Engblom, Ulla Jaskari, Tuula Juvonen, Kalle Kallio, Jenni Lares, Emmi Varjola, Tiina Naukkarinen Ulkoasu ja taitto Kati Lehtinen Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala Levikki 4000 kpl ISSN

5 Uutisia Arjenhistoria.fi vahvistuu Suosittu -kokoelmapalvelu jatkaa kasvuaan. Verkossa on jo yli vanhaa valokuvaa ja esinettä Työväenmuseo Werstaan, Työväen Arkiston, Kansan Arkiston, Tekniikan museon, Sähkömuseo Elektran, Helsingin yliopistomuseon, Kultamuseon, Suomen siirtolaisuusmuseon ja Päivälehden museon kokoelmista. Aineisto täydentyy lähes päivittäin digitointityön edistyessä. Tavoitteena on, että mukaan saataisiin uusia kokoelmia ja museoiden taustayhteisöt löytäisivät palvelun. Vapaaehtoisvoimin ylläpidetyt museot voivat saada kokoelmajärjestelmän veloituksetta käyttöönsä. merkittävä lahjoitus Kansan Arkisto on lah joit ta nut Werstaalle mu seo ko koel mansa. Noin 500 esineen kokoelma sisältää runsaasti ainutlaatuista sisällissotaan ja maanalaiseen kommunismiin liittyvää aineistoa. Historian kipupisteitä ku vaa koskettavalla tavalla esimerkiksi vankisellin ovi, jonka takana Yrjö Mäkelin teki itsemurhan. työväenmuseo 20 vuotta sitten Työväen keskusmuseon perustamista suunniteltiin pitkään ja museoyhdistys kartutti ensin kokoelmiaan. Kesällä 1993 oli tullut aika hankkia Finlaysonin tehdasalueelta 450 neliön toimitilat, joihin tulivat museon toimisto ja näyttelysali. Kuvassa vuokrasta sopivat Finlaysonin Petri Olkinuora, puheenjohtaja Vesa Karvinen ja museonjohtaja Pontus Blomster. Avajaisjuhlia vietettiin 13. marraskuuta. Juhlan yhteydessä yleisö pääsi tutustumaan sisällissotaa käsittelevään avajaisnäyttelyyn. Uuteen Työväen keskusmuseoon tutustui loppuvuoden aikana yli 400 museokävijää. Mukava museosakki Haluaisitko tulla mukaan museotoimintaan? Työväenmuseo Werstas kokoaa kevään 2013 aikana Museosakin, jossa on mahdollista päästä tekemään museotyötä ja pitää huolta suomalaisesta työväenperinnöstä. Museosakki on aktiivisista vapaaehtoisista koostuva ryhmä erilaisia ihmisiä, jotka pitävät museoista ja haluavat viettää aikaa historian parissa. Museosakissa voit pääs tä vaikkapa tekemään näyttelyitä, käsittelemään kokoelmia ja osallistumaan tapahtumiin. Vapaaehtoistyön koordinaattorina toimii museolehtori Ulla Rohunen p ). tulevia mestareita Ammattiopistojen opiskelijoista on tullut Werstaan kanta-asiakkaita. Palkansaajasäätiön rahoittamassa Mestariduunari-hankkeessa järjestetään monenlaisia työpajoja vuosina Hankkeessa opiskelijat ovat esimerkiksi itse dokumentoineet niin jalkinelinjan kuin tulevien lentokoneasentajien arkea. Kuvalaatalta digimaailmaan Kun kirjat vielä tehtiin koho - painolla, kallisarvoiset kuvalaatat tavattiin säästää. Valokuvat ja piirrokset ovat voineet kadota, mutta laatat päätyneet museoon. Nyt museokirjapainossa on mui den painotöiden rinnalla ryhdytty vedostamaan vanhoja laattoja. Kadonneiksi luultuja kuvia on saatu esiin ja asianmukaisesti digitoitua. Lenin ja Werstas Työväenmuseo Werstas ja Lenin-museo suunnittelevat yhdistymistä vuoden 2014 alusta alkaen. Sotien jälkeen toimintansa aloittanut Lenin-museo on kansainvälisesti yksi maamme tunnetuimmista museoista. Näyttelytoiminta jatkuisi nykyisissä tiloissa, mutta fuusio vahvistaisi museoiden toimintaa ja taloutta. 5

6 Työväen museon synty Suomen museoliiton kuva-arkisto Työväenmuseo Werstas täyttää 20 vuotta. Vaikka ovet avattiin yleisölle syksyllä 1993, ajatus työväenmuseon perustamisesta on paljon vanhempi. Teksti Kalle Kallio Suomalainen museoväki kokoontui elokuussa 1930 Tampereelle. Ensimmäiset museopäivät oli pidetty vastavalmistuneessa Kansallismuseossa ja toiset Turun linnassa. Kolmas kokouskaupunki oli hieman erikoinen valinta Helsingin ja Turun jälkeen, koska Tamperetta pidettiin ensisijaisesti savupiipputeollisuuden tyyssijana eikä suinkaan vahvana kulttuurikaupunkina. Museopäivät avannut pormestari Väinö Hakkila pahoittelikin osallistujille, että muinaisuuden tutkijoille kaupungissa oli niin kovin vähän nähtävää. Ajatus siitä, että Tammerkosken teollinen miljöö voisi kiinnostaa museoihmisiä ja historiantutkijoita oli vielä 1930-luvulla vieras kaupungin johdollekin. Museoiden aihevalinnoissa painottuivat tuolloin säätyläiskulttuuri, arvotaide ja talonpoikainen elämä. Tampereella kuitenkin kylvettiin museokuvaan jo kritiikin siemeniä, kun professori Väinö Voionmaa pääsi luennoimaan Tampereen historiasta. Väitetään, ettei Tampereen kaupungilla ole historiaa ja kulttuuria. Sitä väitettä emme voi myöntää oikeaksi. Todella ei mikään maamme kaupunki sisällä enemmän työn kulttuurihistoriaa kuin Tampere. Täällä on käsityöläisammatti elänyt loistavimpia kukoistusaikoja, mitä sillä yleensä on maassamme ollut, täällä on maamme suurteollisuuden syntysijat, täällä on Suomen sähkön käyttö alkanut, täällä on Tampereen museopäivien osallistujat yhteiskuvaan ryhmittyneenä elokuussa Kaupungin ainoa museo oli tuolloin vuonna 1908 avattu Hämeen museo, jota voi pitää tyypillisenä esimerkkinä 1900-luvun alkupuolen maakunnallisesta museosta. Esihistorian lisäksi museossa oli katolinen ja luterilainen kirkkosali, tyylihuonekaluja renessanssista biedermeieriin, hopeaa, lasia ja posliinia sekä ylempien säätyjen elämää. Lisäksi toisena juonteena oli kansankulttuurin esitteleminen. Yhteen museon huoneista oli koottu savutupa ja muissa huoneissa esiteltiin maanviljelyksen, metsästyksen ja kalastuksen historiaa sekä kansanpukuja. Työväestön historia ei kuulunut Hämeen museon kiinnostuksen kohteisiin. käyty kiintoisia kulttuurikamppailuja ja kiihkoisimpia poliittisia taisteluita koko maassa. Jos missään niin Tampereella on luonnollinen ympäristö olemassa teollisen työn keskusmuseota varten, päätti professori Väinö Voionmaa esitelmänsä. Väinö Voionmaa ( ) oli tunnettu historioitsija, kansansivistäjä ja sosialidemokraattien kansanedustaja, joka oli muun muassa ollut perustamassa Työväen Sivistysliittoa vuonna Museopäivien puheessaan hän ensimmäistä kertaa ehdotti työväenmuseon perustamista. Ajatus oli reilusti edellä aikaansa, mutta kumpusi myös aikakauden yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Poliittinen ilmapiiri oli museopäivien alla poikkeuksellisen latautunut. Lapuan liike oli voimissaan ja kesän aikana oli pahoinpidelty satoja vasemmistolaisia, oikeuslaitos myötäili lapualaisten terroritekoja ja maan hallitus hajosi ulkoparlamentaariseen painostukseen. Heinäkuussa Lapuan liike oli järjestänyt näyttävän talonpoikaismarssin. Marssiin osallistui liikkeen kannattajaa juhlien pääkaupungin kaduilla valkoisten voittoa vuoden 1918 sisällissodassa ja vaatien lujia toimia kommunisteja vastaan. Vallankaappauksen vaara oli todellinen. 6

7 Tampereellakin kuohui. Heinäkuun lopulla pormestari Väinö Hakkila oli matkalla huvilalleen Teiskoon, kun hänet siepattiin ja kyydittiin Etelä-Pohjanmaalle. Hakkila oli SDP:n kansanedustajana osallistunut kommunistilakien viivyttämiseen, jolloin tehtailijanpoika Eino Haarla ja Aamulehden toimitussihteeri Eero Rekola päättivät muiluttaa hänet. Matka vei Lapuan kautta kuortanelaiselle metsätielle, jonne auto pysähtyi. Hakkila pahoinpideltiin, istutettiin muurahaispesään ja aseella uhaten pakotettiin allekirjoittamaan sitoumus, jossa hän muka lupasi luopua kaikesta poliittisesta toiminnastaan. Jatkoa seurasi, kun elokuussa 1930 osa kaupunginvaltuuston jäsenistä pakotettiin voimatoimin eroamaan ja monet tunnetuimmat kommunistit pakenivat vaivihkaa läheisiin saariin odottamaan tilanteen tasaantumista. Hakkila pääsi hengissä takaisin Tampereelle ja avasi museopäivät kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hakkilan muilutuksen on kuitenkin katsottu muodostaneen käännekohdan äärioikeiston kannatuksen kasvulle. Eduskunnan varapuhemies ja Tampereen pormestari oli ollut vähällä menettää henkensä. Puolueettomassa lehdistössä kauhisteltiin tapahtunutta, Hakkilan puolesta järjestettiin äänekäs vastalausekokous ja suomalaisen fasismin tie alkoi nousta pystyyn. Kun professori Voionmaa valmisteli puhettaan museopäiville, edellisten viikkojen tapahtumat olivat hänellä varmasti mielessä. Voionmaa oli sosialidemokraattinen kansanedustaja siinä missä Hakkilakin, eikä antanut äärioikeiston hallita keskustelua. Voionmaan avaus työväenmuseon perustamisesta kumpusi nähdäkseni päivänpoliittisesta tilanteesta: museokentän historiakuva korosti yksinomaan säätyläis- ja talonpoikaisarvoja, joihin myös äärioikeiston identiteetti tukeutui. Puhuessaan kiihkoisimmista poliittisista taisteluista hän viittasi sekä suurlakon punaiseen julistukseen vuonna 1905, sisällissodan ratkaisutaisteluun että Hakkilan muilutukseen vain kuukausi aiemmin. Lähteet eivät valitettavasti kerro, millaista keskustelua Voionmaan puhe museopäivillä herätti. Ajatus työväenmuseosta oli edellä aikaansa ja teollisuushistorian museoiminen eteni tulevina vuosikymmeninä ensisijaisesti tekniikan historian ja teollisuusyritysten näkökulmasta. Työväestön historia alkoi herättää kiinnostusta vasta vaiheittain toisen maailmansodan jälkeen. Voionmaan ajatukset kantoivat kuitenkin hedelmää, koska hänen oppilaansa aloittivat suomalaisen työväenperinnön museoimisen. Tampereella heistä tärkein oli Unto Kanerva. Unto Kanerva ( ) oli historiantutkija, joka aloitti kaupungin arkistonhoitajana 1930-luvun lopulla. Sotien jälkeen Kanerva valittiin Hämeen museoseuran hallitukseen sen ensimmäisenä sosialidemokraattisena jäsenenä. Hän myös julkaisi vuonna 1946 Pumpulilaisia ja pruukilaisia -kirjan, jossa kuvasi elämänmakuisesti 1800-luvun T. Björnström / Werstaan kokoelmat Väinö Voionmaa on jäänyt historiaan Työväen Sivistysliiton ja Työväen Akatemian perustajana, mutta häntä voi pitää myös jonkinlaisena työväenmuseon isänä. Voionmaa toimi pitkään kansanedustajana ja ministerinä, ja osallistui muun muassa kaikkien Suomen solmimien rauhansopimusten neuvottelemiseen. tehdastyöläisten elämää. Tamperelaisten kiinnostus arjen historiaan ja vuokrakasarmien katoaviin yhteiskeittiöihin alkoi herätä. Toisen maailmansodan jälkeen Tampere oli suomalaisen teollisuuden kasvava pääkaupunki. Pula-ajan päättyminen ja asuntopula loivat tilanteen, jossa teollistumisen alkuaikoina syntyneiden puukaupunginosien tilalle haluttiin moderneja kerrostaloja. Uuden aikakauden jalkoihin oli jäämässä tehdaskaupungin historia, joka kiteytyi Amurin kaupunginosaan. Vuoden 1952 asemakaavassa puinen työläiskaupunginosa päätettiin purkaa. Kanervan toimesta saneerattavia puukaupunginosia ryhdyttiin kuitenkin 1950-luvulla dokumentoimaan ja Amurista etsittiin museoitavaksi sopivaa korttelia. Amurin uudisrakentaminen kesti lopulta parikymmentä vuotta ja yksi puukortteleista kunnostettiin museota varten. Ulkomuseon interiöörit toteutettiin vaiheittain ja ne esittelevät teollisuustyöväen elämää vuosina Ensimmäiset osat olivat yleisölle päivittäin avoinna kesästä 1982 alkaen ja museo valmistui nykyiseen muotoonsa, kun kahvila Amurin Helmi avattiin vuonna

8 Vaikka Amurin työväenasuntomuseon perustaminen oli paikallinen hanke, sitä voi katsoa myös osana länsimaisen kulttuurikäsityksen murrosta. Työväenkulttuurin ja työväenhistorian arvostus alkoi nousta ennen muuta luvulla. Historiantutkijoiden, kansatieteilijöiden ja sosiologien uudet kysymyksenasettelut, työväenliikkeen perinnetyö ja taiteilijat kyseenalaistivat perinteisen käsityksen yläluokkaisesta kulttuuriperinnöstä. Esimerkiksi Väinö Linnan ( ) Täällä Pohjantähden alla -trilogia antoi niin kirjana kuin filmatisointeina ymmärrettävän ja koskettavan kuvan maatyöväestön historiasta. Linnan romaanien myötä sisällissodan tapahtumia ryhdyttiin puolueettomasti selvittämään ja työväenhistorian tutkimus alkoi vahvistua. Suomalaisissa museoissa työväenperinnön sivuuttaminen jatkui kuitenkin pitkään ja osittain jatkuu yhä. Kulttuurihistorialliset museot keskittyivät paljolti säätyläisten ja talonpoikaisväestön menneisyyteen, vaikka kriitikoiden mielestä olisi ollut muutakin museoitavaa kuin kuokkia ja rokokoota. Toisaalta museot myös olivat pieniä, pääkaupunkikeskeisiä ja esimerkiksi vaihtuvien näyttelyiden rakentaminen yleistyi hitaasti. Mahdollisuuksia kertoa toisenlaisia tarinoita oli kenties vähemmän kuin halua. Museokenttä alkoi muuttua, kun yliopistoissa aatteellisen herätyksen saaneet suuret ikäluokat pääsivät alan töihin. Museoiden lisääntyneet voimavarat mahdollistivat laajentuneen kiinnostuksen ja myös ajan kuluminen vei teollistumisen aikakautta ja työväenluokan syntyä yhä kauemmas niistä tuli historiaa enemmän kuin ennen. Tietysti yleisön muuttuneet kiinnostuksenkohteetkin ruokkivat museoita käsittelemään myös arjen ja työväestön historiaa. Uuden yleisön kanssa eivät vanhat konstit kelvanneet. Valmistelutyön tuloksena Tampereella perustettiin vuonna 1988 erillinen Työväen museoyhdistys, joka toteutti valtakunnallisen museohankkeen ja viidessä vuodessa perusti nykyisen Työväenmuseo Werstaan. Näin suomalaisissa työväen muistiorganisaatioissa olivat vuosikymmenen lopussa jo edustettuina arkisto-, kirjasto- ja museoala, jotka pystyivät hoitamaan aineistojaan ammattimaisesti. Myös alan tutkijat järjestäytyivät Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuraksi vuonna Museokenttä oli kuitenkin 1980-luvulla jo aivan erilainen kuin Väinö Voionmaan elinaikana. Työväen- Työväenperinnelaitosten kehityksessä merkittävimpänä vuosikymmenenä voi pitää 1980-lukua, jolloin syntyivät työväenperinnön kannalta keskeiset organisaatiot ja avattiin kymmeniä pieniä työväenasuntomuseoita. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue oli linjannut vuoden 1975 tiedepoliittisessa ohjelmassaan, että työväen keskusmuseo on perustettava. Tämä tavoite alkoi konkretisoitua, kun keväällä 1983 molemmat työväenpuolueet ja ammattiyhdistysliike perustivat työväenperinnettä edistävän yhdistyksen. Yhdistys ryhtyi valmistelemaan museohanketta ja käynnisti samalla Työväenliikkeen kirjaston toiminnan Helsingissä vuonna Amurin työväenasuntomuseon jokaista asuntoa varten laadittiin tarina eri aikakauden perheestä, joka olisi voinut kussakin asunnossa elää. Tamperelaiset suhtautuivat puukortteleihin ja yhteiskeittiöihin nostalgisesti, vaikka yhteisöllinen ja ahdas asuminen ei enää vastannut 1970-luvun tarpeita. Vuosikymmenten mittaan suhtautuminen on romantisoitunut ja puukortteli näyttäytyy 2000-luvun yleisölle myös toivottavana ja ekologisena asumisympäristönä. 8 Kuva Kalle Kallio

9 Olavi Kylätasku / Werstaan kuva-arkisto Unto Kanerva oli historiantutkija ja aktiivinen sosialidemokraatti. Hän nousi Tampereen Työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi ja vaikutti myös Tampereen Työväen Teatterin hallinnossa. Tamperelainen työväenhistoria oli Kanervalle sydämen asia. perintöä tallentavia pieniä museoita oli perustettu eri puolille maata. Uuden keskusmuseon rooliksi nähtiin näiden ohjaaminen, koordinointi ja neuvonta, mutta osa pienistä museoista haluttiin myös yhdistää uuteen organisaatioon. Tampereelle siirrettiin muun muassa osuuskauppamuseon, työväen säästöpankkimuseon, työväenaatteen museon ja torpparimuseon kokoelmia lukuisten muiden työväenjärjestöjen ylläpitämien esinekokoelmien ja museohuoneiden lisäksi. Syntyi suomalaisen työväenperinnön kansalliskokoel ma, joka koostuu nyt noin esineestä ja valokuvasta. 9

10 Kuva Satu Engblom Vaasan työväenmuseo Teksti Satu Engblom Vaasan työväenmuseo esittelee Vaasan seudun työväenliikkeen vaiheita. Lisäksi kävijä voi vierailla Vaasan Palosaaressa asuneen Fanny Männistön hellahuoneessa. Palosaaren työläiskaupunginosa syntyi 1850-luvulla rakennetun Vaasan puuvillatehtaan ympärille. Mantereeseen yhdistyneellä entisellä saarella eli työläisten Präntöössä (ruotsiksi Brändö) varttui myös vaasalainen työväenliike. Vaasan työväenmuseo toimii palosaarelaisten talkoovoimin rakentamassa Järjestötalossa. Vuonna 1991 avattu paikallismuseo tallentaa työväenhistoriaa entisen Vaasan läänin alueella, ja sitä ylläpitävät Vaasan Työväenkulttuuriyhdistyksen vapaaehtoiset. Museon perusnäyttely Kuvia Vaasan työväenhistoriasta valottaa valokuvin, lehtileikkein ja asiakirjoin vaasalaisen työväestön elämää ja työväenliikkeen historiaa sekä Vaasan kaupunkikuvaa 1850-luvulta 1950-luvulle asti. Toinen museon pysyvistä näyttelyistä syventää tarinaa työväestön arjesta. Fannyn koti -näyttely perustuu präntööläisen Fanny Männistön ( ) irtaimistoon, jonka omaiset luovuttivat museolle Fannyn kuoltua. Fannyn oikeassa kodissa Palosaaren Huvilakadulla oli huone ja keittiö, mutta työväenmuseossa se on muuntunut hellahuoneeksi. Muutoin koti on samankaltainen kuin hänen muuttaessaan vanhainkotiin 90-vuotiaana 1990-luvun puolivälissä. Näyttelyä elävöittävät arjen pienet yksityiskohdat: Keittiökaapin hyllyjä kaunistavat värikkäät makeisrasiat ja kahvipurkit. Puolihame odottaa viimeistelyään poljettavan ompelukoneen vieressä. Fannyn lapsuudenkodissa luettiin paljon, ja näyttelyn tärkeimpiin esineisiin kuuluu Fannyn isän tekemä lasiovinen kirjakaappi. Sieltä löytyvät Fannyn vaalimat työväenkalenterit ja romaanit. Fanny Männistö ansaitsi elantonsa Työväenosuusliikkeen leipomossa ja toimi aktiivisesti useissa työväenyhdistyksissä. Vuonna 1931 Männistö tuomittiin 27-vuotiaana Hämeenlinnan naisvankilaan kahdeksi vuodeksi valtionpetoksen valmistelusta. Syynä olivat Fannyn jakamat työväenliikkeen lentolehtiset ja vuonna 1930 voimaan astuneet kommunistilait. Fannyn paljasti kuulusteluissa murtunut poikaystävä. Perusnäyttelyidensä lisäksi Vaasan työväenmuseo järjestää vaihtuvia teemanäyttelyitä. Esimerkiksi kesällä 2012 museossa avautuivat Vaasan puuvillatehtaan ja Höyrymyllyn historiasta kertovat valokuvanäyttelyt. Museolla on työväenliikkeen historiaan ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin erikoistunut kirjasto sekä asiakirja- ja valokuva-arkisto, jotka ovat yleisön käytettävissä aukioloaikoina. Museon verkkosivut löytyvät osoitteesta fi/labourm/. 10

11 Kuva Kati Lehtinen Monen tehtävän museomestari Jussi Mäkelä ratkoo museossa käytännön kysymyksiä. Teksti Emmi Varjola Museomestari Jussi Mäkelä nappaa taskustaan kameran ja äkkiä museonäyttelyn purkaminen on tallennettu kuvaksi. Seuraava kuva toimii muistilappuna: tälle esineelle on rakennettava sopiva kuljetuslaatikko. En osaa olla ilman kameraa, se on minulle myös muistikirja, Jussi selittää. Museomestarin työpäivään Werstaalla kuuluukin kaikenlaista muistettavaa eikä kahta samanlaista päivää ole. Työn vapaus ja vaihtelevuus ovat sekä sen hyviä puolia että haasteita. Käytettävissä oleva aika täytyy jakaa moneen osaan. Museomestarin vastuulla on näyttelyiden rakentaminen sekä kuljetukset. Jussi osallistuu myös museoesineiden säilytyksen ja remonttien suunnitteluun. Museomestarin tehtäviin pätevöittää erikoistumiskoulutus, jonka Jussi suoritti työn ohessa. Aiemmin Jussi on työskennellyt muun muassa kaupan alalla. Tulin taloon vähitellen, Jussi kuvailee. Hän on työskennellyt Werstaalla vuodesta 1997 alkaen, ensin lyhyempiä pätkiä ja yhtäjaksoisesti vuodesta Museonäyttelyn konkreettinen rakentaminen alkaa usein seinien maalaamisella. Näyttelytilaan pystytetään väliseiniä, vitriineitä ja muita rakenteita. Ne toimivat taustana ja suojana esineille, kuville ja teksteille. Tekniset laitteet tarvitsevat omat sijoituspaikkansa rakenteissa ja näyttely pitää myös valaista. Museomestari vastaa tästä kaikesta sekatyömiehen ja siviilipalvelusmiehen avulla. Yleisölle näkymättömämpää työtä on museoesineiden varastointi. Säilytys vaatii suunnittelua, koska kokoelmia kartutetaan jatkuvasti. Viime aikoina Kuurojen museon muutto Helsingistä on pitänyt Jussin kiireisenä. Kokonaisen museon muuttaminen Werstaalle on iso urakka, eikä vähiten siksi, että museoesineitä on käsiteltävä erityisellä huolella. Werstaan käytössä on tiloja useammassa vierekkäisessä rakennuksessa, jotka on aikoinaan rakennettu Finlaysonin tehtaan tarpeisiin eikä suinkaan museokäyttöä ajatellen. Vanhat rakennukset vaativat jatkuvaa seurantaa, jotta remontteja osataan tehdä oikeaan aikaan ja oikeaan kohtaan. Joka maanantai Jussi kiertää ensimmäiseksi koko talon läpi ja tiloja täytyy tarkkailla myös viikon mittaan. Museomestaria tarvitaan yleensä aina, kun jotain liikkuu, Jussi kiteyttää. Museomestarin täytyy ratkaista monenlaisia käytännön haasteita, esimerkiksi kuinka kuljettaa kuplavolkkari museon toiseen kerrokseen tai saada puulaudoista rakennettava suuri taideteos riittävän tukevaksi. Tällaisista tilanteista myös tallentuu Jussin digikameran muistikortille monta arvokasta kuvaa museon kulissien takaisesta aherruksesta. Kuvat Ulla Rohunen 11

12 Lita Cabellut: Camaron de la Isla, 290 x 200 cm, sekatekniikka, Lita Cabellut - Musta sielun siveltimenveto 12

13 Keväällä Werstaan valloittavat romanitaustaiset naistaiteilijat. Lita Cabellut kasvoi katalonialaisesta katulapsesta kansainväliseksi kuvataiteilijaksi. Teksti Ulla Jaskari Minä, te ja muut Me, You and the Others on taidenäyttely, joka esittelee eri puolilla Eurooppaa työskentelevien kuvataiteilijoiden teoksia Näyttelyyn on kutsuttu seitsemän naista, joista kuusi on taustaltaan romaneja. Mukana ovat Marta Bada Unkarista, Lita Cabellut Espanjasta, Sara Elter Italiasta, Delaine Le Bas Englannista, Maja Ljubotina Sloveniasta, Kiba Lumberg Suomesta ja Marika Schmiedt Itävallasta. Romanien identiteettejä käsittelevä näyttely on esillä Werstaalla Amsterdamissa Rietveld-akatemiassa. Haagissa taiteilija on asunut jo yli 20 vuotta. Hän on hankkinut mainetta ja kansainvälistä näkyvyyttä museoissa ja gallerioissa ja esitellyt teoksiaan ympäri maailmaa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Hän on saavuttanut suuren suosion myös taiteen ostajien keskuudessa. Cabellut kuuluu amsterdamilaisen Gallery238:n kaartiin. Musta on sieluni siveltimenveto, Cabellut kuvaa taidettaan. Hänet tunnetaan erityisesti suurista tummasävyisistä muotokuvista. Tekniikkaansa, jossa hän yhdistää eri menetelmiä, on hän kehitellyt usean vuoden ajan. Hän on tutkinut, miten materiaalit reagoivat keskenään, ja löytänyt elävän, arpisen pinnan, joka on hänen tulkintansa muotokuvan mallina olleesta henkilöstä. Cabellutin muotokuville on tyypillistä sarjallisuus. Muun muassa vuonna 2011 hän aloitti sarjan viidestäkymmenestä luvun vaikutusvaltaisimmasta henkilöstä. Sarjoillaan hän kertoo tarinoita ihmisistä, joita hän kunnioittaa ja jota kohtaan tuntee myötätuntoa. Kuvataiteilija Lita Cabellut ateljeessaan. Kuva Gerard Rancinan. Espanjalainen, nykyään Haagissa Alankomaissa asuva kuvataiteilija Lita Cabellut syntyi vuonna 1961 Barcelonan romaniyhteisöön. Lapsena hän eli kaduilla El Ravalin kaupunginosassa kuuluisan Ramblas-bulevardin tuntumassa. Seutu telakoineen, toreineen ja markkinapaik koineen tarjosi köyhän, mutta värikkään kasvuympäristön, jossa yöelämä oli vilkasta ja rikollisuus kukoisti. Prostituutiota harjoittaneen äidin 12-vuotiaan Lita-tyttären adoptoi varakas espanjalainen perhe ja tyttö saattoi heittää hyvästit katulapsen elämälle. Lita Cabellutille käänteentekeväksi kokemukseksi muodostui käynti Madridin Prado-museossa. Siellä vanhojen mestareiden Goyan, Velazquezin, Riberan ja Rembrandtin teokset herättivät voimakkaan tunteen siitä, mitä hän tekisi tulevaisuudessa. Hän tiesi tarkalleen, että taide olisi hänen elämänsä. Cabellut pitikin ensimmäisen näyttelynsä Barcelonassa jo 16-vuotiaana. Cabellut on toiminut määrätietoisesti toteuttaes saan elämäntehtäväänsä. Espanjasta Alankomaihin hän muutti nimenomaan tullakseen taidemaalariksi. Alankomaat olivat hänen mielestään täydellinen paikka oppia ja omaksua maalausta, erityisesti muotokuvaa. Hän opiskeli vuosina Lita Cabellut: After the Show 01, 280 x 200 cm, sekatekniikka,

14 Näköaloja nuorille Nuorisotyöttömyys ja näköalattomuus ovat osalle nuorista arkipäiväisiä ongelmia. Osuuskunta Tradeka-yhtymä tukee TATSI ry:n toimintaa näiden nuorten hyväksi. Projektissa opetellaan elämänhallintataitoja ja tuetaan nuoria tulevaisuuden suunnittelussa. Työn tueksi julkaistaan TATSI -lehteä, jossa nuorten omien kertomusten avulla pyritään edistämään työttömien nuorten hyvinvointia ja työllistymismahdollisuuksia. Lehden numerot löytyvät osoitteesta tatsinblogi.fi

15 Kolumni Mitä museo viestii? Museo voi viestiä vain sitä, mitä se tallentaa ja esittelee yleisölle. Koska kaikkea on mahdotonta kerätä, museot aina vain valikoivat siivuja yhteisestä historiastamme. Työväenmuseo Werstaan valtakunnallisena tehtävä on tallentaa sosiaalihistoriaa, jotta tulevat polvet saavat käsityksen siitä, kuinka ihmiset ovat eläneet ennen heitä. Mutta entäpä jos kerätyn aineiston tarjoama kuva osoittautuu vääristyneeksi? Tämän kysymyksen ääreen Werstaan johtaja Pontus Blomster joutui pysähtymään vuonna 2002, kun kysyin häneltä, mitä hänen johtamansa museo voi kertoa seksuaalisuudeltaan ja sukupuoleltaan moninaisten lesbojen, homojen, bi- ja transihmisten (LHBT) sosiaalihistoriasta. Blomster huomasi, että museon kokoelmien varassa olikin mahdollista kertoa vain sellaisia kertomuksia, joissa historia näyttäytyy rikkumattoman heteroseksuaalisena. Hän rohkeasti päätti korjata tämän epäkohdan. Werstas ryhtyi ensimmäisenä suomalaisena museona keräämään LHBTihmisten elämästä kertovaa aineistoa. Jo samana vuonna Werstas solmi aineistojen keruuseen liittyen yhteistyösuhteet Setan, valtakunnallisen seksuaaliseen tasa-arvoon tähtäävän ihmisoikeusjärjestön kanssa. Tämä yhteistyö on vuosien saatossa johtanut siihen, että museon henkilökunta osaa ottaa työnsä eri vaiheissa huomioon myös asiakaskuntaansa kuuluvat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt. Yhteistyön tulokset näkyvät kokoelmien karttumisena. Nykyisin museolla on jo poikkeuksellisen merkittäviä aineistoja. Yksittäisistä esineistä voi mainita muun muassa tähän päivään asti aarteena säilytetyn ravintolan paperisen lautasliinan 1940-luvulta, johon on mustekynällä kirjoitettu homomiesten toisilleen antamia kutsumanimiä. Lempinimillä kirjailtu lautasliina kertoo tarinan niistä ajoista, jolloin miesten oli homoyhteisön keskinäisissäkin puheissaan piilotettava oikeat henkilöllisyytensä uteliaiden kuulijoiden korvilta. Toinen koskettava esimerkki on runo, jonka nuori mies lähetti parhaalle kaverilleen sodan päätyttyä kesällä Tässä runossa heteroseksuaaliselle ystävälleen hän kertoo rakastavansa miehiä. Runon säilyminen halki vuosikymmenten kertoo miesten keskinäisestä ystävyydestä ja arvostuksesta, joka voi säilyä rikkumattomana heidän seksuaalisen suuntautumisensa eroista huolimatta. Näiltä varhaisilta ajoilta museossa ei vielä ole aineistoja naisia rakastavien naisten osalta. Sen sijaan Werstas on saanut lahjoituksena yli 130 päiväkirjaa, jotka kertovat nuoren naissuhteissa eläneen naisen elämästä vuosina Tällaisen aineistokokonaisuuden sosiaalihistoriallinen ja tieteellinen arvo tulee vain kasvamaan tulevina vuosina. Kolumni Tuula juvonen Tuula Juvonen on Tampereen yliopistossa työskentelevä akatemiatutkija. Kuva Sanna Säynäjäkangas Kesällä 2013 Werstas järjestää näyttelyn Hilpeys ja ennakko luulo, jossa yleisö voi tutustua jatkuvasti karttuvaan LHBT-kokoelmaan. Näyttely viestii yleisölleen vahvasti sitä, että lesbot, homot, bi- ja transihmiset ovat osa yhteistä menneisyyttämme ja nykyistä yhteiskuntaamme, jonka Werstas ottaa omassa toiminnassaan huomioon. 15

16 Koneellistuminen alkoi hitaasti muuttaa maataloustyön yhteisöllisyyttä. Niittokoneet ja puimakoneet vähensivät jo työväen tarvetta, mutta hikiset ja pölyiset heinätalkoot olivat arkipäivää 1950-luvun maaseudulla. Pitkä 1950-luku Teksti Kalle Kallio Sotien jälkeen koitti rankan työnteon, puutteen ja säädyllisen elämän pitkä vuosikymmen. Jos suositusta hakukoneesta etsii valokuvia luvulta, kuvaruutu täyttyy kellohameista, kuohkeista kampauksista, kitaroista, designhuonekaluista, nahkatakeista ja tietenkin kiiltävistä amerikanraudoista. Nostalgiantäyteinen vuosikymmen kiehtoo lukemattomia harrastajia. Voimakkaasti kaupallistettu 1950-luku näkyy myös kauppojen hyllyillä: niin uusia autoja kun jääkaappejakin suunnitellaan ajan muotokieltä tavoitellen ja aikakauden astioita valmistetaan suurina sarjoina. Kaihon värittämä 1950-luku välittyy väistämättä museomaailmaankin. Museot haluavat herättää muistoja ja poimivat menneisyydestä niitä asioita, joihin ihmisillä liittyy nostalgisia tunteita. Aikakautta kuvaavissa näyttelyissä korostuvat toistuvasti nuorisokulttuuri, suomalaisen muotoilun esiinmarssi, Coca-Colalta maistuvat olympialaiset ja länsimainen muoti. Museot ovat asiakaslähtöisiä toimijoita, jotka tarjoavat yleisölleen sitä, mitä uskovat näiden haluavan vaikka sortuisivat näin rakentamaan yksipuolista ja myyttistä kuvaa 50-luvusta. Kolme nuorta Jyväskylän yliopiston kulttuurintutkijaa alkoi muutama vuosi sitten pohtia nostalgiaa ja 1950-luvun vinoutunutta julkikuvaa. Kirsi-Maria Hytönen, Eerika Koskinen-Koivisto ja Arja Turunen tutkivat ilmiöitä, joita ei voinutkaan katsoa nostalgisten silmälasien läpi. He lähtivät kokoamaan laajaa ja monitieteistä tutkimushanketta, jossa pureuduttaisiin sodanjälkeisten vuosien kuvaan, nostalgiaan ja siitä tehtyihin esityksiin. Elintaso oli varsin alhainen nykyaikaan verrattuna. Kotieläimiä pidettiin yleisesti ja pienen asunnon saattoi jakaa useampikin sukupolvi. Suoma Taiveaho seisoo rintamamiestalonsa pihassa Sääksjärvellä kesällä

17 Tutkimushankkeen keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö museoiden kanssa. Museoilla on runsaasti esineitä ja valokuvia 1950-luvulta sekä kokemusta nostalgian hyödyntämisestä. Museoille hanke tarjosi mahdollisuuden syventää omiin kokoelmiinsa liittyvää tietoa ja tutkijat pääsivät esittelemään tutkimuksensa tuloksia museonäyttelyssä. Onnen maa? -hanketta lähti vetämään kansatieteen professori Hanna Snellman ja Suomen Akatemia myönsi rahoituksen vuosille Tutkittavaksi ajanjaksoksi täsmentyi pitkä 1950-luku, jolla tarkoitetaan ajanjaksoa toisen maailmansodan päättymisestä 1960-luvun alkuun. Hankkeeseen sitoutuivat Työväenmuseo Werstas, Suomen Maatalousmuseo Sarka sekä Suomen Metsämuseo Lusto. Museoiden ja tutkijoiden yhdessä tuottama näyttely avataan Werstaalla ja Tampereelta näyttely siirtyy seuraavaksi Sarkaan Loimaalle ja sieltä Lustoon Punkaharjulle. Maat, metsät, tehtaat -näyttelyn nimi kuvaa suomalaisen yhteiskunnan rakennetta. Suomi oli sotien päätty essä yhä maatalousmaa, jossa maanviljelyyn liittyivät erot ta mattomalla tavalla myös metsätyöt. Hakkuut ja uitot työllistivät vuosittain puoli miljoonaa suomalaista. Teollisuuden merkitys oli jatkuvasti kasvanut ja sotien jälkeen maan teollistaminen eteni rivakasti. Myös vientiteollisuus perustui metsään: sahatavaran, puuhiokkeen, selluloosan ja paperin vienti kattoi enimmillään 80 prosenttia Suomen koko viennistä. Pitkä 1950-luku oli käsityövaltaisten työmenetelmien viimeisiä vuosia mutta toisaalta voimakkaan muutoksen ja koneistumisen aikaa. Hevoset tekivät raskaat työt niin pelloilla kuin metsissäkin, vaikka traktorit tekivät jo tuloaan. Valmetin Tourulan tehtaalla aloitettiin sotakorvaustuotannon rinnalla kotimaisten traktoreiden valmistus vuonna Traktorit yleistyivät hitaasti, kuten moottorisahatkin. Ensimmäiset moottorisahat olivat yli kymmenkiloisia, kalliita, kömpelöitä ja oikukkaita koneita, jotka eivät 1950-luvulla vielä syrjäyttäneet pokasahan kanssa työskenteleviä tukkijätkiä. Sodan jälkeen kaikkialla Euroopassa kärsittiin asuntopulasta ja Suomessa tilannetta pahensi yli evakon asuttaminen. Maaseudulle raivattiin uusia pientiloja, joista rintamamiehet ja siirtokarjalaiset yrittivät saada niukan elantonsa. Kaupungeissa tilanne ei ollut sen helpompi. Helsingissä asuttiin pommisuojissa aina vuoteen 1954 saakka. Esikaupunkialueille nousi pikataloja ja monen unelmana oli omin käsin rakennettu rintamamiestalo puutarhoineen. Tehtaat tukivat työntekijöidensä hartiapankkeja halpakorkoisilla lainoilla, järjestämällä tontteja ja myymällä edullisia rakennustarvikkeita. Työtoverit ahkeroivat toistensa rakennustyömailla talkoohengessä. Lähes kaikki omakotitalot rakennettiin funktionalististen tyyppipiirustusten mukaan. Tavallisesti alakerrassa oli keittiö, olohuone ja makuuhuone ullakolle voitiin rakentaa lisää huoneita perheen kasavessa. Asumisen muutos alkoi näkyä pitkän 1950-luvun aikana. Yhä useampiin koteihin tuli sähkö, juokseva vesi ja sisävessa. Suomi oli luokkayhteiskunta, mikä näkyi muun muassa uusissa kodinkoneissa, joita varakkaammat perheet pystyivät jo hankkimaan. Jääkaapit, pesukoneet ja pölynimurit helpottivat naisten työtaakkaa ja radio kokosi kansakunnan samojen ohjelmien äärelle. Vapaa-aikaa ei 1950-luvulla kuitenkaan juuri ollut: lauantait olivat työpäiviä ja vuosiloma kesti pisimmilläänkin vain kaksi viikkoa. Puutavara kuljetettiin vielä pääsääntöisesti uittamalla. Vaikka purouitoista luovuttiin sotien jälkeen, vesistöt olivat kesäisin täynnä hinattavia tukkilauttoja. Kuvassa on Puu Oy:n moottorialus Vanajavedellä Vaikka sota päättyi, taloudessa sotatila jatkui pitkään. Valtio kontrolloi voimakkaasti kulutusta, tuotantoa ja työmarkkinoita. Elettiin säännöstelytaloudessa. Arkipäivän elämässä tämä näkyi kaupan tiskillä: kahvin ja sokerin ostokorteista luovuttiin viimeisenä Häkäpöntöt poistuivat teiltä, kun bensiinin säännöstely päättyi 1949, mutta autojen tuontia rajoitettiin aina 1960-luvulle saakka. Oma henkilöauto oli suomalaisille saavuttamaton unelma. Suunnitelmatalous perustui valtion suoraan ohjaukseen, jota perusteltiin muun muassa jälleenrakennuksella ja sotakorvausten maksamisella. Teollisuuden aseman turvasivat tuontirajoitukset, palkoista päätettiin sosiaaliministeriössä ja elintarvikkeiden hintasäännöstely takasi maanviljelijöiden tulot. Säännöstelytalouden isoja pelureita olivat työnantajaleirin vuorineuvosten rinnalla maataloustuottajien etujärjestö ja ammattiyhdistysliike, joka pääsi sotien jälkeen neuvottelemaan työehdoista. Etujärjestöjen välinen kamppailu vallasta ja työväenliikkeen pohdiskelut tuotannon sosialisoimisesta pitkittivät säännöstelytalouden purkamista. Inflaatio laukkasi ja työmarkkinoilla palkankorotukset seurasivat toisiaan. Vaikka työmaille saatiin luottamusmiehet ja voitiin tehdä sopimuksia, ammattiliittojen toimintaa vaikeuttivat sosialidemokraattien ja kommunistien valtataistelu ja sisäiset erimielisyydet. Työpaikoilla meno oli kuitenkin huomattavasti rauhallisempaa kuin vallan kabineteissa eikä esimerkiksi lakkoihin ryhdytty kovinkaan usein. Kuva Atte Hyvärinen / Werstaan kuva-arkisto 17

18 Lapsia näkyi 1950-luvulla aivan kaikkialla. Luokkahuoneet olivat täpötäynnä ja koulua käytiin monin paikoin useammassa vuorossa. Maaseudulle rakennettiin uusia kyläkouluja sodan jälkeen syntyneitä, suuria ikäluokkia varten. Koulutusta arvostettiin ja opiskelusta tuli monelle tie leveämpään elämään. Koululaitos oli kuitenkin voimakkaasti eriarvoistava. Kansakoulun alaluokkien jälkeen osa ikäluokasta pääsi maksulliseen oppikouluun, josta pystyi etenemään lukioon ja yliopistoon asti. Monen vähävaraisen perheen lapsille ainoa vaihtoehto oli jäädä kansakouluun ja siirtyä teini-iässä työelämään. Arvomaailmaltaan 1950-lukua voi kuvata konservatiiviseksi vuosikymmeneksi. Sota-aikana löystyneet tapasäännöt kiristyivät jälleen ja yhteiskunnan asettamat roolimallit olivat säädyllisen vanhakantaisia. Esimerkiksi naisilla ei ollut yksin asiaa ravintolaan eikä kouluun saanut mennä housut jalassa. Homoseksuaalisuudesta annettiin 1950-luvulla enemmän vankeustuomioita kuin koskaan. Alkoholin kulutusta valvottiin tarkkaan. Väkeviä sai ostaa vain viinakortilla, johon merkittiin tehdyt ostokset. Liian runsaat ostot johtivat Alkon henkilökunnan puhutteluun tai kortti voitiin ottaa kokonaan kuivumaan. Suomalainen 1950-luku oli paljolti puutteen piinaamaa aikaa, jossa yhteiskunnalliset erot kiteytyivät siihen, kenellä oli varaa kuluttaa ja kenellä ei. Ajanjakson aikana Suomi vaurastui ja tulevat uudistukset alkoivat kypsyä, vaikka vapaamielinen hyvinvointivaltio rakennettiin vasta tulevina vuosikymmeninä. Muistoissa näkyy kuitenkin aktiivinen unohtaminen: puute, jatkuva työ ja kova kuri eivät välity 50-luvun nostalgiaan. Sotienjälkeinen pitkä vuosikymmen on paljon mielenkiintoisempi ja monitahoisempi aikakausi kuin nykyään yleensä ajatellaan. Suuret ikäluokat täyttivät 1950-luvulla koulut ja hiihtoladutkin. Nokian Koskenkylän koulun pihassa lähetettiin nuoret urheilijat matkaan maaliskuussa Kulutuskulttuuri tukeutui 1950-luvulla amerikkalaisiin esikuviin ja perinteisiin sukupuolirooleihin. Lyhyellä hameella ja ampiaisvyötäröllä markkinoitiin osuuskauppojen uusia astioita vuonna Kuva Kauko Sillman / Werstaan kuva-arkisto Kissanmaan omakotialue keväällä Rakennusmääräykset olivat tiukkoja ja omakotialueista tuli yhtenäisiä. Esimerkiksi Kissanmaalla talojen päätyjen tuli olla kadulle päin ja kattokulman oli oltava sama. 18

19 Puuliitto on mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, metsä- ja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöiden edunvalvoja. Sopimusalojensa asiantuntijana liitto solmii 14 työehtosopimusta. Puuliittoon kuuluu noin jäsentä. YHTEYSTIEDOT Luottokumppanisi arjessa ja juhlassa Juveneksen joustavien palveluiden avulla tilaisuudestasi tulee ikimuistoinen. Isot ja pienet tilaisuudet ja perhejuhlat Monipuoliset juhla-, kokous- ja saunatilat Herkulliset lounas-, juhla- ja kokoustarjoilut Puheenjohtaja SAKARI LEPOLA gsm Sihteeri JYRKI ALAPARTANEN puh. (09) gsm Päätoimittaja PETTERI RAITO puh. (09) gsm Haapaniemenkatu HELSINKI Puh. (09) facebook.com/puuliitto Elämykselliset ohjelmapalvelut Ota yhteyttä puh Juvenes Juhlapalvelut Ravintola- ja kahvilapalvelut Juhla-, kokous- ja saunapalvelut Kauppa- ja kioskipalvelut Paino- ja julkaisupalvelut Huominen kasvaa tänään Ohjaamalla merkkipäivän onnittelut Kansan Sivistysrahastoon voi tukea mm. työväenliikkeen historiankirjoitusta ja yhteiskunnallista tutkimustyötä. Omaa nimeä kantavan rahaston kautta on mahdollisuus vahvistaa ja jatkaa elämäntyötä omiin arvoihin pohjaavilla apurahoilla. puh. (09)

20 Viittomakielisten historiaa Werstaalla Vuoden 2012 alussa Kuurojen museo liittyi osaksi Työväenmuseo Werstasta. Fuusion myötä kuurojen historiaan liittyvät ainutlaatuiset kokoelmat ja asiantuntijapalvelut siirtyivät Tampereelle. Teksti tiina naukkarinen Suomalainen kuurojenyhteisö syntyi 1800-luvun puolivälissä kun maahamme perustettiin ensimmäinen kuurojenkoulu. Koulun perustajana oli porvoolainen Carl Oscar Malm ( ), joka itsekin oli kuuro ja saanut koulusivistyksensä Tukholmassa sijaitsevassa Manilla-instituutissa. Malmin koulu ja muut 1800-luvun jälkipuoliskolla Suomeen perustetut kuurojenkoulut keräsivät eri puolilla maatamme asuvia kuuroja yhteen ja he oppivat Malmin Suomeen tuoman viittomakielen. Koulunsa päättäneet kuurot tunsivat tarvetta yhteistoimintaan ja vuonna 1886 perustettiin Turkuun kuurojenyhdistys, joka on maamme vanhin vammaisjärjestö. Kuurojenyhdistysten kattojärjestö Kuurojen Liitto perustettiin vuonna Pian järjestäytymisensä jälkeen kuurojenyhteisö alkoi pohtia myös omaa menneisyyttään ja kuurojen keskuudessa heräsi museoaate. Pariisissa ja Leipzigissä oli olemassa kuurojen opetuksen historialle omistetut museot miksei siis myös Suomessa. Esineistön keruu aloitettiin vuonna 1907 ja vuoteen 1914 mennessä koossa oli jo niin sievä kokoelma esineitä, valokuvia, taideteoksia ja kirjoja, että niille tarvitsi varata oma huone Helsingin kuurojenyhdistyksen tiloissa. Seuraavana vuonna, yhdistyksen 20-vuotisjuhlan yhteydessä, avattiin museossa yhteisön oman suurmiehen, C. O. Malmin, muistoa vaaliva näyttelyhuone. Kuurojen museon historia on suomalaiselle erikoismuseolle yllättävän tyypillinen. Monen muunkin erikoismu seon perustajana on ollut yhdistys ja usein sillä on ollut tarve vahvistaa toimintansa näkyvyyttä ja luoda alalle yhteishenkeä. Kuurojen museo säilyi harrastelijapohjaisena museona varsin pitkään. Vuonna 1987 Kuurojen Liittoon perustettiin Kulttuurikeskus ja Kuurojen museo liitettiin sen osaksi. Kokoel mat siirrettiin vasta valmistuneeseen kuulojärjestöjen monitoimitaloon, Valkeaan taloon, ja museolle palkattiin ensimmäinen museoalan koulutuksen saanut työntekijä. Tästä alkoi museon kehittämistyö ja vakinaisen valtion rahoituksen Kuurojen käyttämiä sormi aakkosia esittävän puisen painolaatan on kaivertanut valokuvaaja ja kemigrafi Valter Stadius vuonna piiriin se pääsi vuonna Melko hyvä saavutus museolle, joka suomalaisessa museokentässä tuntui aluksi olevan melko outo lintu. Museon vahvuutena on ollut toisaalta yhden suomalaisen kieli- ja kulttuurivähemmistön mielenkiintoinen historia ja toisaalta erinomaiset kokoelmat. Kokoelmat kertovat kuurojen opetuksesta, järjestötoiminnasta, ammateista, merkkihenkilöistä, viittomakielestä sekä yhteisön tekemästä työstä oman aseman turvaamiseksi ja tasa-arvon saavuttamiseksi. Erityisesti museon valokuvakokoelmat ovat saaneet ansaittua tunnustusta ja kuva-aineiston joukossa on muun muassa Suomen ensimmäisen viittomakielen kuvasanakirjan alkuperäinen kuva-aineisto. Henkilökunta on tehnyt aktiivisesti työtä museonsa ja suomalaisen kuurojen historian tunnetuksi tekemiseksi sekä museokentällä että kansainvälisen kuurojenyhteisön parissa ja on saanut myös kiitosta työstään. Kansainvälisesti museo on ollut ainutlaatuinen maailmassa on vain kaksi muuta ammatillisesti hoidettua kuurojen museota, vaikka eri yhteisöjen omistuksessa olevia museaalisia kokoelmia ja harrastelijapohjalta toimivia museoita onkin maailmassa kolmisenkymmentä. Kuurojen museon haasteet ovat kuitenkin olleet pienille erikoismuseoille tyypilliset: kahden työntekijän henkilökunta sekä rajalliset toimintaresurssit. 20

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia

PÄÄSY. kevät 2011. työpajoja tapahtumia AINA VAPAA PÄÄSY kevät 2011 työpajoja tapahtumia höyrykonemuseo Metallin hohto Kierros Werstaan Höyrykonemuseossa, jossa 110-vuotias Sulzer-höyrykone edelleen lepää alkuperäisellä paikallaan. Kierroksen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo

Historiallinen museo. Säästöpankkimuseo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 1912 2012 Vuonna 2012 on tullut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat

turun museokeskuksen vuokrattavat tilat turun museokeskuksen vuokrattavat tilat Turun museokeskuksesta löytyvät vuokrattavat tilat ovat ihanteellisia paikkoja juhlien, tapahtumien ja kokouksien järjestämiselle. Kun haluat tarkemmin tutustua

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen päivämatka Hankoon! Varmasti viihtyy. 1 1874 perustettu Hangon kaupunki on pikkukaupunki sanan kaikkein parhaimmassa merkityksessä. Rennosti ylellinen Suomen Etelä tarjoaa kiehtovan historian,

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo Vastaa Salon aineellisen perinnön tallentamisesta, tutkimisesta ja näytteille asettamisesta. Perustehtävä Salon tuotanto- ja kulttuurihistorian säilyttäminen

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa

Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Lusto - metsäkulttuuria kansallismaisemassa Suomen metsämuseo ja -tietokeskus Lusto avattiin kansallismaisemaan Punkaharjulle 1.6.1994 Toimintaa säätelevät museolaki ja asetus kulttuuri- ja luonnonperintöä

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen (s. 15.10.1920 Helsinki, k.

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Aikuisten museo 15.12.2009

Aikuisten museo 15.12.2009 Aikuisten museo 15.12.2009 Museot ammatti-identiteettien vahvistajina Mestariduunaritoiminta Elina Eerola Projektisuunnittelija Työväenmuseo Werstas Tavoitteet Vahvistaa ammattiin opiskelevien ja aikuisväestön

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museo järjestää opastuksia aikuis- ja lapsiryhmille. Opastuksia on tarjolla Wahlbergin talon, Luotsituvan, Merimiehenkodin ja Kalannin

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

MUSEON AVAIN. Satakunnan Museo

MUSEON AVAIN. Satakunnan Museo MUSEON AVAIN Satakunnan Museo Marraskuu 2013 MIKÄ ON MUSEON AVAIN? Museon avain on Satakunnan Museon etukortti yrityksille ja yhteisöille. Museon avaimella saat käyttöösi lukuisia etuja ja mahdollisuuden

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien.

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Tarja Kyllijoki (Helander) Välitie 10 27500 Kauttua 0505896605 tarjakyllijoki@gmail.com Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Taidegrafiikka on haastava, moniulotteinen sekä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013

Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Helsingin tuomiokirkko Kesä 2013 Taas kukkasilla kukkulat, oi Herra, kaikki vyötät ja laumat lukemattomat taas laitumilla syötät. Näin kaikki maa nyt iloissaan sinulle laulaa kiitostaan, julistaa kunniaasi.

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -juliste -kutsu kilpailuun -ohjelma -kokouskutsu Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -ilmoittautuminen -kilpailusäännöt 17.10.2015 Peltolan koulu, Lummetie 27 b Tikkurila, Vantaa emantakisat@gmail.com

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA?

MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? (Päivitetty 10.8.2015) MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! MITEN SELVIÄT DIGIAJASSA? KEHITY JA OTA HYÖTY IRTI! Digitaalisuus tuo mahdollisuuksia, joita emme ole ennen nähneet tai edes kuvitelleet.

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

Haastattelussa MuseoDesignin Nina Repo

Haastattelussa MuseoDesignin Nina Repo Haastattelussa MuseoDesignin Nina Repo Haastattelijana Riku Kauhanen Tapasin Helsingissä 8.2.2011 "Museokokoelmat sähköiseen muotoon - koulutusta digitoijille" -koulutustilaisuudessa MuseoDesign-yrityksen

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna

Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes Gebhard 150 -juhlavuonna 1 Puhe 9.4.2014 Pellervo-Seura ry:n vuosikokous 2014 Vanha ylioppilastalo, Helsinki Valtuuskunnan puheenjohtaja maanviljelysneuvos Timo Komulainen Tunnustuksia osuustoiminnan hyväksi tehdystä työstä Hannes

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

JOKA Journalistinen kuva-arkisto JOKA Journalistinen kuva-arkisto Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 4.-5.11.2013 Vesa Hongisto Museoviraston ja Suomen valokuvataiteen museon yhteishanke Journalistisen kuva-arkiston tarkoituksena on

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen Aa Vuosikokoukset 1 Ab Johtokunnan asiakirjat 3 C Vuosikertomukset 4 D Talous- ja tiliasiakirjat 5 U Muut asiakirjat 6 NEW YORKIN UUTISTEN

Lisätiedot

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä

Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä VAIHDA MUKAVAMPAAN. Oikeanlainen koti kaikkiin elämäntilanteisiin Mukana elämäsi suurimmissa päätöksissä Sp-Koti on perustettu juuri sinua ja sinun asuntoasioitasi varten. Meidän arvomaailmamme lähtee

Lisätiedot

Vates-säätiö antaa tänäkin vuonna useita lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön. Tutustu annettuihin lausuntoihin

Vates-säätiö antaa tänäkin vuonna useita lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön. Tutustu annettuihin lausuntoihin Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 16.6.2014 Vahvaa vaikuttamistyötä Vates-säätiön edustajat ovat tavanneet talven ja kevään aikana kaikkien puolueiden edustajia pääsääntöisesti

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

1. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS

1. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS YRITTÄJÄNAISTEN KESKUSLIITTO 12.4.2006 JÄSENREKISTERISTÄ REKISTERIVASTAAVALLE Sisään jäsenrekisteriin osoitteella: www.yrittajanaiset.fi/yhdistykset - kirjoita yhdistyksen tunnus ja salasana, kysy keskusliitosta.

Lisätiedot

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arimo Helmisaari. Kokouksen sihteeriksi valittiin Tapio Rastas. Hallituksen kokous Aika: 27.11.2009 klo 18.00 Paikka: Yläneen kirjasto Läsnä: [x] Päivi Erävesi, [x] Arimo Helmisaari [ ] Timo Hämäläinen [x] Elisa Niittymaa [x] Pertti Peltola [x] Tiina Pihajoki [x] Heimo

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä. A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA

Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Kimmo Levä Museonjohtaja FM, MBA Luovat toimialat: taiteet ja muu kulttuurituotanto, matkailu, arkkitehtuuri, mainonta ja viestintä, muotoilu Luova talous: luovuutta tuotteissaan ja tuotannossaan hyödyntävät

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO

Suomalaisen Naisliiton tulevaisuusstrategia MISSIO MISSIO Suomalaisen Naisliiton tehtävänä on edistää naisten todellisen tasa-arvon saavuttamista yhteiskunnassa VISIO Olemme vahvasti verkostoitunut, elinvoimainen erilaisista ja eri-ikäisistä naisista koostuva

Lisätiedot