TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN ASIAKASLEHTI 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN ASIAKASLEHTI 2013"

Transkriptio

1 TYÖVÄENMUSEO WERSTAAN ASIAKASLEHTI

2 Kuva Ulla Rohunen Juhlat museossa Werstaalla juhlitaan harva se päivä. Työväenmuseo jää taatusti juhlavieraiden mieleen. Teksti Jenni Lares Kuva Kati Lehtinen Museoon ei aina tarvitse tulla katsomaan näyttelyitä tai olemaan hiljaa. Työväenmuseo Werstaalla voi myös tavata ystäviään ja pitää hauskaa. Werstaalla voit järjestää yhdistykselle, yritykselle tai ystävillesi niin ison kuin pienenkin tilaisuuden. Werstaalla juhla kuin juhla on jo valmiiksi parempi! Työväenmuseo Werstas vuokraa asiakkailleen niin kokous- kuin juhlatiloja. Auditorion ja moneen käyttöön taipuvan Galleria Bertelin lisäksi tapahtuman voi järjestää esimerkiksi höyrykonemuseossa tai Meirän kaupunki -näyttelyyn rakennetulla työväentalolla. Monipuoliset tarjoilut järjestyvät yhteistyökumppanimme Juvenes Juhlapalvelun kautta. Kaikkiin Werstaan tiloihin on myös mahdollista räätälöidä opastettu kierros, jolla tutustutaan museon näyttelyihin, työväestön elämään sekä Finlaysonin ja Tampereen historiaan. Museon ilmainen sisäänpääsy takaa sen, että tilaisuus voi olla joko avoin tai suljettu. Werstaan tiloja on mahdollista vuokrata myös museon aukioloaikojen ulkopuolella. Tällöin museossa ei liiku muita kävijöitä. Werstas sijaitsee Finlaysonin historiallisella tehdasalueella aivan Tampereen keskustassa. Vanhat tehdasrakennukset luovat ainutlaatuisen, kulttuurihistoriallisesti merkittävän ympäristön. Vuonna 1820 perustettu Finlaysonin puuvillatehdas on Suomen vanhin ja 1800-luvun suurin tehdas. Finlaysonin siirrettyä toimintansa pois Tampereelta vanhat teollisuushallit otettiin 1990-luvulla uudelleen käyttöön kulttuurin, liike-elämän ja koulutuksen tarpeisiin. Finlaysonin tehtaalla käytetty, yli sata vuotta vanha höyrykone lepää nykyään Höyrykonemuseona Työväenmuseo Werstaalla. Kahdeksanmetrisen vauhtipyörän varjossa voi järjestää erilaisia seisovia tilaisuuksia, esimerkiksi lehdistö- tai cocktailtilaisuuden. Paikalle on mahdollista saada opas, joka kertoo höyrykoneen käytöstä ja historiasta, tai viihdyttävämpi esitys, jossa tehtaantyttö sadan vuoden takaa kertoo elämästään Vinlaussonilla. Iltaa on mahdollista jatkaa esimerkiksi illallisella Galleria Bertelin puolella. 2

3 Suomen suurin höyrykone on tarjonnut ainutlaatuisen ja mieleenpainuvan taustan esimerkiksi monille ympäristöalan ja energiateollisuuden lanseeraustilaisuuksille. Sulzerhöyrykone oli päivittäisessä käytössä vuosina , jonka jälkeen se palveli varavoimana aina 1950-luvun puoliväliin asti. Tuolloin tehdas sähköistettiin eikä höyrykoneelle ollut enää käyttöä. Lähes alkuperäisessä kunnossa oleva konehuone avattiin yleisölle Höyrykonemuseona vuonna Keskeltä vanhan puuvillatehtaan salia löytyy myös kodikas työväentalo. Työväentalolla on mahdollista kokea vanhan ajan maalaismaista iltamatunnelmaa aivan Tampereen sydämessä. Tila palvelee monenlaisia vieraita ja tarpeita. Työväentalolla on mahdollista järjestää niin kokous, esitys, syntymäpäiväjuhlat kuin konsertti. Lavan puhujanpöntöstä voi kuunnella työväenlauluja sekä tunnettujen poliitikkojen puheita ja työväenyhdistyksen kirjastosta voi lainata runoteoksen spontaania esitystä varten. Lavalla on tilaa niin näytelmä- kuin musiikkiesityksille ja tietysti työväentalon lankkulattialla mahtuu tanssimaan. Talonmiehen muija Eufrosyne Muttilaiska johdattaa vieraat työväentalon arkeen sekä Werstaan perusnäyttelyyn Meirän kaupunkiin. Lapsia viihdyttää kaupungin katti K. Issakainen, jonka seurassa on mahdollista tutustua myös Tekstiiliteollisuusmuseoon ja Höyrykonemuseoon. Työväentalo on koko kansan kokoontumispaikka, johon on helppo tuoda erilaisia esityksiä ja ohjelmanumeroita. Täällä voidaan toteuttaa myös villimmät ideat esimerkiksi työväenlaulukaraokesta tai vanhan ajan iltamista. Werstaan kokous- ja juhlatilat Auditorio 70 henkeä Galleria Bertel Istuva illallinen 60 henkeä Seisova tilaisuus 100 henkeä Työväentalo Pöydissä 30 henkeä Tuoliriveissä 50 henkeä Höyrykonemuseo Seisova tilaisuus 70 henkeä Koko näyttelykerros Jopa 500 henkeä Haluatko nostaa maljan höyrykoneen juurella, laulaa työväenlauluja vanhan ajan iltamissa tai tutustua mieleenpainuvalla tavalla Tampereen teolliseen historiaan? Tiedustelut ja varaukset Museoemäntä Raija Kuisma p Kuva Ulla Rohunen 3

4 Pääkirjoitus Reilusti historiaa! Sisällys 2 Juhlat museossa Kalle Kallio Museonjohtaja Työväenmuseo Werstas täyttää marraskuussa 2013 tasan kaksikymmentä vuotta. Noina vuosina on ehtinyt tapahtua todella paljon. Vaatimattomissa tiloissa aloittaneesta museopahasesta on kasvanut Tampereen toiseksi suurin ja toiseksi suosituin museokeskus. Museon kokoelmat ovat vahvistuneet ja pidämme nyt huolta yli esineen ja valokuvan kansalliskokoelmasta. Työväenperinnön rinnalla olemme voineet ottaa valtakunnallista vastuuta myös uusista teemoista, kuten ympäristöliikkeen, seksuaalivähemmistöjen ja kuurojen historiasta. Juhlavuoden teemana on Reilusti historiaa! Tällä haluamme korostaa niin kokoelma- kuin yleisöpalveluidemme monipuolisuutta ja runsautta. Kuutena päivänä viikossa riittää nähtävää koko perheelle. Juhlavuonnakin avataan neljä suurta vaihtuvaa näyttelyä pienten ja yhteisöllisten lisäksi. Tarjontaa täydentävät lukemattomat tapahtumat, työpajat ja opastukset. Olemme ylpeitä siitä, että meille kaikki ovat tervetulleita. Werstas siirtyi muutama vuosi sitten vapaaseen sisäänpääsyyn, mikä muutti museota hyvään suuntaan. Museo on entistä reilumpi myös vähävaraisille ja pääsymaksuttomuus vahvistaa työmme yhteisöllistä sanomaa. Asiakkaille lupaamme reilua hinnoittelua ja sujuvaa yhteistyötä. Museon historiapalvelut ovat luotettavia, kokoustilat toimivia ja juhlat ikimuistoisia. Yhteishankkeissa Työväenmuseo Werstas on arvokas kumppani, koska pidämme sovitusta kiinni. Juhlavuoden teemassa ehkä tärkeintä on kuitenkin museon reilu historiankäsitys. Werstaalla päähuomion saavat menneisyyden vähäväkiset ja tartumme ennakkoluulottomasti vaikeisiin aiheisiin. Esimerkiksi kevään päänäyttelyssä äänen saavat romanitaustaiset naistaiteilijat ja syksyllä syvennymme 1950-luvun arkitodellisuuteen. Tervetuloa nauttimaan reilusti historiaa! 4 Pääkirjoitus 5 Uutisia 6 Työväenmuseon synty 10 Vaasan työväenmuseo 11 Monen tehtävän museomestari 12 Lita Cabellut - Musta sielun siveltimenveto 15 Kolumni 16 Pitkä 1950-luku 20 Viittomakielisten historiaa Werstaalla 22 Näyttelykalenteri Kannen kuva Lita Cabellut: Coco Model numero 19, 280 x 220 cm, sekatekniikka, TYÖVÄENMUSEO Werstaan asiakaslehti Työväenmuseo Werstaan julkaisuja 2012:2 Julkaisija Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, Tampere, Päätoimittaja Kalle Kallio Kirjoittajat Satu Engblom, Ulla Jaskari, Tuula Juvonen, Kalle Kallio, Jenni Lares, Emmi Varjola, Tiina Naukkarinen Ulkoasu ja taitto Kati Lehtinen Painopaikka Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala Levikki 4000 kpl ISSN

5 Uutisia Arjenhistoria.fi vahvistuu Suosittu -kokoelmapalvelu jatkaa kasvuaan. Verkossa on jo yli vanhaa valokuvaa ja esinettä Työväenmuseo Werstaan, Työväen Arkiston, Kansan Arkiston, Tekniikan museon, Sähkömuseo Elektran, Helsingin yliopistomuseon, Kultamuseon, Suomen siirtolaisuusmuseon ja Päivälehden museon kokoelmista. Aineisto täydentyy lähes päivittäin digitointityön edistyessä. Tavoitteena on, että mukaan saataisiin uusia kokoelmia ja museoiden taustayhteisöt löytäisivät palvelun. Vapaaehtoisvoimin ylläpidetyt museot voivat saada kokoelmajärjestelmän veloituksetta käyttöönsä. merkittävä lahjoitus Kansan Arkisto on lah joit ta nut Werstaalle mu seo ko koel mansa. Noin 500 esineen kokoelma sisältää runsaasti ainutlaatuista sisällissotaan ja maanalaiseen kommunismiin liittyvää aineistoa. Historian kipupisteitä ku vaa koskettavalla tavalla esimerkiksi vankisellin ovi, jonka takana Yrjö Mäkelin teki itsemurhan. työväenmuseo 20 vuotta sitten Työväen keskusmuseon perustamista suunniteltiin pitkään ja museoyhdistys kartutti ensin kokoelmiaan. Kesällä 1993 oli tullut aika hankkia Finlaysonin tehdasalueelta 450 neliön toimitilat, joihin tulivat museon toimisto ja näyttelysali. Kuvassa vuokrasta sopivat Finlaysonin Petri Olkinuora, puheenjohtaja Vesa Karvinen ja museonjohtaja Pontus Blomster. Avajaisjuhlia vietettiin 13. marraskuuta. Juhlan yhteydessä yleisö pääsi tutustumaan sisällissotaa käsittelevään avajaisnäyttelyyn. Uuteen Työväen keskusmuseoon tutustui loppuvuoden aikana yli 400 museokävijää. Mukava museosakki Haluaisitko tulla mukaan museotoimintaan? Työväenmuseo Werstas kokoaa kevään 2013 aikana Museosakin, jossa on mahdollista päästä tekemään museotyötä ja pitää huolta suomalaisesta työväenperinnöstä. Museosakki on aktiivisista vapaaehtoisista koostuva ryhmä erilaisia ihmisiä, jotka pitävät museoista ja haluavat viettää aikaa historian parissa. Museosakissa voit pääs tä vaikkapa tekemään näyttelyitä, käsittelemään kokoelmia ja osallistumaan tapahtumiin. Vapaaehtoistyön koordinaattorina toimii museolehtori Ulla Rohunen p ). tulevia mestareita Ammattiopistojen opiskelijoista on tullut Werstaan kanta-asiakkaita. Palkansaajasäätiön rahoittamassa Mestariduunari-hankkeessa järjestetään monenlaisia työpajoja vuosina Hankkeessa opiskelijat ovat esimerkiksi itse dokumentoineet niin jalkinelinjan kuin tulevien lentokoneasentajien arkea. Kuvalaatalta digimaailmaan Kun kirjat vielä tehtiin koho - painolla, kallisarvoiset kuvalaatat tavattiin säästää. Valokuvat ja piirrokset ovat voineet kadota, mutta laatat päätyneet museoon. Nyt museokirjapainossa on mui den painotöiden rinnalla ryhdytty vedostamaan vanhoja laattoja. Kadonneiksi luultuja kuvia on saatu esiin ja asianmukaisesti digitoitua. Lenin ja Werstas Työväenmuseo Werstas ja Lenin-museo suunnittelevat yhdistymistä vuoden 2014 alusta alkaen. Sotien jälkeen toimintansa aloittanut Lenin-museo on kansainvälisesti yksi maamme tunnetuimmista museoista. Näyttelytoiminta jatkuisi nykyisissä tiloissa, mutta fuusio vahvistaisi museoiden toimintaa ja taloutta. 5

6 Työväen museon synty Suomen museoliiton kuva-arkisto Työväenmuseo Werstas täyttää 20 vuotta. Vaikka ovet avattiin yleisölle syksyllä 1993, ajatus työväenmuseon perustamisesta on paljon vanhempi. Teksti Kalle Kallio Suomalainen museoväki kokoontui elokuussa 1930 Tampereelle. Ensimmäiset museopäivät oli pidetty vastavalmistuneessa Kansallismuseossa ja toiset Turun linnassa. Kolmas kokouskaupunki oli hieman erikoinen valinta Helsingin ja Turun jälkeen, koska Tamperetta pidettiin ensisijaisesti savupiipputeollisuuden tyyssijana eikä suinkaan vahvana kulttuurikaupunkina. Museopäivät avannut pormestari Väinö Hakkila pahoittelikin osallistujille, että muinaisuuden tutkijoille kaupungissa oli niin kovin vähän nähtävää. Ajatus siitä, että Tammerkosken teollinen miljöö voisi kiinnostaa museoihmisiä ja historiantutkijoita oli vielä 1930-luvulla vieras kaupungin johdollekin. Museoiden aihevalinnoissa painottuivat tuolloin säätyläiskulttuuri, arvotaide ja talonpoikainen elämä. Tampereella kuitenkin kylvettiin museokuvaan jo kritiikin siemeniä, kun professori Väinö Voionmaa pääsi luennoimaan Tampereen historiasta. Väitetään, ettei Tampereen kaupungilla ole historiaa ja kulttuuria. Sitä väitettä emme voi myöntää oikeaksi. Todella ei mikään maamme kaupunki sisällä enemmän työn kulttuurihistoriaa kuin Tampere. Täällä on käsityöläisammatti elänyt loistavimpia kukoistusaikoja, mitä sillä yleensä on maassamme ollut, täällä on maamme suurteollisuuden syntysijat, täällä on Suomen sähkön käyttö alkanut, täällä on Tampereen museopäivien osallistujat yhteiskuvaan ryhmittyneenä elokuussa Kaupungin ainoa museo oli tuolloin vuonna 1908 avattu Hämeen museo, jota voi pitää tyypillisenä esimerkkinä 1900-luvun alkupuolen maakunnallisesta museosta. Esihistorian lisäksi museossa oli katolinen ja luterilainen kirkkosali, tyylihuonekaluja renessanssista biedermeieriin, hopeaa, lasia ja posliinia sekä ylempien säätyjen elämää. Lisäksi toisena juonteena oli kansankulttuurin esitteleminen. Yhteen museon huoneista oli koottu savutupa ja muissa huoneissa esiteltiin maanviljelyksen, metsästyksen ja kalastuksen historiaa sekä kansanpukuja. Työväestön historia ei kuulunut Hämeen museon kiinnostuksen kohteisiin. käyty kiintoisia kulttuurikamppailuja ja kiihkoisimpia poliittisia taisteluita koko maassa. Jos missään niin Tampereella on luonnollinen ympäristö olemassa teollisen työn keskusmuseota varten, päätti professori Väinö Voionmaa esitelmänsä. Väinö Voionmaa ( ) oli tunnettu historioitsija, kansansivistäjä ja sosialidemokraattien kansanedustaja, joka oli muun muassa ollut perustamassa Työväen Sivistysliittoa vuonna Museopäivien puheessaan hän ensimmäistä kertaa ehdotti työväenmuseon perustamista. Ajatus oli reilusti edellä aikaansa, mutta kumpusi myös aikakauden yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Poliittinen ilmapiiri oli museopäivien alla poikkeuksellisen latautunut. Lapuan liike oli voimissaan ja kesän aikana oli pahoinpidelty satoja vasemmistolaisia, oikeuslaitos myötäili lapualaisten terroritekoja ja maan hallitus hajosi ulkoparlamentaariseen painostukseen. Heinäkuussa Lapuan liike oli järjestänyt näyttävän talonpoikaismarssin. Marssiin osallistui liikkeen kannattajaa juhlien pääkaupungin kaduilla valkoisten voittoa vuoden 1918 sisällissodassa ja vaatien lujia toimia kommunisteja vastaan. Vallankaappauksen vaara oli todellinen. 6

7 Tampereellakin kuohui. Heinäkuun lopulla pormestari Väinö Hakkila oli matkalla huvilalleen Teiskoon, kun hänet siepattiin ja kyydittiin Etelä-Pohjanmaalle. Hakkila oli SDP:n kansanedustajana osallistunut kommunistilakien viivyttämiseen, jolloin tehtailijanpoika Eino Haarla ja Aamulehden toimitussihteeri Eero Rekola päättivät muiluttaa hänet. Matka vei Lapuan kautta kuortanelaiselle metsätielle, jonne auto pysähtyi. Hakkila pahoinpideltiin, istutettiin muurahaispesään ja aseella uhaten pakotettiin allekirjoittamaan sitoumus, jossa hän muka lupasi luopua kaikesta poliittisesta toiminnastaan. Jatkoa seurasi, kun elokuussa 1930 osa kaupunginvaltuuston jäsenistä pakotettiin voimatoimin eroamaan ja monet tunnetuimmat kommunistit pakenivat vaivihkaa läheisiin saariin odottamaan tilanteen tasaantumista. Hakkila pääsi hengissä takaisin Tampereelle ja avasi museopäivät kuin mitään ei olisi tapahtunut. Hakkilan muilutuksen on kuitenkin katsottu muodostaneen käännekohdan äärioikeiston kannatuksen kasvulle. Eduskunnan varapuhemies ja Tampereen pormestari oli ollut vähällä menettää henkensä. Puolueettomassa lehdistössä kauhisteltiin tapahtunutta, Hakkilan puolesta järjestettiin äänekäs vastalausekokous ja suomalaisen fasismin tie alkoi nousta pystyyn. Kun professori Voionmaa valmisteli puhettaan museopäiville, edellisten viikkojen tapahtumat olivat hänellä varmasti mielessä. Voionmaa oli sosialidemokraattinen kansanedustaja siinä missä Hakkilakin, eikä antanut äärioikeiston hallita keskustelua. Voionmaan avaus työväenmuseon perustamisesta kumpusi nähdäkseni päivänpoliittisesta tilanteesta: museokentän historiakuva korosti yksinomaan säätyläis- ja talonpoikaisarvoja, joihin myös äärioikeiston identiteetti tukeutui. Puhuessaan kiihkoisimmista poliittisista taisteluista hän viittasi sekä suurlakon punaiseen julistukseen vuonna 1905, sisällissodan ratkaisutaisteluun että Hakkilan muilutukseen vain kuukausi aiemmin. Lähteet eivät valitettavasti kerro, millaista keskustelua Voionmaan puhe museopäivillä herätti. Ajatus työväenmuseosta oli edellä aikaansa ja teollisuushistorian museoiminen eteni tulevina vuosikymmeninä ensisijaisesti tekniikan historian ja teollisuusyritysten näkökulmasta. Työväestön historia alkoi herättää kiinnostusta vasta vaiheittain toisen maailmansodan jälkeen. Voionmaan ajatukset kantoivat kuitenkin hedelmää, koska hänen oppilaansa aloittivat suomalaisen työväenperinnön museoimisen. Tampereella heistä tärkein oli Unto Kanerva. Unto Kanerva ( ) oli historiantutkija, joka aloitti kaupungin arkistonhoitajana 1930-luvun lopulla. Sotien jälkeen Kanerva valittiin Hämeen museoseuran hallitukseen sen ensimmäisenä sosialidemokraattisena jäsenenä. Hän myös julkaisi vuonna 1946 Pumpulilaisia ja pruukilaisia -kirjan, jossa kuvasi elämänmakuisesti 1800-luvun T. Björnström / Werstaan kokoelmat Väinö Voionmaa on jäänyt historiaan Työväen Sivistysliiton ja Työväen Akatemian perustajana, mutta häntä voi pitää myös jonkinlaisena työväenmuseon isänä. Voionmaa toimi pitkään kansanedustajana ja ministerinä, ja osallistui muun muassa kaikkien Suomen solmimien rauhansopimusten neuvottelemiseen. tehdastyöläisten elämää. Tamperelaisten kiinnostus arjen historiaan ja vuokrakasarmien katoaviin yhteiskeittiöihin alkoi herätä. Toisen maailmansodan jälkeen Tampere oli suomalaisen teollisuuden kasvava pääkaupunki. Pula-ajan päättyminen ja asuntopula loivat tilanteen, jossa teollistumisen alkuaikoina syntyneiden puukaupunginosien tilalle haluttiin moderneja kerrostaloja. Uuden aikakauden jalkoihin oli jäämässä tehdaskaupungin historia, joka kiteytyi Amurin kaupunginosaan. Vuoden 1952 asemakaavassa puinen työläiskaupunginosa päätettiin purkaa. Kanervan toimesta saneerattavia puukaupunginosia ryhdyttiin kuitenkin 1950-luvulla dokumentoimaan ja Amurista etsittiin museoitavaksi sopivaa korttelia. Amurin uudisrakentaminen kesti lopulta parikymmentä vuotta ja yksi puukortteleista kunnostettiin museota varten. Ulkomuseon interiöörit toteutettiin vaiheittain ja ne esittelevät teollisuustyöväen elämää vuosina Ensimmäiset osat olivat yleisölle päivittäin avoinna kesästä 1982 alkaen ja museo valmistui nykyiseen muotoonsa, kun kahvila Amurin Helmi avattiin vuonna

8 Vaikka Amurin työväenasuntomuseon perustaminen oli paikallinen hanke, sitä voi katsoa myös osana länsimaisen kulttuurikäsityksen murrosta. Työväenkulttuurin ja työväenhistorian arvostus alkoi nousta ennen muuta luvulla. Historiantutkijoiden, kansatieteilijöiden ja sosiologien uudet kysymyksenasettelut, työväenliikkeen perinnetyö ja taiteilijat kyseenalaistivat perinteisen käsityksen yläluokkaisesta kulttuuriperinnöstä. Esimerkiksi Väinö Linnan ( ) Täällä Pohjantähden alla -trilogia antoi niin kirjana kuin filmatisointeina ymmärrettävän ja koskettavan kuvan maatyöväestön historiasta. Linnan romaanien myötä sisällissodan tapahtumia ryhdyttiin puolueettomasti selvittämään ja työväenhistorian tutkimus alkoi vahvistua. Suomalaisissa museoissa työväenperinnön sivuuttaminen jatkui kuitenkin pitkään ja osittain jatkuu yhä. Kulttuurihistorialliset museot keskittyivät paljolti säätyläisten ja talonpoikaisväestön menneisyyteen, vaikka kriitikoiden mielestä olisi ollut muutakin museoitavaa kuin kuokkia ja rokokoota. Toisaalta museot myös olivat pieniä, pääkaupunkikeskeisiä ja esimerkiksi vaihtuvien näyttelyiden rakentaminen yleistyi hitaasti. Mahdollisuuksia kertoa toisenlaisia tarinoita oli kenties vähemmän kuin halua. Museokenttä alkoi muuttua, kun yliopistoissa aatteellisen herätyksen saaneet suuret ikäluokat pääsivät alan töihin. Museoiden lisääntyneet voimavarat mahdollistivat laajentuneen kiinnostuksen ja myös ajan kuluminen vei teollistumisen aikakautta ja työväenluokan syntyä yhä kauemmas niistä tuli historiaa enemmän kuin ennen. Tietysti yleisön muuttuneet kiinnostuksenkohteetkin ruokkivat museoita käsittelemään myös arjen ja työväestön historiaa. Uuden yleisön kanssa eivät vanhat konstit kelvanneet. Valmistelutyön tuloksena Tampereella perustettiin vuonna 1988 erillinen Työväen museoyhdistys, joka toteutti valtakunnallisen museohankkeen ja viidessä vuodessa perusti nykyisen Työväenmuseo Werstaan. Näin suomalaisissa työväen muistiorganisaatioissa olivat vuosikymmenen lopussa jo edustettuina arkisto-, kirjasto- ja museoala, jotka pystyivät hoitamaan aineistojaan ammattimaisesti. Myös alan tutkijat järjestäytyivät Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuraksi vuonna Museokenttä oli kuitenkin 1980-luvulla jo aivan erilainen kuin Väinö Voionmaan elinaikana. Työväen- Työväenperinnelaitosten kehityksessä merkittävimpänä vuosikymmenenä voi pitää 1980-lukua, jolloin syntyivät työväenperinnön kannalta keskeiset organisaatiot ja avattiin kymmeniä pieniä työväenasuntomuseoita. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue oli linjannut vuoden 1975 tiedepoliittisessa ohjelmassaan, että työväen keskusmuseo on perustettava. Tämä tavoite alkoi konkretisoitua, kun keväällä 1983 molemmat työväenpuolueet ja ammattiyhdistysliike perustivat työväenperinnettä edistävän yhdistyksen. Yhdistys ryhtyi valmistelemaan museohanketta ja käynnisti samalla Työväenliikkeen kirjaston toiminnan Helsingissä vuonna Amurin työväenasuntomuseon jokaista asuntoa varten laadittiin tarina eri aikakauden perheestä, joka olisi voinut kussakin asunnossa elää. Tamperelaiset suhtautuivat puukortteleihin ja yhteiskeittiöihin nostalgisesti, vaikka yhteisöllinen ja ahdas asuminen ei enää vastannut 1970-luvun tarpeita. Vuosikymmenten mittaan suhtautuminen on romantisoitunut ja puukortteli näyttäytyy 2000-luvun yleisölle myös toivottavana ja ekologisena asumisympäristönä. 8 Kuva Kalle Kallio

9 Olavi Kylätasku / Werstaan kuva-arkisto Unto Kanerva oli historiantutkija ja aktiivinen sosialidemokraatti. Hän nousi Tampereen Työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi ja vaikutti myös Tampereen Työväen Teatterin hallinnossa. Tamperelainen työväenhistoria oli Kanervalle sydämen asia. perintöä tallentavia pieniä museoita oli perustettu eri puolille maata. Uuden keskusmuseon rooliksi nähtiin näiden ohjaaminen, koordinointi ja neuvonta, mutta osa pienistä museoista haluttiin myös yhdistää uuteen organisaatioon. Tampereelle siirrettiin muun muassa osuuskauppamuseon, työväen säästöpankkimuseon, työväenaatteen museon ja torpparimuseon kokoelmia lukuisten muiden työväenjärjestöjen ylläpitämien esinekokoelmien ja museohuoneiden lisäksi. Syntyi suomalaisen työväenperinnön kansalliskokoel ma, joka koostuu nyt noin esineestä ja valokuvasta. 9

10 Kuva Satu Engblom Vaasan työväenmuseo Teksti Satu Engblom Vaasan työväenmuseo esittelee Vaasan seudun työväenliikkeen vaiheita. Lisäksi kävijä voi vierailla Vaasan Palosaaressa asuneen Fanny Männistön hellahuoneessa. Palosaaren työläiskaupunginosa syntyi 1850-luvulla rakennetun Vaasan puuvillatehtaan ympärille. Mantereeseen yhdistyneellä entisellä saarella eli työläisten Präntöössä (ruotsiksi Brändö) varttui myös vaasalainen työväenliike. Vaasan työväenmuseo toimii palosaarelaisten talkoovoimin rakentamassa Järjestötalossa. Vuonna 1991 avattu paikallismuseo tallentaa työväenhistoriaa entisen Vaasan läänin alueella, ja sitä ylläpitävät Vaasan Työväenkulttuuriyhdistyksen vapaaehtoiset. Museon perusnäyttely Kuvia Vaasan työväenhistoriasta valottaa valokuvin, lehtileikkein ja asiakirjoin vaasalaisen työväestön elämää ja työväenliikkeen historiaa sekä Vaasan kaupunkikuvaa 1850-luvulta 1950-luvulle asti. Toinen museon pysyvistä näyttelyistä syventää tarinaa työväestön arjesta. Fannyn koti -näyttely perustuu präntööläisen Fanny Männistön ( ) irtaimistoon, jonka omaiset luovuttivat museolle Fannyn kuoltua. Fannyn oikeassa kodissa Palosaaren Huvilakadulla oli huone ja keittiö, mutta työväenmuseossa se on muuntunut hellahuoneeksi. Muutoin koti on samankaltainen kuin hänen muuttaessaan vanhainkotiin 90-vuotiaana 1990-luvun puolivälissä. Näyttelyä elävöittävät arjen pienet yksityiskohdat: Keittiökaapin hyllyjä kaunistavat värikkäät makeisrasiat ja kahvipurkit. Puolihame odottaa viimeistelyään poljettavan ompelukoneen vieressä. Fannyn lapsuudenkodissa luettiin paljon, ja näyttelyn tärkeimpiin esineisiin kuuluu Fannyn isän tekemä lasiovinen kirjakaappi. Sieltä löytyvät Fannyn vaalimat työväenkalenterit ja romaanit. Fanny Männistö ansaitsi elantonsa Työväenosuusliikkeen leipomossa ja toimi aktiivisesti useissa työväenyhdistyksissä. Vuonna 1931 Männistö tuomittiin 27-vuotiaana Hämeenlinnan naisvankilaan kahdeksi vuodeksi valtionpetoksen valmistelusta. Syynä olivat Fannyn jakamat työväenliikkeen lentolehtiset ja vuonna 1930 voimaan astuneet kommunistilait. Fannyn paljasti kuulusteluissa murtunut poikaystävä. Perusnäyttelyidensä lisäksi Vaasan työväenmuseo järjestää vaihtuvia teemanäyttelyitä. Esimerkiksi kesällä 2012 museossa avautuivat Vaasan puuvillatehtaan ja Höyrymyllyn historiasta kertovat valokuvanäyttelyt. Museolla on työväenliikkeen historiaan ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin erikoistunut kirjasto sekä asiakirja- ja valokuva-arkisto, jotka ovat yleisön käytettävissä aukioloaikoina. Museon verkkosivut löytyvät osoitteesta fi/labourm/. 10

11 Kuva Kati Lehtinen Monen tehtävän museomestari Jussi Mäkelä ratkoo museossa käytännön kysymyksiä. Teksti Emmi Varjola Museomestari Jussi Mäkelä nappaa taskustaan kameran ja äkkiä museonäyttelyn purkaminen on tallennettu kuvaksi. Seuraava kuva toimii muistilappuna: tälle esineelle on rakennettava sopiva kuljetuslaatikko. En osaa olla ilman kameraa, se on minulle myös muistikirja, Jussi selittää. Museomestarin työpäivään Werstaalla kuuluukin kaikenlaista muistettavaa eikä kahta samanlaista päivää ole. Työn vapaus ja vaihtelevuus ovat sekä sen hyviä puolia että haasteita. Käytettävissä oleva aika täytyy jakaa moneen osaan. Museomestarin vastuulla on näyttelyiden rakentaminen sekä kuljetukset. Jussi osallistuu myös museoesineiden säilytyksen ja remonttien suunnitteluun. Museomestarin tehtäviin pätevöittää erikoistumiskoulutus, jonka Jussi suoritti työn ohessa. Aiemmin Jussi on työskennellyt muun muassa kaupan alalla. Tulin taloon vähitellen, Jussi kuvailee. Hän on työskennellyt Werstaalla vuodesta 1997 alkaen, ensin lyhyempiä pätkiä ja yhtäjaksoisesti vuodesta Museonäyttelyn konkreettinen rakentaminen alkaa usein seinien maalaamisella. Näyttelytilaan pystytetään väliseiniä, vitriineitä ja muita rakenteita. Ne toimivat taustana ja suojana esineille, kuville ja teksteille. Tekniset laitteet tarvitsevat omat sijoituspaikkansa rakenteissa ja näyttely pitää myös valaista. Museomestari vastaa tästä kaikesta sekatyömiehen ja siviilipalvelusmiehen avulla. Yleisölle näkymättömämpää työtä on museoesineiden varastointi. Säilytys vaatii suunnittelua, koska kokoelmia kartutetaan jatkuvasti. Viime aikoina Kuurojen museon muutto Helsingistä on pitänyt Jussin kiireisenä. Kokonaisen museon muuttaminen Werstaalle on iso urakka, eikä vähiten siksi, että museoesineitä on käsiteltävä erityisellä huolella. Werstaan käytössä on tiloja useammassa vierekkäisessä rakennuksessa, jotka on aikoinaan rakennettu Finlaysonin tehtaan tarpeisiin eikä suinkaan museokäyttöä ajatellen. Vanhat rakennukset vaativat jatkuvaa seurantaa, jotta remontteja osataan tehdä oikeaan aikaan ja oikeaan kohtaan. Joka maanantai Jussi kiertää ensimmäiseksi koko talon läpi ja tiloja täytyy tarkkailla myös viikon mittaan. Museomestaria tarvitaan yleensä aina, kun jotain liikkuu, Jussi kiteyttää. Museomestarin täytyy ratkaista monenlaisia käytännön haasteita, esimerkiksi kuinka kuljettaa kuplavolkkari museon toiseen kerrokseen tai saada puulaudoista rakennettava suuri taideteos riittävän tukevaksi. Tällaisista tilanteista myös tallentuu Jussin digikameran muistikortille monta arvokasta kuvaa museon kulissien takaisesta aherruksesta. Kuvat Ulla Rohunen 11

12 Lita Cabellut: Camaron de la Isla, 290 x 200 cm, sekatekniikka, Lita Cabellut - Musta sielun siveltimenveto 12

13 Keväällä Werstaan valloittavat romanitaustaiset naistaiteilijat. Lita Cabellut kasvoi katalonialaisesta katulapsesta kansainväliseksi kuvataiteilijaksi. Teksti Ulla Jaskari Minä, te ja muut Me, You and the Others on taidenäyttely, joka esittelee eri puolilla Eurooppaa työskentelevien kuvataiteilijoiden teoksia Näyttelyyn on kutsuttu seitsemän naista, joista kuusi on taustaltaan romaneja. Mukana ovat Marta Bada Unkarista, Lita Cabellut Espanjasta, Sara Elter Italiasta, Delaine Le Bas Englannista, Maja Ljubotina Sloveniasta, Kiba Lumberg Suomesta ja Marika Schmiedt Itävallasta. Romanien identiteettejä käsittelevä näyttely on esillä Werstaalla Amsterdamissa Rietveld-akatemiassa. Haagissa taiteilija on asunut jo yli 20 vuotta. Hän on hankkinut mainetta ja kansainvälistä näkyvyyttä museoissa ja gallerioissa ja esitellyt teoksiaan ympäri maailmaa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Hän on saavuttanut suuren suosion myös taiteen ostajien keskuudessa. Cabellut kuuluu amsterdamilaisen Gallery238:n kaartiin. Musta on sieluni siveltimenveto, Cabellut kuvaa taidettaan. Hänet tunnetaan erityisesti suurista tummasävyisistä muotokuvista. Tekniikkaansa, jossa hän yhdistää eri menetelmiä, on hän kehitellyt usean vuoden ajan. Hän on tutkinut, miten materiaalit reagoivat keskenään, ja löytänyt elävän, arpisen pinnan, joka on hänen tulkintansa muotokuvan mallina olleesta henkilöstä. Cabellutin muotokuville on tyypillistä sarjallisuus. Muun muassa vuonna 2011 hän aloitti sarjan viidestäkymmenestä luvun vaikutusvaltaisimmasta henkilöstä. Sarjoillaan hän kertoo tarinoita ihmisistä, joita hän kunnioittaa ja jota kohtaan tuntee myötätuntoa. Kuvataiteilija Lita Cabellut ateljeessaan. Kuva Gerard Rancinan. Espanjalainen, nykyään Haagissa Alankomaissa asuva kuvataiteilija Lita Cabellut syntyi vuonna 1961 Barcelonan romaniyhteisöön. Lapsena hän eli kaduilla El Ravalin kaupunginosassa kuuluisan Ramblas-bulevardin tuntumassa. Seutu telakoineen, toreineen ja markkinapaik koineen tarjosi köyhän, mutta värikkään kasvuympäristön, jossa yöelämä oli vilkasta ja rikollisuus kukoisti. Prostituutiota harjoittaneen äidin 12-vuotiaan Lita-tyttären adoptoi varakas espanjalainen perhe ja tyttö saattoi heittää hyvästit katulapsen elämälle. Lita Cabellutille käänteentekeväksi kokemukseksi muodostui käynti Madridin Prado-museossa. Siellä vanhojen mestareiden Goyan, Velazquezin, Riberan ja Rembrandtin teokset herättivät voimakkaan tunteen siitä, mitä hän tekisi tulevaisuudessa. Hän tiesi tarkalleen, että taide olisi hänen elämänsä. Cabellut pitikin ensimmäisen näyttelynsä Barcelonassa jo 16-vuotiaana. Cabellut on toiminut määrätietoisesti toteuttaes saan elämäntehtäväänsä. Espanjasta Alankomaihin hän muutti nimenomaan tullakseen taidemaalariksi. Alankomaat olivat hänen mielestään täydellinen paikka oppia ja omaksua maalausta, erityisesti muotokuvaa. Hän opiskeli vuosina Lita Cabellut: After the Show 01, 280 x 200 cm, sekatekniikka,

14 Näköaloja nuorille Nuorisotyöttömyys ja näköalattomuus ovat osalle nuorista arkipäiväisiä ongelmia. Osuuskunta Tradeka-yhtymä tukee TATSI ry:n toimintaa näiden nuorten hyväksi. Projektissa opetellaan elämänhallintataitoja ja tuetaan nuoria tulevaisuuden suunnittelussa. Työn tueksi julkaistaan TATSI -lehteä, jossa nuorten omien kertomusten avulla pyritään edistämään työttömien nuorten hyvinvointia ja työllistymismahdollisuuksia. Lehden numerot löytyvät osoitteesta tatsinblogi.fi

15 Kolumni Mitä museo viestii? Museo voi viestiä vain sitä, mitä se tallentaa ja esittelee yleisölle. Koska kaikkea on mahdotonta kerätä, museot aina vain valikoivat siivuja yhteisestä historiastamme. Työväenmuseo Werstaan valtakunnallisena tehtävä on tallentaa sosiaalihistoriaa, jotta tulevat polvet saavat käsityksen siitä, kuinka ihmiset ovat eläneet ennen heitä. Mutta entäpä jos kerätyn aineiston tarjoama kuva osoittautuu vääristyneeksi? Tämän kysymyksen ääreen Werstaan johtaja Pontus Blomster joutui pysähtymään vuonna 2002, kun kysyin häneltä, mitä hänen johtamansa museo voi kertoa seksuaalisuudeltaan ja sukupuoleltaan moninaisten lesbojen, homojen, bi- ja transihmisten (LHBT) sosiaalihistoriasta. Blomster huomasi, että museon kokoelmien varassa olikin mahdollista kertoa vain sellaisia kertomuksia, joissa historia näyttäytyy rikkumattoman heteroseksuaalisena. Hän rohkeasti päätti korjata tämän epäkohdan. Werstas ryhtyi ensimmäisenä suomalaisena museona keräämään LHBTihmisten elämästä kertovaa aineistoa. Jo samana vuonna Werstas solmi aineistojen keruuseen liittyen yhteistyösuhteet Setan, valtakunnallisen seksuaaliseen tasa-arvoon tähtäävän ihmisoikeusjärjestön kanssa. Tämä yhteistyö on vuosien saatossa johtanut siihen, että museon henkilökunta osaa ottaa työnsä eri vaiheissa huomioon myös asiakaskuntaansa kuuluvat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt. Yhteistyön tulokset näkyvät kokoelmien karttumisena. Nykyisin museolla on jo poikkeuksellisen merkittäviä aineistoja. Yksittäisistä esineistä voi mainita muun muassa tähän päivään asti aarteena säilytetyn ravintolan paperisen lautasliinan 1940-luvulta, johon on mustekynällä kirjoitettu homomiesten toisilleen antamia kutsumanimiä. Lempinimillä kirjailtu lautasliina kertoo tarinan niistä ajoista, jolloin miesten oli homoyhteisön keskinäisissäkin puheissaan piilotettava oikeat henkilöllisyytensä uteliaiden kuulijoiden korvilta. Toinen koskettava esimerkki on runo, jonka nuori mies lähetti parhaalle kaverilleen sodan päätyttyä kesällä Tässä runossa heteroseksuaaliselle ystävälleen hän kertoo rakastavansa miehiä. Runon säilyminen halki vuosikymmenten kertoo miesten keskinäisestä ystävyydestä ja arvostuksesta, joka voi säilyä rikkumattomana heidän seksuaalisen suuntautumisensa eroista huolimatta. Näiltä varhaisilta ajoilta museossa ei vielä ole aineistoja naisia rakastavien naisten osalta. Sen sijaan Werstas on saanut lahjoituksena yli 130 päiväkirjaa, jotka kertovat nuoren naissuhteissa eläneen naisen elämästä vuosina Tällaisen aineistokokonaisuuden sosiaalihistoriallinen ja tieteellinen arvo tulee vain kasvamaan tulevina vuosina. Kolumni Tuula juvonen Tuula Juvonen on Tampereen yliopistossa työskentelevä akatemiatutkija. Kuva Sanna Säynäjäkangas Kesällä 2013 Werstas järjestää näyttelyn Hilpeys ja ennakko luulo, jossa yleisö voi tutustua jatkuvasti karttuvaan LHBT-kokoelmaan. Näyttely viestii yleisölleen vahvasti sitä, että lesbot, homot, bi- ja transihmiset ovat osa yhteistä menneisyyttämme ja nykyistä yhteiskuntaamme, jonka Werstas ottaa omassa toiminnassaan huomioon. 15

16 Koneellistuminen alkoi hitaasti muuttaa maataloustyön yhteisöllisyyttä. Niittokoneet ja puimakoneet vähensivät jo työväen tarvetta, mutta hikiset ja pölyiset heinätalkoot olivat arkipäivää 1950-luvun maaseudulla. Pitkä 1950-luku Teksti Kalle Kallio Sotien jälkeen koitti rankan työnteon, puutteen ja säädyllisen elämän pitkä vuosikymmen. Jos suositusta hakukoneesta etsii valokuvia luvulta, kuvaruutu täyttyy kellohameista, kuohkeista kampauksista, kitaroista, designhuonekaluista, nahkatakeista ja tietenkin kiiltävistä amerikanraudoista. Nostalgiantäyteinen vuosikymmen kiehtoo lukemattomia harrastajia. Voimakkaasti kaupallistettu 1950-luku näkyy myös kauppojen hyllyillä: niin uusia autoja kun jääkaappejakin suunnitellaan ajan muotokieltä tavoitellen ja aikakauden astioita valmistetaan suurina sarjoina. Kaihon värittämä 1950-luku välittyy väistämättä museomaailmaankin. Museot haluavat herättää muistoja ja poimivat menneisyydestä niitä asioita, joihin ihmisillä liittyy nostalgisia tunteita. Aikakautta kuvaavissa näyttelyissä korostuvat toistuvasti nuorisokulttuuri, suomalaisen muotoilun esiinmarssi, Coca-Colalta maistuvat olympialaiset ja länsimainen muoti. Museot ovat asiakaslähtöisiä toimijoita, jotka tarjoavat yleisölleen sitä, mitä uskovat näiden haluavan vaikka sortuisivat näin rakentamaan yksipuolista ja myyttistä kuvaa 50-luvusta. Kolme nuorta Jyväskylän yliopiston kulttuurintutkijaa alkoi muutama vuosi sitten pohtia nostalgiaa ja 1950-luvun vinoutunutta julkikuvaa. Kirsi-Maria Hytönen, Eerika Koskinen-Koivisto ja Arja Turunen tutkivat ilmiöitä, joita ei voinutkaan katsoa nostalgisten silmälasien läpi. He lähtivät kokoamaan laajaa ja monitieteistä tutkimushanketta, jossa pureuduttaisiin sodanjälkeisten vuosien kuvaan, nostalgiaan ja siitä tehtyihin esityksiin. Elintaso oli varsin alhainen nykyaikaan verrattuna. Kotieläimiä pidettiin yleisesti ja pienen asunnon saattoi jakaa useampikin sukupolvi. Suoma Taiveaho seisoo rintamamiestalonsa pihassa Sääksjärvellä kesällä

17 Tutkimushankkeen keskeisenä ajatuksena on tiivis yhteistyö museoiden kanssa. Museoilla on runsaasti esineitä ja valokuvia 1950-luvulta sekä kokemusta nostalgian hyödyntämisestä. Museoille hanke tarjosi mahdollisuuden syventää omiin kokoelmiinsa liittyvää tietoa ja tutkijat pääsivät esittelemään tutkimuksensa tuloksia museonäyttelyssä. Onnen maa? -hanketta lähti vetämään kansatieteen professori Hanna Snellman ja Suomen Akatemia myönsi rahoituksen vuosille Tutkittavaksi ajanjaksoksi täsmentyi pitkä 1950-luku, jolla tarkoitetaan ajanjaksoa toisen maailmansodan päättymisestä 1960-luvun alkuun. Hankkeeseen sitoutuivat Työväenmuseo Werstas, Suomen Maatalousmuseo Sarka sekä Suomen Metsämuseo Lusto. Museoiden ja tutkijoiden yhdessä tuottama näyttely avataan Werstaalla ja Tampereelta näyttely siirtyy seuraavaksi Sarkaan Loimaalle ja sieltä Lustoon Punkaharjulle. Maat, metsät, tehtaat -näyttelyn nimi kuvaa suomalaisen yhteiskunnan rakennetta. Suomi oli sotien päätty essä yhä maatalousmaa, jossa maanviljelyyn liittyivät erot ta mattomalla tavalla myös metsätyöt. Hakkuut ja uitot työllistivät vuosittain puoli miljoonaa suomalaista. Teollisuuden merkitys oli jatkuvasti kasvanut ja sotien jälkeen maan teollistaminen eteni rivakasti. Myös vientiteollisuus perustui metsään: sahatavaran, puuhiokkeen, selluloosan ja paperin vienti kattoi enimmillään 80 prosenttia Suomen koko viennistä. Pitkä 1950-luku oli käsityövaltaisten työmenetelmien viimeisiä vuosia mutta toisaalta voimakkaan muutoksen ja koneistumisen aikaa. Hevoset tekivät raskaat työt niin pelloilla kuin metsissäkin, vaikka traktorit tekivät jo tuloaan. Valmetin Tourulan tehtaalla aloitettiin sotakorvaustuotannon rinnalla kotimaisten traktoreiden valmistus vuonna Traktorit yleistyivät hitaasti, kuten moottorisahatkin. Ensimmäiset moottorisahat olivat yli kymmenkiloisia, kalliita, kömpelöitä ja oikukkaita koneita, jotka eivät 1950-luvulla vielä syrjäyttäneet pokasahan kanssa työskenteleviä tukkijätkiä. Sodan jälkeen kaikkialla Euroopassa kärsittiin asuntopulasta ja Suomessa tilannetta pahensi yli evakon asuttaminen. Maaseudulle raivattiin uusia pientiloja, joista rintamamiehet ja siirtokarjalaiset yrittivät saada niukan elantonsa. Kaupungeissa tilanne ei ollut sen helpompi. Helsingissä asuttiin pommisuojissa aina vuoteen 1954 saakka. Esikaupunkialueille nousi pikataloja ja monen unelmana oli omin käsin rakennettu rintamamiestalo puutarhoineen. Tehtaat tukivat työntekijöidensä hartiapankkeja halpakorkoisilla lainoilla, järjestämällä tontteja ja myymällä edullisia rakennustarvikkeita. Työtoverit ahkeroivat toistensa rakennustyömailla talkoohengessä. Lähes kaikki omakotitalot rakennettiin funktionalististen tyyppipiirustusten mukaan. Tavallisesti alakerrassa oli keittiö, olohuone ja makuuhuone ullakolle voitiin rakentaa lisää huoneita perheen kasavessa. Asumisen muutos alkoi näkyä pitkän 1950-luvun aikana. Yhä useampiin koteihin tuli sähkö, juokseva vesi ja sisävessa. Suomi oli luokkayhteiskunta, mikä näkyi muun muassa uusissa kodinkoneissa, joita varakkaammat perheet pystyivät jo hankkimaan. Jääkaapit, pesukoneet ja pölynimurit helpottivat naisten työtaakkaa ja radio kokosi kansakunnan samojen ohjelmien äärelle. Vapaa-aikaa ei 1950-luvulla kuitenkaan juuri ollut: lauantait olivat työpäiviä ja vuosiloma kesti pisimmilläänkin vain kaksi viikkoa. Puutavara kuljetettiin vielä pääsääntöisesti uittamalla. Vaikka purouitoista luovuttiin sotien jälkeen, vesistöt olivat kesäisin täynnä hinattavia tukkilauttoja. Kuvassa on Puu Oy:n moottorialus Vanajavedellä Vaikka sota päättyi, taloudessa sotatila jatkui pitkään. Valtio kontrolloi voimakkaasti kulutusta, tuotantoa ja työmarkkinoita. Elettiin säännöstelytaloudessa. Arkipäivän elämässä tämä näkyi kaupan tiskillä: kahvin ja sokerin ostokorteista luovuttiin viimeisenä Häkäpöntöt poistuivat teiltä, kun bensiinin säännöstely päättyi 1949, mutta autojen tuontia rajoitettiin aina 1960-luvulle saakka. Oma henkilöauto oli suomalaisille saavuttamaton unelma. Suunnitelmatalous perustui valtion suoraan ohjaukseen, jota perusteltiin muun muassa jälleenrakennuksella ja sotakorvausten maksamisella. Teollisuuden aseman turvasivat tuontirajoitukset, palkoista päätettiin sosiaaliministeriössä ja elintarvikkeiden hintasäännöstely takasi maanviljelijöiden tulot. Säännöstelytalouden isoja pelureita olivat työnantajaleirin vuorineuvosten rinnalla maataloustuottajien etujärjestö ja ammattiyhdistysliike, joka pääsi sotien jälkeen neuvottelemaan työehdoista. Etujärjestöjen välinen kamppailu vallasta ja työväenliikkeen pohdiskelut tuotannon sosialisoimisesta pitkittivät säännöstelytalouden purkamista. Inflaatio laukkasi ja työmarkkinoilla palkankorotukset seurasivat toisiaan. Vaikka työmaille saatiin luottamusmiehet ja voitiin tehdä sopimuksia, ammattiliittojen toimintaa vaikeuttivat sosialidemokraattien ja kommunistien valtataistelu ja sisäiset erimielisyydet. Työpaikoilla meno oli kuitenkin huomattavasti rauhallisempaa kuin vallan kabineteissa eikä esimerkiksi lakkoihin ryhdytty kovinkaan usein. Kuva Atte Hyvärinen / Werstaan kuva-arkisto 17

18 Lapsia näkyi 1950-luvulla aivan kaikkialla. Luokkahuoneet olivat täpötäynnä ja koulua käytiin monin paikoin useammassa vuorossa. Maaseudulle rakennettiin uusia kyläkouluja sodan jälkeen syntyneitä, suuria ikäluokkia varten. Koulutusta arvostettiin ja opiskelusta tuli monelle tie leveämpään elämään. Koululaitos oli kuitenkin voimakkaasti eriarvoistava. Kansakoulun alaluokkien jälkeen osa ikäluokasta pääsi maksulliseen oppikouluun, josta pystyi etenemään lukioon ja yliopistoon asti. Monen vähävaraisen perheen lapsille ainoa vaihtoehto oli jäädä kansakouluun ja siirtyä teini-iässä työelämään. Arvomaailmaltaan 1950-lukua voi kuvata konservatiiviseksi vuosikymmeneksi. Sota-aikana löystyneet tapasäännöt kiristyivät jälleen ja yhteiskunnan asettamat roolimallit olivat säädyllisen vanhakantaisia. Esimerkiksi naisilla ei ollut yksin asiaa ravintolaan eikä kouluun saanut mennä housut jalassa. Homoseksuaalisuudesta annettiin 1950-luvulla enemmän vankeustuomioita kuin koskaan. Alkoholin kulutusta valvottiin tarkkaan. Väkeviä sai ostaa vain viinakortilla, johon merkittiin tehdyt ostokset. Liian runsaat ostot johtivat Alkon henkilökunnan puhutteluun tai kortti voitiin ottaa kokonaan kuivumaan. Suomalainen 1950-luku oli paljolti puutteen piinaamaa aikaa, jossa yhteiskunnalliset erot kiteytyivät siihen, kenellä oli varaa kuluttaa ja kenellä ei. Ajanjakson aikana Suomi vaurastui ja tulevat uudistukset alkoivat kypsyä, vaikka vapaamielinen hyvinvointivaltio rakennettiin vasta tulevina vuosikymmeninä. Muistoissa näkyy kuitenkin aktiivinen unohtaminen: puute, jatkuva työ ja kova kuri eivät välity 50-luvun nostalgiaan. Sotienjälkeinen pitkä vuosikymmen on paljon mielenkiintoisempi ja monitahoisempi aikakausi kuin nykyään yleensä ajatellaan. Suuret ikäluokat täyttivät 1950-luvulla koulut ja hiihtoladutkin. Nokian Koskenkylän koulun pihassa lähetettiin nuoret urheilijat matkaan maaliskuussa Kulutuskulttuuri tukeutui 1950-luvulla amerikkalaisiin esikuviin ja perinteisiin sukupuolirooleihin. Lyhyellä hameella ja ampiaisvyötäröllä markkinoitiin osuuskauppojen uusia astioita vuonna Kuva Kauko Sillman / Werstaan kuva-arkisto Kissanmaan omakotialue keväällä Rakennusmääräykset olivat tiukkoja ja omakotialueista tuli yhtenäisiä. Esimerkiksi Kissanmaalla talojen päätyjen tuli olla kadulle päin ja kattokulman oli oltava sama. 18

19 Puuliitto on mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, metsä- ja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöiden edunvalvoja. Sopimusalojensa asiantuntijana liitto solmii 14 työehtosopimusta. Puuliittoon kuuluu noin jäsentä. YHTEYSTIEDOT Luottokumppanisi arjessa ja juhlassa Juveneksen joustavien palveluiden avulla tilaisuudestasi tulee ikimuistoinen. Isot ja pienet tilaisuudet ja perhejuhlat Monipuoliset juhla-, kokous- ja saunatilat Herkulliset lounas-, juhla- ja kokoustarjoilut Puheenjohtaja SAKARI LEPOLA gsm Sihteeri JYRKI ALAPARTANEN puh. (09) gsm Päätoimittaja PETTERI RAITO puh. (09) gsm Haapaniemenkatu HELSINKI Puh. (09) facebook.com/puuliitto Elämykselliset ohjelmapalvelut Ota yhteyttä puh Juvenes Juhlapalvelut Ravintola- ja kahvilapalvelut Juhla-, kokous- ja saunapalvelut Kauppa- ja kioskipalvelut Paino- ja julkaisupalvelut Huominen kasvaa tänään Ohjaamalla merkkipäivän onnittelut Kansan Sivistysrahastoon voi tukea mm. työväenliikkeen historiankirjoitusta ja yhteiskunnallista tutkimustyötä. Omaa nimeä kantavan rahaston kautta on mahdollisuus vahvistaa ja jatkaa elämäntyötä omiin arvoihin pohjaavilla apurahoilla. puh. (09)

20 Viittomakielisten historiaa Werstaalla Vuoden 2012 alussa Kuurojen museo liittyi osaksi Työväenmuseo Werstasta. Fuusion myötä kuurojen historiaan liittyvät ainutlaatuiset kokoelmat ja asiantuntijapalvelut siirtyivät Tampereelle. Teksti tiina naukkarinen Suomalainen kuurojenyhteisö syntyi 1800-luvun puolivälissä kun maahamme perustettiin ensimmäinen kuurojenkoulu. Koulun perustajana oli porvoolainen Carl Oscar Malm ( ), joka itsekin oli kuuro ja saanut koulusivistyksensä Tukholmassa sijaitsevassa Manilla-instituutissa. Malmin koulu ja muut 1800-luvun jälkipuoliskolla Suomeen perustetut kuurojenkoulut keräsivät eri puolilla maatamme asuvia kuuroja yhteen ja he oppivat Malmin Suomeen tuoman viittomakielen. Koulunsa päättäneet kuurot tunsivat tarvetta yhteistoimintaan ja vuonna 1886 perustettiin Turkuun kuurojenyhdistys, joka on maamme vanhin vammaisjärjestö. Kuurojenyhdistysten kattojärjestö Kuurojen Liitto perustettiin vuonna Pian järjestäytymisensä jälkeen kuurojenyhteisö alkoi pohtia myös omaa menneisyyttään ja kuurojen keskuudessa heräsi museoaate. Pariisissa ja Leipzigissä oli olemassa kuurojen opetuksen historialle omistetut museot miksei siis myös Suomessa. Esineistön keruu aloitettiin vuonna 1907 ja vuoteen 1914 mennessä koossa oli jo niin sievä kokoelma esineitä, valokuvia, taideteoksia ja kirjoja, että niille tarvitsi varata oma huone Helsingin kuurojenyhdistyksen tiloissa. Seuraavana vuonna, yhdistyksen 20-vuotisjuhlan yhteydessä, avattiin museossa yhteisön oman suurmiehen, C. O. Malmin, muistoa vaaliva näyttelyhuone. Kuurojen museon historia on suomalaiselle erikoismuseolle yllättävän tyypillinen. Monen muunkin erikoismu seon perustajana on ollut yhdistys ja usein sillä on ollut tarve vahvistaa toimintansa näkyvyyttä ja luoda alalle yhteishenkeä. Kuurojen museo säilyi harrastelijapohjaisena museona varsin pitkään. Vuonna 1987 Kuurojen Liittoon perustettiin Kulttuurikeskus ja Kuurojen museo liitettiin sen osaksi. Kokoel mat siirrettiin vasta valmistuneeseen kuulojärjestöjen monitoimitaloon, Valkeaan taloon, ja museolle palkattiin ensimmäinen museoalan koulutuksen saanut työntekijä. Tästä alkoi museon kehittämistyö ja vakinaisen valtion rahoituksen Kuurojen käyttämiä sormi aakkosia esittävän puisen painolaatan on kaivertanut valokuvaaja ja kemigrafi Valter Stadius vuonna piiriin se pääsi vuonna Melko hyvä saavutus museolle, joka suomalaisessa museokentässä tuntui aluksi olevan melko outo lintu. Museon vahvuutena on ollut toisaalta yhden suomalaisen kieli- ja kulttuurivähemmistön mielenkiintoinen historia ja toisaalta erinomaiset kokoelmat. Kokoelmat kertovat kuurojen opetuksesta, järjestötoiminnasta, ammateista, merkkihenkilöistä, viittomakielestä sekä yhteisön tekemästä työstä oman aseman turvaamiseksi ja tasa-arvon saavuttamiseksi. Erityisesti museon valokuvakokoelmat ovat saaneet ansaittua tunnustusta ja kuva-aineiston joukossa on muun muassa Suomen ensimmäisen viittomakielen kuvasanakirjan alkuperäinen kuva-aineisto. Henkilökunta on tehnyt aktiivisesti työtä museonsa ja suomalaisen kuurojen historian tunnetuksi tekemiseksi sekä museokentällä että kansainvälisen kuurojenyhteisön parissa ja on saanut myös kiitosta työstään. Kansainvälisesti museo on ollut ainutlaatuinen maailmassa on vain kaksi muuta ammatillisesti hoidettua kuurojen museota, vaikka eri yhteisöjen omistuksessa olevia museaalisia kokoelmia ja harrastelijapohjalta toimivia museoita onkin maailmassa kolmisenkymmentä. Kuurojen museon haasteet ovat kuitenkin olleet pienille erikoismuseoille tyypilliset: kahden työntekijän henkilökunta sekä rajalliset toimintaresurssit. 20

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

Lisäksi puheenjohtaja kutsuu tarpeelliset kokousavustajat. 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen SUOMEN LÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS Aika lauantai 13.6.2015 klo 9.00 Paikka Rovaniemen kirkko, Yliopistonkatu 2, Rovaniemi ESITYSLISTA 1 Kokouksen avaus Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja Matti

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus

Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Koripallomuseosta Koripalloperinnekeskus Jari Toivonen, Projektipäällikkö Koripallomuseo-projekti käynnistyi Kotkassa vuonna 2008 tavoitteena luoda pysyvä, valtakunnallinen, koripalloon liittyvä erikoismuseo.

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme

RIKALANMÄKI. Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme RIKALANMÄKI Sinun kokemuksesi on meidän tarinamme TERVETULOA RIKALANMÄELLE. Rikalanmäki Salon Halikon kulttuurimaisemassa yhdistää historialliset puitteet ja modernin palvelun. Meillä onnistutte luomaan

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry

Kuurojen kulttuuri. 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuurojen kulttuuri 9.11.2011 Elina Pokki Kulttuurituottaja Kuurojen Liitto ry Kuka on viittomakielinen, entä kuuro? Kuuroutta voidaan määritellä monesta eri näkökulmasta. Kuurot pitävät itseään ensisijaisesti

Lisätiedot

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa.

Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. ASUNTO JA ASUMINEN ASUMINEN 1. Missä sinä asut? Minä asun kaupungissa. Asuuko Leena kaupungissa vai maalla? Leena asuu maalla, mutta hän on työssä kaupungissa. 2. Missä kaupungissa sinä asut? Asun Lahdessa.

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

RAKENNETUN SUOMEN TARINA

RAKENNETUN SUOMEN TARINA RAKENNETUN SUOMEN TARINA LASSE ANSAHARJU / VASTAVALO.FI Rakennusurakka Suomi: runsaan sadan vuoden työ takana, mitä siitä näkyy tässä ajassa? Kirja on ainutlaatuinen esitys rakennetun ympäristömme vaiheista

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista LINJAT/PUISTOMÄKI Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Fiskarsin ruukin asuinalueet rakennetaan vaiheittain tiivistämällä olemassa olevia alueita. Tarjolla

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7.

Kyläyhdistyksen terveiset 3. Jäsenmaksu 3. Kyläyhdistys vuokraa 4. 100 -vuotias koulumme 5. 30 -vuotias kyläyhdistys 6. Nettisivut 7. VUOSITIEDOTE 2009 Levikki 400 kpl 1 Sisältö: Kyläyhdistyksen terveiset 3 Jäsenmaksu 3 Kyläyhdistys vuokraa 4 100 -vuotias koulumme 5 30 -vuotias kyläyhdistys 6 Nettisivut 7 Tapahtumat 7-9 Hallituksen jäsenet

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TAMMIKUUN 2017 KUUKAUSITIEDOTE

TAMMIKUUN 2017 KUUKAUSITIEDOTE TAMMIKUUN 2017 KUUKAUSITIEDOTE Lupaus laadusta SalPa taitoluistelu on Sinettiseura Valmennuksen terveiset Luistelijat muistakaa täyttää harjoituspäiväkirjaa, aina silmuista ylöspäin. Uuden vuoden jälkeen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu

Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -juliste -kutsu kilpailuun -ohjelma -kokouskutsu Valtakunnallinen kuurojen emäntien tietoja taitokilpailu -ilmoittautuminen -kilpailusäännöt 17.10.2015 Peltolan koulu, Lummetie 27 b Tikkurila, Vantaa emantakisat@gmail.com

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden iite 2 ainopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2527 Nuorisobarometri syksy 1998 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA

OULU KESÄN VIIKKO-OHJELMA MAANANTAI 9:00-12:00 KESÄAAMUN MAASTOPYÖRÄILYRETKI Nauti raikkaasta kesäaamun tuulesta sekä Oulun kaupungin kauniista luonnosta korkealuokkaisen maastopyörän ohjaksissa. Retki lähtee kauppatorilta ja jatkuu

Lisätiedot

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA

Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA Fabianinkatu 9, Helsinki TÄÄLLÄ LIIKETOIMINTASI KUKOISTAA 2 FABIANINKATU 9, HELSINKI TOIMISTOTILAT KAARTINKAUPUNGISSA Mikä on sinulle ensisijaisen tärkeää, kun etsit yrityksellesi toimistotiloja? Haaveiletko

Lisätiedot

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa

Opettajan tehtävänä on lukea tehtävänannot ja kirjata lasten vastaukset ylös näyttelyyn tutustumisen ohessa ETELÄ-KARJALAN MUSEO Opetusmateriaalia näyttelyyn Kolme karjalaista kaupunkia Kolme karjalaista kaupunkia kertoo Lappeenrannan, Viipurin ja Käkisalmen keskeisistä vaiheista. Lappeenranta sopii näiden kaupunkien

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

Juhlavuoden organisaatio

Juhlavuoden organisaatio Juhlavuoden organisaatio Valtuuskunta 70 jäsentä, pj. pääministeri Juha Sipilä Hallitus 12 jäsentä, pj. valtiosihteeri Paula Lehtomäki Sihteeristö valtioneuvoston kansliassa 7 henkilöä, pääsihteeri Pekka

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Historiallinen museo

Historiallinen museo HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN HISTORIALLINEN MUSEO Historiallinen museo Säästöpankkimuseo Vankilamuseo Palanderin talo Sibeliuksen syntymäkoti Näyttelyt ja tapahtumat 2013 VAIHTUVAT NÄYTTELYT Historiallisessa

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla.

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla. Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla. Häät, syntymäpäiväjuhlat, teemajuhlat, karonkat kerro

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Miestenviikko 2. 8.11.2015

Miestenviikko 2. 8.11.2015 Miestenviikko 2. 8.11.2015 iestenviikon Miehet kuulolla Oulun kaupunginkirjaston ala-aulassa koko miesten viikon ajan klo 12 17 Mahdollisuus keskustella mukana olevien työntekijöiden kanssa miehen elämään

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016

Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden. valmisteluihin. Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Katsaus Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden valmisteluihin Suomi 100 -sihteeristö Huhtikuu 2016 Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI

ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI ELÄMÄSI TAPAHTUMIIN LAPPEENRANTA-SALI LAPPEENRANNAN KAUPUNGINTEATTERI JUHLAT, KOKOUKSET, KONFERENSSIT JA SEMINAARIT LAPPEENRANTA TARJOAA AINUTLAATUISET PUITTEET IKIMUISTOISIIN TAPAHTUMIIN! MYLLYSAARI KAUPUNGIN

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova

KORKI Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova "KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova 2014-2015 "Dom na Nabereznoi"- PskovArt yhdistyksen galleria ja ateljeetilat Pihkovassa Riitta Kopra ja Pilvi Ojala osallistuivat Ars-Häme

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 7/2008. Sivistyslautakunta

SAMMATIN KUNTA ASIALISTA 7/2008. Sivistyslautakunta ASIALISTA 7/2008 Sivistyslautakunta 03.11.2008 **************************************************************************************** Kokousaika Ma 03.11.2008 klo 16:30 Kokouspaikka Paloaseman johtokeskus

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa

Asumisen suunnitelmani. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Asumisen yksilölliset tukimallit projektin tuottamaa aineistoa Asumisen suunnitelmani Jos suunnittelet muuttoa, on hyödyllistä pohtia etukäteen, millaiset asiat ovat sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com

Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta Sähköposti: kajaanin.planeetta@gmail.com Julkaisija: Kajaanin Planeetta ry Päätoimittaja: Jari Heikkinen Teksti ja kuvat: Jari Heikkinen, jos ei muuta mainita Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu, joulukuu) Yhteystiedot: www.ursa.fi/yhd/planeetta

Lisätiedot

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2008

Nuorisotutkimus 2008 Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä. SUOMESSA syödään yhdessä harvemmin kuin missään muussa OECD-maassa. Kuitenkin 85 % suomalaisista toivoo, että yhdessä syömisen kulttuuri kukoistaisi Suomessa. Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä.

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke

PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke Jokijärven kyläseura ry, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus/maaseutuosasto Tukipäätös Dnro 229/3510-2002 PÄÄKALLE KOTISELKOSTEN JÄLLEENRAKENTAJANA-hanke LOPPURAPORTTI Hankkeen toteutusaika: 12.4.2002-31.12.2004

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA

LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS VILLA ARTTU KEVÄT 2017 OHJELMA Susanna K. Lehto. Lasten ja nuorten taidekeskuksen arkisto Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja tapahtumiin! Pelattava näyttely

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot