Yhteistyöllä vahva liitto

Transkriptio

1 1/ Kevät 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus. Niihin perustuen ammatillinen ja poliittinen työväenliike ovat rakentaneet hyvinvointiyhteiskuntaa ja kehittäneet työelämää. Niiden merkitys on korostunut maailman globalisoituessa. Jokainen aikakausi haastaa myös ajankohtaistamaan niiden sisällöt. Vapaus merkitsee oikeutta järjestäytyä ja yhdenvertaisena neuvotella ja sopia työehdoista sekä puolustaa niitä yhteisesti. Tasa-arvo merkitsee iästä, sukupuolesta, kansallisuudesta ja erilaisista työsuhteen muodoista riippumatonta kohtelua ja mahdollisuuksia työelämässä sekä liiton jäsenten tasa-arvoista kohtelua edunvalvonnassa. Solidaarisuus merkitsee kaikille kunnollisia työ- ja palkkaehtoja, ratkaisuja ja toimintaa joilla turvataan laajemminkin palkansaajan hyvinvointi niin Suomessa kuin kansainvälisesti sekä yhteisistä päätöksistä kiinnipitämistä. Suvaitsevaisuus merkitsee ihmisten erilaisuuden hyväksymistä ja heidän mahdollisuuttaan olla tasavertaisina mukana työyhteisössä ja liiton toiminnassa. Noudatamme näitä arvoja liiton jokapäiväisessä toiminnassa ja sen kehittämisessä. Liiton toiminta ja sen kehittämi-nen perustuu jäsenten aktiivisuuteen ja pitkäjänteiseen työhön. Tätä työtä jäsenten hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi Metallin yhteistyön vaaliliitto on tehnyt ja on valmis tekemään edelleen jäsenten antamalla valtakirjalla. Tässä lehdessä mm. Metallin vaalit: Helsingin ehdokkaat Riku Aalto: Valitaan parhaat päättäjiksi Seppo Rokkanen: Äiti ei päästynyt poikaa merille Lairi Ihalainen: Sopimusyhteiskunta toimii Jukka Kärnä: Elämäntyönä vaikuttaminen Hannu Penttilä: Teollisuus kehittyy ja uudistuu Helsingissä Sami Vesanen: Nuoret mukaan Metallin liittokokousvaalit 2012 Ennakkoäänestys Uurnavaali Jukka Kokko: Työnteko kunniaan Helsinkiläisten ehdokkaiden numerot 2-29

2 2 PÄÄKIRJOITUS: Yhteistyöllä vahva liitto Vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus ovat Metallin yhteistyön vaaliliiton keskeiset arvot. Näiden arvojen mukaan pyrimme toimimaan jokapäiväisessä elämässä ja toiminnan kehittämisessä. Yhteistyön vaaliliitto on asettanut Helsingin vaalipiirissä 28 ehdokasta, edustavasti eri ammattiosastoista ja eri työpaikoilta. Yhteistyön vaaliliiton ehdokkaat löytyvät ehdokaslistalta A-tunnuksen alta. Miksi käyttää oikeuttaan äänestää? Metalliliitto ei ole irrallaan muusta yhteiskunnasta, eikä pelkkä palkkaliike. Liitto on ja haluaa jatkossakin olla vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja. Pystyäkseen vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin jäsentensä puolesta ja neuvottelemaan työnantajien kanssa jäsenten työehdoista ja palkankorotuksista, liitto tarvitsee jäsenten tuen työlleen. Jäsenten korkea äänestysaktiivisuus on merkki siitä, että jäsenet ovat kiinnostuneita liittonsa kehittämisestä ja tukevat sen työtä. Yhteistyöllä vahva liitto! Meille yhteistyö merkitsee paitsi yhteistoimintaa jäsenten kanssa, myös yhteistyötä muiden työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen kanssa edunvalvonnan vahvistamiseksi paikallisesti ja valtakunnallisesti. Vielä muistutus vaalijärjestyksestä. Metallin vaaleissa käytetään suhteellista vaalitapaa, joka tarkoittaa sitä, että ehdokkaalle annettu ääni menee ensisijaisesti vaaliliitolle ja ehdokkaan saama äänimäärä ratkaisee sijoituksen vaaliliiton sisällä. Äänestämällä voi myös voittaa. Mahtava Maranello-kilpailu Metallin jäsenille voi viedä sinut ja kaverisi matkalle Italiaan. Voittomahdollisuus on ainoastaan äänioikeutensa käyttävillä. Tutustu Mahtava Maranello-kilpailuun netissä: aanestamallavoitat.fi. Vapauden, tasa-arvon, solidaarisuuden ja suvaitsevaisuuden puolesta käytä ääntäsi liittokokousvaaleissa! Valitaan parhaat päättäjiksi Metalliliitto näytti viime syksynä, miten vahva ammattiliitto voi kantaa laajasti yhteiskunnallista vastuuta ja saada samaan aikaan hyviä tuloksia edunvalvonnassaan. Lopputuloksena oli ratkaisu, joka lisää ostovoimaa ja ennen kaikkea tuo monia hyviä laadullisia uudistuksia. Ei ole liioittelua sanoa, että koko raamisopimus olisi jäänyt pelkäksi pilkkeeksi sulhasmiesten silmäkulmiin ilman teknologiateollisuuden ammattiliittojen voimakasta työntöapua. Metalliliitto kulki tietenkin tavan mukaan etummaisena. Meidän kynnyskysymyksemme liittyivät mm. perälautaan. Sellainen saatiin nyt ja se on myös riittävän pitävä. Siinä on mallia myös tulevaan. Jouduimme myös näyttämään järjestövoimaamme, onneksi työnantajat tajusivat nopeasti, mitä sellaisen voiman edessä kannattaa tehdä. Eiköhän samalla tullut selväksi sekin, että meillä riittää tarvittaessa tahtoa ja pontevuutta ajaa metallityöntekijöiden asiaa myös kovemmin konstein. Tämä oli ilmeisesti päässyt patruunoilta unohtumaan. Sopimisesta ja raamisopimuksesta seuraa mm. se, että keskus- järjestöjen asema työmarkkinakentällä on taas huomattavasti tukevampi kuin vielä vähän aikaa sitten. Kannattaa myös huomata, että edellisen hallituksen, siis porvarihallituksen ja ay-liikkeen yhteistyö ei kummoisia tuloksia tuonut. Nykyhallituksen kanssa saatiin näinkin merkittävä, koko yhteiskuntaa liikuttava sopimus aikaan jo puolen vuoden jälkeen. Niin, että kyllä niillä tekijöilläkin on väliä! Ehdokkaissa on eroja Tekijöillä on väliä myös Metalliliiton vaaleissa! On se vain niin, että maan merkittävimmän ammattiliiton päättäjiksi pitää saada maan parhaat metallimiehet ja naiset. Metallin yhteistyön vaaliliitto tarjoaa jäsenten palvelukseen ylivertaisesti suurimman ja kattavimman ehdokasvalikoiman. Tarjolla on osaava joukko, joka ajattelee ja ajaa asioita tavallisen liiton jäsenen ja hänen perheensä näkökulmasta. Pikavoittoja on helppo luvata, mutta se ei ole vastuullista edunvalvontaa. Repiminen ja riiteleminenkään eivät ole sitä. Mutta vastuun kantaminen vahvan arvoperustan ja siitä johdettujen tavoitteiden ja toimintatapojen kautta on vastuullista edunvalvontaa. Emme aina tule ajatelleeksi sitä, kuinka perustavaa laatua oleva oikeus on saada vaaleilla vapaasti valita omat edustajamme. Monessa maassa sellaisesta voidaan vain haaveilla. Jo pelkkä liittoon kuuluminen voi näissä maissa aiheuttaa tyrmään joutumisen. Metallin vaaleissa valittavat edustajat linjaavat liittokokouksessa Metalliliiton tavoitteita ja toimintaa pitkälle eteenpäin. Juuri sinä äänestäjänä päätät, kuka ja ketkä tätä liittoa kehittävät eteenpäin. Käytäthän äänioikeuttasi! Riku Aalto Metalliliiton puheenjohtaja Yhdistys jouluglögeillä presidentinlinnassa Hannu Latva-Pietilä Lähes jokainen suomalainen tuntee presidentinlinnan vuoden suosituimmasta televisio ohjelmasta, presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotosta. Metallin Sos. Dem. yhdistys onnistui järjestämään viime joulun alla tutustumiskäynnin tähän mielenkiintoiseen taloon. Ajankohta vierailulle oli mitä sopivin, sillä olihan linnan isännyys Koiviston, Ahtisaaren ja Halosen presidenttiyksien myötä jatkunut yhtäjaksoisesti 30 vuotta sosialidemokraatti vetoisena. Yhdistyksen parinkymmenen hengen ryhmää opasti, virallisen oppaan lisäksi, presidentin puoliso Pentti Arajärvi sinne majoittui saksalaisten ja suomalaisten joukkojen esikuntaa. Sodan jälkeen sillä toimi Suomen ulkoasiainministeriö. Koivistot viimeiset linnassa asujat Presidentinlinnaksi rakennus kunnostettiin Tässä remontissa ylin kerros muutettiin presidenttiperheen asunnoksi. Tuolloin rakennettiin myös vierashuoneita, joihin valtiovieraat majoitettiin aina 1980-luvulle saakka. Viimeinen rakennuksessa asunut presidentti on Mauno Koivisto. Nykyisin talossa toimii presidentin kanslia. Edustusti- loissa presidentti vastaanottaa virallisia vieraita, kuten valtiovierailuja ja erilaisia valtuuskuntia. Myös vanha ja uusi hallitus käyvät siellä tervehdyskäynnillä hallituksen vaihtuessa. Yhdistyksen väki koki hienon tutustumiskierroksen mielenkiintoisessa talossa. Upeiden salien ja presidentin työhuone lisäksi nähtiin myös taidetta mm. veistospäät kaikista presidenteistä ja maalaukset heidän puolisoistaan. Lopuksi vietettiin leppoisa rupatteluhetki Arajärven kanssa linnan mainiota jouluglögiä maistellen. Arno Stam Julkaisija: Helsingin Metallityöläisten Sos.dem. yhdistys ry. Toimitusneuvosto: Päätoimittaja Hannu Latva-Pietilä, Petri Ijäs, Taina Karrikka, Arno Stam, Sivunvalmistus: Uudet Palvelut Udepa Oy Paino: Brand ID Oy, Pori Linnalla värikäs historia Linna on historiansa aikana ollut monenlaisessa käytössä. Alun perin se rakennettiin kauppias- ja laivanvarustaja Heidenstrauchin asuintaloksi Pian talo kuitenkin myytiin Venäjän suuriruhtinaskunnalle, keisarin residenssiksi. Silloin sinne rakennettiin mm. kirkko. Sen jälkeenkin linnaa on laajennettu useamman kerran. Rakennuksen historian värikkyyttä kuvaa vuosisadan alku. Maailmansodan aikana se toimi sotilassairaalana ja Venäjän vallankumouksen aikana sotilas- ja työläisneuvostojen päämajana. Presidentinlinnan valtiosalin Valter Runebergin Lex- patsas, jossa Suomineidon turvana on Suomen leijona, miekka, perustuslain kilpi ja nyt Metallin Sos. Dem. yhdistyksen vankka joukko.

3 1/2012 PUHEENJOHTAJAN PALSTA: Ilmaveivi Miinuskasvu- degrowth, downshifting ja slowlife- leppoistaminen, ovat haastajia perinteiselle tuottavuuteen perustuvalle kasvu ideologialle. Tilanne jossa älyllinen pääoma onkin omistajansa omaisuutta, vapauttaa ihmisen pääoman kahleista..hetkinen, vapauttaako? Tätä unelmahöttöä lukiessani ymmärsin, että samaa tarjoavat monet vapahtajat ja puolueet joiden uskottavuus perustuu lupauksiin taivaspaikasta maan päällä. Uskomattoman monet tämän purematta nielevät. Politiikan ruisleipä, esimerkiksi terveyspalvelut ja joukkoliikenne eivät tuo sitä elämystaivasta johon jokaisella ihmisellä on luonnostaan pyrkimys. Kukapa ei olisi haaveillut loton jättipotista ja siitä mitä sitten tekisi ja ostaisi. Agraariyhteiskunnasta teol linen- ja sen myötä hyvinvointiyhteiskunta, jonka kautta palveluyhteiskunnasta ja tietoyhteiskunnasta pompun ottaneena, meitä odottaa unelmayhteiskunta. Siellä on stressitön arki ja työ johon mennään viihtymään ja viettämään aikaa ystävien seurassa. Slowlife elämää haluaisi varmasti suurin osa työelämässä mukana olevista, motiivina voisi olla vaikkapa ekologisuus, säästäminen ja parempi elämän laatu. Olisin kovasti paljon halunnut kuulla presidentti tenteissä Pekka H:n näkemyksiä näistä asioista ja selittävän miten tämä kaikki on mahdollista. Ovathan Vihreät erityisesti maasuttaneet näistä trendikkäistä suuntauksista. Täydellisen vastakohdan tuolle olisi tarjonnut Sauli N. jonka ajatusmaailma kulkenee tuottavuus, tulos tai ulos linjoilla. Suomen mittakaavassa tilanne, jossa lähes koko vientiteollisuus on lähtenyt lähemmäs kasvavia markkinoita, on kestämätön. Yrittäisimme selvitä tutkimus ja tuotekehitys panostuksilla sekä turismilla. Yhtiöiden omistuksen tulisi tällöin pysyä kotimaisena. Tämä saattaisikin aiheuttaa aikamoisia eettisiä ongelmia. Unelman saavuttamiseksi on vielä yksi ratkaisu ja se on se vanha tuttumme vallankumous, jonka perään haikailee pieni, mutta äänekäs toverijoukko ääri vasemmalla. Mitäpä jos miettisimme kompromissia tuolle kaikelle edellä kirjoittamalleni. Työurien pidentäminen on mahdollista jos ihminen jaksaa ja pysyy terveenä. Unelmayhteiskunnassa se toteutuu kuin itsestään, mutta reaalimaailmassa tavoitteen saavuttamiseksi kaivataan tekoja, kuten esimerkiksi lisää lomia ja laadukasta terveydenhuoltoa sekä lukemattomia muita asioita. Pienistä palasista muodostuu suurempia kokonaisuuksia, jotka voivat lopulta johtaa unelmayhteiskuntaan. Iso periaatteellinen kysymys on: olemmeko valmiit vaihtamaan materiaalisen pääoman henkiseen pääomaan. Olemmeko valmiita luopumaan osasta palkkaa, vapaa-ajan kustannuksella? Uudet sukupolvet pääsevät nauttimaan vanhempiensa luomasta vauraudesta, esimerkiksi maksettujen omistusasuntojen muodossa. Antaako se valinnoille tilaa, riippuu jokaisen omasta elämän tilanteesta ja harkinnasta. Onko se minun oma unelmani vai saavatko sen jakaa muutkin? Otanko eläkevakuutuksen ja sairasvakuutuksen vai luotanko suomen pitävän lapsestaan huolen. Hyvinvointiyhteiskunnan itsestään selvyydet ovat tuottaneet yksilölle harhan jossa kuvittelemme pärjäävämme yksin ja kilpailemme keskenämme. Entäpä jos tavoiteltavin kompromissi olisikin kansalaisyhteiskunta, lähidemokratia ja kansanäänestykset? Kuinka paljon se lisäisi yksilön vaikutusvaltaa tai valinnan vapautta. Erilaisista visioista ja unelmista huolimatta maailma jatkaa menoaan, talous kasvaa tai supistuu ja sähkölasku tulee ajallaan. Valintoja voi jokainen tehdä omalta osaltaan. Johtaako se johonkin unelman kaltaiseen vai ojasta allikkoon, sen näyttää aika. Haittaaks se? Metallin liittokokousvaaleissa valitaan suuri joukko duunareita päättämään liittomme ja samalla yhteiskuntamme suunnasta. Pysähdymmekö vai menemmekö eteenpäin, löytyykö ehdokkaalta visioita vai asekaapin avaimet, valinta on sinun käsissäsi. Petri Ijäs Puheenjohtaja Helsingin Metallityöläisten sos. Dem. Yhdistys Nuoret mukaan toimintaan Hans Segercrantz istuu leppoisasti Rammsteinin t-paidassa työpisteellään GE Healthcarella ja pohdiskelee Metalliliiton tulevia haasteita. Kyllähän järjestäytyminen ja etenkin nuorten liittyminen ammattiliittoon on tulevaisuuden suurimpia haasteita myös Metalliliitolle. Hans Segercrantzin mielestä metalliliiton pitäisi pystyä entistä paremmin nuorten kielellä kertomaan järjestäytymisen tärkeydestä ja hän antaakin tukensa Metalliliiton tulevalle järjestäytymiskampanjalle. Suurtalouskokiksi aikanaan opiskellut Segercrantz tietää mistä puhuu, sillä hän työskenteli aiemmin lähes kymmenen vuotta valtakunnallisen pikaruokaketjussa erilaisissa tehtävissä mm. hampurilaismyyjänä ja ravintolapäällikkönä. Sillä alalla Segercrantz näki miten nuorten työntekijöiden käy kun he ovat lähes omillaan ilman luottamusmiehiä ja ammattiliittoa. Hans sanoo muun muassa kuulleensa nuoresta työntekijästä joka oli tehnyt 40 työpäivän työputkia ilman vapaapäiviä. Se ala oli erittäin hektistä. Kun sieltä on selvinnyt niin selviää melkein mistä vaan, Hans toteaa. Tulevassa Metalliliiton 21. liittokokouksessa toukokuussa Tampereella ammattiosaston 5:n jäsen Hans Segercrantz haluaa puhua työhyvinvoinnin ja työviihtyisyyden puolesta. Niihin pitää edelleen panostaa, jotta duunarit voivat päästä terveinä eläkkeellä ja viittaa tällä myös keskusteluun työurien pidentämisestä. Segercrantz on nyt ollut töissä GE Healthcarel- la pakkaamossa kuusi vuotta ja sanoo viihtyvänsä sairaalatuotteita valmistavassa yrityksessä. Perusasiat on yrityksessä työntekijöiden kannalta hoidettu hyvin. Erityisesti työviihtyisyyteen ja työsuojeluun amerikkalaisessa omistuksessa olevassa GE Healthcaressa on panostettu. Yrityksen tarjoamaa kerhotoimintaa on paljon jokaiseen makuun, -ilmailukerhosta tanssikerhoon ja elävänmusiikinkerhosta palloilukerhoon. Työsuojeluasioiden hoidossa yritys on myös mukana valtakunnallisessa nolla tapaturmaa -foorumissa jossa yritykset sitoutuvat nolla tapaturmaa ajattelumalliin työtapaturmien poistamiseksi. Hans toimii työpaikallaan työosaston luottamusmiehenä ja työhuonekunnan puheenjohtajana. Vallilassa GE Healthcarella on kaikkiaan noin 200 metallin jäsentä ja yrityksessä kaikkiaan on yhteensä lähes 1000 työntekijää. Segercrantz on ollut Mariavaimonsa kanssa kimpassa jo 16 vuotta ja siitä seitsemän vuotta naimisissa. Paljasjalkainen stadilainen, 37- vuotias Segercrantz sanookin vapaa-ajan menevän vahvasti perheen parissa. Perheeseen on keväällä tulossa toinen lapsi 8 kk Tor-pojan kaveriksi. Hans haluaa tällä hetkellä viettää mahdollisimman paljon aikaa perheen parissa. Harrastuksekseen Hans kertoo pienoismallien rakentamisen ja historian elävöittämisen. Tällä hetkellä kiinnostuksen kohteina ovat II maailmansota ja Vietnam. Hans vain harmittelee, ettei viime vuosina ole enää kerennyt työväenhenkisen Merihaan Urheilijoiden petankki -porukkaan mukaan. 3 Kysymykset ehdokkaille: 1. Mikä on työelämän tämän hetken merkittävin kehittämistarve ja mitä sen eteen pitäisi tehdä? 2. Minkä arvosanan annat Metallityöväen liitolle päättyvästä liittokokouskaudesta, mihin asioihin haluaisit liittokokouksen erityisesti ottavan kantaa? 3. Mitkä ovat ay-liikkeen suurimmat haasteet ja millaisia tulevaisuuden tavoitteita olisi asetettava? 2 Hans Segercrantz tuotantotyöntekijä GE Healthcare Oy 1.Työhyvinvointi on viimeisten vuosien ajan mennyt alaspäin, Työhyvinvointi mahdollistuu organisaation ja työntekijöiden myönteisestä vuorovaikutuksesta /2. Tulevaisuudessa tärkeää vahva, yhtenäinen Metalli? 3. Suurin haaste järjestäytymättömyys etenkin nuorten työntekijöiden keskuudessa. 3 Reijo Kiljunen levyseppä 1. Edistää ammattitaitoa,työnantajille koulutus vastuuta lisää,kehittää työpaikka liikuntaa. Säilyttää eläkeputki etu nykyisellä tasollaan sekä osa-aika eläke. 2. Arvosana 8,nousu ja laskusuh-tanteiden aikana neuvottelu tilanne ei ole ollut aina helppoa. Aktiivinen ote torjua nuorten syr-jäytyminen työmarkkinoilla. Rahaa ammattikoululisten kesätyöpaikkojen löytämiseksi 3. Turvata työpaikkojen säilyminen suomessa,ikääntyvien joukon kas-vaessa lisätä virikkeitä. Esimerkiksi tietotekniikan tukihen-kilöiden koulutusta jotka voisivat tarjota apua vaikeaa eläkeläisen kotona. 4 Mirja Niskanen kokoonpanija, Planmeca Oy 1. Toistotyötä tekevien jaksaminen eläkeikään asti. Työnkiertoa ja sisältöjä on parannettava. 2. Arvosana 7. Määräaikaisilla työsopimuksilla kikkailu. Niihin selkeät pelisäännöt. 3 Suuri haaste on saada nuoria mukaan. Ei eläkeiän nostolle, työuria pidennettävä työtä kehittämällä, jotta ihmiset voivat tehdä työtä pidempään.

4 4 Hissimiesten asiat liittokokoukseen 5 Matti Pekkanen eläkeläinen 1. Jäsenten todellisen ay-tietoisuuden lisääminen. Jokaiselle jäsenelle palkallinen esimerkiksi viikon tiivis ja asiapitoinen kurssi 2. 7 ½ Luottamusmiesten ja työsuoje-l uhenkilöiden oikeuksien ja oikeusturvan parantaminen on yksi liiton tulevista tärkeimmistä haasteista 3. Työpaikkojen ulkoistaminen, harmaan talouden kitkeminen ja pätkätöitten estäminen Liittokokous on Metalliliiton jäsenille tärkeä tapahtuma. Ei ole aivan yhdentekevää miten jäsenet äänestävät edustajia liittokokoukseen. Mitä korkeampi on äänestysprosentti, sen selkeämpi on tuki kokoukseen osallistuville edustajille. Liittokokousedustajat saavat siitä selkeän tuen ja valtakirjan viedä asioita eteenpäin liittokokouksessa. Samoin myös Metalliliiton asema neuvottelupöydässä työnantajan kanssa kasvaa kun jäsenistön äänestysprosentti Liittokokousvaaleissa on korkeampi. Se on viesti työnantajalle, että liiton jäsenten tuki on neuvottelijoiden takana. Metallin vaaleja ja liittokokousta seurataan myös Etelärannassa. Etenkin nuorten kannattaa aktivoitua vaikuttamaan liiton asioiden hoitamisessa ja lähteä täysillä mukaan kehittämään työelämän pelisääntöjä. Sillä äänestämällä pääsee vaikuttamaan liiton linjan määrittelyssä liittokokousvaaleissa. Metallin liittokokous pidetään joka neljäs vuosi, tuleva liittokokous Tampere-talossa on järjestyksessään jo 21. Liittokokouksessa päätetään Metalliliiton linja tulevaksi neljäksi vuodeksi niin sopimustoiminnan, työsuojelun kuin liiton oman toiminnan parantamisen ja kehittämisen osalta. Liittokokouksessa päätöksiä tekee 464 vaaleilla valittua Metallin jäsentä. Samoin liittokokousedustajat valitsevat neljäksi vuodeksi hallinnon, - liittovaltuuston ja liittohallituksen toteuttamaan päätettyä linjaa. Helsingin vaalipiiristä valitaan piirin jäsenmäärän suhteessa 17 edustajaa. Hissimiesten ammattiosasto on asettanut viisi ehdokasta tuleviin liittokokousvaaleihin Yhteistyön vaaliliiton listalla. Ehdolle ovat asettuneet varapääluottamusmies Erkki Haapanen Thyssenkuppilta, huoltoasentaja Aarne Laaksosen Schindler Oy:stä sekä Kone Hisseiltä pääluottamusmies Tapio Kuhmosen, työsuojeluvaltuutettu Pekka Hynysen sekä ammattiosaston puheenjohtajan Risto Niemisen. He ovat sitoutuneita viemään hissimiesten asioita eteenpäin liittokokouksessa Metalliliiton päälinjoiksi seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Hissimiesten ammattiosasto on tehnyt monia esityksiä liittokokoukselle. Ammattiosaston liittokokousesityksissä nousee esiin mm. turvallinen yksin työskentely, joka on hissialalle hyvin tärkeä työsuojelullinen asia ja erittäin omaleimaista Metallin kentässä. Samoin osasto on esittänyt yhtenä keinona työurien pidentämiseen, että jo työsuhteen aikana panostetaan työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin eikä 63-vuoden eläkeikää nosteta. Yhtenä asiana työntekijöiden jaksamisen parantamiseen liittyy myös, että vuosilomaa pidennetään yhdellä viikolla ansiotasoa alentamatta. Vuokratyövoimalle ja alihankintana teetettävälle työlle on myös luotava selkeät pelisäännöt. Hissimiesten ammattiosaston mielestä esimerkiksi työnantajan pitäisi saada lupa ulkomaisen työvoiman käyttöön yrityksen pääluottamusmieheltä ja/ tai ammattiliitolta. Hissimiehet ovatkin nostaneet esiin harmaan talouden kitkemisen ja siihen liittyvien toimien parantamisen mm. ryhmäkanneoikeuden aikaansaamiseksi ammattiliitoille, jotta jäsenten asioita voidaan ajaa paremmin. Samoin luottamusmiesten tiedon saantia on parannettava alihankintayritysten työntekijöiden työehdoista. Hissimiesten ammattiosasto haluaa myös nostaa huomiota metallimiesten ansiokehityksen turvaamisen tulevaisuudessa. Hissimiehille tärkeitä asioita liittokokouksessa ajaa vain toinen hissimies. Risto Nieminen Hissimiesten ammattiosaston puheenjohtaja, 6 Veijo Hämäläinen sisustusasentaja Artech Shipyard Helsinki 1. Merkittävin kehittämistarve on mielestäni työntekijän irtisanomissuojan parantaminen. Seuraavalla liittokokouskaudella liiton tulisi panostaa voimakkaasti asian hoitamiseksi kuntoon. 2. Mielestäni liitto on toiminut tyy-dyttävästi kuluvalla liittokokouskau-della. Liittokokouksessa tulisi pohtia nuorten työllistämismahdollisuuksia ja nuorten työntekijöiden aseman parantamista. 3. Suurin haaste ay-liikkeellä on saada lisää jäseniä ja nuoret innostumaan aytoiminnasta turvataksemme toiminnan jatkuuvuuden. 7 Raimo Pulkkinen eläkeläinen 1.Yli 50-vuotiaiden, laman aikana työttömäksi joutuneiden elintason turvaaminen on iso haaste. Ansiopäivien lisääminen ja/tai eläkejärjestelmien kehittäminen siten ettei kukaan ikänsä päivätyötä tehnyt joudu perus-päivärahan piiriin. 2. Ihan hyvän arvosanan saa liitto toiminnastaan. 3. Ay-liikkeen tulee valvoa ja vaatia työolojen turvallisuutta ja jatkaa niiden kehittämistä edelleen työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan kanssa. 10-kysymystä 1. Mikä on jäsenmäärältään Suomen suurin ammattiliitto? 2. Missä kunnassa sijaitsee Metallityöväen Liiton lomapaikka Metallikero? 3. Metallityöväen Liitto kävi viime syksynä neljän päivän lakon. Yhteistyötä tehtiin sekä STTK että Akavan liittojen kanssa. Mitkä liitot? 4. Kuinka pitkän työsuhteen jälkeen alkaa Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen mukaan saamaan palveluvuosilisää? 5. Missä kaupungissa pidetään Metallityöväen Liiton seuraava liittokokous? 6. Minkä metallin kemiallinen merkki on Au? 7. Suomen hallituksen Opetusministeri on Metallityöväen Liiton jäsen. Kuka? 8. Minkä merkittävän suomalaisen yrityksensen toimitusjohtajana toimii Matti Alahuhta? 9. Mistä merkittävästä Metallityöväen liiton historian tapahtumasta tuli viime keväänä kuluneeksi 40 vuotta? 10. Vuonna 2010 perustettiin Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM. Kuka toimii puheenjohtajana? Oikeat vastaukset sivulla 11

5 1/ Äiti ei päästänyt poikaa merille VAIN IFIN VAKUUTUKSISTA Seppo Rokkanen istuu Hietalahden telakan palomiesten taukotuvassa ennen iltavuoronsa alkua. Helmikuinen pakkanen paukkuu ulkona, mutta sisällä tuvassa on lämmintä kun vuoroa vaihtavat palomiehet vaihtaa kuulumisia jo pohdiskelevat maailman menoa. Hurtin huumorin seassa puhutaan myös asiaa. Vuorolisien korottamiseen liiton pitäisi panostaa, - entistä enemmän Metallin jäsenistä tekee vuorotyötä. Alle puolet taitaa enää tehdä pelkkää päivävuoroa? Seppo Rokkanen tuli aikanaan käymään telakalla määräaikaiseksi palomieheksi vuonna 1981 ja sitä reissua on kulunut jo yli 30 vuotta. Varmaan tuttu tarina myös monelle Metallin jäsenelle. Firman nimi on vain matkalla vaihdellut. Aluksi se oli Wärtsilä ja haalarien selässä on sen jälkeen lukenut ainakinj Masa Yards, Kvärner, Aker ja STX sekä nyt Artech Shipyard. Sekin varmaan tuttu tarina monelle nykyajan duunarille. Helsingin telakan omistavat yhdessä puoliksi Etelä-korealainen STX ja venäläinen Artech. Tänä päivänä Hietaniemen telakalla on oman talon kirjoissa vajaat 300 Metallin jäsentä ja kaikkiaan yrityksessä on noin 400 työntekijää. Tällä hetkellä vuorotyötä tekeviä palomiehiä on yksitoista sekä palomestari, jotka vastaavat Helsingin telakan palotorjunnasta. Rokkanen sanoo viihtyvänsä hyvin duunissaan vuoropaloesimiehenä. Tässä saa tehdä monipuolista työtä, jopa useasti monipuolisempaa kuin kaupungin palokunnassa. Palomiesten tehtäviin kuuluu telkalla mm. tulityökorttija työturvalisuuskorttikoulutukset yhdessä työnantajan kanssa. Samoin palomiehet tekevät työaikaiset opasteet ja kyltit valmistumassa oleviin laivoihin, kartoittavat ja asentavat kaikki tarvittavat rakennusaikaiset sammuttimet laivaan. Ennalta ehkäisevä palontorjunta- ja työsuojelutyö onkin iso osa telakan palomiesten arkea. Telakan palomiehenä Seppo näkeekin päivittäisessä työssään myös työturvallisuuden merkityksen ja tärkeyden. Telakka on jo sinällään haastava työpaikka työsuojelun kannalta eikä niitä asioita painoteta koskaan liikaa. Rokkanen panostaisi tulevaisuudessa enemmän myös vanhenevien työntekijöiden jaksamiseen vaativassa ja raskaassa duunissa. Iso osa telakan palomiehistä on mukana vapaapalokuntien toiminnassa. Rokkanen on kuulunut pienestä pojasta asti Lauttasaaren VPK:hon. Sitä Rokkanen pitää hyvänä ja erittäin täydentävänä jatkeena omalle palkkatyölleen. Telakan palokunnalla on paljon yhteistyötä sekä Helsingin Kaupungin pelastuslaitoksen ja eri sopimuspalokuntien kanssa. Telakan palomiehillä on näiden kanssa paljon erilaisia harjoituksia ja hälytysten hoitoja. Syntyperäinen stadilainen, 50- vuotias Seppo Rokkanen kertoo harrastuksikseen penkkiurheilun, - lähinnä sydäntä ovat Helsingin Jokerit jääkiekossa ja englantilainen Fc Liverpool jalkapallossa sekä Kreikan matkailu. Eteläisessä Euroopassa tulee käytyä useamman kerran vuodessa ja sieltä onkin paljon hyviä paikallisia tuttavaperheitä, - myös muun muassa 5-vuotias kummityttö. Mä uskon vakaasti, että mä lähden täältä terveenä eläkkeelle, sen verran valoisia ovat Hietaniemen telakan tulevaisuuden työllisyysnäkymät, Rokkanen toteaa ja uskoo telakan huomiseen. Artech Shipyardilla on tällä hetkellä sopimus kolmesta venäjälle menevästä monitoimimurtajasta, joista ensimmäisen lohko on jo montussa. Rokkanen pitää telakan pysymistä Helsingissä tärkeänä koko pääkaupunkiseudun teollisille työpaikoille sekä koko laivanrakentamisen osaamisen säilymistä merkittävänä työllistäjänä koko Suomessa. Ai niin, miksei äiti päästänyt poikaa merille? Aikanaan Sepon isä vähätteli pojan VPK-toimintaa ja äiti kielsi tätä jyrkästi lähtemästä laivoilla konemestarina toimineen isän jalanjäljissä merille. Itsepäinen Seppo hakeutuikin siten telakalle palomieheksi, - äidin ja isän mieliksi. Matkan varrella tuli käytyä myös varusmiespalvelus Upinniemessä, - armeijan palokunnassa totta kai. 8 Jani Riikonen hitsaaja, Artech Shipyard Helsinki 1. Vastaus: Mielestäni työssä jaksaminen pitempään on yksi sellainen haaste. Työn rasittavuus ikä-ihmiselle on yksi sellainen tekijä jota pitäisi jollain konstilla keventää. En tarkoita sitä kuitenkaan että nuoremmat joutuisivat tekemään kaikki raskaat työt. Työn jakaminen järkevästi työpaikoilla voisi olla yksi hyvä ratkaisu jaksamiseen pitempään. 2. Vastaus: Olisko se sitten kasin arvoinen suoritus. Ei paha! Viime aikoina on ollut paljon puhetta harmaasta taloudesta ja pätkätyöläistan asemasta. Nämä asiat askarruttavat meikäläistä eniten. 3. Vastaus:Näkisin tulevaisuuden suuriksi haasteiksi järjestäytymisen ja edun valvonnan työpaikoilla. Varsinkin pienissä yrityksissä on ongelmana liittoihin kuulumattomuus, koska yrityksessä ei ole luottamushenkilöitä jotka ilmottaisivat työntekijän liiton jäseneksi. Jatkuvuutta saataisiin innostamalla nuorta porukkaa toimintaan mukaan. JOUKOSSA ON VOIMAA!! VAKUUTTAVIA JÄSENETUJA. SAAT BONUSTA if.fi /metalli JA KESKITTÄMÄLLÄ SÄÄSTÄT VIELÄ ENEMMÄN. Tiesithän, että Metallityöväen Liiton jäsenenä sinulla on vakuutuksia Ifissä. Sen ansiosta olet oikeutettu moniin etuihin lisävakuutuksia hankkiessasi. Kannattaa hyödyntää kaikki edut, säästät selvää rahaa. Saat esimerkiksi Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen koko perheellesi markkinoiden edullisimpaan hintaan. Keskittämällä kaikki vakuutuksesi Ifiin saat myös reilun lisäalennuksen vakuutusmaksuistasi. Tutustu jäsenmaksuusi sisältyviin vakuutuksiin ja muihin jäsenetuihisi osoitteessa if.fi/metalli. Ja vahingon sattuessa saat aina korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. 9 Seppo Rokkanen vuoropaloesimies Artech Shipyard Helsinki 1. Vanhenevan porukan jaksamiseen (esim. seniorivapaat) ja nuorempien saaminen työelämään, kantapääoppiin. 2. 7,5. Edelleen vanhenevan porukan jaksamiseen ja vuorotyön tarkempaan tarkasteluun. 3. Nuorten saaminen mukaan ja tajuamaan tämä metalliliitto on HYVÄ. Ehkä vähennettävä tätä puoluesidonnaisuutta, jota monet pitää peikkona. Asioiden hoitaminen on politiikkaa. Puolueet tulevat tiedon ja iän myötä.

6 6 ABB:n ehdokkailla ammatillista osaamista ja kokemusta 10 Minna Kaski lähettäjä/tarkastaja ABB Oy Moottorit ja generaattorit 1. Työnantajan ja työntekijän välisen vuorovaikutuksen parantaminen. Sanelupolitiikan pitäisi joutaa jo romukoppaan Vuokratyöntekijöiden tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu. Ei saa olla mahdollista että vuokratyöntekijoitä pidetään 3 vuotta tasaamassa yhtäjaksoisia ruuhkahuippuja. 3. Saada ihmiset uskomaan Metalliliittoon ja luottamaan siihen että liitto seisoo vaikeissakin tilanteissa jäsenistönsä takana. ABB:n ehdokkaat rakentavat sähkömoottoreita ja generaattoreita, taajuusmuuttajia ja pitävät huolehtivat tehtaiden kunnossapidosta. Metallin yhteistyön vaaliliiton ehdokkaat ABB:n Pitäjänmäen alueella ovat oman työnsä vahvoja osaajia, joilla on myös vankka kokemus erilaisten luottamustehtävien hoitamisesta. Minna Kaski Moottorit ja generaattorit yksiköstä, ehdokasnumero 10, Minna on ammatiltaan lähettäjä/tarkastaja ja on toiminut luottamustehtävissä ammattiosastossa ja työpaikalla. Jarmo Kiema Moottorit ja generaattorit yksiköstä, ehdokasnumero 11, on päätoiminen pääluottamusmies ja Metallin liittotoimikunnan jäsen. luottamustehtävistä Harald Klaus Toiminnot ja Pasi Mecklin Drives yksiköstä, ehdokasnumero 15, on am- palvelut yksiköstä, ehdokasnumero 12, on ABB:n Helsingin matiltaan koestaja. Pasi on toiminut sekä luottamusmies että alueen työpaikkojen työsuojeluvaltuutettu. työsuojelutehtävissä Tuula Lahtinen Drives yksiköstä, ehdokasnumero 13, kertoo ammatikseen elektroniikkatyöntekijä. Tuulalla riittää kokemusta erilaisista ammattiliiton ja työpaikkojen luottamustehtävistä. Hannu Latva-Pietilä Drives yksiköstä, ehdokasnumero 14, on ammatiltaan koestaja. Hannu on toiminut mm. ammattiosaston puheenjohtajana ja työpaikkansa pääluottamusmiehenä. Nykyisistä luottamustoimista Hannu mainitsee Helsinki-uusimaa aluejärjestön puheenjohtajuuden. Kirsi Niemelä Moottorit ja generaattorit yksiköstä, ehdokasnumero 16, on myös ammatiltaan koestaja. Kirsi on pitkäaikainen ja luotettu ammattiosaston taloudenhoitaja sekä luottamusmies. Esa Saavalainen Service yksiköstä, ehdokasnumero 17, tekee työkseen kunnossapitoasentajan töitä. Esa on ABB Servicen Helsingin alueen työsuojeluvaltuutettu. Marko Vuori Moottorit ja generaattorit yksiköstä, ehdokasnumero 18, on ammatiltaan tyhjiökyllästäjä. Marko on myös ABB:n Helsingin alueen työsuojeluvaravaltuutettu. Keskeisiä asioita ABB:n ehdokkaille ovat: - Talous- ja työllisyyspolitiikan perustana on täystyöllisyys - Paikallisen sopimisen perälauta on työehtosopimus - Palkankorotusten turvattava ostovoiman kasvu - Luottamusmiehet valvovat myös vuokratyöntekijöiden työehtoja - Teolliset työpaikat Helsingissä turvattava - Olemme valmiit jatkamaan yhteistyötä työntekijä- ja toimihenkilö järjestöjen kanssa edunvalvonnan vahvistamiseksi paikallisesti ja valtakunnallisesti 11 Jarmo Kiema pääluottamusmies ABB Moottorit ja generaattorit 1. Kun työnantaja rikkoo tai ei noudata Tes:sin tai paikallista sopimusta. Näistä rikkomuksista työnantajalle sakko rangaistus tai kovempia rangaistuksia. Metalliliiton on saatava kanneoikeus, kaikille työpaikoille. 2. Arvosana 8,5. Tessin korotukset aina yleiskorotuksina, korotukset senttimääräisinä. 3. Kanneoikeuden saaminen kaikille jäsenille. Näin saadaan vastuuta työnantajille, sekä heidän tekemiinsä rikkeisiin. METALLI - ELECTORAL ALLIANCE FOR COOPERATION METALLI - WAHLBÜNDNIS FÜR ZUSAMMENARBEIT 12 Harald Klaus työsuojeluvaltuutettu ABB Oy Toiminnot ja palvelut 1. Työssä jaksamiseen panostettava. Työuria pidennetään työtä ja hyvinvointia kehittämällä, - ei mekaanisesti nostamalla vain eläkeikää. 2. Arvosana on 7,5. Muutosturvan parantaminen, vuokratyön pelisäännöt ja järjestäymisen kohottaminen ovat liittokokouksessa tapetilla. 3. Nuoret mukaan toimintaan, vain siten viedään liittoa eteenpäin ja vastataan tulevaisuuden haasteisiin. Irtisanomistilanteissa työnantajan vastuuta on lisättävä. Metallin Yhteistyön vaaliliiton naisehdokkaat Helsingissä. Kuvassa vasemmalta: Taina Karrikka ao.77, Minna Kaski ja Tuula Lahtinen ao.70, sekä Mirja Niskanen ao. 5. Edessä Raija Reiman ao.77, kuvasta puuttuu Kirsi Niemelä ao. 70. Äänestäkää liittokokousvaaleissa vahvemman Metalliliiton puolesta!

7 1/ Sopimusyhteiskunta toimii! Hallitustyön ensimmäisen puolen vuoden tärkein yksittäinen asia on helppo listata. Se on raamisopimus, joka palautti yhteistyön perinteen suomalaisen päätöksenteon ytimeen. Palkansaajat olivat mukana sopimassa kokonaisuudesta, joka tukee työllisyyttä, varmistaa palkansaajien ostovoimaa ja vahvistaa pitkän aikavälin vakautta tilanteessa, jossa lukuisat muut tekijät, joihin emme itse voi omilla toimilla vaikuttaa, ruokkivat epävarmuutta. Metalliliitto oli yksi sopimuksen vetureista ja siitä liiton on syytä olla ylpeä. Haluan myös korostaa työelämän laatuasioihin liittyviä raamisopimuksen osia. Uskon, että raamisopimus saattaa vielä muodostua jonkinlaiseksi virstanpylvääksi suomalaisen työelämän kehittämisessä. Olemme esimerkiksi koulutuspäivien muodossa päättäneet investoinneista ihmisiin, kun perinteisesti investointeina on nähty lähinnä seinät ja laitteet. Monipuolista ja jatkuvasti uusiutuvaa osaamista vaativassa maailmassa palkansaajan asema työmarkkinoilla on koko ajan riippuvaisempi osaamisesta. Siksi tämä ihmisiin investointi on niin tärkeää ja arvokasta. Merkittävää raamisopimuksessa on myös sopimusyhteiskunnan paluu. Suomen sotienjälkeisten vuosikymmenien historiallinen muutos köyhästä maatalousvaltiosta menestyväksi, maailman rikkaimpiin maihin kuuluvaksi hyvinvointivaltioksi on tapahtunut nimen- omaan yhteisen sopimisen avulla, vaikka joskus kamppailunkin kautta. Sopimusyhteiskunnan hyvän kehää meidän kannattaa vaalia myös 2010-luvulla, kun yhdessä mietimme niin valtiontalouden tasapainoa kuin kansalaisten hyvinvointipalvelujen turvaamista väestön ikääntyessä. Työministerinä kannan tietenkin suurta huolta työllisyydestä ja Suomen talouden kasvunäkymistä. Miten huolehdimme siitä, että työtä riittää, että tekijät löytävät heille sopiviin töihin? Miten varmistamme, että nuoret eivät syrjäydy koulutuksesta ja työstä ja sitä myöten yhteiskunnasta? Näihin kysymyksiin liittyen vastuullani on lukuisia hankkeita, joiden vaikutukset toivoakseni tuntuvat suomalaisten elämässä tulevina vuosina. Yksittäinen tärkein hanke on nuorten yhteiskuntatakuu, jonka avulla haluamme luoda mahdollisimman aukottoman polun kaikille alle 25-vuotialle ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille joko työhön tai koulutukseen. Myös teknologiateollisuudessa on meneillään monia samanaikaisia rakennemuutoksia. Alan uudistumiskyky on kuitenkin moneen kertaan testattu ja vahvaksi todettu. Viime aikoina olemme saaneet myönteisiä uutisia myös telakka- ja kaivosteollisuudesta. Erilaiset kestävän kasvun tarjoamat uudet näköalat ovat metalliteollisuuden aloille mahdollisuuksia, joihin toivon meidän osaavan etulinjassa tarttua. Tässä hengessä toivon metallin vaaleihin vahvaa henkeä ja aktiivista yhteiskunnallista osallistumista. Antakaa äänenne kuulua. Lauri Ihalainen Työministeri 13 Tuula Lahtinen elektroniikka-asentaja ABB Oy Drives 1. Ikääntyvän työntekijän työskentelyn mahdollistaminen. Hokema eläkeiän nostosta tulee romuttaa. Sen sijaan tulee riittävän aikaisessa vaiheessa huomioida työntekijän voimavarat ja asettaa työtehtävät sen mukaisiksi. On syytä muistaa, että näillä iäkkäämmillä työntekijöillä on paljon sellaista tietoa ja sosiaalista taitoa, joka kannattaisi hyödyntää eläkkeelle lähtemiseen saakka. 2. Liittokokouskausi vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa on ollut kohtuullinen. Mitään uusia merkittäviä asioita ei ole saavutettu, joskin vanhat edut on saatu säilytettyä. Palkkaratkaisujen ensisijaisena tavoitteena on ollut / sentti korotukset. Niihin ei kuitenkaan neuvotteluteitse ole päästy. Toivoisin, että seuraavissa palkkaneuvotteluissa päästäisiin ulos %-linjasta. 3. Järjestäytyminen on ammattiyhdistysliikkeen peruspilari. jos se huojuu, olemme pulassa. Viesti tämän asian elintärkeydestä tulee saada perille. yhtenäisessä joukossa on voimavara. Yksittäisinä työntekijöinä emme varmasti saa asioihin parannusta työpaikoilla, emmekä edes pysty saavutettuja asioita pitämään. Ammattiosaston ja luottamusmiesten rooli on keskeisessä asemassa tässä järjestäytymiskysymyksessä. Pakkastietoutta Helmikuun pakkasten innoittamana Metallityöläisen ilmatieteen ryhmä paneutui pakkasen vaikutuksiin laatien kansantajuisen asteikon. +10 Helsingin vuokra-asukkaat panevat lämmön päälle. Lappalaiset istuttavat kukkia. +5 Lappalaiset ottavat aurinkoa, jos se sattuu nousemaan horisontin yläpuolelle. +2 Italialaiset autot eivät käynnisty. -0 Tislattu vesi jäätyy. -1 Hengitys muuttuu näkyväksi. Aika suunnitella lomaa Välimerellä. Lappalaiset syövät jäätelöä ja juovat kylmää olutta. -4 Kissa tahtoo samaan sänkyyn. -10 Aika suunnitella lomaa Afrikassa. Lappalaiset menevät uimaan. -12 Niin kylmä, ettei edes sada lunta. -15 Ranskalaiset autot eivät käynnisty. -18 Helsingin talonomistajat panevat lämmön päälle. -20 Hengitys muuttuu kuuluvaksi. -22 Amerikkalaiset autot eivät käynnisty. Ei tarkene luistella. -23 Poliitikot alkavat surra asunnottomien kohtaloa. -24 Japanilaiset autot eivät käynnisty. METALLS VALFÖRBUND FÖR SAMARBETE -26 Hengitystä voi leikata iglun rakennusaineiksi. -29 Kissa tahtoo samaan pyjamaan. -30 Saksalaiset autot eivät käynnisty. Lappalainen kiroaa, potkaisee renkaaseen ja lähtee käynnistämään Ladaa. -31 Ei tarkene suudella, huulet jäätyisi yhteen. Lapin jalkapallojoukkue alkaa harjoitella kevätkautta varten. -35 Aika suunnitella kahden viikon kuumaa kylpyä. Lappalaiset lapioivat lunta katolta. -39 Elohopea jäätyy. Ei tarkene ajatella. Lappalaiset panevat paidan ylimmänkin napin kiinni. -40 Auto tahtoo samaan sänkyyn. Lappalaiset panevat villapaidan päälle. -45 Lappalaiset sulkevat kylpyhuoneen sisäikkunan. -50 Merileijonat lähtevät Grönlannista. Lappalaiset vaihtavat sormikkaat rukkasiin. -70 Jääkarhut lähtevät Pohjoisnavalta. Lapin yliopistolla vietetään urheiluiltapäivää. -75 Joulupukki lähtee Napapiiriltä. Lappalaiset laskevat lakin korvaläpät alas Alkoholi jäätyy. Lappalainen suuttuu Helium muuttuu nestemäiseksi Helvetti jäätyy. -273,15 Absoluuttinen nollapiste. Kaikki alkeishiukkasten liike lakkaa. Lappalaisetkin myöntävät, että jo vain alkhaa olla vähän vilphoista, pisthäppä toinen koshu 14 Hannu Latva-Pietilä koestaja ABB Oy Drives 1. Vuokratyöntekijöiden yhdenvertainen asema työpaikalla. Vuokratyöntekijöiden työsuhdeturvaa parannettava. Työsuhde-edut koskemaan myös vuokratyöntekijöitä. 2. Arvosana on kohtuullisen ja hyvän rajamailla. Tes-tulokset liittokokouksen linjausten suuntaisia. Raamiratkaisulla saatiin parannettua mm. työttömien asemaa. Tulevan liittokokouksen toivoisin kehittävän jäsenten edunvalvontaa. Erityisesti vuokratyöntekijöiden työehdot tulisi huomioida paremmin työehtosopimuksissa ja lainsäädäntöä parannettava työntekijöiden eduksi. 3. Globalisaatio ja kansainvälistyminen työehtojen ja työpaikkojen kustannuksella. Työpaikoille tulisi saada lisää eväitä toimia globaalistuvassa työelämässä.

8 8 Elämäntyönä vaikuttaminen - Metallimiehestä kansanedustajaksi 15 Pasi Mecklin koestaja ABB oy Drives. 1. Ilman muuta työelämän merkittävin kehittämistarve ovat uudet innovaatiot, jotta työpaikat ja sitä kautta koko talouden kasvu saataisiin pysymään hyvällä tasolla. Kun nämä kaksi kaksi asiaa ovat kunnossa, työntekijöillä on elintärkeä asema koko yhteiskunnassa. 2. En voi antaa kovin hyvää arvosanaa, sillä reaaliansitulot ovat laskeneet ja ostovoima on heikentynyt työnantajan jatkuvassa puristuksessa. Olisin toivonut jämäkempää otetta neuvotteluissa työnantajaa vastaan. Liittokokouksen täytyy jämäkästi ottaa kantaa ostovoiman pienentymiseen. 3. Ay-liikkeen suurin haaste on reaaliansioiden pysyminen inflaation vauhdissa ja työpaikkojen säilyttäminen kotimaassa. Näiden lisäksi on tärkeää, että jokainen pääsee eläkkeelle terveenä ja silloin, kun hänellä mahdollisuus nauttia vielä tästä perusoikeudesta. Nämä ovat mielestäni myös tulevaisuuden tavoitteet. 16 Kirsi Niemelä koestaja ABB Oy Moottorit ja generaattorit 1. Työhyvinvointi ja työssäjaksaminen, pitäisi panostaa ihmisläheiseen,kannustavaan ja motivoivaan johtamiseen. Hyvällä, oikeudenmukaisella ja tietyissä rajoissa yksilön huomioonottavalla johtamisella on todella iso merkitys alaisten hyvintointiin ja tietenkin sitä kautta myös tuottavuuteen. Eli hyvästä johtamisesta hyötyvät kaikki. 2. Arvosana 6(asteikolla 4-10) Palkkausjärjestelmän kehittäminen, parake-järjestelmässä on liikaa kikkailunvaraa työnantajalla. Duunarin ostovoima pitäminen kohtuullisena. Yleiskorotukset kuuluvat kaikille, eikä niitä pidä sekoittaa meriittikorotuksiin. 3. Rahan valta eli Teknologiateollisuuden harrastama manibulointi, johon kaikki työantajat ovat lähteneet mukaan. Työantajan esittämä halua paikalliseen sopimiseen on osoittautunut pelkäksi sanan helinäksi,joten parempi sopia asiat valtakunnallisella tasolla, niin ei tarvitse tapella työpaikoilla. Nyt joutuu ihan riittävästi tapella, että työnantaja toimisi edes TES:sta noudattaen. Työehtosopimus on yhteisesti sovittu, että sitä noudatetaan! Minusta piti alunperin tulla keittäjä. Toisin kävi. Elettiin syksyä -71, kun aloitin opintoni Savonlinnan ammattikoulun keittäjälinjalla. Opintoni jäivät kuitenkin lyhyeen, sillä 15-vuotiaalle työväenluokan terrierille nuoruuden hulluttelut olivat paljon opiskelua mielekkäämpää, ja niin kävi, että vain kolmen kuukauden kokkikoulutuksen jälkeen, sain rehtorilta joululahjaksi potkut opistosta. Kelläpä ei olisi ongelmia auktoriteettien kanssa tuossa iässä? Metsurinhommista sisätöihin Ilman ystäviäni ja tovereitani en olisi tässä asemassa, jossa nyt olen. Ammatinvalinta ei ollut allekirjoittaneelle siis ihan läpihuutojuttu. Kaikki kuitenkin muuttui vietettyäni yhden talven isäni kanssa metsurin hommissa. Tuossa talvessa oli nimittäin mukana hieman talvisodan henkeä. Lunta tuli joka tuutista ja pakkasennätyksiä rikottiin päivä toisensa jälkeen. Päätin 16-vuotiaana hakea siisteihin sisätöihin ja onnekseni pääsin sekä paikallisen terästehtaan että Joutseno Pulpin ammattikouluihin. Heitin 50 pennin kolikon ilmaan ja annoin sen päättää kohtalostani. Sattuma valitsi puolestani Imatran terästehtaan. Nuorta miestä tällainen tehtaan ammattikoulu motivoi erityisesti siksi, että kouluajalta maksettiin palkkaa, peräti 1,24 markkaa tunnilta. Ranskanleipä maksoi tuolloin markan, joten jokainen varmasti ymmärtää, ettei tuolla palkalla ihan vielä kuuhun menty, saati edes kustannettu taloa, autoa ja lasten kasvatusta. Voinkin syystä pitää itseäni hyvin etuoikeutettuna, kun olen omalta osaltani voinut olla mukana vaikuttamassa siihen, että tuo markan tuntipalkka on enää vain muisto menneisyydestä ja nuo talot ja autot lähempänä tavallisen työssäkäyvän ihmisen todellisuutta vuonna Pitkälle on siis tultu, mutta on turha kuvitella, että ne pekkaspäivät, neljän viikon kesälomat ja vuorotteluvapaat on meille tarjoiltu kuin Manulle illallinen. Ei. Niiden puolesta on neuvoteltu, väännetty kättä, revitty hiuksia, vuodatettu kyyneliä ja käyty oikeutta. Opintokerhon kautta ay-toimintaan Jos joku kuvittelee toisin, niin soittakaa minulle ja voin lainata teille kirjan työväenliikkeen historiasta, jonka avulla minut muinoin huijattiin mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Kyse oli opintokerhosta, jonka vetäjäksi minut haluttiin. Kukaan ei vaan kertonut minulle, että sen luonne oli osaltaan poliittinen. Vaikka hetken luulin kävelleeni suoraan leijonan kitaan tai suden luolaan, olo oli opintokerhossa hyvin kotoisa. Oli mukava olla ihmisten parissa, jotka ajattelivat asioista samalla tavalla. Päätin katsoa, mitä tämä ammattiyhdistyskortti tuo tullessaan ja siitä lähtien mentiin ja lujaa. Ensin tuli opintosihteerin pesti ammattiosastossa, sitten sama paikallisjärjestössä. Pian huomasinkin olevani koko TSL:n piirin puheenjohtaja. Välillä käytiin Metallin Murikka opistolla ottamassa vähän vauhtia ja uusilla tiedoilla ja taidoilla palattiin tuplatarmolla takaisin sorvin ääreen. Pitkä ura terästehtaalla ja ammattiyhdistysliikkeessä johti siihen, että luottamukseni työpaikkani työntekijöiden keskuudessa oli korkealla. Minut valittiinkin vuonna henkisen tehtaamme pääluottamusmieheksi. Tästä päivästä lähtien työntekijöiden edunvalvonta on ollut leipätyöni. Kamppailu terästehtaan pelastamiseksi Pääluottamusmieskauttani varjosti valitettavasti lama, jonka johdosta tehtaamme päätettiin alustavasti lakkauttaa Tuon päätöksen kertominen niille, joiden etua minun kuului valvoa, oli yksi elämäni vaikeimmista asioista. Toivo ei kuitenkaan ollut täysin menetetty, sillä lakkautuspäätöstä ei oltu vielä kirkossa kuulutettu. Teimme hartiavoimin töitä yhdessä tehtaanjohdon kanssa, jotta työpaikkamme säilyisivät. Puolen vuoden kamppailun ja syksyn devalvoinnin seurauksena syntyi Imatra Steel konserni, jonka lopulta omisti Wärtsilä Oy. Noina huonoina aikoina olivat monella työpaikalla kovassa huudossa palkkojen ja muiden työehtojen heikennykset, mutta me vältyimme niiltä neuvottelemalla. Sovimme, että jokainen tekee samalla palkalla mutterin mitan pidempää päivää kunnes päästäisiin pahimman taloussotkun ylitse. Kotipaikkani Imatra elää ja hengittää teräksestä, joten pääluottamusmiehen tehtävä oli jokseenkin myös yhteiskunnallinen. Harva se päivä sain tai jouduin kertomaan mielipiteeni paikallislehtiin, radioon tai jopa televisioon. Minusta tuli Imatran seudulla nopeasti melko tunnettu, ja kun minut sitten pyydettiin ehdokkaaksi vuoden -99 eduskuntavaaleihin, uskoin, että aika oli nyt kypsä myös valtakunnan tason päättämiselle. Tulos oli hyvä, n ääntä, mutta ei aivan riittänyt paikkaan Arkadianmäellä. Sama toistui vuoden -03 vaaleissa, jolloin sain reilut 3000 ääntä. Huijarityönantajat kuriin Näiden raskaiden kampanjoiden jälkeen päätin jättää puoluepolitiikan hetkeksi, kun minulle tarjottiin SAK:n aluejohtajan paikkaa vuonna Toimiessani aluejohtajana näin monta työmaata ja pääsin puuttumaan moniin rikkomuksiin. Mieleenpainuvin muisto noilta ajoilta on varmasti eräs haminalainen teollisuushalli, jossa maksettiin ulkomaalaisille työntekijöille alle 2 euron tuntipalkkaa ja työpäivätkin olivat syntisen pitkiä. Tästä ei ollut kaukana ne ranskanleipäajat, jolloin aloitin oman työurani. Onneksi tällä tarinalla on onnellinen loppu ja roistot saivat käräjillä lopulta tuomionsa. Minulle tämä kyseinen tapaus oli melkoinen herättäjä, sillä eihän tällaista kuuluisi 2000-luvun Suomessa tapahtua. Eihän? Valitettavasti nykyään saa joka päivä lukea lehdistä, kuinka palkansaajaa vedetään kuin pässiä narussa. Olkiluodonkin työmaata voi jo verrata muinaisten Pyramidien rakentamiseen. Siitä on tullut sukupolven kestävä ikuisuusprojekti, jonka rakentamista varten raahataan lähes orjan asemassa olevia halpatyöläisiä naapurimaista tekemään 16-tunnin työpäiviä ilman, että kukaan voi puuttua asiaan. Juuri näistä syistä päätin vielä kerran lähteä hakemaan paikkaa eduskuntavaaleissa. Yhdessä tukijoideni, puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen voimin rakensimme kampanjan, jonka viesti oli yksinkertainen: Työstä syntyy hyvinvointi. Kymmenien tuhansien ihmisten tapaaminen palkittiin yli 4300 äänellä, joka varmisti paikkani eduskunnassa. Hallitusneuvotteluissa puolueemme sai läpi paljon niitä asioita, joita kampanjassani ajoin. Harmaan talouden torjuntaan panostetaan nyt historiallisen paljon, ja osakiitos siitä kuuluu myös Metalliliitolle, joka pyrki vahvasti vaikuttamaan siihen, että edellä mainitut esimerkit eivät jatkossa enää toistuisi. Maaliskuun liittovaltuustovaaleissa sinulla on mahdollisuus antaa tukesi näille samoille asioille, joista minä tässä kirjoitan. SDP:n ja sitoutumattomien listalla on lähes 800 samaa työtä tekevää ihmistä kuin sinä, jotka ovat valmiina puolustamaan juuri sinun työpaikkaasi ja työehtojasi. Anna äänesi heille. Jukka Kärnä Metallimies ja Kansanedustaja (Sd.) Jukka Kärnä Terästehtaan pääluottamusmies SAK:n valtuuston jäsen Metallityöväen liiton valtuuston puheenjohtaja SAK:n aluejohtaja Imatran kaupunginvaltuutettu Kansanedustaja SDP Kymen vaalipiiri

9 1/ Teollisuus kehittyy ja uudistuu Helsingissä Helsingin talous ja työllisyystilanne ovat kehittyneet myönteisesti. Euroalueen rahoituskriisi on heijastunut viime kuukausina vientiteollisuuden laskuun, mutta myös myönteistä odotusta on ilmassa. Suurimpana yksittäisenä merkkinä teollisuuden myötätuulesta on Hietalahden telakan kasvava tilauskanta. Helsingin kaupunki on osaltaan mahdollistanut tämän moneen kertaan kuopatun telakan uudelleensynnyn. Telakan työn kalske sovitetaan yhteen uuden Hernesaaren kasvavan kaupunginosan kanssa. Helsinki on kaiken muun lisäksi myös teollisuuden kaupunki. Metalliteollisuuden työpaikat ovat yhä liki puolet kaupunkimme teollisista työpaikoista. Suuret työnantajat, telakat, sähköteollisuus ja informaatioteollisuus ovat osa helsinkiläistä sielunmaisemaa. Suurista työpaikoista menetimme Metson Roihupellosta Vantaalle, mutta nekin työpaikat säilyivät kuitenkin tällä seudulla. Työpaikka-alueet pesevät kasvojaan Teollisen toiminnan luonne on kuitenkin muuttunut. Rajanveto teollisuuden, kaupan tai palveluiden välille on yhä vaikeampaa. Uudentyyppisiin sekoittuneen rakenteen työpaikka-alueisiin meillä on jatkuvaa kysyntää. Muutamat uudet alueet Suutarilassa ja Kivikossa ovat saaneet heti tyytyväiset käyttäjänsä. Näiden alueiden kytkeminen muuhun kaupunkirakenteeseen laadukkaalla joukkoliikenteellä ei ole vain yhtä helppoa kuin perinteisillä teollisuusalueilla. Lähivuosina Helsingin kaavoituksessa tuleekin varmistaa kaikkien työpaikkojen hyvät joukkoliikenneyhteydet. Pitäjänmäen ja Vallilan työpaikka-alueet tulevat lähivuosina pesemään kasvojaan, mutta työpaikkojen määrät säilyvät tai jopa kasvavat. Roihupellon alue tulee saamaan ammatillisen koulutuksen toimipisteen ja uusia mahdollisuuksia työpaikkojen kehittämiseen. Metrolla Östikseen, ratikalla Tikkurilaan Helsingin laajentuessa Östersundomiin on tältä alueelta varattava alueet myös työpaikkoille. Työpaikkojen suunnittelu yhdessä Vantaan ja Sipoon kanssa on osa seudullista yhteistyötä. Östikseen huristellaan kymmenen vuoden päästä metrolla ja asuntorakentaminen on hyvässä vauhdissa. Tällöin moni uusi yritys on saanut i osoitteensa tästä uudesta kaupunginosasta. Käytännön elämässä eivät työpaikat tunnista kuntien rajoja. Erityinen kehityskohde on meillä yhdessä Vantaan kanssa Vuosaaren ja Lentokentän välinen kehä kolmen vyöhyke. Kehä kolmen parannushanke on syytä saada valtion lähivuosien liikenneinvestointeihin. Kaupungin ovat taas kaavailleet Vuosaaresta kehä kolmea seurailevan pikaratikan yhteyden Tikkurilaan. Asunnot ovat avain Helsingin kehitykseen Työpaikka-alueita enemmän on viime vuosina ollut Helsingissä puutetta asunnoista. Vuosaaren sataman monet valitukset lykkäsivät asuntotuotannon tarpeellisia aloituksia mainioilla asuntotuotantoalueilla Jätkäsaaressa ja Sörnäisissä. Halu asua Helsingissä on nyt synnyttänyt pitenevät vuokra-asuntojonot. Useiden työpaikkojen työvoimapula johtuu myös kohtuuhintaisten asuntojen puutteesta. Tällä hetkellä on Helsingissä rakenteilla pitkälti ennätykselliset yli 5000 uutta asuntoa. Kaupungin asettamat laadulliset tavoitteet ovat myös toteutumassa erinomaisilla uusilla alueillamme. Uusia ara-vuokra-asuntoja syntyy yli tuhat, asumisoikeusasuntoja ja hitas-omistusasuntoja samoin reilut toinen tuhat ja kovan rahan vuokra- ja omistusasuntoja loput hieman yli kaksi tuhatta asuntoa. Kaupungin nopea kasvu vaatii tämän tahdin ylläpitämistä myös tulevina vuosina. Valtiolta muutakin kuin lämmintä kättä Helsingin kaupunki yhdessä seudun 13 muun kunnan kanssa solmi viime hallituksen alkutaipaleella asumisen aiesopimuksen vuosille Tuon sopimuksen keskeiset periaatteet pidettiin varsin hyvin Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa, mutta muiden kuntien tuloksessa on yhä toivomisen varaa. Nyt laaditaan uutta Helsingin seudun aiesopimusta asumisesta maankäytöstä ja liikenteestä tälle hallituskaudelle. Kuntien valmius vastata omasta asuntotuotannosta on parantunut. Sopimukseen sisällytettävät liikennehankkeet ovat taas olennaisia valtion kädenojennuksia tälle seudulle. Asuntopolitiikan onnistuminen vaatii monen tekijän yhteistä onnistumista. Keskeistä on kuitenkin se, että markkinavoimien armoille ei asuntoasioita saa jättää. Helsingin tasapainoinen ja sekoittunut asuntorakenne, jossa omistus- ja vuokra-asuntoja on suunnilleen yhtä paljon, on syytä ylläpitää jatkossakin. Kaupungin mittava vuokra-asuntokanta pitää myös markkinavuokrat kurissa. Samoin kaupungin hitas-tuotanto heijastaa paremmin todellisia rakennuskustannuksia kuin vapaiden markkinoiden ahne käsitys asuntojen myyntihinnoista. Helsingin kaupungin, stadilaisten ja Stadin teollisuuden etu on kohtuuhintainen asuntotuotanto tässä kaupungissa. Samoin Helsinki tarvitsee laaja-alaista näkemystä nykyisten teollisten työpaikkojen säilyttämiseksi ja etenkin uusien kehittämiseksi. Hannu Penttilä kaavoitus- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Kaupunkisuunnittelusta ja tonttipolitiikasta vastaava kaupunginjohtaja Hannu Penttilä vakuuttaa, että suuret teollisuuden työnantajat, telakka, sähköteollisuus ja informaatioteollisuus ovat osa helsinkiläistä sielunmaisemaa. 17 Esa Saavalainen kunnossapitoasentaja ABB Oy Service 1.Työhyvinvointi on merkittävimpiä kehitys kohteita. Panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä jopa moninkertaisesti takaisin, yrityksille se on jopa suoranainen kilpailuvaltti. Hyvinvoivasta henkilöstöstä hyötyvät kaikki niin työntekijät, yritykset kuin yhteiskunta. 2. Liittokokous kausi sujui kohtalaisesti, vaikka kaikkia tavoitteita ei saavutettukaan työehtoneuvotteluissa. Raamisopimus oli kuitenkin solidaarinen. Arvailujen varaan jää kuinka kaatunut suurliito olisi toiminut. Kantaa tulisi ottaa työurien pidentämisille muutoin kuin pakkokeinoin. 3. AY-liikkeen haasteena on toiminataympäristön kansainvälistyminen. Globalisaatio tuo enenevissä määrin maahanmuuttajia ja kansainvälisiä suuryrtyksiä. Maahanmuuttajat ja nuoret on saatavakin aktivoitua mukaan toimintaan. Myös AY-liikeen on uudistuttava ja modernisoitava toimintaansa. 18 Marko Vuori tyhjiökyllästäjä ABB Oy Moottorit ja generaattorit Työilmapiirin parantaminen. Työnantajan ja työntekijäryhmien paremmat keskustelumahdollisuudet sekä työpaikkakiusaamisen kitkeminen pois kokonaan. 2. Arvosanaksi annan 7. Paikallisen sopimisen poistaminen työehtosopimuksesta palkka asioiden kohdalta. 3. Jäsenten lipeäminen Loimaan kassaa saatava loppumaan ja liittymään takaisin metalliliittoon. 19 Aulis Haaranen hitsaaja 1.Työttömyyden poisto ja työsuhdeturva 2. Hyvä 3. Soviteltu päiväraha kokonaan pois. Työttömyyskorvausten maksaminen 2 viikon välein

10 10 20 Taina Karrikka elektroniikka-asentaja International Electric Co. 1. Tällä hetkellä pidän tärkeimpinä asioina vuokratyöntekijöiden, sekä määräaikaisten työntekijöiden työsuhdeturvan ja oikeuksien parantamista. Myös pienten työpaikkojen edunvalvonta kuuluu näihin asioihin. Metalliliiton on päivitettävä työehtosopimukset vastamaan tämän päivän työelämää. Nyt meillä on suomessa kahdet työmarkkinat ja sopimukset on tehty suurten firmojen ja vakinaisten työsuhteiden ehdoilla. Myös SAK:n on otettava tiukempi kanta näihin asioihin. 2. Asteikolla 1-5, antaisin ehkä 3,5. Olisin toivonut vielä enemmän ulostuloja esimerkiksi vuokratyövoiman väärinkäytöstä. Olkiluodon voimalatyömaa onneksi sai julkisuutta ja epäkohtiin puututtiin vihdoinkin. Kyllä liittokokouksen pitää ottaa edelleen kantaa siihen, että Suomessa pitää olla teollisuuden työpaikkoja myös tulevaisuudessa. 3. Suurimmat haasteet ovat edelleen metalliteollisuuden säilyminen Suomessa ja epätyyppisten työsuhteiden työsuhdeturva ja oikeudet. Tavoitteeksi voisi laittaa sen, että kaikki saisivat työehtosopimuksen mukaista palkkaa työstään ja että kaikille kuuluu myös työterveydenhuolto. Tähän kaikkeen liittyy myös koko ayliikkeen suurin haaste, eli järjestäytymisaste, miten uskottavia me olemme, jos jäsenmäärät liitoissa vielä laskevat? Myös julkisuuden hallinta on iso haaste, mediassa palstatilaa saa enimmäkseen työantajapuolen edustajat ja heidän mielipiteensä. 22 Veli Merimaa koneasentaja, Crown Pakkaus Oy 1. Vastaus: Työssä jaksamisen kehittäminen. Kela patistaa työnantajia ja työterveyshuoltoa satsaamaan enemmän ennakoivaan työsuojeluun, mm. varhaisen välittämisen-mallin kautta. Pelkillä terveystarkastuksilla ei hyviä tuloksia saada, vaan työterveyshuollon ja yrityksen yhteistyön kautta malli tulee jalkauttaa yrityksissä. Siihen ei riitä pelkkä sairausloma-aikojen kyttääminen. 2. Vastaus: Kouluasteikolla ehkä 7-8. Korvaavan työn pelisäännöt selkeytettävä. Korvaava työ paperilla kaunis, työnantajat käyttävät tätä liian usein työkaluna tapaturmatilastojen kaunisteluun. Tämä korostuu etenkin yrityksissä, jonka omistuspohja löytyy Suomen rajojen ulkopuolelta. 3. Vastaus: Keksiä lääkkeet saada eläkeiän nostoon tähtäävät puheet ja toimet lopetettua. On täysin eriarvoista keskustella eläkeiän nostosta kahden eri työtä tekevän välillä. Jos olet tehnyt koko työurasi ajan esimerkiksi metallialalla raskaita töitä, eläkkeellelähtöaika saattaa olla aivan jotain muuta kuin se olisi esimerkiksi kevyttä toimistotyötä tehneen sijoitusneuvojan kanssa. Tavoitteet tulee asettaa realistiseen eläkekeskusteluun. messa, yritysten moraali ja ahneus kohdalleen! Nuorten työllistämisen tukeminen yritysten ja valtion puolesta paremmin esille. 2..Kohtalainen arvosana. Haasteina jäsenhankinta ja palkkakehityksen mukana pysyminen kalliissa maailmassa 3..Jäsenhankinta, vanhojen jäsenten säilyttäminen. Tavoitteena kasvava ja vahva metalliliitto. 25 Erkki Haapanen hissiasentaja ThyssenKrupp Hissit Oy 1.Tämän hetken työelämän merkittävin kehittämistarve liittyy vuokratyövoimaan, alihankintaan ja harmaaseen talouteen. Vuokratyövoimalle pitää saada samat työehdot, kuin muillekin työntekijöille. Luottamusmiehille oikeus tutkia enemmän alihankkijoiden taustoja. Painostettava hallitusta ja päättäjiä lopettamaan harmaatalous. 2. Metallityöväenliitto ansaitsee päättyvästä liittokokouskaudesta arvosanan: Hyvä 8, sillä tässä globaalissa maailmassa, jossa markkinatalous jyllää ei ole helppo neuvotella palkka- ja työasioista. Liittokokouksen pitäisi ottaa kantaa juuri edellä olleisiin kysymyksiin vuokratyövoimasta, alihankinnasta ja harmaasta taloudesta. 3. Ay liikkeen suurimmat haasteet tulevat juuri globaalisaation, - kiinailmiön muodossa. Täytyy pysyä menossa mukana. Ja toisena, kun olen katsonut ay- liittokokous toiminnan ihmisiä (itseni mukaan lukien), väki alkaa näyttää aika iäkkäältä. Nuoria pitäisi houkutella yhä enemmän mukaan. Nuoret mukaan Olen 34-vuotias nuori mies Helsingistä, tosin kohta 35v, viimeinen vuosi nuorena käynnistyy. Tällä hetkellä toimin ammattiosastoni toimikunnassa, Helsinki-Uusimaa alueen nuorisovastaavana, sekä työpaikkani varapääluottamusmiehenä. Työpaikkani on IECO, Herttoniemen teollisuusalueella. Henkilökuntaa on parikymmentä, josta metallin jäseniä 10. Meillä suunnitellaan ja valmistetaan elektroniikkalaitteita sairaaloihin ja teollisuuteen. Päätuotteena magneettikuvauslaitteiston vahvistinkaappi, uusina tuotteina kuvioihin ovat tulleet protoniterapialaitteet, joita käytetään esim. sädehoidon sijasta syövän seläyttämiseen. Itse työskentelen testaus ja huoltotöissä, joskin pienen firman etuihin kuuluu myös varastohommista oikeastaan mihin vaan tuotannon töihin. Olen kuulunut Metalliin n. 13-vuotta, josta vain kolme viimeistä vuotta olen tajunnut käyttää/osallistua erilaisiin liiton ja Murikan tapahtumiin ja koulutukseen. 10 vuotta on siis mennyt hukkaan ja jäänyt väliin nuortenkin mahtavia tapahtumia. Siitä syystä viime aikoina olenkin yrittänyt saada nuoria ihmisiä mukaan, itse mainostamalla ja ottamalla liiton toiminnan puheeksi, jopa ihan hyvällä menestyksellä! Maksamme kuitenkin jäsenmaksua, jota vastaan kaikilla jäsenillä on mahdollisuus Metallin palveluihin. Nuorisojaosto järjestää alueellisia nuorten tapahtumia, olen kuitenkin saanut huomata, miten vaikeaa on järjestää mitään, mihin tulisi enemmän kuin 10 osallistujaa.ollaan mietitty, onko mainostaminen ja tiedotus huonoa, kun ei juuri ketään näy. Tästä poiketen tietenkin risteilyt, jotka toki vetävät aina porukkaa. Yksi syy voi tietenkin olla muualtakin tuleva tarjonta, Helsingissä tapahtuu paljon, lähes joka päivä. Toki kaiken lisäksi nuorison rahojakin on leikattu huonon taloustilanteen takia. Metallin tulevaisuus on kuitenkin meissä nuorissa, joten joukolla mukaan tapahtumiin! Me 77:n nuoret varsinkin olemme haaste, olemmehan suht pieniltä työpaikoilta ympäri Helsinkiä. Ei välttämättä ole kaveria mukaan lähtijäksi, vaikka itseä kiinnostaisikin lähteä. Kahdestaan kynnys lähteä, on aina matalampi. Tätäkin asiaa pitäisi ammattiosastotasolla miettiä, miten 77:lle saataisiin toimiva nuorisotoiminta, sillä nuoria meillä kyllä on! Mutta näillä mennään kohti kevättä kovaa vauhtia. Muistakaa osallistua ja käykää Murikassa, esimerkiksi toiminta tutuksi - kurssi, varmasti menette toisenkin kerran! Ja hei, äänestäkää liittokokousvaaleissa ja kerätkää porukoita Maranellon matkaan! Sami Vesanen Jukka Kokko cnc-poraaja 1. Mielestäni merkittävin työelämän kehittämistarve on suomalaisten työpaikkojen pysyminen Suomessa. Tämä tapahtuu työehtosopimuksia kehittämällä, työväestön koulutuksella ja huolehtimalla ikääntyvän työväestön työssä jaksamisesta. 2. Metalliliitto on selvinnyt kohtuullisen hyvin urakastaan edunvalvojana tässä taloudellisessa taantumassa. Liittokokouksen on otettava kantaa ikärasismiin, ikääntyvien työssä jaksamiseen, työelämän laadullisiin kysymyksiin ja työpaikkojen säilymiseen. 3. Ay-liikkeen suurimmat haasteet ovat työpaikkojen säilyminen, ikääntyvien työkyvyn ylläpito ja korkean järjestäytymisasteen ylläpitäminen. Tulevaisuuden tavoitteina voisi olla tehdä Metalliliiton toiminnasta niin näkyvää, että se erottaa liiton pelkistä työttömyyskassoista. Edunvalvonta ja työelämän kehittäminen on tulevaisuudessakin oltava ykkösasiamme. Raija Reiman eläkeläinen 1. Työhyvinvoinnin kehittäminen yhteityössä työnantajan kanssa. Korvaavan työn pelisäännöt selkeiksi 2. Hyvä arvosana päättyvästä liittokokouskaudesta. Metalliliitto teki hyvää yhteistyötä mm. vuoden 2011 sopimusneuvotteluissa toimihenkilöliitto Pro:n kanssa. Liiton tulee jatkaa tätä yhteistyötä muiden ammattiliittojenn kanssa 3. Työssä jaksaminen ja työsuhteiden muodot. Kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitäminen. Laajeneva yhteistyö liittojen kanssa 24 Sami Vesanen testaaja, International Electric Co 1.. Työpaikkojen säilyttäminen suo- 26 Pekka Hynynen kunnossapitoasentaja Kone Hissit Oy 1. Minun mielestä työelämän tärkeimmistä haasteista on työssä jaksaminen ja työhyvinvointi. Nyt työnantajan äänellä puhutaan eläkeiän nostamisesta, mutta unohdetaan miten ikääntynyt työntekijä jaksaa tehdä työtä samalla vauhdilla, kuin nuoremmat. Ensiksi pitää hoitaa työssä jatkamisen edellytysten parantaminen, ennen kuin ruvetaan puhumaan eläkeiän nostamisesta. 2. Antaisin arvosanan 8.. Liiton pitäisi huolehtia myös ansionkehityksestä. Valitettavasti liiton ns. sosiaalinen vastuu neuvotteluissa ei ole tuonut sitä ansionkehitystä joka vastaisi teknologia teollisuuden osuutta kansantaloudesta. 3. Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi ovat tärkeitä asioita, joita pitää viedä eteenpäin.

11 1/ Työnteko kunniaan Kansalaiset, elämme vaikeita aikoja. Johtuen yrityksemme huonoista talousnäkymistä, olemme pakotettuja a) vähentämään henkilöstömäärää 2000 työntekijällä b) siirtämään koko tuotantomme ulkomaille. Tämän päivän fraaseja, joita mediasta voi lukea liki päivittäin. Päivän sana on enemmän voittoa vähemmillä ihmisillä, ja talouskasvu on jatkuvaa. Kasvuennusteet budjetoidaan, ja jos tavoitteisiin ei päästä, on toiminta tappiollista. Näin siis toimitaan isoissa yhtiöissä, mutta mitä suuret edellä sitä pienet perässä. Metalliteollisuudessa yritysten koko vaihtelee muutaman työntekijän pajoista jopa satojen työntekijöiden yrityksiin. Ja useimmiten näiden pienten yritysten toiminta on suoraan riippuvaista isoista yrityksistä saadun alihankintatyön kautta. Entisaikojen pärjäämisestä, saatiin työt tehtyä, palkat maksettua, koneet pidettyä kunnossa ja hommattua joku uusikin on luovuttu. Ennen tulos tuli töitä tekemällä, nykyään tulosta mitataan pörssikursseil- la. Osakkeenomistajia koitetaan miellyttää tekemällä kovia päätöksiä, jonka valossa tulos näyttää hyvältä. Olisiko syytä vähän rauhoittua tässä osakehuumassa, ja miettiä miten ennen on pärjätty. Hei mitä meillä oli ennen kuin oli hex? Olisiko mitään järkeä hyvin koulutetussa osaavassa työväestössä, joka tekee oikeista rautamurikoista hyviä tuotteita virtuaalikappaleitten sijaan. Suomi on tähän asti pärjännyt tekemällä kovasti töitä, ja sillä sen on pärjättävä jatkossakin. Metallin jäsenten on jatkossakin pidettävä huoli korkeasta osaamisesta, jolla pysytään kilpailukykyisinä. Hyvä duunari on aina palkkansa väärti. Liitto tekee työehtosopimukset joissa määritellään palkkojen korotukset ja muut laadulliset asiat, joita ei myöskään pidä unohtaa kokonaisuutta arvioitaessa. Kevään liittokokouksessa määritetään Metalliliiton suuntaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Painotetaanko asioita työpaikkojen säilymisen puolesta, otetaanko kantaa ikääntyvien työssä jaksamiseen, ikärasismiin työhönotossa, työpaikka kiusaamiseen, työntekijöiden ammatissa kouluttautumiseen vai ollaanko pelkkä palkkaliike. Jäsenenä sinä päätät, käyttämällä äänioikeuttasi. Hyviä ehdokkaita on paljon mistä valita. Korkea äänestysaktiivisuus lisää liiton painoarvoa sopimuksia neuvoteltaessa. Olisiko taas aika todeta; työnteko kunniaan.. Jukka Kokko Työtön CNC-koneistaja Kirjoittaja on jäänyt työttömäksi firman konkurssin takia. Piirilevytehtaat ovat siirtäneet suurimman osan Suomessa olleesta tuotannostaan ulkomaille Tapio Kuhmonen pääluottamusmies Kone Hissit Oy 1. Mikä on työelämän tämän hetken merkittävin kehittämistarve ja mitä sen eteen pitäisi tehdä? Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Työntekijöiden työkyvyn tukeminen ja eläkeiän alentaminen. 2. Minkä arvosanan annat Metallityöväen liitolle päättyvästä liittokokouskaudesta, mihin asioihin haluaisit liittokokouksen erityisesti ottavan kantaa? Metalliliitolle kiitettävä arvosana, koska se osoitti päättäväisyyttä asetettuihin tavoitteisiin. Yleiskorotuksien paikalliseriin, koska paikalliserää ei mielestäni pidä käyttää työnantajan tekemien palkkaerojen korjaamisiin. Yleiskorotuksen kokonaisuudessaan tulee olla kaikille sama. 3. Mitkä ovat ay-liikkeen suurimmat haasteet ja millaisia tulevaisuuden tavoitteita olisi asetettava? Jäsenmäärän kohottaminen, vuosiloman pidentäminen ja työssäoloiän alentaminen. Yleiskorotuksen pitää olla suurempi kuin inflaatio. Aarne Laaksonen huoltoasentaja. Schindler Oy 1. Työssäjaksaminen - halu olla työelämässä pidempään 2. Torjuntavoitto orastavassa taantumassa 3. Vapaamatkustajat saatava kuriin. Tulevaisuus on nuorissa, - heidän mukaansaanti/motivointi yhteen hiileen puhaltamiseen antaisi uskoa paremmasta huomisesta. 29 Risto Nieminen hissiasentaja, Kone Hissit Oy 1. Työehtosopimusten kehittäminen, niin että ne vastaavat paremmin tämän päivän työpaikkojen muuttuneita olosuhteita. 2. Mielestäni Metalliliitto on pärjännyt liittokokouskauden hyvin. Työ hyvinvoinnin kehittäminen, niin että väki jaksaa työssä eläkkeelle asti. Metallityöväen liitolle oikeus tehdä ryhmäkanne työntekijöiden asioiden ajamiseksi. 3. Yritysten koon pienentymisen myötä edunvalvontaa tulee kehittää, niin että pystytään paremmin auttamaan niitä pienien alle 10 henkilö työpaikkoja edunvalvonnassa. Kahdeltatuhannelta naiselta kysyttiin tuoreessa mielipidetutkimuksessa Menisittekö Ilkka Kanervan kanssa sänkyyn? Kolmekymmentäneljä prosenttia vastasi Ei koskaan enää. Ulosottomies koputti pienviljelijän torpan ovelle. Haloo! Oletteko kotona? En ole. Oletan teidän olevan, koska saappaanne ovat täällä portailla. Minulla on niitä kahdet. Vanhan vallan aikaan Neuvosto Eestissä kerrottiin määritelmää kansalaisten kielitaidosta Joka puhuu kolmea kieltä on sionisti, joka puhuu kahta kieltä on nationalisti. Mutta joka puhuu yhtä ainoaa kieltä, on internationalisti. Vanhoja vitsejä Pohjalainen nainen kertoi ystävättärelleen: Eilen illalla yritin vietellä ukkoani riisuutumalla television eres. No mites tehos? Se käski mun mennä muualle lajittelemaan pyykkiä. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ikääntyvä pääsihteeri Breznev piti puheen keskuskomiteassa ja puheen päätyttyä huutaa sihteerilleen Minähän pyysin teitä kirjoittamaan vain viidentoista minuutin pituisen puheen. Nyt jouduin puhumaan keskuskomitealle kokonaisen tunnin! Voi Leonid Iljitz, sihteeri sanoi, - Pyysitte minua toimittamaan sen teille neljänä kappaleena. Kuusikymmenluvun Neuvostohegemonian aikana suurlähettiläs Kovalev paheksui Karjalaoluen etikettiä, jossa Karjalan vaakunassa oli idän käyrä ja lännen suora miekka. Hänen mielestään se korosti sotaisaa vastakkain asettelua. Hän ehdottikin tilalle sirppiä ja vasaraa. SDP:n keskuudessa pohdittiin asiaa ja todettiin, että jos työkalut muuttuvat on nimenkin muututtava ja pullon kyljessä lukeva Karjalaolut on sitten oltava muodossa Orjalan kalut. Valko- Venäjän syvästi kunnioitettua ja rakastettua presidentti Lukasenkaa kohtasi vaikea takaisku. Hänen virkaasunnossaan oli tulipalo. Onneksi henkilövahinkoja ei tullut, mutta koko kirjasto tuhoutui. Kansa tajusi menetyksen suuruuden kun se kuuli, että kirjaston toinen kirja oli vasta puoliksi väritetty. Valko-Venäjän hallitsevan puolueen kassakaappiin oli murtauduttu. Poliisi tutki tapausta ja tiedusteli Vietiinkö sieltä paljonkin rahaa? Puoluevirkailija vastasi - Rahaa ei viety lainkaan. Sitten varmaan ei mitään muutakaan arvokasta viety? METALLS VALFÖRBUND FÖR SAMARBETE 10-kysymystä vastaukset - Kyllä vaan. He veivät seuraavien vaalien tuloksen. Kun tosi mies tarjoaa parhaalle kaverilleen seitsemän ruokalajin illallisen, mitä se pitää sisällään? Hampurilaisen ja kuusi olutta. 1. Julkisten ja hyvinvointialojenliitto JHL 2. Pelkosenniemellä 3. Ammattiliitto PRO ja Ylemmät toimihenkilöt YTN vuoden 5. Tampereella 6. Kullan 7. Jukka Gustafsson 8. Hissiyhtiö Kone 9. Metallin seitsemän viikon lakosta 10. Timo Vallittu

12 12 Autoala Jalometalliala Sandra Roos ao. 337 Mika Oksa ao. 84 Toni Maunu ao. 84 Anna Järvinen ao. 155 Maire Maijala ao.82 Metallin iittokokousvaalit 2012 Ennakkoäänestys Uurnavaali Leif Pousár ao Jukka Vähä-Karvia ao Jouni Koskinen ao. 84ao Matti Peräkorpi ao. 155 Tietoliikenneala 4 Mika Saroma ao Matti Selenius ao. 225 Pelti ja Eristysala 4 Matti Lehtonen ao Aranko Jari ao. 78 Helsinki Mika Lindblad ao. 337 Keijo Larila ao. 379 Heikki Kantanen ao. 27 Kai Toikka ao. 155 Gröngvist Kjell ao. 78 Sipoo Olli Koivuniemi ao. 337 Ari Haapanen ao. 84 Jarmo Kiviranta ao. 27 Arto Kannisto ao. 155 Nygvist Seppo ao. 229 Kirkkonummi