Kun veri vetää maalle

Transkriptio

1 VALITUT PALAT/elokuu 2006, Tellervo Riikonen Kun veri vetää maalle Jos haaveilet karistavasi kaupungin pölyt jaloistasi, ota tästä repullinen eväitä muuttosi tueksi. Kun Kaarinassa asuville Päivi ja Tuomo Jousteelle syntyi kuudes lapsi, perheen sadan neliön rivitalohuoneisto alkoi käydä ahtaaksi. Päivi huomasi miettivänsä jatkuvasti, mistä löytyisi tilava koti pesueelle, johon kuuluu myös kuusi kissaa. Iltaisin, kun vauvaikäinen kuopus oli nukahtanut, Päivi istui tietokoneen ääreen. Hän naputteli internetin hakukoneeseen osoitteen ja määritteli uuden kodin sijainniksi Varsinais-Suomen. Päivi hoiti kotia ja lapsia ja Tuomo oli ajoittain työttömänä, joten perheen tulot olivat pienet ja vaihtoehdot vähissä. Pitkään aikaan ei löytynyt mitään kiinnostavaa. Kun Päivi lopulta vaihtoi hakuasetuksissa sijaintipaikaksi Satakunnan, näytölle ilmestyi heti puhutteleva rakennus. Porin lähellä sijaitseva Ahlaisten vanha terveystalo näytti Päivin mielestä mahtavalta. Hän soitti seuraavana päivänä kiinteistönvälittäjälle ja matkusti Tuomon kanssa Ahlaisiin. Aavistimme, että tässä voisi olla juuri meidän idyllimme ja vieläpä täydellinen, Päivi muistelee parin vuoden takaisia tapahtumia. Tilaa oli riittävästi, sillä vuonna 1947 valmistuneessa rakennuksessa oli kolme asuntoa ja vastaanottotiloja vanhoilta terveystalon ajoilta. Koulukin oli kivenheiton päässä. Pariskunta tutki talon perusteellisesti ja valmistautui byrokratiaan, jota kolmen asunnon kiinteistön muuttaminen omakotitaloksi vaatisi. Kun he saisivat pankistaan lainan kauppaa ja remonttia varten, haaveista tuli totta. Jousteet kuuluvat siihen noin suomalaisen joukkoon, joka vuosittain muuttaa maalle. Asiantuntijat arvioivat, että noin kaupunkilaista haaveilee muutosta. Innokkaimpia ovat lapsiperheet, pariskunnat ja eläkeläiset ja uusmaalaiset. Selvityksen mukaan noin suomalaista haluaisi muuttaa pysyvästi mökkipaikkakunnalleen. Miksi ihmiset haluavat muuttaa pois kaupungista? Tavallisimpia syitä ovat kallis ja ahdas asuminen, melu ja ilmansaasteet, rikollisuus ja yleinen turvattomuus. TAKAISIN LUONTOON Elämä maaseudulla on romanttinen ajatus. Nyt tämä ajatus on helpommin toteutettavissa kuin koskaan aikaisemmin. Laajakaistayhteydet tekevät etätyöskentelyn mahdolliseksi myös monissa sellaisissa ammateissa, jotka ovat aiemmin olleet sidoksissa kaupunkeihin tai työnantajan toimitiloihin. Turun yliopiston Onni muuttaa maalle hanke onnistui vuosina houkuttelemaan toista tuhatta kaupunkilaista maaseudulle. Ajanjakso oli lyhyt, eivätkä ihmiset tee näin suuria päätöksiä hetken mielijohteesta, joten muuttajia oli paljon enemmän kuin osasimme odottaa Kaija Roiha Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta. Valtakunnalliset maallemuuttoprojektit ja maakuntien omat tulomuuttopalvelut suorastaan kalastavat maaseudulle uusia asukkaita. Esimerkiksi Sata muuttaa maalle hankkeessa lähetettiin yli seitsemälletuhannelle Helsingissä asuvalle satakuntalaiselle kutsukirje, jossa ehdotettiin muuttoa takaisin kotiseudulle. Menestys ylitti kaikki odotukset. Saimme nopeasti lähes kolmesataa yhteydenottoa, hankkeen projektivastaava Viveka Lanne Satakuntaliitosta kertoo. Hän auttaa tulomuuttajia kaikissa

2 käytännön asioissa kunnan valitsemisesta asunnon hankintaan. Muuttajille tarjottiin Satakunnan maaseudulta toista sataa tyhjillään ollutta taloa, joista noin puolessa on nyt uudet asukkaat. Nopean muuttopäätöksen taustalla on lähes aina tilavan kodin löytyminen. ASKEL KERRALLAAN Jotkut siirtyvät asfalttiviidakosta maalle vähitellen. Pasi ja Antte Kerkola asuivat Turussa, Naantalissa ja Teijossa ennen kuin he lopulta päätyivät Savoon. Teimme tarjouksen entisestä koulurakennuksesta Korpijärvellä, omaa äänitysstudiota pyörittävä Pasi sanoo. Yllätykseksemme tarjous hyväksyttiin. Pasia ja taiteen perusopettajana toiminutta Anttea ei huolestuttanut lainkaan, miten studion saisi kannattamaan pikkukylässä, lähes 500 kilometrin päässä Helsingin musiikkipiireistä. Mutta entä Anten työ opettajana? Myös tyttären yli kymmenen kilometrin koulumatka arvelutti. Kun kunnasta luvattiin tytölle taksikuljetus, Kerkolat toteuttivat haaveensa. Helsinkiläiset ystävättäret Ina Söderman ja Mira Vallenius muuttivat vuokra-asunnostaan ensin Inan vanhempien kotitaloon Tuusulaan, ennen kuin he päätyivät omalle maatilalle Öllölään. Kaupunkilaiselämä ei sopinut meille, happi loppui ja ahdisti, he sanovat. jos kaupungissa ei ole tilaa koirille, sitä ei ole ihmisillekään. He lomailivat kolme vuotta sitten Pohjois-Karjalassa ja pistäytyivät samalla matkalla Tuupovaarassa tutustumassa kunnan tulomuuttopalveluihin. Kävi ilmi, että runonlaulaja Petri Shemeikan kotitila Öllölän Ristivaarassa oli myytävänä. Ina opiskeli perinnetiedettä Helsingin yliopistossa, ja tilaisuus tuntui hänestä kohtalon tarjoamalta: Meidän oli aivan pakko saada juuri tämä talo, hän sanoo. Vanhan puulämmitteisen rakennuksen ympärillä oli kaiken lisäksi kaksi hehtaaria maata. Ottaisiko yksikään pankki vakavasti kahta helsinkiläisnuorta, joista toinen oli opiskelija ja toinen pienituloinen uusyrittäjä? Ina ja Mira saivat paikallisesta pankista ymmärrystä ja lopulta lainan. Ensi töikseen he rakensivat koirilleen aitauksen pitääkseen ne turvassa susilta. Sitten pitikin vain toivoa, että maalla voi pärjätä media-alan ja kulttuurin yksityisyrittäjänä. Kun uskoo pärjäävänsä, keinot leivän ansaitsemiseen kyllä löytyvät, Ina ja Mira vakuuttavat. ANKARA TODELLISUUS Suomen maaseutu on kesäisin idyllinen. Varsinkin vanhaan taloon muuttava uudisasukas saattaa kesällä unohtaa syksyn pimeyden ja talven ankaruuden. Näyttelijä Sami Kojonen ja tanssijakoreografi Johanna Keinänen muistavat ikuisesti muuttopäivänsä Helsingistä Siilinjärven Pöljälle. Kun he ajoivat iltamyöhällä uuden kotinsa pihaan, mittari näytti 34 astetta pakkasta. Aamulla he heräsivät karuun todellisuuteen. Kun tulin makuuhuoneesta alakertaan, siellä oli hyytävän kylmä. Kojonen kertoo. Takankin kohdalla oli vain kahdeksan lämpöastetta ja kahvit jäivät keittämättä, kun vesijohto oli jäätynyt. Hetken katsoimme Johannan kanssa toisiamme ihmetellen, kumman idea muutto oikein oli. Pariskunta ei kuitenkaan säikähtänyt alkuvaikeuksia. Vuonna 1933 rakennettu hirsihuvila rantasaunoineen oli heidän unelmiensa täyttymys ja huikea parannus verrattuna 38 neliön kaksioahtauteen Helsingin Munkkiniemessä. Samin työ vapaana näyttelijänä ei ole sidoksissa kotipaikkaan, ja Johanna sai vakituisen paikan Tanssiteatteri Minimistä Kuopiosta, jonne on lyhyt ajomatka. JOS HARKITSET MUUTTOA MAALLE, näistä asiantuntijoiden ja maalle jo muuttaneiden ihmisten antamista ohjeista voi olla hyötyä. 1. TEE LÄKSYT

3 Tutustu paikkakuntaan, sen historiaan, palveluihin ja ihmisiin. Jousteet hankkivat Ahlaisista niin paljon tietoa kuin mahdollista ennen lopullista muuttopäätöstään. Pidimme silmät auki koko ajan, joten pettymyksiä on tullut vastaan vain vähän, Päivi sanoo. Ahlainen on tarjonnut suurperheelle lähes kaikki palvelut muutaman kilometrin säteellä kodista. Päivi neuvoo kouluikäisten lasten vanhempia tutkimaan etukäteen myös lasten koulumatkan pituuden. Maalla se saattaa olla jopa kymmeniä kilometrejä. Kannattaa myös vierailla ehdolla olevan kylän yhdistyksessä, kouluissa, kerhoissa ja tapahtumissa ilmapiiriä nuuskimassa. Paikallislehden lukeminen on hyvä tapa tutustua uuteen paikkakuntaan jo ennen muuttoakin. Kaija Roihan mielestä on tärkeää miettiä myös sitä, pystyykö sopeutumaan pienen paikan ympyröihin, varsinkin jo muuttaa suuresta kaupungista. Maalla kaikki tuntevat toisensa, hän muistuttaa. Pienillä paikkakunnilla uusienkin asukkaiden odotetaan osallistuvan kylän elämään. Tuntemattomana tuntemattomien joukossa eläneelle kaupunkilaiselle paras asuinpaikka ei siksi ehkä ole pienessä kylässä. Voit selvittää oman muuttajana profiilisi internetosoitteessa Roiha muistuttaa myös maaseudulle kuuluvista hajuista. Ne voivat olla melkoiset, jos kylällä on esimerkiksi sikala. 2. SELVITÄ TOIMEENTULOSI Maaseudulta voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta löytää työpaikka. Esimerkiksi Pirkanmaa ja Kanta-Häme houkuttelevat muuttajia juuri hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. Junat kulkevat pääkaupunkiseudulle tiheään, joten työpaikkaa ei välttämättä tarvitse vaihtaa. Monet muuttaneista käyvät työssä kaupungissa, Kaija Roiha sanoo. Monessa tapauksessa muuttaja työllistää itsensä yrittäjänä, käsityöläisenä tai etätyöläisenä. Kerkolat suunnittelivat aluksi matkailuyritystä. Kuoppasimme kuitenkin ajatuksen majoituspalveluista nopeasti, sillä matkailu ottaa Yä-Savossa vasta ensiaskeleitaan, Pasi kertoo. Monien uusien maalaisten työ perustuu tavalla tai toisella luontoon tai muuttajan omaan osaamiseen, esimerkiksi kädentaitoihin. Kun Kerkoloiden matkailuyrityksestä ei tullut mitään, pariskunta alkoi vuokrata juhlatiloja häihin ja muihin tapahtumiin. Tuloja on silti hankittava myös muualta: Pasi käy äänityskeikoilla Helsigissä ja Antte kävi talven 2005 Naantalissa opettamassa muotoilua. Kanta-asiakkaat pitävät oman studion liikevaihtoa yllä. Jos luonto tuntuu läheiseltä, uusi ammatti voi löytyä luontoyrittäjyydestä. Elämys- ja luontomatkailu maatilamatkailuineen ja moottorikelkkasafareineen ovat yksi mahdollisuus. Maatilamatkailuyrittäjät ja luontoyrittäjät voivat jalostaa elintarvikkeita ja hoitotuotteita marjoista ja yrteistä. Myös puusta saattaa joillekin löytyä uusi ammatti. Puulla on Suomessa pitkät perinteet ja esimerkiksi paju- ja risutuotteita tekeviä yrityksiä on Suomessa jo merkittävästi, projektipäällikkö Juha Rutanen Suomen Luontoyrittäjyysverkostosta kertoo. Luontoyrittäjäksi voi opiskella suorittamalla luonto- ja ympäristöalan ammattitutkinnon. Muita sopivia ammatteja ovat kaikki etätyöt, joissa voi hyödyntää internetiä. Mira Vallenius voi toimia graafisena suunnittelijana yhtä hyvin Öllölässä kuin Helsingissä. Maalla pärjäävät hyvin myös tutkijat, kirjailijat, toimittajat ja keksijät. Monitaitoisia osaajia tarvitaan entistä enemmän, sillä maalla asuu paljon vanhuksia, jotka eivät jaksa tai osaa tehdä korjaustöitä. 3. VARAUDU OSTAMAAN OMA TUPA Varsinkin syrjäkyliltä voi olla vaikea löytää vuokra-asuntoa. Siihen tarvitaan kyllä hyvää tuuria, Kaija Roiha sanoo. Lähes kaikki maallemuuttajat joutuvat ostamaan kotinsa.

4 Jousteet asuivat Kaarinassa asumisoikeusasunnossa, mutta Ahlaisten koti heidän piti ostaa. Paikallinen pankki ymmärsi Ina Södermanin ja Mira Valleniuksen asuntolainatarpeen, vaikka heillä ei ollut säännöllisiä tuloja. Myös Kojoset joutuivat turvaamaan lainaan. Varaudu remonttiin. Moni maallemuuttajista haluaa hankkia vanhan rakennuksen, jota voi sitten itse korjailla vähitellen, luonnonmukaista rakentamista edistävän Luomura ry:n toiminnanjohtaja Mikko Tuononen kertoo. Jotkut haluavat saattaa talot alkuperäiseen asuunsa. Esimerkiksi Jousteet ovat pyrkineet entisöimään puulattian alkuperäisen värisiksi. Maaseudun talot ja tontit ovat edullisimpia kuin kaupungissa, mutta vanhan talon ylläpitäminen voi tulla yllättävän kalliiksi remontteineen ja jatkuvine korjauksineen. Myös talvilämmitys maksaa. 4. HANKI AUTO Ilman autoa ei harvaan asutulla maaseudulla pärjää. Jos perheessä on kaksi työssä käyvää aikuista, autoja tarvitaan yleensä kaksi. Julkinen liikenne ei ylety kaikille pienille kylille, ja monissa paikoissa esimerkiksi linja-autojen vuoroja karsitaan jatkuvasti. meiltä lähin bussipysäkki on 20 kilometrin päässä Tuupovaarassa, Mira Vallenius kertoo. Oma auto on aivan välttämätön. Syrjäisellä maaseudulla tiet ovat usein huonossa kunnossa. Talvisin aura-auto ei aina ehdi liikkeelle ennen työhön lähtijöitä. Sami Kojonen ratkaisi asian ostamalla nelivetoisen auton, jolla hän pääsee kulkemaan huonollakin kelillä. Autoa tarvitaan myös, kun menet kansalaisopiston kursseille tai kun viet lapsen musiikkitunnille a tai harrastuksiin. Teatterimatka lähikaupunkiin ei useinkaan onnistu ilman autoa. 5. LUOVU KIIREESTÄ Elämä maaseudulla on verkkaisempaa kuin kaupungeissa. Naapuri saattaa pistäytyä iltapäiväkahville ilman ennakkovaroitusta ja viipyä parikin tuntia. Kiire onkin viisasta jättää kaupunkiin. Päivi Jouste lupasi perheelleen, ettei hän osallistu yhdistystoimintaan ainakaan vuoteen. Kaarinassa asuessa hän toimi asukastoimikunnassa, koulun vanhempaintoimikunnassa ja päihteidenvastaisessa tiimissä. Tehtävät hallitsivat loppuaikoina elämääni liikaa, hän sanoo. Ahlaisissa Päivi on rahoittanut elämäänsä ja perheeseen on syntynyt seitsemäs lapsi. Tunnen tehneeni muuttaessamme oikean ratkaisun, hän sanoo. Aion asua maalla loppuikäni. Varaudu myös antamaan omaa aikaasi talkoisiin. Auttamisessa vallitsee sanaton laki: autan muita, koska jossain vaiheessa saatan itse tarvita apua. Pasi Kerkola neuvoo. JOS SUUNNITTELET MUUTTOA MAALLE, hyvä aloituspaikka on sieltä pääset myös Onni muuttaa maalle projektin sivuille ja maakunnallisiin tulomuuttopalveluihin. Jos jokin kunta kiinnostaa erityisesti, sinne voi ottaa yhteyttä suoraan, Kaija Roiha neuvoo. Kuntien yhteysihmiset tietävät vapaista asunnoista, kuntien palveluista, asumisen tasosta, hinnoista, vapaista tonteista, kouluista, veroäyristä, harrastusmahdollisuuksista ja yrittäjyydestä. Tarjolla oleva tieto on ajanmukaista ja realista eikä se romantisoi maaseutua liikaa ei edes siinä tapauksessa, että saat täydet pisteet maallemuutto-sivuston testissä. Maallemuuton ei myöskään tarvitse olla lopullinen ratkaisu, vaan se voi tuoda helpotusta elämään, vaikkapa vain siksi aikaan kun lapset yhä asuvat kotona.

5 Vielä toistaiseksi muuttovirta kulkee maalta kaupunkeihin, mutta monet maaseutukunnat eivät ole jääneet katsomaan virran kulkua avuttomana. Ne tekevät kaupunkilaisille tarjouksia, joista kaikki eivät voi tai halua kieltäytyä.