MAAKUNTAURA - KESKI-SUOMEN LUONTOMATKAILUN UNOHDETTU JÄTTILÄINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAKUNTAURA - KESKI-SUOMEN LUONTOMATKAILUN UNOHDETTU JÄTTILÄINEN"

Transkriptio

1 MAAKUNTAURA - KESKI-SUOMEN LUONTOMATKAILUN UNOHDETTU JÄTTILÄINEN Juhani Kettunen Jura Mäkinen Opinnäytetyö Joulukuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis-, ja talousala Tekijä(t) KETTUNEN, Juhani MÄKINEN, Jura Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 66 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka MAAKUNTAURA - KESKI-SUOMEN LUONTOMATKAILUN UNOHDETTU JÄTTILÄINEN Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja ASUNTA, Jorma Toimeksiantaja(t) Keski-Suomen liitto Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö oli avustava selvitys Keski-Suomen liitolle maakunnan alueiden käyttösuunnitelmaa varten. Työ oli ajankohtainen, sillä Keski-Suomen liito laatii maakuntakaavan kymmenen vuoden välein ja uusi maakuntakaava laaditaan tänä vuonna Työn tavoitteena oli selvittää yritysten, kuntien, matkailun toimijoiden ja paikallisten uralla liikkujien näkemyksiä maakuntauran toimivuudesta Keski-Suomen runkoreitistönä sekä sen merkitystä Keski-Suomen luontomatkailussa. Lisäksi työ kartoitti maakunnan asiantuntijoiden näkemyksiä luontomatkailun nykytilasta, tulevaisuudesta ja sen kehittämisestä Keski-Suomessa. Työssä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää ja tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kolmeatoista Keski-Suomen luontomatkailuun läheisesti liittyvää asiantuntijaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina. Työ sisälsi varsinaisen selvitystyön lisäksi kaksi pienempää selvitystä maakuntauran käyttäjäkunnalle ja kuntasektorille. Kysely kunnan vapaa-aika- ja liikuntavastaaville tehtiin sähköpostikyselynä. Maakuntauralla liikkujia haastateltiin heille muokattujen teemojen mukaan. Haastateltavia ja kyselyyn osallistuneita oli työssä yhteensä kaksikymmentäkahdeksan henkilöä. Selvitystyön tulokset osoittivat, että alueen reitistö- ja luontomatkailupalveluja pitäisi kehittää tuotteistamalla pakettikokonaisuuksia lyhytkestoisia lomia varten. Huomiota kannattaisi kiinnittää erityisesti vesistö- ja kalastustuotteisiin. Keski-Suomen valttina pidettiin keskeistä sijaintia ja lyhyitä etäisyyksiä suuriin kasvukeskuksiin. Yritysten välistä verkostoitumista pitäisi lisätä vetovoimaisempien kokonaisuuksien saamiseksi. Lisäksi tarvitaan liiketoiminta-ajattelun pohjalta toimiva maakunnallinen vastuutaho koordinoimaan ja tehostamaan luontomatkailun kehittymistä. Luontomatkailun kehityksen kulmakivenä pidettiin retkeilyreitistöjä ja niiden toimivaa ylläpitoa. Työn kehittämisehdotukset ovat hyödynnettävissä reitistöjen ja palvelujen kehittämisessä muuallakin Suomessa. Avainsanat (asiasanat) Luontomatkailu, maakuntaura, reitistö, luonto - virkistyskäyttö, ulkoilureitit, Keski-Suomi Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC DESCRIPTION School of Tourism and Services Management Author(s) KETTUNEN, Juhani MÄKINEN, Jura Type of Publication Bachelor s thesis Pages 66 Language Finnish Confidential Title Until MAAKUNTAURA - THE FORGOTTEN GIANT OF CENTRAL FINLAND S NATURE TOURISM Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor ASUNTA, Jorma Assigned by Regional Council of Central Finland Abstract This bachelor s thesis was an assisting survey on regional planning for the Regional Council of Central Finland. The subject of the thesis was topical, because the Regional Council prepares a new county plan every ten years, and the new county plan is being created this year Viewpoints were gathered from the municipal representatives, nature tourism experts, entrepreneurs and local trekkers in the region. The objective of the thesis was to study the functionality of Maakuntaura, the route set of Central Finland, and its significance in nature tourism in the region. In addition, it aims at explaining the current state, future and development suggestions of nature tourism. The method used was qualitative approach and the results were collected by using themeinterviews and surveys. Thirteen experts related to nature tourism in Central Finland and six local trekkers were interviewed. Surveys were sent to nine persons in the municipal recreation departments, eight of them answered. The amount of interviewees and participants in the survey was twenty-eight in total. The results suggested that products and services of nature tourism and route sets in Central Finland should be developed by creating ensembles of services for short-term vacations. Especially waterways and fishing products are worthy of development. The asset of Central Finland is its central location and short distances to the major cities. In order to provide more appealing services and products, entrepreneurs should increase cooperation with each other to establish an extensive network. A group of companies has more attractiveness than a single company. Furthermore, a person or an organisation focused on business thinking is needed for coordinating and developing the nature tourism of Central Finland. The functioning maintenance of route sets is the cornerstone of nature tourism development. The improvements suggested by this thesis can be utilized in the development of route sets and services in the entire country. Keywords Nature tourism, Maakuntaura, route, nature recreational use, Central Finland Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 RETKEILYREITIT PORTTINA LUONTOMATKAILUUN SELVITYSTYÖN TOTEUTUS Työn tarkoitus ja tavoitteet Tutkimusaineiston analysointi Laadullinen tutkimus LUONTOMATKAILU SUOMESSA Aktiviteetit ja harrastukset luontomatkoilla Merkittävimmät luontomatkailukohteet Metsätalous luontomatkailun esteenä Luontomatkailun tulevaisuus LUONTOMATKAILUN MUODOT KESKI-SUOMESSA Luontomatkailun nykytila Keski-Suomessa Keskisuomalaiset ulkoilijoina Luontomatkailu osana alueellista kehittämistä MAAKUNTAURA Retkeilyreitin vaiheet Luonnonympäristön nykytila ja kunto MAAKUNTAURAN KEHITTÄMINEN Maakuntauran kunnossapito Maakuntauran palvelujen sekä reittirakenteiden kehittäminen KESKI-SUOMEN LUONTOMATKAILUN TULEVAISUUS Keski-Suomen luontomatkailun kehittäminen Toiminnansielu - Keski-Suomen luontomatkailun kehittäjä Uudet luontomatkailupalvelut POHDINTA...52 LÄHTEET...59 LIITTEET...61 Liite 1. Haastateltavien sijainti kartalla...61 Liite 2. Haastattelurunko...62 Liite 3. Haastattelurunko Seppo Haukalle...64 Liite 4. Kunniakirja vaellukseen osallistumisesta...65 Liite 5. Kartta maakuntaurasta vuodelta

5 2 KUVIOT Kuvio 1. Luontomatkailun asema suhteessa sitä lähellä oleviin matkailun muotoihin KUVAT Kuva 1. Ruohottunut maakuntaura Saarijärvellä. 34 Kuva 2. Avohakkuualue maakuntauralla..35 Kuva 3. Maakuntauran opasteviitta Jyväskylän lähistöllä..36 TAULUKOT Taulukko 1. Luontomatkat Keski-Suomeen ja koko maahan..25 Taulukko 2. Aktiivisesti ulkoilevien osuuden vertailua Keski-Suomen ja koko väestön välillä....26

6 3 1 RETKEILYREITIT PORTTINA LUONTOMATKAILUUN Luonnossa liikkuminen sekä aktiviteetteihin osallistuminen on yhä suositumpaa matkailijoiden keskuudessa. Luontomatkailun kehittämisen koetaan olevan ajankohtaista, sillä luontomatkailu on sekä maailmanlaajuisesti että Suomessa nopeasti kasvava matkailun ala. Kaupungistumisen myötä luontomatkailun ja virkistyspalvelujen kysynnän uskotaan jatkavan kasvuaan. Luontomatkailulla on myös alueellisen kehittämisen kannalta suuri merkitys; luontomatkailu toimii yhä enenevässä määrin suomalaisten työllistäjänä. Keski-Suomen luontomatkailu ei ole vielä kovin kehittynyttä, mutta siitä puhutaan ja sitä tutkitaan nykyään suhteellisen paljon. Keski-Suomessa ei ole kuitenkaan vielä ymmärretty hyödyntää luontomatkailun koko potentiaalia sen matkailullisessa ja työllistävässä merkityksessä. Tuntuu siltä, että tutkimustöitä on jätetty hyllyille pölyn kerääjiksi sen sijaan, että niitä olisi hyödynnetty matkailun tai alueen kehittämisessä. Mikäli Keski-Suomi haluaa profiloitua luontomatkailumaakuntana, vaatisi se alueellisten kehittäjien yhteistyötä ja retkeilyreitistöjen kunnostamista. Aiheen ajankohtaisuus ja kiinnostus luontomatkailua kohtaan herättivät mielenkiinnon perehtyä aiheeseen syvemmin. Keski-Suomen maakuntaura löytyi työn aiheeksi sattumalta, toisen tekijöistä pyöräillessä maastossa. Maakuntaura vaikutti unohdetulta, syrjässä olevalta, mutta mielenkiintoiselta ja tutkimisen arvoiselta retkeilyreittikokonaisuudelta. Kävimme kysymässä Keski- Suomen liitolta tarvitsisivatko he maakuntauraan liittyvää selvitystyötä. Ilmeni että Keski-Suomen liitto tulee laatimaan uuden maakuntakaavan vuonna 2005 ja että opinnäytetyömme voisi olla avustava selvitystyö uutta alueidenkäyttösuunnitelmaa varten. Työssä tarkastellaan koko maakunnan luontomatkailua, mutta painopiste on erityisesti Keski-Suomen maakuntauran yhteydessä toimivassa luontomatkailussa. Työssä pyritään selvittämään maakuntauran ja Keski-Suomen luontomatkailun nykytila ja kuinka retkeilyreittejä sekä luontomatkailua pitäisi alueella kehittää. Työ tehtiin selvittämällä alueen asiantuntijoiden, kuntapuolen

7 4 edustajien, yrittäjien sekä maakuntauralla liikkuvien ihmisten näkemyksiä. Eri organisaatioiden ja sidosryhmien intressit toivat työlle ulottuvuutta ruohonjuuritasolta aina maakunnalliseen päätöksentekoon. Keski-Suomen maakuntauraan liittyviä selvitystöitä ei ole aikaisemmin tehty, mutta erinäisiin hankkeisiin liittyviä raportteja Keski-Suomen luontomatkailusta on tässä opinnäytetyössä hyödynnetty. Näitä olivat Keski-Suomen maaseutumatkailun teemaohjelma sekä Keskisuomalaiset ulkoilijoina -tutkimus. Työn toimeksiantaja, Keski-Suomen liitto, on maakunnan kehittämiskeskus, joka vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta. Lisäksi Keski- Suomen liitto ajaa maakunnan alueen kuntien, väestön ja elinkeinoelämän etuja sekä palvelee niitä tuottamalla kehittämisohjelmia, hankkeita sekä selvitystöitä ja tutkimuksia. Tämä opinnäytetyö sisältää hyödyllistä tietoa luontomatkailuista kiinnostuneille ja on ajankohtainen tiivistelmä Keski-Suomen luontomatkailuasiantuntijoiden näkemyksistä luontomatkailun nykytilasta ja sen kehittämistarpeista. Työn tulokset antavat välineitä sekä päättäjille että yrittäjille maakuntauran tai sen osien kehittämiseen. 2 SELVITYSTYÖN TOTEUTUS 2.1 Työn tarkoitus ja tavoitteet Maakunnan alueiden käyttöä suunnitellessa laaditaan maakuntakaava, jossa linjataan reitistöjen ja luontomatkailun tulevaisuutta Keski-Suomen alueella. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää yritysten, kuntien, matkailun toimijoiden ja paikallisten uralla liikkujien näkemyksiä maakuntauran toimivuudesta Keski- Suomen runkoreitistönä. Lisäksi kartoitimme maakunnan asiantuntijoiden näkemyksiä luontomatkailun nykytilasta, tulevaisuudesta ja kehittämisestä Keski- Suomessa. Tarkoitus oli saada kattava näkemys monista eri näkökulmista, joten haastattelimme useita eri tahoja. Työtä varten määrittelimme kaksi eri

8 5 teemaa, joiden tueksi teimme tarkempia lisäkysymyksiä. Teemat olivat luontomatkailu Keski-Suomessa ja maakuntauran merkitys Keski-Suomen luontomatkailussa. Menetelmät Opinnäytetyön tiedonkeruu suoritettiin teemahaastatteluin ja sähköpostikyselyllä. Tiedonkeruuta edelsi suunnittelu, jolloin pohdimme tutkimuksen tavoitteita ja ongelmia. Tutkimukselle asetettiin pääteemat ja päätettiin, kuinka niitä lähdetään ratkomaan. Tärkeää on miettiä, minkälaista tietoa pitää hankkia ja saada, jotta tutkimuksen tarkoitukseen vastattaisiin. Teemahaastattelussa suunnitellaan tarkkojen kysymyksien sijaan vain teemat, joista haastattelu koostuu. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon, miten valitulta tutkimusjoukolta saadaan parhaiten tarvittava tieto. On siis huomioitava haastattelussa käytettävä kieli, jonka on oltava selkeää ja ymmärrettävää. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Suunnittelussa oli kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka selvitämme haastattelussa käsitteitä ja sanojen merkityksiä. Esimerkiksi ammattisanasto pitää määritellä haastateltavalle, jotta vastaus on luotettava. Ennen varsinaisia haastatteluja toteutimme koehaastatteluja, jotka antoivat viitteitä haastattelun kestosta. Koehaastattelu mahdollisti myös haastattelukysymysten tarkemman läpikäymisen, mikä oli hyödyllistä varsinkin ensimmäisissä haastatteluissa. Haastatteluihin valmistauduimme myös tutustumalla teemahaastattelukirjallisuuteen. Haastattelun etuna on sen joustavuus. Haastattelun yhteydessä haastattelijalla on mahdollisuus toistaa tarvittaessa kysymys, selventää haastateltavalle sanan merkityksiä ja oikaista mahdollisia väärinkäsityksiä. Tällaista mahdollisuutta ei ole esimerkiksi kotiin lähetettävässä kyselylomakkeessa. Haastattelun hyötynä on myös se, että tutkija voi esittää kysymykset haluamassaan järjestyksessä. Haastattelu on tällöin enemmänkin keskustelua, jota haastattelija

9 6 johdattelee loogisesti etenevillä kysymyksillä. Itse haastattelutilanteessa teemat puretaan kysymyksiksi ja haastattelun aikana haastattelua voidaan syventää lisäkysymyksillä. Teemahaastattelussa ei voida kuitenkaan kysellä ihan mitä tahansa, vaan kysymyksillä pyritään saamaan merkityksellisiä vastauksia, jotka vastaavat tutkimuksen tarkoitukseen ja ongelmiin. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 34 35; Tuomi & Sarajärvi 2003, 75, 77.) Toteutus Työtä varten Olli Ristaniemi Keski-Suomen liitosta antoi sopivien yritysten ja henkilöiden nimiä. Haastateltuamme heitä saimme lisää kontakteja, joita lopulta kertyi 28 kappaletta. Maantieteellisesti pyrimme seutukuntien mahdollisimman monipuoliseen käsittelyyn ja luontomatkailun asiantuntijoiden valinnassa laaja-alaiseen näkemykseen luontomatkailusta (Liite 1). Otimme haastateltaviin yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse, sekä tiedustelimme heidän halukkuuttaan osallistua tutkimukseen. Haastatteluihin osallistuville lähetimme haastattelukysymykset etukäteen, jolloin heillä oli mahdollisuus tutustua niihin (Liite 2). Haastattelut ja kyselyt toteutettiin touko-syyskuussa Teimme kahta haastattelua lukuun ottamatta kaikki haastattelut yhdessä, koska yhdessä haastatellessamme saimme hyödynnettyä rivienvälitiedon tehokkaammin. Pystyimme siis palauttamaan mieleen osia haastatteluista, joissa sanottu asia oli tarkoitettu ymmärrettäväksi tietyllä tavalla asian yhteydessä. Keräsimme tutkimusaineiston haastattelemalla kolmeatoista luontomatkailun asiantuntijaa Keski-Suomen alueella. Haastateltaviin kuuluivat: Arto Ahonen, Yrittäjä, Saarijärven eräpalvelut Harri Haljala, Yrittäjä, HimosLomat/HimosSafarit Hannu Harju, Luontoyrittäjä/Ympäristöasiantuntija T:mi Seppo Haukka, Ohjelmapäällikkö, Keski-Suomen liitto Reijo Himanen, Projektipäällikkö, Pohjoisen Keski-Suomen Luontoreitistöhanke Satu Iso-Ahola, Matkailupäällikkö/Toiminnanjohtaja, Saarijärven kaupunki/ Saarijärvi-Viitasaaren seudun matkailu ry

10 7 Mikko Kankainen, Virkistysalue tutkimusjohtaja, Keski-Suomen liitto (Eläkkeellä) Ari Karimäki, Liikuntatoimen johtaja, Jyväskylän mlk Kimmo Karjalainen, Yrittäjä, maakuntaliiton reittimestari Hilkka Lipponen, Liikuntapalvelupäällikkö, Hyvinvointi Peurunka Lea-Elina Nikkilä, Yrittäjä, Haapalehdon tila Leena Pajala, Matkailukoordinaattori, Keski-Suomen liitto Mirja Piispanen, Projektipäällikkö, Witas Oy/SaViMa hanke matkailumarkkinointihanke Tapahtumapalvelut Fern Oy. Työmme sisälsi varsinaisen selvitystyön lisäksi kaksi pienempää selvitystä maakuntauran käyttäjäkunnalle ja kuntasektorille. Lisäksi teimme haastattelun maakuntauran historiasta ja sen vaiheista. Kuntien liikunta- ja virkistystoimen vastaaville suunnattu kysely tehtiin sähköpostikyselynä. Kysely muokattiin haastattelurungosta sopivaksi, jotta saisimme selville maakuntauran kunnossapidollisia asioita. Kyselyt lähetettiin yhdeksälle liikuntavastaavalle Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan, Jämsän, Laukaan, Muuramen, Pihtiputaan, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken kuntaan, joista kahdeksan vastasi. Valitsimme nämä kunnat, koska maakuntaura kulkee niiden alueiden läpi koko maakunnan pituudelta. Ruohonjuuritason käyttäjänäkökulman hankimme haastattelemalla kuutta Keski-Suomen maakuntauralla liikkuvaa. Suoritimme haastatteluista kaksi maakuntauralla ja loput neljä haastateltavien työpaikoilla. Haastattelut tehtiin liikkujia varten muokatun haastattelurungon avulla teemahaastattelemalla. Halusimme syventää työtämme maakuntauralla liikkuvien näkemyksillä saadaksemme aktiiviliikkujan mielipiteen uraan liittyvistä kysymyksistä. Haastateltavat valittiin summittain. Keski-Suomen maakuntaurasta ei ole juurikaan kirjoitettua aineistoa, joten tiedot maakuntaurasta perustuvat erilliseen asiantuntijahaastatteluun. Haastattelumenetelmänä oli teemahaastattelu (Liite 3). Haastateltavana oli Keski- Suomen liitolla vuosina ulkoilureittisihteerinä toiminut Seppo

11 8 Haukka. Hän oli luomassa Keski-Suomen maakuntauraa ensi hetkistä lähtien ja on ollut aktiivisesti kehittämässä sitä aina siihen saakka kunnes Keski- Suomen liiton vetovastuu uran kehittämisestä päättyi vuonna Tutkimusympäristö ja tutkimuksen ilmapiiri Haastattelu voidaan toteuttaa esimerkiksi toimistossa, jolloin haastattelutilanne on yleensä hiljainen ja rauhallinen. Yleisempää on, että haastattelu suoritetaan haastateltavan kotona. Kotihaastattelussa haastattelija joutuu arkipäivän tilanteiden keskelle, jolloin tutkittava saattaa haastattelun aikana esimerkiksi tehdä arkiaskareitaan. Haastattelijan pitää tällöin kuitenkin ottaa huomioon, että kotiaskareet eivät häiritse haastattelutilannetta. (Hirsjärvi & Hurme 2000, ) Tässä opinnäytetyössä haastattelut pidettiin rauhallisessa ympäristössä, yleensä haastateltavien työpaikalla. Haastattelut etenivät keskustelunomaisesti teemojen mukaan, ja tarvittaessa tarkensimme kysymyksien merkityksiä lisäkysymyksien avulla. Teemat eivät edenneet loogisesti, koska kysymysten järjestys vaihteli haastateltavien vastausten mukaan. Haastateltavat vastasivat kysymyksiin toisinaan hyvin laajasti ja eksyivät aiheesta, mutta toisaalta se toi syvyyttä haastatteluun. Haastattelut nauhoitettiin. Haastattelun nauhoituksen tarkoituksena oli tulosten analysoinnin pysyminen luotettavana. Teimme haastattelun aikana havainnoistamme muistiinpanoja, jotka auttoivat haastattelutilanteiden mieleen palauttamista myöhemmän analysoinnin aikana. Keskimääräinen haastatteluaika oli yksi tunti. 2.2 Tutkimusaineiston analysointi Teemahaastattelun kautta saatu materiaali on yleensä runsas ja elämänläheinen. Juuri tämän vuoksi aineiston analysointi on mielenkiintoista ja samalla haastavaa. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 135.) Aineiston analysoinnin tarkoitukse-

12 9 na on tuoda aineistoon selkeyttä ja antaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta. Analysoinnin avulla aineisto tiivistetään, mutta ei silti kadoteta sen sisältämää informaatiota. (Eskola & Suoranta 1996, 104.) Yleisenä ohjeena aineiston käsittelyssä pidetään, että sen analysointi tapahtuisi mahdollisimman pian keruuvaiheen jälkeen. Kuitenkin tutkija voi tarvita joidenkin ongelmien ymmärtämiseen ja ilmiöiden kypsyttelyyn enemmän aikaa ja etäisyyttä. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 135.) Tässä opinnäytetyössä analysoimme haastattelujen aineiston yhdessä. Heti haastatteluiden jälkeen kävimme läpi haastattelumuistiinpanoja sekä nauhoituksia varmistaaksemme, että tarvittava informaatio on kerätty. Haastattelumateriaalin käsittelyn aloitimme kaksi viikkoa viimeisen haastattelun jälkeen. Aineiston analysointi alkoi siis nauhoitettujen haastatteluiden kuuntelulla. Materiaalin käsittelyssä on tutkijalla valittavana kaksi tapaa. Aineisto voidaan purkaa nauhoilta tarkaksi puhtaaksikirjoitetuksi tekstiksi tai tekstin kirjoittamisen sijaan nauhoilta voidaan tehdä suoraan päätelmiä. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 138.) Valitsimme käsittelytavaksi suoraan nauhalta tehtävän päättelyn. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Sillä tarkoitetaan menetelmää, jossa aineistoa tiivistämällä tuloksia voidaan kuvata lyhyesti ja yleistävästi. Kyseisen menetelmän avulla aineistosta voidaan erottaa samankaltaisuudet ja eroavaisuudet. Sisällönanalyysissa olennaista on tuoda esille aineiston merkitykset, tarkoitukset, seuraukset sekä yhteydet. Sisällönanalyysin vaiheisiin kuuluvat analyysiyksikön valinta, aineiston redusointi, aineiston klusterointi, abstrahointi, kvantifiointi sekä sisällönanalyysin luotettavuuden arviointi. On otettava huomioon, että prosessin eri vaiheet voivat esiintyä samanaikaisesti. (Janhonen & Nikkonen 2001, ) Aineistolähtöisen sisällönanalyysin ensimmäinen vaihe on analyysiyksikön määrittäminen. Analyysiyksikön valintaa ohjaavat aineiston laatu ja tutkimustehtävät. Analyysiyksiköksi soveltuu usein ajatuksellinen kokonaisuus, joka voi olla kokonainen virke. (Janhonen & Nikkonen 2001, ) Työssämme haastatteluteemojen apuna oli tukikysymyksiä, joiden alle saimme klusteroitua haastateltavilta saadut analyysiyksiköt. Analyysiyksikköinä olivat haastatelta-

13 10 vien näkemykset, jotka tulivat esille kokonaisissa virkkeissä. Aineiston redusoinnilla eli pelkistämisellä tarkoitetaan olennaisiin tutkimusongelmiin liittyvien vastausten etsimistä. (Janhonen & Nikkonen 2001, 28; Tuomi & Sarajärvi 2003, ) Tässä työssä teimme aineiston kuuntelun perusteella erilliset muistiinpanolomakkeet jokaisesta haastattelusta erikseen. Tämän jälkeen summasimme kaikkien haastatteluiden analyysiyksiköt tukikysymysten alle, mistä muodostui kaikki haastattelut yhdistävä muistiinpanolomake. Pelkistämisen jälkeen toteutetaan aineiston klusterointi eli ryhmittely, jossa etsitään pelkistettyjen ilmaisujen eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä. Ryhmittelyn vaiheessa samaa tarkoittavat ilmaisut yhdistetään samaan kategoriaan. (Janhonen & Nikkonen 2001, 28; Tuomi & Sarajärvi 2003, ) Tässä työssä käytettiin myös abstrahointia eli käsitteellistämistä. Käsitteellistämisellä yhdistetään samansisältöiset kategoriat toisiinsa. Abstrahoinnin lisäksi kategoriat kvantifioitiin. Kvantifiointimenetelmällä lasketaan, kuinka monta kertaa kategorian sisältämä asia ilmenee aineistossa tai kuinka moni tutkittavista ilmaisee kyseisen asian. (Tuomi & Sarajärvi 2003, , ) Tässä työssä käytettiin ensimmäistä kvantifiointitapaa. Kategorioiden yhdistely selkiytyi, kun käsittelimme tuloksia numeraalisilla arvoilla sekä suorilla lainauksilla. Sisällönanalyysin haasteena on aineiston pelkistäminen sellaiseksi, että se kuvaa mahdollisimman luotettavasti tutkittavaa asiaa. Luotettavuuden kannalta sisällönanalyysin ongelmana on se, että tulos perustuu tutkijan subjektiiviseen näkemykseen. (Janhonen & Nikkonen 2001, ) Työssämme luotettavuutta lisäävät suorat lainaukset ja kummankin osallistuminen aineiston kuunteluun ja suorien lainauksien valintaan. Tähän selvitykseen suorat lainaukset valittiin lisäämään tutkimuksen luotetta vuutta, elävöittämään tekstiä sekä tuomaan tutkimuksen tuloksista esille yhtäläisyydet ja poikkeavuudet. Opinnäytetyömme on perustaltaan laadullinen, vaikka tulosten analysoinnissa on käytetty apuna määrällisen tutkimuksen menetelmää. Määrälliselle tutkimukselle ominaista on tutkittavien suuri määrä ja tulosten esittäminen numeroin. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 133.) Työssämme kohdejoukko on

14 11 melko pieni ja tulosten analysoinnissa painottuu enemmän laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysi. Tämän vuoksi työssä käsitellään ainoastaan laadullisen tutkimuksen määrittelyä. 2.3 Laadullinen tutkimus Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kerätä tietoa jostakin tietystä ilmiöstä ja analysoida ilmiön tulokset tekstin muotoon. Tutkimusaineistoa voidaan kerätä monilla eri tavoilla, esimerkiksi haastattelemalla. Tutkimukseen liittyvää teoriatietoa kerätään kirjallisuudesta ja sitä verrataan tutkimuksesta saatuihin tuloksiin. (Eskola & Suoranta 1998, 15.) Kirjallisuuden teoriatieto antoi meille taustaa tutkittavasta aiheesta. Laadullista tutkimusta aloittaessa tutkijoilla on jokin pääolettamus tai teoriakäsite, johon lähdetään hakemaan vastauksia (Eskola & Suoranta 1998, 73). Yleensä tämä olettamus perustuu joko omaan kokemukseen tai ennakkokäsityksiin. Tutkijoiden henkilökohtaiset pohdinnat ovat myös olennainen osa laadullista tutkimusta (Eskola & Suoranta 1998, ) Laadullisessa tutkimuksessa ei ole tarkoitus pyrkiä tilastollisiin yleistyksiin, vaan pyritään ennemminkin ymmärtämään toimintaa ja kuvaamaan tiettyä ilmiötä (Tuomi & Sarajärvi 2003, 87). Laadullisen tutkimuksen aineiston koolla ei ole siis suoranaista vaikutusta tutkimuksen onnistumiseen. Aineiston tehtävänä on tukea tutkijoiden käsittelemää ilmiötä ja sen ymmärtämistä. Tutkittavien henkilöiden lukumäärän sijaan tärkeämpi merkitys on huolellisella henkilöiden valinnalla. Oleellista on, että tutkittavilla henkilöillä tarpeeksi tietoa tai kokemusta tutkittavasta ilmiöstä. Tässä työssä haastateltavilla henkilöillä on ammatillista näkemystä ja kontaktipintaa käsiteltyihin teemoihin. Kun tutkimuksen otanta on pieni, pyritään tuloksia analysoimaan perusteellisesti, jolloin tutkimuksen laadullisuus tulee vahvasti esille (Eskola & Suoranta 1998, 18, 62.) Jotta tutkimuksen laadullinen analysointi onnistuisi, on myös tutkijoilla oltava tietoa tai kokemusta tutkittavasta ilmiöstä (Tuomi & Sarajärvi 2003, 87). Työn validiutta voidaan tarkentaa käyttämällä tutkimuksessa useita menetelmiä (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2000, 215). Opinnäytetyötä varten perehdyimme luontomatkailuun ja sitä kä-

15 12 sittelevään kirjallisuuteen, lehtileikkeisiin, tv-ohjelmiin, sekä maakuntauraan sen eri maastokohdissa eri vuodenaikoina. Tutkimuksen tulosten analysointiin liittyy olennaisesti luotettavuuden arviointi. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaa koko tutkimusprosessi eri vaiheineen. Lisäksi tutkija itse on olennainen osa luotettavuuden arviointia. Usein tulosten yleistettävyys ja tutkimuksen edustavuus ovat laadullisen tutkimuksen eniten epäillyt seikat. (Eskola & Suoranta 1996, 165.) Tämän työn luotettavuutta vahvistaa se, että haastattelut suoritettiin kahta haastattelua lukuun ottamatta yhdessä. Tästä johtuen haastattelurunko ja tyyli pysyivät samanlaisina. Lisäksi työn luotettavuutta vahvistaa se, että selvitystyön aineiston keräämiseen sekä erityisesti tulosten analysoimiseen ja tulkitsemiseen osallistui kaksi henkilöä. Luotettavuutta lisäsi myös haastattelujen äänittäminen, jolloin saatu tieto pystyttiin tarkistamaan myöhemmin nauhalta. Analysointivaiheessa kuuntelimme haastattelumateriaalin yhdessä, välttääksemme väärintulkitsemista. Suoria lainauksia valittaessa huomioitiin niiden oikea tulkinta. Tutkimustulosten analysointi on tehty ainoastaan haastattelumateriaalista, eikä aikaisemmilla tutkimuksilla tai teorialla ole ollut vaikutusta selvitystyöstä saatuihin tuloksiin. Tämä vahvistaa työn aineistokeskeisyyttä. Työssämme haastattelumateriaalin tarkka läpikäyminen sekä huolellinen sisällönanalyysi teoriaan pohjautuen varmistivat tulosten todeksi vahvistettavuuden. Tällä tarkoitetaan tutkimustulosten perustumista tutkittuun aineistoon eikä pelkästään tutkijan käsityksiin. (Janhonen & Nikkonen 2001, 72.) Tässä selvitystyössä tekijöiden omat asenteet ovat kuitenkin vaikuttaneet tutkimusongelmien valintaan. Valitsimme tutkimusongelmiksi teemoja, jotka koimme olennaiseksi tässä selvityksessä. Tutkimuksen tulosten merkityksellisyyden arvioinnissa tutkijan on tärkeää ymmärtää tutkittavien toimintoja ja niiden liittymistä erityiseen tilanteeseen (Janhonen & Nikkonen 2001, 73). Tässä työssä merkityksellisyyttä huomioitiin perehtymällä aiheeseen liittyvään teoriaan. Siirrettävyydellä tarkoitetaan sitä, miten tulokset siirretään toiseen kontekstiin niin että sisältö pysyy samana (Janhonen & Nikkonen 2001, 73). Tässä selvitystyössä siirrettävyyttä pohdit-

16 13 taessa on huomioitava voidaanko tämän työn tuloksia hyödyntää Suomen muissa pitkissä runkoreitistöissä. 3 LUONTOMATKAILU SUOMESSA Luontomatkailun käsitteet ja sisältö Luontomatkailulle on olemassa monta määritelmää, sekä väljempiä että tiukempia. Ympäristöministeriön vuonna 2000 asettama Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämistyöryhmä (VILMAT) määrittelee kaiken luontoon tukeutuvan matkailun luontomatkailuksi. Saarisen mukaan luontomatkailu on matkailua jonka vetovoimaisuus ja aktiviteetit perustuvat oleellisilta osiltaan luonnonympäristöön ja siellä toteutettavaan toimintaan. Tärkeää luontomatkailussa on myös luontokohteen vetovoimaisuudesta huolehtiminen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Suppeimmillaan luontomatkailu rinnastuu niin sanottuun ekomatkailuun, jossa esitetään hyvin tarkat ekologiaan ja etiikkaan perustuvat kriteerit sekä ympäristölle että siellä liikkumiselle. Laajasti katsottuna luontomatkailuun sisältyy muun muassa mökkeily, laskettelu ja moottorikelkkasafarit. (Koivula & Saastamoinen. 2005, 11.) Kuviosta 1 näkyy luontomatkailun asema muihin matkailun muotoihin verrattuna. Tässä opinnäytetyössä luontomatkailu määritellään lihasvoimin tapahtuvaksi luonnossa liikkumiseksi, jossa ympäristö otetaan huomioon ja toimitaan ekologisesti.

17 14 KUVIO 1. Luontomatkailun asema suhteessa sitä lähellä oleviin matkailun muotoihin (Hemmi 2005, osa 1, 334.) Luontomatkailussa yhdistyy luonnon virkistyskäyttö ja matkailu. Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan luonnossa vapaa-ajan viettämistarkoituksessa tapahtuvaa liikkumista sekä tilapäistä oleskelua luonnossa, uimista, lyhytaikaista telttailua, marjojen ja sienten poimimista, joutenoloa tai luonnonharrastusta. Luonnon virkistyskäyttöön lasketaan mukaan myös virkistäytymistarkoituksessa tapahtuva vapaa-ajan asuminen, vapaa-ajan kalastus ja metsästys sekä motorisoitu luonnossa liikkuminen, kuten moottorikelkkailu ja veneily. Luonnon virkistyskäytöstä lukeutuu luontomatkailuun lähes kaikki se, joka ei ole päivittäistä lähivirkistystä. Näin ollen muun muassa matkailuun liittyvä lomaasuminen ja sen yhteydessä tapahtuva virkistyskäyttö katsotaan luontomatkailuksi. (Ympäristöministeriö 2002, 7.) Luontomatkailua voidaan pitää myös liikuntamatkailuna, sillä luontomatkailun osana on usein kuntoa kohottava ja virkistävä vaikutus. Liikuntamatkailu Suomessa on hyvin luontosidonnaista, eikä ole verrattavissa esimerkiksi tiheästi asutun Keski-Euroopan liikuntamatkailuun, jossa liikuntamatkailu tapahtuu

18 15 pitkälle muokatuissa luontoympäristöissä tai sisätiloissa. (Sievänen 2001, 91). Luontomatkailuaktiviteetit ovat kotipaikkakunnan ulkopuolella sekä aidossa että kestävän kehityksen periaattein muokatussa luonnonympäristössä lihasvoimin tapahtuvaa toimintaa. Esimerkiksi golfia ja laskettelua ei näin ollen lueta luontomatkailuaktiviteetiksi, sillä ne tapahtuvat rakennetussa luonnonympäristössä. (Hemmi 1995, ) 3.1 Aktiviteetit ja harrastukset luontomatkoilla Aikuisväestön yleisimpiä luontoliikuntamotiiveja ovat rentouttavan ja vapauttavan kokemuksen hankkiminen, luonnon ja raittiin ilman kokeminen sekä kunnon, terveyden ja suorituskyvyn lisääminen. Liikunnalla on myös sosiaalinen merkitys. (Hemmi 2005, osa 2, 292.) Toiminta ja ympäristötekijät muodostavat yhdessä matkailuelämyksiä, minkä vuoksi erilaiset ulkoiluharrastukset ovatkin merkittävässä asemassa luontomatkailussa. Suomalaiset suosivat aktiviteettimuotoina kävelyä, lenkkeilyä, uintia ja pyöräilyä. Sen sijaan kiinnostuksen sienestykseen, marjastukseen ja metsästykseen odotetaan laskevan. (Koivula & Saastamoinen 2005, 66.) Kesämökkejä maassamme on lähes ja niillä oleskelu on yli 2,5 miljoonalle suomalaiselle tapa olla lähellä luontoa (Tilastokeskus 2004). Näin ollen luontomatkailuaktiviteettejä harrastetaan usein kesämökkeilyn yhteydessä (Ympäristöministeriö 2002, 12). Jyväskylän yliopiston toteuttaman Liikuntapaikkapaikkapalvelut ja kansalaisten tasa-arvo -tutkimuksen mukaan suosituimmat lajit aikuisväestön keskuudessa ovat jo vuosia olleet kävelylenkkeily (noin kaksi miljoonaa harrastajaa), pyöräily (noin harrastajaa), hiihto (noin harrastajaa) sekä uinti (noin harrastajaa). Sauvakävely nousi seitsemänneksi suurimmaksi lajiksi noin harrastajallaan. Kävelyn sekä juoksulenkkeilyn suosio on laskenut suunnilleen sauvakävelijöiden määrän verran. (Karimäki 2004, 14.)

19 16 Elämyksellisyys ja elämysten tarjonta ovat yleistyneet 2000-luvulla matkailumarkkinoinnissa. Ohjelmapalveluyritykset ja luontomatkailualueet ovat erityisesti omaksuneet elämysmatkailun ja elämystuotteet imagonsa perustaksi. Viime vuosikymmenen aikana maahamme on perustettu satoja uusia ohjelmapalveluyrityksiä, joiden palvelutuotanto pohjautuu luontoon. Suomessa arvioidaan olevan nykyään noin 500 pääasiallisesti ohjelmapalveluita tarjoavaa yritystä. Suosituimmat aktiviteetit ovat moottorikelkkasafareiden lisäksi muun muassa koira- ja porovaljakkoajelut, maastohiihto, ruskamatkailu, kiipeily, maastopyöräily, kalastus ja luonnossa vaeltaminen. (Saarinen ym. 2002, ) Luontomatkailijat Ulkoilu ja muu luonnossa virkistäytyminen ovat perinteisesti olleet osa suomalaista elämäntapaa ja vapaa-ajan viettoa. Vuonna 2000 toteutetun luontomatkailun kysyntä - tutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia suomalaisista tekee vuoden aikana vähintään yhden sellaisen luontomatkan, joka sisältää myös yöpymisen. Vilkkain kausi luontomatkailussa on kesä ja luontomatkan keskimääräinen kesto on 4-5 vuorokautta. Matkakohde sijaitsee yleisimmin maaseudulla tai haja-asustusalueella. Keski-ikäiset ovat tyypillisiä luontomatkailijoita maassamme. Yli puolessa suomalaisten tekemissä luontomatkoista matkaseurana on oma perhe. (Sievänen 2001, ) Kiinnostus luontomatkailuun on suurta, sillä 48 prosenttia kyseiseen tutkimukseen osallistuneista suomalaisista arvioi lähtevänsä vuoden sisällä luontomatkalle ja lisäksi 26 prosenttia tekee mahdollisesti luontomatkan lähivuosien aikana. Varsinaisten virkistysalueiden asema on merkittävä kotimaisten luontomatkailijoiden keskuudessa, sillä suurin osa luontomatkailijoista suunnittelee seuraavaa matkaa erityisesti kansallispuistoon, vaellusreiteille, retkeilyalueelle tai metsästys- ja kalastuskohteeseen. (Emt, ) LVVI -tutkimuksen (Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi) mukaan kotimaiset luontomatkailijat suhtautuvat melko kielteisesti virkistysalueiden ja -palveluiden maksullisuuteen, sillä näiden alueiden ja palveluiden yllä-

20 17 pito koetaan yhteiskunnan velvollisuudeksi. Luontomatkailijat eivät ole halukkaita maksamaan marjastus- ja sienestysmahdollisuudesta tai ulkoilureittien ja hiihtolatujen käytöstä. Sen sijaan luonto-opastus ja autiotupien ja tulipaikkojen käyttö ovat sellaisia palveluja, joista luontomatkailijat ovat halukkaampia maksamaan. Matkailijoista suurin osa on myös valmis tukemaan alueiden kulttuuri- ja luontoarvojen säilymistä jälkipolville tai suojelua alkuperäisluonnon säilyttämiseksi. Mikäli palvelut muuttuisivat maksullisiksi, on mahdollista että retkeily siirtyisi alueille joilla maksua ei peritä. Tämän seurauksena valtion mahdollisuudet ohjata ja ehkäistä retkeilyn ja matkailun ympäristökuormitusta vaikeutuisivat. (Emt ) 3.2 Merkittävimmät luontomatkailukohteet Kotimaiset luontomatkailijat matkustavat pääsääntöisesti metsäisille alueille, jotka soveltuvat hyvin monenlaiseen matkailuun, ulkoiluun ja virkistäytymiseen. Suomalaiset arvostavat luonnontilaista ympäristöä, puhdasta ja kaunista luontoa sekä vesistöjen läheisyyttä, minkä vuoksi valtion omistamat luonnonsuojelu- ja virkistysalueet ympäristöineen ovat suosittuja luontomatkailukohteita. Suomessa luonnonsuojelu- ja virkistysalueisiin kuuluvat kansallispuistot, valtion retkeily- ja erämaa-alueet ja muut luonnonsuojelualueet, joilla liikkuminen on sallittua sekä muut virkistykseen varatut alueet. (Karjalainen 2005, 10.) Nykyään Suomessa on 35 kansallispuistoa, 19 luonnonpuistoa, 7 valtion retkeilyaluetta ja 12 erämaa-aluetta lukuisten muiden luonnonsuojelualueiden ohella. Maamme retkeily- ja suojelualueet sijaitsevat pääsääntöisesti Pohjoisja Itä-Suomessa, joissa on ympäristötekijöiltään kenties parhaat edellytykset luontomatkailulle, mutta toisaalta nämä alueet sijaitsevat suhteellisen kaukana kasvukeskuksista ja kuluttajista. Keski-Suomen valtti on sen läheinen sijainti, joten sillä on potentiaalia nousta merkittäväksi luontomatkailualueeksi. Luontomatkoista lähes kolmannes kohdistuu Pohjois-Suomeen ja seuraavaksi yleisin matkakohde on Etelä-Suomi. Keski-Suomeen matkoista kohdistuu noin kymmenesosa. Metsähallitus hoitaa lähes kaikkia maamme retkeily- ja suojelualueita. (Sievänen 2001, 125; Hemmi 2005, osa 2, 113.)

Kuinka suomalaiset ulkoilevat?

Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Luonnon virkistyskäyttö Kuinka suomalaiset ulkoilevat? Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Valtakunnallinen ulkoiluseminaari Heureka, Vantaa, 1.12.2011 Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen

Lisätiedot

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003

Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoilu Iäkkäät ja ulkona liikkuminen-seminaari Helsinki 14.10.2003 Iäkkäiden ulkoiluun osallistuminen I Mökkeily Marjastus Veneily Kalastus Sienestys Puiden keräily 45-64 vuotiaat 65-75 vuotiaat

Lisätiedot

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta

Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tulevaisuuden virkistys ja hyvinvointi tulevat luonnosta Tuija Sievänen Luonnosta voimaa ja hyvinvointia seminaari 25.3.2014 Haltia, Nuuksio Luonnon virkistyskäytön tutkimus Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

Luontomatkailun kohdealueen valinta

Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatkailun kohdealueen valinta Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia -seminaari 9.11.2005 Maija Huhtala Helsingin yliopisto Luontomatkailun kohdealueen valinta Luontomatka: Yöpymisen sisältävä kotimaassa

Lisätiedot

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa

Virkistyskäytön muutokset Pohjois- Suomessa Virkistyskäytön muutokset Suomessa Luontomatkailun ja -virkistyksen tutkimuspäivä Lapin yliopisto 22.10.2010 Tuija Sievänen Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät

Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta tarkastelussa pienriistan metsästäjät Ympäristöakatemia 4.9.2015 Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita: Liikkumattomuus

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen

Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain. Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen Luonnon virkistyskäyttö maakunnittain Tuija Sievänen Eija Pouta Marjo Neuvonen Tutkimuksen tavoitteet maakuntien väestöjen ulkoilukäyttäytymisen yhtäläisyyksien ja erojen tarkastelu maakuntaryhmien muodostaminen

Lisätiedot

Ulkoilun tulevaisuudenkuvat ja ennusteet Osa 1

Ulkoilun tulevaisuudenkuvat ja ennusteet Osa 1 Ulkoilun tulevaisuudenkuvat ja ennusteet Osa 1 Ulkoilu- ja luontomatkailututkimuksen katselmus 9.11.2005 Tuija Sievänen ja Eija Pouta Seurantatutkimuksen nykytila Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen

Lisätiedot

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa Konnevesi 14.3.2017 Maija Mikkola 2 Mikä on Metsähallitus? valtion liikelaitos, jolla on sekä liiketoimintaa että julkisia hallintotehtäviä liiketoimintaa Metsähallitus

Lisätiedot

Ulkoilun tulevaisuuden kuvat ja ennusteet Suomessa

Ulkoilun tulevaisuuden kuvat ja ennusteet Suomessa Ulkoilun tulevaisuuden kuvat ja ennusteet Suomessa Osa 2: Ennusteet Eija Pouta, Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen Petteri Järvinen (1996): Ennustamisesta Sanotaan, että ennustaminen varsinkin tulevaisuuden

Lisätiedot

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN

LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit

Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Virkistyskalastajien harrastajaprofiilit Luontomatkailusymposiumi Rokua 19.-20.4.2005 Marjo Neuvonen, Tuija Sievänen & Eija Pouta Kalastukseen osallistuminen 46% osallistuu (miehistä 59%, naisista 33%)

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden

Lisätiedot

Vesillä virkistäytyjien profiilit

Vesillä virkistäytyjien profiilit Vesillä virkistäytyjien profiilit Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta Keitele-Päijänne vesistömatkailuseminaari Jyväskylä 11.11.2003 LVVI-tutkimus Väestökysely in 1998-2000 Otos 12 000 suomalaista,

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma

Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma Virkistyskäytön ja luontomatkailun näkökulma Liisa Tyrväinen MMT, prof., Metla Eeva Koivula MH, yhteyspäällikkö Lusto Tutkijoiden metsäpalaveri VII 17.11.2005 Virkistäytyminen metsäluonnossa! Vakinaisen

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

KARJALAN KIERROS RETKEILYREITISTÖ POHJOIS-KARJALAN LUONTOMATKAILUSSA

KARJALAN KIERROS RETKEILYREITISTÖ POHJOIS-KARJALAN LUONTOMATKAILUSSA KARJALAN KIERROS RETKEILYREITISTÖ POHJOIS-KARJALAN LUONTOMATKAILUSSA Sari Karjalainen Opinnäytetyö Kesäkuu 2005 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-,

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta

Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Hyvinvointia ja aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailta Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Mikko Rautiainen Erikoissuunnittelija, Metsähallitus 1 Taustaa Yhteiskunnallisia haasteita Talouden alamäki, maaseudun

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus

Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Lähiluonnon saavutettavuus ja ulkoiluaktiivisuus Kuva: Anni Ruotsalainen Marjo Neuvonen, Susan Tönnes, Tuija Sievänen ja Terhi Koskela METLA Suomalaisten lähiulkoilu Määritelmä = ulkoilua, liikuntaa ja

Lisätiedot

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä

ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA. REILA-hanke Rovaniemellä ULKOILUREITEISTÄ, NIIDEN KÄYTÖSTÄ JA JOKAMIEHENOIKEUKSISTA REILA-hanke Rovaniemellä 12.5.2016 SUOMEN LATU Ulkoilun keskusjärjestö 80 000 jäsentä 200 jäsenyhdistyksessä Tavoitteena liikuttaa Suomessa asuvia

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja

Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja Ulkoilijoiden harrastajaprofiileja Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen Metla Eija Pouta MTT Ulkoiluharrastajien tarkasteluja LVVI -aineiston avulla: veneilijät (n=2737) marjastajat (n=5167) sienestäjät (n=

Lisätiedot

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014

LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 LUONTOMATKAILUYRITYS mikä se on? Leena Petäjistö 25.03. 2014 Taustaa Luontomatkailuyrityksiä tutkittu suhteellisen vähän Yleispätevä luontomatkailun määritelmä on puuttunut Ei ole tilastoitu Suppeat ja

Lisätiedot

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset

LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset LVVI: Ulkoilun koetut hyvinvointivaikutukset Tarkoitus subjektiivisen hyvinvoinnin näkökulma ulkoiluun viimeisimmän lähiulkoilukerran ja luontomatkan hyvinvointikokemukset ulkoilukokemusten yhteys psyykkiseen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä Kymenlaakson matkailuparlamentti 17.10.2017 Matti Hovi Puistonjohtaja Luontopalvelut Suomen kansallispuistot 2017 40 kansallispuistoa (Hossa ei

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta?

Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Virkistyskalastus-aikuisen miehen valinta? Harrastavatko naiset ja nuoret? Kalastuksen tulevaisuus? Kestävä kalastus -seminaari 28.11.2001, Mikkeli Kalastukseen osallistuminen Kaikki Miehet Naiset Nuoret

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014

Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä

Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä Tulokset syksyllä 2012 toteutetusta Sipoonkorven kansallispuiston kehittämiseen liittyvästä pehmogis-kyselystä 1 Kyselyn y sisältö 1. Etusivu, jolla tietoa alueen suunnittelusta ja kyselystä 2. Taustatiedot

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

Metsien monikäyttö ja PEFC

Metsien monikäyttö ja PEFC Metsien monikäyttö ja PEFC Eki Karlsson 5.11.2013 Sisältö Suomen Latu Kuka liikkuu metsissä? KMO Elämänlaatutyöryhmän tulokset Metsien monikäyttö ja sen rooli PEFC:ssä 6.11.2013 6.11.2013 SUOMEN LATU Suomen

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013

Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy. Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEO & Inlike Oy Markkinatutkimus Murmanskin alueella 2013 Tutkimuksesta yleensä Tämä on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOn ja Inlike Oy:n tilaaman Muurmanskin

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

JÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ. -kävijäkyselyn analyysi. Johdanto

JÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ. -kävijäkyselyn analyysi. Johdanto JÄÄSKELÄN ALUEEN KÄYTTÖ -kävijäkyselyn analyysi Johdanto Jyväskylän maalaiskunnan liikuntapalvelut toteutti syksyllä 24 kyselyn Touruvuoren, Savonmäen ja Jääskelän alueiden käytöstä. Kyselyssä sovellettiin

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.

Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu. Luonnon virkistyskäytön merkitys Suomessa Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu ry eki.karlsson@suomenlatu.fi www.suomenlatu.fi Esityksen sisältö Suomen Latu ry ja näkökanta luonnon virkistyskäyttöön

Lisätiedot

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia  Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1 Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia www.outdoorsfinland.com Lisätietoja: Pirjo Räsänen pirjo.rasanen@lamk.fi 044 708 1242 Skype: pirjorasanen1 1 2 3 21.10.2015 2 21.10.2015 3 Liiketoimintapoten tiaali

Lisätiedot

Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu

Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu Valtakunnallinen ulkoiluseminaari 1.12.2011 Tuija Lankia ja Eija Pouta tuija.lankia@mtt.fi eija.pouta@mtt.fi Kuva: Janne Artell Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN 11.6.2009 Pirjo Seurujärvi 2 Inarin retkeilyalue pähkinänkuoressa - Pinta-ala 121 820 ha - Vettä 68 450 ha - Maata 35 440 ha - Retkeilyn rakenteita - Tuvat yht. 12 -

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä 12.11.2013

FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto. Lahden tiedepäivä 12.11.2013 FT Riikka Puhakka Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Johdanto Luonto tuottaa ihmisille hyvinvointia Luontokokemukset ja läheinen suhde luontoon edesauttavat

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

MÄNNIKKÖMETSÄT JA RANTOJEN RAIDAT -Keskisuomalaiset ulkoilijoina

MÄNNIKKÖMETSÄT JA RANTOJEN RAIDAT -Keskisuomalaiset ulkoilijoina Keski-Suomen Liitto Julkaisu B 132 MÄNNIKKÖMETSÄT JA RANTOJEN RAIDAT -Keskisuomalaiset ulkoilijoina Ari Karimäki Jyväskylä 2004 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puh. 014-652

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

ARVOISA LUONTOMATKAILUALAN YRITTÄJÄ,

ARVOISA LUONTOMATKAILUALAN YRITTÄJÄ, ARVOISA LUONTOMATKAILUALAN YRITTÄJÄ, Kirje sisältää kyselylomakkeen, joka on osa Karjaanjoki Life-projektia. Olemme yrittäneet lähettää kyselyn kaikille Karjaanjoen vesistön valuma-alueen luontomatkailualan

Lisätiedot

VIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot

VIRKISTYS 8.8.2007. Virkistysarvot VIRKISTYS 8.8.2007 Virkistysarvot Keski-Suomen maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä 16.5.2007) Vahtivuoren suunnitellulla jätteenkäsittelyalueella tai sen läheisyydessä ei ole virkistykseen liittyviä

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa Sanna-Kaisa Rautio, Metsähallitus luontopalvelut 6.10.2016 Luontoliikunta kustannukset Luontoliikunta Liikkumista joko aidossa tai osittain rakennetussa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia 1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15 Porkkalan suojelualueet Kirkkonummi 25.2.15 Metsähallituksen tekninen selvitys Toimeksianto ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle: selvittää Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu Eija Pouta Tarjolla tänään Miksi virkistyskäyttöä tulee arvottaa? Mistä virkistyskäytön arvo muodostuu? Kuinka

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina

Pyöräilyn kehittämisiä. Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Pyöräilyn kehittämisiä Ylöjärven ja Kangasalan pilotit vertailtavina Tampereen seudun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman eräs kärkihanke oli kuntakohtaisten kehittämisohjelmien laatiminen Piloteiksi

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy?

Kuva: Usko Juntunen. Mistä polku löytyy? Kuva: Usko Juntunen Mistä polku löytyy? Mistä reittitarjonta löytyy? Kuntien tiedotus ulkoilupaikoista ja reiteistä? Valtakunnallinen tieto maastopyöräilymahdollisuuksista? Kartat ja reittisovellukset

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa 15.02.2017 Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa Ylläksen matkailu on luontomatkailua Luontomatkailu ei rajoitu pelkästään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueelle Luonto,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset

Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset Luontotyypit kesäreittien varrella Levin kesäreittiverkoston analyysin tulokset Marja Uusitalo Esa Huhta Vesa Nivala Yritystyöpaja 14.1.2016 Levi Tutkimuksen tausta 2 Teppo Tutkija 28.1.2016 Luonto- ja

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot