Pormestareiden ilmastositoumuksen Kestävän energiankäytön ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pormestareiden ilmastositoumuksen Kestävän energiankäytön ohjelma"

Transkriptio

1 Dnro: TRE:2416/2012 Hyväksytty kaupunginhallituksessa kaupunki Pormestareiden ilmastositoumuksen Kestävän energiankäytön ohjelma

2 Tiivistelmä kaupunginvaltuusto päätti , että kaupunki liittyy EU:n pormestareiden ja kaupunginjohtajien yleiskokoukseen vuoden 2009 alussa. Sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvä Kestävän energiankäytön ohjelman ensimmäinen versio hyväksyttiin kaupunginhallituksessa komissiolle toimitettavaksi. kaupungin hallintomallin mukaisesti kaupunginhallitus toimeenpani siten kaupunginvaltuuston 2008 päätöksen. Kestävän energiankäytön ohjelman toteutumisen seuranta vuosittain on myös kaupunginhallituksen tehtävä. kaupunginvaltuusto on sisällyttänyt myös vuoteen 2020 ulottuvaan Tampere virtaa -kaupunkistrategiaansa ilmastonmuutoksen hillitsemisen, energiatehokkuuden vaatimuksen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamisen. Näitä tavoitteita edistävät vuositavoitteet hyväksytään vuosittaisen budjetin käsittelyn yhteydessä ja niiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumuksen eli ns. Pormestareiden ilmasto sitou muksen (Covenant of Mayors) alle kirjoittaneet kaupungit laativat kestävän energian käytön toimenpideohjelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) vuoden kulu essa sitoumuksen allekirjoittamisesta. Tämä raportti on päivitetty versio vuonna 2009 laatimasta kestävän energiankäytön ohjelmasta. Ohjelmaa täydentävät vuoden 2010 energia- ja päästötaseet, joiden tulokset ovat luvussa 2. Toimenpideohjelmaan on sisällytetty ne kaupungin toiminnot, joihin kaupunki pystyy suoraan vaikuttamaan. Osa toimenpiteistä on sellaisia, joilla tehostetaan kaupungin energiankäyttöä; osalla vähennetään kaupungin energian kulutusta tai toimintojen synnyttämiä kasvihuonekaasupäästöjä; osa on sellaisia, joiden avulla pystytään ehkäisemään muuten vastaisuudessa syntyvää kulutusta. Osa toimenpiteistä koskee kaupungin suoraa ja osa välillistä energian - kulutusta; osa toimenpiteistä kohdistuu kaupungin omaan energiankäyttöön ja osalla kaupunki voi vaikuttaa kaupunkilaisten ja kaupungin alueella toimivien yritysten ja organisaatioiden energiankäyttöön. Toimenpidelistat sisältävät sekä yksittäisiä, vaikutukseltaan melko rajallisia toimenpiteitä että laajoja monivuotisia hankkeita, joiden merkitys on olennainen ohjelman kannalta. Merkittävimpiä toimia kestävän energiankäytön edistämiseksi ovat viimeisimmän kahden vuoden aikana olleet ECO 2 - Ekotehokas Tampere strategisen hankkeen käynnistäminen ja kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyminen kaikissa kaupunkiseudun kunnissa. Niiden vaikutus näkyy yleensä päätöksenteossa sekä eri osa-alueiden toteutuneissa ja suunnitteilla olevissa toimenpiteissä. Ohjelmasta käy ilmi myös se, että kestävä energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen huomioidaan nykyisin erittäin monissa kaupungin toiminnoissa. Työtä on edelleen tehostettava ja toimintakenttää on laajennettava. Jatkossa energiatehokkuusja ilmastotyöhön olisi sitoutettava entistä enemmän niin kuntalaisia kuin kaupungin alueella toimivia yrityksiä ja organisaatioita. Aika vuoden 2020 sitovien oikeudellisten velvoitteiden (EU:n 20,20,20 -sopimus) ja niitä ylittävien tavoitteiden (Pormestareiden ilmastositoumus) saavuttamiseen käy vähiin. Kestävän energiankäytön ohjelma vähentää Tampereella syntyneitä kasvi huone kaasu päästöjä reilut hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 2020 mennessä. Se on 14,5 prosenttia vertailuvuoden koko nais päästömäärästä. Päästöjä saadaan supistettua vielä tonnilla, jos kaupunki siirtyy käyttämään ainoastaan päästöttömillä energia lähteillä tuo - tettua sähköä. Kestävän energiankäytön ohjelmalla, käyttämällä päästöttömillä energialähteillä tuotettua sähköä kaupungin toiminnoissa ja kasvattamalla Sähkölaitoksen kaukolämmön tuotannon biopolttoaineosuutta voidaan kasvihuonekaasupäästöjä supistaa Tampereella 23 prosenttia vuodesta. Asukaskohtaiset päästöt olisivat vuonna 2020 yli 30 prosenttia vertailuvuotta pienemmät. 2

3 Sisällys Kestävän energiankäytön ohjelma 4 1 Pitkän aikavälin visio ja strategia päästöjen vähentämiseksi 8 2 Vertailuvuoden päästötase ja kaupungin mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Vuoden energia- ja kasvihuonekaasutase päästövähennysmahdollisuudet 12 3 Toimenpideohjelma ECO 2 - Ekotehokas Tampere Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Liikenne Rakennukset ja rakentaminen Muu energiankulutus Energian tuotanto Jätehuolto Hankinnat ja kulutus Elinkeinopolitiikka ja osaaminen 31 4 Kestävän energiankäytön ohjelman taloustarkastelu 32 5 Kestävän energiankäytön ohjelman organisointi Ohjelman ohjausryhmä Toimenpiteiden toteuttamisen ja tulosten seuranta 33 6 Tausta-aineisto Haastatellut ja kommentoijat Taustamateriaali Aiemmat energia- ja kasvihuonekaasutaseet ja taserajaus 35 Liitteet 37 3

4 Kestävän energiankäytön ohjelma Kestävän energiankäytön ohjelman rakenne Kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumuksen eli ns. Pormestareiden ilmasto - sitoumuksen (Covenant of Mayors) alle - kirjoittaneet kaupungit laativat kestävän energiankäytön toimenpideohjelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) vuoden kuluessa sitoumuksen allekirjoittamisesta. Ohjelma sisältää pitkän aikavälin vision ja strategian päästöjen vähentämiseksi, vertailuvuoden päästötaseen ja kaupungin mahdollisuuden päästöjen vähentämiseksi, lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet kestävän ener - giankäytön ohjelman toteuttamiseksi sekä kertoo, kuinka ohjelman toteutumista seurataan. Tämän suomenkielisen ohjelman tietoja siirretään myös Kaupunginjohtajien yleiskokouksen sivujen (www.kaupungin johtajienyleiskokous.eu) englanninkielisille ekstranetsivuille. Kestävän energiankäytön ohjelman tarkkuus ja rajoitteet Kestävän energiankäytön ohjelman keskeinen osa on luvun 3 toimenpideosio. Se sisältää ne toimenpiteet, joita pidetään keskeisinä yli 20 prosentin kasvi huone - kaasu päästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Toimen pide osio on laadittu siten, että sen avulla voidaan toteuttaa kaupunkiseudun kuntien vuonna 2010 hyväksymää seudullista ilmastostrategiaa. Toimenpideosion otsikot ovat pääosin ilmastostrategian mukaiset. Luvun 3 alaluvut sisältävät lyhyen kuvauksen toiminta-alueen nykytilasta ja tulevai suudesta. Sen jälkeen on esitetty yhteenveto taulukkona kestävän energian käytön ohjelmaa varten haastateltujen henkilöiden näkemykset vuoteen 2020 ulottuvista energiankäytön tehostamis- ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämis toimen piteistä. Alun perin syksyllä 2009 kerättyjä asiantuntijanäkemyksiä on täydennetty ja ajantasaistettu syksyn 2011 aikana tehdyssä ohjelmapäivityksessä. Toimen piteille on laskettu arviot energiankäytön vähentymästä, mahdollisesta uusiutuvan energian tuotantomääristä, kasvihuone kaasu päästöjen vähe nemästä ja vähentämis toimenpiteistä aiheutuvista kustan nuksista. Kestävän energiankäytön ohjelman arviot pohjautuvat asiantuntijoilta saatuihin tietoihin ja niiden pohjalta tehtyihin laskelmiin. Tiedot energiansäästöstä ja päästövähenemistä ovat usein melko karkeita arvioita ja todelliset määrät selviävät suunnitelmien mukaan tehdyissä arvioissa ja käytön aikaisella seurannalla. Siksi tässä ohjelmassa on kustannus-, energiansäästö- ja päästövähenemätietoja esitetty vain silloin, kun tieto pohjautuu seurantaan, pitkäaikaiseen kokemukseen, tarkkaan suunnitteluun tai hankinnan yhteydessä olevaan valmistajan/myyjän ilmoitukseen. Aina tiedot eivät ole tarkkoja, mutta toimen pide osiossa esitellyt päästö-, energiaja euro määrät ilmaisevat kuitenkin eri toimen piteiden vaikutusten suuruusluokan. Jos tällaisia arviointitietojakaan ei ole saatavissa em. tietojen kohdalle kuvaillaan, milloin tai miten tietoja tullaan jatkossa täydentämään. Tarkempi lista toimenpiteistä kasvi huone kaasu - päästö vähennys laskelmineen on liitteenä 2. kaupunkiseudun ilmastostrategian raportti toimenpide-ehdotuksineen löytyy liitteen 3 linkistä. Arvio eri toimenpidetyypeillä saavutettavista päästövähenemistä Taulukon 1 kestävän energiankäytön ohjelmalla, päästöttömillä energia lähteillä tuotetun sähkön käytöllä ja Sähkölaitoksen käyttämän bio poltto aine - 4

5 osuuden kasvulla on mahdollista supistaa kasvi - huonekaasupäästöjä Tampereella 23,2 prosenttia vuoden lähtö tilanteeseen verrattuna. Kestävän energian käytön ohjelman vertailu vuotena on Tampereella vuosi, koska sen tilastot antavat kaupunginjohtajien yleis kokouksen ohjeiden mukaista tarkasteluvuotta tarkemman ja luotettavamman vertailuperustan ohjelman suhteellisille päästö vähenemille. kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan Tampereella asuisi vuonna 2020 reilut asukasta. Kaupungin väki määrä kasvaisi siten vuodesta noin asukkaalla. Kestävän energian käytön ohjelman toimen piteillä saadaan supistettua asukasta kohti laskettuja kasvi huone kaasu - päästöjä 25,7 prosentilla, jos toimen piteiden vaikutusten tarkastelussa huomioitaisiin väestön - kasvu ja tarkasteltaisiin asukasta kohti laskettujen päästöjen kehitystä. Vuoden 2020 asukas kohtaiset päästöt ovat 33,3 prosenttia pienemmät kuin vertailu - vuonna, jos ohjelma toimenpiteiden lisäksi kaupunki hankkii vain päästöttömillä energialähteillä tuotettua sähköä ja Sähkölaitoksen kauko lämmön tuotannon biopolttoaineiden osuus kasvaa odotusten mukaisesti. Luvussa 3 esitellään kestävän energiankäytön ohjelman toimenpiteitä, joiden avulla supistetaan alueen kasvihuonekaasupäästöjä pormestareiden ilmasto sopi muksessa hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Toimenpiteet ja niiden sisältö tarkentuvat koko ajan. Sen vuoksi kahden vuoden välein päivitettävässä kestävän energian käytön ohjelmassa raportoidut tiedot saattavat muuttua vuonna 2009 julkaistun alkuperäisen ohjelmapaperin tiedoista. Syksyllä 2011 päivitettyjen tietojen perusteella kestävän energiankäytön ohjelma pienentää kaupungin alueella syntyneitä kasvi huone kaasu - päästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonnilla (taulukon 1 toimen pide tyyppi 1.). Päästö määrä on 14,5 prosenttia vertailu vuoden tampe relaisesta tonnin koko nais päästömäärästä. Luvussa 3 esitellyt toimen piteet voivat vähentää kasvi huone - kaasu päästöjä arvioitua enemmänkin. Tämä on mahdollista, koska laskelmissa ei kaupunkiraitiotien ensimmäistä vaihetta lukuun ottamatta ole arvioitu tietojen puuttumisen vuoksi mm. seudullisen rakenne - suunnitelman ja joukko liikenne järjestelmän todennäköisesti positiivisia vaiku tuksia alueen kasvihuonekaasupäästöihin. Taulukko 1. Toimenpidetyyppien aiheuttamat päästövähennykset. Toimenpidetyyppi Päästöjen vähennys vuoden tiedoilla (tonnia CO 2 -ekv/vuosi) Edelliset yhteensä (tonnia CO 2 - ekv/vuosi) Päästöosuus vuoden päästöistä, % Kokonaispäästömuutos vuodesta, % Per capita - päästöjen muutos vuodesta, % 1. Kestävän energian käytön ohjelman energiatehokkuutta edistävät perustoimenpiteet tonnia CO 2 -ekv/vuosi 14,5 % 25,7 % 2. Vain päästöttömillä energian-lähteillä tuotetun sähkön käyttö kaupunkiorganisaatiossa tonnia CO 2 -ekv/vuosi ,2 % 16,8 % 27,6 % 3. Sähkölaitoksen bio-polttoaineiden käyttöosuuden kasvun vaikutus kaupunkikonsernin kaukolämmön kulutuksen päästöihin tonnia CO 2 -ekv/vuosi ,0 % 17,7 % 28,5 % 4. Sähkölaitoksen bio-polttoaineiden käyttöosuuden kasvun vaikutus kaupungin alueella kulutetun kaukolämmön päästöihin (ei sisällä kaupunkikonsernin kaukolämpöpäästöjä) tonnia CO 2 -ekv/vuosi ,5 % 23,2 % 33,3% 5

6 Muutoinkin nämä päästövähenemälaskelmat ovat yksinkertaistavia vertailulaskelmia. Laskelmissa oletetaan, että monen kestävän energiankäytön ohjelman vaikutuksen ulko puolelle jäävän toiminnon ja sektorin aiheuttamien päästöjen määrä pysyy vertailu vuoden tasolla. Oletus koskee mm. kotitalouksien sähkön- ja lämmön kulutusta, palvelu sektorin energiankäyttöä ja liikennettä. Kasvihuonekaasupäästöjä saadaan supistettua hiilidioksidiekvivalenttitonnilla, jos kaupunki siirtyy käyttämään kestävän energiankäytön ohjelman toimen piteiden lisäksi vain päästöttömillä energia lähteillä tuotettua sähköä (taulukon 1 toimen - pide tyyppi 2). Arvio perustuu yksinkertaistavaan oletukseen, että kaupunki konsernin sähkön kulutus on vuonna 2020 sama kuin kestävän energian käytön ohjelman vertailu vuonna. Päästöttömillä energia lähteillä tuotetulla sähköllä saadaan aikaan 2,2 prosentin suuruinen päästö vähennys tamperelaisten vuoden päästöihin verrattuna. Kokonaisuudessaan kestävän energian käytön ohjelmalla ja vihreämmällä sähköllä saadaan vähennettyä päästöjä tonnia eli 16,8 prosenttia vuoden kokonaispäästöistä. kaupungin omistaman Sähkölaitoksen tavoitteena on nostaa kuluvan vuosikymmenen aikana uusiutuvien ja päästöttömämpien energialähteiden osuus yli 30 prosenttiin kokonaisenergiasta vuonna Oman energian tuotannon hiilidioksidi päästöjä on tarkoitus vähentää samanaikaisesti yli 20 prosenttia vuoden tasosta. Varovaisesti arvioiden kestävän energian käytön ohjelmalla saadaan aikaan hiili dioksidi ekvivalentti tonnin ja yhden prosentin päästö vähennys vuoteen verrattuna, jos ohjelman toimen piteiden rinnalla huomioidaan poltto aine jakauman muutoksen vaikutus kaupunki - konsernin kuluttaman kauko lämmön ominais pääs - töihin (edellisen sivun taulukon 1 toimenpidetyyppi 3.). Koko naisuudessaan taulukon 1 toimenpidetyypeillä vähennetään päästöjä tonnia. Määrä on 17,7 prosenttia vuoden päästöistä. Tarkastelun rajauksella on vaikutusta. Jos päästövähennystarkastelua laajennetaan luvussa 6.3 esitellyn energiatase- ja kasvihuonekaasupäästölaskennan rajausten mukaisesti, kasvihuonekaasupäästömäärä pienenee 5,5 prosenttia vuoden vertailu tasosta (edellisen sivun taulukon 1 toimenpidetyyppi 4.). Sähkölaitoksen bio poltto - ainei den käyttö osuuden kasvu näkyy koko kaupungin alueen kauko lämmön kulu tuksen kasvi huone kaasu - päästöissä, eikä pelkästään kaupunki konsernin kauko lämmön käytöstä syntyneissä päästöissä tonnin päästö vähennys ei sisällä kaupunki - konsernin kauko lämmön kulutuksessa syntyneitä tonnin päästö säästöjä (taulukon 1 toimenpidetyyppi 3.). Kokonaisuudessaan taulukon 1 neljällä toimenpidetyypillä vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joka vastaa 23,2 pro senttia vertailuvuoden kokonaispäästömäärästä. Kaukolämmön tuotannossa tehtävät ratkaisut voisivat supistaa kasvi huone kaasu päästöjä vieläkin enemmän kuin taulukossa 1 on esitetty, jos 2010-luvun lopulle kaavaillut Naistenlahden lämmön ja sähkön yhteis tuotanto laitoksen kattila- ja poltto - aine syöttölinjainvestoinnit toteutuvat vuoden 2020 loppuun mennessä. Niiden avulla voitaisiin toimenpidetyypissä 3 yltää hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästö vähennyksiin. Laajemman taserajauksen toimenpidetyyppivaihtoehdossa 3 kattilan uusiminen ja polttoainesyöttölinjan rakentaminen vähentäisi päästöjä yhteensä tonnia eli vajaa 19 prosenttia vuoden kokonais päästöistä. Laajentamalla kaukolämmön tarkastelua toimenpidetyypin 4 tavoin koskemaan koko alueen kulutusta saataisiin Naistenlahden voimalaitos investoinneilla vähennettyä päästöjä arviolta tonnia. Tällöin kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät melkein tonnia eli noin 30 prosenttia vuoden tasosta. Keskeisimmät energiankäytön tehostamisja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteet Taulukossa 1 esitettyjen arviolaskelmien perusteella kauko lämmön tuotannon poltto aineiden muutokset näyttelevät avainroolia, kun kaupunki pyrkii kohti asettamiaan kasvihuonekaasupäästötavoitteita. Kestävän energian käytön ohjelman muilla toimen piteillä ei pystytä saavuttamaan kaupungin allekirjoittaman Pormestareiden ilmasto sitoumuksen päästöjen vähentämistavoitetta ilman Sähkölaitoksen lämmöntuotannon poltto aineiden muutosta uusiutuvien energialähteiden suuntaan. Kaikki kestävän energiankäytön ohjelman toimenpiteet ovat kuitenkin tarpeellisia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma ei sisällä pelkästään uusia toimen piteitä, vaan se kokoaa yhteen suunniteltuja ja jo tehtäviä toimia, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti kaupungin ilmastotyöhön. Eri toimenpiteiden tehokkuuden arvottaminen on vaikeaa, osin jopa mahdotontakin. Osa keskeisimmistä energian käyttöä tehostavista toimen piteistä vähentää suoraan kasvihuonekaasu päästöjen määriä. On myös toimen piteitä, jotka eivät suoraan pienennä päästömääriä, vaan enemmänkin mahdollistavat päästöjen vähentämisen. Suuri osa kestävän energian käytön ohjelman toimenpiteistä on myös muista syistä tarpeellisia tai välttämättömiä. Ne toteutet taisiin joka tapauksessa ilman tehtyä ilmastositou mustakin. Tästä huolimatta nämä- 6

7 kin toimenpiteet huomioidaan ohjelmassa, koska ne tehostavat energian käyttöä ja vähentävät siten kasvihuonekaasupäästöjä kaupungin alueella. Osa toimenpiteistä toteutetaan eri yksiköiden toimintabudjettien varoin ja osa toimenpiteistä aiheuttaa lisäkustannuksia. Monien toimenpiteiden osalta on hyvin vaikeaa määrittää sitä toimenpiteen kokonaiskustannusten osuutta, joka aiheutuu pelkästään energia - tehokkuuden kasvattamisesta tai päästöjen vähentämisestä. Kustannuksia on lisäksi syytä verrata säästettyihin energiakustannuksiin, jotka tulevai suudessa riippuvat entistä enemmän myös päästöoikeuksien hinnasta. Kustannusten osalta ohjelman päivityksessä on hyödynnetty myös kaupungin kestävän kehityksen koordinaattorin Kirsi Nurmisen vuoden 2010 aikana tekemän ohjelman eri toimenpiteiden kustannustehokkuutta koskeneita arviointituloksia. Nalle Ritvola 7

8 1. Pitkän aikavälin visio ja strategia päästöjen vähentämiseksi Tampere on jo pitkään toteuttanut lukuisia toimia energiansäästämiseksi, energian - käytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasu - päästöjen vähentämiseksi. Kaupunki on solminut Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vuosiksi Sopimuksella toteutetaan niin kutsuttua energiatehokkuusdirektiiviä, ja sen tavoitteena on 9 prosentin energiansäästö vuoden tasosta vuoteen 2016 mennessä. Sopimus koskee kunnan suorassa vaikutuksessa olevaa toimintaa ja ennen kaikkea kaupungin välitöntä energiankäyttöä. Siten se on suppeampi ja lyhytkestoisempi kuin SEAP. Vuonna 2010 hyväksytty kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 (http://www.tampereen seutu.fi/seutuhankkeet/yhteistyon-tuloksia/yhdys kuntasuunnittelun-ohjelmat/ilmastostrategia_2030/) sisältää kaupunki seudun yhteisen ilmastopolitiikan vision. Siinä on päätetty kaupunkiseudun kuntien ilmaston muutosta hillitsevien toimenpiteiden tavoitetaso suhteessa valtion ilmasto- ja energia po - liittisiin linjauksiin ja EU:n ilmastositoumusten asettamiin reunaehtoihin. Ilmastostrategiassa ohjelmoidaan eri toimialoja koskevat vähennys tavoitteet siten, että kaupunkiseudun kunnat yhteis työ ta - hoineen ovat mukana ilmaston muutoksen vastaisessa työssä. Strategia esittää myös toimia, joilla kunnat voivat varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät ilmasto strategian vuonna kaupunki käynnisti vuonna 2010 laajan kaikkea kaupungin energia- ja ilmastotavoitteita edistävän ECO 2 - Ekotehokas Tampere ohjelman, jota toteutetaan kaupungin strategisena projektina. ECO 2 -ohjelma toteuttaa useita erillisiä kestävän energiankäytön ohjelmassa mainittuja ja muita kaupungin ja kaupunkilaisten energiansäästöä ja kasvi huo ne - kaasupäästöjen vähentämistä edistäviä kehityshankkeita. ECO 2 -ohjelmalla on oma projekti organi saa - tionsa. KETSin tapaa, myös SEAPin toteutus tapahtuu kaupungin eri yksiköissä eikä sillä ole omaa organisaatiota. SEAPia toteuttavat tahot laativat vuosittaisen toimintaohjelman omissa yksikössään. Eri yksiköiden ja organisaatioiden ohjelmista kootaan yhteinen sekä KETSin että SEAPin toimenpiteet sisältävä kaupungin energia- ja ilmastotoimien toimintaohjelma. Kunkin yksikön ja organisaation oma henkilöstö toteuttaa, seuraa ja raportoi vastuualueensa toimenpiteistä. Ohjelman toteutus raportoidaan vuosittain kaupungin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmälle. Vuosittain laaditaan kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti, joka käsitellään seurantaryhmässä ja viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle. Keskeisimmät kaupungin kestävää energiankäyttöä ohjanneet toimen piteet on esitelty taulukossa 2. 8

9 Taulukko 2. Keskeisimmät kestävää energiankäyttöä ohjanneet toimenpiteet. Toteutusvuosi tai toiminnan aloitusvuosi Toimenpiteet Nimettiin energiansäästön yhdyshenkilö ja projektiryhmä Aloitettiin säännöllinen rakennusten katselmustoiminta Aloitettiin kuukausittainen kulutusseuranta kaupungin energiansäästösuunnitelma 1995 valmistui Nimettiin kaupungin energiansäästön seurantaryhmä Laadittiin kaupungin hiilidioksiditase Aloitettiin vuosittainen energiansäästötyön raportointi Laskettiin kasvihuonepäästöt Tampereella vuonna 1996 Liityttiin kansainväliseen Kuntien ilmastokampanjaan Solmittiin vapaaehtoinen Kuntien energiansäästösopimus kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa EU:n SAVE II -ohjelman mukainen energiatoimisto Tampereelle Aloitettiin Energiansäästöviikon ja Autottoman päivän viettäminen Laadittiin energiankäytön tehostamissuunnitelma Laskettiin kasvihuonepäästöt vuosina ja 1999 Laskettiin energia- ja kasvihuonekaasupäästötase 2001 Aloitettiin Moreenian kuntalaisten maksuton energiankäytön neuvonta Solmittiin vapaaehtoinen Kuntien energia- ja ilmastosopimus 2004 kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Laskettiin energia- ja kasvihuonekaasutase 2003 Jatkettiin Kuntien vapaaehtoista energia- ja ilmastosopimusta vuoden 2007 loppuun kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Liittyminen Union of Baltic Citiesin (UBC) energiakomissioon Solmittiin vapaaehtoinen Kuntien energiatehokkuussopimus työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Aalborgin sitoumus allekirjoitettiin Laadittiin energiankäytön tehostamissuunnitelma Ilmankos-kampanja käynnistettiin Solmittiin Pormestareiden ilmastositoumus Liityttiin EnergiCitésin jäseneksi ECO 2 -ohjelman valmistelu Laadittiin Kestävän energiankäytön ohjelma kaupunkiseudun ilmastostrategia hyväksyttiin ECO 2 -ohjelma alkoi, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Oulun kaupunginjohtajat perustivat ilmastoverkoston kaupungin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmä perustettiin Tapre-hanke käynnistettiin Rane, seudun rakentamisen ja asumisen neuvonta, aloitti toimintansa 9

10 2. Vertailuvuoden päästötase ja kaupungin mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 2.1 Vuoden energia- ja kasvihuonekaasutase Kuvio 1. Energiankäyttö Tampereella polttoaineittain tarkasteltuna. Ensimmäiset energiatase- ja kasvihuonekaasupäästölaskelmat tehtiin jo -luvun puolivälissä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana energiankäyttöä ja päästöjä on selvitetty muutamien vuosien välein. Viimeisin energiatase- ja kasvi huone kaasutaseselvitys koskee vuotta Laskennassa on käytetty Suomen ympäristö keskuksessa kehitettyä Kuntaliiton Kasvener-mallia, jolla voidaan selvittää kunnan tai laajemman alueen energian käytöstä, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maa talouden tuotantotoiminnasta ja teollisuus prosesseista vuoden aikana aiheutuneet kasvi - huonekaasupäästöt. Kestä vän energiankäytön ohjelmassa määritellään lähtötaso, johon ohjelman toimen piteillä aikaansaatavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä verrataan. Sään nöllistä päästömäärien kehityksen seurantaa tarvitaan kestävän energiankäytön ohjelman vaikuttavuuden ja kattavuuden arviointiin. Uusimmat kasvi - huone kaasu päästö laskelmat raportoidaan varsinaisesta ohjelmasta erikseen omana koko naisuutenaan. Selkeän ja tarpeisiin nähden tarpeeksi kattavan päästö raportoinnin rooli korostuu jatkossa, kun kasvihuonekaasupäästöjä ryhdytään laske maan vuosittain. kaupungin pormestareiden ilmasto - sitoumuksen päästökehityksen vertailu vuodeksi on valittu vuoden sijaan vuosi, koska vuoden tilastot antavat kaupunginjohtajien yleis kokouksen ohjeiden mukaista tarkasteluvuotta luotettavamman vertailuperustan. Tampereella käytettiin vuonna primääri energiaa kulutus perusteisesti tarkasteltuna GWh ( kwh asukasta kohti). Yllä olevasta kuviosta 1 ilmenee, että tamperelainen energiankäyttö perustui vuonna ja perustuu yhä maakaasuun, jota käytetään erityisesti paikallisessa kauko lämmön ja sähkön tuotannossa. Maakaasu muodosti vertailu vuonna yli 60 prosenttia alueen polttoainekäytöstä. Kuvion 2 sähkön tuotannon primääri energiaosuuteen vaikuttaa energia taseen ja kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytetyn Kasvener-mallin laskenta periaate, jossa paikallinen sähkön kulutus katetaan ensisijaisesti paikallisella sähkön - tuotannolla. Kulutuksen ja alueen oman tuotannon välinen vaje katetaan valtakunnan verkon keskimääräisellä sähköllä. Tarkastelu vuonna laskennallisella 10

11 osto sähköllä oli kahdeksan prosentin osuus alueen primäärimääräisestä energiankulutuksesta vuonna. Kuvio 3. Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella toiminnoittain. Liki 40 prosenttia alueella vuoden aikana kulutetusta primääri määräisestä energiasta käytettiin rakennusten lämmitykseen (kuvio 2). Muuhun kuin lämmitykseen kulutetun sähkön kulutus - osuus oli reilut 31 prosenttia. Liikenteen 16 prosentin osuus syntyi lähes kokonaan tie liikenteen energian - käytöstä. Lähinnä teollisuus- ja maatalous toimintaan ja työ koneisiin liittyvän muun poltto aineiden käytön osuus jäi arviolta 11 prosenttiin. Kuvio 2. Energiankäyttö Tampereella kulutustoiminnoittain. Energiatase- ja kasvihuonekaasulaskelmien mukaan yli 30 prosenttia vuoden energian kulutuksesta tapahtui koti talouksissa. Teollisuudella oli Tampereella reilun neljänneksen kulutusosuus. Palvelujen energian kulutus oli 16 prosenttia alueella käytetystä energia - määrästä. Myös liikenteen osuus oli 16 prosenttia. Julkinen sektori vastasi vain kymmenesosasta alueen energiankäytöstä. Maatalouden osuus jäi alle prosenttiin. Kuviosta 3 ilmenevästä rakennusten lämmityksestä aiheutuneesta 40 prosentin pääs tö osuudesta johtui 32 prosenttiyksikköä kaukolämmöstä, viisi pro sent ti - yksikköä öljyn lämmitys käytöstä ja vajaa neljä prosenttiyksikköä sähkö lämmityk sestä. Sähkö muodosti vuonna vajaan kolmanneksen kokonais - päästöistä. Jos sähkön kulutuksesta vähennetään lämmitykseen käytetty sähkö, muun sähkön kulutuksen kasvi huone kaasu päästöosuus oli reilu neljännes. Liikenteellä oli viidenneksen päästö osuus kokonaispäästöistä. Muu poltto aineiden käyttö aiheutti reilut kymmenen prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Kaatopaikka jätteiden, kompostoinnin ja jäte veden puhdis - tuksen osuus oli parisen prosenttia. Maataloustuotannon suorat päästöt vastasivat puolta prosenttia tamperelaisista kokonais päästöistä. Kuvio 4. Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella sektoreittain. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy parisen prosenttia Tampereella. Energian tuotannosta ja -kulutuksesta, liikenteestä, jäte huollosta ja maa talouden tuotantotoiminnasta pääsi vertailuvuoden aikana ilmaan yhteis mitallisiksi hiili dioksidi ekvivalenteiksi muutettuna tuhatta tonnia hiilidioksidia, metaania ja typpi oksiduulia. Yhtä tamperelaista kohti laskettuna päästömäärä merkitsisi 7,4 ekvivalentti tonnin suuruisia kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa. 11

12 Päästösektoreittain tarkasteltaessa suurimman osuuden kasvihuonekaasu pääs töistä aiheuttivat kotitaloudet 32 prosentillaan (kuvio 4). Teollisuuden päästö osuus oli 22 prosenttia, kun taas yksityisten palvelujen osuus oli 15 prosenttia. Julkisella sektorilla oli noin 8 prosentin päästöosuus. Kuvion 4 erittelemättömien toimintojen ryhmään sisältyy erityisesti liikenne. Siitä aiheutui vertailuvuoden aikana reilu viidennes alueen kasvi huone kaasupäästöistä. 2.2 päästövähennysmahdollisuudet kaupunkiseutu kasvaa koko ajan ja alueella kulutetaan yhä enemmän energiaa. Energian tuottamisesta aiheutuu kasvihuonekaasu päästöjä. Päästökehitystä ei pystytä nykyisillä toimilla hidastamaan, saatikka kääntämään laskuun. Ilmaston muutoksen vastainen toiminta vaatiikin tehostamista ja kaikkien panosta. kaupunki ja sitä ympäröivät kunnat voivat vaikuttaa paikallisesti energian kulutukseen ja siten myös kasvihuonekaasupäästöjen syntyyn alueellaan. kaupungin omistamalla Sähkölaitos Oy:llä on päästöjen kannalta keskeinen rooli, sillä yli puolet tamperelaisista kasvihuone kaasu pääs - töistä syntyy sen energiantuotannosta. Tampere ja muut kaupunkiseudun kunnat ovat palvelujen tuottajina paikallisesti isoja energian kuluttajia. Paikallisessa energiantuotannossa tehdyt valinnat eivät täysin sido kuntia energiankuluttajana, vaan ne voivat tehdä ilmastotekoja hankkimalla toimintaansa varten uusiutuvilla energia lähteillä tuotettua sähköä. Ne voivat vähentää toimintansa päästöjä myös panostamalla ympäristö myötäisten ja koko elin kaarensa aikana energiaa säästävien tavaroiden ja palveluiden hankintaan. Näin julkisten hankintojen avulla voidaan edistää tuote kehitystä ja markkinoilla olevaa valikoimaa. Myös kaupunkiseudun jatkuva liikennemäärän kasvu lisää päästöjä. Tehokkain tapa hillitä liikenteen päästöjen kasvua on liikkumistarpeen vähen täminen. Kunnat voivat vaikuttaa paikalliseen kevyen- ja joukkoliikenteen käyttäjä määrään paran tamalla kevyen- ja joukko liikenteen sujuvuutta sekä alentamalla kaupunkilaisten kynnystä käyttää ympäristöä vähemmän kuormittavia liikenne muotoja mm. liikkumisen ohjauksen avulla. Luovilla kevyen ja joukko liikenteen ratkaisuilla ja pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla vähennetään kasvihuone kaasu päästöjä synnyttävää yksityisautoilua. Alue- ja yhdyskuntasuunnittelulla on laajat, pidemmän aikajänteen vaikutus mahdollisuudet, koska eheä ja tiiviisti rakennettu ympäristö vaikuttaa lämmitys - valintojen ja liikennemäärien kautta energiankulutukseen ja edelleen kasvihuone kaasu päästöjen kehitykseen. kaupunkiseudun kasvun aiheuttama yhdyskuntarakenteen hajautuminen asettaa merkittävän haasteen kaavoitukselle, liikenne suunnittelulle ja kuntayhteistyölle. Maankäytön ja liikenteen haasteeseen onkin vastattu kaupunkiseudun yhteisellä rakennemallityöllä. ja muiden kaupunkiseudun kuntien toimet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi kuntalaisten ja kunnan alueella toimivien yritysten ja muiden organi saatioiden on muutettava toimintaansa. Tampere ja kaupunkiseudun kunnat voivat vaikuttaa useilla tavoilla yksilötason päätöksiin. Järkevällä ja pitkä - jänteisellä yhdyskuntasuunnittelulla, taloudellisilla ohjauskeinoilla sekä asukkaille ja kaupunki seudulla toimiville organisaatioille suunnatulla neuvonnalla ja valistuksella voidaan tarjota mahdollisuus tehdä vastuullisia kulutus-, lämmitys- ja kulkumuotopäätöksiä. Lisäksi kaupungin on toimittava itse vastuullisesti ja esimerkillisesti omissa energia- ja kulutus valin nois saan. Kustannustehokkain tapa pienentää kasvihuonekaasupäästöjä on turhan kulutuksen välttäminen. kaupungin ja ympäristökuntien omistamien rakennusten ja toimintojen energiatehokkuutta pystytään vielä merkittävästi parantamaan. Paikallistasolla kunnallisella ohjauksella, tiedonjaolla ja valistuksella on myös merkitystä, kun tamperelaiset ja kaupungin alueella toimivat yritykset ja paikallis yhteisöt järkeistävät ja vähentävät omaa energiankäyttöään. Nalle Ritvola 12

Pormestareiden ilmastositoumuksen Kestävän energiankäytön ohjelma

Pormestareiden ilmastositoumuksen Kestävän energiankäytön ohjelma Dnro: TRE:2416/2012 Hyväksytty kaupunginhallituksessa 30.4.2012 kaupunki Pormestareiden ilmastositoumuksen Kestävän energiankäytön ohjelma Tiivistelmä kaupunginvaltuusto päätti 24.9.2008, että kaupunki

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI Tampereen ECO 2 hanke Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja 23.3.2011 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Strategia/Sitoumus Tampereen kaupunkiseudun

Lisätiedot

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012

Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Liikenne osana Tampereen ilmasto- ja energiatehokkuustyötä Apulaispormestari Timo Hanhilahti Live-tilaisuus 17.4.2012 Miten yhdistetään kaupungin kasvu ja ekotehokkuus? Haaste 1: Tampereelle tulee 45 000

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö

OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö OULUN KAUPUNGIN PÄÄSTÖPOLITIIKKA JA PÄÄSTÖTAVOITTEET ILKA -seminaari 26.04.2013 Paula Paajanen, yleiskaavapäällikkö Kansainväliset velvoitteet ja sitoumukset Kioton pöytäkirja 2005 Euroopan komission energia-

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2

T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Ilmastovaikutusten arviointi Kuntien 7. Ilmastokonferenssi Yleiskaavapäällikkö Pia Hastio 9.5.2014 T A M P E R E - asukkaita n. 220.409 (31.12.2013) - pinta-ala 525 km 2-403 as / km 2 Pohjoinen suuralue

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ

ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ ILMASTONSUOJELU HELSINGISSÄ Tavoitteet ja ohjelmat Toimenpiteitä Konkreettisia esimerkkejä Ympäristötarkastaja Jari Viinanen, jari.viinanen@hel.fi 30.10.2009 Jari Viinanen 1 Helsingin tavoitteet Strategia

Lisätiedot

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Marketta Karhu, Oulun seudun ympäristövirasto Kestävä yhdyskunta seminaari 3.12.2008 Oulu OULU, KEMPELE, KIIMINKI, OULUNSALO,MUHOS, LIMINKA, TYRNÄVÄ, YLIKIIMINKI, LUMIJOKI,

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA seminaari 27.4.2011 Tampere Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö

Lisätiedot

Energiankäyttö kuntoon kunnissa kaupungeissa

Energiankäyttö kuntoon kunnissa kaupungeissa & Energiankäyttö kuntoon kunnissa kaupungeissa & Energiankäyttö kuntoon kunnissa kaupungeissa Työkaluja, ohjeita ja ideoita kestävän energiasuunnitelman laatimisen ja kehittämisen tueksi. haaste Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu

ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu ECO2 Ekotehokas Tampere 2020 Ekotehokas kaupunkisuunnittelu Elina Seppänen 3.10.2013 ECO2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 -HANKE Mikä on ECO2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain

Verkkoliite 1. Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain Verkkoliite 1 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt 1990 ja 2003 Päästöt kunnittain (Uudenmaan liiton julkaisuja C 53-2006, ISBN 952-448-154-5 (nid.), 952-448-155-3 (PDF), ISSN 1236-388X) Johdanto Tämä liite

Lisätiedot

Tampere Fiksu kaupunki

Tampere Fiksu kaupunki Tampere Fiksu kaupunki Ytimessä energia- ja ekotehokkuus 5.2.2014 Jari Jokinen Tampereen kaupunki Sisältö Ekotehokkuus kaupunkitasolla Energiaratkaisut kaupunkitasolla INKA ja referenssiympäristöt X.X.2012

Lisätiedot

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Hinku-hankkeen esittely Kaupunginvaltuusto 25.10.2010 Kari Koski Kaupunginjohtaja 1 Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen kuvaus Hankeen tausta SYKKEEN pilottihanke, mukana viisi kuntaa Kuhmoinen, Mynämäki,

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014

KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 KIRKKONUMMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 1990, 2000, 2008 2013 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2014 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012

VALTUUSTOALOITE ENERGIAOMAVARAISESTA ORIVEDESTÄ 55/01.016/2012 Kaupunginvaltuusto 60 17.09.2012 Kaupunginhallitus 309 08.10.2012 Tekninen lautakunta 18 06.02.2013 Kaupunginhallitus 81 04.03.2013 Kaupunginvaltuusto 44 18.03.2013 Tekninen lautakunta 20 18.02.2015 VALTUUSTOALOITE

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012

Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Asuntomarkkinat 2012 Kalastajatorppa 26.1.2012 Antti Nikkanen, projektiasiantuntija, DI Kari Kankaala, johtaja, TkT Tampereen kaupunki, kaupunkikehitys Smart City Fiksu kaupunki All Bright! Kaupunkien

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Lahti uusiutuu energiatehokkaaksi Omistajarooli ja muut roolit 101 665 asukasta (2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puunjalostusteollisuus, mekatroniikka,

Lisätiedot

Seudulliset ilmasto-ohjelmat

Seudulliset ilmasto-ohjelmat Seudulliset ilmasto-ohjelmat kuntien ja seutuyhteistyön roolit ja velvoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä Oulunseudun kuntapäättäjien Kestävä Yhdyskunta -seminaari 3.12.2008 Tutkimuspäällikkö Yhdyskuntasuunnittelun

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Kuntakyselyn tulokset. Stella Aaltonen 01.12.2009, Helsinki

Kuntakyselyn tulokset. Stella Aaltonen 01.12.2009, Helsinki Kuntakyselyn tulokset Stella Aaltonen.2.29, Helsinki Huolestuttavinta on se, että puolet vastanneista Suomen kunnista ei toimi ilmastoasioissa ainakaan suunnitelmallisesti. Kun miettii, että kansainvälisen

Lisätiedot

EU:n energiaunioni ja liikenne

EU:n energiaunioni ja liikenne EU:n energiaunioni ja liikenne Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintävaliokunta 16.6.2015 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v.

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian toteutus Sopeutumistarpeen taustaa Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta-yksikkö Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen riskien hallintaa

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot