Pormestareiden ilmastositoumuksen Kestävän energiankäytön ohjelma

Transkriptio

1 Dnro: TRE:2416/2012 Hyväksytty kaupunginhallituksessa kaupunki Pormestareiden ilmastositoumuksen Kestävän energiankäytön ohjelma

2 Tiivistelmä kaupunginvaltuusto päätti , että kaupunki liittyy EU:n pormestareiden ja kaupunginjohtajien yleiskokoukseen vuoden 2009 alussa. Sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvä Kestävän energiankäytön ohjelman ensimmäinen versio hyväksyttiin kaupunginhallituksessa komissiolle toimitettavaksi. kaupungin hallintomallin mukaisesti kaupunginhallitus toimeenpani siten kaupunginvaltuuston 2008 päätöksen. Kestävän energiankäytön ohjelman toteutumisen seuranta vuosittain on myös kaupunginhallituksen tehtävä. kaupunginvaltuusto on sisällyttänyt myös vuoteen 2020 ulottuvaan Tampere virtaa -kaupunkistrategiaansa ilmastonmuutoksen hillitsemisen, energiatehokkuuden vaatimuksen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamisen. Näitä tavoitteita edistävät vuositavoitteet hyväksytään vuosittaisen budjetin käsittelyn yhteydessä ja niiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumuksen eli ns. Pormestareiden ilmasto sitou muksen (Covenant of Mayors) alle kirjoittaneet kaupungit laativat kestävän energian käytön toimenpideohjelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) vuoden kulu essa sitoumuksen allekirjoittamisesta. Tämä raportti on päivitetty versio vuonna 2009 laatimasta kestävän energiankäytön ohjelmasta. Ohjelmaa täydentävät vuoden 2010 energia- ja päästötaseet, joiden tulokset ovat luvussa 2. Toimenpideohjelmaan on sisällytetty ne kaupungin toiminnot, joihin kaupunki pystyy suoraan vaikuttamaan. Osa toimenpiteistä on sellaisia, joilla tehostetaan kaupungin energiankäyttöä; osalla vähennetään kaupungin energian kulutusta tai toimintojen synnyttämiä kasvihuonekaasupäästöjä; osa on sellaisia, joiden avulla pystytään ehkäisemään muuten vastaisuudessa syntyvää kulutusta. Osa toimenpiteistä koskee kaupungin suoraa ja osa välillistä energian - kulutusta; osa toimenpiteistä kohdistuu kaupungin omaan energiankäyttöön ja osalla kaupunki voi vaikuttaa kaupunkilaisten ja kaupungin alueella toimivien yritysten ja organisaatioiden energiankäyttöön. Toimenpidelistat sisältävät sekä yksittäisiä, vaikutukseltaan melko rajallisia toimenpiteitä että laajoja monivuotisia hankkeita, joiden merkitys on olennainen ohjelman kannalta. Merkittävimpiä toimia kestävän energiankäytön edistämiseksi ovat viimeisimmän kahden vuoden aikana olleet ECO 2 - Ekotehokas Tampere strategisen hankkeen käynnistäminen ja kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyminen kaikissa kaupunkiseudun kunnissa. Niiden vaikutus näkyy yleensä päätöksenteossa sekä eri osa-alueiden toteutuneissa ja suunnitteilla olevissa toimenpiteissä. Ohjelmasta käy ilmi myös se, että kestävä energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen huomioidaan nykyisin erittäin monissa kaupungin toiminnoissa. Työtä on edelleen tehostettava ja toimintakenttää on laajennettava. Jatkossa energiatehokkuusja ilmastotyöhön olisi sitoutettava entistä enemmän niin kuntalaisia kuin kaupungin alueella toimivia yrityksiä ja organisaatioita. Aika vuoden 2020 sitovien oikeudellisten velvoitteiden (EU:n 20,20,20 -sopimus) ja niitä ylittävien tavoitteiden (Pormestareiden ilmastositoumus) saavuttamiseen käy vähiin. Kestävän energiankäytön ohjelma vähentää Tampereella syntyneitä kasvi huone kaasu päästöjä reilut hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 2020 mennessä. Se on 14,5 prosenttia vertailuvuoden koko nais päästömäärästä. Päästöjä saadaan supistettua vielä tonnilla, jos kaupunki siirtyy käyttämään ainoastaan päästöttömillä energia lähteillä tuo - tettua sähköä. Kestävän energiankäytön ohjelmalla, käyttämällä päästöttömillä energialähteillä tuotettua sähköä kaupungin toiminnoissa ja kasvattamalla Sähkölaitoksen kaukolämmön tuotannon biopolttoaineosuutta voidaan kasvihuonekaasupäästöjä supistaa Tampereella 23 prosenttia vuodesta. Asukaskohtaiset päästöt olisivat vuonna 2020 yli 30 prosenttia vertailuvuotta pienemmät. 2

3 Sisällys Kestävän energiankäytön ohjelma 4 1 Pitkän aikavälin visio ja strategia päästöjen vähentämiseksi 8 2 Vertailuvuoden päästötase ja kaupungin mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Vuoden energia- ja kasvihuonekaasutase päästövähennysmahdollisuudet 12 3 Toimenpideohjelma ECO 2 - Ekotehokas Tampere Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Liikenne Rakennukset ja rakentaminen Muu energiankulutus Energian tuotanto Jätehuolto Hankinnat ja kulutus Elinkeinopolitiikka ja osaaminen 31 4 Kestävän energiankäytön ohjelman taloustarkastelu 32 5 Kestävän energiankäytön ohjelman organisointi Ohjelman ohjausryhmä Toimenpiteiden toteuttamisen ja tulosten seuranta 33 6 Tausta-aineisto Haastatellut ja kommentoijat Taustamateriaali Aiemmat energia- ja kasvihuonekaasutaseet ja taserajaus 35 Liitteet 37 3

4 Kestävän energiankäytön ohjelma Kestävän energiankäytön ohjelman rakenne Kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumuksen eli ns. Pormestareiden ilmasto - sitoumuksen (Covenant of Mayors) alle - kirjoittaneet kaupungit laativat kestävän energiankäytön toimenpideohjelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) vuoden kuluessa sitoumuksen allekirjoittamisesta. Ohjelma sisältää pitkän aikavälin vision ja strategian päästöjen vähentämiseksi, vertailuvuoden päästötaseen ja kaupungin mahdollisuuden päästöjen vähentämiseksi, lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet kestävän ener - giankäytön ohjelman toteuttamiseksi sekä kertoo, kuinka ohjelman toteutumista seurataan. Tämän suomenkielisen ohjelman tietoja siirretään myös Kaupunginjohtajien yleiskokouksen sivujen ( johtajienyleiskokous.eu) englanninkielisille ekstranetsivuille. Kestävän energiankäytön ohjelman tarkkuus ja rajoitteet Kestävän energiankäytön ohjelman keskeinen osa on luvun 3 toimenpideosio. Se sisältää ne toimenpiteet, joita pidetään keskeisinä yli 20 prosentin kasvi huone - kaasu päästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Toimen pide osio on laadittu siten, että sen avulla voidaan toteuttaa kaupunkiseudun kuntien vuonna 2010 hyväksymää seudullista ilmastostrategiaa. Toimenpideosion otsikot ovat pääosin ilmastostrategian mukaiset. Luvun 3 alaluvut sisältävät lyhyen kuvauksen toiminta-alueen nykytilasta ja tulevai suudesta. Sen jälkeen on esitetty yhteenveto taulukkona kestävän energian käytön ohjelmaa varten haastateltujen henkilöiden näkemykset vuoteen 2020 ulottuvista energiankäytön tehostamis- ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämis toimen piteistä. Alun perin syksyllä 2009 kerättyjä asiantuntijanäkemyksiä on täydennetty ja ajantasaistettu syksyn 2011 aikana tehdyssä ohjelmapäivityksessä. Toimen piteille on laskettu arviot energiankäytön vähentymästä, mahdollisesta uusiutuvan energian tuotantomääristä, kasvihuone kaasu päästöjen vähe nemästä ja vähentämis toimenpiteistä aiheutuvista kustan nuksista. Kestävän energiankäytön ohjelman arviot pohjautuvat asiantuntijoilta saatuihin tietoihin ja niiden pohjalta tehtyihin laskelmiin. Tiedot energiansäästöstä ja päästövähenemistä ovat usein melko karkeita arvioita ja todelliset määrät selviävät suunnitelmien mukaan tehdyissä arvioissa ja käytön aikaisella seurannalla. Siksi tässä ohjelmassa on kustannus-, energiansäästö- ja päästövähenemätietoja esitetty vain silloin, kun tieto pohjautuu seurantaan, pitkäaikaiseen kokemukseen, tarkkaan suunnitteluun tai hankinnan yhteydessä olevaan valmistajan/myyjän ilmoitukseen. Aina tiedot eivät ole tarkkoja, mutta toimen pide osiossa esitellyt päästö-, energiaja euro määrät ilmaisevat kuitenkin eri toimen piteiden vaikutusten suuruusluokan. Jos tällaisia arviointitietojakaan ei ole saatavissa em. tietojen kohdalle kuvaillaan, milloin tai miten tietoja tullaan jatkossa täydentämään. Tarkempi lista toimenpiteistä kasvi huone kaasu - päästö vähennys laskelmineen on liitteenä 2. kaupunkiseudun ilmastostrategian raportti toimenpide-ehdotuksineen löytyy liitteen 3 linkistä. Arvio eri toimenpidetyypeillä saavutettavista päästövähenemistä Taulukon 1 kestävän energiankäytön ohjelmalla, päästöttömillä energia lähteillä tuotetun sähkön käytöllä ja Sähkölaitoksen käyttämän bio poltto aine - 4

5 osuuden kasvulla on mahdollista supistaa kasvi - huonekaasupäästöjä Tampereella 23,2 prosenttia vuoden lähtö tilanteeseen verrattuna. Kestävän energian käytön ohjelman vertailu vuotena on Tampereella vuosi, koska sen tilastot antavat kaupunginjohtajien yleis kokouksen ohjeiden mukaista tarkasteluvuotta tarkemman ja luotettavamman vertailuperustan ohjelman suhteellisille päästö vähenemille. kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan Tampereella asuisi vuonna 2020 reilut asukasta. Kaupungin väki määrä kasvaisi siten vuodesta noin asukkaalla. Kestävän energian käytön ohjelman toimen piteillä saadaan supistettua asukasta kohti laskettuja kasvi huone kaasu - päästöjä 25,7 prosentilla, jos toimen piteiden vaikutusten tarkastelussa huomioitaisiin väestön - kasvu ja tarkasteltaisiin asukasta kohti laskettujen päästöjen kehitystä. Vuoden 2020 asukas kohtaiset päästöt ovat 33,3 prosenttia pienemmät kuin vertailu - vuonna, jos ohjelma toimenpiteiden lisäksi kaupunki hankkii vain päästöttömillä energialähteillä tuotettua sähköä ja Sähkölaitoksen kauko lämmön tuotannon biopolttoaineiden osuus kasvaa odotusten mukaisesti. Luvussa 3 esitellään kestävän energiankäytön ohjelman toimenpiteitä, joiden avulla supistetaan alueen kasvihuonekaasupäästöjä pormestareiden ilmasto sopi muksessa hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Toimenpiteet ja niiden sisältö tarkentuvat koko ajan. Sen vuoksi kahden vuoden välein päivitettävässä kestävän energian käytön ohjelmassa raportoidut tiedot saattavat muuttua vuonna 2009 julkaistun alkuperäisen ohjelmapaperin tiedoista. Syksyllä 2011 päivitettyjen tietojen perusteella kestävän energiankäytön ohjelma pienentää kaupungin alueella syntyneitä kasvi huone kaasu - päästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonnilla (taulukon 1 toimen pide tyyppi 1.). Päästö määrä on 14,5 prosenttia vertailu vuoden tampe relaisesta tonnin koko nais päästömäärästä. Luvussa 3 esitellyt toimen piteet voivat vähentää kasvi huone - kaasu päästöjä arvioitua enemmänkin. Tämä on mahdollista, koska laskelmissa ei kaupunkiraitiotien ensimmäistä vaihetta lukuun ottamatta ole arvioitu tietojen puuttumisen vuoksi mm. seudullisen rakenne - suunnitelman ja joukko liikenne järjestelmän todennäköisesti positiivisia vaiku tuksia alueen kasvihuonekaasupäästöihin. Taulukko 1. Toimenpidetyyppien aiheuttamat päästövähennykset. Toimenpidetyyppi Päästöjen vähennys vuoden tiedoilla (tonnia CO 2 -ekv/vuosi) Edelliset yhteensä (tonnia CO 2 - ekv/vuosi) Päästöosuus vuoden päästöistä, % Kokonaispäästömuutos vuodesta, % Per capita - päästöjen muutos vuodesta, % 1. Kestävän energian käytön ohjelman energiatehokkuutta edistävät perustoimenpiteet tonnia CO 2 -ekv/vuosi 14,5 % 25,7 % 2. Vain päästöttömillä energian-lähteillä tuotetun sähkön käyttö kaupunkiorganisaatiossa tonnia CO 2 -ekv/vuosi ,2 % 16,8 % 27,6 % 3. Sähkölaitoksen bio-polttoaineiden käyttöosuuden kasvun vaikutus kaupunkikonsernin kaukolämmön kulutuksen päästöihin tonnia CO 2 -ekv/vuosi ,0 % 17,7 % 28,5 % 4. Sähkölaitoksen bio-polttoaineiden käyttöosuuden kasvun vaikutus kaupungin alueella kulutetun kaukolämmön päästöihin (ei sisällä kaupunkikonsernin kaukolämpöpäästöjä) tonnia CO 2 -ekv/vuosi ,5 % 23,2 % 33,3% 5

6 Muutoinkin nämä päästövähenemälaskelmat ovat yksinkertaistavia vertailulaskelmia. Laskelmissa oletetaan, että monen kestävän energiankäytön ohjelman vaikutuksen ulko puolelle jäävän toiminnon ja sektorin aiheuttamien päästöjen määrä pysyy vertailu vuoden tasolla. Oletus koskee mm. kotitalouksien sähkön- ja lämmön kulutusta, palvelu sektorin energiankäyttöä ja liikennettä. Kasvihuonekaasupäästöjä saadaan supistettua hiilidioksidiekvivalenttitonnilla, jos kaupunki siirtyy käyttämään kestävän energiankäytön ohjelman toimen piteiden lisäksi vain päästöttömillä energia lähteillä tuotettua sähköä (taulukon 1 toimen - pide tyyppi 2). Arvio perustuu yksinkertaistavaan oletukseen, että kaupunki konsernin sähkön kulutus on vuonna 2020 sama kuin kestävän energian käytön ohjelman vertailu vuonna. Päästöttömillä energia lähteillä tuotetulla sähköllä saadaan aikaan 2,2 prosentin suuruinen päästö vähennys tamperelaisten vuoden päästöihin verrattuna. Kokonaisuudessaan kestävän energian käytön ohjelmalla ja vihreämmällä sähköllä saadaan vähennettyä päästöjä tonnia eli 16,8 prosenttia vuoden kokonaispäästöistä. kaupungin omistaman Sähkölaitoksen tavoitteena on nostaa kuluvan vuosikymmenen aikana uusiutuvien ja päästöttömämpien energialähteiden osuus yli 30 prosenttiin kokonaisenergiasta vuonna Oman energian tuotannon hiilidioksidi päästöjä on tarkoitus vähentää samanaikaisesti yli 20 prosenttia vuoden tasosta. Varovaisesti arvioiden kestävän energian käytön ohjelmalla saadaan aikaan hiili dioksidi ekvivalentti tonnin ja yhden prosentin päästö vähennys vuoteen verrattuna, jos ohjelman toimen piteiden rinnalla huomioidaan poltto aine jakauman muutoksen vaikutus kaupunki - konsernin kuluttaman kauko lämmön ominais pääs - töihin (edellisen sivun taulukon 1 toimenpidetyyppi 3.). Koko naisuudessaan taulukon 1 toimenpidetyypeillä vähennetään päästöjä tonnia. Määrä on 17,7 prosenttia vuoden päästöistä. Tarkastelun rajauksella on vaikutusta. Jos päästövähennystarkastelua laajennetaan luvussa 6.3 esitellyn energiatase- ja kasvihuonekaasupäästölaskennan rajausten mukaisesti, kasvihuonekaasupäästömäärä pienenee 5,5 prosenttia vuoden vertailu tasosta (edellisen sivun taulukon 1 toimenpidetyyppi 4.). Sähkölaitoksen bio poltto - ainei den käyttö osuuden kasvu näkyy koko kaupungin alueen kauko lämmön kulu tuksen kasvi huone kaasu - päästöissä, eikä pelkästään kaupunki konsernin kauko lämmön käytöstä syntyneissä päästöissä tonnin päästö vähennys ei sisällä kaupunki - konsernin kauko lämmön kulutuksessa syntyneitä tonnin päästö säästöjä (taulukon 1 toimenpidetyyppi 3.). Kokonaisuudessaan taulukon 1 neljällä toimenpidetyypillä vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joka vastaa 23,2 pro senttia vertailuvuoden kokonaispäästömäärästä. Kaukolämmön tuotannossa tehtävät ratkaisut voisivat supistaa kasvi huone kaasu päästöjä vieläkin enemmän kuin taulukossa 1 on esitetty, jos 2010-luvun lopulle kaavaillut Naistenlahden lämmön ja sähkön yhteis tuotanto laitoksen kattila- ja poltto - aine syöttölinjainvestoinnit toteutuvat vuoden 2020 loppuun mennessä. Niiden avulla voitaisiin toimenpidetyypissä 3 yltää hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästö vähennyksiin. Laajemman taserajauksen toimenpidetyyppivaihtoehdossa 3 kattilan uusiminen ja polttoainesyöttölinjan rakentaminen vähentäisi päästöjä yhteensä tonnia eli vajaa 19 prosenttia vuoden kokonais päästöistä. Laajentamalla kaukolämmön tarkastelua toimenpidetyypin 4 tavoin koskemaan koko alueen kulutusta saataisiin Naistenlahden voimalaitos investoinneilla vähennettyä päästöjä arviolta tonnia. Tällöin kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät melkein tonnia eli noin 30 prosenttia vuoden tasosta. Keskeisimmät energiankäytön tehostamisja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteet Taulukossa 1 esitettyjen arviolaskelmien perusteella kauko lämmön tuotannon poltto aineiden muutokset näyttelevät avainroolia, kun kaupunki pyrkii kohti asettamiaan kasvihuonekaasupäästötavoitteita. Kestävän energian käytön ohjelman muilla toimen piteillä ei pystytä saavuttamaan kaupungin allekirjoittaman Pormestareiden ilmasto sitoumuksen päästöjen vähentämistavoitetta ilman Sähkölaitoksen lämmöntuotannon poltto aineiden muutosta uusiutuvien energialähteiden suuntaan. Kaikki kestävän energiankäytön ohjelman toimenpiteet ovat kuitenkin tarpeellisia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma ei sisällä pelkästään uusia toimen piteitä, vaan se kokoaa yhteen suunniteltuja ja jo tehtäviä toimia, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti kaupungin ilmastotyöhön. Eri toimenpiteiden tehokkuuden arvottaminen on vaikeaa, osin jopa mahdotontakin. Osa keskeisimmistä energian käyttöä tehostavista toimen piteistä vähentää suoraan kasvihuonekaasu päästöjen määriä. On myös toimen piteitä, jotka eivät suoraan pienennä päästömääriä, vaan enemmänkin mahdollistavat päästöjen vähentämisen. Suuri osa kestävän energian käytön ohjelman toimenpiteistä on myös muista syistä tarpeellisia tai välttämättömiä. Ne toteutet taisiin joka tapauksessa ilman tehtyä ilmastositou mustakin. Tästä huolimatta nämä- 6

7 kin toimenpiteet huomioidaan ohjelmassa, koska ne tehostavat energian käyttöä ja vähentävät siten kasvihuonekaasupäästöjä kaupungin alueella. Osa toimenpiteistä toteutetaan eri yksiköiden toimintabudjettien varoin ja osa toimenpiteistä aiheuttaa lisäkustannuksia. Monien toimenpiteiden osalta on hyvin vaikeaa määrittää sitä toimenpiteen kokonaiskustannusten osuutta, joka aiheutuu pelkästään energia - tehokkuuden kasvattamisesta tai päästöjen vähentämisestä. Kustannuksia on lisäksi syytä verrata säästettyihin energiakustannuksiin, jotka tulevai suudessa riippuvat entistä enemmän myös päästöoikeuksien hinnasta. Kustannusten osalta ohjelman päivityksessä on hyödynnetty myös kaupungin kestävän kehityksen koordinaattorin Kirsi Nurmisen vuoden 2010 aikana tekemän ohjelman eri toimenpiteiden kustannustehokkuutta koskeneita arviointituloksia. Nalle Ritvola 7

8 1. Pitkän aikavälin visio ja strategia päästöjen vähentämiseksi Tampere on jo pitkään toteuttanut lukuisia toimia energiansäästämiseksi, energian - käytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasu - päästöjen vähentämiseksi. Kaupunki on solminut Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vuosiksi Sopimuksella toteutetaan niin kutsuttua energiatehokkuusdirektiiviä, ja sen tavoitteena on 9 prosentin energiansäästö vuoden tasosta vuoteen 2016 mennessä. Sopimus koskee kunnan suorassa vaikutuksessa olevaa toimintaa ja ennen kaikkea kaupungin välitöntä energiankäyttöä. Siten se on suppeampi ja lyhytkestoisempi kuin SEAP. Vuonna 2010 hyväksytty kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ( seutu.fi/seutuhankkeet/yhteistyon-tuloksia/yhdys kuntasuunnittelun-ohjelmat/ilmastostrategia_2030/) sisältää kaupunki seudun yhteisen ilmastopolitiikan vision. Siinä on päätetty kaupunkiseudun kuntien ilmaston muutosta hillitsevien toimenpiteiden tavoitetaso suhteessa valtion ilmasto- ja energia po - liittisiin linjauksiin ja EU:n ilmastositoumusten asettamiin reunaehtoihin. Ilmastostrategiassa ohjelmoidaan eri toimialoja koskevat vähennys tavoitteet siten, että kaupunkiseudun kunnat yhteis työ ta - hoineen ovat mukana ilmaston muutoksen vastaisessa työssä. Strategia esittää myös toimia, joilla kunnat voivat varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät ilmasto strategian vuonna kaupunki käynnisti vuonna 2010 laajan kaikkea kaupungin energia- ja ilmastotavoitteita edistävän ECO 2 - Ekotehokas Tampere ohjelman, jota toteutetaan kaupungin strategisena projektina. ECO 2 -ohjelma toteuttaa useita erillisiä kestävän energiankäytön ohjelmassa mainittuja ja muita kaupungin ja kaupunkilaisten energiansäästöä ja kasvi huo ne - kaasupäästöjen vähentämistä edistäviä kehityshankkeita. ECO 2 -ohjelmalla on oma projekti organi saa - tionsa. KETSin tapaa, myös SEAPin toteutus tapahtuu kaupungin eri yksiköissä eikä sillä ole omaa organisaatiota. SEAPia toteuttavat tahot laativat vuosittaisen toimintaohjelman omissa yksikössään. Eri yksiköiden ja organisaatioiden ohjelmista kootaan yhteinen sekä KETSin että SEAPin toimenpiteet sisältävä kaupungin energia- ja ilmastotoimien toimintaohjelma. Kunkin yksikön ja organisaation oma henkilöstö toteuttaa, seuraa ja raportoi vastuualueensa toimenpiteistä. Ohjelman toteutus raportoidaan vuosittain kaupungin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmälle. Vuosittain laaditaan kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti, joka käsitellään seurantaryhmässä ja viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle. Keskeisimmät kaupungin kestävää energiankäyttöä ohjanneet toimen piteet on esitelty taulukossa 2. 8

9 Taulukko 2. Keskeisimmät kestävää energiankäyttöä ohjanneet toimenpiteet. Toteutusvuosi tai toiminnan aloitusvuosi Toimenpiteet Nimettiin energiansäästön yhdyshenkilö ja projektiryhmä Aloitettiin säännöllinen rakennusten katselmustoiminta Aloitettiin kuukausittainen kulutusseuranta kaupungin energiansäästösuunnitelma 1995 valmistui Nimettiin kaupungin energiansäästön seurantaryhmä Laadittiin kaupungin hiilidioksiditase Aloitettiin vuosittainen energiansäästötyön raportointi Laskettiin kasvihuonepäästöt Tampereella vuonna 1996 Liityttiin kansainväliseen Kuntien ilmastokampanjaan Solmittiin vapaaehtoinen Kuntien energiansäästösopimus kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa EU:n SAVE II -ohjelman mukainen energiatoimisto Tampereelle Aloitettiin Energiansäästöviikon ja Autottoman päivän viettäminen Laadittiin energiankäytön tehostamissuunnitelma Laskettiin kasvihuonepäästöt vuosina ja 1999 Laskettiin energia- ja kasvihuonekaasupäästötase 2001 Aloitettiin Moreenian kuntalaisten maksuton energiankäytön neuvonta Solmittiin vapaaehtoinen Kuntien energia- ja ilmastosopimus 2004 kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Laskettiin energia- ja kasvihuonekaasutase 2003 Jatkettiin Kuntien vapaaehtoista energia- ja ilmastosopimusta vuoden 2007 loppuun kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Liittyminen Union of Baltic Citiesin (UBC) energiakomissioon Solmittiin vapaaehtoinen Kuntien energiatehokkuussopimus työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Aalborgin sitoumus allekirjoitettiin Laadittiin energiankäytön tehostamissuunnitelma Ilmankos-kampanja käynnistettiin Solmittiin Pormestareiden ilmastositoumus Liityttiin EnergiCitésin jäseneksi ECO 2 -ohjelman valmistelu Laadittiin Kestävän energiankäytön ohjelma kaupunkiseudun ilmastostrategia hyväksyttiin ECO 2 -ohjelma alkoi, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Oulun kaupunginjohtajat perustivat ilmastoverkoston kaupungin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmä perustettiin Tapre-hanke käynnistettiin Rane, seudun rakentamisen ja asumisen neuvonta, aloitti toimintansa 9

10 2. Vertailuvuoden päästötase ja kaupungin mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 2.1 Vuoden energia- ja kasvihuonekaasutase Kuvio 1. Energiankäyttö Tampereella polttoaineittain tarkasteltuna. Ensimmäiset energiatase- ja kasvihuonekaasupäästölaskelmat tehtiin jo -luvun puolivälissä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana energiankäyttöä ja päästöjä on selvitetty muutamien vuosien välein. Viimeisin energiatase- ja kasvi huone kaasutaseselvitys koskee vuotta Laskennassa on käytetty Suomen ympäristö keskuksessa kehitettyä Kuntaliiton Kasvener-mallia, jolla voidaan selvittää kunnan tai laajemman alueen energian käytöstä, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maa talouden tuotantotoiminnasta ja teollisuus prosesseista vuoden aikana aiheutuneet kasvi - huonekaasupäästöt. Kestä vän energiankäytön ohjelmassa määritellään lähtötaso, johon ohjelman toimen piteillä aikaansaatavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä verrataan. Sään nöllistä päästömäärien kehityksen seurantaa tarvitaan kestävän energiankäytön ohjelman vaikuttavuuden ja kattavuuden arviointiin. Uusimmat kasvi - huone kaasu päästö laskelmat raportoidaan varsinaisesta ohjelmasta erikseen omana koko naisuutenaan. Selkeän ja tarpeisiin nähden tarpeeksi kattavan päästö raportoinnin rooli korostuu jatkossa, kun kasvihuonekaasupäästöjä ryhdytään laske maan vuosittain. kaupungin pormestareiden ilmasto - sitoumuksen päästökehityksen vertailu vuodeksi on valittu vuoden sijaan vuosi, koska vuoden tilastot antavat kaupunginjohtajien yleis kokouksen ohjeiden mukaista tarkasteluvuotta luotettavamman vertailuperustan. Tampereella käytettiin vuonna primääri energiaa kulutus perusteisesti tarkasteltuna GWh ( kwh asukasta kohti). Yllä olevasta kuviosta 1 ilmenee, että tamperelainen energiankäyttö perustui vuonna ja perustuu yhä maakaasuun, jota käytetään erityisesti paikallisessa kauko lämmön ja sähkön tuotannossa. Maakaasu muodosti vertailu vuonna yli 60 prosenttia alueen polttoainekäytöstä. Kuvion 2 sähkön tuotannon primääri energiaosuuteen vaikuttaa energia taseen ja kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytetyn Kasvener-mallin laskenta periaate, jossa paikallinen sähkön kulutus katetaan ensisijaisesti paikallisella sähkön - tuotannolla. Kulutuksen ja alueen oman tuotannon välinen vaje katetaan valtakunnan verkon keskimääräisellä sähköllä. Tarkastelu vuonna laskennallisella 10

11 osto sähköllä oli kahdeksan prosentin osuus alueen primäärimääräisestä energiankulutuksesta vuonna. Kuvio 3. Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella toiminnoittain. Liki 40 prosenttia alueella vuoden aikana kulutetusta primääri määräisestä energiasta käytettiin rakennusten lämmitykseen (kuvio 2). Muuhun kuin lämmitykseen kulutetun sähkön kulutus - osuus oli reilut 31 prosenttia. Liikenteen 16 prosentin osuus syntyi lähes kokonaan tie liikenteen energian - käytöstä. Lähinnä teollisuus- ja maatalous toimintaan ja työ koneisiin liittyvän muun poltto aineiden käytön osuus jäi arviolta 11 prosenttiin. Kuvio 2. Energiankäyttö Tampereella kulutustoiminnoittain. Energiatase- ja kasvihuonekaasulaskelmien mukaan yli 30 prosenttia vuoden energian kulutuksesta tapahtui koti talouksissa. Teollisuudella oli Tampereella reilun neljänneksen kulutusosuus. Palvelujen energian kulutus oli 16 prosenttia alueella käytetystä energia - määrästä. Myös liikenteen osuus oli 16 prosenttia. Julkinen sektori vastasi vain kymmenesosasta alueen energiankäytöstä. Maatalouden osuus jäi alle prosenttiin. Kuviosta 3 ilmenevästä rakennusten lämmityksestä aiheutuneesta 40 prosentin pääs tö osuudesta johtui 32 prosenttiyksikköä kaukolämmöstä, viisi pro sent ti - yksikköä öljyn lämmitys käytöstä ja vajaa neljä prosenttiyksikköä sähkö lämmityk sestä. Sähkö muodosti vuonna vajaan kolmanneksen kokonais - päästöistä. Jos sähkön kulutuksesta vähennetään lämmitykseen käytetty sähkö, muun sähkön kulutuksen kasvi huone kaasu päästöosuus oli reilu neljännes. Liikenteellä oli viidenneksen päästö osuus kokonaispäästöistä. Muu poltto aineiden käyttö aiheutti reilut kymmenen prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Kaatopaikka jätteiden, kompostoinnin ja jäte veden puhdis - tuksen osuus oli parisen prosenttia. Maataloustuotannon suorat päästöt vastasivat puolta prosenttia tamperelaisista kokonais päästöistä. Kuvio 4. Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella sektoreittain. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy parisen prosenttia Tampereella. Energian tuotannosta ja -kulutuksesta, liikenteestä, jäte huollosta ja maa talouden tuotantotoiminnasta pääsi vertailuvuoden aikana ilmaan yhteis mitallisiksi hiili dioksidi ekvivalenteiksi muutettuna tuhatta tonnia hiilidioksidia, metaania ja typpi oksiduulia. Yhtä tamperelaista kohti laskettuna päästömäärä merkitsisi 7,4 ekvivalentti tonnin suuruisia kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa. 11

12 Päästösektoreittain tarkasteltaessa suurimman osuuden kasvihuonekaasu pääs töistä aiheuttivat kotitaloudet 32 prosentillaan (kuvio 4). Teollisuuden päästö osuus oli 22 prosenttia, kun taas yksityisten palvelujen osuus oli 15 prosenttia. Julkisella sektorilla oli noin 8 prosentin päästöosuus. Kuvion 4 erittelemättömien toimintojen ryhmään sisältyy erityisesti liikenne. Siitä aiheutui vertailuvuoden aikana reilu viidennes alueen kasvi huone kaasupäästöistä. 2.2 päästövähennysmahdollisuudet kaupunkiseutu kasvaa koko ajan ja alueella kulutetaan yhä enemmän energiaa. Energian tuottamisesta aiheutuu kasvihuonekaasu päästöjä. Päästökehitystä ei pystytä nykyisillä toimilla hidastamaan, saatikka kääntämään laskuun. Ilmaston muutoksen vastainen toiminta vaatiikin tehostamista ja kaikkien panosta. kaupunki ja sitä ympäröivät kunnat voivat vaikuttaa paikallisesti energian kulutukseen ja siten myös kasvihuonekaasupäästöjen syntyyn alueellaan. kaupungin omistamalla Sähkölaitos Oy:llä on päästöjen kannalta keskeinen rooli, sillä yli puolet tamperelaisista kasvihuone kaasu pääs - töistä syntyy sen energiantuotannosta. Tampere ja muut kaupunkiseudun kunnat ovat palvelujen tuottajina paikallisesti isoja energian kuluttajia. Paikallisessa energiantuotannossa tehdyt valinnat eivät täysin sido kuntia energiankuluttajana, vaan ne voivat tehdä ilmastotekoja hankkimalla toimintaansa varten uusiutuvilla energia lähteillä tuotettua sähköä. Ne voivat vähentää toimintansa päästöjä myös panostamalla ympäristö myötäisten ja koko elin kaarensa aikana energiaa säästävien tavaroiden ja palveluiden hankintaan. Näin julkisten hankintojen avulla voidaan edistää tuote kehitystä ja markkinoilla olevaa valikoimaa. Myös kaupunkiseudun jatkuva liikennemäärän kasvu lisää päästöjä. Tehokkain tapa hillitä liikenteen päästöjen kasvua on liikkumistarpeen vähen täminen. Kunnat voivat vaikuttaa paikalliseen kevyen- ja joukkoliikenteen käyttäjä määrään paran tamalla kevyen- ja joukko liikenteen sujuvuutta sekä alentamalla kaupunkilaisten kynnystä käyttää ympäristöä vähemmän kuormittavia liikenne muotoja mm. liikkumisen ohjauksen avulla. Luovilla kevyen ja joukko liikenteen ratkaisuilla ja pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla vähennetään kasvihuone kaasu päästöjä synnyttävää yksityisautoilua. Alue- ja yhdyskuntasuunnittelulla on laajat, pidemmän aikajänteen vaikutus mahdollisuudet, koska eheä ja tiiviisti rakennettu ympäristö vaikuttaa lämmitys - valintojen ja liikennemäärien kautta energiankulutukseen ja edelleen kasvihuone kaasu päästöjen kehitykseen. kaupunkiseudun kasvun aiheuttama yhdyskuntarakenteen hajautuminen asettaa merkittävän haasteen kaavoitukselle, liikenne suunnittelulle ja kuntayhteistyölle. Maankäytön ja liikenteen haasteeseen onkin vastattu kaupunkiseudun yhteisellä rakennemallityöllä. ja muiden kaupunkiseudun kuntien toimet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi kuntalaisten ja kunnan alueella toimivien yritysten ja muiden organi saatioiden on muutettava toimintaansa. Tampere ja kaupunkiseudun kunnat voivat vaikuttaa useilla tavoilla yksilötason päätöksiin. Järkevällä ja pitkä - jänteisellä yhdyskuntasuunnittelulla, taloudellisilla ohjauskeinoilla sekä asukkaille ja kaupunki seudulla toimiville organisaatioille suunnatulla neuvonnalla ja valistuksella voidaan tarjota mahdollisuus tehdä vastuullisia kulutus-, lämmitys- ja kulkumuotopäätöksiä. Lisäksi kaupungin on toimittava itse vastuullisesti ja esimerkillisesti omissa energia- ja kulutus valin nois saan. Kustannustehokkain tapa pienentää kasvihuonekaasupäästöjä on turhan kulutuksen välttäminen. kaupungin ja ympäristökuntien omistamien rakennusten ja toimintojen energiatehokkuutta pystytään vielä merkittävästi parantamaan. Paikallistasolla kunnallisella ohjauksella, tiedonjaolla ja valistuksella on myös merkitystä, kun tamperelaiset ja kaupungin alueella toimivat yritykset ja paikallis yhteisöt järkeistävät ja vähentävät omaa energiankäyttöään. Nalle Ritvola 12