Pormestareiden ilmastositoumuksen Kestävän energiankäytön ohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pormestareiden ilmastositoumuksen Kestävän energiankäytön ohjelma"

Transkriptio

1 Dnro: TRE:2416/2012 Hyväksytty kaupunginhallituksessa kaupunki Pormestareiden ilmastositoumuksen Kestävän energiankäytön ohjelma

2 Tiivistelmä kaupunginvaltuusto päätti , että kaupunki liittyy EU:n pormestareiden ja kaupunginjohtajien yleiskokoukseen vuoden 2009 alussa. Sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvä Kestävän energiankäytön ohjelman ensimmäinen versio hyväksyttiin kaupunginhallituksessa komissiolle toimitettavaksi. kaupungin hallintomallin mukaisesti kaupunginhallitus toimeenpani siten kaupunginvaltuuston 2008 päätöksen. Kestävän energiankäytön ohjelman toteutumisen seuranta vuosittain on myös kaupunginhallituksen tehtävä. kaupunginvaltuusto on sisällyttänyt myös vuoteen 2020 ulottuvaan Tampere virtaa -kaupunkistrategiaansa ilmastonmuutoksen hillitsemisen, energiatehokkuuden vaatimuksen ja uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamisen. Näitä tavoitteita edistävät vuositavoitteet hyväksytään vuosittaisen budjetin käsittelyn yhteydessä ja niiden toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumuksen eli ns. Pormestareiden ilmasto sitou muksen (Covenant of Mayors) alle kirjoittaneet kaupungit laativat kestävän energian käytön toimenpideohjelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) vuoden kulu essa sitoumuksen allekirjoittamisesta. Tämä raportti on päivitetty versio vuonna 2009 laatimasta kestävän energiankäytön ohjelmasta. Ohjelmaa täydentävät vuoden 2010 energia- ja päästötaseet, joiden tulokset ovat luvussa 2. Toimenpideohjelmaan on sisällytetty ne kaupungin toiminnot, joihin kaupunki pystyy suoraan vaikuttamaan. Osa toimenpiteistä on sellaisia, joilla tehostetaan kaupungin energiankäyttöä; osalla vähennetään kaupungin energian kulutusta tai toimintojen synnyttämiä kasvihuonekaasupäästöjä; osa on sellaisia, joiden avulla pystytään ehkäisemään muuten vastaisuudessa syntyvää kulutusta. Osa toimenpiteistä koskee kaupungin suoraa ja osa välillistä energian - kulutusta; osa toimenpiteistä kohdistuu kaupungin omaan energiankäyttöön ja osalla kaupunki voi vaikuttaa kaupunkilaisten ja kaupungin alueella toimivien yritysten ja organisaatioiden energiankäyttöön. Toimenpidelistat sisältävät sekä yksittäisiä, vaikutukseltaan melko rajallisia toimenpiteitä että laajoja monivuotisia hankkeita, joiden merkitys on olennainen ohjelman kannalta. Merkittävimpiä toimia kestävän energiankäytön edistämiseksi ovat viimeisimmän kahden vuoden aikana olleet ECO 2 - Ekotehokas Tampere strategisen hankkeen käynnistäminen ja kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 hyväksyminen kaikissa kaupunkiseudun kunnissa. Niiden vaikutus näkyy yleensä päätöksenteossa sekä eri osa-alueiden toteutuneissa ja suunnitteilla olevissa toimenpiteissä. Ohjelmasta käy ilmi myös se, että kestävä energiankäyttö ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen huomioidaan nykyisin erittäin monissa kaupungin toiminnoissa. Työtä on edelleen tehostettava ja toimintakenttää on laajennettava. Jatkossa energiatehokkuusja ilmastotyöhön olisi sitoutettava entistä enemmän niin kuntalaisia kuin kaupungin alueella toimivia yrityksiä ja organisaatioita. Aika vuoden 2020 sitovien oikeudellisten velvoitteiden (EU:n 20,20,20 -sopimus) ja niitä ylittävien tavoitteiden (Pormestareiden ilmastositoumus) saavuttamiseen käy vähiin. Kestävän energiankäytön ohjelma vähentää Tampereella syntyneitä kasvi huone kaasu päästöjä reilut hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 2020 mennessä. Se on 14,5 prosenttia vertailuvuoden koko nais päästömäärästä. Päästöjä saadaan supistettua vielä tonnilla, jos kaupunki siirtyy käyttämään ainoastaan päästöttömillä energia lähteillä tuo - tettua sähköä. Kestävän energiankäytön ohjelmalla, käyttämällä päästöttömillä energialähteillä tuotettua sähköä kaupungin toiminnoissa ja kasvattamalla Sähkölaitoksen kaukolämmön tuotannon biopolttoaineosuutta voidaan kasvihuonekaasupäästöjä supistaa Tampereella 23 prosenttia vuodesta. Asukaskohtaiset päästöt olisivat vuonna 2020 yli 30 prosenttia vertailuvuotta pienemmät. 2

3 Sisällys Kestävän energiankäytön ohjelma 4 1 Pitkän aikavälin visio ja strategia päästöjen vähentämiseksi 8 2 Vertailuvuoden päästötase ja kaupungin mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen Vuoden energia- ja kasvihuonekaasutase päästövähennysmahdollisuudet 12 3 Toimenpideohjelma ECO 2 - Ekotehokas Tampere Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Liikenne Rakennukset ja rakentaminen Muu energiankulutus Energian tuotanto Jätehuolto Hankinnat ja kulutus Elinkeinopolitiikka ja osaaminen 31 4 Kestävän energiankäytön ohjelman taloustarkastelu 32 5 Kestävän energiankäytön ohjelman organisointi Ohjelman ohjausryhmä Toimenpiteiden toteuttamisen ja tulosten seuranta 33 6 Tausta-aineisto Haastatellut ja kommentoijat Taustamateriaali Aiemmat energia- ja kasvihuonekaasutaseet ja taserajaus 35 Liitteet 37 3

4 Kestävän energiankäytön ohjelma Kestävän energiankäytön ohjelman rakenne Kaupunginjohtajien yleiskokouksen sitoumuksen eli ns. Pormestareiden ilmasto - sitoumuksen (Covenant of Mayors) alle - kirjoittaneet kaupungit laativat kestävän energiankäytön toimenpideohjelman (Sustainable Energy Action Plan, SEAP) vuoden kuluessa sitoumuksen allekirjoittamisesta. Ohjelma sisältää pitkän aikavälin vision ja strategian päästöjen vähentämiseksi, vertailuvuoden päästötaseen ja kaupungin mahdollisuuden päästöjen vähentämiseksi, lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteet kestävän ener - giankäytön ohjelman toteuttamiseksi sekä kertoo, kuinka ohjelman toteutumista seurataan. Tämän suomenkielisen ohjelman tietoja siirretään myös Kaupunginjohtajien yleiskokouksen sivujen (www.kaupungin johtajienyleiskokous.eu) englanninkielisille ekstranetsivuille. Kestävän energiankäytön ohjelman tarkkuus ja rajoitteet Kestävän energiankäytön ohjelman keskeinen osa on luvun 3 toimenpideosio. Se sisältää ne toimenpiteet, joita pidetään keskeisinä yli 20 prosentin kasvi huone - kaasu päästöjen vähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2020 mennessä. Toimen pide osio on laadittu siten, että sen avulla voidaan toteuttaa kaupunkiseudun kuntien vuonna 2010 hyväksymää seudullista ilmastostrategiaa. Toimenpideosion otsikot ovat pääosin ilmastostrategian mukaiset. Luvun 3 alaluvut sisältävät lyhyen kuvauksen toiminta-alueen nykytilasta ja tulevai suudesta. Sen jälkeen on esitetty yhteenveto taulukkona kestävän energian käytön ohjelmaa varten haastateltujen henkilöiden näkemykset vuoteen 2020 ulottuvista energiankäytön tehostamis- ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämis toimen piteistä. Alun perin syksyllä 2009 kerättyjä asiantuntijanäkemyksiä on täydennetty ja ajantasaistettu syksyn 2011 aikana tehdyssä ohjelmapäivityksessä. Toimen piteille on laskettu arviot energiankäytön vähentymästä, mahdollisesta uusiutuvan energian tuotantomääristä, kasvihuone kaasu päästöjen vähe nemästä ja vähentämis toimenpiteistä aiheutuvista kustan nuksista. Kestävän energiankäytön ohjelman arviot pohjautuvat asiantuntijoilta saatuihin tietoihin ja niiden pohjalta tehtyihin laskelmiin. Tiedot energiansäästöstä ja päästövähenemistä ovat usein melko karkeita arvioita ja todelliset määrät selviävät suunnitelmien mukaan tehdyissä arvioissa ja käytön aikaisella seurannalla. Siksi tässä ohjelmassa on kustannus-, energiansäästö- ja päästövähenemätietoja esitetty vain silloin, kun tieto pohjautuu seurantaan, pitkäaikaiseen kokemukseen, tarkkaan suunnitteluun tai hankinnan yhteydessä olevaan valmistajan/myyjän ilmoitukseen. Aina tiedot eivät ole tarkkoja, mutta toimen pide osiossa esitellyt päästö-, energiaja euro määrät ilmaisevat kuitenkin eri toimen piteiden vaikutusten suuruusluokan. Jos tällaisia arviointitietojakaan ei ole saatavissa em. tietojen kohdalle kuvaillaan, milloin tai miten tietoja tullaan jatkossa täydentämään. Tarkempi lista toimenpiteistä kasvi huone kaasu - päästö vähennys laskelmineen on liitteenä 2. kaupunkiseudun ilmastostrategian raportti toimenpide-ehdotuksineen löytyy liitteen 3 linkistä. Arvio eri toimenpidetyypeillä saavutettavista päästövähenemistä Taulukon 1 kestävän energiankäytön ohjelmalla, päästöttömillä energia lähteillä tuotetun sähkön käytöllä ja Sähkölaitoksen käyttämän bio poltto aine - 4

5 osuuden kasvulla on mahdollista supistaa kasvi - huonekaasupäästöjä Tampereella 23,2 prosenttia vuoden lähtö tilanteeseen verrattuna. Kestävän energian käytön ohjelman vertailu vuotena on Tampereella vuosi, koska sen tilastot antavat kaupunginjohtajien yleis kokouksen ohjeiden mukaista tarkasteluvuotta tarkemman ja luotettavamman vertailuperustan ohjelman suhteellisille päästö vähenemille. kaupungin oman väestösuunnitteen mukaan Tampereella asuisi vuonna 2020 reilut asukasta. Kaupungin väki määrä kasvaisi siten vuodesta noin asukkaalla. Kestävän energian käytön ohjelman toimen piteillä saadaan supistettua asukasta kohti laskettuja kasvi huone kaasu - päästöjä 25,7 prosentilla, jos toimen piteiden vaikutusten tarkastelussa huomioitaisiin väestön - kasvu ja tarkasteltaisiin asukasta kohti laskettujen päästöjen kehitystä. Vuoden 2020 asukas kohtaiset päästöt ovat 33,3 prosenttia pienemmät kuin vertailu - vuonna, jos ohjelma toimenpiteiden lisäksi kaupunki hankkii vain päästöttömillä energialähteillä tuotettua sähköä ja Sähkölaitoksen kauko lämmön tuotannon biopolttoaineiden osuus kasvaa odotusten mukaisesti. Luvussa 3 esitellään kestävän energiankäytön ohjelman toimenpiteitä, joiden avulla supistetaan alueen kasvihuonekaasupäästöjä pormestareiden ilmasto sopi muksessa hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Toimenpiteet ja niiden sisältö tarkentuvat koko ajan. Sen vuoksi kahden vuoden välein päivitettävässä kestävän energian käytön ohjelmassa raportoidut tiedot saattavat muuttua vuonna 2009 julkaistun alkuperäisen ohjelmapaperin tiedoista. Syksyllä 2011 päivitettyjen tietojen perusteella kestävän energiankäytön ohjelma pienentää kaupungin alueella syntyneitä kasvi huone kaasu - päästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonnilla (taulukon 1 toimen pide tyyppi 1.). Päästö määrä on 14,5 prosenttia vertailu vuoden tampe relaisesta tonnin koko nais päästömäärästä. Luvussa 3 esitellyt toimen piteet voivat vähentää kasvi huone - kaasu päästöjä arvioitua enemmänkin. Tämä on mahdollista, koska laskelmissa ei kaupunkiraitiotien ensimmäistä vaihetta lukuun ottamatta ole arvioitu tietojen puuttumisen vuoksi mm. seudullisen rakenne - suunnitelman ja joukko liikenne järjestelmän todennäköisesti positiivisia vaiku tuksia alueen kasvihuonekaasupäästöihin. Taulukko 1. Toimenpidetyyppien aiheuttamat päästövähennykset. Toimenpidetyyppi Päästöjen vähennys vuoden tiedoilla (tonnia CO 2 -ekv/vuosi) Edelliset yhteensä (tonnia CO 2 - ekv/vuosi) Päästöosuus vuoden päästöistä, % Kokonaispäästömuutos vuodesta, % Per capita - päästöjen muutos vuodesta, % 1. Kestävän energian käytön ohjelman energiatehokkuutta edistävät perustoimenpiteet tonnia CO 2 -ekv/vuosi 14,5 % 25,7 % 2. Vain päästöttömillä energian-lähteillä tuotetun sähkön käyttö kaupunkiorganisaatiossa tonnia CO 2 -ekv/vuosi ,2 % 16,8 % 27,6 % 3. Sähkölaitoksen bio-polttoaineiden käyttöosuuden kasvun vaikutus kaupunkikonsernin kaukolämmön kulutuksen päästöihin tonnia CO 2 -ekv/vuosi ,0 % 17,7 % 28,5 % 4. Sähkölaitoksen bio-polttoaineiden käyttöosuuden kasvun vaikutus kaupungin alueella kulutetun kaukolämmön päästöihin (ei sisällä kaupunkikonsernin kaukolämpöpäästöjä) tonnia CO 2 -ekv/vuosi ,5 % 23,2 % 33,3% 5

6 Muutoinkin nämä päästövähenemälaskelmat ovat yksinkertaistavia vertailulaskelmia. Laskelmissa oletetaan, että monen kestävän energiankäytön ohjelman vaikutuksen ulko puolelle jäävän toiminnon ja sektorin aiheuttamien päästöjen määrä pysyy vertailu vuoden tasolla. Oletus koskee mm. kotitalouksien sähkön- ja lämmön kulutusta, palvelu sektorin energiankäyttöä ja liikennettä. Kasvihuonekaasupäästöjä saadaan supistettua hiilidioksidiekvivalenttitonnilla, jos kaupunki siirtyy käyttämään kestävän energiankäytön ohjelman toimen piteiden lisäksi vain päästöttömillä energia lähteillä tuotettua sähköä (taulukon 1 toimen - pide tyyppi 2). Arvio perustuu yksinkertaistavaan oletukseen, että kaupunki konsernin sähkön kulutus on vuonna 2020 sama kuin kestävän energian käytön ohjelman vertailu vuonna. Päästöttömillä energia lähteillä tuotetulla sähköllä saadaan aikaan 2,2 prosentin suuruinen päästö vähennys tamperelaisten vuoden päästöihin verrattuna. Kokonaisuudessaan kestävän energian käytön ohjelmalla ja vihreämmällä sähköllä saadaan vähennettyä päästöjä tonnia eli 16,8 prosenttia vuoden kokonaispäästöistä. kaupungin omistaman Sähkölaitoksen tavoitteena on nostaa kuluvan vuosikymmenen aikana uusiutuvien ja päästöttömämpien energialähteiden osuus yli 30 prosenttiin kokonaisenergiasta vuonna Oman energian tuotannon hiilidioksidi päästöjä on tarkoitus vähentää samanaikaisesti yli 20 prosenttia vuoden tasosta. Varovaisesti arvioiden kestävän energian käytön ohjelmalla saadaan aikaan hiili dioksidi ekvivalentti tonnin ja yhden prosentin päästö vähennys vuoteen verrattuna, jos ohjelman toimen piteiden rinnalla huomioidaan poltto aine jakauman muutoksen vaikutus kaupunki - konsernin kuluttaman kauko lämmön ominais pääs - töihin (edellisen sivun taulukon 1 toimenpidetyyppi 3.). Koko naisuudessaan taulukon 1 toimenpidetyypeillä vähennetään päästöjä tonnia. Määrä on 17,7 prosenttia vuoden päästöistä. Tarkastelun rajauksella on vaikutusta. Jos päästövähennystarkastelua laajennetaan luvussa 6.3 esitellyn energiatase- ja kasvihuonekaasupäästölaskennan rajausten mukaisesti, kasvihuonekaasupäästömäärä pienenee 5,5 prosenttia vuoden vertailu tasosta (edellisen sivun taulukon 1 toimenpidetyyppi 4.). Sähkölaitoksen bio poltto - ainei den käyttö osuuden kasvu näkyy koko kaupungin alueen kauko lämmön kulu tuksen kasvi huone kaasu - päästöissä, eikä pelkästään kaupunki konsernin kauko lämmön käytöstä syntyneissä päästöissä tonnin päästö vähennys ei sisällä kaupunki - konsernin kauko lämmön kulutuksessa syntyneitä tonnin päästö säästöjä (taulukon 1 toimenpidetyyppi 3.). Kokonaisuudessaan taulukon 1 neljällä toimenpidetyypillä vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonnia, joka vastaa 23,2 pro senttia vertailuvuoden kokonaispäästömäärästä. Kaukolämmön tuotannossa tehtävät ratkaisut voisivat supistaa kasvi huone kaasu päästöjä vieläkin enemmän kuin taulukossa 1 on esitetty, jos 2010-luvun lopulle kaavaillut Naistenlahden lämmön ja sähkön yhteis tuotanto laitoksen kattila- ja poltto - aine syöttölinjainvestoinnit toteutuvat vuoden 2020 loppuun mennessä. Niiden avulla voitaisiin toimenpidetyypissä 3 yltää hiilidioksidiekvivalenttitonnin päästö vähennyksiin. Laajemman taserajauksen toimenpidetyyppivaihtoehdossa 3 kattilan uusiminen ja polttoainesyöttölinjan rakentaminen vähentäisi päästöjä yhteensä tonnia eli vajaa 19 prosenttia vuoden kokonais päästöistä. Laajentamalla kaukolämmön tarkastelua toimenpidetyypin 4 tavoin koskemaan koko alueen kulutusta saataisiin Naistenlahden voimalaitos investoinneilla vähennettyä päästöjä arviolta tonnia. Tällöin kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät melkein tonnia eli noin 30 prosenttia vuoden tasosta. Keskeisimmät energiankäytön tehostamisja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimenpiteet Taulukossa 1 esitettyjen arviolaskelmien perusteella kauko lämmön tuotannon poltto aineiden muutokset näyttelevät avainroolia, kun kaupunki pyrkii kohti asettamiaan kasvihuonekaasupäästötavoitteita. Kestävän energian käytön ohjelman muilla toimen piteillä ei pystytä saavuttamaan kaupungin allekirjoittaman Pormestareiden ilmasto sitoumuksen päästöjen vähentämistavoitetta ilman Sähkölaitoksen lämmöntuotannon poltto aineiden muutosta uusiutuvien energialähteiden suuntaan. Kaikki kestävän energiankäytön ohjelman toimenpiteet ovat kuitenkin tarpeellisia asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelma ei sisällä pelkästään uusia toimen piteitä, vaan se kokoaa yhteen suunniteltuja ja jo tehtäviä toimia, jotka liittyvät suoraan tai välillisesti kaupungin ilmastotyöhön. Eri toimenpiteiden tehokkuuden arvottaminen on vaikeaa, osin jopa mahdotontakin. Osa keskeisimmistä energian käyttöä tehostavista toimen piteistä vähentää suoraan kasvihuonekaasu päästöjen määriä. On myös toimen piteitä, jotka eivät suoraan pienennä päästömääriä, vaan enemmänkin mahdollistavat päästöjen vähentämisen. Suuri osa kestävän energian käytön ohjelman toimenpiteistä on myös muista syistä tarpeellisia tai välttämättömiä. Ne toteutet taisiin joka tapauksessa ilman tehtyä ilmastositou mustakin. Tästä huolimatta nämä- 6

7 kin toimenpiteet huomioidaan ohjelmassa, koska ne tehostavat energian käyttöä ja vähentävät siten kasvihuonekaasupäästöjä kaupungin alueella. Osa toimenpiteistä toteutetaan eri yksiköiden toimintabudjettien varoin ja osa toimenpiteistä aiheuttaa lisäkustannuksia. Monien toimenpiteiden osalta on hyvin vaikeaa määrittää sitä toimenpiteen kokonaiskustannusten osuutta, joka aiheutuu pelkästään energia - tehokkuuden kasvattamisesta tai päästöjen vähentämisestä. Kustannuksia on lisäksi syytä verrata säästettyihin energiakustannuksiin, jotka tulevai suudessa riippuvat entistä enemmän myös päästöoikeuksien hinnasta. Kustannusten osalta ohjelman päivityksessä on hyödynnetty myös kaupungin kestävän kehityksen koordinaattorin Kirsi Nurmisen vuoden 2010 aikana tekemän ohjelman eri toimenpiteiden kustannustehokkuutta koskeneita arviointituloksia. Nalle Ritvola 7

8 1. Pitkän aikavälin visio ja strategia päästöjen vähentämiseksi Tampere on jo pitkään toteuttanut lukuisia toimia energiansäästämiseksi, energian - käytön tehostamiseksi ja kasvihuonekaasu - päästöjen vähentämiseksi. Kaupunki on solminut Kuntien vapaaehtoisen energiatehokkuussopimuksen (KETS) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vuosiksi Sopimuksella toteutetaan niin kutsuttua energiatehokkuusdirektiiviä, ja sen tavoitteena on 9 prosentin energiansäästö vuoden tasosta vuoteen 2016 mennessä. Sopimus koskee kunnan suorassa vaikutuksessa olevaa toimintaa ja ennen kaikkea kaupungin välitöntä energiankäyttöä. Siten se on suppeampi ja lyhytkestoisempi kuin SEAP. Vuonna 2010 hyväksytty kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 (http://www.tampereen seutu.fi/seutuhankkeet/yhteistyon-tuloksia/yhdys kuntasuunnittelun-ohjelmat/ilmastostrategia_2030/) sisältää kaupunki seudun yhteisen ilmastopolitiikan vision. Siinä on päätetty kaupunkiseudun kuntien ilmaston muutosta hillitsevien toimenpiteiden tavoitetaso suhteessa valtion ilmasto- ja energia po - liittisiin linjauksiin ja EU:n ilmastositoumusten asettamiin reunaehtoihin. Ilmastostrategiassa ohjelmoidaan eri toimialoja koskevat vähennys tavoitteet siten, että kaupunkiseudun kunnat yhteis työ ta - hoineen ovat mukana ilmaston muutoksen vastaisessa työssä. Strategia esittää myös toimia, joilla kunnat voivat varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät ilmasto strategian vuonna kaupunki käynnisti vuonna 2010 laajan kaikkea kaupungin energia- ja ilmastotavoitteita edistävän ECO 2 - Ekotehokas Tampere ohjelman, jota toteutetaan kaupungin strategisena projektina. ECO 2 -ohjelma toteuttaa useita erillisiä kestävän energiankäytön ohjelmassa mainittuja ja muita kaupungin ja kaupunkilaisten energiansäästöä ja kasvi huo ne - kaasupäästöjen vähentämistä edistäviä kehityshankkeita. ECO 2 -ohjelmalla on oma projekti organi saa - tionsa. KETSin tapaa, myös SEAPin toteutus tapahtuu kaupungin eri yksiköissä eikä sillä ole omaa organisaatiota. SEAPia toteuttavat tahot laativat vuosittaisen toimintaohjelman omissa yksikössään. Eri yksiköiden ja organisaatioiden ohjelmista kootaan yhteinen sekä KETSin että SEAPin toimenpiteet sisältävä kaupungin energia- ja ilmastotoimien toimintaohjelma. Kunkin yksikön ja organisaation oma henkilöstö toteuttaa, seuraa ja raportoi vastuualueensa toimenpiteistä. Ohjelman toteutus raportoidaan vuosittain kaupungin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmälle. Vuosittain laaditaan kaupungin energia- ja ilmastotoimien raportti, joka käsitellään seurantaryhmässä ja viedään tiedoksi kaupunginhallitukselle. Keskeisimmät kaupungin kestävää energiankäyttöä ohjanneet toimen piteet on esitelty taulukossa 2. 8

9 Taulukko 2. Keskeisimmät kestävää energiankäyttöä ohjanneet toimenpiteet. Toteutusvuosi tai toiminnan aloitusvuosi Toimenpiteet Nimettiin energiansäästön yhdyshenkilö ja projektiryhmä Aloitettiin säännöllinen rakennusten katselmustoiminta Aloitettiin kuukausittainen kulutusseuranta kaupungin energiansäästösuunnitelma 1995 valmistui Nimettiin kaupungin energiansäästön seurantaryhmä Laadittiin kaupungin hiilidioksiditase Aloitettiin vuosittainen energiansäästötyön raportointi Laskettiin kasvihuonepäästöt Tampereella vuonna 1996 Liityttiin kansainväliseen Kuntien ilmastokampanjaan Solmittiin vapaaehtoinen Kuntien energiansäästösopimus kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa EU:n SAVE II -ohjelman mukainen energiatoimisto Tampereelle Aloitettiin Energiansäästöviikon ja Autottoman päivän viettäminen Laadittiin energiankäytön tehostamissuunnitelma Laskettiin kasvihuonepäästöt vuosina ja 1999 Laskettiin energia- ja kasvihuonekaasupäästötase 2001 Aloitettiin Moreenian kuntalaisten maksuton energiankäytön neuvonta Solmittiin vapaaehtoinen Kuntien energia- ja ilmastosopimus 2004 kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Laskettiin energia- ja kasvihuonekaasutase 2003 Jatkettiin Kuntien vapaaehtoista energia- ja ilmastosopimusta vuoden 2007 loppuun kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa Liittyminen Union of Baltic Citiesin (UBC) energiakomissioon Solmittiin vapaaehtoinen Kuntien energiatehokkuussopimus työ- ja elinkeinoministeriön kanssa Aalborgin sitoumus allekirjoitettiin Laadittiin energiankäytön tehostamissuunnitelma Ilmankos-kampanja käynnistettiin Solmittiin Pormestareiden ilmastositoumus Liityttiin EnergiCitésin jäseneksi ECO 2 -ohjelman valmistelu Laadittiin Kestävän energiankäytön ohjelma kaupunkiseudun ilmastostrategia hyväksyttiin ECO 2 -ohjelma alkoi, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Oulun kaupunginjohtajat perustivat ilmastoverkoston kaupungin energia- ja ilmastotoimien seurantaryhmä perustettiin Tapre-hanke käynnistettiin Rane, seudun rakentamisen ja asumisen neuvonta, aloitti toimintansa 9

10 2. Vertailuvuoden päästötase ja kaupungin mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 2.1 Vuoden energia- ja kasvihuonekaasutase Kuvio 1. Energiankäyttö Tampereella polttoaineittain tarkasteltuna. Ensimmäiset energiatase- ja kasvihuonekaasupäästölaskelmat tehtiin jo -luvun puolivälissä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana energiankäyttöä ja päästöjä on selvitetty muutamien vuosien välein. Viimeisin energiatase- ja kasvi huone kaasutaseselvitys koskee vuotta Laskennassa on käytetty Suomen ympäristö keskuksessa kehitettyä Kuntaliiton Kasvener-mallia, jolla voidaan selvittää kunnan tai laajemman alueen energian käytöstä, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maa talouden tuotantotoiminnasta ja teollisuus prosesseista vuoden aikana aiheutuneet kasvi - huonekaasupäästöt. Kestä vän energiankäytön ohjelmassa määritellään lähtötaso, johon ohjelman toimen piteillä aikaansaatavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä verrataan. Sään nöllistä päästömäärien kehityksen seurantaa tarvitaan kestävän energiankäytön ohjelman vaikuttavuuden ja kattavuuden arviointiin. Uusimmat kasvi - huone kaasu päästö laskelmat raportoidaan varsinaisesta ohjelmasta erikseen omana koko naisuutenaan. Selkeän ja tarpeisiin nähden tarpeeksi kattavan päästö raportoinnin rooli korostuu jatkossa, kun kasvihuonekaasupäästöjä ryhdytään laske maan vuosittain. kaupungin pormestareiden ilmasto - sitoumuksen päästökehityksen vertailu vuodeksi on valittu vuoden sijaan vuosi, koska vuoden tilastot antavat kaupunginjohtajien yleis kokouksen ohjeiden mukaista tarkasteluvuotta luotettavamman vertailuperustan. Tampereella käytettiin vuonna primääri energiaa kulutus perusteisesti tarkasteltuna GWh ( kwh asukasta kohti). Yllä olevasta kuviosta 1 ilmenee, että tamperelainen energiankäyttö perustui vuonna ja perustuu yhä maakaasuun, jota käytetään erityisesti paikallisessa kauko lämmön ja sähkön tuotannossa. Maakaasu muodosti vertailu vuonna yli 60 prosenttia alueen polttoainekäytöstä. Kuvion 2 sähkön tuotannon primääri energiaosuuteen vaikuttaa energia taseen ja kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa käytetyn Kasvener-mallin laskenta periaate, jossa paikallinen sähkön kulutus katetaan ensisijaisesti paikallisella sähkön - tuotannolla. Kulutuksen ja alueen oman tuotannon välinen vaje katetaan valtakunnan verkon keskimääräisellä sähköllä. Tarkastelu vuonna laskennallisella 10

11 osto sähköllä oli kahdeksan prosentin osuus alueen primäärimääräisestä energiankulutuksesta vuonna. Kuvio 3. Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella toiminnoittain. Liki 40 prosenttia alueella vuoden aikana kulutetusta primääri määräisestä energiasta käytettiin rakennusten lämmitykseen (kuvio 2). Muuhun kuin lämmitykseen kulutetun sähkön kulutus - osuus oli reilut 31 prosenttia. Liikenteen 16 prosentin osuus syntyi lähes kokonaan tie liikenteen energian - käytöstä. Lähinnä teollisuus- ja maatalous toimintaan ja työ koneisiin liittyvän muun poltto aineiden käytön osuus jäi arviolta 11 prosenttiin. Kuvio 2. Energiankäyttö Tampereella kulutustoiminnoittain. Energiatase- ja kasvihuonekaasulaskelmien mukaan yli 30 prosenttia vuoden energian kulutuksesta tapahtui koti talouksissa. Teollisuudella oli Tampereella reilun neljänneksen kulutusosuus. Palvelujen energian kulutus oli 16 prosenttia alueella käytetystä energia - määrästä. Myös liikenteen osuus oli 16 prosenttia. Julkinen sektori vastasi vain kymmenesosasta alueen energiankäytöstä. Maatalouden osuus jäi alle prosenttiin. Kuviosta 3 ilmenevästä rakennusten lämmityksestä aiheutuneesta 40 prosentin pääs tö osuudesta johtui 32 prosenttiyksikköä kaukolämmöstä, viisi pro sent ti - yksikköä öljyn lämmitys käytöstä ja vajaa neljä prosenttiyksikköä sähkö lämmityk sestä. Sähkö muodosti vuonna vajaan kolmanneksen kokonais - päästöistä. Jos sähkön kulutuksesta vähennetään lämmitykseen käytetty sähkö, muun sähkön kulutuksen kasvi huone kaasu päästöosuus oli reilu neljännes. Liikenteellä oli viidenneksen päästö osuus kokonaispäästöistä. Muu poltto aineiden käyttö aiheutti reilut kymmenen prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Kaatopaikka jätteiden, kompostoinnin ja jäte veden puhdis - tuksen osuus oli parisen prosenttia. Maataloustuotannon suorat päästöt vastasivat puolta prosenttia tamperelaisista kokonais päästöistä. Kuvio 4. Kasvihuonekaasupäästöt Tampereella sektoreittain. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy parisen prosenttia Tampereella. Energian tuotannosta ja -kulutuksesta, liikenteestä, jäte huollosta ja maa talouden tuotantotoiminnasta pääsi vertailuvuoden aikana ilmaan yhteis mitallisiksi hiili dioksidi ekvivalenteiksi muutettuna tuhatta tonnia hiilidioksidia, metaania ja typpi oksiduulia. Yhtä tamperelaista kohti laskettuna päästömäärä merkitsisi 7,4 ekvivalentti tonnin suuruisia kasvihuonekaasupäästöjä vuodessa. 11

12 Päästösektoreittain tarkasteltaessa suurimman osuuden kasvihuonekaasu pääs töistä aiheuttivat kotitaloudet 32 prosentillaan (kuvio 4). Teollisuuden päästö osuus oli 22 prosenttia, kun taas yksityisten palvelujen osuus oli 15 prosenttia. Julkisella sektorilla oli noin 8 prosentin päästöosuus. Kuvion 4 erittelemättömien toimintojen ryhmään sisältyy erityisesti liikenne. Siitä aiheutui vertailuvuoden aikana reilu viidennes alueen kasvi huone kaasupäästöistä. 2.2 päästövähennysmahdollisuudet kaupunkiseutu kasvaa koko ajan ja alueella kulutetaan yhä enemmän energiaa. Energian tuottamisesta aiheutuu kasvihuonekaasu päästöjä. Päästökehitystä ei pystytä nykyisillä toimilla hidastamaan, saatikka kääntämään laskuun. Ilmaston muutoksen vastainen toiminta vaatiikin tehostamista ja kaikkien panosta. kaupunki ja sitä ympäröivät kunnat voivat vaikuttaa paikallisesti energian kulutukseen ja siten myös kasvihuonekaasupäästöjen syntyyn alueellaan. kaupungin omistamalla Sähkölaitos Oy:llä on päästöjen kannalta keskeinen rooli, sillä yli puolet tamperelaisista kasvihuone kaasu pääs - töistä syntyy sen energiantuotannosta. Tampere ja muut kaupunkiseudun kunnat ovat palvelujen tuottajina paikallisesti isoja energian kuluttajia. Paikallisessa energiantuotannossa tehdyt valinnat eivät täysin sido kuntia energiankuluttajana, vaan ne voivat tehdä ilmastotekoja hankkimalla toimintaansa varten uusiutuvilla energia lähteillä tuotettua sähköä. Ne voivat vähentää toimintansa päästöjä myös panostamalla ympäristö myötäisten ja koko elin kaarensa aikana energiaa säästävien tavaroiden ja palveluiden hankintaan. Näin julkisten hankintojen avulla voidaan edistää tuote kehitystä ja markkinoilla olevaa valikoimaa. Myös kaupunkiseudun jatkuva liikennemäärän kasvu lisää päästöjä. Tehokkain tapa hillitä liikenteen päästöjen kasvua on liikkumistarpeen vähen täminen. Kunnat voivat vaikuttaa paikalliseen kevyen- ja joukkoliikenteen käyttäjä määrään paran tamalla kevyen- ja joukko liikenteen sujuvuutta sekä alentamalla kaupunkilaisten kynnystä käyttää ympäristöä vähemmän kuormittavia liikenne muotoja mm. liikkumisen ohjauksen avulla. Luovilla kevyen ja joukko liikenteen ratkaisuilla ja pitkäjänteisellä maankäytön suunnittelulla vähennetään kasvihuone kaasu päästöjä synnyttävää yksityisautoilua. Alue- ja yhdyskuntasuunnittelulla on laajat, pidemmän aikajänteen vaikutus mahdollisuudet, koska eheä ja tiiviisti rakennettu ympäristö vaikuttaa lämmitys - valintojen ja liikennemäärien kautta energiankulutukseen ja edelleen kasvihuone kaasu päästöjen kehitykseen. kaupunkiseudun kasvun aiheuttama yhdyskuntarakenteen hajautuminen asettaa merkittävän haasteen kaavoitukselle, liikenne suunnittelulle ja kuntayhteistyölle. Maankäytön ja liikenteen haasteeseen onkin vastattu kaupunkiseudun yhteisellä rakennemallityöllä. ja muiden kaupunkiseudun kuntien toimet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi kuntalaisten ja kunnan alueella toimivien yritysten ja muiden organi saatioiden on muutettava toimintaansa. Tampere ja kaupunkiseudun kunnat voivat vaikuttaa useilla tavoilla yksilötason päätöksiin. Järkevällä ja pitkä - jänteisellä yhdyskuntasuunnittelulla, taloudellisilla ohjauskeinoilla sekä asukkaille ja kaupunki seudulla toimiville organisaatioille suunnatulla neuvonnalla ja valistuksella voidaan tarjota mahdollisuus tehdä vastuullisia kulutus-, lämmitys- ja kulkumuotopäätöksiä. Lisäksi kaupungin on toimittava itse vastuullisesti ja esimerkillisesti omissa energia- ja kulutus valin nois saan. Kustannustehokkain tapa pienentää kasvihuonekaasupäästöjä on turhan kulutuksen välttäminen. kaupungin ja ympäristökuntien omistamien rakennusten ja toimintojen energiatehokkuutta pystytään vielä merkittävästi parantamaan. Paikallistasolla kunnallisella ohjauksella, tiedonjaolla ja valistuksella on myös merkitystä, kun tamperelaiset ja kaupungin alueella toimivat yritykset ja paikallis yhteisöt järkeistävät ja vähentävät omaa energiankäyttöään. Nalle Ritvola 12

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki

ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE Hankkeen johtaja Pauli Välimäki ECO 2 - EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Hankkeen johtaja Pauli Välimäki 15.2.2010 ECO 2 EKOTEHOKAS TAMPERE 2020 Mikä on ECO 2? Tampereen kaupungin energia- ja ilmastohanke, jota Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma

Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Vaasan kaupungin energia- ja ilmasto-ohjelma Toni Lustila Kaavoitus 22.9.2016 toni.lustila@vaasa.fi Tässä esityksessä: Energia- ja ilmasto-ohjelma yleisesti Ohjelman tavoitteet ja vaikutukset Aikaansaannoksia

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis Oy ILMASTOSTRATEGIAN

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian päästövaikutusten arviointi Sisältö lyhyesti Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategiasta strategian päästövaikutusten arvioinnin tavoitteet strategian toimenpiteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset

Helsingin ilmastotavoitteet skenaariotyöpajojen tulokset Helsingin ilmastotavoitteet 2030 -skenaariotyöpajojen tulokset 31.3.2016 Jari Viinanen 1 30.11.2016 Petteri Huuska Helsingin ilmastotyöryhmän tehtävänä Vuoteen 2030 tähtäävät ilmastopoliittiset tavoitteet

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari

Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari Mitä EU:n taakanjakopäätös merkitsee Suomen liikenteelle? Saara Jääskeläinen, LVM Liikennesektori ja päästövähennykset seminaari 10.11.2016 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen toteuttaminen BaltCICA seminaari 27.4.2011 Tampere Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta yksikkö Tampereen kaupunkiseudun yhteistyö

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet

Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston uudet aloitteet 7. Selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. 8. Tuetaan kuntien ja valtion

Lisätiedot

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla

Myyrmäen keskusta Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Myyrmäen keskusta 001925 Kasvihuonekaasupäästöjen mallinnus KEKO-ekolaskurilla Vantaan kaupunki 23.9.2016 Vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon Kaavaan esitettyjen uusien kortteleiden 15403, 15406 ja 15422,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle

Resurssiviisaus Energiateema Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Energiateema 30.5.2016 Tiedonantotilaisuus KV:lle Resurssiviisaus Jyväskylä sitoutunut resurssiviisauden edistämiseen pitkäjänteisesti Resurssien viisas käyttö kärkenä kaupunkistrategiassa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Seudun energia- ja ilmastotyö

Seudun energia- ja ilmastotyö Seudun energia- ja ilmastotyö Emilia Olkanen 1 Mitä tavoittelemme seudulla? Lähtökohtana EU-direktiivit, hallituksen ilmasto- ja energiastrategia ja valtakunnalliset linjaukset Seudulla oma ilmastostrategia,

Lisätiedot

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo

Skaftkärr. Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Skaftkärr Energiatehokkuus mahdollisuutena kaavoitusstrategiat uusiksi Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula Porvoo Kehityshankkeen rakenne Hankkeen kesto 2008-2012 Alueen rakentuminen 2011-2020 Rahoittajat

Lisätiedot

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla

Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Kansallinen ilmastopolitiikka liikkumisen ohjauksen taustalla Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 17.4.2013 Liikenne ja päästöt Kotimaan liikenne tuotti v. 2011 noin 13,1

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään

EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään EU:n ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia suomalaisen autoilijan arkipäivään Auto- ja liikennetoimittajien tilaisuus 27.3.2008 Liikenteen päästöjen vähennystavoite vuoteen 2020. Mikä se on? Mitkä ovat

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki

Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen Helsinki Global to Local ilmastopolitiikan tilannekatsaus pähkinänkuoressa Maija Hakanen 1.12.2009 Helsinki Kansainvälisiä kuntaprosesseja Kuntien tiekartta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi (UCLG, CEMR, Metropolis,

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017

Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 Joensuun kaupungin HINKU-vuosikello 2017 2 Päästöjen hillintäsuunnitelma vuodelle 2017 Useita toimintaa ohjaavia toimenpiteitä mm.: Ilmasto-ohjelman päivitys Kestävän energiankäytön toimenpideohjelman

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen https://www.turku.fi/uutinen/2016-08-31_kiinteistoliikelaitos-vastaa-ilmastohaasteeseen-panostamalla-rakennusten

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi

Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi Liikenteen energiansäästöpolitiikka ja sen haasteet - näkökulma: kuorma-auto- ja pakettiautoliikenne sekä energiapalveludirektiivi VTT 9.5.2006 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen energiansäästöpolitiikka

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet

Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Kuntakatselmus paljastaa mahdollisuudet Timo Määttä 6.10.2010 Kuntakatselmuksen tausta Energiansäästöllä ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisellä edistetään kasvihuone- kaasupäästöjen vähentämistä

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA

Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Helsingin hallinto-oikeus Lisäselvitys Porvoon kaupungin asiassa 01677/16/4114 antamaan lausuntoon OMENATARHAN ALUE OSANA SKAFTKÄRRIN ENERGIATEHOKASTA KAUPUNGINOSAA Hankkeen taustaa Porvoon kaupunki, Suomen

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot