TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus pöytäkirja 5/ Ikonen Anna-Kaisa, pj. Siren Elina Heinämäki Anna-Kaisa Haapa-aho Olga

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: jäsenet: varajäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Siren Elina Rissanen Helena, 1. vpj. Skogberg Pertti Perämaa Ari 2. vpj. Arvela Ari Aaltonen Mikko Virtanen Sirkkaliisa Aleksovski Atanas Kivistö Anneli Heinämäki Anna-Kaisa Haapa-aho Olga Joensivu Leena Kaminen Tuomo Jokila Killi Petäkoski-Hult Tuula Kork Jarmo Tomminen Antti Lyytinen Heikki Kouhia Raimo Mäkinen-Aakula Marjo Jokinen Kaarina Sasi Ilkka Höyssä Matti Silvennoinen Seppo Elovaara Tiina Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere Kutsutut: Itänen Mika 56 palveluyksikön johtaja, Tampere Kuntajohtajilla on mahdollisuus osallistua mukaan käsiteltäessä kaupunkiseudun hakeutumista alueelliseen työllisyyskokeiluun 56. Auvinen Oskari kunnanjohtaja, Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö, Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja, Orivesi Paloniemi Erkki kunnanjohtaja, Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja, Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja, Ylöjärvi Väätäinen Eero kaupunginjohtaja, Nokia Seimelä Katja 57 liikennejärjestelmäinsinööri, TKS Helena Rissanen puheenjohtaja Juhani Pohjonen sihteeri 1/24

2 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä / 2016 Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Atanas Aleksovski Killi Jokila Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto / 2016 Todistaa Juhani Pohjonen 2/24

3 Käsiteltävät asiat: 52 KOKOUKSEN AVAUS 4 53 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 54 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 55 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 56 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HAKEUTUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLISEEN KOKEILUUN LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN, ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELU, LOPPURAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEIDEN KÄYNNISTÄMINEN STRATEGIAPROSESSIN ETENEMINEN, STRATEGIAN MUOTO JA SEURAAVAT TYÖVAIHEET KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN KOKOONPANO ALKAEN SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT SEURAAVAT KOKOUKSET MUUT ASIAT KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 24 3/24

4 52 KOKOUKSEN AVAUS 1. varapuheenjohtaja Helena Rissanen avasi kokouksen klo /24

5 53 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus Varapuheenjohtaja Rissanen: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 5/24

6 54 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Varapuheenjohtaja Rissanen: Pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Atanas Aleksovski. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 6/24

7 55 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT Kuntien ajankohtaiset, yhteistyöhön vaikuttavat asiat Seutuhallituksen edellisen kokouksen toimeenpano ASIA Elinkeinostrategian jalkauttaminen Lyonissa ranskassa Valtion ja kaupunkiseudun kuntien maankäytön, asumisen ja liikenteen -sopimus , ehdotuksen hyväksyminen MAL2-aiesopimuksen seuranta Strategiaprosessin eteneminen, tilannekatsaus Maankäyttö ja asuminen - työryhmän sekä liikennejärjestelmätyöryhmän puheenjohtajien nimeäminen TOIMEENPANO Teema jatkovalmistelussa seutuyksikössä Lähetetty kuntien hyväksyttäväksi. Käsittelytilanne kunnissa? Lähetetty kuntien käsiteltäväksi. Käsittelyssä tässä kokouksessa Uudet puheenjohtajat ovat aloittaneet työskentelyn. Valmistelussa olevia asioita ASIA Edunvalvonta julkilausuma, jaetaan liitetiedostona Seutukatsaus 2/2016 on toimitettu valtuutettujen ja sidosryhmien sähköpostiin. Kokoustiedotteet ja muistiot: Kuntajohtajakokouksen muistiot ja Liikennejärjestelmätyöryhmä Infra-palvelujen työryhmä /24

8 Ennakkotiedot maaliskuun 2016 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, Muutos, tammimaalis Väkiluku, Muutos%, tammimaalis Työttömyys%, maaliskuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala ,3 % ,3 13,1 Lempäälä ,1 % ,1 11,4 Nokia ,1 % ,5 15,5 Orivesi ,5 % ,8 15,1 Pirkkala ,4 % ,9 11,7 Tampere ,2 % ,9 17,8 Vesilahti ,2 % ,4 11,1 Ylöjärvi ,1 % ,8 13,7 Kaupunkiseutu ,1 % ,8 16,0 Kehyskunnat ,0 % ,8 13,4 Turun seutu ,0 % ,4 14,3 Helsingin seutu ,3 % ,4 11,7 Pirkanmaa ,0 % ,4 15,7 Suomi ,0 % ,3 13,7 Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 8/24

9 56 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HAKEUTUMINEN TYÖLLISYYSPALVELUN ALUEELLISEEN KO- KEILUUN Seutujohtaja Nurminen ja palveluyksikön johtaja Itänen Hallitusohjelman kärkihankkeena on työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä tukevaksi. Osana kärkihankkeen toimeenpanoa toteutetaan vuosina 2017 ja 2018 alueellisia kokeiluja, joilla luodaan asiakaslähtöinen, kokonaisvaltainen, hallinnonalarajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli. Kokeiluissa valmistaudutaan vuoden 2018 jälkeiseen aikaan, jolloin TE-palvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla ja jossa palvelutuotantoa voidaan kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa mm. riittävät voimavarat omaavalle kunnalle. Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus ja kuntajohtajat ovat syksyllä 2015 käsitelleet mahdollista työllisyyskokeilua ja suhtautuneet positiivisesti kaupunkiseudun osallistumiseen kokeiluun. Keskeisinä perusteina tuolloin olivat kaupunkiseudun korkealla pysyttelevä työttömyystilanne sekä valmistuminen uuden kunnan elinvoimatehtävään. Kaupunkiseutu ilmaisi kirjeitse ( ) kiinnostuksensa osallistua kokeiluun ja sen reunaehtojen valmisteluun työminisetri Lindströmille. Kaupunkiseutu toivoi ensivaiheessa pääsevänsä vaikuttamaan kokeilun reunaehtojen muotoutumiseen. Hakeutuminen kokeiluun TEM on käynnistänyt kokeilun valmistelun avaamalla haun ajalle Kokeilualueena voi olla kunta, kuntarypäs tai maakunta. Valittavat kunnat pääsevät mukaan jatkovalmisteluun. Hakemuksessa tulee kuvata - kokeilun tavoitteet ja sisältö - kokeilun toteutus (toimijat, tehtävät ja työnjako, esitys toimivaltuuksien muuttamisesta, toimijoiden valmiudet resursoida kokeilua sekä resurssien siirtotarve valtiolta kunnalle/alueelle) Kokeiluun valitaan enintään 11 kokeilualuetta, joista 2-3 on maakunnallista ja 3-8 yksittäisen kunnan tai useamman kunnan alueella toteutettavia. Päätöksen kokeilualueista tekee kärkihankkeesta vastuussa oleva ministeriryhmä viimeistään Valintakriteereissä kiinnitetään huomiota - miten kokeilu tukee uutta maakuntamallia ja missä määrin siinä kehitetään uudentyyppisiä toimintamalleja palvelujen tuottamiseen, - missä määrin kokeilu luo uusia työpaikkoja, tukee uutta yrittäjyyttä ja yritysten kasvua sekä vähentää työttömyydestä aiheutuvia julkisia kuluja, 9/24

10 - miten tavoitteiden toteutumista seurataan kokeilualueella, - miten keskeiset toimijat sitoutuvat kokeiluun sekä valmiudet kokeilun käynnistämiseen ja tulokselliseen toteuttamiseen - miten valtion, kuntien ja muiden toimijoiden palveluilla tuetaan kasvua, yrittäjyyttä sekä alueiden työllisyyttä ja elinvoimaisuutta. Asiakasryhmältään kokeilut voivat olla hyvin erilaisia - esim. kaikki työttömät, nuoret, pitkäaikaistyöttömät tai yrittäjäksi aikovat. Kunnan tai useamman kunnan kokeilualueella voi olla ensisijaisesti tuottamisvastuu. Koska TE-toimistot ja ELY-keskukset toimivat 2018 loppuu asti, korostetaan hakukirjeessä kokeilun toteuttamista tiiviissä strategisessa kumppanuudessa niiden kanssa. TEMillä ei ole osoittaa kokeiluihin erillistä määrärahaa, vaan kokeilussa palvelut on tuotettava olemassa olevien määrärahoin. Kokeiluissa voidaan käyttää myös EU:n rakennerahastoja. Lainsäädännöllä voidaan mahdollistaa poikkeaminen voimassa olevasta lainsäädännöstä. TEM ohjaa kokeilujen jatkovalmistelua valittavien alueiden kanssa. Tarvittavat lainmuutokset tehdään syksyn aikana, ja ennen kokeilujen käynnistymistä neuvotellaan kokeilualueiden kanssa valtion kompensaatiosta ja valtion resurssisiirroista kokeilun toteuttamiseksi. Tampereen kaupunkiseudun hakeutumisella kokeiluun on hyvät perustelut. Työttömyys pysyttelee edelleen korkeammalla kuin muilla suurilla kaupunkiseuduilla ja kuntien työmarkkinatuen osuuden ennakoidaan jatkavan kasvuaan. Kaupunkiseutu muodostaa myös luontaisen työssäkäyntialueen ja vahvan kokonaisuuden, jolla on mahdollisuus kokeilun jälkeenkin vastata työllisyydenhoidosta sekä alueensa elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämisestä. Kaupunkiseudun etuja kokeiluun hakeutumisessa ovat lisäksi olemassa olevat yhteistyörakenteet, jotka hyödyttävät kokeilua merkittävästi: toisen asteen ammatillinen koulutus Tredu, seudullinen elinkeinoyhtiö Tredea sekä poliittisesti ohjattu seutuhallinto/tampereen kaupunkiseutu kuntayhtymä. Kunnilla on myös strateginen tahtotila yhteistyön edelleen syventämiseen. Kokeilun hallinnointi voidaan toteuttaa esim. vastuukuntamallin tai kuntayhtymämallin kautta. Mikäli hallinnoinnissa päädytään vastuukuntamalliin, tulee kuntien sopia ohjausmalli, jossa kaikki kunnat ovat osallisina. Nykymuotoinen työlisyysyhteistyö on hoidettu verkostomaisella yhteistyöllä ja vastuukuntamallilla (TYP). Kokeilun kohderyhmä Kuntajohtajat ovat keskustelleet hakeutumisesta kokouksessaan ja päätyneet käynnistämään suunnittelun seudullisen kokeilun valmistelusta. 10/24

11 Kohderyhmän ensisijaisena vaihtoehtona on laaja asiakasryhmä, eli kaupunkiseudun kaikki työnhakija- ja työantaja-asiakkaat. Tällöin TEtoimiston tehtävät ja palveluvastuut siirtyvät kaupunkiseudun osalta kokeilulle sisältäen työnhakija-, työnantaja- ja yrityspalvelut sekä tehtävät työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanossa. Volyymit laajassa vaihtoehdossa ovat suuret, kyseessä on 80 % Pirkanmaan työttömistä. Varovaisestikin arvioiden asiakkaina on työnhakijaa, joista työllisiä työnhakijoita on lähes puolet. Kaupunkiseudun kaikista työttömistä pitkäaikaistyöttömiä on , niihin rinnastettavia , nuoria on ja loput muita. Laajan kohderyhmän etuna on vallan, vastuun ja resurssien keskittäminen yhdelle toimijalle. Kokeilussa olisi myös mahdollisuus käyttää tehokkaasti uusia keinoja työllisyyspalveluissa. Kun elinkeino-, työllisyysja koulutuspalvelut olisivat samassa toiminnallisessa seutukokonaisuudessa, on niiden synergiamahdollisuudet hyödynnettävissä. Vastuunotto isosta, monimuotoisesta asiakaskunnasta ja laajasta tehtäväkentästä edellyttää toiminnan uudelleen organisointia, prosessien uudistamista ja palvelutarjonnan kehittämistä. Mahdollinen lisähenkilöstö jää kuntien harkintaan, sillä valtio ei osoita kokeiluun erillistä rahoitusta. Jotta kunnilla olisi mahdollisuus tarttua asiakasryhmään ajoissa ja vaikuttavin keinoin, on lainsäädännöstä saatava poikkeamia. Hakemuksessa tulisikin esittää, että kokeilualueelle annettaisiin järjestämisvastuu tai vähintäänkin erittäin laajat toimivaltuudet palvelujen tuottamiseen vuosille Laajaa asiakasryhmää koskevassa pilotoinnissa on tunnistettavissa myös riskejä. Kumppanuusperiaatteen toteutuminen edellyttää TE-keskuksen tukea hankkeelle, sillä kokeilu toteutetaan yhdessä sen nykyisen johdon kanssa. Asiasta on keskusteltu Pirkanmaan TE- toimiston kanssa. Myös kiireellinen valmisteluaikataulu mm. lainsäädännön osalta on hyvä tiedostaa kokeiluvaihtoehtoja arvioitaessa. Mikäli muutosjohtamiseen ei jää riittävästi aikaa, heikentää se onnistumisen mahdollisuuksia lyhytaikaisessa kokeilussa. Suurelle asiakasmäärälle on myös haasteellisempaa luoda nykyisiä massapalveluja vaikuttavampia palvelumuotoja. Kokeilun taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida luotettavasti ennakolta. Resurssien siirto valtiolta kunnille on tärkeää. Kuntien tulee saada täysimääräinen osa Te-hallinnolle osoitetuista nykyisistä, resursseista ml. henkilöstöstä. Varovaisestikin arvioiden suuruusluokan tulisi olla n. 80 % kaikista Pirkanmaan työllisyyspanostuksista (n. 60 M /v toimintamenoista verrattuna vuoden 2014 menoihin). Kuntien omaa rahoitusta tarvittaneen nykyistä suurempana ainakin kokeilun ajan. Kaupunkiseudun kuntien nykyinen panostus on n. 20 M /v ilman työmarkkinatuen 11/24

12 kuntaosuutta). On hyvä huomata, että TE-keskuksen henkilöstö on supistunut jatkuvasti. Myös talouden taantuma ja suuri työttömyys ovat riskitekijöitä. Taantuman jatkuminen pidempään tai talouden kääntyminen huonompaan lisäisi kuntien taloudellista riskiä. Valmistelun aikana ovat olleet esillä myös seuraavat toissijaiset vaihtoehdot kohdejoukon määrittelystä: a. Etuus edellä eli kaikki työmarkkinatukilaiset, joiden volyymi on asiakasta, eli noin puolet kaupunkiseudun työttömistä. Asiakaskunta on monipuolinen sisältäen niin vastavalmistuneita kuin pitkäaikaistyöttömiä. Osan kohdalla voidaan puuttua työttömyyteen heti alussa, eli vaihtoehto on merkittävästi parempi kuin nykytilanne. Vaihtoehdossa TE-toimiston vastuulle jää muut työnhakijat ja merkittävä osa yrityspalveluista. Vaihtoehdon riskit ovat hallitummat. b. Kolmas vaihtoehto on 6 kk työttömänä olleet alle 25 vuotiaat, 12 kk työttömänä yhtäjaksoisesti olleet tai 16 kk:n aikana 12 kk työttömänä olleet. Heitä on kaupunkiseudulla Myös tämä vaihtoehto tarjoaa hyvät vaikuttamismahdollisuus ajoissa. Kuten edellinen, myös tämä vaihtoehto voisi toimia välivaiheena työllisyydenhoidon kokonaisvastuun siirtymisessä kaupunkiseudulle. Kokeilun tavoite ja keinot Mikäli Tampereen kaupunkiseudun kunnat päättävät hakeutua alueelliseen työllisyyshoidon kokeilualueeksi, keskeisenä tavoitteena on nykyistä vaikuttavampi, sujuvampi ja taloudellisesti tehokkaampi työllisyydenhoidon kokonaisuus. Mahdollisia uusia keinoja pilotin aikana ovat mm.: - Ammatillisen koulutuksen hyödyntäminen työllisyydenhoidon palveluissa ja esim. maahanmuuttajien kotoutuksessa - Elinkeino- ja yrityspalveluiden hyödyntäminen mm. yritysten kasvun ja uusien työpaikkojen luomisessa - Sosiaali- ja terveyspalveluiden linkittäminen tarpeen mukaan - Kuntien hankintojen hyödyntäminen (mukaan työllisyyskriteerit) - Yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaminen (työnantajat, työmarkkinajärjestöt, 3. sektorin toimijat, koulutustoimijat) - Perustulokokeilun tai osallistavan sosiaaliturvan linkitys kokeiluun - TE-hallinnon työvoimapoliittisen palvelujen hyödyntäminen kokeilulainsäädännön kautta Koska kokeiluun hakeutumisen aikataulu on kireä, ei tarkkoja analyysejä riskeistä ja mahdollisuuksista ole mahdollista ennen hakemuksen jättöä 12/24

13 tehdä. Keskeinen osa tiedosta on myös toisen organisaation eli TEkeskuksen hallussa. Olennaista on kirjoittaa vapaamuotoiseen hakemukseen mahdollisuus arvioida kokeiluehtojen selvittyä osallistumista varsinaisen kokeilun toimeenpanoon. Keskeisiä taloudellisia tavoitteita hakemuksessa voisi olla esimerkiksi kuntien maksaman työmarkkinatuen kuntaosuuden käyttö kokeiluresurssiksi. Palveluyksikön johtaja Mika Itäinen on kutsuttu kokoukseen. Liitteet. - PDF-esitys kokeiluun osallistumisesta - Hakeutuminen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin/tem Anna-Kaisa Heinämäki poistui kokouksesta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että kaupunkiseutu suunnittelee hakeutumista kokeilualueeksi, että jatkovalmistelussa sovitaan hallintomallista, jossa kaikilla kokeiluun osallistuvilla kunnilla on vaikutusmahdollisuus. Lisäksi huomioidaan lähipalveluperiaate ja kuntien nykyiset hyvät käytännöt. Kokeilu tulisi lisäksi toteuttaa nykyisillä resursseilla, että kuntajohtajat käsittelevät hakemusasiakirjaa kokouksessaan 27.5., että kunnat varautuvat käsittelemään hakemuksen omassa päätöksenteossaan. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Tiedoksi. Lisätietoja. Jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 13/24

14 57 LÄHIJUNALIIKENTEEN KEHITTÄMINEN: SEISAKKEIDEN, ASEMIEN JA LIIKENTEEN SUUNNITTE- LU, LOPPURAPORTTI JA JATKOTOIMENPITEIDEN KÄYNNISTÄMINEN Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä Liikennejärjestelmäyhteistyön talousarviotavoitteena vuonna 2016 on selvittää uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytykset sekä valmistautua työn tulosten perusteella tarvittaviin liikenteen ja maankäytön jatkotoimenpiteisiin. Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan uusien asemapaikkojen toteutusedellytyksiä selvittävän konsulttityön. Suunnittelu käynnistyi lokakuussa 2015 ja työn ohjausryhmä on hyväksynyt työn tulokset loppukokouksessaan Liikennejärjestelmätyöryhmä hyväksyi loppuraportin ja keskusteli jatkotoimenpiteistä kokouksessaan Lähijunaliikenteen kehittämiseen on kaupunkiseudulla vahvasti sitouduttu. Rakennesuunnitelmassa 2040 ja Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa on kuvattu maankäytön ja liikennejärjestelmän kokonaisuus, jossa liikennejärjestelmä pohjautuu raideliikenteeseen. Vuonna 2012 valmistuneen lähijunaliikenteen kehittämisselvityksen mukaisesti lähijunaliikennettä kehitetään vaiheittain. VR+seutulippu - järjestelmää on pilotoitu, mutta neuvottelut lisätarjonnan toteuttamiseksi ovat olleet tuloksettomia. Juuri valmistuneessa suunnitelmassa on selvitetty tarvittavia toimenpiteitä kolmannen kehittämisvaiheen toteuttamiseksi vuoteen 2025 mennessä. Pitkäjänteistä liikennejärjestelmäkokonaisuutta visioitaessa on tiedostettu, että lähijunaliikenteen kehittäminen edellyttää kuntien panostusta asemien investointeihin sekä vuosittaista panosta liikenteen hoitamiseen. Valmistunut suunnitelma kertoo kustannusten suuruusluokasta nykyisen VRn yksinoikeustilanteeseen tukeutuen. LVM:ssä käynnissä oleva liikennekaaren uudistus voi muuttaa kustannustasoa ja asetelmaa jo lähivuosina esim. kilpailun avautumisen ja uusien rahoitusmallien kautta. Junaliikennettä koskeva markkinasääntely kootaan liikennekaareen toisessa vaiheessa, josta alustavan aikataulun mukaan käydään lausuntokierros kesällä Lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu - loppuraportissa on tuotu esille, että uuden aseman investointikustannukset vaihtelevat merkittävästi aseman sijainnin, raiteiden määrän ja muiden paikallisten olosuhteiden perusteella. Toteutuskustannusarvio vaihtelee välillä 0,4 8 M /asema. Asemien toteutuksesta sovitaan kuntien ja Liikenneviraston kesken tapauskohtaisesti. Edellisellä hallituskaudella valmistuneen liikennepoliittisen selonteon mukaan kustannukset voidaan jakaa puoliksi kunnan ja valtion kesken. 14/24

15 Nykyistä junatarjontaa täydentäen tunnin vuorovälillä toteutuvan lähijunaliikenteen liikennöintikustannukset olisivat Lempäälään 0,85 M ja Nokialle tai Harjuniittyyn 1,16 1,32 M /vuodessa. Lipputuloilla katettaisiin noin 25 % kustannuksista. Mäntän liikenteen (5+5 junaparia) liikennöintikustannukset olisivat 1,7 M vuodessa ja siitä noin 50 % olisi katettavissa lipputuloilla. Tunnin vuorovälillä ei tarvita raideinvestointeja mihinkään suuntaan vaan liikenne voidaan toteuttaa olevalla ratakapasiteetilla. Tampereen ratapihan uuden välilaiturin rakentaminen parantaisi sekä kauko- että lähiliikenteen edellytyksiä, mutta nykytilanne ei estä lähiliikenteen käynnistämistä. Liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteena on lisätä kestävien liikkumistapojen käyttöä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisääntyminen edellyttää monipuolista ja houkuttelevaa joukkoliikennekokonaisuutta. Junaliikenteen vahvuuksia ovat mm. nopeus, aikataulujen luotettavuus, esteettömyys ja suuri kuljetuskapasiteetti. Nopea junayhteys houkuttelisi käyttäjiä myös liityntäpysäköintiin. Lähijunaliikenteen kehittäminen on vahvasti sidoksissa maankäyttöön. Liikennöinnin kannattavuutta yhteysvälillä voidaan parantaa joko avaamalla uusia asemia tai lisäämällä asemien käyttäjämäärää. Jos lähijunaliikenteen kehittämistä jatketaan, tulisi varmistaa riittävän tiivis maankäyttö asemien lähivaikutusalueella. Lähijunaliikenteen edistämistä on suunnitelman tulosten perusteella kannattava jatkaa seuraavin askelin lähivuosina: Tampereen ratapihan uuden välilaiturin toteutuksen edistäminen / vastuu Liikennevirasto ja kaupunkiseudun edunvalvontatiimi Tesoman aseman jatkosuunnittelu Tesoman asemakaavoitukseen kytkeytyen ja toteutuksen valmistelu MAL-hankkeena/ vastuu Tampereen kaupunki ja liikennevirasto Neuvottelut Porin junien pysähtymisestä Tesomalle aseman valmistuttua/ vastuu seudullinen joukkoliikenneviranomainen Jatkoselvitys junaliikenteen käynnistämisestä Riihimäki-Tampere- Nokia lähiliikenteessä / vastuu seudullinen joukkoliikenneviranomainen Välittömästi yhteistyö LVM:n ja VR:n kanssa Oriveden suunnan junaliikenteen jatkosta/ vastuu Orivesi, joukkoliikenneviranomainen ja maakuntaliitto Maankäyttöä voidaan kehittää Nokialla, Tesomalla ja Lempäälässä suunnitelmien mukaan/ vastuu Nokian ja Tampereen kaupungit ja Lempäälän kunta 15/24

16 Ruutanassa ei lähivuosina toimenpiteitä junaliikenteen osalta vaan joukkoliikenteen kehittämistä jatketaan joukkoliikennetoimiston perustyönä. Nokian ja Harjuniityn asemilla sivuraiteellisen pääteaseman kustannusarvion selvittäminen/vastuu Nokian kaupunki ja liikennevirasto Selvitetään lisäksi Sellun seisakkeen toteuttamisen edellytyksiä Lisäksi selvitetään innovaatiotyyppisiä seisakeratkaisuja Lisäksi selvityksestä valmistellaan yhteiseen käyttöön ns. edunvalvontaaineisto ja sovitaan edunvalvonnan toimenpiteistä ja vastuista. Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä on kutsuttu kokoukseen. Liite: - Loppuraportti: Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Elina Siren saapui kokoukseen. Atanas Aleksovski poistui kokouksesta. Kokouksen loppuajaksi pöytäkirjatarkastajaksi valittiin Killi Jokila. Leena Joensivu poistui kokouksesta. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää omalta osaltaan hyväksyä loppuraportin, hyväksyä esitetyt toimenpidekokonaisuudet ja että toimenpiteitä seurataan vuosittain osana MAL-seurantaprosessia. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Liikennejärjestelmätyöryhmä, LIVI, Tampereen kaupunki, JoLiLa, Oriveden kaupunki, Nokian kaupunki seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 16/24

17 58 STRATEGIAPROSESSIN ETENEMINEN, STRATEGIAN MUOTO JA SEURAAVAT TYÖVAIHEET Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus on käynnistänyt seutustrategian päivitystyön, jonka ensimmäinen vaihe - tulevaisuus ja tahtotila on meneillään. Alkuvaiheisessa on toteutettu sähköinen kysely päättäjille ja sidosryhmille sekä kunnallishallitusten yhteinen strategiaseminaari. Kyselyn tulokset antoivat vahvan mandaatin seutuyhteistyön nykyteemoille: mal-hyvinvointipalvelut-elinkeinot, kuitenkin siten, että tulevaisuuden kaupunkiseudulla elinkeinoyhteistyöltä odotetaan paljon. Yhteistyön onnistumisessa korostettiin poliittista sitoutumista, seudullisen kokonaisuuden edistämistä sekä tavoitteiden vastuuttamista ja jalkauttamista kuntiin. Kunnallishallitusten työseminaarissa kuvattiin yhteistyön kärkiä ja toimenpiteitä seuraavalle strategiakaudelle kolmen teeman - yhdyskuntarakenne ja asukkaiden hyvinvointi ja seudun elinvoima - kautta. Seuraavan strategiakauden aikana kunnan uusi rooli ja tehtävät elinvoiman ylläpitäjänä alkavat konkretisoitua. Strategian pääviestit Kyselyn ja työseminaarin pohjalta voidaan tiivistää esim. seuraavanlaisia elinvoimaviestejä kaupunkiseudun tulevaan strategiaan. Viesteissä näkyy kaupunkiseututyön avautuminen aiempaa enemmän ulospäin omien vahvuuksiensa kuvaamiseksi ja tavoitteidensa edistämiseksi. Yhdyskuntarakenne: - Eheä ja monimuotoinen yhdyskuntarakenne - Tasapainoinen asuntomarkkina ja monipuolistuva asuntotarjonta - Sujuva ja kestävä liikkuminen - Hyvä ulkoinen saavutettavuus - Tavoitteellinen vyöhyke- ja verkostoyhteistyö Elinkeinojen kehittäminen: - Vahva toimialastrategia ja yritysten vastaanottosuunnitelma - Monipuolinen innovaatioympäristö - Kiehtova brändi - Kehittynyt hankintapolitiikka - Kansainvälinen työote - Ketterä ja seudullinen elinkeinopalvelujen toimintamalli 17/24

18 Asukkaiden hyvinvointi: - Hyvinvointia luovat työmahdollisuudet ja seudullinen työllisyyspolitiikka - Suomen paras koulutus - Laadukkaat ja runsaat kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut - Uudistuvat palvelut ja vahva kokeilukulttuuri - Tehokkuutta ja asiakaslähtösyyttä edistävät yhteistyöratkaisut, seudullinen palveluverkkoajattelu - Omaehtoisuutta, osallisuutta ja kumppanuutta tukevat toimintatavat Viestien kommentointi ja täydentäminen on kunnallishallitusten toisen yhteisen työseminaarin aiheena. Työseminaarissa pohditaan myös yhteistyön missiota eli tarkoitusta ja olemassaolon perustaa. Strategian tavoiteltava muoto Strategiatyön jatkaminen vaatii prosessin tässä vaiheessa keskustelun, jossa määritellään millaista strategiamuotoa seutuyhteistyön poliittiseen ohjaukseen ja kuntien päätöksentekoon tulisi valmistella. Vaihtoehtona on perinteinen strategia-asiakirja, jossa esitetään missio, visio, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet sekä seuranta. Malli on käytetyin jäsenkuntien kuntastrategioissa. Mallin etuja ovat mm strategian ymmärrettävyys päätöksenteossa, poliittisen ohjauksen jämäkkyys lähivuosille, tavoitteiden vastuuttaminen ja strategian jalkauttaminen kuntiin sekä seurannan selkeys ja mahdollisuus yhteistyön tuloksellisuuden arviointiin. Perinteinen strategia antaa myös vahvemman tuen yhteistyöratkaisujen toimeenpanoon kuntatasolla. Haasteita ovat puolestaan strategialauseiden muotoilu muuttuvassa toimintaympäristössä sekä perinteisen strategia-asiakirjan heikko erottautuminen esim. sidosryhmien keskuudessa. Mallin voi arvioida korostavan valtuustojen roolia yhteistyön ohjauksessa. Toinen vaihtoehto on strategian uudenlainen esittämistapa, jossa kuva, piirros, tarina tai vlogi esittää keskeiset yhteistyöviestit. Tämän malli korostaa visiota ja mielikuvia, on moderni, energisoiva ja erottuva. Kevyen strategiaperustan haasteina ovat sen runsas tulkinnallisuus valtuustojen päätöksenteossa, vaikeus jalkauttaa, vastuuttaa ja seurata toteutumista. Tällainen strategia olisi helposti myös sisäänpäinlämpiävä ja vaikea viestiä ulkopuolisille. Lisäksi kevyen strategian ohjaus yhteistyön lähivuosien toimenpiteisiin on ohut ja vaikeuttaa vuosisuunnittelua. Mallin voi arvioida korostavan seutuhallituksen ja kuntajohtajien roolia yhteistyön ohjauksessa. 18/24

19 Kolmas vaihtoehto on kaksitasoinen strategiaohjaus, jossa kuntien valtuustot hyväksyvät yhteistyöstrategian mission, vision ja strategian pääviestit eli ovat strategisessa roolissa kuntien tahdonilmaisijoina. Tämän rinnalle seutuhallitus valmistelee ja hyväksyy valtuustokauden mittaisen toteutusohjelman, jossa kuvataan lähivuosien toimenpiteet strategian toteuttamiseksi. Ns. toteutusohjelman valmistelussa voi myös kuntien hallituksilla olla roolia, mikä alleviivaa niiden asemaa kuntakonsernin johtamisessa. Vuosittain seutuhallitus tarkistaisi toteutusohjelman perusolettamukset ja mahdolliset muutostarpeet talousarvion valmistelun käynnistyessä. Vaihtoehdolla lisätään jatkuvan strategioinnin mahdollisuutta ja toisaalta tarvetta. Vaihtoehdon haasteena on lisäksi uuden portaan rakentuminen seutuyhteistyön ohjaukseen. Vaihtoehdon voi arvioida korostavan seutuhallituksen ja kunnallishallitusten roolia yhteistyön ohjauksessa. Strategityöskentelyn seuraavat vaiheet Strategiatyön valmistelussa tähdätään seuraavaksi syksyyn Asiantuntijatyöryhmien yhteinen strategiaamupäivä järjestetään 25.8., jolloin tavoitteena on konkretisoida strategiaviestejä toimenpiteiksi ja keinoiksi sekä sitouttaa virkamiehiä yhteistyölinjauksiin. Kunnallishallitusten toinen yhteinen strategiaworkshop järjestetään hyväksytyn prosessikaavion mukaan kesän lopulla. Seutustrategiatyöhön integroidaan myös seudullisen tietohallinnon, elinkeinoyhtiön sekä työllisyystyöryhmän ohjelmien/strategioiden tarkistus. Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi strategiavalmistelun tilanteen, linjata seutustrategian muotoa, että kunnallishallitusten toinen yhteinen työpaja järjestetään maanantaina 5.9 klo Tampere-talossa. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. jäsenkunnat seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , 19/24

20 59 KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN KOKOONPANO ALKAEN Seutusihteeri Pohjonen Kuntayhtymän hallintosäännön 8 :n mukaan kuntajohtajakokous toimii asiantuntijatyöryhmänä seutuhallituksen asioiden valmistelussa. Kuntajohtajakokous antaa lausunnon seutuhallituksessa käsiteltäviin asioihin lukuun ottamatta yhtymän hallinnon sisäisiä järjestelyjä. Seutuhallitus päätti kuntajohtajakokouksen kokoonpanon viimeksi , joka eläköitysmismuutosten jälkeen on tällä hetkellä: Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja, Tampere, pj. Auvinen Oskari, kunnanjohtaja, Kangasala Joensuu Jaakko, kansliapäällikkö, Pirkkala, 1. vpj. Kankaala Kari, johtaja, Tampere Kuusisto Juha, kaupunginjohtaja, Orivesi, 2. vpj. Linnamaa Reija, strategiajohtaja, Tampere Paloniemi Erkki, kunnanjohtaja, Vesilahti Rämö Heidi, kunnanjohtaja, Lempäälä, Sorvanto Jarkko, kaupunginjohtaja, Ylöjärvi Väätäinen Eero, kaupunginjohtaja, Nokia Kokoonpanon tarkistaminen on tullut ajankohtaiseksi. Kuntajohtajakokous on käynyt keskustelun asiasta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää myöntää Kari Kankaalalle eron kuntajohtajakokouksen jäsenyydestä ja nimetä Kuntajohtajakokouksen uudeksi jäseneksi kiinteistöjohtaja (1.6. alkaen kaupunkikehitysjohtaja) Mikko Nurmisen Tampereelta Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kari Kankaala, Mikko Nurminen seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 20/24

21 60 SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 92 :n sisältyvät määräykset viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - Koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset ja että päätöksiä ei oteta seutuhallituksen käsiteltäviksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätösehdotus hyväksyttiin. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh , etunimi.sukunimi@tampereenseutu.fi 21/24

22 61 SEURAAVAT KOKOUKSET Kokoukset keskiviikkoisin klo , heinäkuussa ei kokousta 31.8., 28.9., , ja Seutupäivä/10-vuotisjuhla pidetään /24

23 62 MUUT ASIAT Ei ollut. 23/24

24 63 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Rissanen päätti kokouksen klo /24