ELOPELLOLTA EUKONKANTOON, KASKISAVUILTA KESKITTÄMISETUIHIN
|
|
- Amanda Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 keskittämisetuihin Keimo Sillanpää Tommi Ålander Elopellolta eukonkantoon, Kaskisavuilta Sonkajärven Osuuspankki
2
3 ELOPELLOLTA EUKONKANTOON, KASKISAVUILTA KESKITTÄMISETUIHIN Sonkajärven Osuuspankki Keimo Sillanpää & Tommi Ålander
4 5 Sonkajärvi on harvaan asuttu yläsavolainen kunta; sillä on kaksi taajamaa, Rutakko ja Sukeva. Kylät tapasivat olla näillä seuduin merkittävä asuin- ja työpaikka, mutta kuten muuallakin maassa, nykyään ne ovat lähinnä välietappi matkalla erämaan rauhaan. Järvenpää Kukkopuro Sukeva Kainuunmäki Hirvijärvi Sonkakoski Toivakko Jyrkkä Koivumäki Kauppilanmäki Aittokoski Oinasjärvi Vänninmäki Rutakko Ryhälänmäki Savonvirta Harvankylä Petäys Mansikkavirta Pohjoismäki Paisua Koirakoski Vehmasjärvi 87 Varpanen Sonkajärven Osuuspankki & TK-Eval Taitto ja graafinen suunnittelu: Media-Tuovinen Oy Painettu Gummerus-kirjapainossa Jyväskylä 2008 ISBN
5 Sisällysluettelo 4.Rakentamisen aika Liikkeellelähtö Linnunpojat pesissään Mitä tuolloin tapahtui muualla? Osuustoiminnan alkuvaiheet Rutakon osuuskassan perustaminen Paavo Ruotsalainen Toiminta alkuvuosina Työ osuuskassassa alkaa Sonkajärven muut kyläkassat Sukevan vankila Kadon ja pulan vuosikymmenet Kassa pääsee omalle uralleen Osuuskassasta apua katovahinkoihin Osuuskunta valtio valtiossa Pula-aika Osuuskassaliitto Osoite vaihtuu, kuten nimikin Vaikeuksia Hirvijärven kassan hoidossa Fuusioitumistarjous Ryhälänmäestä Sukevan osuuskassa Ilonaiheita, mutta myös uhkia Osuuskassan liiketoiminta monipuolistui Osuuskassa avusti ja sijoitti Tuloksettomaksi jäävä kosioretki Ensin rakensi kunta, sitten osuuskassa Kalle Hyrkäs ( ) Jyrkälle oma osuuskassan konttori Osuuskassan palveluksessa Hengennostatusta ja elokuvantekoa Suomi on riippuvainen maailmantaloudesta Osuuspankki syntyy aletaan puhua myös Suomen hollywoodista Ankarat maksuvalmiusponnistelut Pankkimaailma myllerrysten kourissa Maan talous ahdinkoon ja jälleen uuteen kukoistukseen Muutoksen tuulet puhaltavat ketkä pysyvät mukana? Uudet toimitilat ja uusia kasvoja Sodan ja siirtoväen asuttamisen aika Sota-ajan kynnyksellä Sota-ajan toimintaa Siirtoväen asuttaminen oli mittava projekti Muutoksia kassan toimintaan Muut osuustoimintahenkiset yritykset Rutakolla 72 7.Uudelle vuosituhannelle Sukupolvenvaihdokset The Wall Street Journal eukonkannosta Eteenpäin kovien haasteiden aikana Sonkajärven talotehdas Sinivalkoisen pääoman uusi linnake Liitteet
6 Esipuhe Sonkajärven Osuuspankki on sadan vuoden ajan tehnyt tärkeää työtä oman paikkakunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Nykyisen pitäjämme useista kassoista Rutakon Osuuskassa perustettiin ensimmäisenä vuonna 1908, siis jo reilu vuosikymmen ennen oman kunnan perustamista. Voi vain lämmöllä ajatella niitä puuhamiehiä, joilla riitti avarakatseisuutta oman kassan perustamiseksi. Jos historiasta haluaa nostaa yhden nimen ylitse muiden, ei voi sivuuttaa Rutakon Gebhardin Paavo Ruotsalaisen nimeä. Kassanhoitajana hänestä kehittyi tunnettu ja tunnustettu vaikuttaja, joka loi paikkakunnallemme vahvan pohjan osuuskuntamuotoiselle pankkitoiminnalle. Pitkä taival tähän päivään ei olisi onnistunut ilman hyviä asiakassuhteita; tänä päivänä jo yli kaksi kolmesta sonkajärveläisestä luottaa talousasioissa oman paikkakunnan rahalaitokseen ja laaja joukko muualla asuvia on edelleen valinnut kotipitäjän pankin omakseen. Uskon, että perusarvomme paikallisuus, ihmisläheisyys ja luotettavuus, eivät ole ristiriidassa asiakkaittemme arvomaailman kanssa. Juhlavuoteen on hyvä lähteä luottavaisin mielin, onhan pankin taloudellinen tilanne vahvempi kuin koskaan. Tämän päivän vastuunkantajat lupaavat kaikille 7000 asiakkaalle ja lähes 3000 omistajajäsenelle jatkaa työtä asiakkaittemme parhaaksi. Pankin seuraavalla vuosisadalla ovat omat haasteensa ja pankin on rohkeasti muututtava ympäristön muutoksien mukana. Parhaat edellytykset onnistumiselle saamme olemalla osa vahvaa Op-Pohjola-ryhmää ja luottamalla omaan osaamiseemme. Tämän teoksen valmistuksesta haluan kirjoittajien lisäksi kiittää historiatoimikunnan jäseniä: Mikko Mustosta ja Kaarina Ruotsalaista sekä kaikkia pankin nykyisiä toimi- ja hallintohenkilöitä, jotka toimikunnassa ovat edesauttaneet vaativan tavoitteen toteutumista. Antoisia lukuhetkiä. Esko Nissinen, toimitusjohtaja Sonkajärven Osuuspankin satavuotinen historia on nyt saatu pakettiin tämän historiikin muodossa. Taustalla on kohtuullinen määrä asiakirjojen penkomista ja asioiden selvittelyä. Silloin tällöin on voinut huomata uppoutuvansa menneisiin aikoihin ja eläytyneensä sonkajärveläisten sattumuksiin siten, ettei kellon kulkua ole edes huomannut. Historiatoimikunnan ensimmäisessä kokoontumisessa harmiteltiin ja katsottiin naapuripankkeja kateellisina siitä, ettei Sonkajärven Osuuspankin menneisyydestä löydy varsinaisia kupruja, kavalluksia tai muuta järisyttävää, joka toisi väriä muisteluteksteihin. Monia sellaisia asioita on kuitenkin työn kuluessa tullut vastaan, joista ei edes pankin omalla väellä ollut aina tarkkaa tietoa. Tutkijoina mieltämme lämmittää, että olemme matkan varrella saaneet korjata jokusen väärinkäsityksenkin. Monesti nuorille yrityksille on kova haaste, että pääsee edes näyttämään kyntensä. Tämä historiikki on meille ensimmäinen lajissaan. Sonkajärven Osuuspankin osoittama luottamus yritystämme kohtaan on avannut uusia ovia, minkä ansiosta toisen pankkihistoriikin kirjoittaminen pääsee alkamaan pikapuoliin. Haluammekin esittää suuren kiitoksemme pankin päätöksentekijöiden ennakkoluulottomuudesta. Keimo Sillanpää & Tommi Ålander TK-Eval 4
7 Unto Kumpulaisen vuonna 1976 valmistunut Kylväjä-patsas valvoo pankkisalia tänäkin päivänä. 5
8 Rutakko mainitaan kylännimenä jo vuoden 1740 asiakirjoissa. Se on edelleen maarekisterikylän nimenä Sonkajärven kirkonkylän seudulla. Rutakko-sana on maastosana, joka tarkoittaa vesiperäistä savi- tai liejumaata kuten vesijättöä tai tulvaniittyä. Kuvassa Rutakon kylää halkova tie 1900 luvun alussa. Sonkajärven kunnan kotiseutuaineisto 1 LIIKKEELLELÄHTÖ
9 Linnunpojat pesissään Viime vuosisadan alun Rutakolla, vaihtelevassa mutta tavallisen savolaisessa mäkimaisemassa, soljui ihmisten elämä maaseudulle tyypilliseen tapaan maanviljelyksen, karjanhoidon ja metsätöiden määrätessä elämänrytmin. Parhaat pellot olivat järvien ja jokien rannoilla ja sinne sijoittuivat myös suurimmat talot. Rakennukset olivat hirrestä tehtyjä, mutta joissakin isommissa taloissa oli jo kivinavetta. 1 Maisemaa hallitsivat kumpuilevat metsät, joiden lomitse pilkistelivät suhteellisen harvalukuiset järvet ja lammet. Aluetta sivusi kaksi jokireittiä, joihin liittyi lukuisia pienempiä puroja. Näistä vesiteistä Rutakkoa lähempi ja rantavarsien asutukseltaan tärkeämpi oli Hernejärven eli Viitaan reitti (nykyisin Matkusjoki). Sille Rutakoltakin pääsi Sonkajärveä soutamalla. Jos jokea sauvoi ylävirtaan savi- ja hiesupeltojen lomitse ja näki koskien ohittamisen vaivan, vastaan tuli ennen pitkää Sukeva, jonka kautta kulki rautatie Iisalmesta Kajaaniin vuodesta 1904 lähtien. Toinen jokireitti oli Rutakon itäpuolella kulkeva Nilsiän reitti (Nurmijoki). Sen varsia reunustivat laajat, harvaan asutut erämaat, joissa ihminen saattoi kulkea pitkäänkin toista tapaamatta. Paitsi järviä, jokia, lampia ja puroja oli seudulla runsaasti soita. Koko Iisalmen entisen pitäjän ja Nilsiän alueella oli vuoden 1903 tilaston mukaan soita kolmasosa koko pinta-alasta. Alueen pohjoisosissa, vedenjakajalla, oli selvästi enemmän aukeita soita kuin muualla Pohjois- Savossa, jopa yli puolet maapinta-alasta luvun alussa nykyisen Sonkajärven kunnan alueella peltoalat olivat pääosin pieniä, alle kymmenen hehtaarin kokoisia, ja karja samassa suhteessa vähälukuinen. 3 Ellei omistanut maata matkusjokivarren ravinteikkailta rannoilta, käytäntönä oli, että viljelyalaa lisättiin kaskeamalla tai perkaamalla korpia suoviljelykselle. 4 Vähitellen varsinainen peltoviljely kuitenkin alkoi vallata alaa; viimeiset kasket poltettiin 1920-luvun tienoilla. 5 Viljelykelpoista maata lisättiin 1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alkupuolella myös järviä laskemalla. Omilta viljelyksiltä saatu sato ei kuitenkaan täysin riittänyt koko vuoden tarpeisiin, vaan monesti jouduttiin turvautumaan ostoviljaan. 6 Oman merkittävän lisänsä ihmisten elinkeinoihin toi alueella harjoitettu rahdinajo, joka kuitenkin loppui lähes tyystin samalla, kun seudulle valmistui rautatie Iisalmesta Kajaaniin. Hevosella ajettuna rahtireittinä oli siihen asti ollut Soinlahden sataman ja Kajaanin väli ja rautatien ulottuessa Iisalmeen rautatieaseman ja Kajaanin väli. Myös Jyrkän tehtaalle oli rahdinajo rautatehtaan toimiessa vilkasta. Soinlahdesta tehtaalle kuljetettiin kalkkikiveä ja takaisin Jyrkältä Soinlahteen valurautaharkkoja. Vasta kun rahdinajo loppui, alkoivat siitä toimeentuloa saaneet isännät kääntää huomionsa maanviljelykseen ja sen kehittämiseen, jolloin peltoviljelykset saattoivat yleistyä. 7 Samalla myös yleinen kehitys karjataloudessa meni vauhdilla eteenpäin. Jo paria vuosikymmentä aikaisemmin kirjoitti rutakkolainen Lassi Ruotsalainen alueen ihmisten elämästä Savo-lehteen: Muuten ollaan ja eletään täällä nykyään kunnan yleisessä elämässä jokseenkin hiljaisesti ja siivosti kuin linnunpojat pesissään. Tuo tuhansien tuttava ja ylistämä ystävä, putelijuoma, ei tätä nykyä ole täällä monen luona kortteeria saanut, ainoastaan yhdessä talossa pidetään sitä vieläkin jokapäiväisenä ystävänä. Kuolevaisuus vähäinen. Terveys tyydyttävä, ainoastaan muutamissa lapsissa rokkotauti. 8 Vuonna 1910 Rutakolla oli 1290 asukasta. Asukastiheys oli 6,1 asukasta neliökilometrillä. 9 Sonkajärven kunnan kotiseutuaineisto 7
10 Mitä tuolloin tapahtui muualla? Viime vuosisadan alussa Suomi oli selkeästi agraariyhteiskunta, mutta maa alkoi pikkuhiljaa teollistua. Maataloudesta sai toimeentulonsa kaksi kolmesta suomalaisesta. Työssä käyvästä maalaisväestöstä 40 prosenttia omisti tilansa tai viljeli sitä vuokrasopimuksen nojalla. Maataloustyöläisiä oli 40 prosenttia ja torppareita 20 prosenttia. 10 Maatalousvaltaisen Suomen teollisuus kehittyi. Tähän vaikuttivat myönteisesti korkeina pidetyt suojatullit, jotka rajoittivat ulkomaista tuontia. Suomalaisen teollisuuden pääasiallisena markkina-alueena oli Venäjä ja erityisesti Pietarin seutu. Varsinkin maan sahateollisuus auttoi vahvistamaan talouselämää. Myös tekstiiliteollisuudella meni hyvin. Pääoma suomalaisen teollisuuden kehitykseen saatiin ulkomaisilta omistajilta. Ehdoton edellytys maan talouden kehittymiselle oli rautatieverkoston rakentaminen. Rahatalouteen siirtyminen ajoittui ja lukujen vaihteeseen, jolloin myös maan talouskehitys nopeutui tuntuvasti. Rahatalouteen siirtymisen myötä työvoiman liikkuvuus lisääntyi ja mahdollisuudet erikoistumiseen paranivat. Säästämisen kohdistuminen rahavaroihin tavarasäästämisen sijaan toi säästöt ihmisten kätköistä pankkisektorin piiriin. Luotonannon kerrannaisvaikutusten ansiosta investointimahdollisuudet lisääntyivät merkittävästi, mikä sitten näkyi talouden suotuisana kehityksenä. Markka oli vielä sidottuna kultakantaan ja sen arvo säilyi suhteellisen muuttumattomana. Maassa elettiin Routavuosien (l. ensimmäinen sortokausi) keskellä, mutta noihin aikoihin liittyvät tapahtumat eivät liiemmin syrjäistä savolaiskylää koskettaneet. Routavuodet saivat alkunsa vuonna 1899 keisari Nikolai II:n, Suomen suuriruhtinaan, antamasta Helmikuun manifestista, jolla keisari muutti itsevaltaisesti Torpparit, lampuodit ja mäkitupalaiset Suomalaisella maaseudulla oli kolmenlaisia maan vuokraajia: torppareita, lampuoteja ja mäkitupalaisia. Maanvuokraajaryhmien keskinäiset erot olivat pienet, mutta nämä erottuivat kuitenkin varsinaisista palkollisista eli rengeistä ja piioista sekä tilattoman väen suuresta joukosta. Torpalla on alun perin tarkoitettu varsinaisen kyläasutuksen ulkopuolella sijaitsevaa, vuokratulla maalla olevaa asumusta. Käsite vakiintui käytännössä tarkoittamaan maanviljelyn harjoittamista varten vuokrattua maatilan osaa. Torpan luovuttamismenettelyä kutsuttiinkin osatilan vuokraukseksi. Lampuotitilat olivat manttaaliin merkittyjä kokonaisia tiloja, jotka oli annettu vuokralle. Tällainen sivutila oli hallinnollisesti edelleen päätalon alainen. Näin ollen ero torppaan ei siis ollut kovin suuri. Mäkitupalainen puolestaan vuokrasi maan lähinnä asumista varten. Tällainen vuokratontti oli yleensä liian pieni päätoimiseen maanviljelykseen. Omiin tarpeisiin mäkitupalainen saattoi hyvinkin pitää kotieläimiä ja viljellä palstaansa. Pääasiassa toimeentulo hankittiin palkkatyöllä maa- ja metsätaloudesta ja teollisuudesta. Koska monet torpparit joutuivat samalla tavoin turvautumaan palkkatyöhön ainakin osan vuodesta, mäkitupalaisten ja torpparien ero ei välttämättä ollut kovin suuri. Lähde Apunen, O Rajamaasta tasavallaksi. Teoksessa Suomi 75, Itsenäisen Suomen historia 1. Weilin+Göös: Jyväskylä. 8
11 Mitä tuolloin tapahtui... Rautatien rakentaminen Iisalmen kautta Kajaaniin merkitsi suurta edistysaskelta Sonkajärvenkin seudulle. Matka-aika Sukevalta Iisalmeen lyheni siten, että oli mahdollista käydä kaupungissa päiväseltään, kun kaupunkireissuun aikaisemmin oli tuhrautunut aikaa vuorokausikaupalla. Suomen suuriruhtinaskunnan lainsäädäntöjärjestystä. Suomen valtiopäivät menettivät keisarin Armollisen Julistuskirjan antamisen myötä lainsäädäntövallan ns. yleisvaltakunnallisissa asioissa. Muutoksen nähtiin rikkovan autonomisen Suomen perustuslakia vastaan. 11 Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov oli aloittanut manifestin myötä yhtenäistämistoimet. Hän sai vahvat valtuudet Suomen muuttamiseksi uuteen aikaan. Suomen ja ruotsin kielet sekä Suomen itsehallintoasema joutuivat erilaisten sortotoimenpiteiden kohteiksi, suomenmielisiä poliitikkoja karkotettiin ulkomaille ja kokonaisia sanomalehtiä lakkautettiin. Lähes kaikki poliittisesti tiedostavat suomalaiset olivat sitä mieltä, että jonkinlainen kulttuurinen ja poliittinen puolustautuminen oli välttämätöntä. Keinoista ei kuitenkaan vallinnut yksimielisyyttä. Perustuslailliset nousivat passiiviseen vastarintaan: he kieltäytyivät alistumasta laittomina pitämiinsä määräyksiin ja tekivät kansan parissa asian puolesta propagandaa. Myöntyväisyyspolitiikan kannattajat pyrkivät välttämään kaikkea sellaista toimintaa, joka voisi huonontaa hallitsijan ja Suomen kansan välisiä suhteita. Kuitenkin myös he ilmaisivat selvästi vastustuksensa laittomia keisarillisia asetuksia vastaan. 12 Passiivinen vastarinta todennäköisesti esti venäläistämistavoitteiden toteutumisen. Vuosina järjestetyt kutsuntalakot onnistuivat kohtalaisesti ja kutsunnat lakkautettiin toistaiseksi vuonna Suomalaisia ei velvoitettu osallistumaan Venäjän ja Japanin sotaan. 13 Ensimmäinen sortokausi huipentui Eugen Schaumanin ampuessa Bobrikovin kesäkuussa Tieto kenraalikuvernöörin kuolemasta eteni Suomen syrjäseuduille asti. Ankaran venäläistämismiehen kuoltua sortokausi hieman lieveni. Seuraavana vuonna Venäjän tappio sodassa Japania vastaan johti vallankumoukseen ja Suomessakin suurlakkoon, jossa vaadittiin laillisuuden palauttamista. Perustuslaillisten lakkoilu sulki virastot ja työläisten lakkoilu tehtaat. Järjestettiin myös isänmaallisia mielenosoituksia. 14 Taivuttuaan myönnytyksiin Venäjällä tsaari halusi rauhoittaa myös Suomen ja allekirjoitti ns. Marraskuun manifestin, jossa kumosi laittomat asetukset. Nikolai II kutsui kokoon myös valtiopäivät. Muodostettiin uusi senaatti, joka toteutti valtiopäiväuudistuksen ja sääti paino-, yhdistymis- ja kokoontumisvapauden. Ensimmäinen sortokausi päättyi tähän. 15 Eugen Schauman teki Suomen historian tunnetuimman poliittisen murhan ampuessaan kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin Senaatin päärakennuksen porrastasanteelle Tapahtumasta tehty piirros on julkaistu Päivälehdessä, joka pian tämän jälkeen lakkautettiin. 9
12 Osuustoiminnan alkuvaiheet Maatalouden teknistymisen vuoksi suomalaisella maaseudulla kasvoi tarve uuteen pääomaan. Tarvetta tyydytettiin 1800-luvun lopulta lähtien pääasiassa yhteistoiminnalla. Suomessa oli jo ennestään monipuolinen, voimakas ja vakiintunut talonpoikainen yhteistoimintaperinne, mutta kyläyhteisöjen hajaantumisen jälkeen piti kehittää uusia taloudellisen yhteistoiminnan muotoja. Luontaistalouteen liittyvästä yhteistoiminnasta rahataloudelliseen osuustoimintaan siirtyminen oli Suomessa perinteestä johtuen helpohkoa. Vuoden 1899 helmikuun manifesti laukaisi osuustoiminnan kansanliikkeeksi, jossa yhdistyivät koko maan kattavan isänmaallisen järjestön tarve sekä tavallisen kansan taloudellisen oman avun tarve. Osuustoiminnan valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi perustettiin Pellervo-Seura. Sen tärkeimpänä tavoitteena oli synnyttää maaseudulle maamiesseuroja, jotka kasvattaisivat maalaisväestöä osuustoimintaan. Pellervolaisen osuustoiminnan alkuperäisiksi periaatteiksi muotoutuivat yhteistyö ja yhteisöllisyys, omatoimisuus, avoimuus, rehellisyys sekä vastuullisuus. Vuonna 1901 säädettiin osuustoimintalaki, jonka tärkeydestä laki- ja talousvaliokunta oli edellisenä vuonna todennut seuraavaa: Osaksi säästämällä, osaksi toisiansa tukemalla vähävaraisetkin siten voivat päästä nauttimaan suuremman pääoman etuja, ostaa tarpeensa huokeammalla, myydä tuotteensa paremmista hinnoista ja saada tarpeellista luottoa käytettäväkseen. Sen ohessa osuustoiminta on omiansa edistämään säästäväisyyttä, toimeliaisuutta ja yhteishenkeä, ja sen kautta sillä on tärkeä taloudellisesti ja siveellisesti kasvattava merkitys. Mallia Saksasta Suomen osuustoimintamuotoisen lainaustoiminnan alku ajoittuu ja 1870-luvuille, jolloin mm. Rietrikki Polen ja G.Z. Yrjö- Koskinen esittelivät saksalaisen Schulze- Delitzschin ideoihin nojautuvien tuotantoosuuskuntien ja lainakassojen toimintaa. Nämä kassat olivat kaupunkien käsityöläisten ja pienyrittäjien lainakassoja. Asia tuli esille uudestaan joitakin vuosikymmeniä myöhemmin, kun vuonna 1893 Yrjö-Koskinen piti Kansantaloudellisessa Yhdistyksessä esitelmän Lainauslaitokset maalaiskunnissa Raiffeisenin järjestelmän mukaan. Siinä vaiheessa mielenkiinto oli jo siirtynyt maaseudun sosiaalisten ongelmien lievittämiseen, joten käsityöläisten Schulze-Delitzsch-kassojen tilalla esimerkkinä olivat maaseudulle perustetut Raiffeisen-kassat. 16 Raiffeisen-kassojen kehittäjä oli saksalainen Friedrich Wilhelm Raiffeisen. Hän perusti vuonna 1864 Heddersdorfer Dahrlehns- Friedrich Wilhelm Raiffeisen ( ) oli ennen osuuskuntatoimintaansa pormestarina kolmessa saksalaiskaupungissa, Weyerbuschissa, Flammersfeldissa ja Heddesdorfissa (nyk. Neuwied). Ollessaan nuorena pormestarina Flammersfeldissa hän joutui todistamaan koronkiskurien armoille joutuneiden vähäväkisten kärsimyksiä. Niihin aikoihin Raiffeisenille kypsyi näkemys osuustoiminnallisen luottoyhdistyksen perustamistarpeesta. 10
13 Osuustoiminnan alkuvaiheet... Suomen osuustoiminnan perustaja Hannes Gebhard ( ) oli liikemies, taloushistorian ja taloustieteen professori sekä vuosina Suomalaisen puolueen kansanedustaja. Hän oli myös kustannusyhtiö Otavan toinen perustaja. Gebhard toimi Osuuskassojen keskuslainarahaston toimitusjohtajana vuosina ja sekä Osuuskassojen keskusliiton toimitusjohtajana vuosina kassenverein -nimisen luottoyhdistyksen, jonka tavoitteena oli taloudellisissa vaikeuksissa olleiden talonpoikien luotonsaantimahdollisuuksien parantaminen. Vuonna 1872 Raiffeisenin johdolla perustetut kassat muodostivat yhteisen keskusorganisaation. Tämän jälkeen Raiffeisen-kassat yleistyivät nopeasti Saksassa. Ne olivat suosittuja, koska ne myönsivät lainoja myös sellaisille väestöryhmille, joita olemassa olleet luottolaitokset eivät halunneet ottaa asiakkaikseen. 17 Raiffeisen-kassojen lähtökohtana oli jäsenten rajoittamaton yhteisvastuu, jolla korvattiin oman pääoman niukkuus. Tämä mahdollisti kassojen perustamisen myös kaikkein köyhimmille alueille. Kassojen toiminta-alue oli varsin pieni, yleensä yksi kylä. Tämän vuoksi kassojen jäsenet tunsivat hyvin toisensa ja toistensa mahdollisuudet maksaa lainansa takaisin. Lainaukseen tarvittavat varat saatiin talletuksina joko kassan omilta jäseniltä tai ulkopuolisilta tallettajilta. Korkomarginaali pidettiin alhaisena hoitamalla kassoja vapaaehtoisvoimin, eli jäsenten valitsema hallitus vastasi kassan hoidosta saamatta työstä mitään korvausta. 18 Gebhard primus motorina Suomessa osuustoiminnan tärkeimpiä puolestapuhujia oli Hannes Gebhard, joka tutustui 1890-luvulla osuustoimintaan eri puolilla Eurooppaa. Hän sai vaikutteita etenkin Saksasta ja Englannista (Irlannista). Gebhardin mukaan osuustoiminta oli väline, jolla poistetaan maaseudun vähäväkisen väestön elämän epäkohtia. Ongelmina olivat esimerkiksi maaseudun väestön velkaantuminen maakauppiaille ja maataloutta luotottavien pankkien puuttuminen maaseudulta. 19 Poliittisissa piireissä maaseudun lainakassojen perustamista tukivat näkyvimmin ns. kateederisosialistit, joiden mielestä valtion ja yhteiskunnan parempiosaisten velvollisuutena oli sosiaalisten epäkohtien parantaminen asteittaisten uudistusten avulla. Eniten tätä näkemystä kannatettiin vanhasuomalaisten piirissä, mutta sillä oli kannattajansa myös ruotsalaisen ja nuorsuomalaisen puolueen liberaaleissa edustajissa. 20 Osuuspankin malliksi Hannes Gebhard omaksui Saksan Raiffeisen-kassat, joissa toiminta perustui kyläyhteisön tarjoamaan tiukkaan sosiaaliseen kontrolliin. Raiffeisenin mallin mukaisesti lainakassan tarvitsemat varat oli tarkoitus saada kokoon jäsenten ja muiden kyläläisten talletuksista, mutta Suomessa rahaa liikkui kuitenkin vielä hyvin vähän, joten mahdollisuudet talletuksiin perustuvaan varainhankintaan olivat vähäiset. Päätettiin perustaa keskusyksikkö, jonka tehtävänä olisi avustaa paikallisten kassojen perustamisessa ja hoitaa näiden kassojen varainhankinta. Pellervo-Seuran yhdeksi tehtäväksi tuli osuuslainarahaston perustamisen suunnittelu. Oman osuustoiminnallisen luottolaitoksen perustamista pidettiin ehdottomana edellytyksenä muiden osuustoi- Pellervo-Seura 11
14 Osuustoiminnan alkuvaiheet... minnallisten liikeyritysten perustamiselle. Ratkaisun löytämiseksi käännyttiin valtion puoleen, joka olikin valmis myöntämään varoja suunnitteilla olevan osuuskassajärjestön käyttöön. Tähän tarkoitukseen perustettiin vuonna 1902 osakeyhtiömuotoinen keskuspankki, joka edelleen lainaisi hankkimansa varat maaseudun osuuskassoille. Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiön (OKO) perustava yhtiökokous pidettiin Koska osuuskassoja ei vielä ollut, OKO:n perustajiksi tarvittiin yksityishenkilöitä, jotka sitoutuivat myymään osakkeensa osuuskassoille sitä mukaa kun niitä perustettiin ja kun niiden varat sallivat osakkeiden oston. 21 Taloudellisesti ja poliittisesti OKO:n perustaminen ajoittui vaikeaan aikaan, koska Suomi kärsi 1900-luvun vaihteessa huonoista sadoista, ja vuosi 1902 oli pahin katovuosi lähes 40 vuoteen. Kuitenkin osuuskassojen perustamiselle oli voimakas tilaus, koska niiden myöntämän rahoituksen turvin pystyttiin parantamaan maanviljelyväestön asemaa. Lisäksi osuuskassojen perustamisessa paikalliset tarpeet yhdistyivät koko maan poliittisiin etuihin. Osuustoiminnasta tuli sortokausien ajan venäläistämisen paineessa osa maassa harjoitettua passiivista vastarintaa. Venäläisten oli paljon vaikeampi kieltää Suomen taloutta parantavia toimia kuin avoimen poliittisia aloitteita. Osuustoiminnallisuuden edistäjät Gebhard etunenässä näkivät, että maan talouden vahvistaminen osuuskassojen avulla lisäsi suomalaisten kestokykyä venäläistämisen paineessa. On arvioitu, että nämä poliittiset tekijät olivat huomattavalta osalta vaikuttamassa siihen, että osuustoimintaliike hyvin nopeasti paisui suureksi kansanliikkeeksi. 22 Pellervo-Seura Suomen taiteen kultakaudella vaikuttaneen taidemaalari Albert Gebhardin maalaus vuodelta 1927 Kun Suomen osuustoiminnan syntysanat lausuttiin helmikuulla
15 Rutakon osuuskassan perustaminen Pääomaa tarvittiin, mutta asiallisilla ehdoilla Maaseudun elinolojen parantaminen ei Sonkajärvelläkään ollut kiinni pelkästään viljelijöiden työpanoksesta. Maanviljelyn ja karjanhoidon tehostamiseen tarvittiin maatalouden uusien apukeinojen, kuten lannoitteiden ja maatalouskoneiden, hankkimisen edellyttämää pääomaa. Yksi tärkeä keino koko maan maaseudun pääomapulan helpottamisessa oli osuustoimintaliikkeen synnyttäminen. Vaikka Rutakolla oli jo ennestään totuttu lainaamaan kunnallisten kassojen varoja, ei kassojen varainhoitoon liittyvä lainauskäytäntö koskenut kaikkia lainantarvitsijoita. Kassojen varat oli vähäistä käyttöpääomaa lukuun ottamatta lainattu aina parillekymmenelle Rutakon suurimmalle talolliselle, jotka olivat samalla kunnan keskeisiä päättäjiä. Vaivaiskassankin varoista lainattiin muutamina vuosina suurempi osa talollisille kuin käytettiin vaivaishoitoon. 23 Kunnan kassojen varojen lainaaminen oli olosuhteisiin nähden ymmärrettävää. Oikeat pankit olivat kaukana hankalien yhteyksien päässä ja kunnan varojen tallettaminen olisi etäisyyksien takia aiheuttanut vain ylimääräisiä kustannuksia. Lainoista myös maksettiin 5 prosentin korkoa, joten kunta sai harjoittamastaan lainaustoiminnasta pientä tuloa. Mitään väärinkäytöksiäkään ei ilmeisesti tapahtunut. 24 Jonkinlainen pankkitoiminta nähtiin Rutakolla jo 1800-luvun puolella tarpeelliseksi silloin, kun toimittiin itsenäisenä Rutakon kuntana. Jo tuolloin oli ollut puhetta säästöpankin perustamisesta. Tästä todisteena on Rutakon kunnan yhtenä rahastona ollut säästöpankin pohjarahasto. Hanke ei kuitenkaan ottanut toteutuakseen. Rutakolla, kuten koko Pohjois-Savossa, oli tapana lainata rahaa varakkaammalta väeltä. Erityisesti yksityiskauppiaat kunnostautuivat velkakaupan harjoittamisessa. Velkakauppaa voidaan hyvällä syyllä pitää hallan ohella merkittävimpänä tekijänä siihen, että Rutakon isännätkin alkoivat olla valmiita perustamaan oman osuuskassan. 25 Vaikutusta isäntien mieliin oli toki silläkin, että osuustoiminta-aate alkoi nopeasti saada tuulta purjeisiinsa: nähtiin kasvava tarve puuttua sosiaalisiin epäkohtiin ja osuustoiminnallisuutta pidettiin muualta saatujen tietojen perusteella hyvänä keinona epäkohtien korjaamisessa. Osuuskassoja perustettiin tiuhaan tahtiin eri puolille Suomea. Vuoden 1907 loppuun mennessä oli rekisteröity jo 240 osuuskassaa, joista yli puolet Kuopion ja Viipurin lääneihin. Kiuruvedelle, Lapinlahdelle ja Pielavedelle osuuskassat perustettiin vuonna 1904, Iisalmeen 1905 ja Vieremän Valkeisille ja Nissilään seuraavana vuonna. Yhden valistuneen kulmakunnan perustama osuuskassa vaikutti seudulla esimerkin tavoin: hyöty ymmärrettiin, kun se nähtiin. 26 Maata kiersivät Pellervon konsulentit ja muut osuuskassa-asian agitaattorit. Heidän järjestämiään tilaisuuksia oli 1900-luvun alkuvuosina hyvin runsaasti. Vuonna 1904 oli neuvontatilaisuuksia yhteensä 529, joista 175:ssä oli osuuskassa-asia jollain tavoin esillä. Pellervo-Seura on osuustoiminnallisten yritysten ja yhteisöjen valtakunnallinen palvelu-,yhteistoiminta- ja etujärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on parantaa jäsenyhteisöjensä liiketoiminnan toimintaedellytyksiä ja edesauttaa uusien osuuskuntien perustamista ja niiden toiminnan kehittymistä. Pellervon jäsenenä on lähes 400 osuustoiminnallista yritystä tai yhteisöä, joiden keskeiset toimialat ovat pankkija vakuutustoiminta, elintarvike- ja metsäteollisuus, maataloustarvikekauppa sekä sähkö- ja puhelinala. (Pellervo-Seuran vuosikertomus 2006.) 13
16 Rutakon osuuskassan perustaminen... Suurlakkovuotena 1905 yleinen huomio kiinnittyi enemmän muihin asioihin, mutta seuraavana vuonna pidettiin tilaisuuksia siitäkin edestä: kaikkiaan 1008:sta Pellervon neuvojien pitämästä neuvontatilaisuudesta jopa 312 käsitteli osuuskassoja. Seuraavina vuosina määrät jonkin verran laskivat, mutta runsaasta seitsemästäsadasta vuosittaisesta neuvontatilaisuudesta noin kolmannes omistettiin osuuskassa-asialle. Pelkästään Savossa neuvojana toiminut agronomi Aapeli Roos piti vuoden 1908 aikana kaikkiaan 156 osuuskassatilaisuutta, joista osa johti osuuskassan perustamiseen. 27 Yksi näistä tuloksekkaista kokoontumisista oli Rutakolla. Kuopion ja Viipurin läänit olivat osuuskassatoiminnalle erityisen suotuisaa maaperää. Maaseudun luotto-olot olivat näillä seuduilla kaikkein vaikeimmat. Kuopion läänissä huomionarvoista oli itsenäisten maanviljelijöiden pieni osuus ja maaseudun tilattoman väestön runsaus. Kuopion läänin maaseudun sosiaalinen rakenne heijastui selvästi osuuskassojen jäsenkuntaan, sillä puolet kassojen jäsenistä oli vuokramaalla asuvia mäkitupalaisia tai muita vähällä toimeen tulevia. Osuus oli selkeästi suurempi kuin missään muussa läänissä. 28 Rukoushuonekunnasta Sonkajärveksi Vuonna 1854 Rutakolle muodostettiin oma rukoushuoneseurakunta, joka oli Iisalmen emäseurakunnan alainen. Siihen kuuluivat Rutakon, Kilpisaaren, Sonkajärven, Oinasjärven ja Petäjäjärven kylät. Vastaperustetussa rukoushuonekunnassa oli 556 asukasta. Rutakolle saatiin omat kirkonkirjat, hautausmaa ja rukoushuone myöhemmin v myös kirkko. Rutakon rukoushuonekunta aloitti oman kunnallisen toimintansa vuonna 1872 pitäen omat kuntakokouksensa ja hoitaen täysin itsenäisesti kuntansa asiat. Rutakon kunta ehti toimia 30 vuotta, kunnes se vuonna 1902 lakkautettiin ja liitettiin Iisalmen maalaiskuntaan. Tällöin Iisalmen maalaiskuntaan kuuluivat nykyiset Sonkajärven ja Vieremän kunnat. Kehityksen myötä ja maamme itsenäistyttyä sekä lainsäädäntötyön päästyä alkuun kuntienkin tehtävät lisääntyivät. Tästä ja pitkistä sekä hankalista kulkuyhteyksistä johtuen edellytykset kypsyivät myös Sonkajärven ja Vieremän kuntien itsenäistymiselle. Niinpä 1. päivänä toukokuuta 1920 itsenäistyi ensin Sonkajärven seurakunta. Sonkajärven ja Vieremän kunnat puolestaan erosivat Iisalmesta yksimielisillä päätöksillä aloittaen itsenäisen toimintansa vuoden 1922 alusta. Heti itsenäistyttyään Sonkajärven kunta liittyi jäseneksi Rutakon Osuuskassaan. Kassa myönsi kunnalle ensimmäisen vuoden aikana kaksi suurta konttokuranttiluottoa. Erotessaan Iisalmesta Sonkajärven uuden kunnan asukasluku oli asukasta. Ensimmäinen kunnanvaltuuston kokous pidettiin 2. tammikuuta 1922 Kukkaromäessä Reittu Sirviön talossa. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä J. W. Eskelinen Hankamäestä. Kunnallislautakunnan puheenjohtajaksi tuli opettaja Paavo Ruotsalainen. Ensimmäinen kunnantalo rakennettiin Rutakon rukoushuoneen eli alun perin Hynylän talon vanhoista hirsistä. Myöhemmin vuonna 1934 kunnantaloksi ostettiin pakkohuutokaupassa kirkon vierestä entinen apteekki, joka myöhemmin toimi kirjastotalona ja tätä nykyä Kehy-pajana luvulla rakennettiin nyt käytössä oleva virastotalo. Lähteet Miilu Rissanen, S Iisalmen entisen pitäjän historia. Pohjois-Savon Kirjapaino Osakeyhtiö: Kuopio. Ruhtinaskunnan perintö, katsaus Sonkajärven menneisyyteen Toimittanut Sillanpää, E. Kirjapaino Kevama Oy: Kuopio. 14
Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.
SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka
LisätiedotYhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.
1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan
LisätiedotYhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2
LisätiedotI I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -
PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen
Lisätiedot1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa
SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan
Lisätiedot4 Jäsenen eroaminen Ilmoitus osuuskunnasta eroamisesta on tehtävä hallitukselle kirjallisesti.
1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Osk ja sen kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan tarkoituksena ja toimialana on jäsentensä ammatin ja talouden tukemiseksi harjoittaa mainostoimistopalveluja.
LisätiedotSUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT
Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen
LisätiedotYhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:
Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä
LisätiedotSUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY
Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.
Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten
LisätiedotYhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana
Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä
LisätiedotOsuustoiminnan perusarvoja:
Osuustoiminnan perusarvoja: omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus sekä eettiset arvot, kuten rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä
LisätiedotYHDISTYKSEN SÄ Ä NNÖ T
YHDISTYKSEN SÄ Ä NNÖ T Nimi: Kuopion Rakennusarkkitehtiopiskelijat ry Kotipaikka Kuopio Osoite Opistotie 2 70200 KUOPIO Rekisterinumero: 216.108 Perustamisajankohta: 20.10.2015 Rekisteröity 17.11.2015
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.
HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA
LisätiedotSUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.
SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien
LisätiedotHYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT
HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer
LisätiedotToimialoina ovat kaikki kulttuurin ja taiteen alat ja näiden toimintaa välittömästi tai välillisesti tukevat toimialat.
Kulttuuriosuuskunta Bertta Osuuskunnan säännöt 1 Toiminimi ja kotipaikka 2 Toimiala Osuuskunnan toiminimi on Kulttuuriosuuskunta Bertta ja sen kotipaikka on Kotka. Osuuskunnan tarkoituksena on vahvistaa
LisätiedotNykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.
16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Nykyinen (voimassa 27.12.2012 lukien) Muutosehdotus (Päätettäväksi varsinaisessa osuuskunnan kokouksessa 16.4.2013. Voimaan mahdollisimman pian.) 1 Toiminimi
LisätiedotKirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y:n säännöt
Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Kirkon akateemiset Kyrkans akademiker AKI r.y. ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä AKI. AKIn kotipaikka on Helsingin
Lisätiedota) laatii meriteknisen teollisuuden toimintaedellytyksiä koskevat yhteiset kannanotot sekä tiedottaa näistä,
1 (7) 23.7.2018 Yhdistyksen nimi ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Meriteollisuus ry. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksen epävirallinen englanninkielinen nimi on Finnish Marine Industries ja ruotsiksi
LisätiedotKapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja
LisätiedotOsuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere.
1 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT
LisätiedotTIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT
TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN
LisätiedotPohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt
Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry Säännöt 12.1.2012 1Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry:n säännöt SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry
LisätiedotJäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.
PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu
LisätiedotYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet
YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.
LisätiedotKyläkassoista Ilomantsin pankiksi
Kyläkassoista Ilomantsin pankiksi 100 vuotta osuuspankkitoimintaa Ilomantsissa Keimo Sillanpää Tommi Ålander Kyläkassoista Ilomantsin pankiksi 100 vuotta osuuspankkitoimintaa Ilomantsissa Keimo Sillanpää
LisätiedotSuomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt
Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen
LisätiedotHyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt
Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa
LisätiedotSUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l. vsv '
SUOMEN NAISTEN KANSALLISLIITON SÄÄNNÖT. S fe * S]l vsv ' SAANNOT i. Yhdistyksen nimi on Suomen Naisien Kansallisliitto Finlands Kvinnors Nationalförbund r.y. ja sen kotipaikkana Helsingin kaupunki. Liiton
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna
LisätiedotOULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:
OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotOsuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.
luonnos 2.9.2014 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue.
Lahden Formula K-kerhon säännöt Lahden Formula K-kerho r.y. 1 Yhdistyksen nimi on Lahden Formula K-kerho. Yhdistyksen kotipaikka on Lahden kaupunki ja toiminta-alue Lahden talousalue. 2 Yhdistyksen tarkoituksena
Lisätiedot1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.
SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka
LisätiedotYhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.
1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän
Lisätiedot- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä
Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotPUIJON LATU RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty Puijon Latu ry:n ylimääräisessä kokouksessa ja syyskokouksessa
PUIJON LATU RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty Puijon Latu ry:n ylimääräisessä kokouksessa 28.10.1998 ja syyskokouksessa 11.11.1998 1. Yhdistyksen nimi on Puijon Latu ry ja sen kotipaikka on Kuopio. 1 2. Yhdistyksen
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt
MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin
LisätiedotLapin tutkimusseura ry:n säännöt
Lapin tutkimusseura ry:n säännöt Hyväksytty Lapin tutkimusseuran kokouksessa 18.6.2007 ja 18.12.2007. Merkitty yhdistysrekisteriin 4.8.2008. Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Lapin tutkimusseura ja kotipaikka
LisätiedotMALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa.
1(5) MALLI Sähköosuuskuntien säännöt ovat yhtenevät lukuun ottamatta nimeä ja kotipaikkaa. Tyrnävän kirkonkylän Sähköosuuskunta SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Tyrnävän kirkonkylän
LisätiedotHämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.
Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa
LisätiedotLEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT
LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys
LisätiedotYhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.
SAUNASEURA VASTAISKU RY 1(5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys pyrkii edistämään yhteistyöverkoston
LisätiedotPorin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt
Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja
LisätiedotOULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä
OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat
LisätiedotYhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.
TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä
LisätiedotLappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.
Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen
LisätiedotVANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY
SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
KUMITEOLLISUUS RY:N SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 20.9.1961 Sääntöjen muutokset 15.1.2002, 29.4.2004 ja 14.1.2008 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kumiteollisuus ry Gummiindustrin rf ja
Lisätiedot1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.
Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena
LisätiedotVilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt
Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton
LisätiedotSeuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa.
1. pykälä Seuran nimi on Nils Gustaf Malmbergin sukuseura r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimialueena on koko maa. 2. pykälä Seuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, kerätä suvusta
LisätiedotSäätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.
AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,
LisätiedotVAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS
1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden
LisätiedotOPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT
OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja
LisätiedotYritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen
Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään
LisätiedotYhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.
Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys
LisätiedotYhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.
1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena
LisätiedotKristillinen Eläkeliitto ry
Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...
LisätiedotMotoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.
Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa
LisätiedotAnonyymit Sinkut Seuran säännöt
Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena
LisätiedotSÄÄNNÖT. I. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toiminnallinen laatu
Maatutkarengas ry Rek.nro 162.070 Ensirek.pvm 24.11.1994 SÄÄNNÖT I. Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja toiminnallinen laatu Yhdistyksen nimi on Maatutkarengas ry ja sen kotipaikka on Helsingin
LisätiedotHämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt
Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on
LisätiedotSUOMEN KILPARATSASTUSSEURAN r. y. SÄÄNNÖT
SUOMEN KILPARATSASTUSSEURAN r. y. SÄÄNNÖT Suomen Kilparatsastusseuran r. y. SÄÄNNÖT. (Hyväksytyt perustavassa kokouksessa 3 "A> 1930.) Rekisterinumero 17669. 1 Yhdistyksen täydellinen nimi on suomeksi
LisätiedotPARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
Partiolippukunta Kulman Kiertäjät ry PARTIOLIPPUKUNTA KULMAN KIERTÄJÄT RY NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty perustavassa kokouksessa 13.12.1982 Muutokset hyväksytty lpk:n kokouksessa 22.10.1985, 28.2.1986
LisätiedotYhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.
1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on BMX Helsinki ry ja sen kotipaikka on Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pyöräilyä ja levittää pyöräilyn harrastusta,
LisätiedotLiittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus
Liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus 8.9.2014 Järjestöpäivät 5.-6.9.2014 Liittokokous joka 3. vuosi - valitsee liittovaltuustoedustajat Liittovaltuusto 34 yhdistysten edustajaa 10 muuta edustajaa
LisätiedotYhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.
IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri. Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy
PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 01.12.1997 Toiminimi: Bridge Areena Oy Yritys- ja yhteisötunnus: 1464743-8 Kaupparekisterinumero: 723.420 Voimassaoloaika: 01.12.1997
LisätiedotKUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka
KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä
LisätiedotESPOON GOLFSEURA r.y.: n säännöt
ESPOON GOLFSEURA r.y.: n säännöt NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Espoon Golfseura r.y. ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Yhdistyksen nimi ruotsin kielellä on Esbo Golfsällskap r.f. Yhdistyksestä
LisätiedotJyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt
Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen
LisätiedotSOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT
1 (5) SOUTH WEST KARTING FIN RY YHDISTYSSÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on South West Karting Fin ry ja sen kotipaikkana on Raision kaupunki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen
Lisätiedot1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )
25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa
LisätiedotFinnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki
Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden
LisätiedotKUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY
KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.
LisätiedotPESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013
PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen
LisätiedotSÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka
SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.
LisätiedotSuomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )
Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on
LisätiedotPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri
YHTIÖJÄRJESTYS: Asunto Oy Porvoon Partiomiehentie 1 - Bostads Ab Patrullvägen 1 24.09.2015 12:22:10 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 24.09.2015 Toiminimi: Asunto
LisätiedotUlkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.
1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
LisätiedotKERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keravan Taidemuseon ystävät ry. ja sen kotipaikka on Kerava. Yhdistyksen toimialue on Keravan kaupunki ja sen lähialueella
LisätiedotSUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme
LisätiedotOsuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe
Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT
SÄÄNNÖT 2 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen. Säätiön kotipaikkakunta on Helsinki. 2 Tarkoitus Lasten ja nuorten
LisätiedotJSA-Tekniset ry:n säännöt
JSA-Tekniset ry:n säännöt Vuosikokouksen 23.03.2001 hyväksymät säännöt. Säännöt on merkitty yhdistysrekisteriin 06.09.2001 numerolla 138924. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on JSA-tekniset ry, josta
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt
1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena
Lisätiedot2. järjestää kokouksia, kursseja, esitelmä- ja luentotilaisuuksia, juhlia, kilpailuja ja retkiä,
AMMATTILIITTO PRO SENIORIT RY Säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ammattiliitto PRO Seniorit ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toimintaalueena koko Suomi. Näissä säännöissä Ammattiliitto
LisätiedotYhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.
YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on
LisätiedotHOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT
HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT
LisätiedotOsakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt
Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt (s. 1/6) Osakuntien Yhteisvaltuuskunnan säännöt I 1 Yhdistyksen nimi on Osakuntien Yhteisvaltuuskunta Nationernas Samdelegation ry, ja sen tarkoituksena on toimia
LisätiedotYlä-Savon Veteraaniopettajatoiminta
Ylä-Savon Veteraaniopettajatoiminta Toiminta alkoi 25. 3. 1997. Jo perustamistilaisuudessa yhdistyksen nimestä keskusteltaessa tuli esille se, että perustettava yhdistys aloittaisi toimintansa alueellisena
LisätiedotSOMAKISS ry:n säännöt
SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,
LisätiedotSuomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten. Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929
Suomen Rauhanliiton r.y. paikallisyhdistysten Säännöt. HELSINKI Suomen Rauhanliitto r.y. 1929 Liittoa koskevia kirjallisia kyselyjä osoitetaan: Suomen Rauhanliitto Helsinki, Kapteenik. 3, C, 27. TAMPEREELLA
LisätiedotLTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)
LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen
LisätiedotWaasan läänin. Sylvia yhdistyksen. Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896
Waasan läänin Sylvia yhdistyksen Säännöt. Xikolainkanpuiiki, Wasa Nyheterin kirjapaino, 1896 Tämän yhdistyksen tarkoitus on nuorten sydämmissä koettaa herättää rakkautta ja myötätuntoisuutta eläimiä kohtaan,
Lisätiedot