1. Johdanto Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 1 Yv Yh Johdanto Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Talousarvion rakenne Talousarvion perustelut Yleistä Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen talousarvioperustelut...5 toimielimittäin...5 Tarkastuslautakunta...5 Yhtymävaltuusto...5 Yhtymähallitus...5 Yhteistoiminta ja työhyvinvoint...5 Tukipalvelut...5 Oppisopimuskeskus...7 Amisto...9 Edupoli...14 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen taloussuunnitelma, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Investoinnit Investointien perustelut Hankesuunnitelma Investointien rahoitus v Jäsenkuntien maksuosuudet Erilliset liitteet LIITE 1 Kuntayhtymän strategia...27 LIITE 2 Amiston strategia...28 LIITE 3 Edupolin strategia...29 LIITE 4 Henkilöstöstrategia...30 LIITE 5 Liikelaitos Edupolin talousarvio- ja taloussuunnitelma

2 2 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA Johdanto Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä huolehtii jäsenkuntiensa puolesta toiminta-alueensa osaamisen kehittämisestä. Jäsenkuntia ovat: Artjärvi, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen, Porvoo, Pukkila ja Sipoo. Kuntayhtymään kuuluvat Porvoon ammattiopisto eli Amisto, aikuiskoulutuskeskus Edupoli ja konserni-palvelut (kuva 1). Sisäisiä konsernipalveluita ovat kuntayhtymähallinto, kiinteistöpalvelut ja tietotekniikkapalvelut. Ulkoisia konsernipalveluita ovat oppisopimuskeskuksen palvelut (kuva 2). Konsernin markkinointi- ja viestintäpalvelut tuotetaan Edupolin ja Amiston asiantuntijoiden yhteistyönä. Kuva 1: Kuntayhtymän organisaatio Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymällä on selkeä strategisen suunnittelun järjestelmä, johon osallistuvat kuntayhtymän hallinto ja henkilökunta. Strategia päivitettiin viimeksi keväällä 2010 ja se on esitetty liitteessä. TUKIPALVELUT asiakkaina: konsernijohto ja konsernin oppilaitokset Amisto ja Edupoli sekä oppisopimuskeskus KY-hallinto- Palvelut *ky-hallinto *taloushallinto *henkilöstöhallinto *hankintapalvelut *keskusarkisto *puhelinvaihde Tietotekniikkapalvelut Kiinteistö- Palvelut *kiinteistönhuolto *puhtaanapito Kuntayhtymän jory -hallintoryhmä -kehittämisryhmät tilanteen mukaan JOHTAVA REHTORI Markku Kantonen YHTYMÄHALLITUS pj. Antti Mattila YHTYMÄ VALTUUSTO pj. Pekka Heikkilä Kuntayhtymän järjestämisluvan mukainen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkamäärä on alkaen Kuntayhtymä sai 15 opiskelijapaikkaa lisää kesällä Opiskelijapaikkamäärä on edelleen huomattavasti alimitoitettu. Uudet lisäopiskelijapaikat tulevat olemaan jatkossa todella tiukassa.

3 3 Kuntayhtymän tämän hetken suurin haaste on POMO-talo. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu muuttaa alkaen uusiin toimitiloihin, jolloin suurin osa kiinteistöstä jää vaille käyttöä. POMO-talon investointien valtionosuusrajoitukset päättyvät vasta huhtikuussa Puolityhjän kiinteistön ylläpito aina vuoteen 2014 asti on kuntayhtymälle kohtuuton taakka. Ongelmaan on yritetty etsiä ratkaisua Porvoon kaupungin kanssa, mutta sitä ei ole toistaiseksi löytynyt. Kuntayhtymän investointien hankesuunnitelmassa varaudutaan myymään POMO-talon kiinteistö viimeistään vuonna Kuntayhtymä varautuu samalla rakentamaan Perämiehentien tontille pienemmän opetuskiinteistön, joka rahoitetaan POMO-talon myynnistä saaduilla tuloilla. Henkilökunnan työhyvinvointiin liittyy olennaisesti oikeudenmukaiseksi koettu palkkausjärjestelmä. Tavoitteena kuntayhtymässä on palkan mahdollisimman hyvä yksilövastaavuus, jolloin palkka määräytyy kunkin henkilön tehtävän vaativuuden, ammatinhallinnan ja tulosten mukaan. Tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmä on ollut KVTES:n puolella käytössä jo useamman vuoden ja vuoden 2007 aikana mukaan tuli myös kuntayhtymän OVTES:n alainen henkilökunta. Lisäksi kuntayhtymässä on otettu vuonna 2008 käyttöön koko henkilökuntaa koskeva työnsuorituksen arviointijärjestelmä. Kuntayhtymä etsii jatkuvasti kustannustehokkaampia toimintatapoja sisäisten toimintojen keskittämisen kautta, kilpailuttamalla sekä ulkoistamalla toimintoja. Kuntayhtymän kaikki keskitetyt tukipalvelut tuotetaan vuoden 2011 alusta ns. sopimusohjausmallilla. Sopimusohjauksen hyvä toimivuus edellyttää palvelusopimusten lisäksi selkeätä palveluiden tuotteistamista. Kuntayhtymän vuoden 2011 keskeinen kehitystehtävä on tukipalveluiden parempi tuotteistaminen. Vuoden 2006 alusta lukien muutettiin ammatillisen koulutuksen rahoitusta siten, että perustamiskustannusten erilliset valtionosuudet siirrettiin osaksi käyttökustannusten laskennallista valtionosuusjärjestelmää. Kirjanpidossa investointirahoituksen sisältämä yksikköhinta kirjataan kokonaisuudessaan käyttötalouden myyntituottoihin. Näin ollen kuntayhtymän vuosikatteen tulee olla vähintään poistojen verran ylijäämäinen, jotta kuntayhtymän tuleva investointikyky turvataan. Kuntayhtymä on konserni, joka omistaa osake-enemmistön Porvoon Opiskelija-asunnot Oy Studiebostäder i Borgå Ab:stä sekä Vantaalla sijaitsevan kiinteistöosakeyhtiö Edupolis in ja Edupoli Oy:n koko osakekannan konserniin on kuulunut myös Kiinteistöosakeyhtiö Loviisan Amisto. Yhtiöt tukevat osaltaan kuntayhtymän perustehtävää eli nuorten ja aikuisten elinikäistä oppimista. Porvoon kaupunki ja muut kuntayhtymän omistajakunnat selvittävät Itä-Uudenmaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta. Tavoitteena on löytää optimaalinen koulutuksenjärjestäjäkokonaisuus, joka palvelisi maakuntaa tulevaisuudessa. Amiston kiinteistöjen peruskorjaustarve on edelleen merkittävä huolimatta siitä, että viimeisten vuosien aikana kuntayhtymä on saneerannut omia kiinteistöjään kiitettävästi. Askolan toimipisteessä on edellinen, pois lukien keittiön käyttötarkoituksen muutos, peruskorjaus tehty päärakennuksessa vuonna Opetusosastojen kohdalla vastaavaa työtä on tehty 1980-luvun loppupuolella. Muiden kiinteistöjen osalta akuuttia peruskorjaustarvetta ei ole olemassa. Kuntayhtymän strategiaprosessin rakenne ja strategia on uudistettu perusteellisesti. Uuteen strategian rakenteeseen kuuluu toiminta-ajatus, arvot, visio,

4 4 muutosvoimien analysointi ja visiotavoitteet eli strategiset valinnat. Strategiset valinnat koostuvat neljästä näkökulmasta. Ne ovat oppiminen ja kasvu, toimintatavat ja prosessit, asiakkuus sekä tulevaisuus. Kuntayhtymän, Amiston ja Edupolin strategiat ovat liitteinä 1,2 ja Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Talousarvion rakenne Kuntayhtymän talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä rahoitus- ja investointiosasta. Käyttötalousosa muodostuu seuraavista toimielimistä: Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Oppisopimuskeskus Tukipalvelut Amisto Käyttötalous on valtuustoon nähden sitova nettomääräisenä toimielintasolla. Grafiikka: Emilia Iinatti Tuloslaskelmaosassa valtuustoon nähden sitoo toimintakate sekä rahoitustulojen ja -menojen erotus. Investointiosa jakautuu hankkeisiin ja hankeryhmiin seuraavasti: Hankkeet: Hanke 83 Askolan peruskorjaus (sähkö-, lvi-, metalli- ja rakennusosastot) Hanke 84 Amisto Perämiehentie 6 uudisrakennus Hanke 85 Amisto Pmt 6 uudisrakennuksen kalustus Hanke 86 POMO-talon myynti Hankeryhmät: Hanke 71 Kiinteistöjen peruskorjaukset, pienhankkeet Hanke 81 Tukipalveluiden atk-hankinnat Hanke 3 Amiston kone- ja kalustohankinnat Investointiosassa valtuustoon nähden sitovia ovat hankkeet ja hankeryhmät nettomääräisinä. Liikelaitos Edupolin talousarvio ja -suunnitelma on kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman erillinen liiteosa. Kuntayhtymän yhtymävaltuuston liikelaitosta koskeva tavoitteenasettelu näkyy liitteessä Talousarvion perustelut Yleistä Kirjanpitojärjestelmä Kuntayhtymän kirjanpidon järjestämisessä ja tilinpäätöksessä noudatetaan kuntalakia ja soveltuvin osin kirjanpitolakia. Kirjanpitolain soveltamisesta antaa sitovat ohjeet ja ennakkopäätökset kauppa- ja teollisuusministeriön alaisen kirjanpitolautakunnan kuntajaos. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on noudatet-

5 5 tu Kuntajaoksen voimaan tulleita ohjeita taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman laatimisesta sekä kuntaliiton tilikarttasuositusta. Talousarvion laadintaperusteet Talousarvio 2011 on laadittu 100 euron tarkkuudella. Taloussuunnitelmavuodet esitetään tuhansina euroina. Talousarvion palkkamäärärahat sisältävät 2,5 prosentin oletetun ansiotason nousun. Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 30,0 prosentin mukaan. Poistojen laskemisessa on noudatettu yhtymäkokouksen kesäkuussa 1996 hyväksymää ja marraskuussa 2008 päivitettyä poistosuunnitelmaa. Muilta osin on noudatettu kuntajaoksen suunnitelmanmukaisista poistoista antamaa yleisohjetta. Investointiosaan on merkitty yli euron ylittävät hankkeet tai hankeryhmät. Hanke voi jakautua useammalle vuodelle. Taloussuunnitelma vuosille on laadittu talousarviovuoden 2011 hintatasossa Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen talousarvioperustelut toimielimittäin Tarkastuslautakunta Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta saa toimintaansa varten tarvittavat määrärahat suoraan yhtymävaltuustolta. Tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme jäsentä. Tarkastuslautakunta vastaa tilintarkastuksen järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Yhtymävaltuuston määrärahan laskentaperusteena on kaksi kokousta vuodessa. Toimielin yhtymähallitus sisältää yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johtoryhmän toiminnan. Yhtymähallituksen määrärahoissa on varauduttu 12 kokoukseen. Kuntayhtymän johtoryhmä on kuntayhtymän toimintojen yhteensovittamista varten. Johtoryhmän määräraha sisältää johtavan rehtorin ja johtoryhmän jäsenten palkkakuluja. Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Yhteistyöryhmä sisältää työsuojelutoimintaan, työnantajan ja työntekijöiden väliseen yhteistoimintaan sekä työhyvinvointiin ja virkistykseen liittyvät määrärahat. Kuntayhtymä panostaa edelleen työhyvinvointiin ja virkistykseen, mikä näkyy myös yhteistyöryhmän määrärahojen kasvuna.

6 6 Tukipalvelut Tukipalvelut sisältää kuntayhtymähallinnon, kiinteistöpalvelut, tietotekniikkapalvelut ja keskitetyt hankintapalvelut. Tukipalvelut jatkaa ympäristönäkökulmien yhä parempaa huomioimista kaikilla toimintansa alueilla. Palvelujen laatua parannetaan käyttäen apuna itsearviointia ja kuntayhtymän sisäistä asiakaskyselyä. Vuoropuhelua asiakaskunnan kanssa parannetaan. Kustannustehokkuuteen kiinnitetään huomiota läpikäymällä ja kehittämällä nykyisiä toimintaprosesseja. Tukipalvelut otti vuoden 2010 alussa liikelaitos Edupolille myytävien palveluiden osalta käyttöön tilaaja-tuottajamallin. Nyt järjestelmä laajennetaan myös Amistolle ja Oppisopimuskeskukselle tapahtuvaan palvelujen myyntiin. Järjestelmä tuo mukanaan suunnitelmallisuutta sekä laatu- ja kustannustietoisuutta. Kuntayhtymähallinto palvelee kuntayhtymän luottamuselimiä, Amistoa, Edupolia ja Oppisopimuskeskusta tuottaen mahdollisimman taloudellisesti näiden tarvitsemia arkistointi-, hallinto-, henkilöstö- ja talouspalveluita. Arkistoinnin kohdalla tavoitteena on sähköisen tiedonhallintasuunnitelman kokoaminen. Hallintopalveluiden sisällä tapahtuvat eläköitymiset korvataan toimintoja kehittämällä. Vuodesta 2006 kuntayhtymällä on ollut valmiudet vastaanottaa sähköisiä ostolaskuja. Aktiivisella tiedottamisella pyritään sähköisten ostolaskujen määrä nostamaan 70 prosenttiin kaikista ostolaskuista. Sähköisesti laadittavien matkalaskujen, työsopimusten ja virkamääräysten automaattisella siirrolla henkilöstöhallinnon järjestelmään helpotetaan kuntayhtymän toiminnan laajenemisen ja henkilöstöresurssien vähenemisen aiheuttamia työpaineita henkilöstöhallinnossa. Kiinteistöpalvelut käsittää kuntayhtymän omistamien viiden kiinteistön käyttö-, kiinteistönhuolto- ja siivoustehtävät. Kiinteistönhuolto pyrkii energiatehokkaaseen toimintaan ja eri järjestelmien toimintahäiriöiden ehkäisemiseen ennakkohuoltotoimenpitein. Kiinteistöjen käyttöpalveluja vahvistetaan muuttamalla keväällä 2011 vapautuva vahtimestarin virka huoltomiehen toimeksi. Oman henkilökunnan lisäksi hankitaan tarvittava määrä ostopalveluja. Kiinteistönhuolto vastaa myös kuntayhtymän rakennushankkeiden toteuttamisesta. Mikäli taloussuunnitelman investointiosa pystytään toteuttamaan suunnitelman mukaisena, varaudutaan vahvistamaan nykyistä henkilökuntaa rakennustöiden valvojan toimella. Siivoustoimen henkilökunta luo siistin, puhtaan ja viihtyisän toimintaympäristön, asiakasta arvostaen. Siivoojat huomioivat toiminnassaan myös ympäristöasiat. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun siirtyminen pois POMO-talosta ja tätä kautta tuleva talon vajaakäyttö sekä Perämiehentien peruskorjaustöiden päättyminen aiheuttavat siivousmitoituksen tarkistuksia vuoden 2011 aikana. Lisäksi siivoushenkilökunnan eläkkeelle siirtymiset aiheuttavat työjärjestelyjä ja mahdollisia siirtymisiä toimipisteiden välillä ja uusien henkilöiden rekrytointia. Tietotekniikkapalvelut sisältää kuntayhtymän yhteisen tietotekniikkayksikön kustannukset sekä yhteisiksi katsottavien tietotekniikan tietoliikenne-, laite- ohjelmisto-, palvelu- ja tarvikekustannukset. Kuntayhtymän tietotekniikassa jo vuonna 2009 alkanut merkittävien muutosten aika on jatkunut vuonna 2010 ja jatkuu edelleen vuonna Kehittämisen painopiste on edelleen tietojärjestelmissä ja niiden integraatiossa, ja työ tulee jatkumaan usean vuoden ajan. Merkittävin yksittäinen hanke on kaikkien kun-

7 7 tayhtymän intra- ja internet-sivustojen uudistus. Tietotekniikkayksikön omaa työtä kehitetään ottamalla käyttöön uusia järjestelmiä. Keskitetyt hankintapalvelut tarjoaa hankintoihin liittyvää asiantuntemustaan koko kuntayhtymän käyttöön. Kuntayhtymän hankintasihteerin toimi on tällä hetkellä täyttämättä ja hallintojohtaja hoitaa kuntayhtymän volyymituotteiden hankintojen kilpailuttamisen omien tehtäviensä ohella. Amiston toimistopäällikkö ja Edupolin hallintopäällikkö hoitavat omien oppilaitostensa hankintojen kilpailuttamisia. Mahdollisuuksien mukaan käytetään Suomen Kuntaliiton omistaman KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailutuspalveluja. Oppisopimuskeskus 1. Toimintasuunnitelmaosa, oppisopimuskeskus Oppisopimustoiminta Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus seuraa toiminnassaan suoraan kuntayhtymätason strategiaa mutta työstää kehittämisen painopistealueet ja toimintasuunnitelman oppisopimustoiminnan lähtökohdista. Vuodelle 2011 on kolme kehittämisen painopistettä. Ensimmäinen painopiste on sopimuskannan seurantajärjestelmän kehittäminen siten, että sopimustilanteen seuraaminen on tarkempaa ja varhainen puuttuminen yllättäviin muutoksiin olisi helpompi toteuttaa. Uusien oppisopimusten alkaminen on perinteisesti ajoittunut laskentapäiviä edeltävään aikaan eli tammikuulle ja syyskuulle. Kuukausitasolle vietävän seurannan avulla pyritään myös tasaamaan uusien koulutusten alkua tasaisemmin läpi vuoden. Toinen kehittämisen painopiste kohdentuu oppisopimuskeskuksen henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Koulutustarkastajan työ edellyttää sekä projektijohtamisen että verkostojohtamisen taitoja. Vuoden 2011 aikana koulutustarkastajat osallistuvat aiheisiin liittyvään täydennyskoulutukseen. Samalla asiakasrajapinnassa tapahtuvia toimintoja ja palveluita tarkastellaan kriittisesti ja uusitaan tarvittaessa. Oppisopimuskoulutuksessa työnantajan nimeämän työpaikkakouluttajan rooli on tärkeä koulutuksen onnistumisen kannalta. Kolmas kehittämisen painopiste liittyy työpaikkakouluttajille suunnatun koulutuksen kehittämiseen. Olemassa olevia koulutuksia tuotteistetaan selkeiksi paketeiksi. Noin puolen päivän mittaisen peruskoulutuksen käyneille työpaikkakouluttajille tarjotaan lisäksi koulutusta osaamisen arvioinnista ja työyhteisön ratkaisukeskeisistä menetelmistä. Hrd Henkilöstöjohdon tiimi on laatinut henkilöstön kehittämisen toimintasuunnitelman. Kehittämistyön kehyksenä käytetään IIP-standardin osa-alueita. Investors in People (IIP) on kansainvälinen standardi ja johtamisen kehittämismalli, jonka tarkoitus on auttaa organisaatioita saavuttamaan tavoitteensa ja menestymään. Henkilöstön kehittämisen toimintasuunnitelmassa vuosille on kolme päämäärää: 1) kehityskeskustelukäytäntöjen kehittäminen, 2) kannustusjärjestelmään liittyvien toimintamallien kehittäminen ja 3) osaamistason noston suunnitelma. Vuoden 2011 aikana toteutetaan henkilöstön kehittämissuunnitelma, koulutus esimiehille IIP-standardin sisällöstä sekä yksilökehityskeskustelujen virtaviivaistaminen.

8 8 Resurssointia kuntayhtymän hrd-toimintoihin lisätään. Kuntayhtymään palkataan vuonna 2011 henkilöstönkehittämispäällikkö. Hänen ensimmäisiin tehtäviinsä kuuluu sisäisten rekrytointipalvelujen kehittäminen. Osaamisen kehittämistehtävää tukee kaksi meneillään olevaa projektia. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa kehitetään organisaation uudistumiskykyä. Ensimmäisten tutkimustulosten perusteella organisaatiosta valitaan kriittisimmät kehittämiskohteet, joita työstetään vuoden 2011 aikana. Osaavaohjelman rahoituksella on käynnistynyt OIVA-hanke (oivalluksia oppilaitoksen arkeen). Yhteistyössä Porvoon kauppaoppilaitoksen kanssa järjestetään täydennyskoulutusta ja kehittämistyöpajoja. Hanke päättyy vuoden 2011 loppuun. Uudistumiskyvyn elementit Ulkoinen tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen on uutisointia erilaisille sidosryhmille ja suurelle yleisölle. Ulkoisella tiedottamisella pyritään kuntayhtymän oppilaitosten ja oppisopimuskeskuksen tunnettuuden lisäämiseen ja myönteisen imagon luomiseen ja sen ylläpitoon. Tavoitteena on tuoda oikeaa, ajantasaista ja myönteistä tietoa kuntayhtymämme toimijoista mahdollisimman monen ulottuville. Ulkoisen tiedottamisen kanavina käytetään pääsääntöisesti alueellisia joukkoviestimiä ja eri asiantuntijuusalueiden erikoislehtiä. Kuntayhtymässä työskentelee osaaikainen tiedottaja. Ulkoisen tiedottamisen osalta vuoden 2011 aikana kehittämiskohteena on selkeän tiedotus- ja viestintäsuunnitelman laatiminen. Kohderyhmäkohtainen analyysi tiedottamisen tavoitteista, menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä selkeyttää tiedottamisen roolia kuntayhtymässä. 2. Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma Oppisopimuskeskuksen arvioitu opiskelijamäärä vuonna 2011 laskentapäivien keskiarvona on 815 opiskelijaa. Taloudellisen taantuman vuoksi perustutkintojen määrä on ollut parin vuoden ajan laskusuunnassa sillä työnantajien halukkuus sitoutua pitkiin perustutkintosopimuksiin on alhainen. Vuonna 2011 perustutkintojen määräksi on arvioitu 300 opiskelijaa, mikä on vuoden 2010 tasolla. Perustutkintojen määrän laskiessa tutkintoon johtavan lisäkoulutuksen ja tutkintoon johtamattoman lisäkoulutuksen määrä on vastaavasti kasvanut. Opetusministeriön myöntämä oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuskiintiö on kasvanut sekä 2009 että Vuonna 2011 tutkintoon valmistavassa lisäkoulutuksessa arvioidaan olevan 450 opiskelijaa ja tutkintoon johtamattomassa lisäkoulutuksessa 65 opiskelijaa.

9 9 Amisto Strategiset valinnat on tehty kuntayhtymätasolla kevään strategiaprosessissa. Ne jakaantuvat neljään näkökulmaan. Seuraavassa tarkastelussa ilmenee, mitä ne merkitsevät Amiston toiminnassa sekä yhden että 3-5 vuoden aikajänteellä tarkasteltuna. Oppiminen ja kasvu Oppiminen on olennainen osa oppilaitoksen toimintaa kaikilla tasoilla tarkasteltuna. Amistossa on erityisen tärkeää määritellä, mitkä osaamiset ovat tärkeitä tulevaisuudessa ja kohdistaa henkilöstön kehittämishankkeet niiden taitojen oppimiseen ja kehittämiseen. Amiston strategiassa on todettu pidemmän aikavälin tavoitteiksi oppimisen lisäksi sen tekeminen näkyväksi ja tulevaisuuteen suuntautumisen olevan myös tärkeää, esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntämisen muodossa. Kasvu on sanana hieman haastavampi kuin oppiminen. Sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi oppilaitoksen koon kasvattamista. Amiston kohdalla tämä ei ole ensisijainen tavoite, koska oppilaitoksen koko on optimitasolla juuri nyt tilojen (pois lukien POMO-talo) ja opiskelijamäärän suhteen. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen selvitystyön ratkaisuja emme vielä tiedä, mutta sen kautta mahdollisesti tapahtuva kasvu on järkevää, jopa toivottavaa, koko alueen edun kannalta asiaa tarkasteltuna. Amisto kouluttaa alueen vuotiaita nuoria eri ammatillisiin perustutkintoihin. Ammattiin kasvun kanssa samanaikaisesti nuoret kasvavat sekä fyysisesti että henkisesti kohti aikuisuutta. Tämä asettaa oppilaitokselle haasteita vastata omalta osaltaan nuorten kasvun SAKUStars2009. Sarjakuvat 3. palkinto, Anne Lehtola tukemiseen. Kasvun tukeminen liittyy läheisesti osaavaan henkilöstöön ja heidän oppimiseensa. Toimenpiteet, joilla Amisto vastaa strategiassa asetettuihin valintoihin, ovat henkilöstön tietotekniikkakoulutus (kuntayhtymän yhteinen), erityisopiskelijoihin liittyvän tietoisuuden lisääminen ja opettajien työelämäjaksojen kautta hankittu yhä parempi tietoisuus työelämän osaamistarpeista. Kuntayhtymätasolla toinen menestystekijä on uudet palvelutuotteet. Tässäkin kuntayhtymän yhteisenä tavoitteena on verkko-opintojen kehittäminen sekä pitkällä että lyhyemmällä aikavälillä. Amisto kehittää omaa verkko-oppimistaan ja myös ottaa käyttöön uusia oppimisympäristöjä. Uudet ympäristöt antavat mahdollisuuksia sekä hyvin menestyville että erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Tähän kohtaa kuntayhtymätasolla on liitetty myös tavoite seurata entistä paremmin tuotteidemme työelämävastaavuutta. Amistossa lisäämme yrittäjyyteen liittyvää osaamista ja opettajien työelämäjaksoja sekä opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja hyödyntämällä saamme palautetta opiskelijoidemme osaamistason riittävyydestä alueen yritysten tarpeisiin. Lyhyellä aikavälillä myös asiantuntijatoimikuntien toiminnan aktivointi on tehtävälistalla.

10 10 Toimintatavat, prosessit Amiston omaa toimintaa on arvioitu jo usean vuoden ajan EFQM-laatupalkintomallin mukaan. Suurimpana haasteena on ollut prosessien kuvaus ja mittarit. Nyt olemme asettaneet 3-5 vuoden tavoitteeksi vakiinnuttaa toimintamme ja yhdenmukaistaa prosessimme. Tavoitteena on luoda myös selkeät mittarit, joiden avulla seuraamme toimintaamme. Matka kohti tätä tavoitetta alkaa heti. Toinen tämän näkökulman menestystekijä on ympäristövastuullisuus. Tavoite on saada talousarviovuoden loppuun mennessä Amistolle ja muulle kuntayhtymälle ISO sertifikaatti. Samassa yhteydessä selvitetään yhdessä Edupolin ja muun kuntayhtymän kanssa OHSAS työturvallisuus- ja hyvinvointisertifiointia. Yhteenvetona voi todeta toiminnan tavoitteiden olevan yhteisten toiminta- ja kehittämisprosessien mukaisia. Asiakkuus Menetystekijä on työelämäyhteistyö. Amistossa tämä on erittäin tärkeä osa nuorten oppimisprosessia. Työssäoppiminen on vähintään 20 opintoviikkoa, monissa perustukinnoissa määrää on nostettu jo tutkinnon perusteissa. Käytössä oleva arviointimenetelmä, joka perustuu pääsääntöisesti ammattiosaamisen näyttöihin lisää työelämäyhteistyön tärkeyttä. Keskeisenä tavoitteena on tarjota työelämän edustajille koulutusta em. asioiden tiimoilta. Näin taataan laadukas toiminta koko nuoren koulutuksen ajan. Tähän kohtaan liittyy läheisesti jo aikaisemmin mainitut opettajien työelämäjaksot, asiantuntijatoimikunnat sekä verkkoympäristön kehittämiseen liittyvät hankkeet. Tulevaisuus Terve, positiivinen talous on kaiken toiminnan lähtökohta. Tämä on selkeä tavoite aina eikä riipu tarkasteluajanjaksojen pituudesta. Amiston kohdalla tilanne on tällä hetkellä haastava, mutta kaikessa toiminnassa ja sen suunnittelussa tämä menestystekijä on keskeisellä sijalla. Yhden vuoden talousarviota tarkasteltaessa ei ajatus positiivisesta taloudesta toteudu johtuen opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) päätöksestä, joka ei antanut kuntayhtymälle lisää opiskelijapaikkoja. Toinen kaikkien tuntema syy on Haaga-Helian muutto POMOtalosta ja Amiston kiinteistökulujen merkittävä kasvu. Pidemmällä aikajänteellä asia saadaan korjaantumaan tavalla tai toisella. Tilanne toisen asteen koulutuksen kentällä on Itä-Uudenmaan alueella selkiintymätön. OKM on omilla paimenkirjeillään pyrkinyt ohjaamaan ammatillista koulutusta kohti suurempia ammattiopistoja. Porvoo selvittää tilannetta ja ratkaisu/esitys saataneen talousarviovuoden alkupuolelle. Mikä ratkaisu on ja miten se vaikuttaa Amiston toimintaan jää nähtäväksi. Toinen kesken oleva asia, joka ratkennee tavalla tai toisella, on Askolan lukion järjestämisluvan siirto kuntayhtymälle. Molemmilla esitetyillä asioilla on merkitystä kuntayhtymän ja erityisesti Amiston talouden kehittymiseen kohti tavoitetta, joka on terve ja positiivinen talous. Grafiikka: Emilia Iinatti

11 11 Talousarvion lähtökohdat Amistolla on toimipisteet Porvoossa Perämiehentiellä ja Aleksanterinkadulla, Askolan Monninkylässä ja Loviisassa. Talousarvion tunnuslukuja TA2010 TAes2011 Palkankorotusvaraus 3,2% 2,5% Eläkemaksut 23,4% 23,6% Yleinen kustannustason nousu 2,5% 2,5% Lähiopetuksen tuntimäärä/ov 30 h 30 h Tunnit (lähiopetus + muut tunnit Laskennallinen ryhmäkoko 16,6 op. 17 op. Taulukko 1 Oppilaitoksen keskeinen tehtävä on pääsääntöisesti nuorten ammatillinen peruskoulutus. Taulukossa 1 on esitetty Amiston talousarvion tunnuslukuja vuosilta Lähiopetuksen tuntimäärä on 30 tuntia/opintoviikko, laskennallinen ryhmäkokotavoite nostetaan 17 op./ryhmä. Muu tuntivaraus muodostuu pääosin logistiikan, erityis- ja tukiopetuksesta. Ammattiosaamisen näyttötoimikunta, 3-kantainen toimielin, kokoontuu n. 10 kertaa vuodessa. Talousarvion 2011 perusteita Määrälliset tavoitteet Määrälliset Tp-2009 TA-2010 TAes 2011 Ammatillinen perusk./ II-aste Taulukko 2 Muutos-% vrt , ,9% Taulukossa 2 on esitetty v ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärätavoite. Kuntayhtymän järjestämisluvan mukainen kokonaisopiskelijamäärä vuodelle 2011 on 1345 opiskelijaa. Muu koulutus Oppisopimuksen teoriakoulutuksen opiskelijamäärä on pieni. Opiskelijamäärän kehittyminen Amiston opiskelijamäärä on pysynyt viime vuosien aikana korkealla tasolla. Talousarvion valmistelussa laskennallinen ryhmäkoko on nostettu 16,6 op. -> 17 op./ryhmä. Tällä hetkellä opiskelijatilanne on hyvä. Ammatillisen koulutuksen vetovoima on hyvä ja Amiston eri toimipisteiden opiskelijamäärät ovat korkeita. Korkeat opiskelijaluvut ja tiedossa oleva POMO-talon tyhjeneminen antaa Amistolle jonkin verran mahdollisuuksia miettiä omien toimintojensa uudelleen sijoittamista, jos kiinteistön käytölle ei löydy parempia vaihtoehtoja. Askolan kohdalla voidaan todeta niiden olevan jopa liian korkeita. Perämiehentien tilanne on normalisoitunut viime vuosien peruskorjaushankkeiden jälkeen ja opiskelijamäärä on suuri. Myös Loviisan kohdalla voi ilolla todeta selkeää kasvua viime vuodesta. Loviisan tiloja käyttää kiitettävästi myös Edupoli, järjestäen siellä alueella vetovoimaista aikuiskoulutusta.

12 12 Amiston opiskelijamäärä vv. 2009, TA-2010 ja TA , , , ,0 980,0 960, ,0 920,0 939,3 900,0 880,0 860,0 Tot2009 TA2010 TA2011 Taulukko 3 Taulukosta 3 käy ilmi Amiston opiskelijamääräkehitys Yksikköhinta ammatillisessa peruskoulutuksessa Valtion maksaman ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan nousuksi arvioidaan vuoden 2010 toteutuneesta tasosta +1 %. Ennakkolaskelmassa on käytetty vuodelle 2010 vahvistettuja kertoimia ja porrastusperusteita. Yksikköhinta /opisk. Tp-2009 TA-2010 Taes-2011 Ammatillinen peruskoulutus Taulukko 4 Porrastusperusteisten opiskelijoiden määrä Porrastusperusteella tarkoitetaan tässä yhteydessä jonkin perustutkinnon tai opiskelijaryhmän kohdalla korotettua opiskelijakohtaista yksikköhintaa. Vuodelle 2010 korotus yksikköhintaan logistiikan koulutuksessa oli 40%, yhdistelmäajoneuvokoulutuksessa 80% ja muiden erityisopiskelijoiden osalta korotus oli 47%. Kaikille opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta, laaditaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskeva suunnitelma (hojks). Tästä suunnitelmasta käy ilmi kyseisen opiskelijan tuki- ja ohjaustoimet sekä syy, mihin erityistoimet perustuvat. Porrastusperusteisten opiskelijoiden vaikutus vuoden 2011 yksikköhintapohjaan määräytyy tilastointipäivän mukaan.

13 13 Toimintatuottojen ja menojen rakenne TAes 2011 (vrt. tp2009-ta-2011) Kokonaistoimintatuotot TP TA TAes Valtio/yksikköhintaan perustuva tulo Muut tulot Kokonaistoimintamenot Tp TA TAes Henkilöstömenot Palvelut ja tarvikkeet Vuokrat (2010-> KOY Lov Amisto) Muut menot (sisältää konsernin kiinteistöt ja hallinnon) Toimintakate Taulukko 6 Taulukossa 6 on selvitetty Amiston toimintatulot ja menot tulo- ja kuluryhmittäin. Päätoimintatulo muodostuu valtion opiskelijakohtaisesta yksikköhinnasta. Muut tulot sisältävät tulot maksullisesta palvelutoiminnasta, vuokratuloista ja valtion avustukset kehittämistoimintaan. Vuodesta 2010 Loviisan toimipisteen tilat on vuokrattu Keskinäinen kiinteistö Oy Loviisan Amistolta. Amiston lisäksi tiloissa ovat vuokralaisina Loviisan kaupungin keskuskeittiö ja Edupoli. Arvioidut vuokratulot v ovat Rakennusala on suosittu Porvoon ammattiopistossa. Kuva: YLE / Anna Huittinen

14 14 Oletko kypsä uusiin haasteisiin? Edupoli Edupoli on kuntalain mukainen kunnallinen liikelaitos. Liikelaitos Edupolin strategia on esitetty liitteessä 3. Edupolin alustava talous- ja toimintasuunnitelma vuosille on esitetty liitteessä 6. Liikelaitos Edupolin tarkennettu talousarvio ja toimintasuunnitelma vuosille käsitellään liikelaitoksen johtokunnassa joulukuussa 2010.

15 15 Kuntayhtymähallinnon ja ammatillisen koulutuksen taloussuunnitelma, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Taloussuunnitelma sis.erin ilman liikelaitosta TA-2010 TAes 2011 Muutos TAsu 2012 TAsu 2013 % 100 Tarkastuslautakunta Tulot yht ,2 % Menot yht ,2 % Netto Yhtymävaltuusto Tulot yht ,3 % Menot yht ,3 % Netto Yhtymähallitus Tulot yht ,2 % Menot yht ,2 % Netto Yhteistoiminta ja työhyvinvointi Tulot yht ,0 % Menot yht ,0 % Tukipalvelut Tulot yht ,0 % Menot yht ,0 % Netto Oppisopimustoimisto Tulot yht ,3 % Menot yht ,8 % Netto ,0 % Amiston käyttötalous Tulot yht ,3 % Menot yht ,0 % Netto ,7 % Toimintakate

16 16 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Ulkoinen tuloslaskelma ilman liikelaitosta TULOSLASKELMA TA-2010 TAes 2011 Muutos TAsu 2012 TAsu 2013 % TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ,5 % * Maksutuotot * Tuet ja avustukset ,8 % * Muut toimintatuotot ,3 % ** ,7 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot ,4 % Henkilösivukulut * Eläkekulut ,0 % * Muut henkilösivukulut ,7 % * Muut henk.kulujen korj. A/E * Palvelujen ostot ,8 % Aineet,tarvikkeet, tavarat * Ostot tilikauden aikana ,1 % * Varast. lis (+) tai väh(-) 0 0 * Avustukset ,2 % * Muut toimintakulut ,6 % ** ,2 % TOIMINTAKATE ,7 % Rahoitustuotot ja -kulut * Korkotuotot ,3 % * Muut rahoitustuotot ,7 % * Korkokulut ,9 % * Muut rahoituskulut VUOSIKATE ,9 % Poistot ja arvonalentumiset * Suunn.mukaiset poistot ,6 % Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS ,7 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) ,7 % Liikelaitoksen ja muun kuntayhtymän väliset tapahtumat Myyntituloissa liikelaitokselta saatavia tuloja Rahoitustuotoissa liikelaitoksen peruspääoman korvaus Palveluiden ostoissa liikelaitokselta opetuspalv.ostoja

17 17 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Rahoituslaskelma ilman liikelaitosta TA-2010 TAes 2011 Muutos TAsu 2012 TAsu 2013 % Toiminnan rahavirta Vuosikate ,9 % Investointien rahavirta Investointimenot ,7 % Toiminnan ja investointien rahavirta ,7 % Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik.lainojen lisäys ,0 % Pitkäaik.lainojen vähennys ,0 % ,9 % Oman pääoman muutokset ,2 % Rahavarojen muutos ,0 %

18 18 3. Investoinnit Investointien perustelut Porvoon ammattiopisto Investointiesitykset HANKE 3 Kone- ja laitehankintaesitykset Ammatillisen koulutuksen vetovoima on lisääntynyt huomattavasti viimeisten vuosien aikana. Opiskelijaryhmien keskimääräinen koko on suurempi kuin aikaisemmin. Tämä aiheuttaa tarvetta opetukseen käytettävän kaluston määrän kasvattamiseen. Jotta oppilaitos voi tarjota laadukasta opetusta ja opiskelijoille laadukkaan oppimisympäristön, täytyy sen satsata kaluston kilpailukykyisenä pitämiseen vuosittain. Hankintakokonaisuuteen alla olevaan taulukkoon on merkitty eri toimipisteiden esittämät yli euron ylittävät hankkeet tai hankeryhmät. Hanke voi jakautua useammalle vuodelle. Toimipisteiden esitykset hankekokonaisuudet AMISTO HANKE 3 Kone- ja laitehankintaes. V Esitys PMT6/ Graafisen hank./mm värien hallintaohj Auto/logistiikka erilaisia kone-laitehankintoja Sähkö/kemia erilaisia kone- ja laitehankintoja Konditorian hankinnat Ulkovaraston korjaus ASKOLA Metalli/NC-kärkisorvi Talotekn.+kiint.hoitajien työpisteet Sähkö/Pina opetusvälineistö/laitehankintoja Rakennus/ATK-luokan uudist.(koneet ja kalust Raka/sähköisten käsityökalujen uusiminen Raka/vanhan Transitin tilalle toinen auto Varastorakennus POMO Tilajärjestelyt amk:n jälkeen ja käyttötarkoitus muutos LOVIISA Opetusvälineistön hankintaa YHTEISET Kestäväkehitykseen kuuluvia hankintoja Oppimisstudio AMISTO YHTEENSÄ

19 19 HANKE 71 Kiinteistöjen peruskorjaus Hankintakokonaisuuteen sisältyy kiinteistöjen pieniä peruskorjauksia. Amisto Askola: - sähkölukitus ja kulunvalvonta - katon kunnostus Amisto Perämiehentie 6: - keskusarkiston liukuhyllyjärjestelmä HANKE 81 Tukipalveluiden atk-hankinnat Kuntayhtymän nykyisen palomuurilaitteiston uusinta ( ) siirtyi vuodelle Levyjärjestelmän levyhyllyt varusteineen ja levyineen uusitaan, mikä aiheuttaa kulut. Lisäksi hankitaan lisänauha-asema nykyiseen nauhavarmistusasemaan :lla. HANKE 83 Askolan peruskorjaus (sähkö-, lvi-, metalli- ja rakennusosastot) Askolan toimipisteen peruskorjaushanke on jaksotettu taloussuunnitelmassa neljälle eri vuodelle. Sähkö-lvi-osastojen saneeraus varaudutaan aloittamaan vuoden 2011 lopulla. Saneeraus jatkuu kone-metalliosaston(2013) kautta rakennusosastolle(2014). Hankkeen jaksotus on sekä taloudellisesti että opetuksellisesti perusteltu, investoinnit jakaantuvat useammalle vuodelle ja opetusjärjestelyjä helpottaa samaan aikaan toteuttava toimipisteen oma rakennushanke. Rivitalotyömaa mahdollistaa opetustoiminnan siirtämisen osaltaan sinne eikä kalliita ja epäkäytännöllisiä parakkeja tarvita. Kuva: Susa Heiska

20 20 HANKEET Hankekokonaisuus sisältää kolme erillistä osaa. Taloussuunnitelmassa on esitetty Porvoon Perämiehentielle rakennettavaksi uutta koulura-kennusta (hanke 84), joka korvaa POMO-talon jatkossa. Ratkaisu mahdollistaa II asteen ammatillisen koulutuksen kampuksen muodostumisen ja sen avulla saavutetaan melkoinen synergiaetu alueella jo olevien palvelujen ansiosta: opiskelijaruokailu, tietopalvelukeskus ja muu opetuksen hallinto sekä kiinteistön hoito. Hankkeen toisena osana on esitetty uuden koulurakennuksen kalustamisen vaatimaa määrärahaa (hanke 85). Uuden rakennuksen rahoitus pohjautuu POMO-talon realisoinnista saatavaa pääomaan (hanke86). Kuva: Susa Heiska