STEA-info. Niina Pajari Järjestöhautomo

Transkriptio

1 STEA-info Niina Pajari Järjestöhautomo

2 Puhutaan näistä tänään Ajankohtaista STEAsta Hakemisen ABC

3 STEA Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on sosiaalija terveysministeriön yhteydessä toimiva itsenäinen valtionapuviranomainen, joka hallinnoi Veikkaus Oy:n pelituotoista sosiaali- ja terveysjärjestöjen yleishyödyllisiin, terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin kohdistuvia avustuksia.

4 STEA aloitti toimintansa Vuoden 2017 alusta toimintansa aloittaneen Veikkaus Oy:n tuotoista käytetään 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. STEAn vastuulla ovat käytännössä samat tehtävät kuin entisellä Raha-automaattiyhdistyksen avustusosastolla. Myöskään avustustoiminnan linjauksiin ei ole tehty oleellisia muutoksia. Sosiaali- ja terveysministeriön jakamiin avustuksiin sovelletaan vuoden 2017 alusta lähtien valtionavustuslakia, eikä avustusmenettely muutu aikaisemmasta olennaisesti. Lisäksi erillisiin valtioneuvoston asetuksiin on koottu säännökset avustustoimintaan liittyvistä menettelyistä sekä avustusasioiden neuvottelukunnasta ja arviointi- ja avustusjaostosta.

5 Avustusasioiden neuvottelukunta sekä arviointi- ja avustusjaosto Valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan neuvottelukunnan sekä sen arviointi- ja avustusjaoston Neuvottelukunta: Enintään 14 järjestöjen ja yhteisöjen ehdottamaa jäsentä. Antaa STM:lle lausuntoja avustustoiminnan linjauksista ja strategisista suuntaviivoista. Kehittää ja arvioi avustuspolitiikkaa ja järjestötoimintaa. Arviointi- ja avustusjaosto: Enintään 7 jäsentä järjestöjen, yhteisöjä sekä toimialan ehdottamaa jäsentä Jäsenet eivät saa olla esteellisiä, esimerkiksi työsuhteessa tai muussa sidossuhteessa avustuksensaajiin. Antaa STM:lle lausuntoja avustusten jaosta (itsenäisesti suhteessa neuvottelukuntaan). Tekee arviointeja avustettavien järjestöjen toiminnasta

6 STEAn toimintaa säätelevät säädökset Arpajaislaki (1047/2001) Veikkaus Oy:n tuotoista käytetään 43 % terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Valtionavustuslaki (688/2001) valtionavustuksen myöntäminen, käyttö ja valvonta Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (1552/2016) (Avustusasetus tai AvA) tarkemmat säännökset valtionavustuslain soveltamisesta avustukset kohdistettava avustustoiminnan linjausten mukaisiin tavoitealueisiin. Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusasioiden neuvottelukunnasta (1555/2016) avustusasioiden neuvottelukunta arviointi- ja avustusjaosto

7 Säädökset luovat perustan avustusten myöntämiselle Avustusta voidaan myöntää oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille. Toiminnan on oltava yleishyödyllistä Avustuksia ei myönnetä lakisääteisten julkisten palveluiden eikä liike- tai elinkeinotoiminnan rahoittamiseen, eikä rahavälitteiseen, elinkeinotoimintaa lähellä olevaan toimintaan tai palvelutoimintaan Avustuksia ei myönnetä taloudelliseen toimintaan Avustuksia ei myönnetä julkisten palveluiden rahoittamiseen Tuotokset oltava vapaasti kaikkien hyödynnettävissä Innokylä.fi

8 Avustusten valvonta ja arviointi STEAlla on lakisääteinen tehtävä valvoa avustusten asianmukaista käyttöä ja arvioida avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia. Avustuksensaajilla on velvollisuus raportoida avustuksen käytöstä STEAlle vuosittain. STEAn valvontatiimin ja arviointi- ja kehittämistiimin asiantuntijat ohjaavat ja opastavat järjestöjä tarvittaessa avustusten käyttöön ja raportointiin liittyvissä asioissa

9 STEA tukee tavoitteellista ja vaikuttavaa toimintaa

10 STEA kannustaa järjestöjä uudistumaan STEA haluaa tukea ja kannustaa sosiaali- ja terveysalan järjestöjä kehittämään aktiivisesti toimintojaan vastaamaan yhteiskunnan jatkuviin muutoksiin ja yksilöiden muuttuviin tarpeisiin. Tämä koskee kaikkia STEAn avustamia toimintoja. STEA toimii järjestöjen kehittämiskumppanina. Jotta avustuksen myöntämisen yleiset ehdot toteutuvat, tulee avustuksen hakijoiden panostaa omalta osaltaan: toimintaympäristön seuraamiseen sekä aktiiviseen muutostarpeiden ja - mahdollisuuksien tunnistamiseen, kohderyhmän osallistamiseen toiminnan sisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen, toiminnan tavoitteellisuuteen ja konkreettisten tavoitteiden asettamiseen hakemuksen kohteena olevalle toiminnalle, arvioivaan ja kehittävään työotteeseen ja yhteistyöhakuisuuteen sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden, julkisen sektorin että yksityisen sektorin toimijoiden kanssa

11 Keskiössä ihmisten auttaminen Järjestötoiminnan keskipisteenä ovat ne ihmiset, joiden hyvinvoinnin edistämistä toiminnalla tavoitellaan. Ennaltaehkäisevä toiminta ja avun ja tuen tarjoaminen sitä tarvitseville ovat järjestötoiminnan keskeisiä elementtejä. Tarjottava apu ja tuki tulee kohdentaa sitä eniten tarvitseville. Avustuksilla vastataan ajankohtaisiin sosiaali- ja terveysongelmiin, joita ovat muun muassa: Nuorten työttömyys Ikärakennemuutos Maahanmuutto Yksinäisyys Syrjäytyminen Eri vammaisryhmiin kuuluvien osallisuus Päihteiden käyttö ja muut riippuvuudet Mielenterveysongelmat Ylipaino Muistisairaudet

12 Avustustoiminnan linjaukset ja niitä täsmentävä vuosittainen toimeenpanosuunnitelma ohjaavat toimintaamme

13 Avustuslajit Toiminta-avustukset Yleisavustus (Ay) Vakiintuneille toimijoille pääasiassa yleishyödyllisen toiminnan hallinnollisten kulujen kattamiseen Kohdennettu toiminta-avustus (Ak) Vakiintuneeseen kohdennettuun toiminnan osaan, esim. kriisikeskustoiminta tai sosiaalinen lomatoiminta Erityisavustukset Hankeavustukset (C) kokeilu-, tutkimus- tai kehittämishankkeeseen tai muu tarkoitukseltaan rajattu hanke Määräaikaisia toimintaan kohdistuvia, kesto keskimäärin 3 vuotta, enintään 4 vuotta

14 Avustuslajit Erityisavustukset Investointiavustukset (B) aineellisen tai aineettoman hyödykkeen hankintaan Tukiasuntojen hankinta ja käyttöomaisuushankinnat Erityisryhmien tukiasuntojen rakentaminen ja peruskorjaus (poistumassa) Asuntojen korjaus- ja muutostyöhankkeita sekä asuntojen esteettömyyteen ja turvallisuuteen liittyviä varustelutöitä. Toimitilojen hankinnat ja peruskorjaaminen Käyttöomaisuushankinnat, kuten ICT-hankinnat Laajat verkkohankkeet, esim. järjestöjen yhteiset ICT-hankkeet STEAn rahoitusosuus enintään 70 % hyväksyttäväistä kustannuksista Käyttörajoitusehdot omaisuuslajista riippuen 5-20 vuotta STEA ei avusta: ikäihmisten palvelutalojen rakentamista eikä peruskorjausta ikäihmisten asumisoikeusasuntoja kunnille tai muille tahoille myytäviä asumispalveluita kaavoitusta tai ympäristösuunnittelua Toiminnallisten avustusten painoarvoa lisätään suhteessa investointiavustuksiin

15 Hakemisen ABC STEA-info

16 HAKEMISEN ABC -SISÄLTÖÄ Hyvän hakemuksen rakennuspalikat: Selkeällä hakemuksella kohti tuloksekasta järjestötoimintaa Talousarvio on osa hakemusta: talousarvio on toiminta euroina Tulosten raportoinnista: raportointi ei ole vaikeaa

17 MUISTA NÄMÄ! Hakeminen vain sähköisesti STEAn verkkoasioinnissa Uudet hakijat: ensin rekisteröityminen (rekisteriote ja säännöt). Ei liitteitä (poikkeuksena yhteistyösopimukset), sisällön tulee käydä ilmi hakemuksesta. STEA kysyy tarvittaessa lisätietoja/tarkennuksia hakemukseen liittyen.

18 HAKUAJAT Uudet hakemukset toukokuun loppuun mennessä Kohteelle ei ole myönnetty avustusta aikaisemmin Avustuslajin muuttuessa kyseessä on uusi kohde Jatkohakemukset syyskuun loppuun mennessä Kohde on saanut avustusta vuonna 2016 tai 2017 Ohjeet

19 Termit tutuksi

20

21

22 Perustiedot I Vain tulevan vuoden hakusumma!

23 Perustiedot II

24 1 Tarve Mieti, minkä takia toimintaa tarvitaan? Mikä on ongelma, johon toiminnalla halutaan puuttua? Muista perustella tarve toiminnalle 1) kohderyhmän kannalta ja 2) alueen tarpeiden kannalta (huomioi olemassa olevat toiminnot/toimijat). Kerro millä tavalla kohderyhmä on osallistunut tarpeen selvittämiseen ja toiminnan suunnitteluun? Mieti mitä taustatietoa voit hyödyntää (selvitykset, tutkimukset yms.). Pohdi tarvitseeko sinun tehdä myös erillinen tarvekartoitus (kysely, keskustelu kohderyhmän kanssa). 24

25 2 Tavoitteet Määrittele tarpeeseen pohjautuva päätavoite ja jaa se alatavoitteiksi. Tavoite kuvaa tavoiteltua tilaa tai muutosta kohderyhmän terveydessä tai sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Aseta tavoite, joka on saavutettavissa ja todennettavissa aikataulun ja resurssien puitteissa. Tavoitteen tulee olla konkreettinen, jotta siihen pääseminen on mahdollista todentaa. Tavoite ei kuvaa tekemistä. 25

26 3 Kohderyhmä Kohderyhmä ovat ihmiset, jotka halutaan saada toimintaan piiriin. Ketkä ovat toiminnan tarpeessa ja minkä takia? Kerro potentiaalisen kohderyhmän määrä alueella ja kuinka monta heistä projekti tavoittaa. Kuvaa kohderyhmän ikä- ja sukupuolijakauma, mikäli se on toiminnan kannalta oleellista. Kun kohderyhmä on määritelty selkeästi, tulosten osoittaminen on helpompaa. 26

27 4 Toiminnan sisältö ja toteutus Mitä toimintaa avustuksella tehdään? Kuvaa konkreettiset toimenpiteet ja keinot, joiden avulla kohderyhmän tilannetta pyritään parantamaan. Aikatauluta toiminta (esim. viikonpäivien/kuukauden mukaan) ja kerro mitä eri projektivuosina aiotaan tehdä. Avaa mitä eri työntekijät tekevät? Entä vapaaehtoiset? Yhteistyökumppanit? Muista, että kulut syntyvät toiminnasta. Hakemuksesta on käytävä ilmi, mitä toimintaa aiotaan järjestää, kuinka paljon ja kenelle. 27

28 Tarve, tavoitteet, kohderyhmä, toteutus

29 5 Yhteistyökumppanit Luettele toiminnan kannalta olennaiset yhteistyökumppanit ja kuvaa heidän roolinsa juuri tämän toiminnan toteuttamisessa. Varmista yhteistyö kirjallisin sopimuksin ja liitä sopimus hakemuksen liitteeksi. Kirjaa sopimukseen yhteistyökumppanin rooli ja tehtävä yhteisessä hankkeessa. Muista, että sellaisesta lausunnosta ei ole hyötyä, jossa yhteistyökumppani vain puoltaa STEAn avustuksen myöntämistä järjestölle. 29

30 5 Yhteistyökumppanit

31 6 Tuotokset, tulokset ja vaikutukset Tuo esille toiminnalla saavutettu muutos kohderyhmässä. Muista tuotosten, tulosten ja vaikutusten välinen ero. Tuotos = konkreettinen tekele (esim. tilaisuudet, vertaisryhmän kokoontumiset, koulutukset) väline tulokseen pääsemiseksi Tulos = aikaansaatu ja todennettu muutos kohderyhmän elämässä (Kysy mikä muuttui?) Vaikutus = se hyvä, mitä seuraa aikaansaadusta muutoksesta. Voi tapahtua pidemmällä aikavälillä. 31

32 7 Seuranta ja arviointi Seurannalla hankitaan tietoa, jota hyödyntämällä varmistetaan, että projekti etenee tehokkaasti kohti tavoitteita. Huomaathan nämä! Millä keinoilla aiot seurata, eteneekö hanke suunnitelman mukaisesti kohti asettuja tavoitetta? Millä keinoilla aiot todentaa, että toiminta on tuloksekasta? Oletko asettanut esimerkiksi kävijämäärätavoitteet? Lisäksi: Kuvaa seurannan organisointi ja toteutus ja kerro, miten ja kuka seurannan käytännössä toteuttaa ja miten seurantatietoa tullaan hyödyntämään jo projektin kuluessa. Mieti jo suunnitteluvaiheessa, minkälaista aineistoa projektin kokemuksista kannattaa tuottaa ja koota. STEAlle projektista tulee toimittaa väli- ja loppuraportti. STEAn raporteissa kysytään tietoja työntekijöiden ja vapaaehtoisten, osallistujien ja yhteistyökumppanien näkökulmasta. Hanketyöntekijöiden tulee kerätä tietoa kyseisiltä ryhmiltä ja itsearvioida toimintaa ja tuloksia. Saatujen tulosten perusteella suunnitellaan tulevien vuosien toiminta. Muista STEAn itsearviointiopas stea.fi/aineistopankki

33 Muista hakemuksen täyttöohje!

34 Hakemuksen talousarvion läpikäyntiä Talousarvio on osa hakemusta: talousarvio on toiminta euroina

35 Talousarvion täyttämisessä huomioitavaa Vältä näitä Liian usein talousarvion laatiminen on kokonaan erotettu toimintasuunnitelman tekemisestä. Talousarvion tekeminen on annettu yksin taloudenhoitajan tehtäväksi. Hallituksessa ei ole käyty keskustelua perusteiden määrittelemiseksi ennen talousarvion laadintaa. Tämä johtaa usein siihen, että talousarvio kopioidaan hyvin vähäisin muutoksin edelliseltä vuodelta eikä se vastaa todellisuutta ollenkaan. Epärealistisuus Priorisointi: pienemmässä järjestössä ehditään vuoden aikana tekemään ainoastaan yksi iso/pitkä tapahtuma/asia ja/tai pari-kolme pienempää? Tehtävä annetaan sellaiselle, jolla ei ole asiantuntemusta tai kokemusta näihin asioihin. Kuka vastaa näihin kysymyksiin parhaiten: Mitä toiminnalla tavoitellaan? Mihin meidän pitää varata rahaa ja kuinka paljon? Miten toiminta jaksottuu vuoden mittaan?

36 Seuranta ja arviointi osana järjestön toimintaa

37

38 Seuraa STEAn viestintää: Facebook: STEA Sähköinen uutiskirje noin kerran kuussa -> tilaa kirje sähköpostiisi STEAn verkkosivuilta

39 Yhteystiedot: p (Valtioneuvoston vaihde) STEA, Kirkkokatu 14, Helsinki STEA, PL 33, VALTIONEUVOSTO

40 Kiitos!

41 Kättä pidemmäksi ja töihin vietäväksi Hakemuksen peruskäsitteet taulukko Eloisa-työkalu arvioinnin tueksi

42 Hakemuksen peruskäsitteet Termi Mitä tarkoitetaan Miten näkyy hakemuksessa Tarve Minkä takia toimintaa tarvitaan? Mikä on ongelma, johon haluatte toiminnallanne puuttua? Kuka on toiminnan tarpeessa ja minkä takia? Kerrotaan tehtyjen tarvekartoitusten tai taustaselvitysten havainnot. Esimerkki Avustushakemukset ovat olleet heikkotasoisia ja järjestöt ovat pyytäneet ohjausta. Valmistelijoiden työaikaa menee paljon yksilölliseen ohjaukseen. Tavoite Mikä on tavoiteltu muutos / tila, johon toiminnallanne pyritte? Asetettu selkeä päätavoite ja sitä tukevat alatavoitteet. Tavoite ei kuvaa omaa tekemistä. 1) Järjestöjen hankesuunnittelun osaaminen parantuu. 2) STEAn saamien hakemusten laatu on parantunut. 3) Hakemusten tarkennuspyyntöjen määrä vähenee. Kohderyhmä Kohderyhmän rajaus/segmentointi: Keiden hyvinvointia edistetään? Mihin resurssit on tarkoituksenmukaista kohdentaa? Kerrotaan kohderyhmän koko, ikä ja sukupuolijakauma sekä montako henkilöä toiminnalla aiotaan tavoittaa. Sote-järjestötoimijat 6 alueella, tavoitetaan n. 600 työikäistä ihmistä, jotka vastaavat hakemusten täytöstä. 42

43 Hakemuksen peruskäsitteet Termi Mitä tarkoitetaan Miten näkyy hakemuksessa Yhteistyö - kumppan it Sisältö ja toteutus Tuotos Muut olennaiset toimijat kohderyhmän kannalta, jotka tukevat hankkeen toteuttamista. Toiminnan sisältö ja varsinainen tekeminen. Tuotokset ovat konkreettisia välineitä tulosten esittämiseen, dokumentointiin tai levittämiseen esimerkiksi erilaiset julkaisut tai koulutusmateriaalit. Hakemukseen liitettävät yhteistyösopimukset, joista selviää, miksi yhteistyötä tehdään sekä yhteistyökumppaneiden työnjako ja vastuut. Kerrotaan millaisin konkreettisin toimenpitein tavoitteet saavutetaan. Projektisuunnitelma ja talousarvio vastaavat toisiaan. Kuvataan projektilla saavutettavat tuotokset ja niiden määrä. Esimerkki OKM:n ja muiden rahoittajien edustajat? 8 koulutusta, á 6h, 80 osallistujaa/koulutus. Paikkakuntina Turku, Hki, Joensuu, Oulu, Rovaniemi, Tampere. Koulutuksen sisältö: ( ). Koulutusmateriaali (sekä näyttö- että jakomateriaali), videotallenne Hgin tilaisuudesta. 43

44 Hakemuksen peruskäsitteet Termi Mitä tarkoitetaan Miten näkyy hakemuksessa Tulos Toiminnalla aikaansaatu muutos kohderyhmässä. Saavutetut tulokset suhteutetaan aina asetettuihin tavoitteisiin! Kuvataan hankkeella saavutettavat muutokset kohderyhmässä. Kerrotaan määrälliset ja laadulliset tulokset. Kuinka monelle ja millainen muutos on tapahtunut ja miten tämä todennetaan. Esimerkki 80 % koulutuksen osallistujista kokee saaneensa toiminnan kuvaamisessa auttavaa tietoa. Koulutukseen osallistuneiden kirjoittamat hakemukset paranevat edelliseen vuoteen verrattuna. Vaikutus Vaikutus syntyy yleensä pidemmän ajan kuluessa. Toiminnalla aikaansaatujen tulosten heijastuminen muuallekin kuin kohderyhmään. Esim. kustannusvaikutukset tms. Kuvaa toiminnan vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Pohdi, miten aikaansaadut tulokset vaikuttavat yksilöihin, ryhmiin tai toimintaympäristöön Tarve yksilöohjaukselle vähenee ja valmistelijoiden työaikaa voidaan suunnata muihin tehtäviin. Rahoitettujen hankkeiden laatu paranee, kun toimintaa osataan suunnitella ja arvioida paremmin. 44

45 Päätavoite: Tukea ja vahvistaa ikäihmisten hyvää arkea Alatavoitteet: 1) Vähentää ikäihmisten yksinäisyyttä 2) Lisätä ikäihmisten tietoutta asuinalueensa palveluista 3) Lisätä ikäihmisten valmiuksia sähköiseen asiointiin 1. Toimenpiteet, joilla tavoitteisiin pyritään 2. Aikataulu 3. Toimenpiteen oletetut vaikutukset 4. Mittari 5. Tavoitetaso 6. Arviointi 7. Vastuuhenkilö(t) Viikoittain kokoontuvat taideryhmät Toukokuumarraskuu Osallistujat saavat mielekästä ja luovaa tekemistä muiden seurassa. Ulkoilukaveritoiminta Touko-elokuu Osallistujat aktivoituvat liikkumaan muiden kanssa. Ryhmien lkm Osallistujien lkm Kertojen lkm Osallistujien lkm 1 ryhmä/viikko neljällä eri paikkakunnalla 60 aktiivista osallistujaa (15/ryhmä) 240 krt 40 osallistujaa Menetelmä: tilastointi Lähtötaso: 0 Ryhmät: Liisa ja Pekka Tilastointi: Pekka Leffajengi kerran viikossa Toukojoulukuu Osallistujat saavat mielekästä ja kanssakäymiseen aktivoivaa tekemistä. Kertojen lkm Osallistujien lkm 20 krt neljällä eri paikkakunnalla 60 osallistujaa Osallistujien koettu yksinäisyys vähenee. Osallistujat saavat uusia ystäviä. Osallistujat yhteydenpito sukulaisiin tai ystäviin aktivoituu. Yksinäiseksi itsensä (vähintään melko usein) kokevien osuus Uusia ystäviä saaneiden osuus Yhteydenpidon aktiivisuus sukulaisiin tai ystäviin, jotka eivät asu samassa taloudessa 1/3 vähemmän (vuoden) lopussa kuin lähtötilanteessa 2/3 osallistujista saa uuden ystävän toiminnan aikana Ei koskaan / harvemmin kuin kerran kuukaudessa osuus 1/3 vähemmän (vuoden) lopussa kuin lähtötilanteessa Menetelmä: kysely/haastattelu alku- ja loppuvaiheessa Lähtötaso: xx Lomakkeen suunnittelu: Pekka ja Liisa Kyselyiden toteutus: ryhmien vetäjät Tulosten analyysi ja yhteenveto: Liisa Toiminnassa mukana olleet yksittäiset henkilöt 100 eri henkilöä Menetelmä: tilastointi Lähtötaso: 0 Pekka 45