Muuttuva asuminen. Tila-ohjelman tuloskatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttuva asuminen. Tila-ohjelman tuloskatsaus"

Transkriptio

1 Muuttuva asuminen Tila-ohjelman tuloskatsaus

2 Tila-ohjelma Tekesin Tila-ohjelma on edistänyt suomalaisten yritysten tiloihin liittyvää liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelmassa on kehitetty tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista sekä tilojen elämyksellisyyttä. Tila-ohjelma on painottunut muuttuviin käyttäjätarpeisiin asumisen, työnteon, oppimisen, kaupan, hyvinvoinnin, viihteen ja teollisuuden tiloissa. Ohjelman aikana Tekes on rahoittanut lukuisia asumisen teemaan liittyviä yritysten kehitysprojekteja sekä yritysten innovaatiotoimintaa tukevia soveltavan tutkimuksen hankkeita. Tässä katsauksessa esitellään yhteensä 17 erilaista projektia tai projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosina Tila-ohjelma päättyy vuoden 2012 lopussa, mutta Tekesin rahoitus ohjelman kohdetoimialoille jatkuu myös tulevina vuosina. Yhdeksi Tekesin strategian sisällölliseksi painopisteeksi on määritelty Älykäs rakennettu elinympäristö, jossa maamme yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on näköpiirissä merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Tekes kiittää projektikatsauksessa mukana olevia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita yhteistyöstä katsauksen aikaansaamiseksi. Katsauksen kokoamisesta ovat vastanneet Tila-ohjelman koordinaattorit Maarit Vuorela ja Hanna Koskela Ramboll Management Consulting Oy:stä. Sisällys Kokonaisratkaisut Uusi rakennuskonsepti pienasuntojen toteutukseen Odotukset isännöintipalveluja kohtaan kasvavat Sisustusrakentamisen prosessit hallintaan Uutta tietoa elämänkaariasumisesta Elämänkaariasumisen liiketoimintamallit monimuotoistuvat Asumisratkaisu muuttuviin elämänvaiheisiin Toimintamalleja ryhmärakennuttamiseen Lähiympäristö Vähähiilisyydestä hiilettömyyteen Kaupunki-innovaatiot tukevat urbaania asumista LähioTrio elinvoimaista lähiötä rakentamassa LähiöTrio lähipalveluista uutta liiketoimintaa LähiöTrio esikaupungeille elinkaarikestävyyttä Yhteistoimintamalli lähiöiden radikaaliin kehittämiseen Aluekoordinaattori kokonaisvaltaisen lähiörakentamisen moottori Elämänkaari Kokonaisvaltainen hyvinvointikeskus ikääntyneille Senioriasumiseen uusia liiketoimintamalleja Tehostettua palveluasumista edistämässä Yksilöä arvostavia ratkaisuja senioriasumiseen Esteetöntä rakentamista estetiikkaa unohtamatta Viisaan ja yhteisöllisen asumisen jäljillä Yhteisöllinen kehittäminen linjaa tulevaisuuden asumista Tuote- ja myymäläkonseptilla helppoutta keittiökauppaan Tekesin julkaisu 11/2012

3 Asumisen tulevaisuus tehdään tässä ja nyt Asuminen on meitä jokaista lähellä, niin paikan, palveluiden ja kokemusten näkökulmista. Asuminen ei ole pelkkiä seiniä ja neliömetrejä, vaan laaja kokonaisuus, joka linkittyy elämiseen, työntekoon, viihtymiseen ja vapaa-aikaan. Jokaisella on mielipide asumisesta, oma tai lainattu, puolesta tai vastaan. Asumisen käsite ei ole yksiselitteinen. Rakentaja ja asukas puhuvat samasta, mutta kuitenkin eri asiasta. Rakentajalle asuminen on asuntorakentamista ja siihen liittyviä määräyksiä. Asukkaan näkökulma on laajempi, asumisen unelmista omaa elämäntapaa tukeviin ratkaisuihin. Myös jotain yhteistä löytyy: molemmat puhuvat rahasta ja kustannuksista ja nykyisin entistä enemmän myös energiatehokkuudesta. Uusi teknologia kiinnostaa molempia. Asumisessa on kolme tärkeää seikkaa: tulevaisuuden asukkaat, elämistä helpottavat kokonaisratkaisut ja nopeat kokeilut. Tulevaisuuden asukkaita on paljon ja he todennäköisesti ovat erilaisia kuin me nykyiset. Tulevaisuuden asukkaalla on kyky käyttää ja omaksua teknologiaa ja uusia palveluita. Ruoka tilataan ehkä kotiovelle, eikä sitä haeta autolla lähimarketista. Kotiin ostetaan palveluita ja tavarat lainataan netin vuokrausringistä. Tee-se-itse-asukkaita on aiempaa vähemmän ja avaimet käteen -palveluille on kysyntää. Tulevaisuus on aina askeleen edellä, mutta aavistuksen siitä voi löytää esimerkiksi opiskelija-asunnoista. Näissä asunnoissa asuu uusi sukupolvi, joka opettelee ensiaskeleita itsenäisen asumisen tiellä. Heillä on myös isot odotukset sähköisten ja muiden palvelujen toimivuudelle. Elämää helpottavat kokonaisratkaisut ovat erilaisia palveluita, joita asukas elämänkaarellaan tarvitsee. Kyse voi olla palvelujen sijainnista, helposta saatavuudesta ja palveluntarjoajan luotettavuudesta. Tulevaisuuden asukas ostaa kokonaisratkaisuja, joissa avaimet käteen sisältää, ei vain talon rungon, vaan koko paketin aina perustuksista asunnon sisustukseen, pihaan ja vuosihuoltoon asti. Samalla syntyy tilaa uusille toimijoille, jotka osaavat yhdistää useita erilaisia palveluita yhdelle luukulle. Vaikka maailma tuntuu muuttuvan kovin hitaasti, myös asumisen kentältä löytyy rohkeita ja nopeita kokeilijoita. Aina ei tarvitse rakentaa mittavaa projektia, vaan uusia ideoita voi testata nopeasti ja suhteellisen edullisesti. Jos ensimmäinen kokeilu ei onnistu, suunnitelmaa voidaan muokata ja kokeilu toteuttaa uudestaan. Tärkeää on kuitenkin se, ettei kokeiluja piiloteta laboratorioiden uumeniin, vaan mukaan otetaan aitoja asukkaita ja palvelujen käyttäjiä. Heiltä saa nopeasti palautetta, joka voi antaa ajatuksille ihan uuden suunnan. Helsingissä Johanna Kosonen-Karvo Tila-ohjelman päällikkö Tekes

4 Kokonaisratkaisut Uusi rakennuskonsepti pienasuntojen toteutukseen ArkOpen Oy on kehittänyt urbaanin rakennuskonseptin Galleriatalon. Konsepti vastaa pienasuntovaltaiseen kysyntään ja siihen voidaan luontevasti liittää asumispalveluja. Pienasuntojen kysyntä kasvaa. Niille tarvitaan rakennustyyppi, jossa yhteistilat ovat hyvin saavutettavissa ja asuminen on yhteisöllistä. Asemakaavoitus perustuu nykyisin pääsääntöisesti lamelli-, pistetai tornitaloihin, jotka ovat kerrostalon perustyyppejä. Lamellitaloissa on useita kytkettäviä porrashuoneyksiköitä, torni- tai pistetalossa porrashuone on keskellä ja asunnot sen ympärillä. Vallitsevan lamellitalon ominaisuudet soveltuvat huonosti pienasunnoille, joiden kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Lamellitalon runkosyvyys, portaan koko ja käytävämäisyys lisääntyvät, jolloin kustannustehokkuus ja asuntopohjat huononevat. Kaavoituksen valtatyypit eivät suosi eri asukasryhmien integroitumista, jolloin erikoistunut palvelutalojen rakentaminen yleistyy. Galleriatalo täydentää korttelirakennetta Hyödyt palvelutalon ja tavallisen asuntokohteen välimuodoksi. on helppo toteuttaa hyvin saavutettavissa olevia asumispalveluja. tehokkuus, asuntovalinnaisuus, saneerattavuus sekä energiatehokkuus ovat vallitsevia kerrostalon rakennustyyppejä parempia. Tulokset valmistuu Kalasatamaan asuntohotelleihin. Galleriatalossa muuntojoustavat asunnot ryhmitellään lasikatteisen kerrostaloaulan ympärille. Kantavat linjat ovat ulko- ja käytäväseinillä, joten asuntojen leveys ja kokovalikoima on vapaa. Rakennuksen pääsuunnan on oltava likimäärin pohjois-eteläsuuntainen, koska asuntoja aukeaa rungon molemmille puolille. Lievästi kolmiomainen muoto parantaa oleellisesti asuntojen valonsaantia. Yksi aurinkotunti lisää valonsaantia keskimäärin 30 prosenttia. Samalla taloudellisuus paranee, kun tilankäyttö tehostuu ja sijoitettavuus asuntokaavoihin paranee. Luonteva tapa käyttää Galleriataloa kaavoituksessa on sijoittaa niitä sinne tänne kaupunkirakenteeseen paikkoihin, joissa ilmansuunnat ja korttelirakenne ovat sopivia. Tällöin rakennustyypin ominaisuudet voidaan hyödyntää parhaiten sekä omassa talossa että asumispalveluina koko korttelin ja lähiympäristön asukkaille. Galleriatalon toteutus edellyttää kaavassa sopivan suuntauksen, pelastusyhteyden rakennuksen molemmin puolin sekä vallitseviin rakennustyyppeihin verrattuna noin kolmanneksen enemmän kerrosalaa. Nämä merkitsevät asemakaavan räätälöintitarvetta etukäteen tai kaavamuutosta. Galleriatalon palotekniikka on hyväksyttävissä, kun koko rakennus on varustettu automaattisella sammutuksella, poistuminen on kahteen portaaseen ja talosta on tehokas savunpoisto. 4

5 Kokonaisratkaisut Kuvan etualalla mallinnus Galleriatalosta SATOn kehityskortteliin Kalasataman pilottikohteessa. Galleriatalon periaate ja sovellus pilottikohteessa, joissa pitkän sivun pienasunnot ovat yhdistettävissä ja muuntojoustavia. ArkOpen ArkOpen Kustannus- ja energiatehokkuus saavutettavissa Galleriatalo on lähtökohdiltaan jonkin verran lamellitaloa energiatehokkaampi, mutta ulkovaipan pienempi määrä tarjoaa paremmat edellytykset kehittää energiataloutta edelleen. Galleriatalon kustannusrakenne poikkeaa selvästi lamellitalosta: asuntojen normaalilla keskikoolla se on hiukan lamellitaloa korkeampi, mutta tulee sitä edullisemmaksi mitä enemmän asuntojen keskikoko pienenee. Galleriatalon oleelliset kustannusedut liittyvät ulkovaipan taloudellisuuteen, porrashuoneiden ja hissien vähäiseen määrään sekä rungon sopivuuteen pienten asuntojen tuottamisessa. ArkOpenin kehityshankkeen pääyhteistyökumppanina toimi SATO Oyj, jolle Helsingin kaupunginhallitus varasi vuonna 2009 tontin Kalasataman Sörnäistenniemestä. 5

6 Kokonaisratkaisut Odotukset isännöintipalveluja kohtaan kasvavat Realco Oy on kehittänyt käyttäjälähtöisen isännöintituote Talo-ohjelman, joka tuo yhteen niin isännöintitoimiston, taloyhtiön hallituksen kuin taloyhtiön asukkaat ja osakkaat. Kyseessä on kokonaisvaltainen palvelu, jossa taloyhtiön juoksevasta hallinnosta huolehtimisen ohella tuetaan taloyhtiön omia tulevaisuuden kehityshankkeita. Tulevaisuuden asumiseen liittyvät tarpeet edellyttävät isännöitsijöiltä entistä laajempien kehityshankkeiden koordinointia ja toteutusta. Isännöintipalvelut käsittävät taloyhtiön talouden ja hallinnon hoitamiseen, rakennusten ja tilojen ylläpitoon sekä taloyhtiön kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Käytännössä jälkimmäiseen kokonaisuuteen ei riitä resursseja, vaan peruspalvelu kohdistuu taloushallintoon ja kiinteistöjen ylläpitoon. Isännöintipalvelut on suhteellisen nuori toimiala, jossa ammattimai- rikkovia ratkaisuja ei isännöintialalla ole juuri esiintynyt, vaikka niille olisi tarvetta. Hyödyt asiantuntijapalvelu voidaan kohdistaa yhdessä sovittuihin kohteisiin. kehittämisessä tulee kuulluksi. Tulokset taloyhtiön kehittämistä tulevaisuudessa. muutosten kuvaukset, imagon kuvauksen ja arvot sekä kehittämisen päälinjat. Uutta lisäarvoa koko toimijaketjulle Tulevaisuudessa isännöitsijältä odotetaan muun muassa entistä aktiivisempaa ja innostavampaa roolia taloyhtiön kehittämisideoiden edistämiseksi. Tähän tarpeeseen Realco on kehittänyt Talo-ohjelman, taloyhtiön pitkän aikavälin kehitystyökalun, jolla isännöintipalvelujen sisältöä linjataan taloyhtiökohtaisesti. Sen avulla kuvataan taloyhtiön kehittämisen suunta ja painopisteet. Taloyhtiöiden pitkän tähtäimen suunnitelmat keskittyvät kiinteistönhallintaan: parvekekunnostuksesta, katon korjaamisesta tai muis- ty sitä kysymystä, miten taloyhtiö voisi paremmin palvella asukkaitaan ja osakkaitaan. 6

7 Kokonaisratkaisut Talo-ohjelma avaa uudenlaisen vaikutusmahdollisuuden taloyhtiön asukkaille ja osakkeenomistajille. Tekes Talo-ohjelma määrittelee taloyhtiön tulevaisuuden suunnan Talo-ohjelmassa kunkin taloyhtiön strateginen tavoite määritellään sen omista, asukkaiden ja osakkeenomistajien linjaamista lähtökohdista. Näin toimenpiteistä tulee suunniteltuja, eivätkä kustannukset yllätä yhtiötä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi talon tekniikkaan tai kiinteistöön kohdistuva uudistus, korttelikohtainen kaavoitushanke, lapsiperheiden asumisen tukeminen tai energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Realco on toteuttanut tulevaisuuskyselyn 14 pääkaupunkiseudul- si ja tervetulleeksi välineeksi taloyhtiöiden johtamiseen. Asukkaille ja osakkeenomistajille tarjottuun vaikutusmahdollisuuteen on tarttunut positiivisen moni eli noin puolet potentiaalisista vastaajista, mikä kannustaa toimintatavan jatkamiseen. Valmis Talo-ohjelma on jo osassa pilottikohteissa käytössä. Taloyhtiön tulevaisuuden tahtotila saadaan selville asukkaille ja osakkeenomistajille toteutettavalla tulevaisuuskyselyllä, jossa kartoitetaan ne kehityskohteet, jotka vastaajat kokevat itselleen tärkeimmiksi. Kyselyssä vastaajia pyydetään nimeämään ne tekijät, jotka taloyhtiössä on hoidettu hyvin ja mitkä puolestaan pitäisi jatkossa hoitaa paremmin. Vastaukset voivat liittyä esimerkiksi asukkaiden yhteishenkeen, asumisen rauhallisuuteen ja turvallisuuteen, esteettömyyteen, taloyhtiön sisäiseen viestintään, pysäköinnin ja pihaliikenteen toimivuuteen tai ympäristöasioiden huomioimiseen arjessa. Tulevaisuuskyselyn pohjalta laaditaan yhtiökohtaiset raportit, jotka isännöitsijä käy läpi taloyhtiön hallituksen kanssa. Isännöintitoimisto laatii myös Talo-ohjelman suunnitelman, joka tuodaan hallituksen tuella yhtiökokouksen hyväksyttäväksi. 7

8 Kokonaisratkaisut Sisustusrakentamisen prosessit hallintaan Basso Building Systems Oy on kehittänyt menetelmän sisustusrakentamisen prosessin parempaan hallintaan. Tarkoituksena on minimoida rakentamisessa syntyvää hukkaa sekä parantaa sisustusrakentamisen laatua. Pientalorakentajat ja rakennuttajat kohtaavat rakennuspro- jektin aikana niin pieniä kuin suuria vastoinkäymisiä. Virheitä voi syntyä suunnittelussa, materiaalien hallinnassa ja asentamisessa, tavarantoimituksissa tai eri toimijoiden yhteistyön koordinoinnissa. Hyödyt rakentamisen eri vaiheissa on tehtävä. Tulokset kokonaisvaltaista palvelua, jota voidaan tarjota nyt kustannustehokkaammin, laadukkaammin ja lyhyemmällä aikajänteellä. hinnoilla, jolloin yllättäviä kustannuksia ja viivästyksiä ei synny. Rakennusprojekteissa on usein mukana pitkä alihankintaketju, jossa käsitys siitä, mitä on sovittu ja millä laadulla, vaihtelee suuresti. Rakennuttajasta saattaa tuntua, että kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta hankkeen sujuvasta etenemisestä. Viranomaisvalvonnan rooli rakentamisessa on keskeinen, mutta kääntöpuolena on rakentamiskustannuksien nousu. Rakennusprosessin hallintaan ei ole kiinnitetty huomiota, ja huono laatu ja suoranaiset virheet jäävät usein rakennuttajan vastuulle. Suomessa kivitalon rakentaminen kestää keskimäärin 1,5 2 vuotta. Vertailukohtana Euroopassa on muutamia palveluntarjoajia, jotka onnistuvat toteuttamaan saman kolmessa kuukaudessa. Aikaero selittyy kokonaisvaltaisella ja järjestelmällisellä toimintatavalla. Basson kehittämän sisustusrakentamisen prosessin konseptoinnin ansiosta kivitalon rakentaminen ja rakennuttaminen selkeytyy ja helpottuu. Menetelmän avulla sisustusrakentamisen eri vaiheet ja tehtävät, kuten kattojen, seinien tai lattioiden pinnoitukset, porrasratkaisut, säilytystilat tai kalusteasennukset onnistuvat ilman yllättäviä viivästyksiä ja kustannusten ylitystä. Hukka pientalorakentajan painajainen Suomessa ei ole aiemmin ollut tarjolla kokonaisvaltaista konseptia sisustusrakentamisen prosessin hallintaan. Rakentamisen prosessi on monimutkainen kokonaisuus, jossa eri työvaiheet etenevät toisiaan seuraten tai rinnakkain. Suunnittelutyön merkitys on prosessissa keskeinen ja tässä vaiheessa esiintyvät epätarkkuudet aiheuttavat ongelmia rakentamisen edetessä. Huono prosessin hallinta aiheuttaa kustannuksia. Ongelmat määritellään usein hukaksi, joka sisustusrakentamisessa aiheutuu eri työvaiheiden aiheuttamasta kitkasta tai materiaalia koskevasta hukasta. Rakentamishankkeissa syntyvä hukka on suuruusluokaltaan kansantaloudellisesti merkittävä. 8

9 Kokonaisratkaisut Bassotalon kehittämän sisustusrakentamisen prosessin konseptoinnin ansiosta kivitalon rakentaminen ja rakennuttaminen selkeytyy ja helpottuu. Basso Building Systems Kokonaisvaltainen prosessinhallinta ja vastuu Basson menetelmässä sisustusrakentamisen prosessin aikataulu puretaan osiin. Kaikille vaiheille määritellään keskeiset tehtävät ja aika-ikkunat. Tämä auttaa kuluttajaa hahmottamaan, mitä valintoja ja päätöksiä on missäkin vaiheessa tehtävä. Tietyn aikaikkunan sulkeuduttua vaiheen tehtäviin ja valintoihin ei voida enää palata ellei asiakas ole valmis aikataulun venymiseen. Kehitysprojektin myötä Bassotalon omaa alihankintaketjua on lyhennetty, mikä on edellyttänyt yrityksen henkilöstöresurssien lisäämistä. Hyvien käytäntöjen vakiointi on tuonut järjestelmällisyyttä myös yrityksen yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden toimintatapoihin. Kuluttaja-asiakkaan materiaalivalintoihin liittyvien päätöksenteon aikaikkunoiden oikea-aikaista hallintaa on kehitetty ottamalla huomioon vaiheiden yhteensopivuus. Basson kokemuksen mukaan sisustusrakentamisen päätösten aikataulutus on käännettävä päälaelleen. Virheet ja hukka vältetään tehokkaimmin tekemällä loppuvaiheen päätökset ensin. Basson menetelmä muuttaa sisustusrakentamisen perinteisiä toimintatapoja poistamalla esimerkiksi vakiintuneet ja ei-toimivat johtosuhteet työmaalla pitkine alihankintaketjuineen ja epäselvine urakkarajoineen. 9

10 Kokonaisratkaisut Uutta tietoa elämänkaariasumisesta Aalto-yliopiston tutkimusprojektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa elämänkaariasumisen toteutukseen liittyvistä vaatimuksista ympäristön, fyysisten tilojen sekä palvelujen näkökulmista. Kehitystyön keskiössä on löytää ne keinot, joiden avulla uusia elämänkaariasumista korostavia konsepteja voidaan kehittää. Elämänkaariasumisessa eri-ikäisten ja toimintavalmiuksiltaan erilaisten ihmisten tarpeet otetaan huomioon siten, että asukkaalla on edellytykset toimia ja asua samassa asuinympäristössä läpi elämänsä. Aalto-yliopiston tutkimusprojektissa tarkastellaan muun muassa kiinteistönomistajien ja asuinalueilla olevien toimijoiden roolia uusien elämänkaarikonseptien kehittämisessä. Asuinalueilla olevia toimijoita ovat esimerkiksi kaupat, kirjasto, liikunta- ja kulttuuripalveluja tarjoavat organisaatiot sekä muut palveluntarjoajat. Fyysisten tilojen näkökulmasta projektissa keskitytään asuinrakennukseen ja asuntoon kohdistuviin elämänkaariasumisesta aiheutuviin vaatimuksiin. Näitä vaatimuksia ovat muun muassa esteettömyys sekä muuntojoustavuus eli asunnon joustaminen elämäntilanteen mukaan. Asuinympäristön näkökulmasta on tavoitteena tunnistaa asuinympäristöön linkittyviä tekijöitä, jotka tukevat elämänkaariasumista. Yritykset jalostavat liiketoimintaa yhdessä Tavoitteet kehittämisessä keskitytään erityisesti esteettömyyteen, muuntojoustavuuteen sekä yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä tukeviin ratkaisuihin. tunnistamalla muuttoliikkeen taustalla oleva syyt ja kannustamalla ympäristöä elinkaariasumista tukeviin valintoihin. Elinkaariasumiseen liittyvien uusien palvelujen ja liiketoimintamallien kehittäminen tehdään yritysyhteistyössä. Tämä tarkoittaa, että projektissa mukana olevat yritykset paneutuvat yhdessä toistensa liiketoiminnan jalostamiseen. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Rakennuttajatoimisto HTJ Oy, Suomen Asumisoikeus Oy, G4S, Vantaan kaupunki sekä Asuntosäätiö, joiden yhteisenä tavoitteena on asuinalueiden viihtyvyyden, asuntotyyppien sekä elämänkaariasumista tukevien palvelujen kehittäminen. 10

11 Kokonaisratkaisut Elämänkaariasumisen tutkiminen on haastavaa, sillä toisiinsa vaikuttavia tekijöitä on paljon. Tutkimusprojektissa elämänkaariasumista lähestytään viiden aihealueen kautta. Asuinympäristön laadun mittarit Aalto-yliopisto on hankkinut eväitä elämänkaariasumisen kehittämiseen kartoittamalla asuinympäristön laatutekijöitä. Tutkimuksessa on paneuduttu eri väestöryhmien (lapset, nuoret, nuoret aikuiset, lapsiperheet, lapsettomat aikuiset, ikääntyvät) asumiseen kohdistuviin tarpeisiin ja kulutustottumuksiin. Tuloksena on löydetty viisi elementtiä, joista asuinalueen laatu muodostuu. 1. Kontekstuaalisuus: alueen toimintamahdollisuudet, asuinympäristön terveellisyys ja siisteys, asuinalueeseen kiintyminen 2. Arkkitehtuuri ja suunnittelu: esteettinen miellyttävyys, alueen tiheys ja koko, liikenneyhteydet, viheralueet ja puistot, ulkoiset yhteydet 3. Asukasystävällisyys: lapsiystävällisyys 4. Sosiaalisuus: yksityisyys, sosiaalinen vuorovaikutus, suvaitsevaisuus 5. Toiminnallisuus: koulupalvelut, sosiaalipalvelut, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, julkinen liikenne, kaupalliset palvelut 11

12 Kokonaisratkaisut Elämänkaariasumisen liiketoimintamallit monimuotoistuvat Rakennuttajatoimisto HTJ Oy kehittää uutta elämänkaariasumisen konseptia asuntokohteiden rakennuttamiseen ja erityisesti uudistuotantoon. Ihmisen elinkaaren aikana tapahtuvia muutoksia tarkastellaan asuntojen ja asuinrakennusten esteettömyyden, muuntojoustavuuden, yhteisöllisyyden sekä alueellisten palvelujen saatavuuden näkökulmasta. HTJ hyödyntää konseptinsa kehittämisessä Aalto-yliopiston Elämänkaariasumisen palvelullistuminen -tutkimusprojektin johtopäätöksiä. Kehitysprojektissa tarkastellaan, mitä elinkaariasuminen edellyttää rakennuttamisprosessilta. Erityisesti paneudutaan siihen vaiheeseen, jossa rakentamiseen liittyvät suunnitelmat ja toimintaohjeet laaditaan ja muutetaan yrityksen toimintamalleiksi käytännön toteutuksessa. Yhteistilat tuovat iäkkäille ihmisille lisää mahdollisuuksia asua kotona mahdollisimman pitkään. Konseptin käyttäjälähtöisyys varmistetaan ottamalla asukkaat mukaan suunnitteluun sekä hyödyntämällä Aalto-yliopiston tutkimusprojektissa esiin tulleet asumiskokemuksiin liittyvät huomiot. Kehitystyön myötä HTJ syventää osaamistaan asuntorakennuttamisessa, jossa se haluaa olla houkutteleva kumppani sekä yksityisille että julkisille kiinteistönomistajille. Joustavilla asuntoratkaisuilla taataan pitkäaikainen viihtyminen Elämänkaariasumisessa asuntoratkaisuja ei voida tyypitellä kaavamaisesti huoneluvun ja koon mukaan. Esimerkiksi yksiöt eivät ole asuntotyyppinä toivottuja, mutta ne tuovat mahdollisuuksia asumisen joustoon. Yksiö sivuasuntona soveltuu esimerkiksi opiskelunsa aloittavalle nuorelle, isovanhemmille tai lastenhoitajalle. Sivuasunto on joko yhdistettävissä varsinaiseen asuntoon tai erotettavissa sitä. Sisäänkäyntien määrä ja luonne vaikuttavat asuntojen yhdistettävyyteen ja mahdollisuuteen erottaa pieni asunto suuresta asunnosta. Elämänkaariasumisessa yhteistilojen merkitys on suuri. Yhteistilat voivat tarjota esimerkiksi säilytystilaa harrastustarvikkeille. Eläkeläisten ja vanhusten kohdalla yhteistilojen määrä ja laatu vaikuttavat kotona asumisen mahdollisuuteen ja pitkäaikaisuuteen. Vapaa-ajan lisääntyminen ja tietotekniikan kehitys puolestaan lisäävät työaikaisten yhteistilojen käyttöä. Nuorille perheille yhteistilat tuovat mahdollisuuden pienpäiväkotien sijoittamiseen. Samoin tilat ovat sovellettavissa dementiaa sairastavien vanhusten päivätoimintaa varten. Täten yhteistiloilta vaaditaan suurta joustavuutta ja monikäyttöisyyttä. 12

13 Kokonaisratkaisut Asumisratkaisu muuttuviin elämänvaiheisiin Suomen Asumisoikeus Oy kehittää asumisen palveluja asukkaan elämänkaarinäkökulmasta. Projektin tavoitteena on löytää keinoja uusien palvelujen kytkemiseksi asumiseen ja kehittää uusia, elämänkaariasumista tukevia palvelusisältöjä yrityksen nykyiseen asumiskonseptiin. Kehitysprojektissa parannetaan nykyisten palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta. Uusien palvelujen kehittäminen tehdään yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Kehitystyössä hyödynnetään Aalto-yliopiston Elämänkaariasumisen palvelullistuminen -tutkimusprojektin tuloksia. Kehitettävät ratkaisut kytkeytyvät pitkälti sähköisen asiakasrajapinnan uudistamiseen, joka vaatii niin teknistä kehittämistä, mutta ennen kaikkea palveluiden tuotteistamista ja vakiointia. Sähköisen asiakasrajapinnan kehittämisen avulla asiakas voi jo hyvin alustavassa vaiheessa asuntoa valittaessa rajata Asokodin tarjonnasta hänelle sopivimmat asunnot sekä rakentaa itselleen niin alueen kuin Asokotien palvelutarjonnasta itselleen sopivan palvelukokonaisuuden. Näin Asokodit voi tukea asukkaan asumista elämänkaaren aikana ja olla mukana asukkaan elämäntilanteen kehittymisessä. den, kysyntä kasvaa huomattavasti. Asokotien näkökulmasta palvelut ovat keino erottautua muista asumista tarjoavista yrityksistä ja tapa olla yhdessä asukkaan kanssa tiiviissä yhteistyösuhteessa. Uusien palvelumallien kehittäminen antaa Asokodeille mahdollisuuden uudistaa perinteisiä asumissektorin toimintamalleja ja laajentaa asumiskonseptinsa kykyä palvella asukkaita heidän erilaisissa tarpeissaan. Lisäksi projekti luo ja vahvistaa yrityksen toimintatapoja uusien palvelujen kehittämisessä ja palvelulähtöisessä asumisliiketoiminnassa. Näin helpotetaan asukkaan tekemää valintaa asuinpaikkansa suhteen sekä tuetaan elämänkaariasumista dynaamisen ja monipuolisen palveluvalikoiman avulla. Asuminen palvelulähtöisenä liiketoimintana lit, jolloin saadaan selville kohteiden soveltuvuus erilaisille asiakassegmenteille. Lisäksi projektissa laaditaan Asokotien palvelustrategia, jonka avulla määritetään mitkä palvelut tuotetaan kaikkiin kohteisiin ja mitkä palvelut ovat kohdekohtaisia sekä ketkä ovat keskeiset palveluntuottajat. Samalla määritetään myös Asokotien palveluvalikoima, joiden avulla asukas voi määrittää asunnon varustelun, sisustuksen ja palvelut. 13

14 Kokonaisratkaisut Toimintamalleja ryhmärakennuttamiseen Saraco D&M Oy kehittää uusia, kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja uudisasunnon hankkimiseksi. Kehittämisprojektin myötä yrityksellä on liiketoimintamalli ja tuotteistettu palveluprosessi uuden omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asunnon hankkimiseksi. Uudisasuntojen rakennuttamiseen kaivataan uudenlaisia toimintamalleja. Uudisasuntokauppa on keskittynyttä, eikä kohtuuhintaisia uudisasuntoja hallintamuodosta riippumatta tule markkinoille riittävästi. Asukkaat ja kunnat tarvitsevat uudenlaisia asuntorakennuttamisen palveluyrityksiä, jotka monipuolistavat tarjontaa ja lisäävät asuntorakentamisen kilpailua. Ryhmärakennuttaminen on vaihtoehto uuden omistusasunnon hankkimiseksi tavanomaisen asuntokaupan rinnalla. Ryhmärakennuttamisessa asukkaiden perustama asunto-osakeyhtiö rakennuttaa asunnot osakkaiden asunnoiksi. Rakennushankkeille tyypillisen monimutkaisuuden vuoksi ryhmärakennuttajat ja asunto-osakeyhtiöt tarvitsevat avukseen rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia ja oikeudellista asiantuntemusta. Tavoitteet liiketoimintamalleja. voidaan tehdä entistä loppukäyttäjälähtöisempää ja kustannuksiltaan läpinäkyvää. Ryhmärakennuttamishankkeen prosessi 14

15 Kokonaisratkaisut Ryhmärakennuttanen kiinnostaa, mutta uudet toimintamallit askarruttavat. Ryhmärakennuttamisessa asunnon hankintakustannukset muodostuvat todellisten kustannusten perusteella, ei markkinahintaperusteisesti. Ryhmärakennuttamisessa hankkeen suunnittelua ohjataan asukaslähtöisesti. Ryhmärakennuttajat voivat muun muassa vaikuttaa rakennushankkeen elinkaari- ja ylläpitokustannuksiin jo suunnitteluvaiheessa. Saracon kehittämisprojektilla ryhmärakennuttamiseen luodaan monistettavissa olevat toimintamallit ja ohjeet. Toimintamallien täsmentymisen myötä ryhmärakennuttamiseen liittyviä epäluuloja voidaan poistaa ja hankkeiden toteutusedellytyksiä parantaa. Ryhmärakennuttaminen kiinnostaa ja askarruttaa Ryhmärakennuttamista kohtaan esiintyy yhä enemmän kiinnostusta, mutta uudet toimintamallit askarruttavat. Uudisasunnon kauppaa sääntelevä asuntokauppalaki ei nykyisellään ota huomioon ryhmärakennuttamista vaihtoehtoisena asunnon hankintatapana. Kuluttajien oikeuksien turvaamiseksi pelisääntöjen määrittelylle on kuitenkin selkeä tarve. 15

16 Lähiympäristö Vähähiilisyydestä hiilettömyyteen Sitran, SRV:n ja VVO Kodit Oy:n Low2No-yhteisprojekti on malliesimerkki hiilineutraalista kestävästä kehityksestä. Sen ideana on rakentaa Helsingin Jätkäsaareen Low2No-periaatetta noudattava kortteli, jossa yhdistyy asuminen ja yritystoiminta. VVO Kotien kehitysprojekti käsitti korttelin suunnitteluvaiheen. Low2No ( from low carbon to no carbon ) on suunnittelun ja rakentamisen toimintatapa, joka tukee kestävää rakennettua ympäristöä ja luo edellytyksiä ekologiselle kaupunkielämälle. Kehitysprojektissa tarkasteltiin vähähiilisyyden kautta asteittain hii- energiapihi ja hiiliniukka suunnittelu ja rakentaminen, johon sisältyi hiilidioksidipäästöjen ajantasainen seuranta sekä energian käytön jatkuva vähentäminen. Jätkäsaaren monikäyttökortteli näyttää mallia Hyödyt ja luo mahdollisuuksia ympäristöä säästäviin kulutustottumuksiin. Tulokset monikäyttöisen, asumista ja yritystoimintaa yhdistävän korttelin hallinnon ja toiminnan järjestämiseksi. elämäntapojen ja kulutuskäyttäytymisen kytkennöistä vähähiilisyyteen ja saatiin hyviä ideoita keskustamaisen kaupunkiasumisen kehittämiseen. Kehitysprojektissa luotu toimintamalli konkretisoituu Jätkäsaaressa sijaitsevassa monikäyttökorttelissa, joka tullaan rakentamaan Low- 2No-periaatetta noudattaen. SRV ja VVO rakennuttavat kortteliin noin 240 asuntoa sekä toimistotiloja. Asunnoista runsas puolet tulee olemaan omistusasuntoja, joista osa Hitas-rahoitteisia. Kortteliin on suunniteltu perinteisen ruokakaupan lisäksi lähiruokaa tarjoavia liikkeitä, yleistä saunaa ja ekopesulaa. Korttelin energiaratkaisu toteutetaan kaukolämpöjärjestelmää hyödyntäen. Ratkaisun osana on syntynyt yhteistyökuvio Helsingin Energian kanssa vihreän kaukolämpötuotteen lanseeraamiseksi markkinoille. Energiaratkaisuina tulevat olemaan korttelia varten kehitettävä kivihiiletön kaukolämpö päälämmitysratkaisuna, kaukojäähdytys tilojen jäähdytykseen ja aurinkosähkö osana korttelin sähköistystä. 16

17 Lähiympäristö Jätkäsaaren monikäyttökortteli rakennetaan Low2Noperiaatetta noudattaen. Helsingin kaupunki Helsingin Energia tuo korttelin lämmitykseen uuden kaukolämpötuotteen, jonka avulla nopeutetaan uusiutuvien ja biopolttoaineiden osuuden kasvattamista kaukolämmön tuotannossa. Kortteliin suunnitellaan myös älykäs energiaverkko ja lähes reaaliaikainen sähkön mittaus, joiden avulla optimoidaan lämmön ja sähkön käyttöä ja vähennetään päästöjä. Kortteli suunnitellaan siten, että päästään mahdollisimman lähelle vuonna 2021 voimaan tulevaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin nollaenergiatasoa. Taloudellisia haasteita ratkaistavana Rakentajat ja rakennuttajat ovat kiinnostuneita älykkäistä ratkaisuista muun muassa mahdollisuutena tehostaa rakennusten energiankulutusta ja saavuttaa rakennusmääräysten tiukentuvia vaatimuksia. Haasteena on kuitenkin löytää taloudellisesti kannattavia ratkaisuja Jätkäsaaren kohteeseen. tarkoitus rakentaa Jätkäsaaren kortteliin. Konseptin lähtökohtana on slow living -ajattelu ja tavoitteena on kehittää uusi malli pienehköille kerrostaloasunnoille. Low2No-projektilla on jo saatu paljon aikaan, mutta haasteeksi on noussut löytää kansainvälisen konsulttiryhmän ratkaisumalleista kustannustasoltaan hyväksyttävä suunnitelma, joka vastaisi suomalaisen asuntomarkkinan vakiintunutta laatutasoa sekä täyttäisi paikallisten rakentamismääräysten minimivaatimukset. den kehittämisosioiden toteutumiseen. Alkuperäinen arvio korttelin rakennusluvan hakemiselle (11/2010) siirtyy vuodelle Tähänastisten selvitysten perusteella suunnittelun lähtökohdaksi tulee ottaa huomattavasti hankekorttelia laajempi liiketoimintakokonaisuus, mikä myös edellyttää laajemman osallistujapohjan kytkemistä mukaan tarkemman suunnittelun käynnistyessä

18 Lähiympäristö Kaupunki-innovaatiot tukevat urbaania asumista CityInnoNets-projektissa tutkittiin arvoverkostojen muodostamista ja niiden hyödyntämistä kaupunki-innovaatioiden leviämisessä. Kaupunki-innovaatio voi liittyä asumiseen, liikkumiseen, palvelujen tarjontaan tai muihin arjen toimintoihin ja osallistumiseen. Kaupunki-innovaatio tarkoittaa laajasti käyttöönotettavaa kaupunkiympäristön uudistusta tai parannusta, joka edistää elämänlaatua ja rakennetun ympäristön kestävää kehitystä. Asumiseen liittyviä kaupunki-innovaatioita ovat esimerkiksi rintamamiestalot ja BES-elementtirakentaminen, joilla vastattiin omien aikakausiensa asuinrakentamisen haasteisiin. Kaupunki-innovaatioita ovat myös julkisen liikenteen reittiopaspalvelut sekä erilaiset ekologisen rakentamisen hankkeet. Kaupunki-innovaatioille on leimallista, että ne juurrutetaan yhteisiksi toimintatavoiksi alueellisesti käyttäjien, kuntien, asukkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Verkostomainen toimintatapa avaintekijänä Hyödyt nykyistä nopeampaa toteutusta sekä uusien käytäntöjen leviämistä tehokkaammin erilaisille alueille. CityInnoNets-projektissa oli mukana yrityksiä ja organisaatioita asumisen, rakentamisen, palvelujen ja liikenteen toimialoilta, joita olivat muun muassa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, S-Asunnot, Neapo, Seulo, Hoas, ARA ja Asuntosäätiö. Tutkimusprojektin keskiössä olivat skaalattavat kaupunki-innovaatiot, niiden toteutuksessa käytetyt arvoverkostot sekä näiden verkostojen johtaminen. Näitä teemoja tutkittiin projektiin osallistuneiden organisaatioiden yhteisen innovaatiopilotin avulla. Verkoston tavoitteena oli yhdistää voimansa Helsingissä suunnitteilla olevaan korttelitoteutukseen, missä asumiseen ja rakentamiseen Tulokset yhteiskunnallisella sekä verkosto- että yritystasolla. 18

19 Lähiympäristö CityInnoNets-projektin teoreettinen viitekehys (muokattu Rautvuori, 2010). Verkostojohtaminen Verkoston uudistaminen Resurssit Julkinen sektori Asukkaat/ käyttäjät Toimijat Kaupunkiinnovaatioverkostot Yritykset/ organisaatiot Toiminnot innovaatioiden leviäminen ja skaalautuvuus Arvonmuodostus liittyvät kaupunki-innovaatiot toteutetaan ottamalla huomioon erityisesti yhteisöllisyyden ja elinkaariasumisen edellytykset. asumisen rahoitusmuoto, uudenlainen kortteliasumisen arkkitehtuuri sekä yhteisöllisyyttä tukeva palvelualusta. kostoa, joka tukee korttelin yhteisöllisyyttä ja elinkaariasumista. Verkostomainen toimintatapa kaikille yhteiseksi työn konsepti. Tämä tarkoittaa katkeamatonta ja jatkuvaa palveluketjua syrjäytymisvaarassa oleville tai jopa jo syrjäytyneille vanhuk- ikääntyvä väestö, joille tuotetaan tarvittavia palveluja käyttäjälähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Arvoverkostossa näitä palveluja oli kehittämässä useita yleishyödyllisiä organisaatioita, kuten Hoiva Oy ja Helsinki Missio, julkisten ja yksityisten hyvinvointipalvelujen tarjoajia, kuten terveyskeskus ja sosiaalivirasto sekä muita toimijoita, jotka arjessa kohtaavat vanhusväestöä. Verkostoitumisen prosessista voidaan erottaa toiminnan kolme osaa: verkoston kehittäminen, innovaation kehittäminen ja skaalattavuuden mahdollistaminen. Näihin kolmeen osa-alueeseen kohdistuva arviointi mahdollistaa edistymisen seurannan ja lisää mahdollisuutta päästä tavoitteisiin. CityInnoNets-projektin avulla yritykset ovat saaneet toimintamallin verkostojohtamiseen. Kullekin hankkeeseen osallistuneelle organisaatiolle on toteutettu case-tutkimus, joka on liittynyt arvoverkostoihin, verkostojohtamiseen ja innovaation skaalattavuuteen. Esimerkiksi Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lle toteutettiin Etsivä vanhustyö -casetutkimus, jossa luotiin etsivän ja yhteisöllisen vanhus- 19

20 Lähiympäristö LähioTrio elinvoimaista lähiötä rakentamassa Tulevaisuuden elinvoimaiset lähiöt (ELÄVÄ) -tutkimusprojektin tavoitteena on luoda elinvoimaisen lähiön kehityskonsepti, joka ottaa huomioon asukkaiden, kiinteistöjen omistajien, rakennusliikkeiden, palveluiden tarjoajien sekä kaupan alan toimijoiden arvonäkökulmat. Kehitysprojekti vastaa tulevaisuuden asumisen sekä alan toimintalogiikan kehittämisen haasteisiin. Lähiökehityshankkeiden käynnistäminen takkuaa. Korjaus- ja täydennysrakentamisessa on vallalla pysähtyneisyyden tila. Tämä pätee niin käyttäjiin, omistajiin, rakentajiin kuin kaavoittajiin. Tavoitteet kehittämiseen. lähiöiden elinvoiman tukemiseen. sidosryhmien, kuten kaupunkisuunnittelijoiden, palveluntuottajien ja rakennusliikkeiden välille. tysstrategioita sekä arvioidaan niitä ympäristö- ja arvovaikutusten näkökulmista. Tavoitteena on innovoida uusia palvelu- ja liiketoimintamalleja lähiöiden elinvoiman tukemiseksi. Niissä otetaan huomioon muun muassa erilaisia alueimagoon ja joukkoliikenneyhteyksiin liittyviä tekijöitä, jotka tuovat asukkaalle lisäarvoa. teknillinen yliopisto. Yhteistyökumppaneina ovat Härkämäkiseura ry, Kesko Oyj, Skanska Oy ja Helsingin, Turun ja Tampereen kaupungit. kä tekee niihin kohdistuvan uudistamistarpeen ilmeiseksi. Lähiöiden houkuttavuutta asuinalueina voidaan kehittää palveluratkaisuilla, joiden suunnittelusta vastaavat niin käyttäjät, palveluntarjoajat kuin suunnittelijat yhdessä. Nykyiset lähiöt voivat toimia viihtyisinä asuinpaikkoina, ympäristön kannalta kestävinä kaupunkialueina sekä taloudellisesti kannattavina liiketoiminta-alustoina. Lähiöiden haasteena on niiden kehityshankkeiden käynnistämiseen liittyvien vaiheiden sekavuus. Lähiössä yksittäisellä tilaajalla, kuten kiinteistön omistajalla, on harvoin resursseja suurimittakaavaiseen tai kokonaisvaltaiseen korjausprojektiin. Rakennusliikkeiden on haasteellista löytää kannattavaa liiketoimintamallia, mikäli toteutus perustuu yksittäisiin pieniin osaprojekteihin. Sirpaleinen, ennalta arvaamaton lähiökehitys vaikeuttaa kaupunkien kaavoitusta sekä palvelusuunnittelua. Asukkaan näkökulmasta korjaustoimenpiteet ovat kalliita ja takuita lähiöiden paremmasta tulevaisuudesta esimerkiksi palvelutarjonnan suhteen ei ole. Kun lähiöitä ei uudisteta, niiden houkuttelevuus laskee ja hintalappu uudistamiselle kasvaa, mikä saattaa puolestaan johtaa negatiiviseen taantumisen kierteeseen. 20

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland

www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland www.asli.fi Tampere University of Technology Construction Management and Economics Korkeakoulunkatu 5 P.O. Box 600 FI-33101 Tampere Finland Asumisen liiketoiminnan tutkimusryhmä ASLI Ensimmäinen asumisen

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Valtion riski vs. asukkaan koti

Valtion riski vs. asukkaan koti Valtion riski vs. asukkaan koti Kommenttipuheenvuoro Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 22.9.2017 Aija Tasa Johtaja, Asunnot toimiala RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen linjaukset

Korjausrakentamisen linjaukset Korjausrakentamisen linjaukset Tarmo Pipatti Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1. 2010, VTT Korjausrakentamisen painoarvo kasvaa 15000 12000 Korjaus- ja uudisrakentamisen arvon kehitys

Lisätiedot

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014

Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Tavoitteena kohtuuhintainen elinkaarikorjaaminen Kerrostalojen kohtuuhintainen korjaaminen -klinikka Lähiökorjaamisen teemaseminaari 10.04.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus

Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Kerrostalojen korjaaminen klinikan tavoitteet ja toteutus Turun läntisten alueiden kehittäminen 27.05.2014 Ilpo Peltonen, RAKLI ry Asuinalueiden ja kerrostalojen uudistaminen ja korjaaminen Ikääntyvien

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari

Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari Rakennettu ympäristö ohjelman tulosseminaari Finlandiatalo Korjausrakentaminen teeman tulosseminaari 27.1.2015 Tekesin Rakennettu ympäristö ohjelma 2009-2014 Tekes Innovaatiorahoituskeskus Ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin?

Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Miten markkinat vastaavat ryhmärakennuttamisen haasteisiin? Asuntomarkkinat 2012 26.1.2012 Juha Sarakorpi, Saraco D&M Oy 1 Miksi ryhmärakennuttamista halutaan? Ihmiset kaipaavat asunnonhankkijoina: Enemmän

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto

Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto & Plusenergia klinikka Tavoitteena hyvä energiatulevaisuus Suomelle Erkki Aalto Plusenergia klinikka 1. RAKLIn klinikat 2. Plusenergia klinikka RAKLIn klinikka Kokoaa parhaat toimijat, tiedot, ideat ja

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT

KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Smart Tampere

Smart Tampere Smart Tampere 06.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekes Innovaatiorahoituskeskus

Tekes Innovaatiorahoituskeskus Kerrostalojen korjaaminen hankintaklinikan aloitustilaisuus ja 1. työpaja 27.5. Uusia ratkaisuja ja toimintamalleja alueiden uudistamiseen Tekes Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat ohjelmapäällikkö

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Onnistutaan yhdessä. Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola

Onnistutaan yhdessä. Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola Onnistutaan yhdessä Lähiöstrategian työpaja Helsinki 10.2.2015 Aino Ukkola Kaupunkiseutu on innovaatioalusta (Urban Lab), jossa erilaisin ohjelmien (mm. 6Aika) tukemana kehitetään kaupunkia, asukkaiden,

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti

LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ. Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ ESTEETTÖMYYS - TYÖRYHMÄ Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus 04.11.2014 Lahti Esteettömyys on asumisen kehittämistä - seminaarisarja Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit

LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 1/7 LIITE 2: Jyväskylän Kankaan alueen palveluiden hallinta- ja toimintamallit 2/7 Sisällysluettelo Palveluiden hallinta- ja toimintamallit Aluepalveluyhtiö Jatkuva elinkaaren hallinta ja kehittäminen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit

Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Korjausrakentamisen liiketoimintamallit Tulevaisuuden senioriasuminen Loppuseminaari "Senioreiden hyvinvointi ja asumispalvelut" 30.3.2006 Taideteollinen korkeakoulu Markku Riihimäki VTT:n osaprojekti

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Smart Tampere Tero Blomqvist

Smart Tampere Tero Blomqvist Smart Tampere Tero Blomqvist 26.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin Projektin taustalla Tampereen strategisissa linjauksissa innovatiiviset hankinnat näkyneet pitkään

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

ELOISA Elävä esikaupunki Asuinalueiden kestävä elinkaari ja asumisratkaisut tulevaisuuden perustana

ELOISA Elävä esikaupunki Asuinalueiden kestävä elinkaari ja asumisratkaisut tulevaisuuden perustana ELOISA Elävä esikaupunki Asuinalueiden kestävä elinkaari ja asumisratkaisut tulevaisuuden perustana Tutkimushankkeiden yhteisseminaari 1.2.2012 Markku Norvasuo Aalto-yliopisto, Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna

Lisätiedot

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma Fiksu Kalasatama -hankkeessa rakennetaan kansainvälisesti kiinnostavaa yhteiskehitysalustaa, jonka avulla voidaan tukea uusien työpaikkojen

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012

Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Yhteiskunnallinen yritys tunnukset 02/2012 Suomalaisen Työn Liitto ry myönsi 11:lle yritykselle oikeuden käyttää yhteiskunnallinen yritys -nimikettä. Suomen Setlementtiliiton omistamat yritykset olivat

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot