Muuttuva asuminen. Tila-ohjelman tuloskatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muuttuva asuminen. Tila-ohjelman tuloskatsaus"

Transkriptio

1 Muuttuva asuminen Tila-ohjelman tuloskatsaus

2 Tila-ohjelma Tekesin Tila-ohjelma on edistänyt suomalaisten yritysten tiloihin liittyvää liiketoimintaa ja kansainvälistä kilpailukykyä. Ohjelmassa on kehitetty tiloihin liittyvää käyttäjäosaamista sekä tilojen elämyksellisyyttä. Tila-ohjelma on painottunut muuttuviin käyttäjätarpeisiin asumisen, työnteon, oppimisen, kaupan, hyvinvoinnin, viihteen ja teollisuuden tiloissa. Ohjelman aikana Tekes on rahoittanut lukuisia asumisen teemaan liittyviä yritysten kehitysprojekteja sekä yritysten innovaatiotoimintaa tukevia soveltavan tutkimuksen hankkeita. Tässä katsauksessa esitellään yhteensä 17 erilaista projektia tai projektikokonaisuutta, jotka on toteutettu tai alkaneet vuosina Tila-ohjelma päättyy vuoden 2012 lopussa, mutta Tekesin rahoitus ohjelman kohdetoimialoille jatkuu myös tulevina vuosina. Yhdeksi Tekesin strategian sisällölliseksi painopisteeksi on määritelty Älykäs rakennettu elinympäristö, jossa maamme yrityksillä ja tutkimuslaitoksilla on näköpiirissä merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Tekes kiittää projektikatsauksessa mukana olevia yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita yhteistyöstä katsauksen aikaansaamiseksi. Katsauksen kokoamisesta ovat vastanneet Tila-ohjelman koordinaattorit Maarit Vuorela ja Hanna Koskela Ramboll Management Consulting Oy:stä. Sisällys Kokonaisratkaisut Uusi rakennuskonsepti pienasuntojen toteutukseen Odotukset isännöintipalveluja kohtaan kasvavat Sisustusrakentamisen prosessit hallintaan Uutta tietoa elämänkaariasumisesta Elämänkaariasumisen liiketoimintamallit monimuotoistuvat Asumisratkaisu muuttuviin elämänvaiheisiin Toimintamalleja ryhmärakennuttamiseen Lähiympäristö Vähähiilisyydestä hiilettömyyteen Kaupunki-innovaatiot tukevat urbaania asumista LähioTrio elinvoimaista lähiötä rakentamassa LähiöTrio lähipalveluista uutta liiketoimintaa LähiöTrio esikaupungeille elinkaarikestävyyttä Yhteistoimintamalli lähiöiden radikaaliin kehittämiseen Aluekoordinaattori kokonaisvaltaisen lähiörakentamisen moottori Elämänkaari Kokonaisvaltainen hyvinvointikeskus ikääntyneille Senioriasumiseen uusia liiketoimintamalleja Tehostettua palveluasumista edistämässä Yksilöä arvostavia ratkaisuja senioriasumiseen Esteetöntä rakentamista estetiikkaa unohtamatta Viisaan ja yhteisöllisen asumisen jäljillä Yhteisöllinen kehittäminen linjaa tulevaisuuden asumista Tuote- ja myymäläkonseptilla helppoutta keittiökauppaan Tekesin julkaisu 11/2012

3 Asumisen tulevaisuus tehdään tässä ja nyt Asuminen on meitä jokaista lähellä, niin paikan, palveluiden ja kokemusten näkökulmista. Asuminen ei ole pelkkiä seiniä ja neliömetrejä, vaan laaja kokonaisuus, joka linkittyy elämiseen, työntekoon, viihtymiseen ja vapaa-aikaan. Jokaisella on mielipide asumisesta, oma tai lainattu, puolesta tai vastaan. Asumisen käsite ei ole yksiselitteinen. Rakentaja ja asukas puhuvat samasta, mutta kuitenkin eri asiasta. Rakentajalle asuminen on asuntorakentamista ja siihen liittyviä määräyksiä. Asukkaan näkökulma on laajempi, asumisen unelmista omaa elämäntapaa tukeviin ratkaisuihin. Myös jotain yhteistä löytyy: molemmat puhuvat rahasta ja kustannuksista ja nykyisin entistä enemmän myös energiatehokkuudesta. Uusi teknologia kiinnostaa molempia. Asumisessa on kolme tärkeää seikkaa: tulevaisuuden asukkaat, elämistä helpottavat kokonaisratkaisut ja nopeat kokeilut. Tulevaisuuden asukkaita on paljon ja he todennäköisesti ovat erilaisia kuin me nykyiset. Tulevaisuuden asukkaalla on kyky käyttää ja omaksua teknologiaa ja uusia palveluita. Ruoka tilataan ehkä kotiovelle, eikä sitä haeta autolla lähimarketista. Kotiin ostetaan palveluita ja tavarat lainataan netin vuokrausringistä. Tee-se-itse-asukkaita on aiempaa vähemmän ja avaimet käteen -palveluille on kysyntää. Tulevaisuus on aina askeleen edellä, mutta aavistuksen siitä voi löytää esimerkiksi opiskelija-asunnoista. Näissä asunnoissa asuu uusi sukupolvi, joka opettelee ensiaskeleita itsenäisen asumisen tiellä. Heillä on myös isot odotukset sähköisten ja muiden palvelujen toimivuudelle. Elämää helpottavat kokonaisratkaisut ovat erilaisia palveluita, joita asukas elämänkaarellaan tarvitsee. Kyse voi olla palvelujen sijainnista, helposta saatavuudesta ja palveluntarjoajan luotettavuudesta. Tulevaisuuden asukas ostaa kokonaisratkaisuja, joissa avaimet käteen sisältää, ei vain talon rungon, vaan koko paketin aina perustuksista asunnon sisustukseen, pihaan ja vuosihuoltoon asti. Samalla syntyy tilaa uusille toimijoille, jotka osaavat yhdistää useita erilaisia palveluita yhdelle luukulle. Vaikka maailma tuntuu muuttuvan kovin hitaasti, myös asumisen kentältä löytyy rohkeita ja nopeita kokeilijoita. Aina ei tarvitse rakentaa mittavaa projektia, vaan uusia ideoita voi testata nopeasti ja suhteellisen edullisesti. Jos ensimmäinen kokeilu ei onnistu, suunnitelmaa voidaan muokata ja kokeilu toteuttaa uudestaan. Tärkeää on kuitenkin se, ettei kokeiluja piiloteta laboratorioiden uumeniin, vaan mukaan otetaan aitoja asukkaita ja palvelujen käyttäjiä. Heiltä saa nopeasti palautetta, joka voi antaa ajatuksille ihan uuden suunnan. Helsingissä Johanna Kosonen-Karvo Tila-ohjelman päällikkö Tekes

4 Kokonaisratkaisut Uusi rakennuskonsepti pienasuntojen toteutukseen ArkOpen Oy on kehittänyt urbaanin rakennuskonseptin Galleriatalon. Konsepti vastaa pienasuntovaltaiseen kysyntään ja siihen voidaan luontevasti liittää asumispalveluja. Pienasuntojen kysyntä kasvaa. Niille tarvitaan rakennustyyppi, jossa yhteistilat ovat hyvin saavutettavissa ja asuminen on yhteisöllistä. Asemakaavoitus perustuu nykyisin pääsääntöisesti lamelli-, pistetai tornitaloihin, jotka ovat kerrostalon perustyyppejä. Lamellitaloissa on useita kytkettäviä porrashuoneyksiköitä, torni- tai pistetalossa porrashuone on keskellä ja asunnot sen ympärillä. Vallitsevan lamellitalon ominaisuudet soveltuvat huonosti pienasunnoille, joiden kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Lamellitalon runkosyvyys, portaan koko ja käytävämäisyys lisääntyvät, jolloin kustannustehokkuus ja asuntopohjat huononevat. Kaavoituksen valtatyypit eivät suosi eri asukasryhmien integroitumista, jolloin erikoistunut palvelutalojen rakentaminen yleistyy. Galleriatalo täydentää korttelirakennetta Hyödyt palvelutalon ja tavallisen asuntokohteen välimuodoksi. on helppo toteuttaa hyvin saavutettavissa olevia asumispalveluja. tehokkuus, asuntovalinnaisuus, saneerattavuus sekä energiatehokkuus ovat vallitsevia kerrostalon rakennustyyppejä parempia. Tulokset valmistuu Kalasatamaan asuntohotelleihin. Galleriatalossa muuntojoustavat asunnot ryhmitellään lasikatteisen kerrostaloaulan ympärille. Kantavat linjat ovat ulko- ja käytäväseinillä, joten asuntojen leveys ja kokovalikoima on vapaa. Rakennuksen pääsuunnan on oltava likimäärin pohjois-eteläsuuntainen, koska asuntoja aukeaa rungon molemmille puolille. Lievästi kolmiomainen muoto parantaa oleellisesti asuntojen valonsaantia. Yksi aurinkotunti lisää valonsaantia keskimäärin 30 prosenttia. Samalla taloudellisuus paranee, kun tilankäyttö tehostuu ja sijoitettavuus asuntokaavoihin paranee. Luonteva tapa käyttää Galleriataloa kaavoituksessa on sijoittaa niitä sinne tänne kaupunkirakenteeseen paikkoihin, joissa ilmansuunnat ja korttelirakenne ovat sopivia. Tällöin rakennustyypin ominaisuudet voidaan hyödyntää parhaiten sekä omassa talossa että asumispalveluina koko korttelin ja lähiympäristön asukkaille. Galleriatalon toteutus edellyttää kaavassa sopivan suuntauksen, pelastusyhteyden rakennuksen molemmin puolin sekä vallitseviin rakennustyyppeihin verrattuna noin kolmanneksen enemmän kerrosalaa. Nämä merkitsevät asemakaavan räätälöintitarvetta etukäteen tai kaavamuutosta. Galleriatalon palotekniikka on hyväksyttävissä, kun koko rakennus on varustettu automaattisella sammutuksella, poistuminen on kahteen portaaseen ja talosta on tehokas savunpoisto. 4

5 Kokonaisratkaisut Kuvan etualalla mallinnus Galleriatalosta SATOn kehityskortteliin Kalasataman pilottikohteessa. Galleriatalon periaate ja sovellus pilottikohteessa, joissa pitkän sivun pienasunnot ovat yhdistettävissä ja muuntojoustavia. ArkOpen ArkOpen Kustannus- ja energiatehokkuus saavutettavissa Galleriatalo on lähtökohdiltaan jonkin verran lamellitaloa energiatehokkaampi, mutta ulkovaipan pienempi määrä tarjoaa paremmat edellytykset kehittää energiataloutta edelleen. Galleriatalon kustannusrakenne poikkeaa selvästi lamellitalosta: asuntojen normaalilla keskikoolla se on hiukan lamellitaloa korkeampi, mutta tulee sitä edullisemmaksi mitä enemmän asuntojen keskikoko pienenee. Galleriatalon oleelliset kustannusedut liittyvät ulkovaipan taloudellisuuteen, porrashuoneiden ja hissien vähäiseen määrään sekä rungon sopivuuteen pienten asuntojen tuottamisessa. ArkOpenin kehityshankkeen pääyhteistyökumppanina toimi SATO Oyj, jolle Helsingin kaupunginhallitus varasi vuonna 2009 tontin Kalasataman Sörnäistenniemestä. 5

6 Kokonaisratkaisut Odotukset isännöintipalveluja kohtaan kasvavat Realco Oy on kehittänyt käyttäjälähtöisen isännöintituote Talo-ohjelman, joka tuo yhteen niin isännöintitoimiston, taloyhtiön hallituksen kuin taloyhtiön asukkaat ja osakkaat. Kyseessä on kokonaisvaltainen palvelu, jossa taloyhtiön juoksevasta hallinnosta huolehtimisen ohella tuetaan taloyhtiön omia tulevaisuuden kehityshankkeita. Tulevaisuuden asumiseen liittyvät tarpeet edellyttävät isännöitsijöiltä entistä laajempien kehityshankkeiden koordinointia ja toteutusta. Isännöintipalvelut käsittävät taloyhtiön talouden ja hallinnon hoitamiseen, rakennusten ja tilojen ylläpitoon sekä taloyhtiön kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Käytännössä jälkimmäiseen kokonaisuuteen ei riitä resursseja, vaan peruspalvelu kohdistuu taloushallintoon ja kiinteistöjen ylläpitoon. Isännöintipalvelut on suhteellisen nuori toimiala, jossa ammattimai- rikkovia ratkaisuja ei isännöintialalla ole juuri esiintynyt, vaikka niille olisi tarvetta. Hyödyt asiantuntijapalvelu voidaan kohdistaa yhdessä sovittuihin kohteisiin. kehittämisessä tulee kuulluksi. Tulokset taloyhtiön kehittämistä tulevaisuudessa. muutosten kuvaukset, imagon kuvauksen ja arvot sekä kehittämisen päälinjat. Uutta lisäarvoa koko toimijaketjulle Tulevaisuudessa isännöitsijältä odotetaan muun muassa entistä aktiivisempaa ja innostavampaa roolia taloyhtiön kehittämisideoiden edistämiseksi. Tähän tarpeeseen Realco on kehittänyt Talo-ohjelman, taloyhtiön pitkän aikavälin kehitystyökalun, jolla isännöintipalvelujen sisältöä linjataan taloyhtiökohtaisesti. Sen avulla kuvataan taloyhtiön kehittämisen suunta ja painopisteet. Taloyhtiöiden pitkän tähtäimen suunnitelmat keskittyvät kiinteistönhallintaan: parvekekunnostuksesta, katon korjaamisesta tai muis- ty sitä kysymystä, miten taloyhtiö voisi paremmin palvella asukkaitaan ja osakkaitaan. 6

7 Kokonaisratkaisut Talo-ohjelma avaa uudenlaisen vaikutusmahdollisuuden taloyhtiön asukkaille ja osakkeenomistajille. Tekes Talo-ohjelma määrittelee taloyhtiön tulevaisuuden suunnan Talo-ohjelmassa kunkin taloyhtiön strateginen tavoite määritellään sen omista, asukkaiden ja osakkeenomistajien linjaamista lähtökohdista. Näin toimenpiteistä tulee suunniteltuja, eivätkä kustannukset yllätä yhtiötä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi talon tekniikkaan tai kiinteistöön kohdistuva uudistus, korttelikohtainen kaavoitushanke, lapsiperheiden asumisen tukeminen tai energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Realco on toteuttanut tulevaisuuskyselyn 14 pääkaupunkiseudul- si ja tervetulleeksi välineeksi taloyhtiöiden johtamiseen. Asukkaille ja osakkeenomistajille tarjottuun vaikutusmahdollisuuteen on tarttunut positiivisen moni eli noin puolet potentiaalisista vastaajista, mikä kannustaa toimintatavan jatkamiseen. Valmis Talo-ohjelma on jo osassa pilottikohteissa käytössä. Taloyhtiön tulevaisuuden tahtotila saadaan selville asukkaille ja osakkeenomistajille toteutettavalla tulevaisuuskyselyllä, jossa kartoitetaan ne kehityskohteet, jotka vastaajat kokevat itselleen tärkeimmiksi. Kyselyssä vastaajia pyydetään nimeämään ne tekijät, jotka taloyhtiössä on hoidettu hyvin ja mitkä puolestaan pitäisi jatkossa hoitaa paremmin. Vastaukset voivat liittyä esimerkiksi asukkaiden yhteishenkeen, asumisen rauhallisuuteen ja turvallisuuteen, esteettömyyteen, taloyhtiön sisäiseen viestintään, pysäköinnin ja pihaliikenteen toimivuuteen tai ympäristöasioiden huomioimiseen arjessa. Tulevaisuuskyselyn pohjalta laaditaan yhtiökohtaiset raportit, jotka isännöitsijä käy läpi taloyhtiön hallituksen kanssa. Isännöintitoimisto laatii myös Talo-ohjelman suunnitelman, joka tuodaan hallituksen tuella yhtiökokouksen hyväksyttäväksi. 7

8 Kokonaisratkaisut Sisustusrakentamisen prosessit hallintaan Basso Building Systems Oy on kehittänyt menetelmän sisustusrakentamisen prosessin parempaan hallintaan. Tarkoituksena on minimoida rakentamisessa syntyvää hukkaa sekä parantaa sisustusrakentamisen laatua. Pientalorakentajat ja rakennuttajat kohtaavat rakennuspro- jektin aikana niin pieniä kuin suuria vastoinkäymisiä. Virheitä voi syntyä suunnittelussa, materiaalien hallinnassa ja asentamisessa, tavarantoimituksissa tai eri toimijoiden yhteistyön koordinoinnissa. Hyödyt rakentamisen eri vaiheissa on tehtävä. Tulokset kokonaisvaltaista palvelua, jota voidaan tarjota nyt kustannustehokkaammin, laadukkaammin ja lyhyemmällä aikajänteellä. hinnoilla, jolloin yllättäviä kustannuksia ja viivästyksiä ei synny. Rakennusprojekteissa on usein mukana pitkä alihankintaketju, jossa käsitys siitä, mitä on sovittu ja millä laadulla, vaihtelee suuresti. Rakennuttajasta saattaa tuntua, että kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta hankkeen sujuvasta etenemisestä. Viranomaisvalvonnan rooli rakentamisessa on keskeinen, mutta kääntöpuolena on rakentamiskustannuksien nousu. Rakennusprosessin hallintaan ei ole kiinnitetty huomiota, ja huono laatu ja suoranaiset virheet jäävät usein rakennuttajan vastuulle. Suomessa kivitalon rakentaminen kestää keskimäärin 1,5 2 vuotta. Vertailukohtana Euroopassa on muutamia palveluntarjoajia, jotka onnistuvat toteuttamaan saman kolmessa kuukaudessa. Aikaero selittyy kokonaisvaltaisella ja järjestelmällisellä toimintatavalla. Basson kehittämän sisustusrakentamisen prosessin konseptoinnin ansiosta kivitalon rakentaminen ja rakennuttaminen selkeytyy ja helpottuu. Menetelmän avulla sisustusrakentamisen eri vaiheet ja tehtävät, kuten kattojen, seinien tai lattioiden pinnoitukset, porrasratkaisut, säilytystilat tai kalusteasennukset onnistuvat ilman yllättäviä viivästyksiä ja kustannusten ylitystä. Hukka pientalorakentajan painajainen Suomessa ei ole aiemmin ollut tarjolla kokonaisvaltaista konseptia sisustusrakentamisen prosessin hallintaan. Rakentamisen prosessi on monimutkainen kokonaisuus, jossa eri työvaiheet etenevät toisiaan seuraten tai rinnakkain. Suunnittelutyön merkitys on prosessissa keskeinen ja tässä vaiheessa esiintyvät epätarkkuudet aiheuttavat ongelmia rakentamisen edetessä. Huono prosessin hallinta aiheuttaa kustannuksia. Ongelmat määritellään usein hukaksi, joka sisustusrakentamisessa aiheutuu eri työvaiheiden aiheuttamasta kitkasta tai materiaalia koskevasta hukasta. Rakentamishankkeissa syntyvä hukka on suuruusluokaltaan kansantaloudellisesti merkittävä. 8

9 Kokonaisratkaisut Bassotalon kehittämän sisustusrakentamisen prosessin konseptoinnin ansiosta kivitalon rakentaminen ja rakennuttaminen selkeytyy ja helpottuu. Basso Building Systems Kokonaisvaltainen prosessinhallinta ja vastuu Basson menetelmässä sisustusrakentamisen prosessin aikataulu puretaan osiin. Kaikille vaiheille määritellään keskeiset tehtävät ja aika-ikkunat. Tämä auttaa kuluttajaa hahmottamaan, mitä valintoja ja päätöksiä on missäkin vaiheessa tehtävä. Tietyn aikaikkunan sulkeuduttua vaiheen tehtäviin ja valintoihin ei voida enää palata ellei asiakas ole valmis aikataulun venymiseen. Kehitysprojektin myötä Bassotalon omaa alihankintaketjua on lyhennetty, mikä on edellyttänyt yrityksen henkilöstöresurssien lisäämistä. Hyvien käytäntöjen vakiointi on tuonut järjestelmällisyyttä myös yrityksen yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden toimintatapoihin. Kuluttaja-asiakkaan materiaalivalintoihin liittyvien päätöksenteon aikaikkunoiden oikea-aikaista hallintaa on kehitetty ottamalla huomioon vaiheiden yhteensopivuus. Basson kokemuksen mukaan sisustusrakentamisen päätösten aikataulutus on käännettävä päälaelleen. Virheet ja hukka vältetään tehokkaimmin tekemällä loppuvaiheen päätökset ensin. Basson menetelmä muuttaa sisustusrakentamisen perinteisiä toimintatapoja poistamalla esimerkiksi vakiintuneet ja ei-toimivat johtosuhteet työmaalla pitkine alihankintaketjuineen ja epäselvine urakkarajoineen. 9

10 Kokonaisratkaisut Uutta tietoa elämänkaariasumisesta Aalto-yliopiston tutkimusprojektin tavoitteena on tuottaa uutta tietoa elämänkaariasumisen toteutukseen liittyvistä vaatimuksista ympäristön, fyysisten tilojen sekä palvelujen näkökulmista. Kehitystyön keskiössä on löytää ne keinot, joiden avulla uusia elämänkaariasumista korostavia konsepteja voidaan kehittää. Elämänkaariasumisessa eri-ikäisten ja toimintavalmiuksiltaan erilaisten ihmisten tarpeet otetaan huomioon siten, että asukkaalla on edellytykset toimia ja asua samassa asuinympäristössä läpi elämänsä. Aalto-yliopiston tutkimusprojektissa tarkastellaan muun muassa kiinteistönomistajien ja asuinalueilla olevien toimijoiden roolia uusien elämänkaarikonseptien kehittämisessä. Asuinalueilla olevia toimijoita ovat esimerkiksi kaupat, kirjasto, liikunta- ja kulttuuripalveluja tarjoavat organisaatiot sekä muut palveluntarjoajat. Fyysisten tilojen näkökulmasta projektissa keskitytään asuinrakennukseen ja asuntoon kohdistuviin elämänkaariasumisesta aiheutuviin vaatimuksiin. Näitä vaatimuksia ovat muun muassa esteettömyys sekä muuntojoustavuus eli asunnon joustaminen elämäntilanteen mukaan. Asuinympäristön näkökulmasta on tavoitteena tunnistaa asuinympäristöön linkittyviä tekijöitä, jotka tukevat elämänkaariasumista. Yritykset jalostavat liiketoimintaa yhdessä Tavoitteet kehittämisessä keskitytään erityisesti esteettömyyteen, muuntojoustavuuteen sekä yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä tukeviin ratkaisuihin. tunnistamalla muuttoliikkeen taustalla oleva syyt ja kannustamalla ympäristöä elinkaariasumista tukeviin valintoihin. Elinkaariasumiseen liittyvien uusien palvelujen ja liiketoimintamallien kehittäminen tehdään yritysyhteistyössä. Tämä tarkoittaa, että projektissa mukana olevat yritykset paneutuvat yhdessä toistensa liiketoiminnan jalostamiseen. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat Rakennuttajatoimisto HTJ Oy, Suomen Asumisoikeus Oy, G4S, Vantaan kaupunki sekä Asuntosäätiö, joiden yhteisenä tavoitteena on asuinalueiden viihtyvyyden, asuntotyyppien sekä elämänkaariasumista tukevien palvelujen kehittäminen. 10

11 Kokonaisratkaisut Elämänkaariasumisen tutkiminen on haastavaa, sillä toisiinsa vaikuttavia tekijöitä on paljon. Tutkimusprojektissa elämänkaariasumista lähestytään viiden aihealueen kautta. Asuinympäristön laadun mittarit Aalto-yliopisto on hankkinut eväitä elämänkaariasumisen kehittämiseen kartoittamalla asuinympäristön laatutekijöitä. Tutkimuksessa on paneuduttu eri väestöryhmien (lapset, nuoret, nuoret aikuiset, lapsiperheet, lapsettomat aikuiset, ikääntyvät) asumiseen kohdistuviin tarpeisiin ja kulutustottumuksiin. Tuloksena on löydetty viisi elementtiä, joista asuinalueen laatu muodostuu. 1. Kontekstuaalisuus: alueen toimintamahdollisuudet, asuinympäristön terveellisyys ja siisteys, asuinalueeseen kiintyminen 2. Arkkitehtuuri ja suunnittelu: esteettinen miellyttävyys, alueen tiheys ja koko, liikenneyhteydet, viheralueet ja puistot, ulkoiset yhteydet 3. Asukasystävällisyys: lapsiystävällisyys 4. Sosiaalisuus: yksityisyys, sosiaalinen vuorovaikutus, suvaitsevaisuus 5. Toiminnallisuus: koulupalvelut, sosiaalipalvelut, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut, julkinen liikenne, kaupalliset palvelut 11

12 Kokonaisratkaisut Elämänkaariasumisen liiketoimintamallit monimuotoistuvat Rakennuttajatoimisto HTJ Oy kehittää uutta elämänkaariasumisen konseptia asuntokohteiden rakennuttamiseen ja erityisesti uudistuotantoon. Ihmisen elinkaaren aikana tapahtuvia muutoksia tarkastellaan asuntojen ja asuinrakennusten esteettömyyden, muuntojoustavuuden, yhteisöllisyyden sekä alueellisten palvelujen saatavuuden näkökulmasta. HTJ hyödyntää konseptinsa kehittämisessä Aalto-yliopiston Elämänkaariasumisen palvelullistuminen -tutkimusprojektin johtopäätöksiä. Kehitysprojektissa tarkastellaan, mitä elinkaariasuminen edellyttää rakennuttamisprosessilta. Erityisesti paneudutaan siihen vaiheeseen, jossa rakentamiseen liittyvät suunnitelmat ja toimintaohjeet laaditaan ja muutetaan yrityksen toimintamalleiksi käytännön toteutuksessa. Yhteistilat tuovat iäkkäille ihmisille lisää mahdollisuuksia asua kotona mahdollisimman pitkään. Konseptin käyttäjälähtöisyys varmistetaan ottamalla asukkaat mukaan suunnitteluun sekä hyödyntämällä Aalto-yliopiston tutkimusprojektissa esiin tulleet asumiskokemuksiin liittyvät huomiot. Kehitystyön myötä HTJ syventää osaamistaan asuntorakennuttamisessa, jossa se haluaa olla houkutteleva kumppani sekä yksityisille että julkisille kiinteistönomistajille. Joustavilla asuntoratkaisuilla taataan pitkäaikainen viihtyminen Elämänkaariasumisessa asuntoratkaisuja ei voida tyypitellä kaavamaisesti huoneluvun ja koon mukaan. Esimerkiksi yksiöt eivät ole asuntotyyppinä toivottuja, mutta ne tuovat mahdollisuuksia asumisen joustoon. Yksiö sivuasuntona soveltuu esimerkiksi opiskelunsa aloittavalle nuorelle, isovanhemmille tai lastenhoitajalle. Sivuasunto on joko yhdistettävissä varsinaiseen asuntoon tai erotettavissa sitä. Sisäänkäyntien määrä ja luonne vaikuttavat asuntojen yhdistettävyyteen ja mahdollisuuteen erottaa pieni asunto suuresta asunnosta. Elämänkaariasumisessa yhteistilojen merkitys on suuri. Yhteistilat voivat tarjota esimerkiksi säilytystilaa harrastustarvikkeille. Eläkeläisten ja vanhusten kohdalla yhteistilojen määrä ja laatu vaikuttavat kotona asumisen mahdollisuuteen ja pitkäaikaisuuteen. Vapaa-ajan lisääntyminen ja tietotekniikan kehitys puolestaan lisäävät työaikaisten yhteistilojen käyttöä. Nuorille perheille yhteistilat tuovat mahdollisuuden pienpäiväkotien sijoittamiseen. Samoin tilat ovat sovellettavissa dementiaa sairastavien vanhusten päivätoimintaa varten. Täten yhteistiloilta vaaditaan suurta joustavuutta ja monikäyttöisyyttä. 12

13 Kokonaisratkaisut Asumisratkaisu muuttuviin elämänvaiheisiin Suomen Asumisoikeus Oy kehittää asumisen palveluja asukkaan elämänkaarinäkökulmasta. Projektin tavoitteena on löytää keinoja uusien palvelujen kytkemiseksi asumiseen ja kehittää uusia, elämänkaariasumista tukevia palvelusisältöjä yrityksen nykyiseen asumiskonseptiin. Kehitysprojektissa parannetaan nykyisten palvelujen saavutettavuutta ja saatavuutta. Uusien palvelujen kehittäminen tehdään yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Kehitystyössä hyödynnetään Aalto-yliopiston Elämänkaariasumisen palvelullistuminen -tutkimusprojektin tuloksia. Kehitettävät ratkaisut kytkeytyvät pitkälti sähköisen asiakasrajapinnan uudistamiseen, joka vaatii niin teknistä kehittämistä, mutta ennen kaikkea palveluiden tuotteistamista ja vakiointia. Sähköisen asiakasrajapinnan kehittämisen avulla asiakas voi jo hyvin alustavassa vaiheessa asuntoa valittaessa rajata Asokodin tarjonnasta hänelle sopivimmat asunnot sekä rakentaa itselleen niin alueen kuin Asokotien palvelutarjonnasta itselleen sopivan palvelukokonaisuuden. Näin Asokodit voi tukea asukkaan asumista elämänkaaren aikana ja olla mukana asukkaan elämäntilanteen kehittymisessä. den, kysyntä kasvaa huomattavasti. Asokotien näkökulmasta palvelut ovat keino erottautua muista asumista tarjoavista yrityksistä ja tapa olla yhdessä asukkaan kanssa tiiviissä yhteistyösuhteessa. Uusien palvelumallien kehittäminen antaa Asokodeille mahdollisuuden uudistaa perinteisiä asumissektorin toimintamalleja ja laajentaa asumiskonseptinsa kykyä palvella asukkaita heidän erilaisissa tarpeissaan. Lisäksi projekti luo ja vahvistaa yrityksen toimintatapoja uusien palvelujen kehittämisessä ja palvelulähtöisessä asumisliiketoiminnassa. Näin helpotetaan asukkaan tekemää valintaa asuinpaikkansa suhteen sekä tuetaan elämänkaariasumista dynaamisen ja monipuolisen palveluvalikoiman avulla. Asuminen palvelulähtöisenä liiketoimintana lit, jolloin saadaan selville kohteiden soveltuvuus erilaisille asiakassegmenteille. Lisäksi projektissa laaditaan Asokotien palvelustrategia, jonka avulla määritetään mitkä palvelut tuotetaan kaikkiin kohteisiin ja mitkä palvelut ovat kohdekohtaisia sekä ketkä ovat keskeiset palveluntuottajat. Samalla määritetään myös Asokotien palveluvalikoima, joiden avulla asukas voi määrittää asunnon varustelun, sisustuksen ja palvelut. 13

14 Kokonaisratkaisut Toimintamalleja ryhmärakennuttamiseen Saraco D&M Oy kehittää uusia, kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja uudisasunnon hankkimiseksi. Kehittämisprojektin myötä yrityksellä on liiketoimintamalli ja tuotteistettu palveluprosessi uuden omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asunnon hankkimiseksi. Uudisasuntojen rakennuttamiseen kaivataan uudenlaisia toimintamalleja. Uudisasuntokauppa on keskittynyttä, eikä kohtuuhintaisia uudisasuntoja hallintamuodosta riippumatta tule markkinoille riittävästi. Asukkaat ja kunnat tarvitsevat uudenlaisia asuntorakennuttamisen palveluyrityksiä, jotka monipuolistavat tarjontaa ja lisäävät asuntorakentamisen kilpailua. Ryhmärakennuttaminen on vaihtoehto uuden omistusasunnon hankkimiseksi tavanomaisen asuntokaupan rinnalla. Ryhmärakennuttamisessa asukkaiden perustama asunto-osakeyhtiö rakennuttaa asunnot osakkaiden asunnoiksi. Rakennushankkeille tyypillisen monimutkaisuuden vuoksi ryhmärakennuttajat ja asunto-osakeyhtiöt tarvitsevat avukseen rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisia ja oikeudellista asiantuntemusta. Tavoitteet liiketoimintamalleja. voidaan tehdä entistä loppukäyttäjälähtöisempää ja kustannuksiltaan läpinäkyvää. Ryhmärakennuttamishankkeen prosessi 14

15 Kokonaisratkaisut Ryhmärakennuttanen kiinnostaa, mutta uudet toimintamallit askarruttavat. Ryhmärakennuttamisessa asunnon hankintakustannukset muodostuvat todellisten kustannusten perusteella, ei markkinahintaperusteisesti. Ryhmärakennuttamisessa hankkeen suunnittelua ohjataan asukaslähtöisesti. Ryhmärakennuttajat voivat muun muassa vaikuttaa rakennushankkeen elinkaari- ja ylläpitokustannuksiin jo suunnitteluvaiheessa. Saracon kehittämisprojektilla ryhmärakennuttamiseen luodaan monistettavissa olevat toimintamallit ja ohjeet. Toimintamallien täsmentymisen myötä ryhmärakennuttamiseen liittyviä epäluuloja voidaan poistaa ja hankkeiden toteutusedellytyksiä parantaa. Ryhmärakennuttaminen kiinnostaa ja askarruttaa Ryhmärakennuttamista kohtaan esiintyy yhä enemmän kiinnostusta, mutta uudet toimintamallit askarruttavat. Uudisasunnon kauppaa sääntelevä asuntokauppalaki ei nykyisellään ota huomioon ryhmärakennuttamista vaihtoehtoisena asunnon hankintatapana. Kuluttajien oikeuksien turvaamiseksi pelisääntöjen määrittelylle on kuitenkin selkeä tarve. 15

16 Lähiympäristö Vähähiilisyydestä hiilettömyyteen Sitran, SRV:n ja VVO Kodit Oy:n Low2No-yhteisprojekti on malliesimerkki hiilineutraalista kestävästä kehityksestä. Sen ideana on rakentaa Helsingin Jätkäsaareen Low2No-periaatetta noudattava kortteli, jossa yhdistyy asuminen ja yritystoiminta. VVO Kotien kehitysprojekti käsitti korttelin suunnitteluvaiheen. Low2No ( from low carbon to no carbon ) on suunnittelun ja rakentamisen toimintatapa, joka tukee kestävää rakennettua ympäristöä ja luo edellytyksiä ekologiselle kaupunkielämälle. Kehitysprojektissa tarkasteltiin vähähiilisyyden kautta asteittain hii- energiapihi ja hiiliniukka suunnittelu ja rakentaminen, johon sisältyi hiilidioksidipäästöjen ajantasainen seuranta sekä energian käytön jatkuva vähentäminen. Jätkäsaaren monikäyttökortteli näyttää mallia Hyödyt ja luo mahdollisuuksia ympäristöä säästäviin kulutustottumuksiin. Tulokset monikäyttöisen, asumista ja yritystoimintaa yhdistävän korttelin hallinnon ja toiminnan järjestämiseksi. elämäntapojen ja kulutuskäyttäytymisen kytkennöistä vähähiilisyyteen ja saatiin hyviä ideoita keskustamaisen kaupunkiasumisen kehittämiseen. Kehitysprojektissa luotu toimintamalli konkretisoituu Jätkäsaaressa sijaitsevassa monikäyttökorttelissa, joka tullaan rakentamaan Low- 2No-periaatetta noudattaen. SRV ja VVO rakennuttavat kortteliin noin 240 asuntoa sekä toimistotiloja. Asunnoista runsas puolet tulee olemaan omistusasuntoja, joista osa Hitas-rahoitteisia. Kortteliin on suunniteltu perinteisen ruokakaupan lisäksi lähiruokaa tarjoavia liikkeitä, yleistä saunaa ja ekopesulaa. Korttelin energiaratkaisu toteutetaan kaukolämpöjärjestelmää hyödyntäen. Ratkaisun osana on syntynyt yhteistyökuvio Helsingin Energian kanssa vihreän kaukolämpötuotteen lanseeraamiseksi markkinoille. Energiaratkaisuina tulevat olemaan korttelia varten kehitettävä kivihiiletön kaukolämpö päälämmitysratkaisuna, kaukojäähdytys tilojen jäähdytykseen ja aurinkosähkö osana korttelin sähköistystä. 16

17 Lähiympäristö Jätkäsaaren monikäyttökortteli rakennetaan Low2Noperiaatetta noudattaen. Helsingin kaupunki Helsingin Energia tuo korttelin lämmitykseen uuden kaukolämpötuotteen, jonka avulla nopeutetaan uusiutuvien ja biopolttoaineiden osuuden kasvattamista kaukolämmön tuotannossa. Kortteliin suunnitellaan myös älykäs energiaverkko ja lähes reaaliaikainen sähkön mittaus, joiden avulla optimoidaan lämmön ja sähkön käyttöä ja vähennetään päästöjä. Kortteli suunnitellaan siten, että päästään mahdollisimman lähelle vuonna 2021 voimaan tulevaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin nollaenergiatasoa. Taloudellisia haasteita ratkaistavana Rakentajat ja rakennuttajat ovat kiinnostuneita älykkäistä ratkaisuista muun muassa mahdollisuutena tehostaa rakennusten energiankulutusta ja saavuttaa rakennusmääräysten tiukentuvia vaatimuksia. Haasteena on kuitenkin löytää taloudellisesti kannattavia ratkaisuja Jätkäsaaren kohteeseen. tarkoitus rakentaa Jätkäsaaren kortteliin. Konseptin lähtökohtana on slow living -ajattelu ja tavoitteena on kehittää uusi malli pienehköille kerrostaloasunnoille. Low2No-projektilla on jo saatu paljon aikaan, mutta haasteeksi on noussut löytää kansainvälisen konsulttiryhmän ratkaisumalleista kustannustasoltaan hyväksyttävä suunnitelma, joka vastaisi suomalaisen asuntomarkkinan vakiintunutta laatutasoa sekä täyttäisi paikallisten rakentamismääräysten minimivaatimukset. den kehittämisosioiden toteutumiseen. Alkuperäinen arvio korttelin rakennusluvan hakemiselle (11/2010) siirtyy vuodelle Tähänastisten selvitysten perusteella suunnittelun lähtökohdaksi tulee ottaa huomattavasti hankekorttelia laajempi liiketoimintakokonaisuus, mikä myös edellyttää laajemman osallistujapohjan kytkemistä mukaan tarkemman suunnittelun käynnistyessä

18 Lähiympäristö Kaupunki-innovaatiot tukevat urbaania asumista CityInnoNets-projektissa tutkittiin arvoverkostojen muodostamista ja niiden hyödyntämistä kaupunki-innovaatioiden leviämisessä. Kaupunki-innovaatio voi liittyä asumiseen, liikkumiseen, palvelujen tarjontaan tai muihin arjen toimintoihin ja osallistumiseen. Kaupunki-innovaatio tarkoittaa laajasti käyttöönotettavaa kaupunkiympäristön uudistusta tai parannusta, joka edistää elämänlaatua ja rakennetun ympäristön kestävää kehitystä. Asumiseen liittyviä kaupunki-innovaatioita ovat esimerkiksi rintamamiestalot ja BES-elementtirakentaminen, joilla vastattiin omien aikakausiensa asuinrakentamisen haasteisiin. Kaupunki-innovaatioita ovat myös julkisen liikenteen reittiopaspalvelut sekä erilaiset ekologisen rakentamisen hankkeet. Kaupunki-innovaatioille on leimallista, että ne juurrutetaan yhteisiksi toimintatavoiksi alueellisesti käyttäjien, kuntien, asukkaiden, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Verkostomainen toimintatapa avaintekijänä Hyödyt nykyistä nopeampaa toteutusta sekä uusien käytäntöjen leviämistä tehokkaammin erilaisille alueille. CityInnoNets-projektissa oli mukana yrityksiä ja organisaatioita asumisen, rakentamisen, palvelujen ja liikenteen toimialoilta, joita olivat muun muassa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL), Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, S-Asunnot, Neapo, Seulo, Hoas, ARA ja Asuntosäätiö. Tutkimusprojektin keskiössä olivat skaalattavat kaupunki-innovaatiot, niiden toteutuksessa käytetyt arvoverkostot sekä näiden verkostojen johtaminen. Näitä teemoja tutkittiin projektiin osallistuneiden organisaatioiden yhteisen innovaatiopilotin avulla. Verkoston tavoitteena oli yhdistää voimansa Helsingissä suunnitteilla olevaan korttelitoteutukseen, missä asumiseen ja rakentamiseen Tulokset yhteiskunnallisella sekä verkosto- että yritystasolla. 18

19 Lähiympäristö CityInnoNets-projektin teoreettinen viitekehys (muokattu Rautvuori, 2010). Verkostojohtaminen Verkoston uudistaminen Resurssit Julkinen sektori Asukkaat/ käyttäjät Toimijat Kaupunkiinnovaatioverkostot Yritykset/ organisaatiot Toiminnot innovaatioiden leviäminen ja skaalautuvuus Arvonmuodostus liittyvät kaupunki-innovaatiot toteutetaan ottamalla huomioon erityisesti yhteisöllisyyden ja elinkaariasumisen edellytykset. asumisen rahoitusmuoto, uudenlainen kortteliasumisen arkkitehtuuri sekä yhteisöllisyyttä tukeva palvelualusta. kostoa, joka tukee korttelin yhteisöllisyyttä ja elinkaariasumista. Verkostomainen toimintatapa kaikille yhteiseksi työn konsepti. Tämä tarkoittaa katkeamatonta ja jatkuvaa palveluketjua syrjäytymisvaarassa oleville tai jopa jo syrjäytyneille vanhuk- ikääntyvä väestö, joille tuotetaan tarvittavia palveluja käyttäjälähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Arvoverkostossa näitä palveluja oli kehittämässä useita yleishyödyllisiä organisaatioita, kuten Hoiva Oy ja Helsinki Missio, julkisten ja yksityisten hyvinvointipalvelujen tarjoajia, kuten terveyskeskus ja sosiaalivirasto sekä muita toimijoita, jotka arjessa kohtaavat vanhusväestöä. Verkostoitumisen prosessista voidaan erottaa toiminnan kolme osaa: verkoston kehittäminen, innovaation kehittäminen ja skaalattavuuden mahdollistaminen. Näihin kolmeen osa-alueeseen kohdistuva arviointi mahdollistaa edistymisen seurannan ja lisää mahdollisuutta päästä tavoitteisiin. CityInnoNets-projektin avulla yritykset ovat saaneet toimintamallin verkostojohtamiseen. Kullekin hankkeeseen osallistuneelle organisaatiolle on toteutettu case-tutkimus, joka on liittynyt arvoverkostoihin, verkostojohtamiseen ja innovaation skaalattavuuteen. Esimerkiksi Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:lle toteutettiin Etsivä vanhustyö -casetutkimus, jossa luotiin etsivän ja yhteisöllisen vanhus- 19

20 Lähiympäristö LähioTrio elinvoimaista lähiötä rakentamassa Tulevaisuuden elinvoimaiset lähiöt (ELÄVÄ) -tutkimusprojektin tavoitteena on luoda elinvoimaisen lähiön kehityskonsepti, joka ottaa huomioon asukkaiden, kiinteistöjen omistajien, rakennusliikkeiden, palveluiden tarjoajien sekä kaupan alan toimijoiden arvonäkökulmat. Kehitysprojekti vastaa tulevaisuuden asumisen sekä alan toimintalogiikan kehittämisen haasteisiin. Lähiökehityshankkeiden käynnistäminen takkuaa. Korjaus- ja täydennysrakentamisessa on vallalla pysähtyneisyyden tila. Tämä pätee niin käyttäjiin, omistajiin, rakentajiin kuin kaavoittajiin. Tavoitteet kehittämiseen. lähiöiden elinvoiman tukemiseen. sidosryhmien, kuten kaupunkisuunnittelijoiden, palveluntuottajien ja rakennusliikkeiden välille. tysstrategioita sekä arvioidaan niitä ympäristö- ja arvovaikutusten näkökulmista. Tavoitteena on innovoida uusia palvelu- ja liiketoimintamalleja lähiöiden elinvoiman tukemiseksi. Niissä otetaan huomioon muun muassa erilaisia alueimagoon ja joukkoliikenneyhteyksiin liittyviä tekijöitä, jotka tuovat asukkaalle lisäarvoa. teknillinen yliopisto. Yhteistyökumppaneina ovat Härkämäkiseura ry, Kesko Oyj, Skanska Oy ja Helsingin, Turun ja Tampereen kaupungit. kä tekee niihin kohdistuvan uudistamistarpeen ilmeiseksi. Lähiöiden houkuttavuutta asuinalueina voidaan kehittää palveluratkaisuilla, joiden suunnittelusta vastaavat niin käyttäjät, palveluntarjoajat kuin suunnittelijat yhdessä. Nykyiset lähiöt voivat toimia viihtyisinä asuinpaikkoina, ympäristön kannalta kestävinä kaupunkialueina sekä taloudellisesti kannattavina liiketoiminta-alustoina. Lähiöiden haasteena on niiden kehityshankkeiden käynnistämiseen liittyvien vaiheiden sekavuus. Lähiössä yksittäisellä tilaajalla, kuten kiinteistön omistajalla, on harvoin resursseja suurimittakaavaiseen tai kokonaisvaltaiseen korjausprojektiin. Rakennusliikkeiden on haasteellista löytää kannattavaa liiketoimintamallia, mikäli toteutus perustuu yksittäisiin pieniin osaprojekteihin. Sirpaleinen, ennalta arvaamaton lähiökehitys vaikeuttaa kaupunkien kaavoitusta sekä palvelusuunnittelua. Asukkaan näkökulmasta korjaustoimenpiteet ovat kalliita ja takuita lähiöiden paremmasta tulevaisuudesta esimerkiksi palvelutarjonnan suhteen ei ole. Kun lähiöitä ei uudisteta, niiden houkuttelevuus laskee ja hintalappu uudistamiselle kasvaa, mikä saattaa puolestaan johtaa negatiiviseen taantumisen kierteeseen. 20

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes

Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta. Tekes YM Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari Tekes ja ikääntyvään väestöön liittyvä asumisen kehittämistoiminta 27.9.2013 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen Huippuostajat ja Rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin

HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti. Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin HANKI Innovatiivisten hankintojen johtaminen -projekti Tampereen tiekartta innovatiivisiin hankintoihin Projektin taustalla Tampereen strategisissa linjauksissa innovatiiviset hankinnat näkyneet pitkään

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun

Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus

Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Ote pöytäkirjasta. Hallitus Etelä-Karjalan sosiaali - ja terveydenhuollon kuntayhtymä Ote pöytäkirjasta 2 1. 01. 2016 Hallitus 8 13.01.2016 Seniori - ja yhteisöasumisen uusien mallien kehittäminen Etelä -Karjalan alueella 20/00.04.01.00/2016

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä Tyrnäväläisten rohkeus ja ennakkoluulottomuus sekä ylpeys asuinympäristöstään ja juuristaan. Ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja maisema

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11. Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus 1.2.2012 Kansallissali, Helsinki Serve-ohjelman koordinaattori Heli Paavola Manager, Ramboll Management

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa

Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa KIRA-foorumin media-aamiainen 6.9.2012 Ikäihmisten asuminen nyt ja tulevaisuudessa Kirsti Pesola, tekn.lis., arkkitehti SAFA projektipäällikkö, KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto, Malmin kauppatie

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto. LähiöOppi TTY Arkkitehtuurin laitos Korjausrakentamisen tutkimusryhmä

Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto. LähiöOppi TTY Arkkitehtuurin laitos Korjausrakentamisen tutkimusryhmä Lähiökehittämisen oppimateriaalituotanto LähiöOppi 1.9.2013 30.6.2015 TTY Arkkitehtuurin laitos Korjausrakentamisen tutkimusryhmä + Rakenteiden elinkaaritekniikan tutkimusryhmä Satu Huuhka arkkitehti SAFA,

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma

Tulevaisuuden Kaukovainio. Asuinalueiden kehittämisohjelma Tulevaisuuden Kaukovainio Asuinalueiden kehittämisohjelma 2013-15 Mervi Uusimäki 28.5.2013 KAUKOVAINIO 3 km keskustasta Rakennettu v. 1965-1975 4700 asukasta Kaukovainio kehittämisalueena Kaukovainion

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa?

Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? Miksi hallitustyöskentelyyn pitää ja kannattaa panostaa? - Hallitus on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja sen valmistelijana - Hallitukselta odotetaan hyviä ja oikeudenmukaisia ratkaisuja - Hallitukselta

Lisätiedot

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille -tilaisuus Tekes 7.11.2016 ARA Yhdyskuntia uudistamassa Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi 7.11.201612.10.2007 Tekijän nimi ARAn Yhdyskuntien uudistaminen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle

Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Kansainvälisen tutkimuksen anti Suomen kaukolämpöalan kehittämiselle Leena Sivill, TkT, Head of Business Consulting Kaukolämpöpäivät, Mikkeli 25.8.2016 1 Sisältö 1. Tärkeimmät tutkimusohjelmat 2. Tutkimusten

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy

Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy Älykkäämpiä kaupunkeja perusparantamalla, EU-GUGLE ja TARMO+ Ilari Rautanen Tampereen kaupunki ja Ekokumppanit oy EU-GUGLE European Cities Serving as Green Urban Gates Towards Leadership in Sustainable

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot