1 ledote. Vuoden 1998 toiminta. Sisällys. Euroopan investointipankki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 ledote. Vuoden 1998 toiminta. Sisällys. Euroopan investointipankki"

Transkriptio

1 I Euroopan investointipankki 1 ledote Ν:ο 100 ISSN Sisällys Vuoden toiminta Tärkeimmät avainluvut Vuoden toiminta EIP ralioittaa Euroopan nykyaikaistamista ja suuntaa kurssin koliti uutta vuosituhatta Varainhankinta Luotonanto EU-maissa 4 Luotonanto hakijamaissa Luotonanto muissa Pääoman korotus Hankeluettelo, EU Hankeluettelo, hakijamaissa Euroopan investointipankki vahvisti keskeistä asemaansa Euroopan unionin laitoksena Euroopan kurssin suuntaamiseksi kohti uuden vuosituhannen alkua. Päätavoitteena EIP:n 30 miljardin euron arvoisessa varainhankinnassa ja luotonannossa kuluneen vuoden aikana oli euron käyttöönoton valmistelu ja Euroopan nykyaikaistamista, kasvua ja seuraavaa laajentumista edistävien pääomainvestointien tukeminen. Taloudellinen perusta pankin toiminnan jatkumiselle ensi vuosituhannelle taattiin korottamalla pankin pääomaa 100 miljardiin euroon 1. tammikuuta Euroa tukevaan strategiaansa liittyen EIP käytti pääomamarkkinoilla asemaansa maailman suurimpana kansainvälisenä lainojen ottajana edistämään euron menestyksekästä käyttöönottoa luomalla hyvin monipuolisen massan uuden valuutan määräisiä joukkovelkakirjoja. Se laski liikkeeseen koko euron tuottokäyrän kattavia euromääräisiä ja eurosidonnaisia joukkovelkakirjoja, yhteensä 15 miljardin euron arvosta. Niihin sisältyi euromääräinen globaali joukkolaina, joka myytiin samanai- Hankeluetteo, muissa maissa EIP:n uusi "Jo vk.si.stään pankin vuoden I')98 toiminnan monipuolisuus ja määrä korostavat avaina.scmaammc taloudellisen ja.sosiaaliscn hyvinvoinnin edi.stäjänä Euroopan unionin nykyi.si.s.sä jä.scnmaissa ja myö.s huomispäivän laajentunecs.sa unioni.s.sa. Kurosuuntaisella varainhankinnalla vaikutimmc Emun menestyk.sekkää.seen käynnistämiseen vuoden lopu.s.sa. Vaikutimme myö.s Amsterdamin toimintaohjelman kohteena olevien operaatioiden kehitykseen järjestämällä riskipääomaa picnyrityksillc ja rahoittamalla henkiscn pääoman hankkeita, mikä edisti osaltaan merkittävästi Eurooppaneuvoston kasvu- ja työilisyysaloitteen ylläpitämistä. Pankki lisäsi huomattavasti tukeaan unionm ulkopuolisiin investointeihin, mikä edesauttaa Keski- ja ltä-l-,uroopan jäsenehdokasmaiden sekä Kyproksen valmistautumista unionin jäsenyyteen. jäsenvaltiot antoivat konkreettisen tuniuistuksensa EIP:n tärkeälle roolille hyväksyessään yksimielisesti pankin merkityn pääoman korotuksen, mikä luo vahvan jalustan toiminnan jatkaniisellc uudella vuosituhannella." Sir Brian Unwin, hallintoneuvoston puheenjohtaja ja είρ.η pääjohtaja Sir Brian Unwin esitti vuoden tulokset

2 Tärkeimmät avainluvut Luotonanto oli yhteensä 29,5 miljartlia euroa (+13%). Siitä 25 miljardia euroa suuntautui EU-maihin. Varainhankinta oli lähes 31 miljardia euroa (κίο%) pääomamarkkinoilta 20 eri valuuttana. Euron tuloa ennakoiva straiegia: puout varainhankiniiasta tehtiin euromääräisillä ja eurosidonnai.s 111 joukkovelkakirjoilla, joiden yhteenlaskettu summa oli 15 miljardia. uroa. Pankki toteutti kaikkien aikojen ensimmäisen, suuruudeltaan 5 miljardin euron globaalin yritystodistiisoh jelman. Marraskuussa käynnistetty kasvua ja työllis\yttä tukeva Amsterdamin toimintaohjelma (ASAP) toteuteiiiin ripeässa tahdissa: miljoonaa euroa hyväksyttiin oman pääom.in tai sita vastaavan pääoman rahoitukseen voimakkaasti kasvaville innovatiivisille pienille ja keskisuurille yritvksillc, jotka pystvvät luomaan kasvupotentiaalia työllisyyteen. Rahoitus tehtiin kaikissn l:u-maissa erityisten välittäjiksi vaiittujen lairosten kautta. - 3 miljardia euroa hyväksyttiin heiikisille aloille, koulutus- ja terveydenhuoltotoimintaan, jotka ovai työvoimavaltaisia aloja - 3,8 miljardia euroa hyväksyttiin kaupunkialueiden uudistamishankkeisiin. Tuettiin edelleen voimakkaasti PK yrityksiä: 1,4 miljardia euroa perinteisistä globaalilainajärjestelyistä )'liteistoimmnassa välittäjäpankkien kanssa. Lainat hyödyttivät arviolta PK-\ rit)'stä. Yhteensä 8,2 miljardin euron lainat.illekirjoiu-iiiin unionin rajojen sisäpuolella liikenteen, televiestinnän ja energian Euroopan laajuisiin verkostoihin (TEN). Siitä televiestinnän osuus oli 3,4 miljardia euroa. Lisäksi 1,5 miljardia euroa osoitettiin Keski- ja liä-euroopan kumppanuusmaat unioniin yhdistäviin hankkeisiin. TEN-verkkohankkeisiin ja niihin liittyviin infrastruktuuriprojekteiliin hyväksytyt lainat vuodesta 1993 ovat yhteensä 56 miljardia euroa. Luotonanto muita heikommin kehittyneille alueille kasvoi edelleen yhteensä 17 miljardiin euroon, mikä on 72% kokonaisrahoituksesta Euroopan unionissa. Luotonanto nousi rajusti ( + 60%) 2,4 mil).iidiin euroon l',u;n jäsenyyttä hakevissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa sekä Kyproksella. Kasvua vauhditti uuden jäsenyyteen valmistavan lahoirusjärjestelmän käyttöönotto. Luotonanto kaksinkertaistui AKT-maissa ja Etelä Afrikan tasavallassa 700 miljoonaan euroon. Pankin pääomaa koretettiin merkittävästi (yli 60 %) sataan miljardiin euroon 1. tammikuuta Luotonannon enimmäismäärä nousi samalla 250 miljardiin euroon. kaisesti Euroopan, Amerikan ja Aasian markkinoille sekä kaikkien aikojen ensimmäinen puhdas euro-joukkolaina. Tänä vuonna pankki on aloittanut asianomaisen velkakantansa muuntamisen euroiksi. Näillä toimilla pankin eurovelan määrä vuoden 1999 puoliväliin mennessä nousee yli 50 miljardiin euroon. Euroalueen suurimpana ei-valtiollisena lainojen ottajana EIP odottaa nostavansa varoja 30 miljardin euron edestä, josta noin 60 prosenttia todennäköisesti euroina. Valtaosa EIP:n pääomamarkkinaoperaatioilla kerätyistä varoista käytettiin rahoittamaan terveelle pohjalle tehtäviä investointeja, joilla pyritään edistämään Euroopan unionin nykyaikaistamista ja taloudellista kasvua sekä luomaan perusta Emun onnistumiselle. Pankin omassa Amsterdamin toimintaohjelmassa paino oll erityisesti Euroopan riskipääomamarkkinoiden vahvistamisessa tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joiden varasse on pitkälti Euroopan taloudellinen kasvu ja työllisyys. Marraskuusta lähtien EIP on hyväksynyt huomattavat 560 miljoonaa euroa nopeasti kasvaville pienyrityksille sekä oman pääoman että sita vastaavan pääoman vahvistamiseen. Tämä tuli 2,4 miljardin euron perinteisten lainojen lisäksi, jotka käytettiin pienten tai keskisuurten yritysten investointeihin ja järjestettiin kaikissa EU-maissa toimivien yhteistyökumppanipankkien kautta. Marraskuusta lähtien, edelleen ASAPohjelman puitteissa, EIP on hyväksynyt 3 miljardia euroa Euroopan henkisen pääoman.sv/7/ 2 I EIP TIEDOTE I-I999

3 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Vuoden toiminta uusiin investointeihin terveydenhuollon ja koulutuksen alueilla sekä 3,8 miljardia euroa 40;een kaupunkialueiden uudistamis- ja kunnostusprojektiin sekä muihin ympäristöhankkeisiin. Euroopan unionin ulkopuolella EIP vahvisti tukeaan EU:n apu- ja yhteistyöpolitiikalle unioniin kuulumattomien maiden kanssa. Erityisesti pankki järjesti lähes 2,4 miljardin euron arvosta lainoja Keski- ja Itä-Euroopan tulevissa jäsenmaissa sekä Kyproksella. Tällä lainasummalla, jota tammikuussa käyttöönotettu EU:n jäsenyyteen valmistava järjestelmä kasvatti, EIP oli tämän alueen suurin yksittäinen kansainvälisen lainarahan lähde. Varainhankinta Eurostrategia EIP:n vahva suoritus kansainvälisillä pääomamarkkinoilla keskittyi pankin ennakoivaan eurostrategiaan, jonka tavoitteena oli likvidien ja hyvin monipuolisten euron markkinoiden luominen ripeästi jo ennen Emun käynnistymistä. Tällä vahvistettiin vuonna aloitettua toimintalinjaa, jonka mukaisesti pankki laskee liikkeeseen euromääräisiä ja eurosidonnaisia joukkovelkakirjoja, jotta markkinat pystyvät luomaan euron tulevan tuottokäyrän. Uusien emissioiden jakautuminen hnnen swapeja: EUR DEM ITL ESP FRF PTE FIM LUF Euro valuutat 15,2% 9,2% 13,3% 1,2% 2,2% 0,2% 0,0% 0,2% (nu/j. euroii) Swapien jälkeen: ,4% 14,7% 13,3% 3,6% 2,7% 1,3% 0,4% 0,0% yliteen,sä ,4% ,4% GBP ,6% ,1% GRD SEK DKK ,8% 0,4% 0,0% 25^ ,8% 0,4% 0,1% Pre-in -val yhteensä uutat ,9% ,4% Pankki laski liikkeeseen sarjan euromääräisiä ja eurosidonnaisia emissioita, vastaarvoltaan 15 miljardia euroa. Käytetyt valuutat olivat euroalueen (EU-11) valuutat DEM, FRF, ITL, ESP ja PTE sekä "prein" -valuutat GBP ja GRD. Kun nämä toimet lisätään vuonna liikkeeseen laskettuihin yhteensä 6 miljardin euron eurosidonnaisiin joukkolainoihin, saadaan eurosidonnaisten emissioiden yhteenlasketuksi määräksl 21 miljardia euroa ja niiden maturiteetit ovat 5:n ja 30 vuoden välillä. Muita kuluneen vuoden varainhankinnan tärkeitä tapahtumia oli helmikuussa liikkeeseen laskettu 2 miljardin euron suuruinen EIP:n ensimmäinen euromääräinen globaali joukkolaina, joka myytiin sijoittajille samanaikaisesti Euroopan, Amerikan ja Aasian markkinoilla. Toinen merkkitapahtuma oli joulukuussa tuotu ensimmäinen puhdas euro-joukkolaina kautta EU yhteensä USD NOK ZAR HUF CZK TWD CAD HKD JYP EEK Muut vhteensä 'Ì ,3% 29,0% 0,2% 1,1% 0,1% 0,2% 0,5% 0,2% 0,2% 0,1% 0,0% 31,7% 100% ,7% 20,8% 0,2% 0,1% 0,1% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% 21,3% 100% EIP TIEDOTE I-I999 1 Sivu 3

4 aikojen, suuruudeltaan 1 miijardi euroa, jonka maksupäivä oli 7. tammikuuta Laina oli ensimmäinen kiinteätuottoinen joukkovelkakirja, jossa kaikki maksut oli suoritettava euroina. Pankki laski liikkeeseen aivan ensimmäisen 5 miljardin euron globaalin yritystodistusohjelman korvaamaan kaikki seuraavissa valuutoissa olevat pankin yritystodistusohjelmat: ECU, GBP, ITL, NLG, ja USD. Samalla siila on tilaisuus tavoittaa mahdollisimman laajaiti pankin sijoittajakunta. Lainojen muunto-olijelma EIP:n ennakoivan eurostrategian tavoitteena on liikkeessä olevan euromääräisen velan kriittisen massan luominen. Tässä tarkoituksessa pankki on toteuttanut 1. tammikuuta 1999 lukien ohjelmaa, jolla sen nykyinen 11 eurovaluutassa oleva veika muunnetaan euromääräiseksi. Ecu-velka muuntui automaattisesti euromääräiseksi. Pankki myös muuntaa oman eurosidonnaisen veikakantansa euroiksi kuluvan vuoden kolmena ensimmäisenä muuntopäivänä. Kesäkuussa pankki käynnisti lainojen muuntoohjelman, jolla sen jvk-haltijoüla on aika ajoin mahdollisuus vaihtaa 11:nä EU-valuuttana olevat joukkovelkakirjat euromääräisiksi tai eurosidonnaisiksi velkakirjoiksi. Näillä toimilla pankin eurovelan määrä vuoden 1999 puoliväliin mennessä nousee yh 'SO miljardiin euroon. Se taas tarkoittaa, että päästään tavoitteena olevaan kyllin suureen maärään liikkeessä olevia eurolainoja. Tukea Keski-ja Itä-Euroopan uusille pääomamarkkinoille ElP on voirnistanut läsnäoloaan alueen pääomamarkkinoilla hiskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja euromarkkinoilla Tsekin kruunuissa, Viron kruunuissa ja Saksan markkaan sidotussa synteettisessä Puolan zlotyssa. Toiminnan tavoitteena on kanavoida ulko- ja kotimaisia säästövaroja paikallisiin tuotannollisiin investointihankkeisiin ja rohkaista kohdemaiden pääomamarkkinoiden kasvua ja kansainvälistymistä. Pankki on myös myynyt ensimmäiset AAA-luokitetut joukkovelkakirjansa Unkarin kotimaisille markkinoille Unkarin forinttimääräisellä velkaemissio-ohjelmalla, jonka suuruus on 20 miljardia forinttia (n. 100 milj. euroa). Suunnitelmissa on myös vastaavien ohjelmien käynnistäminen muiden jäsenyyttä hakevien maiden markkinoilla. Menneisyydessä EIP on näytellyt samanlaista osaa kotimaisten pääomamarkkinoiden kehittämisessä unionin uusissa jäsenvaltioissa, mm. Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa. Luotonanto EU-rnaissa Pienten ja l<esl<ì5uurten yritysten järjestelmä tarjoaa nopeasti kasvaville ja korkeateknologisille yrityksille riskipääomata Liiinanantd Euroopan unionin alueella oh 25 miljardia euroa. Sen myötä vuonna otettiin vilkkaasti käyttöön uusia ratkaisuja, jotka hyödyttivät kasvua, työllisyyttä ja henkistä pääomaa edistäviä hankkeita. Samanaikaisesti pankki piti yllä korkeaa luotonantovolyymiä omilla "perinteisillä" ydintoimialoillaan, millä edistettiin EU:n tavoitteita alueellisen kehittämisen ollessa edelleen tärkein tehtävä. Amsterdamin toimintaohjelma (ASAP) Marraskuussa käynnistetty ohjelma oli pankin vastaus Amsterdamin huippukokouksen kesäkuussa antamaan päätöslauselmaan kasvusta ja työllisyydestä, ja se on muodostunut pankin keskeiseksi tehtäväksi. Ohjelman kolme ulottuvuutta ovat: erityinen PK-ohjelma riskipääoma- SlPli 4 I EIP TIEDOTE I-I999

5 EUROOPAN INVF.STOINTIP.AXKKI Vuoden toiminta sijoituksiin innovatiivisiin PKyrityksiin, joilla on kasvupotentiaalia ja kyky luoda työpaikkoja; luotonanto henkiseen pääomaan koulutuksen ja terveydenhuollon alueille sekä kaupunkialueiden uudistamiseen; ja vielä Euroopan laajuisille verkoille (TEN-verkot) ja ympäristön alalie myönnettävän rahoituksen lisääminen. Pienet ja l<esl<isuuret yrityl<set PK-yritykset ovat ElP-rahoituksen avainkohteita, joita rahoitetaan sekä perinteisillä globaalilainajärjestelyillä että ASAP-ohjelman PK-ohjelman kautta. Marraskuusta lähtien EIP on hyväksynyt 560 miljoonaa euroa 23 oman pääoman tai sita vastaavan pääoman operaatiota 13:ssä jäsenmaissa. Tämä sisälsi myös Euroopan teknologian raheitusjärjestelmän (ETF). Se on uusi 125 miljoonan euron suuruinen pääomasijoitusrahastoja tukeva instrumentti, jota hallinnoi pankin sisarorganisaatio Euroopan investointirahasto (EIR). ETF:n puitteissa on toistaiseksi hyväksytty 16 järjestelyä 62 miljoonan euron arvosta. EIP ja EIR toimivat yhteistyössä erityislaitosten kanssa koko unionin alueella katalysaattorina antamaan lisää vauhtia unionin riskipääomamarkkinoille. Rahoitusohjelmasta voidaan tehdä riskinjakojärjestelyitä 1 miljardiin euroon asti, mikä summa on erotettu tähän tarkoitukseen EIP:n voittovaroista. PK-yritysten edistämiseen giobaalilainoista myönnetyt lainat vuonna nousivat yli 2,4 miljardiin euroon käsittäen PK-yritystä. Koulutus, terveydenhuolto ja kaupunkialueiden uudistaminen ASAP-ohjelman puitteissa pankki on alkanut toimia ensimmäisen kerran koulutuksen ja terveydenhuollon alueilla. Se on toistaiseksi marraskuusta lähtien hyväksynyt 3 miljardia euroa 24:ään näiden alojen järjestelyyn. Myös pienempimuotoiset hankkeet ovat saaneet osansa ohjelmasta tällaisiin hankkeisiin varatuista globaalilainoista Alankomaissa, Belgiassa, Ranskassa, Tanskassa ja myös Suomessa. Kaupunkialueiden uudistamisprojektit saivat 2,5 miljardia euroa ja muut ympäristöhankkeet 1,3 miljardia euroa. Alueellinen kehittäminen Pankki lisäsi lainanantoaan tuetuille alueille myöntämällä 17 miljardin euron lainat - mikä on 72 % kokonaislainanannosta unionin alueella - pitäen kiinni ensisijaisesta tehtävästään tukea unionin tasapainoista sosiaalista ja taloudellista yhdentymistä. EIP:n lainat osaltaan edistivät keskimäärin 5 %:lla uusia pääomasijoituksia EU:n alueella. Määrät koheesiomaissa Kreikassa, Espanjassa ja Portugalissa olivat selvästi korkeampia nousten kokonaisuudessaan 9 %:iin. Euroopan laajuiset verkot EIP oli edelleen liikenteen, televiestinnän ja energian siirron Euroopan laajuisten verkkojen johtava rahoittaja. Se lainasi 8,2 miljardia euroa unionin alueelle TEN-hankkeisiin ja toiset 1,5 Koulutus jai terveys Teollisuus, maatalou Teletoiminta Euroopan liikenne- ja viestintäinfrastruktuurit 8,9 miljardia Kaupunkisuunnittelu IVesihuolto ja sekalaiset Energiahuolto ja energian järkevä käyttö Pienet ja keskisuuret yritykset kehitysalueiden ulkopuolella Kaupunkisuünnittelu Lento-ja meriliikenne ergia Liikenne ja viestintä Erityishankkeet Rautatiet Maantiet ja moottoritiet IVesien suojelu ja vesihuolto Jätehuolto Ornat energiavarat Suuret yritykset Pienet ja keskisuuret lyritykset kehitysalueilla Alueellinen kehittäminen 76,6 miljardia Ympäristö ja elämänlaatu 6,2 miljardia Enerold 2,1 miljardia Yritysten kilpailukyky 3,6 miljardia EIP TIEDOTE I-I999 I Sil'U 5

6 miljardia euroa yhteyksiin Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaiden kanssa. Lainat televiestintäverkoille (sekä matkapuhelin- että perinteiset verkot) kasvoivat kuluneena vuonna 3,4 miljardiin euroon. Liikenneprojekteihin käytettiin 4,4 miljardia euroa, mukaan lukien 1 miijardi euroa ensisijaisiin TEN-hankkeisiin (ks. alempana) ja energiaverkkoihin 400 miljoonaa euroa, joista neljännes ensisijaisiin TENhankkeisiin. Vuodesta 1993 Euroopan laajuisille verkoille ja niihin liittyville hankkeille hyväksyttyjen ElP-lainojen yhteenlaskettu summa on 56 miljardia euroa, josta EU:n rajojen sisäpuolelle 50 miljardia euroa. Se merkitsee yhteensä yli 160 miljardin euron kokonaisinvestointeja. Lainapäätökset joulukuun Essenin Eurooppa-neuvoston määritelmän mukaisille ensisijaisille liikenteen ja energiansiirron TEN-hankkeet olivat 12 miljardia euroa yhdeksälle 14:stä liikenteen hankkeesta ja 2,5 miljardia euroa seitsemälle kymmenestä energiiaohjelmasta. Tarnän ohella Keski- ja Itä- Euroopan hakijamaille ensisijaisten hikennekäytävien sekä teleliikenne- ja energiaverkkojen rahoittamiseen myönnetyt lainat nousivat 3,3 miljardiin euroon, joista 1,5 miljardia euroa hyväksyttiin liikennekäytäviä varten vuonna. Välimeren.ilueella myönnettiin 940 miljoonaa euroa Algeriasta Marokon kautta unionin verkkoon kaasiia kuljettavan putken rakentamiseen. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoimintahankkeet EIP jatkoi vuonna asiakkaiden tarpeiden mukaisesti stiunnitelluii rahoituksen järjestelyä erityisen TEN-Iainaohjelnan puitteissa vastatakseen tällaisten yhteistoimintahankkeiden vaatimuksia. Rahoitusta myönnettiin muun muassa Ateenan kansainväliselle lentokentälle Spatalle, Ison-Beltin siltatyömaalle Tanskassa, Juutinrauman silta- ja tunnelihankkeelle Tanskan ja Ruotsin välillä, Kanaalin tunnelin Lontoon maanalaiseen yhdistävälle rautatielle sekä PBKAL-Iuotijunaverkon Belgian osuudelle. Kasvatussektorilla EIP oli yhteisrahoittaja Skotlannissa Falkirkkouluprojektissa, jossa sovellettiin yksityisen ja julkisen sektorin yhteistoimintaperiaatetta. EU:n laitoksena pankki myös toimii katalysaattorina rahoituksen hankkimiseksi muista pankkirahan lähteistä, usein yhteistoiminnassa muunlaisen EU-rahan kanssa, erityisesti avustuksina unionin rakennerahastojen kautta ja Euroopan komission TEN-verkkojen budjettimäärärahoista sekä takauksia Euroopan investointirahastolta. Luotonanto hakijamaissa Kuluneena vuonna EU:n jäsenyyteen valmistavaa järjestelmää toteutettiin ensimmäistä kertaa käytännössä. Rahoitusjärjestelmä ja voimassa olevat valtuudet yhteisesti lisäsivät jyrkästi EIP:n lainanantoa 2,4 miljardiin euroon Keski- ja Itä-Euroopan hakijamaissa sekä Kyproksella. Keski-ja Itä-Eurooppa Kymmenelle EU:n jäsenyyttä hakevalle maalle lainattiin yhteensä 2,3 miljardia euroa (-K50 %) pankin 3,5 miljardin euron lamanantovaltuuksista ja (tammikuussa käynnistetyn) 3,5 miljardin euron suuruisen jäsenyyteen valmistavan järjestelmän nojalla. Molemmat ohjelmat jatkuvat vuoteen Pankin lainoilla tuettiin suoraan liittymistä valmistelevan kumppanuuden tavoitteita. RdhoitetLit investoinnit kohdentuvat laloudelliseen yhden- Rahoitus hakijamaissa vuonna Teollisuus ja palvelut Vesihuolto ja muut Globaalilainat lenergia Liikenne ja viestintä Sil'U 6 I ElP TIEDOTE I-I999

7 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Vuoden toiminta tymiseen sekä EU:n kanssa että alueen sisällä ja EU:n sääntöjen, asetusten ja normien (acquis communautaire) käyttöön Ottamiseen ympäristönsuojelua erityisesti painottaen. Yhteensä 1,7 miljardia euroa kaiken kaikkiaan 2,3 miljardin euron rahoituksesta käytettiin liikennehankkeisiin. Niihin sisältyi rautatielinjojen nykyaikaistamista Unkarissa, Liettuassa ja Romaniassa, tienparannustöitä Bulgariassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Romaniassa ja Sloveniassa sekä kaupunkiliikennehankkeita Budapestissa, Krakovassa ja Katowicessa. Pankki on tämän alueen tärkein lainarahan lähde, joka toimii kasvavassa määrin yhteistyössä EU:n Phare-ohjelmasta myönnettävän tuen kanssa ja muiden monenkeskisten laitosten, kuten EBRD:n kanssa. Kypros Myönnetty lainasumma oli 80 miljoonaa euroa, josta 50 miljoonaa euroa jäsenyyteen valmistavan järjestelmän nojalla annettavaa globaalilainata. Rahoituksella voitiin tukea teollisuuden, maatalouteen liittyvän teollisuuden, matkailun ja palvelualojen PK-yrityksiä. Pankki käynnisti EU:n jäsenyyteen valmistavaa järjestelmäänsä vuonna Luotonanto muissa maissa Euroopan unionin ulkopuolelle suuntautuva EIP:n lainananto, jolla tuetaan noin 100:ssa maailman maassa EU:n apu- ja yhteistyöpolitiikkaa, oli yhteensä 2,0 miljardia euroa. Siinä oli mukana 360 miljoonan euron riskipääomaoperaatiot, jotka rahoitetaan EU:n tai jäsenvaltioiden budjettivaroista. Välimeren alue Lainananto nousi lähes 1 miljardiin euroon. Toiminnan avainalueita olivat vesihuolto, energia, ympäristö ja yksityissektori. Euro-Välimeren alueen kumppanuusohjelman tavoitteiden mukaisesti edistää yksityissektorin uudelleenjärjestäytymistä ja laajentumista valmistauduttaessa asteittain vuoteen 2010 mennessä perustettavaan Euroopan ja Välimeren maiden yhteiseen vapaakauppa-alueeseen EIP myönsi 250 miljoonan luotot yksityissektorin kehittämiseen. Mukana oli hankkeita Gazan ja Länsirannan alueella, Egyptissä, Jordaniassa, Marokossa ja Tunisiassa. Monissa hankkeissa oli mukana paikallinen sektori. Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot (AKT) ja Etelä-Afrikan tasavalta Lainananto näille valtioille yli kaksinkertaistui 700 miljoonaan euroon, mukaan lukien 135 miljoonaa euroa Etelä- Afrikalle. Tämä raju kasvu johtui ensisijaisesti neljännen Lomen sopimuksen toisen pöytäkirjan voimaantulosta 1. kesäkuuta (lähes kaikki lainat allekirjoi- Eip TIEDOTE I-I999 I Sivu 7

8 tettiin tämän päivämäärän jälkeen). Vuoteen 2000 asti voimassa olevan pöytäkirjan nojalla EIP voi myöntää 1,7 miljardin luotot omista varoistaan ja lisäksi 1 miijardi euroa Euroopan kehitysrahaston budjettiin liittyvistä riskipääomavaroista. EIP lisäsi yksityissektorin kehittämisen tukea 100 miljoonalla eurolla, jotka myönnettiin niin suurten kuin pienehköjen liikeyritysten hankkeisiin. Lainojen kokonaismäärä oli yli 360 miljoonaa euroa, josta 210 miljoonaa Latinalaiselle Amerikalle. Pankin lainananto molemmilla alueilla on tarkoitettu hankkeille, joihin liittyy teknologian siinoa, alueen ja EU:n yhteisille yhteisyrityksille, teletoimintaan ja liikenteeseen, alueelliseen yhdentymiseen ja ymoäristönsuojeluun. EIP lahjoitti Hendurasille ja Nicaragualle euroa avustuksena kansainvälisen yhteisön Ii,itatila-avustusohjelmaan pyòrremyrsky Mitchin aiheuttaman hävityksen jälkeen. Pankin antamat lahjoitukset hyödyttävät sosiaalisektorin toimia ja hankkeita, kuten orpokoteja ja sairaaloita. Rahoitus muissa maissa vuonna Teollisuus ja palvelut Energia Liikenne ja viestintä Aasia ja Latinalainen Amerikka Pankki virallisti Albaniaa koskevan lainanantonsa, yhteensä 22 miljoonaa euroa, allekirjoittamalla puitesopimuksen 9 helmikuuta. Pankilla on ollut lainanantovaltuuksista rautatieja maantiehankkeisiin sekä toimintaa entisen Jugoslavian muihin infrastruktuuriprojektasavallassa Makedoniassa 1. teihin. Ensimmäinen ElP-laina tammikuuta lukien. annettiin heinäkuussa kahta Rahoitustoimet tehdään kaksi- keskeistä moottoritieosuutta viiotisesta 150 miljoonan euron varten. Pääoman korotus EIP:n valtuusto hyväksyi pankin merkityn pääoman korotuksen 62 miljardista eurosta sataan miljardiin euroon 1. tammikuuta 1999 lukien. Tämä 62 %:n korotus nosti perussäännön mukaisen lainanannon enimmäismäärän 250 miljardiin euroon (250 % merkitystä pääomasta), mikä antaa riittävästi tilaa lainanannolle ainakin seuraavien viiden vuoden ajan. Maksettu pääoma määrättiin 5 prosentiksi (6 miljardia euroa) merkitystä pääomasta. Se rahoitettiin kokonaisuudessaan pankin kertyneistä vararahastoista edellyttämättä mitään kateissuorituksia pankin omistajilta, toisin sanoen EU:n jäsenvaltioilta. 17,7 17,7 17,7 17,7 Merkityn pääoman jakauma 700 miljardia 6,5 4,9 4,9 0,1 0,6 0, LU IE PT GR Fl AT DK SE NL BE ES GB IT FR DE 20% 15% 10% 5% 0% Sil'U 8 I IIP ITEDDTE I-I999

9 EUROOPAN INVE.STOINIIPAXKKI Lainat maittain Euroopan unionissa Lainat maittain Euroopan unionissa Euroopan unionin omiin investointeihin myönnettyjen lainojen kokonaismäärä oll miljoonaa, vastaavasti miljoonaa. Kasvua edellisvuodesta oli 9,4 prosenttia (lainojen yksityiskohtainen jakautuminen ilmenee alla olevasta taulukosta) Kaikki lainat, yhteensä miljoonaa, rahoitettiin Euroopan investointipankin omista varoista, jotka muodostuvat pääasiallisesti pääomamarkkinoilla liikkeeseen laskettujen lainojen tuotolsta sekä omasta pääomasta (maksettu pääoma ja rahastot). Pankki myönsi lisäksi Yhdistyneelle kuningaskunnalle 15 miljoonan suuruisen takauksen. Rahoitustoimet kuuluvat pankin vastuualueeseen ja ne on merkitty sen taseeseen. EIP toimii kiinteässä yhteistyössä lukuisten laitosten ja liikepankkien kanssa. Se sopii näiden kanssa globaalilainoista, joilla rahoitetaan teollisuuden, palvelualojen, koulutuksen ja terveydenhuollon sekä infrastruktuurin investointeja. Se myöntää myöstiettyjä yksittäisiä lainoja välittäjälaitosten ja pankkien kautta. Lainasopimusten jakautuminen maittain (milj. euroa) Belgia (BE) Tanska (DK) Saksa (DE) Kreikka (GR) Espanja (ES) Ranska (FR) Irlanti(IE) Italia (IT) Luxemburg (LU) Alankomaat (NL) Itävalta (AT) Portugal! (PT) Suonni (Fl) Ruotsi (SE) Yhdistynyt kuningaskunta GB) Art.18(1) Euroopan unioni - Huomautus: Summa % 3,4 3,0 20,6 2,9 12,6 11,3 1,0 17,5 0,4 1,7 1,4 6,0 2,2 2,6 12,2 1,1 100 Summa (1) Eurooppalaisittain tärkeät jäsenvaltioiden ulkopuoliset hankkeet % 3,7 3,7 16,0 3,1 13,5 12,1 1,2 17,6 0,3 2,2 1,6 6,2 1,4 2,6 13,2 1,7 100 Alla olevissa luetteloissa ne yhteisópolitiikan tavoitteet, joita varten yksittäiset lainat on myönnetty, on merkitty palstan reunaan. Tavoitteet an merkitty seuraavin tunnuksin: aluekehitys k l yritysten kilpailukyky ja Euroopan yhdentyminen ympäristönsuojelu ja kaupunkisuunnittelu yhteisön infrastruktuurit energiapoliittiset tavoitteet koulutus Ellei toisin mainita, globaalilainat koskevat useita sektoreita ja useita tavoitteita. Hankkeisiin myönnetyt summat on ilmoitettu miljoonina euroina. EIP TIEDOTE I-I999 Sil'U 9

10 Belgia Sovltut lainat: 858 miljoonaa (: r 140 miljoonaa) Yksittaiset lainat: 711 miljoonaa Globaalilainat: 147 miljoonaa kohdistuivat energiasektorille (51 miljoonaa), liikenteeseen (475 miljoonaa), vesihuoltoon (73 miljoonaa) ja teollisuuteen (111 miljoonaa). Tasolasin tuotantoa, Glaverbel S.A. Maakaasuputki Britannian maakaasun siirtoon Belgian kautta Saksaan ja Alankomaihin Distrigaz S.A. 50,6 Suurnopeusjunaratojen rakfntaminen ja mukauttaminen tekniikan nykytasoon Brysselin ja Antwerpenin seke Brysselin ja Uégen välillä (Belgian TGVIuotijunaradan toisen vaiheen ensimmäinen rataosuus) SNCB - Société Nationale d;. Cheinins de Fer Belges 363,2 Uusi yhteys moottoriteiden E25 (Maastricht-Liège-Luxemburg) ja 40 (Aachen-Liége-Bryssel) vallile Liègessa SUFICO - Société régionale.-cllonne de financement complémei 'a re des infrastructures Brysselin ja Lilien välisen AS-moottoritien tieosuus Ghislenghien-Hacquenies SOFICO 33,7 78,5 Jäteveden keräys- ja käsittelylaitosten nykyaikaistaminen ja laajennus Flanderissa Aquafin N.V. Ympäristöhaittoja vähentävät toimet Gandissa sijaitsevassa terästehtaassa SIDMAR NV Teollisuuskaasujen tuotantoyksikkö Feluyyn (Hainaut) Società Ossigeno Liquido Spa Tasolasin tuotantolaitteistojen nykyaikaistaminen useilla tehtailla Glaverbel S.A. Clobaalilainat 73,2 61,8 12,6 37,1 Banque Bruxelles Lambert S.A. 147, Tanska Sovltut lainat: 745 miljoonaa ( miljoon.ia) (»' 710 miljoonaa f Globaalilainat: 35 miljoonaa kohdistuivat energiasektorille ja jätteenkäsittelyyn (60 miljoonaa), liikenteeseen (512 miljoonaa), televiestintään (98 miljoonaa) ja teollisuuteen (40 miljoonaa). Yl<sittäiset lainat Jätteenpolttolaitoksen kunnostus ja muuttaminen sähkön ja lammön tuotantoon sekä kaukolämpo- ja jätevedenpuhdistusverkot Arhus Kommune Talousjätteen polttolaitoksen laajennus ja nykyaikaistaminen Horsholmissa, lähellä Kööpenhaminaa Nordforbraending l/s Viiden moottoritieosuuden rakentaminen ja nykyaikaistaminen Kööpenhaminan seudulla ja Keski-Jyllanniss.i Tanskan valtio 37,6 T-l- 22,5 T-l- 30,8 Kööpenhaminan Kastrupin lentoaseman laajennus ja nykyaikaistaminen Kobenhavns Lufthavne A/S Kiinteä rautatie- ja maantieyhteys Juutinrauman yli Kööpenhaminan ja Malmön vallile Oresundkonsortiet Kobenhavn 40,0 79,2 Ison-Beltin kiinteä rautatie- ja maantieyhteys, joka yhdistää Sjellannin ja Fynin saaret A/S Storebœltsforbindelsen 361,8 Kiinteiden verkkojen ja matkapuhelinverkkojen nykyaikaistaminen ja laajennus Tele Danmark A/S 98,1 Sil'U IO EIP TIEDOTE I-I999

11 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Lainat maittain Euroopan unionissa Katalysaattoreiden valmistuslaitosten rakentaminen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääminen Frederikssundissa (Sjellanti) Haldor Topsoe /VS 39,5 Globaalilainat Pienten tai keskisuurten julkisten infrastruktuurien KommuneKredit Finansieringsinstituttet for Industri og Handvaerk (FIH) Välirahoituksen myöntäminen voimakkaasti kehittyville PK-yrityksille oman pääoman vahvistamiseen FIH 8,7 20,1 6,6 Katalysaattoreiden valmistus, Haldor Topsoe AIS Sovltut lainat: miljoonaa ( miljoonaa) : miljoonaa Globaalilainat: miljoonaa Saksa Koko Saksan alueelle myönnetyt yksittäiset lainat kohdistuivat energiasektorille (187 miljoonaa), liikenteeseen (420 miljoonaa), televiestintään (623 miljoonaa), vesihuoltoon ja kiinteän jätteen huoltoon (331 miljoonaa) sekä kaupunkisuunnitteluun (608 miljoonaa). Teollisuudelle myönnetyt lainat olivat yhteensä 156 miljoonaa - joihin sisältyi teollisuuspuistohanke - ja palvelualoille myönnetyt lainat 57 miljoonaan. Koulutuksen ja terveydenhuollon hankkeet nousivat 412 miljoonaan. Saksan itäisten osavaltioiden hankkeisiin osoitetut yksittäiset lainat olivat 48 % kokonaismäärästä. Näistä erityisen merkittävä oli kaupunkiuudistushanke Berliinissä: maakaasun jakeluverkon nykyaikaistaminen, Potsdamer Platzin ja Adlershofin vyöhykkeen rakennustyöt, messukeskuksen laajennus ja parannus, sairaalarakennusten kunnostus. Kiinteille verkoille ja matkapuhelinverkoille (623 miljoonaa) myönnetty koski sekä itäisiä osavaltioita että muita Saksan alueita. Dornumersielin (Pohjanmeren rannikko) kaasuputken rakentaminen Salzwedeliin Norjan maakaasutoimituksia varten Netra GmbH Norddeutsche Erdgas Transversale 131,4 BT Keskijännitesähköverkon nykyaikaistaminen Leipzigin alueella Westsächsische Energie AG (WESAG) 25,6 BT Maakaasun jakeluverkon nykyaikaistaminen ja laajennus Gasag Berliner Gaswerke AG 22,7 BT Leipzigin kaukolämpöverkon laajennus ja nykyaikaistaminen Stadtwerke Leipzig GmbH 7,6 BT 26 rautatieaseman kunnostus Deutsche Bahn AG Moottoritieosuus Farchantin kehätiellä (Ylä-Baijeri) Saksan liittovaltio Köln-Bonnin lentoaseman kolmas terminaali, suurnopeusjunaliikenteen asema ja paikoitusalue (Nordrhein-Westfalen) Flughafen Köln/Bonn GmbH Hannover-Langenhagenin lentoaseman laajennus (Niedersachsen) Flughafen Hannover-Langenhagen GmbH Satamaterminaalin laajennus 229,3 73,6 60,7 15,2 41,3 EIP TIEDOTE I-I999 Siru II

12 Uuden yhdistetyn kiinteän verkon ja matkapuhelinverkon rakentaminen \J\tKQ Interkom GmbH Jäteveden keräys-ja käsittelylaitokset: - Mannheimissa Stadt Mannheim - Berliinissä Berliner Wasserbetriebe - Hampurissa Hamburger Stadtentwässeruna - Nordrhein-Westfalenissa Ruhrverband Wupperverband - Wansdorfissa (Brandenb urg) Klärwerk Wansdorf GmbH - Saarin osavaltiossa Entsorgungsverband Saar E VS - Senftenbergin läheisy yd essa (Brandenburg) Wasserverband Lausitz_ - Kölnissä (Nordrhein-We: tfalen) Zweckverband Südlicher R. ndkanal - Herfordissa (Nordrhein-\i Ve.it falen) Herforder Abwasser GmbH Jätteenpolttolaitokset - Kassel-Bettenhausenissa (Hessen) Müllheizkraftwerk Kassel C mbh - Hampurissa Müllverwertung Rugenberi jer Damm GmbH Kaupunkiympäristön tervehdyttäminen: - Berliinin keskustassa sijaitseva Potsdamer Platz Daimler-Benz AG - Stuttgart Landeshauptstadt Stuttgart 622,9 63,1 _ 51,0 _ 51,0 25,5 15,7 _ 30,2 18,9 10,1 _ 10,1 _ 5,0 _ 25,3 1 T-l 25,3 _ 354,0 _ 10,1 Β + m+ + m+ + B-l B-l B-l -l -l T-l B-l -l Teollisuuspuiston perustaminen Saarlouis hin Saarland Bau und Boden Proiekt GmbH Käytöstä poistetun teollisuusalueen kunnostus ja muuttaminen taideja mediateknologiakeskukseksi Stadt Karlsruhe Tutkimus- ja kehityskeskus Stuttgartin lähelle Sindelfingeniin ja maalaamojen nykyaikaistaminen Sindelfingenin ja Bremenin autojen kokoonpanotehtaalla Mercedes-Benz AG Sähkömekaanisten tarvikkeiden tuotantomenetelmien sekä sulaton nykyaikaistaminen Sachsenin ja Sachsen-Anhaltin kolmessa tehtaassa VEM Beteiligungen GmbH Mikroprosessorilevyjä valmistava tehdas ja suunnittelukeskus Dresdeniin (Sachsen) AMD Saxony Manufacturing GmbH Radion ja television ohjelmatuotanto- ja ohjelmansiirtokeskuksen rakentaminen - Dresden (Sachsen) Mitteldeutscher Rundfunk MDR - Magdeburg (Sachsen-Anhalt) Mitteldeutscher Rundfunk MDR Sairaaloiden nykyaikaistaminen ja kunnostus: - Itä-Berliini Land Berlin - Mecklenburg-Vorpommern Land Mecklenburg-Vorpommern Insinöörioppilaitoksen laajennus ja yliopiston kirjastojen rakentaminen Freistaat Thüringen Globaalilainat 25,5 Β 15,3 -l 47,9 B-l * 51,0 Β 32,0 m* 30,6 Β 28,0 Β 349,3 Β 33,4 Β 28,9 ΒΑ Kaupunkiympäristön parantaminen Berliinin keskustassa - Adlershofin vyöhyke, Kaakkois-Berliin Berlin Adlershof Aufbaugesi Ischaft mbh Berliinin messukeskuksen laajennus ja nykyaikaistaminen Land Berlin 1 ^ f ' ΜΙΗΗΒΙ 1=.. jülfi Im ij;nj 5 6,0 _ 222,9 r B-I- B r 1 - Kreditanstalt für Wiederaufbau - Commerzbank AG 507, Landesbank Hessen-Thüringen Girozentrale _ 330,6 - Deutsche Bank AG Südwestdeutsche Landesbank Girozentrale - Bremer Landesbank Kreditanstalt Oldenburg-Girozentrale - Westdeutsche Landesbank Girozentrale _ - Bayerische Landesbank Girozentrale - 1KB Deutsche Industriebank - Investitionsbank des Landes Brandenburg - Landesbank Berlin Girozentrale - Norddeutsche Landesbank Girozentrale _ - Bayerische Hypo- und Vereinsbank AG - Landesbank Schleswig-Holstein Girozentrale - Landesbank Sachsen Girozentrale - Landesbank Saar Girozentrale - Hamburgische Landesbank Girozentrale_ ASAP:n PK-ohjelman perusteella tehdyt sijoitukset , , ,2 49, ,3 15,8 10,1 - Allied Capital Germany Fund - Innovationsfonds Hessen GmbH 51, Sil'U 12 Ell' riedote

13 EUROOPAN INVE.STOINTIPANKKI Lainat maittain Euroopan unionissa Kreikka Sovltut lainat: 736 miljoonaa ^^x ξ^ ^ ΐ (: 730 miljoonaa) i^^^^^^fo^^ '.ζ : 377 miljoonaa ^, ^ V'\':-' ^\; Globaalilainat: 359 miljoonaa ^ "-^^^^,-,.1 kohdistuivat energiasektorille (165 miljoonaa), liikenteeseen (30 miljoonaa) ja televiestintään (112 miljoonaa) sekä terveydenhuoltotoimintaan (70 miljoonaa) Kaasua käyttävän yhdistetyn kiertoyksikön lisääminen Lavrionin voimalaan (Attiki) DEI - Dimosia Epihirisi llektrismou 32,0 BT Maakaasun korkeapaineputkiston rakentaminen Kulan (Bulgarian rajalla) ja Ateenan lähistöllä sijaitsevan Aghia Triadan vallile Venäjältä tuotavaa maakaasua varten sekä Algeriasta tuotavan nestekaasun vastaanottoyksikkö DEPA - Dimosia Epihirisi Aeriou 100,0 BT Sähkön siirto- ja jakeluverkon laajennus ja vahvistaminen DEI Spatan (Ateena) kansainvälisen lentoaseman rakennustyöt Athens International Airport SA 32,5 BT 30,4 Matkapuhelinverkkojen toinen kehitysvaihe STET (Hellas) S.A. 112,2 Terveydenhuollon ja sosiaalisektorin infrastruktuurin ja varustustason nykyaikaistaminen ja laajennus Kreikan valtio 70,0 Clobaalilainat Pienten infrastruktuurihankkeiden, jotka sisällytetty yhteisön aluetukiohjelmaan Kreikan valtio - Banque Nationale de Paris National Investment Bank for Industrial Developement 290,0 45,0 23,7 Infrastruktuurin terveyssektorilla Amsterdamin ohjelman puitteissa Espanja Sovitut lainat: miljoonaa j (: miljoonaa) ' : miljoonaa Globaalilainat: miljoonaa kohdistuivat energiasektorille (59 miljoonaa), liikenteeseen (916 miljoonaa) ja televiestintään (696 miljoonaa), jätevesihuoltoon ja kaupunkisuunnitteluun (268 miljoonaa), teollisuuteen ja palvelualoille (49 miljoonaa) sekä koulutukseen ja terveydenhuoltotoimintaan (108 miljoonaa) Sähkönjakeluverkon vahvistus- ja laajennustyöt Keski-Espanjassa ja Galiciassa Union Electrica Fenosa SA Uusi esikaupunkirata Madridiin; Barcelonan ja Bilbaon esika upunkira ta verkkojen sekä pääratojen parannukset Reino de Espaha 59,3 BT 157,8 B Madridin ja Arganda del Reyn välisen rautatielinjan rakentaminen Transportes Ferroviaros de Madrid SA 57,6 Valtakunnallisen tieverkon parannustyöt Reino de Espaha 237,2 Päätieverkon kolme osuutta Territorio Histórico de Bizkaia Alueellisen tieverkon parannustyöt - Principado de Asturias Comunidad Autònoma de Castilla La Mancha Valencian sataman laajennus Autoridad Portuaria de Valencia, Bilbaon sataman laajennus Autoridad Portuaria de Bilbao 60,0 35,8 33,6 31,4 17,9 ^m, ffl«s&s3ff5i:- «*, ^ ^ Pankki rahoitti Madridin, Barcelonan ja Bilbaon esikaupunkirataverkot EIP TIEDOTE I-I999 Sivu 13

14 Madridin metron rakennus- ja laajennustyöt Comunidad de Madrid 137,6 -l Teemapuiston rakentaminen ja toiminnassa pitäminen Sevillassa Partecsa-Parques Tecnoculturales SA 19,5 Β Pitkän matkan lentokaluston nykyaikaistaminen Iberia Lineas Aéreas de Espaha SA Matkapuhelinverkon laajennus Telefonica Servicios Movile. SA Puhelinverkon nykyaikaistaminen Telefonica SA Kolmannen tietoliikennesatelliitin hankinta ja lähettäminen avaruuteen Hispasat SA Jäteveden keräys ja käsittely Junta de Saneamiento de Citaluha Jäteveden käsittelyverkon rakennusja laajennustyöt Baleaareilla Instituto Balear de Saneam ento Kuntauudistuksia useissa ef kunnissa Baleaareilla Barcelonan Gran Teatro del Liceon jälleenrakennus ja laajentaminen Consorci del Gran Teatro d(? Liceu Lasipakkauksia valmistava tehdas Montblanc'ssa (Katalonia) Vidrieria de Montblanc SA 146,8. 388,3 239,9 68,0 23,8 B-f 13,5 B-l 179,6 B-l 51,1 -l 29,7 Keskiasteen oppilaitosten ja ammattioppilaitosten kunnostus ja laajennus Comunidad Autonoma de Galicia 59,6 BA Logon uuden aluesairaalan ja kolmen paikallissairaalan rakentaminen ja varustaminen; sairaaloiden laajennus- tai parannustyöt Comunidad Autònoma de Galicia 48,2 Β Globaalilainat Pienten ja keskisuurten julkisten infrastruktuurien Dexia Banco Locai SA 59,7 : - Instituto de Crédito Oficial - Banco Bilbao Vizcaya SA - Banco Santander de Negocios SA - Banco Central Hispanoamericano SA _ - Banco Bilbao Vizcaya SA Caja de Ahorros y Pensiones de Barcelona _ - Institut Català de Finances ASAP:n PK-raboitusohJelman perusteella tehdyt sijoitukset - Instituto de Crédito Oficial Caja de Cataluna _ - Caja de Ahorros de Terrassa - Caixa Economica Montepio Geral. Caja de Ahorros de Salamanca y Soria _ Caja de Asturias ,5 118,6 118,6 118,6 60,0 17,9 8,9 6,0 6,0 6,0 6,0 6,0 I I I Ranska ^. r i' Sovitut lainat: miljoonaa (:.'721 miljocnaa) 796 miljoonaa Globaalilainat: miljoonaa kohdistuivat liikenteeseen (610 miljoonaa), jätehuoltoon, johon on yhdistetty lämmön talteenotto (21 miljoonaa) ja teollisuuteen (165 miljoonaa). Moottoritieyhteydet Caisse Nationale des Autoroutesin (CNA) välityksellä - A16, tieosuudet risle-adtim-amiensboulogne (Ile de France/Picardie) SANEF - Société des Autoroutes du Nord et de l'est de la France 120,7 - A20, tieosuus Brives-Cahors-Montauban pääväylällä Vierzon-Montauban ASF - Société des Autoroutes du Sud de la France 95,0 B - A39, tieosuus Dôle-LonsLe-Saunier (Fl anche-comté) SAPRR - Société des Autoroutes Paris Rhin-Rhône _ 80,0 B - A29, tieosuudet Le Havre-Yvetot-Saint Saens (Ylä -Normandia) SAPN - Société des Autoroutes Paris-Normandie 26,2 B - AS1, tieosuus Grenoble-Col du Fau (Rhône-Alpes) AREA - Société des Autoroutes Rhône-Alpes 22,7 B - A29, tieosuus Neufchâtel-Amiens-St Quentin (Picardie) SANEF - Société des Autoroutes du Nord et de l'est de la France 22,6 - ASI, tieosuus Sisteron-La Saulce ESCOTA - Société de Autoroutes Esterel - Côte d'azur 8,5 B Tieverkon parannukset Réunionin saarella Région Réunion 60,5 B Orléans'n ensimmäinen raitiotielinja (Keski-Ranska) Syndicat intercommunal de l'agglomération d'orléans 45,6 -l EIP TIEDOTE I-I999

15 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Lainat maittain Euroopan unionissa Raitiotielinja Montpellier'hen (Languedoc-Roussillon) District de l'agglomération de Montpellier 242 Roissy-Charles de Gaullen lentoaseman laajennus Aéroports de Paris 75,1 Saint-Denis-Gillot'n lentoaseman laajennus Chambre de Commerce et d'industrie de la Réunion 7,6 ΒΦ Globaalilainat Pienten tai keskisuurten julkisten infrastruktuurien Crédit Local de France 1 187,1 Kaupunkialueiden uudistamisen ja kehittämisen pienten ja keskisuurten investointien Crédit Local de France 151,2 Ajoneuvojen kuljetusvaunujen hankinta Société de transport de véhicules automobiles 21,3 Yhdyskuntajätteen käsittely- ja uusiokäyttökeskus Chartresiin (Keski-Ranska) ORISANE 21,2 T+ Eurooppalaisen Ariane S -raketin käyttövoimayksikön kehittäminen ja valmistus Vernon'ssa (Ylä-Normandia) ja Bordeaux'ssa (Aquitaine) Euroopan propulsioliitto 37,8 * Huipputason mikropiirejä valmistava tehdas Aix-en-Provencen lähelle Rousset'hen (Provence-Alpes-Cöte d'azur) ATMEL Corporation 37,8 B* Plenen kaupunkiauton suunnittelu ja kehittäminen Hambachissa (Lorraine) Micro Compact Car AG 89,6 B* Seinen ja Normandian vesipiirin vesistö- ja pohjavesialueen veden laadun parantamiseksi tehtävien pienten tai keskisuurten investointien Caisse Nationale de Crédit Agricole Pienten ja keskisuurten investointien - Banque Nationale de Paris Caisse Nationale de Crédit Agricole. Crédit Commercial de France Société générale ASAP:n PK-ohJelman perusteella tehdyt sijoitukset - Caisse de Dépôts et Consignations - Sofaris - Société française de garantie des financements PME 30,0 302,2 150,2 105,6 76,0 22,8 15,1 Sovitut lainat: 263 miljoonaa (: 207 miljoonaa) : 112 miljoonaa Globaalilainat: 151 miljoonaa Irlar^ kohdistuivat energiasektorille (96 miljoonaa) ja teollisuuteen (16 miljoonaa). Maakaasuvoimala Dublinin lähelle Poolbegiin Electricity Supply Board 95,5 Teollisuuskaasujen tuotanto ja jakelu Corkissa (South-West) BOC Ltd 16,5 Globaalilainat - Ulster Bank Ltd Bank of Ireland PLC_ 72,5 63,7 ASAP:n PK-ohjelman perusteella tehdyt sijoitukset ACT 1999 Private Equity Limited Partnership 15,3 Yli puolet pankin rahoituksesta Irlannissa oli tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille Sivu 15

16 4387,ΛΑί Sovitut lainat: miljoonaa (7997. ^ 517 miljoonaa) Yksittaiset lainat: < 359 miljoonaa Globaalilainat: miljoonaa jakautuivat enerqiasektorin (218 miljoonaa), liikenteen (885 miljoonaa) ja televiestinnän (1 307 miljoonaai sekä kaupunkien infrastruktuurihankkeiden ja muiden sekalaisten infrastruktuurihankkeiden keske'i (289 milj lonaa). Teollisuuden investointeihin myönnetyt lainat nousivat 574 miljoonaan ja palve jalojen laiiat 87 miljoonaan. Turinin lähellä sijaitseva vesivoimala Dora Ripaire, (Piemonte) Azienda Energetica metropolitana Torino Öljykentän hyödyntäminen Val d'agrissa (Basilicata) ENI - Ente Nazionale Idrocarburi Tuuiipuisto Castelfranco in Miscanoon (Campania) Filippo Sanseverino Italian suurnopeusjunaverkon Rooma-Napoli-rataosuus Treno Alta Velocita 98,0 BT 103,1 BT 16,5 BT 614,1 Β Terästeollisuudelle koneita ja laitteita valmistavien konepajojen tuotekehittely ja mukauttaminen tekniikan nykytasoon Buttriossa (Udine) Danieli & C Officine Meccaniche 25,8 Neljän laminaattimarmoritehtaan laajennus ja nykyaikaistaminen (Veneto) Quarella 5,1 Kolmen kaakelitehtaan laajennus Emilia-Romagnan alueella Piemme 5,2 Lasiteollisuuden tuotantolinjojen nykyaikaistaminen San Salvon tehtaalla (Abruzzi) SIV - Società Italiana Vetro 18,0 Puhelinverkon laajentaminen Torino-Savona-moottoritien leventäminen Autostrade - Concessioni e ι ostruzioni Autostrade _ 116,0 Milano-Napoli-moottoritien levennys Orten eritasoliittymän ja Rooma-pohjoinen -eritasoliittymän väliseltä heosuudelta Autostrade - Concessioni e Costruzioni Autostrade 77,3 Moottoritieliittymä Pordenonen (Friuli) ja Coneglianon (Veneto) vallile Autovie Venete Lentoaseman nykyaikaistaminen Aeroporto G. Marconi di Bologna Kiinteän puhelinverkon nykyaikaistaminen - koko alueella - Etelä-Italiassa Telecom Italia Firenzen (Toscana) kaupunkiympäristön tervehdyttäminen arkkitehlonisen perinnön säilyttämisellä, liikenneparannuksilla ja kunnostustöillä Comune di Firenze 61,8 15, ,8 281,0 51,3 Syksyn maanjäristysten Umbrian ja Märchen alueilla vaurioitt.miien infrastruktuurien, asuntojen julkisten rakennusten ja muistomerkkien korjausryöt Regione Marche 61,9 Regione Umbria 118,6 Ministero per i Beni Culturali ed Ambientali 57,3 Kahden metallitehtaan nykyaikaistaminen Ternissä (Umbria) ja Torinossa (Piemonte) Acciai Speciali Terni 15,3 Società delle Fucine 7,6 Tubificio di Terni 2,8 Lastulevytehdas ja jätepuuta käyttävä yhteistuotantoyksikkö Mortaraan (Lombardia) SIT-Società Industria Truciolari Uuden automallin kehittäminen ja tuotanto Mirafiorin (Piemonte), Melfin (Basilicata) ja Termini Imeresen (Sisilia) tehtailla Fiat Auto Teollisuuskaasulaitos Priolo Gargalloon (Sisilia) Sviluppo Sud 31,7 257,8 35,1 Kotitalouksien jäähdytyslaitteiden moottoreita valmistava tehdas Rovignoon (Veneto) ja Melissa sijaitsevan kompressoritehtaan nykyaikaistaminen Zanussi Elettromeccanica 40,9 Viiden kodinkoneita valmistavan tehtaan nykyaikaistaminen maan keski- ja pohjoisosissa Electrolux Zanussi _ 103,1 Kolmen pehmopaperitehtaan laajennus Luccan maakunnassa (Toscana) Industrie Cartarie Tronchetti 25,8 Teemapuiston laajennus ja nykyaikaistaminen Garda-järvellä (Veneto) Gardaland 30,9 Fondin hedelmä- ja vihannestukkutorin laajennus ja nykyaikaistaminen (Lazio) Mercato all'ingrosso di Fondi 15,4 Kahden ostoskeskuksen perustaminen Cataniaan (Sisilia) ja Tarantoon (Puglia) La Rinascente 41,0 Sil'U i6 EIP TIEDOTE I-I999

17 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Lainat maittain Euroopan unionissa Globaalilainat Pienten ja keskisuurten investointien : - Credito per le Imprese e le opere pubbliche - Rolo Banca 1473 Mediocredito Centrale Cassa di Risparmio in Bologna _ Banca Popolare di Verona Mediocredito di Roma 154,7 127,7 103,1 72,0 51,4 51,0 Cassa di Risparmio di Firenze. Banco di Napoli - Banca Popolare di Bergamo - Credito Varesino _ - Banca Commerciale Italiana - Mediocredito Lombardo - Efibanca - Banca Popolare dell'emilia Romagna_ - Credito Bergamasco - Banca Carige _ Banca Popolare di Novara Suurnopeusjunaverkoston laajentaminen Luxemburg Sovitut lainat: 109 miljoonaa (7997; 96 miljoonaa) : 92 miljoonaa Globaalilainat: 17 miljoonaa Neljän rahtilentokoneen ja yhden lentosimulaattorin hankinta osana konekannan lisäämistä ja nykyaikaistamista Cargolux Airlines International SA 92,1 Clobaalilainat Pienten ja keskisuurten investointien Société Nationale de Crédit et d'investissement _ ASAP:n PK-ohjelman perusteella tehdyt sijoitukset Société Nationale de Crédit et d'investissement 8,6 8,6 Alankomaat Sovitut lainat: 426 miljoonaa (: 398 miljoonaa) : 381 miljoonaa Globaalilainat: 45 miljoonaa , jotka annettiin kokonaisuudessaan infrastruktuureihin, kohdistuivat liikenteeseen (22 miljoonaa), vesihuoltoon (136 miljoonaa) ja kaupunkisuunnitteluun (223 miljoonaa). llmaliikennepalveluiden järjestelmien tehokkuuden, käyttövarmuuden ja kapasiteetin parantaminen Alankomaissa Luchtverkeersbeveiligings-Organisatie 22,4 Vesijohtoverkkojen rakentaminen ja parantaminen Provinciaal Waterleidingbedrijf Noord-Holland NV 135,6 + Ijburgin uuden kaupunginosan ensimmäinen rakennusvaihe IJ-järven kuudella saarella Amsterdamin keskustan tuntumassa Gemeente Amsterdam 223,3 Globaalilainat SNS Bank Nederland NV 44,8 Lentolliikenneturvallisuuden parantamista EIP TIEDOTE I-I999 Sivu 17

18 Itävalta Sovltut lainat 358 miljoonaa (7997. >55 miljoon.ia) Yksittaiset lainat 290 miljoonaa Globaalilainat: 68 miljoonaa koskivat energiasektoria (40 miljoonaa), liikennettä (58 miljoonaa), vesihuoltoa (58 miljoonaa) sekä teollsuutta ja p.ilvelualoja (142 miljoonaa). Vesivoimalan rakentaminen Tonavalle ja joen hoitotoimet Wienin alapuolella Österreichische Donaukraftv.eike AG 40,0 Vapaa-ajan ja hyötyajoneuvon suunnittelu ja valmistus sekä osien valmistus Grazissa sijaitsevassa autotehtaassa Steyr-Daimler-Puch Fahrzeugtechnik AG 21,7 Paikallisten lentoreittien lisääminen Jätteenpolttolaitos, johon en yhdistetty höyryntuotantoa teollisuuaen käyttöön Lenzingiin (Oberôsterreich) RVL Reststoffverwertung Lenzing Invest GmbH & Co KG 28,7 T+* Lentokaluston nykyaikaistaminen ja lisääminen Tiroler Luftfahrt AG 50,5 Terästehtaan nykyaikaistaminen Donawitzissa (Sudôsterreich) Vàst-Alpine Stahl Donawitz GmbH 70,0 Metalli-, energia- ja ympäristötekniikoiden i nnovaatioiden tutkimus- ja kehitystoiminta Linzissä (Oberôsterreich) VA Technologie AG 49,8 T-l * l-l Grazin kaupungin vedenpuhdistusverkon laajennus ja nykyaikaistaminen Stadt Graz 15,2 -I- Vedenpuhdistusverkon rakentaminen Wienin lähelle Bruckiin Abwasserverband Großraum Brück 14,5 + Globaalilainat - Bank für Arbeit und Wirtschaft AG Österreichische Investitionskredit AG_ Raiffeisen Zentralbank Österreich AG 15,2 36,0 16, Portugal Sovitut lainat: miljoonaa (:? 3S0 miljoonaa) miljoonaa Globaalilainat: 66 miljoonaa suunt.sutuivat energiasektorille (106 miljoonaa), liikenteeseen (1 087 miljoonaa) ja televiestintään (44 miiioonaa) sekä vesi- ja jätehuoltoon (51 miljoonaa). Yhteensä 25 miljoonaa kohdistui palvelualoille j<i 126 miljoonaa koulutukseen. Maakaasulla toimiva kombivoimalaitos Porton lähelle Turbogas Produtora Energética SA Sähköä tuottavayhdyskuntaiitteen polttolaitos Lissaboniin Valorsul SA 62,9 BT 42,01 Maakaasun jakeluverkot - Sétubalin alueella Setgäs - Sociedade de Produςäo e Distribuiςao de Gas Natural SA 28,3 BT - maan keski- ja länsiosassa Lusitaniagàs - Companhia de Gas do Centro SA 14,9 BT Radan rakentaminen huhtikuun 25. päivän sillalle Lissaboniin Rede Ferroviària Nacional, EP 99,4 Sil'U i8 ElP TIEDOTE

19 EUROOPAN INVESTOINTIPANKKI Lainat maittain Euroopan unionissa Kahden rautatielinjan nykyaikaistaminen ja laajennus pohjoisessa Rede Ferroviària Nacional, EP 74,5 Lissabonin ja Porton välisen rautatieyhteyden parantaminen ja nykyaikaistaminen CP Caminhos de-ferro-portugueses, EP 73,1 Moottoritieverkon kahden tieosuuden Caldas da Rainha-Leira ja Caldas da Rainha-Santarem rakentaminen Lissabonista pohjoiseen ja koilliseen Auto-Estradas do Atlantico 149,1 Moottoritieverkon kaksi tieosuutta Évora-Estremoz ja Montijo-Setubal Tejo-joen eteläpuolella Brisa-Auto-Estradas de Portugal SA 109,0 Tienparannushankkeet ja jätevedenpuhdistusverkon parannukset Almadassa Lissabonin lähellä Cämara Municipal de Almada Keskipitkän matkan lentokaluston uusiminen TAP Air Portugal SA 22,4 157,6 Madeiran lentoaseman laitteiden ja rakenteiden mukauttaminen tekniikan nykytasoon ANAM - Aeroportos e Navegaçâo Aèrea de Madeira SA 74,1 Β Β B Kolmen lentoaseman laitteiden ja rakenteiden mukauttaminen tekniikan nykytasoon sekä lennonjohtojärjestelmien nykyaikaistaminen ANA - Aeroportos e Navegaçâo Aèrea, EP 68,8 Lissabonin metron laajennus Metropolitano de Lisboa, EP Porton kevytmetron rakentaminen Metro do Porto SA Televiestintäverkon nykyaikaistaminen ja laajennus Portugal Telecom SA Ostoskeskus Lissaboniin Vasco da Gama - Promoçâo de Centros Comerciais SA Kahdeksan yliopiston uudet rakennukset ja vanhojen laitosten nykyaikaistaminen Portugalin valtio Clobaalilainat 168,9 99,4 Β 44,2 B ,8 - Banco Portugués de Investimento SA - Banco Espirito Santo e Comercial de Lisboa SA ASAPin PK-ohjelman perusteella tehdyt sijoitukset - BPI-SGPS SA - ES Capital-Sociedade de Capital de Risco SA _ 49,2 9,9 49 2,5 Sätiköä tuottava yhdyskuntajätteen polttolaitos Lissabonissa Suomi 551 Sovitut lainat: 551 miljoonaa (:401 miljoonaa) : 501 miljoonaa Globaalilainat: 50 miljoonaa koskivat energiasektoria (78 miljoonaa), liikennettä (349 miljoonaa) ja teollisuutta (75 miljoonaa). Suurjänniteverkon laajennus ja nykyaikaistaminen Etelä- ja Keski-Suomessa Suomen Kantaverkko Oyj 77,6 BT Rautatieverkon kuuden rataosuuden nykyaikaistaminen Suomen valtio Helsinki-Tampere-Seinäjoki-radan mukauttaminen tekniikan nykytasoon Suomen valtio.. Itä-Iänsisuuntaisen E18-päätien useiden osuuksien parannukset ja Hämeenlinna-Tampere-moottoritien viimeistelytyöt Suomen valtio E18-moottoritien Paimion ja Muurlan välinen osuus Suomen valtio 58,1 B 49,9 B 58,0 50,2 E4-tien muuttaminen moottoritieksi Torniosta Kemiin Suomen valtio 25,1 Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennus llmailulaitos Joutsenon sellutehtaan nykyaikaistaminen Metsä-Serla Oyj Globaalilainat Pienten tai keskisuurten julkisten infrastruktuurien Kunta Oy ASAPin PK-ohjelman perusteella tehdyt sijoitukset CapMan Capital Management Oy 107,8 74,6 33,4 16,7 Joutsenon sellutehtaan nykyaikaistaminen ElP TIEDOTE I-I999 Sil'U 19

20 Ruotsi β Sovltut lainat: 664 miljoonaa ( ;'5 miljoonaa) Yksittaiset lainat: 608 miljoonaa Globaalilainat: 56 miljoonaa jakautuivat energiasektorin (182 miljoonaa), liikenteen (293 miljoonaa), vesihuollon ja kaupunkien infrastruktuurien (37 miljoonaa) sekä teollisuuden (95 miljoonaa) kesken. Jätteenpolttolaitos lampo-ja sähköenergian tuotantoon Uumajassa Sähkönjakeluverkkojen kunnostus ja nykyaikaistaminen Vattenfall AB Kaukolämmön, yhteisen ilmastoinnin ja sähkön jakeluverkkojen laajennus ja nykyaikaistaminen Göteborgissa Göteborg Energi AB 1544 BT 27,9 T-l Jätteenpolttolaitos lämpö- /a sähköenergian tuotantoon Uumajaan Umea Energi AB 10,9 T-l- Vesijohtoverkon, viemäröinnin ja jätevedenpuhdistuksen infrastruktuurien sekä maantiekuljetusten parantaminen, katujärjestelyt Malmössä Malmö Gatu-och Trafiknämnd Turvallisuustestauskeskus autotehtaaseen Torslandaan (Göteborg) Volvo Personvagnar AB Kemiantehtaan nykyaikaistaminen ja laajennus Stenungsundissa Göteborgista pohjoiseen Borealis AB 20,6 40,8 -l * 54,2 T-l * Kiinteä rautatie- ja maantieyhteys Juutinrauman yli Kööpenh.iminan ja Malmön vallile Öresundskonsortiet 79,2 Tukholman kehäbulevardin eteläinen osuus Vàgverket 163,1 Lyhyen ja keskipitkän matkan lentokaluston uusiminen Scandinavian Airline Systen - SAS 51,2 Jäteveden käsittelylaitoksen laajennus ja nykyaikaistaminen Tukholmassa Käppalaförbundet 5,8 Clobaalilainat Pienten ja keskisuurten infrastruktuurien - Dexia Kommunbank AB Kommuninvest i Sverige AB 21,7 12,0 AB Svensk Exportkredit 10,8 ASAPin PK-ohjelman perusteella tehdyt sijoitukset Litorina Kapital KB Perussäännön 18 artiklan perusteella rahoitetut hankkeet Hankkeita, jotka ovat suoraan Emoopan unionin edun mukaisia, mutta jotka toteutetaan muualla kuin jäsenvaltioiden Euroopassa sijaitsevilla alueilla, rahoitettiin yhteensä 282 miljoonalla EIP:n perussäännön 18 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan perusteella. Kaikki hankkeet kohdistuivat energiasektorille (32 miljoonaa) ja televiestintään (250 miljoonaa). Geoterminen voimalaitos Reykjavikin itäpuolelle Nesjavelliriin Reykjavikurborg 31,9 Neljän satelliitin hankinta ja lähettäminen geostationaariselle radalle Organisation européenne de telecommunication par satellite (EUTELSAT) 250,0 Sivu 20 EIP TIEDOTE I-I999

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ

(XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ ,3 Bryssel 2. lokakuuta 2001 (XURRSDQ ODDMXLQHQ YHUNNR NRPLVVLR KDOXDD NHVNLWW\l OLLNHQWHHQ SXOORQNDXORMHQ SRLVWDPLVHHQ MD PXXWDPLLQVXXUKDQNNHLVLLQ (XURRSDQ NRPLVVLR HVLWWll XXGHVVD OLLNHQQHWWl NRVNHYDVVD

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Tiedote I-2-000. Toiminta vuonna 1999. Euroopan investointipankki

Tiedote I-2-000. Toiminta vuonna 1999. Euroopan investointipankki Euroopan investointipankki I-2-000 Tiedote ί ^ I 1-2000 Ν 104 ISSN 1025-0905 Toiminta vuonna Varainhankinta (miljoonaa euroa) EIP keskitti toimintansa aluekehitykseen, laajentumiseen ja euron käyttöönottoon

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

1997: Euroopan investointipankki käynnistää työllistämisohjelman ja vahvistaa sitoutumistaan Emuun

1997: Euroopan investointipankki käynnistää työllistämisohjelman ja vahvistaa sitoutumistaan Emuun E U R O O P A N \ BEI ι EIB- J998 1958 Φ^ύ EIP TIEDOTE 1-1998 Ν:ο96 ISSN 1025-0905. :.\ '-i - -ISKE INVESTERINGSBANK EUROPÄISCHE INVESTITIONSBANK ΕΥΡΩΠΑΪΚΗ ΤΡΑΠΕΖΑ ΕΠΕΝΔΥΣΕΩΝ EUROPEAN INVESTMENT BANK BANCO

Lisätiedot

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003

ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.2003 TIEDOTE 27.5.24 ARVOPAPERISIJOITUKSET SUOMESTA ULKOMAILLE 31.12.23 Suomen Pankki kerää tietoa suomalaisten arvopaperisijoituksista 1 ulkomaille maksutasetilastointia varten. Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin

Lisätiedot

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001 Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2001 joulukuu 2001 (muutos 20.12.2001) marraskuu 2001 (muutos 16.11.2001) lokakuu 2001 (muutos 19.10.2001) syyskuu 2001 (muutos 21.09.2001) elokuu

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS,

EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, 8.3.2014 Euroopan unionin virallinen lehti L 69/107 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, luottolaitoksista, joista tehdään kattava arviointi (EKP/2014/3) (2014/123/EU)

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000

Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000 Tullausarvoa määritettäessä sovellettavat muuntokurssit 2000 joulukuu 2000 (muutos 27.12.2000) marraskuu 2000 lokakuu 2000 (muutos 25.10.2000) syyskuu 2000 (muutos 27.09.2000) elokuu 2000 heinäkuu 2000

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto

Euroopan Investointiohjelma. Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Euroopan Investointiohjelma Kajaani, 14.12.2015 Vesa-Pekka Poutanen, talouspoliittinen neuvonantaja Euroopan komission Suomen-edustusto Vuotuinen kasvuselvitys 2015 (ja 2016) Talouspolitiikan kolme toisiaan

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Euroopan investointiohjelma

Euroopan investointiohjelma Euroopan investointiohjelma Kolme toisiaan tukevaa tekijää INVESTOINNIT RAKENNEUUDISTUKSET FINANSSIPOLIITTINEN VASTUULLISUUS 1 Euroopan investointiohjelma LISÄRAHAA INVESTOINTEIHIN LISÄRAHOITUS REAALITALOUDEN

Lisätiedot

EVENEMENTIELLES OPERATIONS UE FINLANDE INVESTOINTIPANKKI

EVENEMENTIELLES OPERATIONS UE FINLANDE INVESTOINTIPANKKI BEI PUBLICATIONS OPERATIONS UE FINLANDE INVEST OINTIPANKKI FIT FONDS BEI SOUS-FONDS : PUBLICATIONS SERIES : EVENEMENTIELLES SOUS-SERIES OPERATIONS UE DOSSIERS : FINLANDE PIECES INVESTOINTIPANKKI DATES

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Karttahuoneen karttavalikoima 2009

Karttahuoneen karttavalikoima 2009 www kartat marras 2009.xls Page 1 Karttahuoneen karttavalikoima 2009 16.11.2009 * tuote on kirja Hallwag Distoguide tiekartat 978-3-8283-0033-0 Alankomaat 1:200 000 978-3-8283-0005-7 Australia 1:4 milj.

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Euro & talous 2/2009. Pääjohtaja Erkki Liikanen 9.6.2009 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Euro & talous 2/2009 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Teemat 1. Maailmantalouden ja rahoitusjärjestelmän tila 2. Inflaatiokehitys ja EKP:n rahapolitiikka 3. EKP:n rahapolitiikan välittyminen Suomessa ja Suomen

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille

NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille NEFCO:n tarjoamat rahoitusinstrumentit ympäristöalan hankkeille Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO Mikael Reims Manager Green Growth yritysfoorumi Helsinki, 28.5.2013 NEFCO Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI

HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI Mirja Rautiainen, Mika Siiskonen: HOTELLIVARAUKSET MAJOITUSALA TUTUKSI HARJOITUSTEHTÄVIÄ: VASTAANOTON MAKSUVÄLINEET 1. Milloin ensimmäiset luottokortit ovat tulleet markkinoille maailmassa ja Suomessa?

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä?

Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä? 1 Riskienhallintapäivä Varainhankinta muuttuvassa maailmassa- Miten sijoittaja tekee päätöksensä? Esa Kallio 07.05.2014 7.5.2014 Kuntarahoitus, Luottamuksellinen 2 Potentiaaliset sijoittajat Kuntarahoitukselle

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

1999 Vuosikertomus. Euroopan investointipankki

1999 Vuosikertomus. Euroopan investointipankki 1999 Vuosikertomus Euroopan investointipankki EIP numeroin (miljoonaa euroa) 1999 1998 Allekirjoitetut sopimukset 31 800 29 526 Euroopan unionin alueelle 27 765 25 116 Euroopan unionin ulkopuolelle 4 035

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

EUROOPAN YHTEISÖ, BELGIAN KUNINGASKUNTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, HELLEENIEN TASAVALTA, ESPANJAN KUNINGASKUNTA, SOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN TASAVALLAN

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

EIP-ryhmä Toimintakertomus 2002

EIP-ryhmä Toimintakertomus 2002 EIP-ryhmä Toimintakertomus 2002 Tunnusluvut EIP-ryhmä Euroopan investointipankki Toiminta vuonna 2002 (Miljoonaa euroa) Allekirjoitetut lainasopimukset Euroopan unioni Hakijamaat Kumppanuusmaat Hyväksytyt

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen

Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Länsi-Suomen EAKR-rahoitusta yritysten ja innovaatioiden edistämiseen Suomen ohjelmat etenevät eurooppalaisittain hyvin Suomi on EAKR-ohelmatoteutuksessa kolmantena, kun verrataan maiden EAKR-ohjelmien

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus. Tammi-syyskuu 2009

Osavuosikatsaus. Tammi-syyskuu 2009 Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 29 Liikevaihto vuosineljänneksittäin 25 2 196,2 187,8 218, 174, 193,9 213,6 15 15,2 1 5 28 29 2 Liikevaihto markkina-alueittain I-III/28 68,1 milj. euroa I-III/29 512, milj.

Lisätiedot

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN

YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma?

Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? Suomi kyllä, mutta entäs muu maailma? 18.5.2016 Sijoitusten jakaminen eri kohteisiin Korot? Osakkeet? Tämä on tärkein päätös! Tilanne nyt Perustilanne Perustilanne Tilanne nyt KOROT neutraalipaino OSAKKEET

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Vaihdettavat valuutat klo 15.30

Vaihdettavat valuutat klo 15.30 HAAGA-HELIA HARJOITUS 4/Ratkaisut s. / 6 Liike-elämän matematiikka Syksy 20 Käytä tehtävissä tarvittaessa alla olevia valuuttakursseja. Kurssit ilmaisevat yhden euron arvon kyseisessä valuuttayksikössä.

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015

Finpro ja Ruotsin markkinat. Jonas Granqvist November 2015 Finpro ja Ruotsin markkinat Jonas Granqvist November 2015 2 Finpro Export Finland Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä, joka tarjoaa yritykselle asiantuntemusta kansainväliseen liiketoimintaan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10

1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 1162 der Beilagen XXII. GP - Staatsvertrag - finnischer Übereinkommenstext (Normativer Teil) 1 von 10 YLEISSOPIMUS TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN

Lisätiedot

DHL Freight (Finland) Oy. Valtakunnallinen asiakaspalvelunumero 020 345 345 VIITTEELLINEN KULJETUSAIKATAULU EUROCONNECT, KAPPALETAVARA

DHL Freight (Finland) Oy. Valtakunnallinen asiakaspalvelunumero 020 345 345 VIITTEELLINEN KULJETUSAIKATAULU EUROCONNECT, KAPPALETAVARA DHL Freight (Finland) Oy Valtakunnallinen asiakaspalvelunumero 020 345 345 VIITTEELLINEN KULJETUSAIKATAULU EUROCONNECT, KAPPALETAVARA TUONTI AT Wels ti pe DHL Global Forwarding (Austria) GmbH Wels pe ma

Lisätiedot