1 JOHDANTO 1 3 ALUEEN KARTTA 6 4 NYKYTILA VÄESTÖ JA ELINKEINOJAKAUMA ELINKEINOT JA PALVELUT VESIHUOLTOALUE 9

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 2 LÄNSI-HOLLOLAN ALUEEN KUVAUS JA HISTORIA 2 3 ALUEEN KARTTA 6 4 NYKYTILA VÄESTÖ JA ELINKEINOJAKAUMA ELINKEINOT JA PALVELUT VESIHUOLTOALUE KYLÄ KYLLÄ! PROJEKTI LÄNSI-HOLLOLAN ALUEELLA TOIMIVIA YRITYKSIÄ MAATALOUS JÄRJESTÖTOIMINTA JA HARRASTUKSET KASTARIN KOULU LÄNSI-HOLLOLAN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET LÄNSI-HOLLOLAN KYLÄSUUNNITELMA LÄNSI-HOLLOLA VILLAGE PLAN MUIDEN TAHOJEN HANKKEET ALUEELLA VALTATIE 12 TIESUUNNITELMAN TILANNEKATSAUS 25

3 1 1 JOHDANTO Johdanto Länsi-Hollolan kyläsuunnitelman päivitykseen 2007 Ensimmäisen kyläsuunnitelman teosta on vierähtänyt viisi vuotta. Tämän ajanjakson kuluessa on tapahtunut alueemme palvelurakenteessa merkittäviä muutoksia. Kunnan reuna-alueella asuminen on usein tarkoittanut jo ennestään vähäisten alueellisten palvelujen puolustamista muutospaineessa. Länsi-Hollolassa on onnistuttu lisäämään tonttitarjontaa KYLÄ-kyllä -projektin avulla. Arkkitehtiopiskelija Tanja Pulkkisen johdolla kartoitettiin uusien tonttien paikkoja, joita löytyikin yhteistyössä kyläläisten kanssa kymmeniä. Tanja Pulkkinen kokosi nämä epävirallisen maankäytön suunnitelmaan, joka on julkaistu lähinnä kylien omaan käyttöön ja tonttien markkinoinnin apuvälineeksi. Länsi-Hollolaan saatiin v 2004 tiiviimmän asutuksen alueelle kunnallinen vesihuolto. Tavoitteeksi asettamamme väestön määrän laskun pysäyttäminen ja uudelleen kasvu-uralle saattaminen on näiden toimenpiteiden myötä vihdoin toteutumassa Länsi-Hollolassa. Kotikuntamme päättäjät näkivät Kastarin kyläkoulun liian pienenä opetusyksikkönä nykyisessä suuruutta ja tehokkuutta tavoittelevassa kunnallisessa palvelutarjonnassa. Koulun viimeiset kevätjuhlat vietettiin Puolustustaistelumme kokosi eri tilaisuuksiin yli 150 osallistujaa - toive koulun jatkumisesta koettiin niin tärkeänä asukkaiden keskuudessa. Tällä hetkellä alueemme lapset eivät kuulu varsinaisesti mihinkään koulupiiriin, vaan koulupolut johtavat Hälvälän, Uskilan ja Salpakankaan ala-asteille. Tämä vähentää alueemme lasten ja perheiden yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jotta alueemme lapset oppisivat tuntemaan toisensa, on meidän kaikkien tuettava nuorisoseuramme toimintaa. Kiitos Elina Lehtoselle postilaatikoihin jaettavan Toivolassa tapahtuu -lehtisen toimittamisesta. Kylätoimikunta pyrkii jatkossa kehittämään sähköistä tiedottamista, jota käytettäisiin tapahtumista ilmoitettaessa, mutta myös palautetta ja toiveita kylätoimikunnalle tai muille paikallisjärjestöille esitettäessä. Vuonna 2002 ilmestynyt Länsi-Hollolan kylien historiikki saa seurakseen ensi vuonna ilmestyvän teoksen alueen paikannimistä ja niiden syntytarinoista. Länsi-Hollolan yritysten palvelulehtinen on myös päivitetty pari vuotta sitten.

4 2 Tähän kyläsuunnitelmaan on kirjattu tulevaisuuden tavoitteita, joista osa on jo mainittu ensimmäisessä kyläsuunnitelmassa. Uusia toiveita ja aloitteita otetaan mielihyvin vastaan. Valtatie 12 tulevaisuuden suunnitelmiin kyläläiset ovat tehneet jo useita muutosehdotuksia. Liikenteeseen liittyvät asiat pysyvät jatkossakin merkittävinä; paikallisliikenteen täytyy toimia ja kevyen liikenteen väylä Salpakankaan suuntaan on monen kyläläisen toive. Linja-autoyhteydet Salpakankaalle ovat koululaisten kuljettamisen myötä ainakin tilapäisesti parantuneet. Tällä kunnallisvaalikaudella Länsi-Hollolaa on edustanut ensimmäinen varavaltuutettu. Tätä tilannetta lähdemme parantamaan seuraavissa kunnallisvaaleissa, jotta toiveemme ja tavoitteemme kuultaisiin ja yhteistyö kunnan päättäjien kanssa helpottuisi meidän asioista päätettäessä. Kyläsuunnitelman päivityksen korvaamattomasta avusta haluamme kiittää kyläasiamies Elina Leppästä. Järventaka Mikael Lampenius 2 LÄNSI-HOLLOLAN ALUEEN KUVAUS JA HISTORIA Länsi-Hollola on nimensä mukaisesti Hollolan läntisen alueen kylät, joihin kuuluvat Vihattu, Hatsina, Järventausta, Pinnola, Kastari, Sairakkala, Toivola ja Tenhelä. Alueen pinta-ala on noin 50 km². Salpausselän pohjoispuolinen sijainti ja vedenjakaja-alueena oleminen antavat aivan erikoisen leimansa kylien maisemalle. Alue rajautuu lännessä Hämeenkosken pitäjään, etelässä Kärkölän Iso-Sattialan (Korkeen) kylään, Hollolan Voistioon ja Tennilään. Muusta Hollolasta sen erottaa Vihatun-Kukonkangas. Pohjoisessa ulottuvat Kastarin, Järventaustan ja Hatsinan Suurellamäellä olevat takamaat aina Vesijärven Lahdenpohjan pohjukkaan saakka. Suurellamäellä on laaja metsäalue, jonka lounaislaidalla on pieni Pinnolan kylä ja samanniminen iso suoalue. Omaleimainen tämä kohosuo on toimiessaan myös vedenjakajana.

5 3 Länsi-Hollolassa on kartoitettu erittäin suuret pohjavesivarat, jotka purkautuvat lähteinä Huljalan Helvetissä ja Sairakkalan Kiikunmäen lähteissä. Sairakkalan lähteestä alkunsa saava Sepänpuro, joka antoi entisinä aikoina vesivoimaa usealle myllylle, laskee Hammonjokena Vesijärveen Patolähde. Kuva Pauli Helén. Sairakkalan ja Toivolan - Tennilän kankaat kuuluvat pohjavesivarojensa lisäksi myös harjujensuojeluohjelmaan yhdessä luoteeseen suuntautuvan Sulenkonharjun kanssa. Täällä jääkauden aikana moreeniin hautautunut kuollut jää on muodostanut sulaessaan kapeita samansuuntaisia raviineja sekä pyöreitä suppia. Alueen pellot ovat hyvin vaihtelevia maalajeiltaan ja myös kosteussuhteiltaan. Kumpuilevassa maisemassa vaihtuvat hiesusavet alavien maiden turvemaiksi. Hyviä multa- ja hietamaita on alueella suhteellisen vähän. Viime vuosisadan alun perinteinen kylämaisema on hävinnyt isojaon täydennyksessä. Nyttemmin voimassa oleva Päijät-Hämeen seutukaava luokittelee suuren osan alueen pelloista "maa- ja metsätalousalueiksi, joihin liittyy erityisiä kulttuuri- ja luonnonympäristöarvoja". Länsi-Hollolan metsät ovat paljolti kuusivaltaisia. Kaikki kaskikulttuurin jäljet ovat jo kadonneet. Luontaisia koivikkoja ei ole. Kangasmaat ovat tuoreita tai rehevämpiä kankaita. Suoalueilla on valtapuustona mänty. Lehtomaisia kuusikoita on myös. Avokalliot ja karut kankaat puuttuvat lähes kokonaan. Metsähallituksen hoidossa on yksi metsätila, jossa oli ennen männyn siemenviljelys. Nyt tilalla on tulevaisuuden puulajien kokeiluistutuksia. Länsi-Hollolassa on varsinaisesti kolme järveä: Sairakkalanjärvi ja Järvistenjärvi sekä itälaidalla Kotajärvet, jotka olivat aitoja erämaajärviä aivan viime vuosiin saakka. Lisäksi on pieni Sukslampi län-

6 4 silaidalla Hämeenkosken rajalla. Sairakkalanjärveä on viime vuosisadalla laskettu ja nyt soistuminen on jo pitkällä. Laskuojan varrella oli Järventaustanjärvi, joka laskettiin tyhjäksi 1920-luvulla ja on tänä päivänä upottavaa suota. Sukslampi. Kuva Jaakko Kerppilä. Sairakkalanjärvi. Kuva Pauli Helén. Sairakkalanjärvi on ollut tunnettu lintujärvi jo useamman vuosikymmenen ajan, erityisesti muuttoaikoina järvellä on vieraillut myös arktisia lajeja. Pesimälajeina oli ensin kurki ja nyt muutamia vuosia myös laulujoutsen, jonka vuoksi lajisto on harventunut. Järven vedenpinnan korkeutta säätävä pato on tarkoitus korjata Hämeen ympäristökeskuksen toimesta. Sairakkalanjärvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Hämeen ympäristökeskus julkaisi kuulutuksen koskien Sairakkalanjärveä. Kuulutuksen mukaan Hämeen ympäristökeskus on harkinnut perustaa alueelle yksityisen luonnonsuojelualueen, yhteensä noin 40 ha. VT 12 on alueen halki kulkevana nykyisin hallitseva liikenteellisesti. Sairakkalasta pohjoiseen Hollolan kirkolle suuntautuva tie no 3161 on parannettu hyvätasoiseksi maantieksi ja kulkee lähes kokonaan entisellä paikallaan kauniissa viljelymaisemassa. Ennen Hatsinan kylää siitä eroaa Asikkalaan vievä maantie no 3173, joka kiertää Vesijärven länsipuolitse. Kastarintie no 14067, Kaunkorventie no 14063, ja Pinnolantie no ovat hoidettuja paikallisteitä. Vihatuntie ja Kastari- Kivikoskentie ovat osia vanhaa Tampereen-Hämeenlinnantietä. Aivan nykyisenvt 12 tuntumassa sen pohjoispuolella kulkevana ne muodostavat oivallisen paikallisliikenteen kokoomatiestön.

7 5 Kaiken kaikkiaan alueelta on erinomaiset kulkuyhteydet maakunnan keskuksiin: Lahteen n. 20 km, Hämeenlinnaan n. 45 km, Hollolan kuntakeskukseen 13 km ja Hollolan kirkolle 10 km. Siirtolohkare Hatsinan kylässä. Kuva Jaakko Kerppilä.

8 3 ALUEEN KARTTA 6

9 7 VÄHÄN LÄNSI-HOLLOLAN HISTORIASTA Sakari Kuusen kirjoittaman Hollolan historian mukaan Länsi-Hollolan kylät tunnetaan jo luvulta lähtien. Kylät ovat aina olleet melko tasa-arvoisia, niiden joukossa ei ole varsinaista "johtokylää". Alueelle ominaista on ollut ja on edelleenkin vakaa maa- ja metsätalous. Täällä ei ole ollut kartanoita eikä suurtiloja, eikä sitten myöskään torppia. Vapaussodan loppunäytöksessä huhti - toukokuun vaihteessa 1918 Länsi-Hollola oli keskeisessä asemassa. Saksalaisosaston tulitus Toivolan peltoaukealla hajaannutti suuren joukon Tampereelta perääntyviä punaisia, jotka sitten antautuivat Pinnolassa ja Sairakkalassa. Alueelle tärkeitä ovat olleet sen halki kulkevat tiet; itä-länsisuunnassa Hämeenlinnan-Turun- Viipurintieja etelä-pohjoissuunnassa Kärkölän-Viitailantie. Pientä yritystoimintaa paikkakunnalla on ollut lähinnä omaan tarpeeseen, suurin lienee ollut Toivolan saha n Aiemmin paikkakunnalla toimi eri kylissä useita kauppoja. Sairakkalan kauppa, joka oli perustettu 1890-luvulla, toimi viimeksi huoltoaseman yhteydessä. Nykyään paikalla on SEO:n uusittu kylmäasema. Sairakkalan kilvanajot eli ravit, joita ajettiin 1900-luvun alusta vuoteen 1960, olivat maankuulut ja kokosivat suuren yleisömäärän. Nykyiset Suur-Hollola-ajot ovat tavallaan jatkoa niille. Nuorisoseura Toivola on toiminut Länsi-Hollolan kaikkien kylien alueella vuodesta 1904 uudistuen aina ajan myötä. Alkuvuosien raittiuspainotteisista keskustelukerhoista on edetty urheilu-, näytelmäja kansantanssiharrastusten kautta nykypäivän nuorisotoimintaan. Kastarin koulun lakkauttamisen jälkeen nuorisoseurantalo on jäänyt myös ainoaksi yhteiseksi kokoontumistilaksi. Länsi-Hollolassa koottiin paikallishistoriakirja, joka ilmestyi syksyllä Siinä on runsaasti kertomuksia ja kuvia paikkakunnan historiasta. Kirjan painos 400 kpl on jo loppuun myyty. Myös Hollolan Kotiseutuyhdistyksen vuosittain julkaisemissa kirjoissa on ollut kymmeniä tarinoita Länsi-

10 8 Hollolasta. Vuodesta 2004 on ollut meneillä perinteeseen pohjautuvan paikannimistön kerääminen Länsi-Hollolan alueella. Keräyksen tuloksista tehdään kirja, joka ilmestyy vuonna Hankkeelle on saatu keväällä 2007 Hämeen Heimoliiton apuraha. Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitos sekä Tekotodellisuuslaboratorio ovat aloittaneet yhteisen tutkimusprojektin nimeltä Ihminen, aika, maisema: keinotodellisuusvisualisointi suomalaisen kylämaiseman muutoksista Tässä hankkeessa mallinnetaan Länsi-Hollolan Toivolan kylän maisemaa useiden vuosisatojen ajalta. Tutkimuskohteeksi on valittu juuri Toivolan kylä, koska se niin hyvin edustaa perinteistä hämäläistä ryhmäkylää ja on tullut tutuksi tutkimusryhmän jäsen FM Merja Uotilalle kyläyhdistyksen paikannimikeräyksen kautta. Tutkimusprojekti alkoi keväällä 2007 ja kestää jatkorahoituksen järjestyessä ainakin vuoteen 2010 saakka. 4 NYKYTILA 4.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOJAKAUMA Tilastointi edellisestä jaksosta on merkittävästi muuttunut Hollolan kunnan haja-asutusalueilla, erityisesti Länsi-Hollolan alueella, joten vertailukelpoisia todellisia lukuja väestön kehittymisestä ei ole saatavilla. Tilastokeskuksen väestölaskennan mukaan väestö on kehittynyt ns. Sairakkalan alueella (käsittäen Hatsinan, Kastarin ja Sairakkalan osa-alueet) seuraavasti: Vuosi Henkilömäärä Työvoimaa ei myöskään tilastoida enää toimialan ja työpaikan sijaintialueen mukaan kyliemme alueilla.

11 9 4.2 ELINKEINOT JA PALVELUT Terveyskeskuspalvelut toimivat Salpakankaalla. Paikallisia lasten perhepäivähoitajia ei tällä hetkellä ole, lähimmät päiväkodit ovat Tennilässä ja Salpakankaalla. Esikoululaiset kuljetetaan Hälvälän tai Uskilan kouluun. Kirjastoauto kiertää kylillämme edelleen, myymäläauto ei. 4.3 VESIHUOLTOALUE Runkolinjan rakentaminen Huljalan vedenottamolta, poikkeuksellisen kuivuuden aiheuttama vesipula, kyläyhdistyksen aktiivisuus ja laki kuntien velvollisuudesta vesihuollon järjestämiseen yhdessä saivat aikaan vesihuollon toiminta-alueen perustamisen Länsi-Hollolaan vuonna Keskuksena on Sairakkalan paineenkorotusasema ja runkoverkon vettä on saatavana Sairakkalassa, Kastarissa, Järventaustassa ja Toivolassa. Alussa liittyjiä oli 25 kpl, tällä hetkellä 48 kpl. Alla oleva kartta vastaa vesihuoltoalueen tilannetta helmikuun lopussa Vesijohtoverkosto on merkitty karttaan sinisellä värillä.

12 10 Kartta on julkaistu Hollolan vesihuoltolaitoksen luvalla. 4.4 KYLÄ KYLLÄ! PROJEKTI LÄNSI-HOLLOLA OLI MUKANA KYLÄ kyllä! PROJEKTISSA KESÄLLÄ 2005 KYLÄ kyllä! hankkeen virallinen nimi oli Maankäyttö- ja rakennuslain ja kyläsuunnittelun osallistumiskäytäntöjen yhdistäminen. Käytännössä se oli asukaskeskeistä maankäytön ja ympäristön suunnittelua, jossa pyrittiin etsimään uusia keinoja ja metodeja kylien suunnitteluun. Projektia hallinnoi Pirkanmaan maaseudun kehittämisverkosto ry ja yhteistyössä oli mukana Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtiosaston yhdyskuntasuunnittelun laitos. Kyseessä oli EUrahoitteinen ALMA-hanke, joka alkoi vuonna 2004 ja päättyi 2006 helmikuussa. Mukana oli 18 kohdekylää: Pirkanmaalta, Hämeestä, Satakunnasta ja Päijät-Hämeestä.

13 11 Arkkitehtiopiskelija Tanja Pulkkinen työskenteli kesän 2005 yhteistyössä kyläläisten ja viranomaisten kanssa. Tavoitteena oli kokonaisvaltainen suunnitelma kylän fyysisen ympäristön kehittymiselle. Kesän päätteeksi koottiin julkaisu, joka tuli etupäässä kyläläisten käyttöön. Kyläkaava ei ole juridinen, eli se ei velvoita ketään mihinkään. Suunnittelussa pyrittiin puolueettomuuteen ja tasapuolisuuteen ja kaikille kyläläisille annettiin mahdollisuus osallistua. Suunnittelun lähtökohtana oli kylien omaehtoinen kehittämistahto ja kyläläisten tietämys asuinympäristöstään. Kyläläisiltä kerättiin ns. hiljaista paikallistietoa, sellaista mitä ei voi kartasta nähdä. Suunnitelman laatimiseen on satoja tapoja, mutta pää-asia on että se on lähtöisin kylästä! Projektin tarkoitus oli olla molemminpuolinen oppimisprosessi, siten että kaikki osapuolet saivat jotakin. Suunnitteluun ryhdyttäessä löytyi nopeasti oikea tarve. Länsi-Hollolan kyliin kaivattiin uusia asukkaita, jotta kylä pysyisi jatkossakin elävänä. Lisäksi kiinnostus maallemuuttoon näytti lisääntyneen: Tarvitaan mahdollisuus väljään, luonnonläheiseen asumiseen. Kesän aikana kartoitettiin vapaita tonttipaikkoja ja tyhjillään olevia vanhoja rakennuksia. Tavoitteena oli lisätä kylien vetovoimaisuutta, elinvoimaisuutta ja viihtyvyyttä ja turvata kulttuurimaisemien säilyminen ja arvostus. Projektin edellytyksenä oli maanomistajien ja muiden kyläläisten saaminen mukaan suunnitteluun ja sitoutumaan siihen. Koko suunnitelma on nähtävänä netissä osoitteessa Myytävät tontit löytyvät kylän kotisivuilta osoitteessa kohdasta Tonttitarjonta. 4.5 LÄNSI-HOLLOLAN ALUEELLA TOIMIVIA YRITYKSIÄ: Fire art, näytösilotulitukset Herttapuu Oy, puusepäntuotteet Hollolan Nahkapaja Ay, nahkatuotteet ja koiratarvikkeet Huutokosken Arvo-Kala Oy, kalanviljelylaitos Kastarin komeat, lihanjalostus

14 12 Kastarin pienryhmäkodit Oy, pienryhmäkotitoiminta Kastarin porsas Oy, porsastuotantosikala Kestokasvu Oy, puunkorjuu ja maanrakennus K. Vartiainen Ky, alihankinta, komponentit Loistopuu Oy, höyläämö O. Tuominen Oy, puutavaran kuljetus Perhekoti Alkuvoima Oy, perhekotitoiminta Pohjanpuu, huvimajat ja vajat SEO Hollola/ Säästöasema Nevalainen Oy, polttoainemyynti, kortti- ja seteliautomaatti Sairakkalan taksi Jouko Susi, tilataksi Sähkörenki Ky, sähkö-, ATK- ja antenniasennukset T. Kohilo, maanrakennustyöt Tmi Huoltoparoni Juha Uotila, kesämökkien, talojen ja tonttien hoito ja huolto Lisäksi: hevostalli hiekkapuhallus kaivinkonetyöt kenneltoiminta kuljetustoiminta lumenauraus ja muu tiestön kunnossapito metallin työstö ja sorvaus metsäkonetyöt puusepänteollisuuden alihankinta rakentaminen ja peruskorjaukset sirkkelisahaus

15 MAATALOUS Länsi-Hollolassa on peltoa n ha ja metsää n ha. Maalajit vaihtelevat savesta turvemaihin. Metsämaa vaihtelee supista tasaisiin maastoihin. Valtapuulajit ovat mänty ja kuusi. Noin 35 maatalousyrittäjän joukossa on sekä päätoimisia että maataloutta sivutoimenaan harjoittavia yrittäjiä. Osa tiloista on myynyt tai vuokrannut peltonsa lisämaaksi paikallisille tai muualla asuville maatalousyrittäjille. Pelloilla tuotetaan leipä-, rehu - ja siemenviljaa, mallasohraa, öljykasveja ja nurmea. Lisäksi on pieniä aloja erikoistuotantoa, kuten vadelmaa, kuminaa ja pellavaa. Länsi-Hollolassa on maaseutusihteerin v tilastojen mukaan 24 viljatilaa, 6 sikatilaa, 4 lypsykarjatilaa, 1 lihanautatila sekä 1 hevos- ja lammastila. Lisäksi on hoito- ja harrastushevosia. Kurpan talon peltoja. Kuva Pauli Helén.

16 JÄRJESTÖTOIMINTA JA HARRASTUKSET LÄNSI-HOLLOLAN ERÄMIEHET RY perustettu 1954 vuoden 2006 lopussa jäseninä oli 60 miestä ja yksi nainen metsästysmaja Eräpirtti, rakennettu 60-luvun lopulla Sairakkalan kylän jakokunnalta vuokratulle tontille yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa metsästystä ja ylläpitää suunnitelmallista riistanhoitoa maanomistajilta vuokraamallaan n ha alueella, joka sijaitsee läntisessä Hollolassa ja osin myös Hämeenkoskella Puheenjohtaja Juhani Jäämaa puh LÄNSI-HOLLOLAN KYLÄYHDISTYS RY toimi jo 80-luvulla ja uudelleen vuodesta 1999 kylätoimikuntana rekisteröity ylläpitää Länsi-Hollolan kotisivuja ottaa kantaa ja tiedottaa yhteisistä asioista kerää paikallishistoriaa laatii ja päivittää kyläsuunnitelman ylläpitää myytävien tonttien luetteloa jäseniksi voivat liittyä kaikki alueen asukkaat Puheenjohtaja Mikael Lampenius LÄNSI-HOLLOLAN MAAMIESSEURA perustettu 1908 jäseniä n. 40 nykyinen viljankuivurirakennus rakennettu 1962 omalle tontille Sairakkalaan jäsenille viljankuivausta ja lajittelua sekä klapikoneen vuokrausta Puheenjohtaja Jaakko Kerppilä puh

17 15 LÄNSI-HOLLOLAN MARTAT RY perustettu v jäseniä n. 60 kursseja ja retkiä sekä liikunta- ja ravitsemusneuvontaa. vuokrataan kahvi- ja ruokailuastiastoa 100 hengelle sekä 10 l kahvinsuodatinta Puheenjohtaja Taru Vartiainen puh Astiastovaraukset Hannele Uotila puh NUORISOSEURA TOIVOLA RY perustettu 1904 jäseniä n. 160 nuorisoseurantalo rakennettu omalle tontille 1912, laajennettu 1935, peruskorjattu , keittiötilat remontoitu 2004 omistaa urheilukentän, joka on tehty talkoilla ja parannettu ja 1990-luvuilla; kunnalla on kentän hoitosopimus alkuvuosina urheilutoimintaa, iltamia, näytelmiä, tanhuryhmiä; nykyään peli- ja toimintailtoja sekä kokkikerho paikalliselle nuorisolle, ohjattua urheilutoimintaa ja retkiä kesäaikaan taloa vuokrataan juhlakäyttöön max. 200 hengelle taloa käytetään kyläläisten kokoontumiseen ja yhteisiin sekä yksityisiin juhliin Puheenjohtaja Jaakko Kerppilä puh Talon vuokraus Virpi Tuominen puh MUUTA HARRASTUSTOIMINTAA Vellamo-opiston piirit: kudonta sekä naisten liikunta toimivat nuorisoseurantalolla

18 KASTARIN KOULU Turvallisuus, kasvatukselliset näkökohdat, viihtyvyys, kodin ja koulun tiivis yhteistyö, opetusryhmien toimivuus ja vanha terverakenteinen perinteikäs kyläkoulu eivät riittäneet arvoina puolustamaan koulun toiminnan jatkamista. Hollolan sivistyslautakunta esitti Kastarin koulun toiminnan lakkauttamista alkaen. Lakkauttamisesityksessä vedottiin maakunnalliseen kouluverkko-selvitykseen, kunnanvaltuuston strategiaan 1-3 koulun lopettamisesta Hollolassa ja opetusja kulttuuritoimen uudistukseen 2006 alkaen, jossa alle 80 oppilaan kouluilta poistui valtion tukea. Koulun oppilasmäärän ennustettiin lisäksi laskevan perustettu kyläkoulu toimi pitkään 2-opettajaisena, viimeisenä lukuvuotena yhdysluokilla 1-3 ja 4-6 oli yhteensä 34 oppilasta. Koulussa oli oma johtokunta ja vanhempainyhdistys (Kastarin Alaiset ry.) Koulun pitkäaikainen rehtori Juhani Örn oli jäänyt vuotta aikaisemmin eläkkeelle ja Tiilikankaan koulun rehtori johti myös Kastarin koulua viimeisen vuoden kunta järjesti tiedotustilaisuuden koulun lakkauttamisesta Toivolan nuorisoseurantalolla, jonne saapui salin ääriään myöten täyttävä yleisö. Tilaisuudessa esitettiin kyläläisten omat laskelmat puolta pienemmistä säästöistä, kuin mitä kunnassa oli laskettu lakkauttamisella saavutettavan. Tonttitarjontaa elvyttäviä toimenpiteitä esiteltiin ja lukuisia koulua puolustavia puheenvuoroja käytettiin. Sivistyslautakunnassa koulun lakkautusasia oli uudelleen esillä Äänestyksessä 1vuoden lisäaikaa vastaan äänet jakautuivat 6-3. Kunnanhallituksessa äänestystulos koulun lakkauttamisen ja säilymisen välillä oli henkilöä allekirjoitti koulun jatkamisen puolesta vetoomuksen. Koulun lakkautusasia oli esillä TV:n ajankohtaisohjelmassa ja laajalti paikallisissa tiedotusvälineissä mielenilmauskulkue koulun säilyttämisen puolesta käveli Hollolan uimahallilta kirjaston edustalle. Illalla Toivolan nuorisoseurantalolla esiintyivät Sakari Kuosmanen ja Timo Rautiainen salintäyteiselle yleisölle. Ratkaisevassa valtuustoäänestyksessä koulun lakkauttaminen sai 29 ja säilyttäminen 14 ääntä.

19 17 Viimeinen kevätjuhla oli samalla avointen ovien päivä, jossa lasten antaumuksella harjoiteltua ja mieliin painuvaa ohjelmaa saapui seuraamaan myös entisiä opettajia ja oppilaita. Koulua puolustaneet rehtorit Erkki Aaltonen ja Juhani Örn pitivät myös jäähyväispuheet. Teksti Mikael Lampenius, kuva Jaakko Kerppilä Nykyisin Kastarin koulurakennuksessa toimii Kastarin pienryhmäkoti. 4.9 LÄNSI-HOLLOLAN VAHVUUDET.. turvallisuus, ystävällisyys, tunnemme toisemme rehellisiä ihmisiä, häiriöt vähäisiä, yksityisyyskin mahdollista, harva asutus lapsuus pitempi, väljyyttä elämisessä, maaseutuidylli, perhe ja kasvatus rauhallisuus, luonto, puhdas ilma Sairakkalanjärvi valtakunnallisesti arvokas lintujärvi, suojelualue valtaväylällä asutaan, keskeinen sijainti, tiet kunnossa, alikulkutunneli seutulippu edullinen tapa matkustaa yrittäjyyttä ja palveluyrittäjyyttä, huoltoasema! järjestötoiminta, nuorisoseura ja muut yhdistykset postin palvelut, esim. lähtevä posti pikavuoropysäkki kunnan vesihuoltoalue tonttitarjontaa muuttajia

20 JA HEIKKOUDET ei koulua asukkaiden aktivointia tarvitaan, ei koeta kyläksi, järjestötoiminnassa liian vähän toimijoita kunnan päätöksenteko liian Salpakangas-keskeistä palveluiden puute, joukkoliikenneyhteydet huonot, tiet huonoja pyöräilijöille kunnan palveluiden puute: katuvaloja vähän, kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa ei riittävästi riittävästi ei hiihtolatuja muutokset luonnossa ja ympäristössä: suurvedenottamo - vaikutus pohjaveteen seurannassa nuorisoa vähän myymäläautopalvelujen puuttuminen väkiluku vähenevä kunta ei halua kaavoittaa

21 4.11 LÄNSI-HOLLOLAN KYLÄSUUNNITELMA ME-HENKI YHTEISTOI- MINTA TAVOITTEET NYKYTILA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA AIKATAULU JA TOTEUTUS Nuorisoseurantalon vahvistaminen kylätalona Lapsille ja nuorille harrastuksia Nopea ja toimiva tiedonkulku Länsi-Hollola kunnan kehittämisalueeksi - kylän, yhdistysten ja yksityisten kokoontumis- ja juhlatila - kansalaisopiston kudonta ja jumppa - nuorisoillat - talon vuokratulot juhlista - nuorisoillat talolla talviaikaan - urheilukoulu kesällä - yhteinen kylätiedote jaetaan joka talouteen talkoilla n. neljästi vuodessa kylän palveluluettelo vuodelta yksi varavaltuutettu - yksi teknisen ltk:n varajäsen 19 - avoimet kyläillat talolla: kahvia, karaokea, sököä, pingistä ym. - pelisäännöt käytölle (mm. varaus, osallistuminen kustannuksiin) - talon markkinointi ympärivuotiseen juhlakäyttöön (LahtiTravel ym.) - lisää harrastuksia, näytelmät ym - vierailevat harrastajateatterit - srk:n kerhot ja tilaisuudet - yhteistyö pienryhmäkodin kanssa - luistinradan jäädytysrinki - partio - urheilua - nuorten teatteria - nettisivut ajan tasalle ja nettiilmoitustaulu - aloitetaan kylän sähköpostilistan kerääminen - palveluluettelon tiedot ajan tasalle - paikallisia valtuutettuja vähintään kaksi - oma sitoutumaton Länsi-Hollola ryhmä - vaalien valmistelutilaisuus yhdistettynä johonkin toiseen ajankoht. aiheeseen - aloitetaan , teema + keskustelua - ns laatii ja jakaa muille seuroille - ns tarkistaa nettisivujen tiedot - näytelmäpiiri aloittanut syyskuussa Kauneimmat joululaulut marttojen kanssa yhteistyössä - neuvottelut pienryhmäkodin kanssa - tiedotteeseen kysely talkootöihin halukkaista; malli Virenojalta - pyritään käynnistämään partiotoiminta - pingistä ja sulkapalloa talvella; lentopalloa, pesäpalloa kesällä - suunnistusta - aloitetaan syksyllä 2008, yhteistyötä esim. Uskilan koulun kanssa - kyläyhdistys hoitaa; sähköpostilistan kerääminen aloitetaan kyläilloissa - vaalit syksyllä ehdokashankinta aloitetaan syksyllä palaveri syksyllä omien ehdokkaiden äänestämistä pidetään esillä koko ajan

22 20 NOUSEVA VÄKILUKU PALVELUT TAVOITTEET NYKYTILA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA AIKATAULU JA TOTEUTUS Avoimempi kylätoiminta Paikallisten seurojen yhteistyö - yhteiset syysjuhlat - yhteinen tiedotuslehti ja nettisivut - kylän yhteisiä suunnittelupäiviä ja - iltoja - enemmän vaihtuvuutta kylätoimikuntaan - tehtäviä jaetaan useammille, työryhmiä - osallistutaan muiden yhdistysten - asennemuutos: mennään mukaan järjestämään itselle tärkeitä asioita eikä odoteta, että pieni ryhmä tekee kaiken valmiiksi Väkiluku nousee, että nykyiset palvelut ja toiminta säilyy Ensisijaiset koulut ovat lähimmät koulut (Hälvälä ja Uskila) Joukkoliikennettä käytetään - v PH maakuntakaavassa 403/Hollolan kunnan tilastossa Harjun helmassa - kyläkaava ja tonttiluettelo v ensisijaiset Uskila ja Salpakangas sekä eskari Hälvälä - koululaisten tilausajovuoro kouluaik. - pikavuoropysäkki, seutulippu ja vuorot vt 12:lla avoimiin tapahtumiin - oma väestölaskenta: tiedot kerätään tiekunnittain - kakkosvaiheen tontteja myyntiin - keskustelu: tarvitaanko osayleiskaavaa? - vanhemmat neuvottelevat kunnan kanssa, että 0-6 luokat ja iltapäivähoito samassa paikassa lähikoulussa - tilausajon käytöstä tiedottaminen - käytetään joukkoliikennettä mahd. mukaan - jaetaan tehtävät tiekunnille vuoden 2008 aikana - kyläyhdistys kannustaa tonttien omistajia myymään - yhden kyläillan teemaksi asuminen ja kaavoitus - vanhemmat seuraavat tilannetta - kysely kunnalle Kastarin koulun osalta tulleista säästöistä - joka syksy Kotona asuminen mahdollista Noudatetaan jätevesiasetuksen vaatimuksia - kunnan kotipalvelut toimivat - kirjastoauto - naapuriapu toimii - siivous- ja kylätalkkaripalvelua - siirtymäaika kestää vuoden 2013 loppuun - kartoitetaan palveluliikenteen tarve - selvitetään myymäläauton saatavuutta - yhteisratkaisut ja hankinnat - kunnan viemäri? - yhteisiä tiedotustilaisuuksia (esim. vaalitilaisuuden yhteydessä?) mennessä - v. 2009

23 Tiestö turvallisemmaksi - valtatie 12 parannussuunnitelma - Manskiventie mutkikas ja vaarallinen - Kaunkorventie pölyää 21 - valtatien 12 parannuksen yhteydessä rinnakkaistiet sujuviksi ja pyörätie Kukko-Sairakkala - työryhmä kartoittaa Manskiventien vaarapaikat ja kyläyhdistys tekee esityksen tiepiiriin 60-km nopeusrajoituksista ja vaara-merkeistä - nopeusvalvontapyynnöt poliisille - Kaunkorventien pölynsidonnasta pyyntö tiemestarille - työryhmä tekee kyläyhdistykselle esityksen v alussa KULTTUURI YMPÄRISTÖ JA LUONTO MUUT TAVOITTEET NYKYTILA TOIMENPIDE-EHDOTUKSIA AIKATAULU JA TOTEUTUS Perinnetiedon ja paikallishistorian kerääminen ja säilyttäminen - paikannimikirja julkaistaneen v kyläkalenteri tehdään vuosittain Uimarannan kunnostus Lintutorni - Länsi-Hollolan kylähistoriaa koottu kirjaksi vuonna Harjun helmassa - kyläkaava ja inventointi vuonna Ihminen, aika, maisema hankkeessa tehdään virtuaalimallinnos Toivolan kylästä /Jkylän yliopisto - paikannimityöryhmä - uimaranta kunnostuksen tarpeessa - Harjun helmassa suunnitelmassa alustavat piirustukset - järjestetään joka kesä perinnetyötalkoot tai kurssi - pidetään huolta vanhoista rakennuksista ja tarvittaessa autetaan - uimaranta kunnostetaan 4 v välein talkoilla - lintutornin suunnitelmat, rahoitus ja rakentaminen - v kalenteri myynnissä, seuraavista päätetään menekin mukaan - martat järjestävät kasvivärjäyskurssin v tärkein kunnossapidettävä on nuorisoseurantalo, kaikki osallistuvat talkoisiin tarvittaessa - työ- ja rahoitussuunnitelmat talven aikana - uimarannan kunnostuksen jälkeen

24 4.12 LÄNSI-HOLLOLA VILLAGE PLAN NOVEMBER 2007 OBJECTIVES CURRENT STATUS PROPOSED ACTIONS SCHEDULE AND SOLIDARITY CO- OPERATION Promoting the Youth Association House as a village house Hobbies for children and the young Fast and functional communications - Meeting place and party premises for entire village, associations and private persons - Civic College s knitting and exercising activities - Get-togethers for the young - Rent income from parties - Youth evenings at the house in wintertime - Sports school in summertime - Joint village bulleting will be delivered to every home by means of voluntary workers approximately four times a year Village service list from Open village evenings at the house: coffee, karaoke, poker, ping pong, etc. - Rules for using the house (e.g., reservations, division of costs) - Marketing the house for parties all year round (Lahti Travel, etc.) - More hobby activities, plays, etc. - Guest amateur theatres - Church clubs and events - Co-operation with a group home taking care of children committed to care - Ice rink cooling group - Scouts - Sports - Youth theatre - Website updated, web bulletin board - Starting collecting of village ing list - Updating service list information IMPLEMENTATION - Starting on 31 October 2007, theme + discussion - Youth Association will draw up and deliver schedule to other associations - Youth Association will check information on website - Theatre group started in September Evening of singing most loved Christmas carols in co-operation with Martha Organisation - Negotiations with the group taking care of children committed to care - Bulleting must include query for those willing to do voluntary work; model from Virenoja village - Objective is to start scouts activity - Ping pong and badminton in the summer; volley ball and Finnish baseball in the summer - Orienteering - Starting in autumn 2008, cooperation with, for example, Uskila School - Village association will take care of this task: collecting of village ing list will start in village evening events