Keskipiste Pirjo Valtanen. Daavid ja Jerusalem

Transkriptio

1 Pirjo Valtanen Keskipiste Daavid ja Jerusalem Ja kun kuningas Daavid, jonka Jumala aikanaan asetti hänet Israelin kuninkaaksi, ja jos Israelilla ei aikanaan olisi ollut Daavidin kaltaista kuningasta joka ei ole vain historian henkilö, jos Israelilla aikanaan ei olisi ollut yhtä ihmistä, joka halusi yhtä asiaa ja se on Jumalan kirkkautta, Jumalan todellista läsnäoloa jossain paikassa jossain paikassa ja omassa elämässään myöskin, niin ei olisi Jerusalemin kaupunkia tänä päivänä. Sitä ei olisi koskaan jebusilaisilta hankittu eikä se olisi koskaan noussut suureen loistoonsa eikä Jerusalemilla olisi sitä hengellistä voitelua mikä sillä on tänä päivänä. Jerusalemilla ei olisi sitä merkitystä lopunaikana, jos ei olisi ollut Daavidia. Siitä ei olisi myöskään käyty sitä sotaa mitä käydään Jerusalemista. Miksi Jerusalemista käydään sotaa? Miksi käydään sotaa herätyksestä ja Jumalan läsnäolosta? Miksi siinä on taistelu, miksi se ei tule pelkästään laulamalla? Miksi se ei tule pelkästään puhumalla? Koska siinä on taistelu. Kaksi läsnäoloa haluaa olla täällä maan päällä Jumalan läsnäolo ja sielunvihollisen läsnäolo. Kaksi läsnäoloa taistelee paikasta ihmisten sydämissä. Ja me tiedämme jokainen, että meidänkin sydämissä taistellaan paikasta. Me tiedetään että kaksi läsnäoloa taistelee meidän sydämessä. Minä tiedän arkielämässä, että kaksi läsnäoloa taistelee ja kysymys on siitä, että kumpi läsnäolo voittaa. Kumpi läsnäolo voittaa sen, kumpi läsnäolo saa enemmän tilaa. Tästä on kysymys. Ja siitä riippuu minne Herra tulee, kumpi läsnäolo saa enemmän tilaa. Kummalle annetaan tilaa, Jeesukselle vai oman mielen ja tämän maailman äänelle. Se kuulostaa pahalta, mutta sanoisin näin: jos me tietäisimme, että meidän mielemme takana usein puhuu sielunvihollinen, silloin kun on kysymys negatiivisista asioista. Se on itse sielunvihollinen joka puhuu siellä. Ihmiset ajattelevat että se tunne-elämän tällaista pientä heilumista ja häilymistä, pää menee näin. Ei, vaan siellä on sielunvihollinen luvulla Englannissa oli John Banyan, joka oli yksi uranuurtaja Hengen läsnäolon ymmärtämisessä ja hengellisen taistelun ymmärtämisessä. Hän kirjoitti kirjan, jossa kerrottiin tästä taistelusta, kuinka suuri kamppailu nimenomaan on tästä kuka omistaa ihmiset. Kuka omistaa sinut? Kuka sut omistaa, tämä maailma vai Jumala? Tämän maailman ajattelutapa vai Jumala? Kun Daavid aikanaan ymmärsi tämän ettei kannata mitään tehdä ellei Herran läsnäolo ole keskipiste Jerusalemissa. Jos ei kirkkauden arkkia tuoda Jerusalemiin, niin ihan hyvä, ihan hyvää kerhotoimintaa. Ihan hyvää kerhotoimintaa! Rakentavaa kerhotoimintaa, viihdyttävää kerhotoimintaa, hyvin organisoitua kerhotoimintaa, lisääntyvää kerhotoimintaa, vaikka naurattavaa kerhotoimintaa mitä tahansa, mutta ilman sitä kirkkauden läsnäoloa jossa Sana ja Henki yhtyvät. Sana ja Henki yhtyvät, Jumalan Sana ikuinen Sana. Hän on Sana, Jeesus on elävä Sana, ja Henki yhtyvät.

2 2 Ilman sitä se hedelmä ikään kuin tuottaa kuolemaa, se on niin kuin mätiä marjoja, kitkeriä hedelmiä. Hedelmä joka ei pysy. Hedelmä joka on hedelmä, mutta se ei ole hedelmää. Ymmärrätte tämän. Me ollaan jokainen varmaan koettu, että tämä ei ollut sitä hedelmää. Tämä näytti hedelmältä mutta tämä ei ollut hedelmää. Tämä näytti tulokselta mutta tämä ei ollut tulosta, todellista tulosta. Tämä ei ollut todellista hedelmää. Ja tästä oli kysymys. Daavid ymmärsi tämän. Ja minä uskon, että Jumala haluaisi että meillä kaikilla olisi Daavidin sydän. Ettei nyt pistetä nyt Daavidia sinne historian lokeroihin: No Daavid on Daavid. Ihan sama vaikka olisi Benjamin tai mikä tahansa, mutta minä... Ja tässä me tullaan nyt siihen kaikkein tärkeimpään kysymykseen, että kysymys ei ole minusta, vaan kysymys on Herrasta, kysymys on Jeesuksesta. Ja koko ongelman ydin on se, että kysymys ei todella ole meistä. Mistä sitten on kyse? Ja sitten pää alkaa rullata tässä vaiheessa: Miten niin kyse ei ole meistä. Eikö tämä laupias paimen hoida meitä? Eikö tämä laupias paimen ymmärrä minun sieluani, minun kipujani? Eikö tämä laupias paimen hyvänen aika, ohjaa minua oikealle tielle? Ja eikö tämä laupias paimen tee sitä? Ja profetaalinen henki sanoo, että tämä laupias paimen haluaa sinun olevan kirkkauden astia, joka tuotat kirkkautta eteenpäin. Sinä vuodatat sitä Hänen kirkkauttaan eteenpäin, koska vaan silloin sinä alat voida hyvin, vaan silloin sinä alat tulla terveeksi. Tämä on ollut ongelma tässä maassa, koska minä olen ollut täällä kauan ja minulla on salatietoa tästä asiasta, jota minä en saa kertoa. Mutta minulla on salatietoa tästä asiasta oman kokemuksen kautta story after story, kertomus kertomuksen jälkeen. Jatkuva tarina, että missä kirkkautta ei ole, siellä ei tule mitään muuta kuin pahaa ja siellä ei tule mitään muuta kuin huonoa jälkeä. Siellä ei tule mitään muuta kuin korkeintaan kaunista tyhjää, vaikka paljon tehtäiskin ja paljon yritettäis. Ei tule muuta kuin kaunista tyhjää, ja mehän emme ole täällä saamassa kaunista tyhjää. Me ei todellakaan tajuta sitä, että mikä on seurakunnan tehtävä. Nyt minä en tarkoita ainoastaan tätä seurakuntaa vaan tarkoitan laajemmaltikin. Mikä on seurakunnan tehtävä? Seurakunnan tehtävä on olla Jumalan Hengen alla kirkkauden läsnäolossa, niin että Jumalan Henki saa tehdä sen seurakunnan kautta sitä mitä Hän haluaa. Viedä eteenpäin Jumalan läsnäoloa ja tuoda sitä hedelmää mitä se läsnäolo tuo, koska ainoastaan se on pysyvää. Läsnäolo ei ole pelkästään miellyttävä kokemus, vaan läsnäolo on jotakin äärimmäisen pyhää, se on äärimmäisen pyhää. Ja se mikä on pyhää, se muuttaa meidät. Mutta se mikä on monesti kauniilta kuulostavaa ja hyvää, se ei muuta meitä. Se ei vie meitä eteenpäin, ja taas on uudestaan sellainen tilanne, jossa minua muokataan ja minun puolestani rukoillaan. Minä luulen että me olemme siinä pisteessä, että me ihan oikeasti haluamme päästä siihen, että todella astumme ihan oikeasti siihen Jumalan läsnäoloon ja saamme kokea, että vihdoinkin se valhe murtui mun yltä, että mun menneisyyteni täytyy aina tulla minun perässäni, tai mun heikkoudenkin täytyy aina tulla perässä. Ajatelkaa minkälainen tilanne olisi ollut jos apostolit olisivat alkuseurakunnan aikana sanoneet, kun Jeesus täytti heidät Pyhällä Hengellä, he puhuivat kielillä, saivat voiman. Ja sitten tuli vaino hallitusvallan taholta, niin että ne olisivat menneet sen pelon alle ja sanoneet: Voi Jeesus, kauheeta! Ei me pystytä tähän kun meitä vainotaan niin kauheasti. Jeesus, ota meidät taivaaseen!

3 3 Se olisi loppunut koko liike, jos apostolit eivät olisi saaneet todellista voimaa mennä eteenpäin Jumalassa, läpi minkä tahansa. Ne ovat uskomattomia asioita mitä joutuu menemään lävitse silloin jos sinä haluat Jumalan kirkkautta, mutta se on suuri voitto kun sinä päässet niistä lävitse, valtavia hedelmiä tulee siitä. Tällainen, että hedelmä tulee siitä, ettei meillä ole mitään vaikeuksia. Monesti kristityt alkavat ajatella näin, että hedelmä tulee siitä kun minulla on helppoa ja mukavaa. Sehän on hedelmää kun minulla on mukavaa. Ei, vaan hedelmä tulee siitä kun me mennään läpi niitten asioiden joita Jumala sallii meidän elämässä, mitä tahansa ne ovatkaan. Siitä tulee se hedelmä, se on kirkkautta. Se on Jumalan kirkkautta, se antaa kunnian Jumalalle. Se antaa kunnian Jumalalle! Tämä on aika periaatteellinen kysymys. Minä en viitsi tässä pyörittää tätä levyä, koska me periaatteessa tiedetään nämä, mutta kertauksena tämä täytyy aina sanoa. Totuutta uudestaan ja uudestaan Niin kuin Paavalikin sanoi, että samoista asioita puhuminen ei minua kyllästytä. Koska Paavali tiesi että asiat eivät mene perille yhdellä kerralla, eikä ne mene perille toisella kerralla, eivätkä ne mene kolmannella kerralla, eikä ne mene vuodenkaan kuluttua vielä perille. Kahden vuoden kuluttua osa on mennyt perille ja osa ei ole mennyt perille. Ja kolmannen vuodenkin jälkeen vielä harjoitusjakso on menossa ja puolet tulee takaisin, mikä on mennyt perille ja tulee takaisin siitä, mikä on mennyt pois. Tämä on siis realiteetti jos ei olla ymmärretty tätä, että on olemassa tietty raja jolloin me aletaan astumaan siihen voiton alueelle, joka on kirkkauden aluetta. Kirkkauden alue on myös voiton alue! Ei se ole sellainen että kaikki profeetat olivat hurmoksissa ja tällä tavalla, ihan hurmoksissa pyörivät siellä. Ne olivat hurmoksissa, minä olen ollut hurmoksissa ja te olette joskus olleet hurmoksissa. Tarkoittaa siis että Jumalan Hengen voimakkaan vaikutuksen alla, jolloin sinä koet Henkeä voimakkaasti, mutta se ei tarkoita että sinä jäisit siihen, vaan sitten siitä lähdettiin eteenpäin. On olemassa sellainen karismaattinen sekamelska. Jumalalla on järjestys, Jerusalemin seurakunta rukoili itsensä lävitse. Filadelfian seurakunta rukoili itsensä lävitse, Smyrnan seurakunta rukoili itsensä lävitse taivaaseen marttyyrikuoleman kautta, mutta rukoili itsensä lävitse etteivät kieltäneet Herraa. Jokainen seurakunta rukoilee itse itsensä lävitse. Ja sitten kun kymmenen seurakuntaa on rukoillut itse itsensä lävitse, silloin voidaan puhua kristittyjen yhteydestä, todellisesta yhteydestä. Vakavia naamoja täällä. Sanoin varmaan jotakin hirveän ihmeellistä. Joka tapauksessa Daavid toi arkin, hän sai sen sydämelleen mistä hän sai? Profetaalisen Hengen vaikutuksen alta. Tiedättekö mitä me menetetään jos me heitetään profetaalinen Henki pois ja me alamme tehdä rulettipyöritysseurakuntaa? Me menetämme kaiken mitä meillä on. Tässä se on. Koska tätä seurakuntaa ei perustettu mitään muuta varten, vaan Hänen Henkensä läsnäoloa varten, jonka kautta tapahtuu asioita. En sano enkä tarkoita etteikö täällä olisi ollut Herran Henki, mutta vaara on siinä kaikissa seurakunnissa, kun tietty Jumalan Hengen taso tulee, niin ajatellaan näin: Tämähän oikeastaan on aika hyvä! Tiedättekö mitä Jumala tekee silloin, tai Jeesus tekee jotta meille ei tulisi tätä harhaa.

4 4 Jälleen kerran toistan, seurakunta vapauttaa sinut omista harhoistasi. Pakko sanoa, pakko sanoa: Seurakunnat vapauttavat sinut omista harhoistasi, jos olet siinä seurakunnassa missä sinun kuuluu olla. Ok. Onko hana kiinni? Niin Jumalan kirkkaus ja läpimurto on tarkoitettu menemään eteenpäin. Jumala tekee näin, että Hän pistää hanan kiinni ylhäältä ja kaikki ihmettelevät: Miten virta jotenkin rupeaa pienenemään? Minkä takia virta rupeaa niin kuin pienenemään tietyllä tavalla, ettei se ei lisäännykään eikä mene pois, mutta ikään kuin hana menisi kiinni. Hana ei aukene, se ei aukene, ei aukene. Kaikki miettivät: Onkohan pastori tehnyt syntiä? Kuka on tehnyt syntiä täällä? Sitten etsitään kuka on tehnyt syntiä täällä seurakunnassa. Minä tiedän, MINÄ tiedän kuka se on, siis ihmiset ajattelevat. Aina joku sellainen jolla on ollut pikkuisen ongelmia, vaikea kausi tai jotain muuta vastaavaa. Ja Jumala panee hanat kiinni, pienentää huh huh! Kansa rupeaa ihmettelemään että mitä täällä tapahtuu? Onkohan tänä seurakunta Herrasta!? Pitiköhän minun olla täällä ollenkaan, pitäisiköhän minun vaihtaa seurakuntaa? Kuuluu tällaisia ääniä siellä: Vaihda seurakuntaa, kuuluu ääni sieltä korvan takaa Ja Jumala pienentää vaan hanaa. Hän laskee: oi joi, ja Jumala vaan pienentää hanaa kunnes sitten kunnes sitten, siellä Pyhä Henki alkaa puhua niille joilla on korvat kuulla, jotka ottavat tulpat pois korvista. Minä koin tuossa rukouksen aikana tällain, että Herran Henki vaikutti niin, että Hän veti tulpat pois korvista. Onko teillä korvat kuulla? sanoo Pyhä Henki. Koska tulppia tarjotaan aika paljon tänä päivänä korviin. Maailma tarjoaa tulppia, kristillinen maailmakin tarjoaa tulppia, se sanoo: Tulpat korviin, tämä riittää. Tulpat korviin, tämä riittää! Kaikki riittää, sinulla on jo kaikki. Tämä riittää, te olette kuulleet tämän. Tulpat korviin. En halua olla hörhö, tulpat korviin, ja muuta vastaavaa. Tällaista peliä siellä meidän takana pidetään, ja me ollaan autuaan tietämättömiä siitä mitä touhuja sielunvihollinen siellä takana tekee. Ja toisaalta mitä Jumala on tekemässä, koska Hänellä on kontrolli koko jutusta, Hän hallitsee sitä tilannetta. Hän tietää mitä Hän tekee näin päin, ja Hän tietää mitä Hän tekee näin päin. Ja sitten kun aletaan kuulla, niin Jumala alkaa kääntää näin päin. Hän alkaa tulla sieltä vähän näin: Katsotaas mitä ne tekevät tällä, mitä niissä tapahtuu tämän vaikutuksen alla? Mitä ne tekevät tämän alla? Jumala rupeaa katsomaan mitä ne tekevät: Ymmärtävätkö ne mitä Jaakob 4:17 sanoo, että usko ilman takoja on kuollut. Ymmärtävätkö ne sen, että Jumala sanoo: Sitä kirkkauden arkkia eivät vieneet taivaan enkelit sinne Jerusalemiin. Eivät enkelit laskeutuneet ja siivillään kevyesti kantaneet sitä arkkia Jerusalemin kaupunkiin, vaan siinä oli työtä viedä se arkki, siinä oli kantajia. Jumala ei anna minnekään paikkaan suurta kirkkauden voitelua ellei Hän takaa ensiksi että siellä on paikka, joka on käytännössä antautunut siihen mitä se kirkkauden läpimurto tulee tekemään. Viemään sen läpi, ylläpitämään sen, olemaan tulen vartijoina täällä alttarilla. Olemaan tulen vartijoina eri paikoissa, olemaan sen arkin kantajia käytännössä, niin ettei täällä ole roskia lattialla, niin kuin me olemme puhuneet.

5 5 Silloin kun ihminen puhuu omasta mielestänsä ja sielustansa asioita ilman että siinä on jumalallista päämäärää, niin silloin se lässähtää kuin pannukakku ihmisten pään päälle ja heissä ei tapahdu mitään. Mutta kun Jumalan Henki puhuu, Jumalan henki näyttää että tässä on kysymys siitä mitä sinulla on perillä edessäsi odotettavissa palkanmaksun päivänä. Siellä on palkanmaksupäivä, jossa jokainen saa, on tili. Luetaan mitä jokainen on tehnyt ja mistä saa palkan, jonka Jeesus antaa. Se ei ole negatiivinen, siellä ei haukuta sinua. Tämä on minun ymmärrykseni, siellä ei haukuta sinua. Siellä sanotaan vaan: Ohhoh, tuli vähän pieni tilipussi, kauniilla tavalla. Jeesushan ei hauku, sillä Jeesus on aina positiivinen omiansa kohtaan, varsinkaan taivaassa ei ole negatiivista spirittiä, mutta se on totuus. Se on totuus ja sellainen totuus jonka me kaikki vastaanotamme: Kyllä se näin on. Minä en kuullut enkä minä nähnyt enkä minä tehnyt vaikka minä ymmärsin. Ja sitten me tiedetään myöskin tekosyyt jotka me sanottiin, mitä me keksittiin siihen ja mitä me ajateltiin ja miten meillä oli huonoja asenteita jotka estivät ja näin pois päin. Kiitos Herralle, että täällä on monia todella monia, jotka ovat osoittaneet hyvää asennetta. Ja minä koko aika iloitsen siitä, että aletaan ymmärtää tätä että mitä varten kirkkaus annetaan luvun alussa oli tietyn asteinen kirkkauden hengenvuodatus Suomessa. Maa oli kuiva ja nälkäinen silloin 1900-luvun lopussa 2000-luvun alussa. Kansa otti vastaan sitä Hengen läsnäoloa, mutta kansa ei ymmärtänyt sitä vastuuta mikä liittyi siihen Hengen läsnäoloon. Kansa ei ymmärtänyt, laajasti ottaen. Me on kierretty ympäri Suomea, oltu kaiken maailman konferensseissa ja on nähty kaikkea mitä on tapahtunut. Olemme nähneet mitä tapahtui sen jälkeen ja nähty mitä siitä tuli hedelmää ja näin. Ei otettu vastaan sitä mitä se kirkkaus halusi tehdä. Jos silloin olisi otettu vastaan se mitä se kirkkaus oikeasti halusi tehdä, me olisimme jo pitkällä. Me oltais jo pitkällä, mutta me ei ymmärretty silloin. Me emme kansana ymmärtäneet sitä. Okei. Arkki Jerusalemiin Tämä on äärimmäisen vakava tilanne, eli siis viedä kirkkauden arkki Jerusalemiin, niin kuin Daavid teki. Luoda kirkkauden arkille paikka levätä tässä, jossa on varjelijoita ja huoltajia ja kantajia. Ja sitten koska kirkkauden arkki, kun se alkaa liikkua, tiedättekö mitä tapahtuu kun kirkkauden arkki alkaa liikkua jossakin paikassa, siis Jumalan läsnäolo. Minä puhun sekä Raamatun kuvakieltä että ihan selvää suomea. Eli Jumalan läsnäolo, tämä mitä me ollaan koettu täällä. Kun se alkaa nousta niin tapahtuu, ei ainoastaan meissä jotakin. Sillä suoraan sanottuna seuraava profetaalinen sana minä uskon, on tälle seurakunnalle: Meissä on oikeasti tapahtunut tässä seurakunnassa paljon enemmän kuin mitä me edes tiedämmekään. Te jotka pitkän aikaa olette olleet täällä tiedätte, että tämä seurakunta oli täysin erilainen vielä kuusi vuotta sitten, täysin erilainen. Kaikki etsivät omaansa, koska kukaan ei ymmärtänyt mistä oli kysymys. Ja sitten vasta alkoi tulla se, että alettiin ymmärtää: Jumala haluaa sitä, että jossakin on paikka, jossa tämä Hengen toiminta jollakin tavalla on niin kuin Jumalan temppelin kaltainen. Viedään se arkki sinne Jerusalemiin ja lähdetään sitten tekemään niitä meidän juttuja. Ei sitä niin tehty.

6 6 Arkki vietiin Jerusalemiin, sen jälkeen taattiin, että se arkki pysyi siellä ja että oli jatkuva rukous sen arkin pysymisen puolesta. Jatkuva etsiminen Jumalan suuremman läsnäolon puolesta temppelissä oli tätä. Ei tämä ole mitään uutta mitä meillä tapahtuu, mutta tämä on ehkä länsimaissa täällä Suomessa, vähän outoa, kun ei kahden vuoden kuluttua tule jotain ihmeellistä. Silloin ihmiset lähtevät, mua kyllästyttää, minä lähden kalaan, niin kuin Pietari sanoi. Minä lähden kalaan, minä menen tuonne noin. Huh, huh! Pääsinpähän tuostakin ettei tarvitse enää etsiä mitään kirkkautta. Jumalan Henki etsii niitä joilta ne korvatulpat ovat pois, ne tajuaa sen mitä Hän on tehnyt ja mitä Hän nyt on tekemässä. Siinä on sellainen mielenkiintoinen jännitystila hengessä tällä hetkellä, koska on mielenkiintoista mennä, kun ei itsekään tiedä mitä Jumala tekee. Mutta Sana näyttää jotakin mitä Jumala teki ja me tiedämme jo vähän muualta. Se että me emme tuota tässä nyt kopiota mistään, vaan Jumala tuottaa ainutlaatuisen lähteen meidän kauttamme, jossa Hänen kirkkautensa Henki saa ilmestyä Daavidin tavoin, kun hän toi sitä arkkia. Tärkeintä oli siinä kuunnelkaa tämä, 2. Samuelinkirja 6:3 sanotaan: He panivat Jumalan arkin uusiin vaunuihin - siis uusiin vaunuihin, ja veivät sen pois Abinadabin talosta, joka oli mäellä... Eli se arkki oli ollut jossakin ei-arvokkaassa paikassa tai sellaisessa paikassa, jossa se ei tehnyt sitä mitä sen piti tehdä. Arkki piti panna uusiin vaunuihin. Ja tämä on profetaalinen sana. Mitä tarkoittavat uudet vaunut? Uudet vaunut tarkoittavat sitä että me olemme avoimia emmekä kangistu menetelmissä miten me täällä toimimme. Me emme kangistu, että me teemme tämän aina samalla tavalla. Oi, kun siitä riemastuttiin silloin 2000-luvun alussa, kun sanottiin että täällä on Hengen vapaus, täällä ei tehdä asioita niin kuin ennen ja täällä tehdään kaikkia asioita uudella tavalla. Ja siitähän alkoi kyllä sirkus, sillä kaikki ajattelivat, että heidän uusi tapa on ehdottomasti ainoa oikea. Siis todistajan silmin olen nähnyt tämän. Kaikki ajattelivat että ehdottomasti tämä tarvitsee tehdä uudella tavalla, että minä saan sen mun jutun sinne sisään. Täytyy pikkuisen liioitella jotta menee totuus sekaan. Ei kaikki, mutta siellä oli paljon sellaista. Ja sitten kopiot pyörivät koko aika. Minä kunnioitan kaikkia voiteluita vaikka se olisi vajavaista, vaikka olisi lihallistakin siinä mukana. Minä kunnioitan kaikkia voiteluita jos minä tunnistan, että siellä on vähänkään Jumalan Henki takana. Mutta kasvua on se, että alkaa erottaa mikä on hengestä, mikä on sielusta ja mikä on lihasta. Alkaa erottaa sen ja alkaa mennä eteenpäin siinä mikä on Jumalan rhema-henki ja sana tälle ajalle. Ja tämä rhema-henki on se, että arkki pantiin uusiin vaunuihin. Ja kuka sen vaunun kutsui, kukas sen vaunun hankki? Kuka sen vaunun hankki, onko liian vaikea kysymys? Eli sanotaanpas näin, että kukas johti sitä koko hommaa? Halleluja! Oikea vastaus, rakkaat lapset! Oikea vastaus: Daavid johti sitä! Koska minä pelkäsin että sieltä tulee joku Ussa ja Bassa ja Abinabbi, Tabinabbi, joita oli ympärillä hirveästi. Ihmeellisiä nimiä oli ennen vanhaan juutalaisilla, mutta kyllä nekin varmaan ajattelivat, että meidän nimet ovat ihmeellisiä. Johtajuus on Jumalasta Mutta joka tapauksessa Daavid johti sitä. Sillä vain kirkkauden arkin läsnä ollessa, Jumalan Hengen läsnä ollessa voidaan oikeasti hyväksyä, että joku johtaa, että joku johtaa sitä juttua. Joku, eikä niin

7 7 että äänestetään kuka on pomo tällä kertaa. Kuka on tällä kertaa pomo? Ei, vaan joku johtaa. Ja se joku, joka johtaa sitä, sen on asettanut Jumala ja se tarvitsee paljon rukousta, koska se joku sattuu olemaan ihminen, ettei se ole enkeli. Ja kun se ei saa rukousta, sen kädet alkavat vajota, sen jonkun kenen tahansa. Ja sen takia monien johtajien kädet alkavat vajota, koska täytyy olla rukousta niitten puolesta jotka johtaa. Ja Daavid oli kerännyt ihmisiä ympärillensä, jotka olivat ymmärtäneet tämän, että he rukoilivat johtajien puolesta. He rukoilivat Daavidin puolesta, he luottivat Daavidiin. He luottivat siihen että Daavid ei kieroile, Daavid ei ajattele heistä pahaa, Daavid ei ole ilkeä heitä kohtaan. Ja kertauksen vuoksi vielä, että Daavid ei ole niin kuin heidän isänsä, että hän on ihan ok. Daavid on Daavid, ei panna hänen päälleen kaikkea mitä jotkut muut ovat tehneet eikä saada transferenssireaktiota Daavidiin ja muuta vastaavaa. Tämä oli vaan kertauksen vuoksi ettei unohdu tämäkään asia. Joka tapauksessa Daavid oli kerännyt ympärilleen ihmisiä, jotka ymmärsivät, että heidät on kutsuttu rukoilemaan Daavidin kanssa viemään se arkki Jerusalemiin. Että heillä on tehtävä rukoilla Daavidin kanssa ja viedä se arkki eikä vaan katsella ympärilleen kun Daavid vetää sitä arkkia. Daavid vetää, huh, huh, huh! Antaa Daavidin vetää. Vetäköön Daavid kun se on siihen kutsuttu, niin. Se on vähän tällaista joskus, että daavidit vetää. Mutta Herra auttoi Daavidia. Mutta sitten siellä oli yksi tyyppi jonka nimi oli Ussa. Minä olen aina säälinyt sitä Ussaa, kun sitä käytetään aina esimerkkinä, että se Ussa-parka koetti auttaa sitä Daavidia. Kun härät kompastuivat, tämä on muuten hirveän tärkeä tietää, että nyt kun Jumala lähtee käytännön alueelle ja kun tehdään asioita, on se sitten missä työmuodossa tahansa: On se mediatiimissä, on se lasten työssä, on se keittiöhommissa, on se siivoushommissa. On se missä tahansa uudessa mitä Jumala synnyttää, rukoilemisessa, laulamisessa, soittamisessa, ym. ym., niin joku härkä aina joskus kompastuu. Joka tarkoittaa sitä, että joku jollakin tavalla möhlää. Joku möhlää jollakin tavalla. Joku tekee virheitä, joku tekee erehdyksiä. Jonkun naama ei jonain päivänä ole sen näköinen, että se tykkää musta. Eikä me tulla yhtään ajatelleeksi sitä, että ehkä se ei tykkää itsestään. Jumala ei tarvitse apua Härät kompastuvat vetäessänsä arkkia. Ja Ussa ajatteli että minun täytyy järjestää tämä juttu ja hän yritti auttaa sitä arkin viemistä oman käden kautta, vaikka Daavid kyllä oli kyllä antanut selvät ohjeet siitä, että ei saa koskea arkkiin! Ei saa sählätä voitelun kanssa, tarkoittaa siis kansankielellä. Ei saa sählätä voitelun suunnan kanssa eikä saa sählätä ja veivata minne se voitelu viedään ja mitä sen voitelun kanssa tehdään. Ei saa sählätä sen kanssa oh jaa, onkos tämä nyt voideltua, tällaista siis. Asennekysymys oli takana siellä Ussan jutussa. Raamattu kertoo onneksi Vanhan Testamentin puolella, että Herra joutui ottamaan hänet pois ja Ussa kuoli. Se tarkoittaa ihan suomeksi sanottuna, että meidän vanha ajattelumme ja se meidän tapamme ajatella luonnollisella tavalla, koska me eletään humanistisessa ajassa. Ja nyt kun minä puhun humanistinen, niin kaikki ajattelevat Punaista Ristiä. Mutta minä en tarkoita Punaista Ristiä, vaan minä tarkoitan sitä syvyydessä olevaa sielunvihollista, meidän sielujemme vihollista, joka meidän ajatuksemme tärvelee ajattelemaan humanistisesti niin, että tämän maailman

8 8 ajattelu on ihan ok. Se on se este, koska Ussa ajatteli sillä tavalla. Daavid sanoi ei, mutta kun minä ajattelen näin, niin minä teen näin. Se on hirveän tärkeätä, että se kaikki tehdään Herran edessä. Tämä tehdään Herralle eikä ihmisille. Ja tässä Daavid ei ollut diktaattori, päinvastoin. Daavid oli voideltu sydämen johtaja, joka ajatteli ihmisiä. Hän todella ajatteli ihmisiä, hän ajatteli mitä ihmisille tapahtuu. Hän ei ollut ketään komentelemassa, hän totteli Herraa. Se oli ainoa mitä hän teki, Daavid totteli Herraa. Se oli se mikä oli kaikkein tärkeintä. Koska humanistinen ajattelu on tuonut tällaisia Jumalan Sanan vastaisia juttuja sekä Uudessa että Vanhassa Testamentissa olevia. Nämä eivät ole Vanhan Testamentin juttuja, vaan ne ovat Uudessa Testamentissa myöskin. Jumalan Henki haluaa nyt korjata näitä asioita, että Jeesuksen paimenuus on seurakunnan yllä ja Hän johdattaa seurakuntaa paimenuuden kautta. Vaikka paimenet jos sanoo: Voisitko Sinä, Jeesus, itse johdattaa tätä seurakuntaa. Sinä osaat tämän homman paljon paremmin. Sinä osat viedä niitä ihan oikein sinne mistä ne tykkää. Ja Jeesus sanoisi meille: Kuule, en minä vie niitä aina sinne minne ne tykkää, vaan minä vien sinne mikä on niille parasta. Mikä on niille parasta, mikä muuttaa niitä. Mikä ei anna niille vaan tunnekokemuksia, vaan jotakin joka tekee niistä jotakin. Vie ne eteenpäin, tekee niistä astioita kirkkautta varten. Tekee niistä vahvoja kantamaan sitä tulevaa mikä on tulossa. Sillä tulossa on päivä, jolloin se taso, mikä tänä päivänä on länsimaisen kristillisyyden yllä, ei tule riittämään. Ja tämä on profetaalinen sana, ei minun mielipiteeni. Ei tule riittämään ja sen takia Jumalan Henki on liikkeellä hyvissä ajoin ja haluaa muuttaa meitä, että me tulemme Jeesuksen seuraajiksi todella arkielämässä, seurakunnassa, käytännössä. Arkielämässä Jeesuksen seuraajiksi Hänen Henkensä kautta ja antautumalla Hänelle silloin, kun Hän kutsuu meitä antautumaan. Usein miten Hän kutsuu meitä ikävien ja vaikeitten asioitten kautta antautumaan, koska muuten me ei antauduta. Koska jos meillä menee hyvin, niin ei me oikeastaan tarvita Jeesusta silloin kauheesti. Mutta kun meillä menee huonosti, silloin me tarvitaan Jeesusta, me tarvitaan sitä että Jeesus tulee ja puuttuu minun elämääni. Ja se on Jeesuksen kutsu korkeammalle tasolle. Monet tulevat sielunhoitoon ja haluavat rukoiluttaa pois ne Jeesuksen kutsut. Voi rukoilla pois Jeesuksen kutsun, mutta sitten se kierros tulee taas uudestaan ja sinä saatat menettää sen. Ei kannata olla kuuntelematta Jumalan ääntä. Ja vielä tästä kun Daavid vei eteenpäin tätä kirkkauden arkkia, niin tässä tulee tämä miten arkki meni eteenpäin. Siihen liittyi jossa me joudumme pilkatuiksi niin kuin Daavidkin joutui pilkatuksi. Ja pilkkaaminehan on humanistisessa maailmassa äärimmäisen paha asia: Hyvänen aika sentään. Eihän sitä nyt ketään saa pilkata. Mutta kun sitä on aina saanut maailman alusta maailman loppuun, ja tullaan aina maailman alusta maailman loppuun pilkkaamaan. Sillä mistä tulee pilkkaaminen? Pilkkaaminen lähtee syvyydestä, se lähtee siitä että sydämeen on tullut pahuus. Sydämeen on tullut pahuus! Me kohdataan tätä kaikki. Täällä ei ole yhtään ihmistä, joka ei olisi kohdannut minkäänlaista pilkkaamista tai kiusaamista, täällä salissa, minä tiedän sen. Ei ole yhtään ihmistä koska se syvyyden lähde siellä on kiusaaminen, rääkkääminen, piinaaminen ja tämä. Ja tätä vastaan me tarvitaan Jumalan voima ja tämä Jumalan kirkkauden läsnäolo, joka vie meidät sitten kestämään näitä asioita. Millä tavalla myöskin Daavid lähti tätä vastaan, se on tärkeä tietää

9 9 tässä. Hän ei lähtenyt valittamaan, hän ei mennyt etsimään jotain profeettaa jostakin, että profetoi minulle mukavaa ja kivaa ja mitä siunausta mulle nyt tulee seuraavaksi, kun minulla on näin vaikeaa tässä. Vaan Daavid lähti sotajulistukseen pimeyden valtoja vastaan tanssimalla Jumalan edessä. Tanssimalla, julistamalla ja ylistämällä Herran suuruutta ja pitämällä kiinni siitä päämäärästä minkä Jumala oli hänelle antanut. Daavid rajusti tanssi viedessään kirkkauden arkkia Jerusalemiin. Minkä ihmeen takia hän piti sellaisen show n tullessaan Jerusalemiin, viedessään kirkkauden arkkia? Minkä ihmeen takia hän teki sen? Nimenomaan, koska sielunvihollinen hallitsi Jerusalemissa. Sielunvihollinen hallitsi Jerusalemissa! Ja Daavid tiesi että jos hän ei lähde vastarintaan sitä, jos hän ei lähde julistamaan sille: Minä, Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan voimassa ja veressä hän silloin puhui Jumalasta, Jumalan nimessä ja Jumalan voimassa, minulla on käsky tulla tähän paikkaan. Minulle on annettu käsky tulla tähän paikkaan! Ja miksi asioita ei tapahdu? Koska ei ole riittävästi ihmisiä, jotka sanovat: Meille on annettu käsky ottaa tämä paikka rukouksessa! Entisajan rukoilijat rukoilivat läpi näitä asioita. Azunsa rukoiltiin tällä tavalla läpi, Pyhän Hengen vuodatus Los Angelesissa 1906, rukoiltiin tällä tavalla läpi. Ja siellä oli useita rukoilijoita eli se ei jäänyt kenenkään yhden rukoilijan varaan. Koska ei ole sanottu että siinä olisivat muut niin rajusti tanssineet kuin Daavid. Hän oli se johtaja, hän joutui panemaan enemmän kuin toiset. Sitten minä uskon, että se vaikutti toisiin myöskin. Joka tapauksessa tämän tyyppinen asia on tärkeää. Sen jälkeen siellä on kertomus siitä kuinka Miikal Saulin tytär, joka edustaa lihallista ihmistä uskovaista, sellaista joka ei ymmärrä yhtään mitään mitä Jumala on tekemässä, niin hän pilkkasi Daavidia. Esimerkiksi tällaisen kysymyksen Jumala tekee kirkkautta haluaville ihmisille: Oletko sinä valmis viemään kirkkautta, rukoilemaan sen läpi ja tekemään sen hyväksi asioita ja ottamaan sitä vastaan omassa elämässäsi? Koska kirkkaus tulee meihin, kirkkaus meissä vapautuu tämä kirkkauden Hengen läsnäolo. Meille ei tuoda tänne mitään liitonarkkia, vaan Jeesus on se joka meissä vapautuu, kun me julistamme Hänen voimaansa ja astumaan siihen. Oletko sinä valmis kestämään pilkkaa, häpeää, mitä tahansa kirkkauden takia. Oletko sinä valmis? Ja tämän kysymyksen joutuu jokainen vastaamaan Herralle, ja Jumala on antava voiman niille jotka sanovat kyllä. Eikä se tarkoita sitä, että joku sellainen erikoinen annos tulee, mutta yleinen, tietty tällainen: Sinua ei ehkä ymmärretä. Sinua ei ehkä ymmärretä. Mitä sinä oikein hösötät, sanoo joku. Mitä ihmettä sinä hösötät? Etkö sinä voi vain olla alallasi. Kato nyt, kun kaikki on jo hankittu. Näetkö sä kuinka minäkään en tee mitään! Kato nyt, mulla on ihan hyvä olla ja mä en tee mitään. Minä en tee yhtään mitään, minä en ähky enkä minä puhku. Mulla on suht hyvä olla ja jotain vähän siellä täällä tapahtuu, jotakin pientä. Koska Jumalan siunauksia on olemassa ilman, vaikka sinulla olisi pää kaapissa, koska niitä yksinkertaisesti satelee vaan niittenkin päälle, jotka eivät ansaitse sitä, tai eivät ole millään tavalla etsineet, koska se vaan on näin. Mutta sitten Hän juuri etsii niitä, jotka eivät pane päätä kaappiin. Ainoastaan hyvällä tavalla voi panna pään kaappiin, niin kuin siellä Azusan voitelussa oli, että se musta mies pani päänsä pahvilaatikkoon ettei häntä näkyisi, vaan ainoastaan Herran kirkkaus näkyisi. Mutta voi kuinka monta kertaa on kopioitu sitäkin pahvilaatikkoa.

10 10 Nyt meidän ei siis tule etsiä jotain pahvilaatikkoa, jotain temppua mitä voisimme nyt tehdä, vaan ihan sitä raakaa, todellista Jumalan itsensä läsnäoloa, antaa sen laskeutua ja janota sitä enemmän kuin koskaan ennen. Tämä on se mitä Herra sanoo. Tämä on Daavidin esimerkki ja nimenomaan siihen liittyy tämä käytäntö. Etsikää Minua Mutta meillä kävi tällaisia ihmisiä, ne tulivat ovelta sisälle. Ne olivat käyneet näissä virtakokouksissa, suurissa konferensseissa tiedättekö, joissa oli virtaa ja tällaista. Sitten ne tulivat ovelle, katsoivat ympärilleen vähän aikaa ja sanoivat: Ei oo virtoo, ei oo virtoo, ei oo virtoo. Ei kannata jäädä tänne. Ja ne lähtivät sen virtansa perään etsimään sitä, ja minusta tuntuu että ne etsivät vieläkin. Ja Herra sanoi: Älkää etsikö mitään ihmeitä ja merkkejä ensisijaisesti, vaan etsikää minua. Jeesus sanoi: Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia! Tämä on samalla profetaalista opettamista, voi sanoa kun tulee tällaisia ajatuksia mieleen, kun minä tiedän että ihmisille jää kela päälle: Se sanoi sen niin, ei se sanonut sitä niin, vaan se sanoi sen näin. Tämä jää päälle, niin sen takia täytyy aina muistaa sanoa korjaus, joka on myös tämä, että monet tulkitsee näin: Aha, ne eivät halua ihmeitä ja merkkejä. Ne ihan selvästi vastustaa ihmeitä ja merkkejä! Kun ei toitota ihmeistä ja merkeistä aamusta ilmaan ja kokousten alusta kokouksen loppuun asti. Se ei pidä paikkaansa. Mutta meidän painotuksemme on ensin Herrassa. Ensin siinä mitä Jeesus on, että Jeesus tulee läpi. Sen jälkeen kun Jeesus tulee läpi, tulkoon mitä tulee. Ja kun Herra tulee läpi, silloin tulee kaikki Hänen kanssansa oleva, sillä Hänessä on kaikki. Vain Hänessä on kaikki! Meillä ei kyllä ole kaikkea täällä Suomessa, vaikka ihmiset eivät aina tykkää kun niille sanotaan sitä. Minä joskus tapaan näitä vähän hapantuneita ihmisiä tällaisia, jotka eivät ollenkaan tykkää jos tökätään vähän siihen pyhään pintaan, pikkuisen näin tökätään, pikkuisen kosketaan. Ne eivät ollenkaan tykkää siitä. Mistä minä tunnistan Jumalan etsijät? Siitä, että ne kestävät kuulla totuutta, sen on ensimmäinen merkki. Ne kestää kuulla totuutta. Sitten ne eivät ainoastaan halua kuulla sitä, vaan ne haluaa lähteä menemäänkin sen suuntaan. Sellaisia ovat Jumalan ihmiset. Ja Jumalan ihmiset ovat sellaisia, että jos niitä vähän tökkää voi olla että ne nielaisee pari kertaa, mutta ne eivät jää mököttämään. Vaan ne ymmärtää sen, että joskus täytyy sanoa totuuksia, jotta valhe murtuisi ja paljastuisi. Ymmärrättekö? Jeesuksestakaan ei tykätty sen takia kun Hän sanoi totuuden. Fariseukset sanoivat: Sinä häpäiset meitä. Hyvänen aika, sinä häpäiset meitä! Sinä paljastat että me oikeastaan ollaan kuolleita paaluja. Ja ne olivat, mutta kun sitä ei saisi sanoa. Mutta kiitos Jumalalle, että me halutaan elää totuuden alla täällä, eikö niin? Ja me halutaan elää realistisen totuuden alla ja se ei ole koskaan vastapuoli, eli siis este Jumalan kirkkauden Hengelle. Päinvastoin. Kun on totuus, niin totuuden Henki tulee ja totuuden Henki on kirkkauden Henki. Hän johdattaa meidät kaikkeen totuuteen, kun me lähdetään tätä tietä kulkemaan. Hän on johdattava meidät kaikkeen totuuteen myöskin. Hän on näyttävä meille mitä meidän tulee tehdä, Hän on näyttävä minkälainen tämä aikakausi on ja mitä meidän kunkin tulee tehdä, ja Hän on vapauttava meidät siitä mikä meidän on sitonut. Tämä tulee tapahtumaan niille, jotka lähtevät tähän uuteen, sydämestänsä valitsevat sen.

11 11 Jumala ei tee sitä, vaan Hän antaa totuuden, Hän antaa rakkauden. Hän antaa sen, että me ymmärretään että me ymmärretään, nyt on aika mennä siihen mitä Herralla on meitä varten. Ja se tarkoittaa: Mennä ruumiillamme siihen, fyysisesti. Eikä vain: Minä olen myötämielinen. Minä olen myötämielinen siellä katsomossa. Minä olen hirveän myötämielinen kuule, kauhean myötämielinen teille. Joo. Te ymmärrätte tämän, ettei koskaan tule uskoa eikä kuunnella yhtä erityistä lausetta tai sanaa jossain saarnassa ja jäädä siihen kiinni. Tämäkin on hyvä opetus. Tästä voisi puhua koko tunnin, että ei tule jäädä kiinni jos joku sanoo yhden lauseen päin seiniä. Silloin pitää mennä ohi kohteliaasti ja sanoa: Okei, okei, okei, eikä jauhaa sitä kotona kahvipöydässä viikon: Kun se sanoi sillain. Mitähän se tarkoitti, ja muuta vastaavaa. Mutta me ollaan menossa aikuistasolle, eikö niin? Me ollaan menossa ihan sinne aikuistasolle, jolloin Jeesus voi antaa meille asioita ja Jeesus voi tehdä sitä mitä Hän haluaa tehdä. Minä olen täysin varma, että kun me tälle tasolle astumme tälle aikuistasolle, aikuiset jaksavat odottaa vähän aikaa, ne eivät ole kärsimättömiä. Lapset ovat sellaisia, että heti, heti, heti, tänne, tänne, tänne ääää! Mutta aikuiset jaksavat odottaa, aikuiset jaksavat rukoilla. Aikuiset ymmärtää, että miksi tässä maassa ei ole maan kattavaa läpimurtoa. Siksi ettei ole aikuisia, jotka olisivat jaksaneet odottaa, rukoilla läpi, olla kestäviä ja viedä loppuun niitä asioita mitkä Jumala on kullekin seurakunnalle antanut. Minä uskon, että se mitä Jumala on tälle seurakunnalle antanut, tämä on paljon laajempi kuin vain tämä seurakunta. Se on se näky mikä meillä oli, mutta me tiedämme että me emme hösötä emmekä mene ohi aikamme ja me emme kuvittele jotakin mitä ei vielä ole. Mutta me tiedämme tietoisesti, että me olemme menossa ja koskettamassa lopun ajan voiteluun. Uskalla irtaantua Mutta jossain täytyy olla ihmisiä, jotka irtaantuvat tavanomaisesta ja lähtee menemään eteenpäin ja valtaamaan sen alan mitä kaikki vain katselee: Tuolla on tommosta ja Ameriikassa on tommosta. Onhan niitten helppo siellä Nigeriassakin, kun niitä on niin paljon. Ja nämä ovat ihan todellisia juttuja, minä vaan tietyllä tavalla tämän voitelun alla puhun, että menee perille tämä asia. Aikuisvoitelu on se voitelu joka voi tulla iältään nuoren ihmisen ylle. Ei ole iästä kiinni. Se voi tulla nuoren ihmisen ylle, kun hän ymmärtää että Jeesus haluaa minun olevan voittaja eikä hyväksyvän tätä mitä on ollut. Vaikka se hyökkäisi minun kimppuuni seuraavana päivänä, niin siitä huolimatta minä pidän kiinni siitä: Sinä valehtelija, pastori Pirjo paljasti sinut eilen. Niin, ja sanotte sille: Pastori Pirjo paljasti sinut eilen! Ja sitten se aikuisvoitelu myöskin muuntautuu eikä mene samassa. Se mukautuu olemassa olevan tilanteen mukaan, ja se lähtee eteenpäin sen mukaan eikä ole aina siellä mitä on aina ennen tehty. Tämä on puute ja tämä on se mitä Jumala tekee. Tähän Pyhä Henki kehotti minua rohkaisemaan teitä, koska Jumala näkee teissä valtavan potentiaalin täällä, kaikilla jotka tämän seurakunnan kokouksissa kestää olla, vähänkään aikaa. Kaikki ne ovat potentiaalisia, koska muut eivät kestä, mutta jos täällä kestää loppuun asti. Sinulla on nyt mahdollisuus päästä tähän muutosvirtaan. Sinulla on nyt mahdollisuus tulla Pyhän Hengen muutettavaksi