TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Transkriptio

1 Suomen Rauhanliitto Finlands Fredsförbund ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINNAN PAINOPISTEET & HAASTEET YLEISTOIMINTA: LIITTO PALVELEE 4 3. VIESTINTÄ 5 4. RAUHANKOULU SEKÄ MUU KOULUTUS- JA KASVATUSTYÖ 7 5. YHTEISTYÖ MAAHANMUUTTAJA- JA DIASPORA -RYHMIEN KANSSA 8 6. ASEIDENRIISUNTA JA ASEVALVONTA 8 7. RAUHANRAKENTAMINEN, RAUHANVÄLITYS JA KRIISINHALLINTA IPB JA MUU KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ RAUHANASEMA TAPAHTUMAT JA KULTTUURITOIMINTA HALLINTO JA YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA TALOUS 14

2

3 1. TOIMINNAN PAINOPISTEET & HAASTEET 2015 Lähi-idässä käydään kamppailua toisaalta demokraattisista oikeuksista yksinvaltaisia hallintoja ja hallitsijoita vastaan, toisaalta valtataistelua myös islamin eri oppihaarojen välillä. Uskontoa käytetään alueella puolin ja toisin värväyksessä väkivaltaiseen taisteluun, jota ei käydä vain omalla maalla, vaan maailmanlaajuisesti uhkaamalla terroriteoilla. Lähi-idän alue on monella tapaa strategisesti merkittävä myös maailman taloustoimijoiden ja suurvaltojen näkokulmasta. Konfliktit esimerkiksi Syyriassa, Irakissa ja Israelin ja Palestiinan välillä voivatkin eskaloitua pitkäkestoisiksi ja väkivallan kierrettä on vaikea pysäyttää. Rauhanliiton viesti on, että kun väkivalta on päästetty eskaloitumaan sodaksi, ei ratkaisuksi ole mitään taikatemppuja. Aseistamalla osapuolia tai pommittamalla ei saada kestävää rauhaa alueelle, vaan sitä on rakennettava pitkäjänteisesti muilla keinoin. Suomessa on tärkeää estää värväytymistä ääriliikkeiden riveihin ja edistää uskontokuntien ja kulttuurien välistä dialogia ja yhteistoimintaa. Rauhanliitto osallistuu omalta osaltaan tähän työhön. Se tekee yhteistyötä maahanmuttajaryhmien ja eri uskontokuntien rauhantyön kanssa. Liitto on myös aktiivinen asevalvonta- ja aseidenriisuntakysymyksissä. Se toimii yhteistyössä muun muassa eri kansainvälisten ydinaseriisuntaa ajavien liikkeiden kanssa. Erityisesti seurataan, miten joukkotuhoaseeton Lähi-itä -prosessi ja mahdollisesti Suomessa aiheesta järjestettävän konferenssin valmistelut etenevät. Euroopan ja Suomen näkökulmasta läheisempi ja alueemme poliittista vakautta heikentävä konflikti on Ukrainassa. Se on toisaalta sisäinen kriisi, ja toisaalta Venäjän kanssa syntynyt konflikti, joka on kiristänyt pahasti myös EU:n ja Venäjän välejä. Käytännössä Euroopan turvallisuusrakenteet ovat pahasti vauriotuneet Ukrainan konfliktin myötä. Suomen naapuruudessa tapahtuva sotilaalliseksi eskaloitunut konflikti on herättänyt paljon tunteita, keskustelua ja jopa sodan pelkoa suomalaisten keskuudessa. Rauhanliikkeen tehtävä on tuoda esille, ettei paluuta kahtiajakautuneeseen idän ja lännen Eurooppaan ole, vaan että on vaan jatkettava yhteisten yhteistyövaraisten turvallisuusrakenteiden ja kansainvälisen oikeuden vahvistamista muilla kuin varustelun ja sotilaallisen retoriikan keinoin. Suomen tulee jatkaa sotilaallisesti liittoutumatonta aktiivista rauhanpolitiikkaa olematta tietenkään hiljaa naapurinkaan kansainvälisen oikeuden tai ihmisoikeuksien loukkauksista. Rauhanliitto etsii tapoja tukea venäläisiä ja ukrainalaisia rauhanaktiiveja, jotka ovat taas ahtaalla. ETYjärjestön perustaneesta Helsingin konferenssista tulee 40 vuotta ja Suomessa järjestetään ETY-järjestön juhlakonferenssi heinäkuussa. Suomessa on noin parikymmentä eri kokoista rauhanjärjestöä, joista noin puolet kuuluu kattojärjestö Rauhanliittoon. Kullakin rauhanjärjestöllä on eri roolit ja toimintasektorit suomalaisessa yhteiskunnallisessa kentässä, mutta on tärkeää edistää eri rauhantoimijoiden välistä yhteistyötä vaikuttavuuden lisäämiseksi. Rauhanliiton tehtävä kattojärjestönä on olla rauhantyön mahdollistaja ja tukea jäsenjärjestöjä ja aktivistiryhmiä näiden työssä rauhan puolesta. Rauhanliitto on Suomen vanhin nykyään toimiva rauhanjärjestö. Sillä on luonteva rooli työssä erityisesti YKkysymysten ja Euroopan turvallisuusrakenteiden kanssa. Se pystyy myös usein palvelemaan Suomen yhteyslinkkinä rauhantyön ja aseidenriisuntatyön kansainvälisiin kampanjoihin. Rauhanaseman ylläpitäminen tukee rauhanjärjestöjä antaessaan toiminnalle jatkuvuutta ja puitteet, vaikka suurin osa rauhantyöstä tehdäänkin muualla kun tietyssä fyysisessä paikassa. Vuonna 2015 Rauhanaseman rakennus täyttää 100 vuotta.

4 Painopisteitä toiminnassa Työ kylmänsodan kaltaista uutta kahtiajakoa vastaan Eurooppalaisessa turvallisuuspolitiikassa Aseidenriisuntakysymykset, joissa mm. toimitaan linkkinä kansainvälisen rauhanliikkeen ja suomalaisten toimijoiden välillä Korostetaan ennaltaehkäisyn ja sovittelun työkalujen kehittämisen tarvetta sekä tuetaan rauhanaktiiveja esim. Israelissa, Venäjällä ja Ukrainassa tekemällä heidän työtään tunnetuksi. Edistetään rauhankulttuuria, väkivallattamuutta ja kulttuurien ja uskontokuntien välistä dialogia Vaalivuonna 2015 Rauhanliitto on aktiivinen ja kehottaa jäsenjärjestöjä olemaan aktiivisia rauhankysymysten esilletuonnissa. Rauhankoulu on yksi liiton lippulaivaprojekteista nuorten kanssa Jatketaan Rauhanaseman korjausprojektia ja vietetään talon 100-vuotisjuhlia Tehdään rauhantyötä yleisesti tunnetummaksi ja hankitaan liitolle tukijäseniä 2. YLEISTOIMINTA: LIITTO PALVELEE Rauhanliitto on kattojärjestö, jonka varsinaisina jäseninä on valtakunnallisia rauhanjärjestöjä sekä paikallisia yhdistyksiä. Liitto tukee jäsenjärjestöjensä toimintaa ja tekee yhteistyötä erilaisissa kampanjoissa. Kannattajajäsenyys liitossa on hyvä tapa tukea rauhanliikkeen päämääriä ja työtä silloin, kun sitoutuminen aktiiviseen yhdistystoimintaan on vaikeaa. Liitto lähettää kannattajajäsenille Fredspostenin, Ytimen, PAX:in paperilehden ja lisäksi jäsentiedotteen liiton toiminnasta ja tulevista suunnitelmista. Kannattajajäsenet voivat eri tavoin yksilöinä edistää rauhantyötä, ja heidän kauttaan Rauhanliiton ajatukset ja ajankohtaiset teemat leviävät laajemmalle kuin vain aktiivijäsenten piiriin. Rauhanliitolla on hallituksen nimeämä noin kuudenkymmenen jäsenen Neuvottelukunta, joka edustaa monipuolista rauhankysymysten asiantuntemusta. Toimiston palvelut Liitolla on itsellään kahden huoneen toimisto Helsingin Itä-Pasilassa Rauhanasemalla, talossa jota se samalla ylläpitää usean kansalaisjärjestön toimintakeskuksena. Rauhanasemalla liitto jäsenjärjestöineen tarjoaa ihmisille mahdollisuuden tulla mukaan toimintaan ja tutustua eri kampanjoihin sekä myös rauhanliikkeen kansainvälisiin julkaisuihin ja materiaaleihin. Liitto on kaksikielinen järjestö. Pääosin työkielenä on suomi, mutta liiton asiakirjat käännetään myös ruotsiksi ja toiminnasta pyritään resurssien mukaan tiedottamaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Yhä enemmän tarvitaan myös muita kieliä kansainvälisten suhteiden, tiedonhankinnan ja yhteyksien hoitamiseen. Liitto palvelee talossa toimivia järjestöjä ja toimintaryhmiä ylläpitämällä Rauhanaseman järjestöjen ja projektien yhteiskäytössä olevia postitus- ja kopiokoneita, faxia sekä tietoverkkoa, joiden käytöstä järjestöt ja ryhmät maksavat omakustannehinnan. Rauhanaseman järjestöt voivat käyttää kokoustiloja ilman eri maksua. Liiton toimistossa työskentelee kaksi vakituista kokopäiväistä työntekijää: toiminnanjohtaja ja toimistopäällikkö, sekä osa-aikaiset tiedottaja ja rauhankoulun koordinaattori Lisäksi Rauhanliitto työllistää vuoden aikana harjoittelijoita, jotka avustavat mm. erilaisissa kampanjatöissä.

5 Jäsenjärjestöille ja aktiiveille tarjotaan Rauhanasema rauhantyön toimintakeskus palvelee myös niitä jäsenjärjestöitä joilla ei ole toimistoa talossa tai työntekijöitä, mutta joiden aktiivit voivat käyttää talon resursseja hyväkseen. Liitto tekee yhteistyötä jäsenjärjestöjensä kanssa erilaisissa kampanjoissa. Kaikissa liiton omissa ja liiton tukemissa julkaisuissa kerrotaan jäsenjärjestöjen tapahtumista ja toiminnasta mahdollisimman monipuolisesti. Rauhanliiton puheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja hallituksen jäsenet käyvät pyydettäessä puhumassa rauhanliikkeen ajankohtaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa eri puolilla maata. Erityisesti Hiroshimapäivä, Rauhanpäivä ja YK:n Aseistariisuntaviikko ovat paikallisyhdistyksille luontevia ajankohtia järjestää tapahtumia. Liiton toimistosta toimitetaan yhdistysten käyttöön esitteitä ja muuta informaatiota ajankohtaisista aiheista. Toimiston tilat sekä Rauhanaseman kokoustilat ovat myös muiden jäsenyhdistysten hyödynnettävissä. Liitto tukee ruotsinkielisten jäsenyhdistysten ja toimintaryhmien keskinäistä verkostoitumista. Jotta rauhantyön verkostoa olisi ympäri koko maata tukee liitto mikäli uusi ryhmä tai aktivistiryhmä haluaa järjestää tilaisuuden tai toimintaa jossain päin maata. Liitto tukee paikallista toimintaa tai toimintaryhmien syntyä maksamalla mahdollisuuksien mukaa paikkavuokria tai pieniä tapahtumailmoituksia tai antamalla jotain muuta tukea. Liitto voi myös tarjota esim. alustajia puhumaan tilaisuuksiin ajankohtaisista aiheista. Kannattajajäsenet Tavoite on hankkia aktiivisesti enemmän kannattajajäseniä liitolle. Tätä varten on 2014 tehty uusi esite ja muuta esittelyaineistoa, joiden kanssa liitto pyrkii vuonna 2015 lähestymään eri kohderyhmiä. 3. VIESTINTÄ Rauhanliitto toimii rauhankysymysten kuten turvallisuuspolitiikan ja aseidenriisuntatyön tietotoimistona. Liitto tekee vaikuttamistyötä, jotta Suomen asenneilmapiiri ei muuttuisi suosiollisemmaksi rasismille, uusnationalismille ja militarismille on vaalivuosi ja Rauhanliitto jäsenjärjestöineen tuottaa vaalikampanjointiin ehdokkaille materiaalia rauhankysymyksistä ja järjestää tilaisuuksia rauhanpoliittisista vaalikysymyksisistä. Liitolla on asiantuntijarooli suhteessa viranomaisiin, päättäjiin ja mediaan. Rauhanliitto antaa ministeriöille ja eduskunnalle asiantuntijalausuntoja ajankohtaisista turvallisuuspolitiikan päätöksistä. Rauhanliitto kohdistaa tiedotustaan myös laajemmalle yleisölle ja tarjoaa sen lisäksi myös jäsenilleen ja tukijoilleen kanavan, jonka kautta tiedottaa toisilleen ja kommunikoida keskenään ajankohtaisista asioista. Jotta voisi olla hyvä tiedonvälittäjä, liitto tekee jäsenjärjestöineen laajamittaista tiedonhankintaa. Liitto on muun muassa ollut aloitteellinen ja tuonut Suomeen uutta tutkimusta aseidenriisunnan alalla. Erityisenä yhteistyötahona tiedotukseen liittyen on Safer Globe -tutkimusverkosto, joka tuottaa ja välittää tutkittua tietoa rauhanliikettä lähellä olevista teemoista. Rauhanliitto käyttää tiedotusvälineinään muun muassa medialle lähetettäviä tiedotteita, Pax-, Ydin- ja Fredsposten-lehtiä sekä verkkosivujaan ja sosiaalisen median kanaviaan.

6 Lehdet ja verkkojulkaisut Liitto julkaisee yhdessä jäsenjärjestönsä Sadankomitean kanssa PAX-verkkolehteä. Lisäksi yksi lehden numero vuodessa julkaistaan paperisena. Paperinumero lähetetään postitse tukijäsenille ja sitä jaetaan kesän tapahtumissa. PAXille haetaan kulttuurilehtitukea yhdessä Sadankomitean kanssa. Tukijäsenille lähetetään neljästi vuodessa ilmestyvää Fredsposten-lehteä, jonka päätoimittaja on Christian Lång. Lehteä julkaisee liiton jäsenjärjestö Suomen Rauhanliiton kannatusyhdistys. Tukijäsenille lähetetään neljästi vuodessa ilmestyvä Ydin-lehti, jonka päätoimittaja on Arja Alho. Rauhanliitto on Ydintä julkaisevan Ydinjulkaisut ry:n jäsen. Verkkosivut ja sosiaalinen media Rauhanliitto tiedottaa verkkosivujensa / kautta. Sivuilla julkaistaan tietoa tulevista tapahtumista, kannanottoja ja muita tiedotteita sekä tarpeen mukaan liiton yhteistyöverkostojen uutisia. Lisäksi liiton verkkosivut tarjoavat tietoa liiton kampanja-aiheista. Vuonna 2015 liitto kehittää verkkosivujen jäsenjärjestöjen toimijoille suunnattuja sisältöjä sekä panostaa sivujen näkyvyyteen muun muassa kehittämällä niiden hakukoneoptimointia. Rauhanaseman verkkosivut toimii virtuaalisena portaalina Rauhanaseman järjestöihin. Sivuilla toimii lisäksi järjestöjen tuotteiden verkkokauppa, jonka käytettävyyttä kehitetään vuoden aikana. Rauhanliitto on aktiivisesti läsnä eri sosiaalisen median kanavilla. Vuonna 2015 liitto pyrkii visualisoimaan ydinviestejään ja kehittämään uusia rauhantyöhön osallistumisen tapoja kaikilla sosiaalisen median kanavillaan. Rauhanliiton Facebook-sivulla tiedotetaan liiton tapahtumista ja ajankohtaisista rauhankysymyksistä. Vuoden 2015 aikana liitto lisää Facebook-sivunsa näkyvyyttä muun muassa hankkimalla aktiivisesti uusia seuraajia sivulle. Rauhanliiton ylläpitämä Rauhanaseman Facebook-sivu tuo kattavasti esiin talossa tehtävää rauhantyötä ja tarpeen mukaan myös talon lähialueeseen liittyviä uutisia. Vuoden aikana viestintää sivulla kehitetään yhteistyössä Rauhanaseman järjestöjen kanssa. Rauhanliitto käyttää Twitter-tiliään toiminnastaan tiedottamiseen, reaaliaikaiseen tapahtumaviestintään sekä rauhankysymyksiin liittyvien uutisten välittämiseen. Vuonna 2015 liitto tehostaa Twitterissä tehtävää kampanjaviestintäänsä. Tilaisuudet ja seminaarit Liitto järjestää tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tilaisuuksia järjestetään muun muassa Helsingin Sosiaalifoorumin yhteydessä huhtikuussa, Maailma Kylässäfestivaaleilla toukokuun lopulla ja YK-aseistariisuntaviikolla lokakuussa. Ks tapahtumakalenteri Tietopalvelut ja arkistoaineistot Liitto palvelee median edustajia eri tavoin: se tarjoaa taustatietoa, kannanottoja ja haastateltavia. Rauhanasemalla on liiton ylläpitämä rauhaa ja turvallisuutta käsittelevien kirjojen käsikirjasto. Sen tietokannan käytettävyyttä pyritään kehittämään vuoden aikana.

7 Rauhanliitolla on kattava rauhantyön kuva-arkisto. Vuoden aikana korkearesoluutioisten kuvien sähköistä arkistointijärjestelmää kehitetään. Rauhanliitto antaa arkistoaineistoa Kansallisarkistolle ja kartuttaa myös Tampereen työväenmuseon kansalaisliikkeiden kokoelmia sekä Lahden julistemuseon kokoelmaa, jonne kerätään ja lähetetään rauhanliikkeen julisteita niin suomalaisia kuin kansainvälisiä. Näiden lisäksi Ulkopoliittisen Instituutin kirjastoon luovutetaan kansainvälisten lehtien vuosikerrat ja muuta säilytettävää aineistoa. Julkaisut ja esitteet Rauhanliitto osallistuu resurssien mukaan rauhanpoliittisten kirjojen kääntämiseen ja julkaisemiseen etsitään rahoitusta sota-puheeseen liittyvään kirjaan jonka toimittaisi Maippi Tapanainen ja Ilkka Lehdonmäki. Liitto tuottaa vuoden aikana tarpeen mukaan kampanjoihinsa liittyviä esitteitä ja muuta materiaalia. 4. RAUHANKOULU SEKÄ MUU KOULUTUS- JA KASVATUSTYÖ Rauhanliitto tekee rauhankasvatustyötä erityisesti yhteistyössä Rauhankasvatusinstituutin kanssa, mutta on jäsen myös Taksvärkissä ja osallistuu erilaisiin globaalikasvatusverkostojen yhteistyöhön. Liiton pääasiallinen rauhankasvatushanke on Rauhankoulu. Liitto tarjoaa yhdessä Rauhankasvatusinstituutin kanssa koululais- ja opiskelijaryhmille toiminnallisia Rauhankoulu-päiviä. Toiminnassa keskitytään rauhaan, eriarvoisuuden vähentämiseen, globaaleihin kehityskysymyksiin ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen liittyviin kysymyksiin. Rauhankoulu toimii itsenäisesti omien lähtökohtiensa ja tavoitteidensa mukaisesti koulun kasvatustehtävää tukien. Rauhankoulun toimintakokonaisuus koostuu kullekin osallistuvalle luokalle kahdesta toimintapäivästä, sekä ennakko-ja välitehtävistä. Kokonaisuuden aikana opitaan draamakasvatuksen ja toiminnallisiin oppimismenetelmien avulla globaaleista kehityskysymyksistä, ihmisoikeuksista ja rauhantyöstä. Rauhankoulu haastaa oppilaat pohtimaan rauhaa ja väkivallattomuutta omassa elämässään sekä rohkaisee toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta. Rauhankoulussa oppilaat työstävät vaihtoehtoja väkivallan käytölle henkilökohtaisella tasolla sekä pohtivat, miten nämä asiat näkyvät yhteiskunnallisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Toimintakokonaisuuksien työkaluna käytetään draamatarinoita, joissa draaman keinoin syvennytään rauhanja kehityskasvatuksen teemoihin. Toimintapäiviin kehitetään uusia, ajankohtaisia toimintakokonaisuuksia, jotka pureutuvat eriarvoisuuden vähentämiseen, rauhaan ja globaaleihin kehityskysymyksiin. Tarkoituksena on, että ohjaajat yhdessä opettajien kanssa suunnittelevat toimintapäivistä ja oppilaiden tavallisesta koulunkäynnistä rauhan- ja kehityskasvatusta tukevan kokonaisuuden. Hankketta koordinoi Annukka Toivonen, jonka työaika on 30h viikossa. Rauhankoulun ohjaajaverkostoon kuuluu tällä hetkellä 40 ohjaajaa. Ohjaajat ovat kasvatuksesta ja kehitys- ja rauhankysymyksistä kiinnostuneita vapaaehtoisia, jotka haluavat toteuttaa toiminnassaan draamakasvatuksen keinoja. Rauhankoulu tarjoaa 2015 pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, ruotsinkielisillä alueilla ja Vaasassa peruskoululaisille ja lukiolaisille toimintakokonaisuuksia. Toimintapäiviä on noin 74 ja niiden tavoitteena on tavoittaa noin 800 oppilasta. Kukin luokka osallistuu kahteen toimintapäivään, joiden välissä ryhmä syventää harjoitusten ja materiaalien kautta tietämystään aiheesta tarjotaan kasvatusalan ammattilaisille opetustyötä tukevia koulutuksia 12, joissa annetaan lisää valmiuksia ja välineitä rauhan- ja kehityskysymyksien käsittelemiseen kouluissa.

8 Koulutetaan uusia ja kokeneita ohjaajia viikonloppukursseilla, joita vuoden aikana järjestetään kaksi Helsingissä, yksi Turussa sekä yksi ruotsinkielinen. Lisäksi järjestetään kuukausittain ohjaajien tukiverkostona toimivia paikallisia tapaamisia, joissa saadaan lisäkoulutusta. Rauhankoulu osallistuu eri kansalaisjärjestöjen tapahtumiin, kuten Educa-messuille tammikuussa, Kepan Maailma Kylässä -festivaaliin toukokuussa, Mahdollisuuksien Tori -tapahtumiin kevään kuluessa, YK:n päivän tapahtumiin ja Rauhankasvatusverkoston toimintaan. Rauhankoulusta tiedotetaan aktiivisesti rauhanjärjestöjen ja kasvatusalan lehdissä sekä kehitetään ja päivitetään omia internet-sivuja. Muu koulutus Rauhanliitto tarjoaa pyydettäessä luennoitsijoita ja koulutuspaketteja kouluille, kansanopistoille, aikuiskoulutuslaitoksille ja järjestöille. Ryhmät voivat tulla Rauhanasemalle tai Rauhanliiton luennoitsija käy oppilaitoksessa. Tehdään yhteistyötä Åbo Akademin maisteriohjelman: Programme in Peace, Mediation and Conflict Research (PEACE), kanssa. 5. YHTEISTYÖ MAAHANMUUTTAJA- JA DIASPORA -RYHMIEN KANSSA Rauhanliitto on jo pidempään tehnyt työtä maahanmuuttajaryhmien kanssa tukeakseen näiden omaa toimintaa rauhan puolesta. Yhteistyötä on tehty ennen kaikkea Suomessa asuvien kurdien ja somaliryhmien kanssa. Rauhanliitto on tukenut Suomen kurdiyhteisön oman yhteistyön kehittämistä muun muassa Halabja-päivä vieton järjestelyissä. Liitto on auttanut somaliyhteisöjä luomaan yhteyksiä suomalaisiin päättäjiin Somaliaan liittyvissä asioissa, sekä tukenut nuorten somalien harrastustoimintaa (jalkapalloa), jonka yhteydessä tehdään työtä syrjäytymistä ja väkivaltaisiin ryhmiin värväytymistä vastaan järjestetään yhteistyössä Abdulkari Moalin ja mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa perinteinen jalkapalloa ja rauhanpuhetta -leiri, (3 päivää) johon osallistuu noi n 60 somalinuorta Suomesta, Tanskasta, Ruotsista ja Englannista. Leirin tarkoitus on puhua äärilikkeisiin värväytymistä vastaan. Jatketaan 2014 aloitettuja rauhantupia Rauhanasemalla islamilaisen opiskelijajärjestön kanssa. Rauhantuvissa nuoret muslimit pääsevät keskustelemaan omasta roolistaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Tehdään suomalaisten kurdien kanssa yhteistyötä erityisesti Halabja-päivän vieton yhteydessä 6. ASEIDENRIISUNTA JA ASEVALVONTA Rauhanliitto tekee työtä, jotta Suomi ja EU olisivat aktiivisia aseidenriisuntakysymyksissä. Rauhanliitto pitää esillä tiedotustoiminnassaan muun muassa ydinasekysymystä ja kampanjoi ydinaseiden täyskiellon puolesta. Liitto tekee tunnetuksi erityisesti eurooppalaista ydinaseiden vastaista kansalaistoimintaa ja taktisista ydinaseista luopumisen tavoitetta. Rauhanliitto on jäsen kansainvälisessä miinojen ja rypäleaseiden vastaisessa kampanjassa (ICBL-CMC, Rauhanliitto jatkaa vuonna 2015 yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa työtä, jotta Suomi liittyisi myös vuonna 2010 voimaan astuneeseen rypäleasekieltosopimukseen ja että seuraavan hallituskauden aikana tämän suhteen edettäisiin jollain lailla. ( on ollut mukana

9 järjestöjen kanssa vetoamassa ettei uraaniaseita käytettäisi varovaisuusperiaatteen mukaisesti ( depleted uranium weapons) ja uusin asevalvonta- ja -riisuntakysymys agandalla on automatioidut nk robottiaseet. Rauhanliitto kuuluu kansainaväliseen robottiaseiden kieltoa ajavaan kampanjaan:stop Killer Robots. ( killer robots.org) Rauhanliitto seuraa asevientisopimuksen toteutumista (ATT, Arms Trade Treaty Rauhanliiton lyhyen tähtäimen tavoite aseviennin suhteen on estää suomalainen ja eurooppalainen asevienti kriisi- ja ihmisoikeusrikkomusalueille. Tavoitetta edistetään muun muassa tekemällä tunnetuksi Suomen ja mahdollisuuksien mukaan muiden EU-maiden tekemiä asevientipäätöksiä, miten asevientilupia hallinnoidaan ja ohjataan, sekä herättämällä kansalaiskeskustelua aseviennin seurauksista ja päättäjien vastuusta päätöksistään. Eurooppalaiset järjestöt pyrkivät yhteistyössä vaikuttamaan siihen, että EU:n puitteissa sovittua käytännesäännöstöä Code of Conduct on Arms Trade tiukennettaisiin ja sen valvontajärjestelmä saataisiin kattavammaksi. Tärkeää olisi tiukentaa loppukäyttäjäkontrollia niin Suomessa kuin Euroopan laajuisesti Suomessa tehdään työtä, jotta suomalaisten aselupakäytäntöjä tiukennettaan ja asemääriä suomalaisissa kodeissa saataisiin reaalisesti vähennettyä, vähintäänkin ylimääräisten ei -aktiiviharrastuskäytössä ja muiden kuin metsästysaseiden suhteen. Liitto tekee tunnetuksi kattojärjestönsä IPB:n ( kampanjaa Disarmament for Development varustelun ja kehityksen suhteesta. Siihen liittyvää materiaalia tehdään tunnetuksi muille suomalaisille kansalais-, ihmisoikeus-, kehitys- ja humanitäärisen avun järjestöille. Ydinaseet 2015 järjestetään Ydinsulkusopimuksen (NPT) tarkistuskonferenssi jonka kansalaisjärjestöseurantaan liitto osallistuu. Liitto edistäää eurooppalaista ydinaseriisuntaa, mm. Euroopan ydinaseetonta vyöhykettä ja sitä, että taktisista ydinaseista mukaan lukien Naton ydinaseista Euroopan maaperällä luovutaan ja että Suomi aktivoituisi ydinaseiden käytön humanitaaristen seurausten arviointiin liittyvässä kansaivälisessä prosessissa. Liitto on mukana Abolition 2000 ja Abolition 2000 Eurooppa ja I Can (International Campaign for abolition of nuclear weapons, -verkostoissa, jotka kampanjoivat ydinaseriisunnan puolesta. Jaakko Ellisaari on liiton yhteyshenkilö Abolition-verkostoissa ja seuraa ydinasekysymystä puheenjohtajan Tarja Cronbergin ja hallituksen jäsen Vappu Taipaleen ohella. Liitolla on ydinaseistakin tietoa sisältävä Väkivallan kulttuurista rauhankulttuuriin -näyttely jota pyritään samaan esille eri paikkakunnille. Miinat ja rypäleaseet Liitto on ollut yhteysjärjestö kansainvälisen henkilömiinojen vastaisen kampanjan suuntaan. Sen lisäksi liitto on mukana rypäleaseiden vastaisessa työssä yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa. Liitto toimittaa Suomen raporttiosuuden päivityksen Landmine Monitor ja Clustermunition raportteihin. Liiton tavoite rypäleaseiden suhteen on että seuraavan hallituskauden aikana Suomi kirjaa edes jonkinlaisen aikatulun sopimukseen liittymisen suhteen. Pienaseet, asevienti ja vientivalvonta Rauhanliitto jatkaa kampanjointia turhien aseiden saamiseksi pois suomalaisista kodeista ja aseiden

10 vastaisen asenteen lisäämiseksi. Rauhanliitto osallistuu kansainväliseen pienasetyöhön ja tekee yhteistyötä ulkoministeriön asevalvontayksikön ja Puolustusministeriön kanssa. Aselupakäytäntöihin liittyen Rauhanliitto on yhteistyössä sisäasianministeriön ja poliisin kanssa. Rauhanliitto osallistuu useamman järjestön ja Safer Globe Finlandin kanssa projektiin, jonka puitteissa seurataan Suomen asekauppaa ja julkistetaan vuosittainen raportti Suomen asekaupasta. Liitto osallistuu vuoden aikana myös ENAAT (European Network against Arms Trade) -verkoston työhön. Kokouksia ja seminaareja on yleensä pari vuodessa. Aseidenriisunta ja kehitys Liitto tekee IPB:n Disarmament for Development -ohjelman tavoitteita ja kampanjamateriaaleja tunnetuksi kehitysyhteistyöjärjestöille. Erityisesti Rauhanliitto kampanjoi asevarusteluun kuluvan rahan kohtuuttomuutta vastaan ja pyrkii nostaamaan nk Post 2015 prosessissa esille aseidenriisuntatavoitteksi myös osaksi kehitusyhteistyöagendaa. Rauhanliitto osallistuu Aseidenriisuntaa kehityksen puolesta -kampanjan puitteissa myös kansainväliseen toimintapäivään sotilasmenojen kasvua vastaan RAUHANRAKENTAMINEN, RAUHANVÄLITYS JA KRIISINHALLINTA Rauhanliitto korostaa rauhanvälittämisessä ja rauhanrakentamisessa kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen roolia ja pitkäjänteisen työn merkitystä. Liitto painottaa näkökulmaa, jossa konfliktien ratkaisun tulee aina nojata ihmisten sosiaalisten, kulttuuristen ja materiaalisten tarpeiden, eikä vain ylätason poliittisiin ratkaisuihin. Rauhanliiton mielestä YK:n toimintamahdollisuuksia tulee vahvistaa ei heikentää ja EU:nkin tulisi ulkosuhdetoimintaansa kehittäessään nostaa rauhanvälitys ja rauhanrakentaminen keskiöön. Kriisinhallinnasta puhuttaessa liitto korostaa siviilikriisinhallinnan ensisijaisuutta ja konfliktien ennaltaehkäisyn olennaista roolia. Johtotähtenä pitäisi olla siviilien suojelu YK:n periaatteiden mukaisesti, ei valtioiden omat muut intressit. Liitto on korostanut myös kansalaisjärjestöjen roolia rauhanrakentamisessa ja rauhanvälitystoiminnan tukemisessa ja etsii mahdollisuuksia lisätä pohjoismaisten kansalaisjärjestöjen roolia ja yhteistyötä rauhanvälittämisessä ja rauhanrakentamisessa. ETY -järjestö juhlii 2015 juhlavuotta, kun sen perustaneesta Helsingin konferenssista tulee 40 vuotta. Rauhanliitto osallistuu keskusteluun Euroopan turvallisuuarkkitehtuurin kehittämisestä ja yhteistyövaraisten turvallisuusrakenteiden vahvistamisen tarpeesta Euroopassa. Liitto suunnittelee yhdessä Ahvenanmaan rauhainstituutin kanssa osana pohjoismaista yhteistyöprojektia 2015 seminaaria rauhanvälittämisestä ja välittämisestä yleensä. Seminaaria varten haetaan myös erillistä rahoitusta. 8. IPB JA MUU KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Rauhanliitto tukee eri tavoin kun on mahdollista rauhanliikkeen kansainvälisen kattojärjestön International Peace Bureaun (IPB) toimintaa. Vuonna 1892 perustettu IPB on vanhin kansainvälisistä rauhanjärjestöistä. Rauhanliitto on myös vanhan ja arvostetun Kansainvälisen Sovinnonliiton (International Fellowship of Reconciliation IFOR) liitännäisjäsen. Rauhanliitto aktivoi yhteistyökumppanuuksiaan lähialueilla Pohjoismaissa ja Venäjällä. Se pyrkii tukemaan myös mm. Israelin rauhanliikettä.

11 Liiton mielestä EU:ssa tulisi luoda viralliset rakenteet, joiden kautta rauhantyötä ja konfliktien ennaltaehkäisyä tekeviä järjestöjä kuultaisiin päätöksenteossa ja niiden työtä tuettaisiin myös rahallisesti EU-budjetista. Tätä liitto edistää EPLO:n (European Peace Building Liason Office) puitteissa. EPLO tekee työtä EU:ssa konfliktien ennaltaehkäisykysymysten parissa ja mm. kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto KATU on sen jäsen. Liitto on myös verkostojen European Network on Civilian Peace Services (EN.CPS) ja Non Violent Peace Force (NP) jäsen. Nämä ovat verkostoja, jotka tukevat ja tekevät aseetonta rauhanturvaamista ja väkivallattomia toimintamuotoja konfliktialueilla siviilien suojelemiseksi. Kansainvälisten järjestöjen ja alueellisen verkostoitumisen lisäksi rauhantyötä tehdään nykyään aihekohtaisten verkostojen kautta. Rauhanliitto osallistuu aktiivisesti niiden työhön sekä toimii kontaktina ja koordinaattorina erityisesti ulottuvuuksilla, jotka liittyvät Suomen ja EU:n politiikkaan ja joilla on merkitystä suomalaisen rauhantyön kannalta (ENAAT, IANSA, ICBL; CMC, Abolition 2000). Liitto on pyrkii olemaan mahdollistaja, kun joku aktiivinen ryhmä halunaa edistää rauhaa ja ihmisoikeuksia ja tehdä vapaaehtoistyötä jonkin tietyn asian puolesta liiton puitteissa. Tällaisesta työstä esimerkkinä on mm. Meksiko-ryhmä, joka toimii täysin vapaaehtoistyön pohjalta. Meksiko-ryhmä seuraa kehitystä Meksikossa ja tekee sen ihmisoikeustilannetta tunnetuksi Suomessa. Se pyrkii edistämään kansainvälistä ihmisoikeustarkkailua Meksikossa ja tukemaan alkuperäiskansojen työtä erityisesti Oaxacan alueella omien oikeuksiensa ja elinmahdollisuuksiensa puolesta. Liitto on mukana Pohjola rauhan puolesta? - projektissa. Se on useamman pohjoismaisen järjestön yhteistyötä, jonka tarkoitus on luoda laajaa ja osallistavaa keskustelua Pohjoismaissa Pohjolan roolista rauhanrakentajana niin sisäisesti kuin suhteessa muuhun maailmaan. Yksi kysymys on mm. Pohjoismaiden välillä käytävä keskutelu yhteisestä turvallisuuspolitiikasta ja puolusturakenteista. Mukana on Rauhanliiton lisäksi Ålands fredsinstitut, Norges Fredsråd, Peace Alliance Denmark, Föreningen Norden Sverige och Institutionen för internationella relationer Islannin Yliopistolla. Projekti on komivuotinen ja tilijärjestönä toimii Ahvenanmaan Rauhaninistituutti ja se rahoitetaan Nordplus aikuisohjelman kautta. Projektin puitteissa Rauhanliittolaiset osallistuu tilaisuuksiin muissa pohjoismaissa, julkistetaan yleiskirjoituksia ja tehdään muutenkin yhteistyötä järjestöjen kesken. Toiminnanjohtaja Lodenius on yksi IPB:n varapuheenjohtajista. Hallituksessa liittoa edustaa myös puheenjohtaja Tarja Cronberg. Liiton kunniajäsen Ilkka Taipale on valtuuskunnan nimeämä IPB:n konsultti. Vuonna 2015 pyritään löytämään IPB:lle Suomesta tukijäseniä ja taloudellisia kummeja Rauhanliitto osallistuu Asia Europe Peoples Forum AEPFn suomen verkoston toimintaan. Kalle Sysikaski koordinoi yhteyksiä. Liiton yhteyksiä IFOR:iin ja Nonviolent Peaceforce -järjestöön hoitaa Timo Virtala. Meksiko-ryhmää koordinoi Meri Mononen-Matias. Yhteyksiä venäläisiin rauhanjärjestöihin koordinoi KalleSysikaski. Rauhanliitto tekee tässä asiassa yhteistyötä myös Suomalais-venäläisen kansalaisfoorumin kanssa pyritään tukemaan sotilaiden äidit järjestöä ja Memorial järjestöä joiden toiminta on ollut uhattuna. 9. RAUHANASEMA Rauhanliiton omistama Rauhanasema täyttää vuotta ja on suojelukohde. Talo korjattiin aikanaan Rauhanliiton sen osatessa Museoviraston ohjeiden mukaan siihen luvun asuun, jossa se oli Kannaksen Vammeljoella. Rauhanasema sijaitsee Veturitorilla Helsingin kaupungin tontilla, josta kaupunki perii n :n vuosivuokraa. Liitolla on talon peruskorjauksia varten otettu pankkilainaa yhteensä , jonka ohjelman mukaiset

12 lyhennykset, n 1000 / kk, alkoivat vuonna Vuonna 2015 pyritään nyt tehtyjen peruskorjausten jälkeen uusimaan salin lattia ja tekemään kevyt keittiöremontti salin keittöön, jos siihen saadaan rahoitusta. Liiton järjestöjäsenistä Rauhanaseman toimistotilaa vuokraavat Aseistakieltäytyjäliitto, Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ja Sadankomitea, jonka toimistohuoneessa on myös Ydin-lehden toimitila. Myös Ystävyysseurojen Liitolla on oma toimistonsa Rauhanaseman ns. junanlähettäjänhuoneessa. Lisäksi kokoustiloja vuokrataan pientä kuukausivuokraa vastaan joillekin ystävyysseuroille ja erilaisille projekteille. Rauhanaseman alakerrassa sijaitseva, aiemmin niin Rauhanaseman talonmiehen kuin liiton siviilipalvelusmiehenkin asuntona toiminut yksiö on toistaiseksi vuokrattu ulos. Rauhanasemalla toimii vuokralaisten lisäksi myös pienempiä rauhantyön ryhmiä, joita Rauhanliitto tukee tarjoamalla puitteet työlle. Helsingin Ruokaa ei aseita on nuorten toimintaryhmä, joka jakaa säännöllisesti ilmaista kasvisruokaa helsinkiläisille samalla kertoen asevarustelu- ja kehityskysymyksistä. Lisäksi ryhmä järjestää heinäkuussa kaksiviikkoisen kansainvälisen työleirin Rauhanaseman tiloissa. Kokoustilojen ulosvuokrausta jatketaan siinä määrin, kun se on mahdollista vaarantamatta talon järjestöjen omia tilatarpeita. Tilavuokrauksen tuottavuutta pyritään parantamaan nykyisten henkilöresurssien puitteissa. Tilojen hallintaan on hankittu sähköinen kalenterijärjestelmä Time Works. Kesän aikana kunnostetaan mahdollisuuksien mukaan salin lattia ja keittiö Rauhanaseman kokous- ja juhlatiloja vuokrataan kertakorvausta vastaan muille kansalaisjärjestöille, virastoille, yrityksille ja yksityishenkilöille. Tiloja markkinoidaan mm omien suvujen lisäksi, venuu.fi sivustolla ja eri verkkohakusanojen kautta tehtiin myös uusi Rauhanaseman esite joka toimii markkinoinnissa sekin. Kiinteistön päivittäisestä huollosta ja tilojen siivouksesta huolehti erillinen henkilö ja tai / siivousalan firma 10. TAPAHTUMAT JA KULTTUURITOIMINTA Liitto pyrkii ajankohtaisiin asioihin vaikuttavaan toimintaan. Tämä edellyttää mahdollisuuksia järjestää lyhyellä valmiusajalla seminaareja, keskustelutilaisuuksia ja muita tapahtumia ajankohtaisista asioista. Rauhanliitolla on sen lisäksi vuosittaisia teemapäiviä, jolloin järjestetään erityisiä tapahtumia, kuten Hiroshimapäivä, YK:n Rauhanpäivä, Ydinaseriisuntaan liittyvä toimintapäivä, Väkivallattomuuden päivänä Mahatma Gandhin syntymäpäivänä, sekä YK:n päivä. Liitolla on Väkivallan kulttuurista rauhankulttuuriin -näyttely, joka sisältää osiot asevaraisesta turvallisuudesta inhimilliseen turvallisuuteen siirtymisestä, maailmankatsomuksen muutoksesta sekä faktaosuuden ydinaseiden vastaisesta kampanjoinnista. Näyttelyä tarjotaan eri tahoille Samoin Rauhanliiton Gandhi, King, Ikeda Rauha on rohkeutta -näyttelyä pyritään kierrättämään eri puolilla. Liitto organisoi yhdessä muiden Rauhanaseman järjestöjen kanssa materiaalinmyynti-/esittelypisteen muutamille kesän aikana järjestettäville musiikkifestivaaleille. Rauhanliitto pyrkii järjestämään myös muunlaisia kulttuuritapahtumia, joihin suuren yleisön on helppo osallistua. Näitä tapahtumia järjestetään taloudellisten resurssien puitteissa. Liitto osallistuu kansalaisjärjestöjen yhteisiin myyjäistapahtumiin Koska lainsäädäntöä on kiristetty erilaisten pelastussuunnittelmavalmiuksien suhteen, joutuu liitto myös aktiivisesti edesauttamaan sitä että liiton aktiiveissa on ihmisiä jotka käyneet erilaisia vaadittavia kursseja (ensiapu, järjestyshenkilö).

13 Tapahtumia: Halabja-päivänä liitto muistaa kurdien joukkomurhaa ja kemiallisten aseiden uhreja maailmassa Liitto osallistuu Helsingin Sosiaalifoorumiin keväällä. Liitto osallistuu Maailma kylässä -festivaaliin Helsingissä ja Mahdollisuuksien tori -tapahtumaan ainakin Vaasassa. Kesän aikana liitto osallistuu yhdessä muiden rauhanjärjestöjen kanssa erilaisiin musiikkifestivaaleihin esittelemällä niissä toimintaansa. Rauhanliitto osallistuu Loviisan Rauhanfoorumin elokuussa Hiroshima-päivänä 6.8. Rauhanliitto paikallisyhdistyksineen järjestää eri puolilla maata Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten uhrien muistotilaisuuksia, joiden yhteydessä tiedotetaan ydinaseriisunnan nykytilasta. YK:n kansainvälisenä Rauhanpäivänä Rauhanliitto järjestää Rauhanpäivä-tilaisuuden Rauhanasemalla Liitto osallistuu toimintapäivään ydinaseriisunnan puolesta Gandhi ja väkivallattoman toiminnan päivä YK:n Aseistariisuntaviikon aikana Rauhanliitto järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tempauksia, myös yhdessä muiden rauhan- ja YK-järjestöjen kanssa. YK:n päivänä liitto rakentaa edellisvuosien tapaan kynttilöistä ison rauhanmerkin eduskuntatalon rappusille. Liitto jatkaa PAX-klubien järjestämistä Rauhanasemalla yhdessä Sadankomitean kanssa. PAX-klubit ovat musiikki-iltoja, joissa erilaiset musiikkiyhtyeet ja esiintyjät esiintyvät vapaaehtoistyönä. Klubit ovat saavuttaneet tietyn vakioyleisömäärän ja tavoittavat erityisesti nuorta yleisöä, jolla olisi ehkä muutoin korkea kynnys tutustua rauhantyöhön. Liitto järjestää suurelle yleisölle suunnattuja muita kulttuuritapahtumia. Rauhanliitto osallistuu vuoden aikana järjestettäviin eri tahojen yhteisiin myyjäistapahtumiin. 11. HALLINTO JA YHTEISTYÖ MUIDEN KANSSA Kokoukset, jäsenyydet ja muu yhteistyö Rauhanliitolla on neuvottelukunta, jonka toiminta perustuu ensisijaisesti eri tavoin eri aloilla toimivien yhteiskunnallisesti aktiivisten jäsenten omaan aloitteellisuuteen ja asiantuntemukseen rauhantyön moninaisissa kysymyksissä. Neuvottelukunnan jäseniä pyydetään mm. puhujiksi ja esiintyjiksi erilaisiin seminaareihin ja kulttuuritilaisuuksiin. Rauhanliitto on jäsen Suomen YK-liitossa, Rauhankasvatusinstituutissa, Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa (KePa), Kehys ry:ssä, Taksvärkki ry:ssä sekä internetportaali Suomen One Worldissa (Maailma.net), joihin se pitää hyviä yhteyksiä ja on asiakohtaisessa yhteistyössä niiden kanssa.

14 Rauhanliitto on vuosia tehnyt yhteistyötä mm. Ulkopoliittisen instituutin kirjaston kanssa, jonka aseidenriisuntakokoelmaan Rauhanliitto on kerännyt ja lahjoittanut julkaisuja ja jonne mm. on annettu kaikki miinakieltoprosessiin liittyvä, Suomessa ainutlaatuisen laaja materiaali. Tätä yhteistyötä jatketaan. Liitolla on vuosittain kaksi varsinaista kokousta, kevätkokous ja syyskokous. Varsinaisten kokousten edustajina ovat jäsenyhteisöjen valitsemat edustajat. Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä myös muita kuin päätyönään rauhantyötä tekeviä, niin paikallisia kuin valtakunnallisiakin järjestöjä Liiton hallitus kokoontuu neljästä kuuteen kertaa vuoden aikana. Hallituksen työvaliokunta valmistelee hallituksen kokoukset ja vastaa päätösten toimeenpanosta kokoontuen 4-6 kertaa vuodessa. Rauhanliitto tekee yhteistyötä jäsenjärjestöjensä ja Rauhanasemalla vuokralla olevien järjestöjen kanssa Rauhanaseman toiminnan kehittämisessä. 12. TALOUS Valtionapujen lisäksi liitto kerää jäsenmaksuja ja saa vuokratuloja osana Rauhanaseman toimintaa. Liiton varsinaisten jäsenyhteisöjen jäsenmaksut ovat edelleen varsin kohtuulliset. Liitolla on myös kannattajajäseniä, jotka maksavat liitolle tukijäsenmaksua. Muu oma varainhankinta koostuu materiaalin myynnistä ja lahjoituksista. Liitto ponnistelee oman varainhankinnan kehittämiseksi, mutta sen talous lepää ratkaisevasti valtionavun kehityksen varassa Rauhankoulun toiminta on ollut mahdollista laajennettuna projektina kun liitto on saanut ulkoministeriön kehityskasvatusavustusta, nykyään globaalikasvatustukea. Rauhankoulun nykyinen hanke on saanut rahoituksen Rauhanliitto on anonut myös Rauhanaseman kiinteistön korjausta varten avustusta, ja muita erillisiä projektiavustuksia, joilla uudenlaista toimintaa kyettäisiin saamaan aikaan. Verrattuna muuhun kansalaisjärjestötoimintaan ovat rauhanliikkeen valtionavustukset vaatimattomia. Liitto tekeekin pidemmällä tähtäimellä työtä, jotta rauhanliikkeen tuki nostettaisiin laman jälkeen sellaiselle tasolle, että järjestöt suoriutuvat kaikista yhteiskunnan ja kansalaisten niille asettamista odotuksista. Rauhanliiton kirjanpidon hoitaa kirjanpitäjä Anneli Vesanen ja hänen toimistonsa. Liitto on osittain siirtynyt sähköiseen tiliaineiston siirtoon (Heeros-ohjelma). Liitto tekee työtä, jotta valtion tukea rauhantyöhön nostetaan tai vähintäänkin säilytetään nykyisellä tasolla Rauhanliitto pyrkii saamaan kannattajajäsenikseen niin yksityishenkilöitä kuin yhteisöjäkin Rauhanliitto anoo rauhantyön avustuksen lisäksi myös erillisiä projektiavustuksia, joilla uudenlaista toimintaa voitaisiin saada aikaan. Rauhanliitto etsii koko ajan uusia yhteistyökumppaneita. Uusia rahoittajia ja tukijoita haetaan erityisesti osalle kansainvälistä toimintaa ja osalle seminaaritoimintaa, jotta kaikkea kansainvälistä toimintaa ei tarvitsisi rahoittaa Rauhanliiton normaalista toiminta-avustuksesta. Myös kulttuuritoiminnan rahoitukseen etsitään yhteistyökumppaneita.